Vapaus, April 12, 1958

              Sivu 2 Lauaiitaina, huhtik. 12 p. — Satiurday, Aptil 12, 1958
VAPAUS
(UBEETV) — Independent Latxir
Organ. of >Flnni8b Canadian». E s -
t a U l ^ NbT. e; 1917. Aothorized
as flecöDid class maO by the Post
Office Oepartmient, Ottawa. Pub-lished
tbrlce weekly: Tuesdays.
Tbundays aoA Saturdaya by Vapaus
PidjUsblng Compahy Ltd.. at lOtr-102
mm e t W., Sudbury, Oht.. Canada.
Tetephcmes: B u i Offi«e 0 8 . M38t;
Edltorlal Office OS. 4-4285. Manager
E. SukBL Editor W. Eklund. ICaUing
adclres»: Box 69, Sodboiy..Ontario.
TraosMttloo fttie gf c|M«ie. y
Ganadassa: 1 vk. 7JOO 9 kk. S.7S
* kk..SL25
ThdysTallolssa: 1 <vk. SJIM) « kk. 4.S0
Suomessa: 1 vk. 9i60 H kk. C7S
Paljon lolidutöiitakm näköalaa
iloin kaksi ja puoli yuotta Canadan talouselämän tulevaa
keihitysisuujjitaa t u i ^ Gordonin kuninkaallinen komissio
julkaisi alkuviikolla 300,000 sanaa käsittävän raportin, missä
tpdetasoi monta nyt vallitsevaa suurta epäkohtaa ja lausutaan
toivomuksia niiden parantamisesta, mutta viitoitetaan kui­tenkin
sellainen kehityslinja, mikä aiheuttaa entistä suu­rempaa
epäoikeudenmukaisuutta sekä palkkatyöläisille että
omaa pdtoaan viljeleville farmareille.
Tässä laajassa raportissa — jonka tutkimiseen emme
ole-voinefet syVentyä muuta kuin vain hyvin pintapuolisesti
sanömalehtiraporttien perusteella — ilmaistaan aivan oikein
lÄlhän hetken yhtenä ^tärkeimpänä tehtävänä kansallisrik-ka.
Hksiemme oikeudenmukaisempi jako.
:,: .Baportissa arvioidaan, että Canadan väkiluku nousee
Sjsuraavan 30 vuoden aikana kymmenellä miljoonalla hen­gellä,
eli 27 miljoonaan vuonna 1980. Raportissa arvioidaan,
että kansallistulo kohoaa tuntuvasti ja että Canadassa tulee
tapsäituniaan yleensä -suurta edistystä seuraavan 30 vuoden
kituessa. "
;JMutta tässä raportissa myönnetään, että Canada on "n3rt
p^jon varakkaampi kuin aikaisemmin, ja että sen vuoksi on
ehkä mahdollista kiinnittää enemmän huomiota varallisuu-den^
oikeudenmukmsem^^ .."
• jklelleen sanotaan, että "yleinen varallisuus" (hjrvä aika,
kuten kansan kielessä sanotaan) "peittää usein sen tosiasian
että kaupungeissa ja maaseudulla on paljon canadalaisia, joi-di^]
Öi!;täytyy elää riittämättömien tulojen varassa.
. .j^'KorkeimnMsta |)alkoista huolimatta on vielä perheitä,
joUlia ei ole riittävästi raha^ lastensa kunnollista kasvatusta
v^en. Sosiaalisista huoltotoimenpiteitä huolimatta . . . on
vielä sellaisia vanhempia kansalaisia, jotka kuolevat hitaasti
taicahuoneissa, joiden vuokramaksut ovat jälessä . .
.'k
Kaikkein tärkeimpänä kehityssuuntana — ja se pitänfee
paikkansa — Gordonin komissio pitää sitä, että meistä cana-dalaisista
tulee yhi^ enemmän "kaupunkilaisia". Kun vuonna
il|51 .a£fui & prosenttia (kuusi kymmenestä) kaupungeissa,
n|in vuoinia>1980 on canadalaisista 80 prosenttia (kahdeksan
Igrnnnenestä) kaupunkilaisia. Tämä isellaisenaan on teollis­tumisen
rinnalla kulkeva ilmiö, mutta samalla kertaa se
jbvmvisnllätavaUa maatalouden pitkäaik^
netta. Näin ;suuri'väe^t^iirto niaaseudiilta kaupunkeihin ei
vl>i tapahtila:läh(^kään ki^mttomasti — ei ainakaan nykyistä
IMUtussuunt^a sieufaten. Ja vaikka Gordonin ktminkaalli-n
^ . komissio < näkeekin^ että tyqviikko lyhenee ja työläisten
iBBi»aft-aika.,;iisaa»^ y u q t ^ nun ilman
liuutaOQ selvää, että tämäkin edistys riippuu vaKädsialta
siltä, kuinka voimakkaasti työtätekevät järjestyvät ja voivat
tällaista luonnollista edistystä vaatia.
-Mutta palatkaamme hetkeksi vielä maatalouden pariin.
Maailmassa, missä valtaosa ihmisistä on vielä jokapäi­väisessä
nälässä, missä puhutaan ihmiskunnan lisääntymisen
jphdosta "liikakansöittumisesta" ja sen aiheuttamasta nälän­hädän
v^aarasta, Gordonin kuninkaallinen komissio varoittaa
(Canadan fazinareita ja valtiota ennenkaikkea maataloustuo­tannon
"liikatuotannon" vaaroista! Grordonin komission ar-
Aaon mukaan "liikatuotannon" vaar^ on määräävänä tekijänä
Canadan maataloudessa seuraavat 25 vuotta! Tässä mielessä
komissio Varoittaa kaikkia sellaisia toimenpiteitä vastaan,
mitSä saattavat edistää "liikatuotantoa". Komission arvion
inukaan kotimainen liha- ja meijerituotteiden kysyntä lisään­tyy,
mutta arvellaan, että seuraavan neljännesvuosisadan
aikana Canadassa ei raivata juuri lainkaan uusia viljelys-nuuta.
' * • -. • * • •
; ; Vaikka Canadan kansa antoi vastapidetyissä vaaleissa sel-yäbeic
tuomionsa sille liberaalien ohjelmalle, jonka mukaan
Gänaidastä on tehty — täkäläisten rahami^iten tavoitellessa
nopeita rikkauksia — "puiden hakkaaja ja veden kantaja"
ThidysvjeJIoiUe, (roicdomn komissio varoittaa erikoisesti, että
(Canada ei saisi muka ruveta kehittämään omia luonnonre-siuxssejaan!
''Jos me olisimme kohtuuttomia vaatimuksissam-mie
siinä, että resurssejamme on enemmän kehitettävä Cana-
^ässa, mp voimm^ häVaita, että (ulkomaiset) asiakkaamme
rtqieaVät etsimään tarvikkeitaan muualta", sanotaan xapor-tSösa.
j^^-^-Gprdonin komissiolle ei tule näköjään mieleenkään —
^ ainakaan ole mitään tietoa siitä annettu, että Canadakin
voi "ruveta etsimään uusia liiketuttavia" esimerkiksi Aasiasta
jä Euroopasta, jos Yhdysvallat aikoo panna maammie entistä
tiukempaan taloudelliseen pakkopaitaan.
Sanoa Iphduton kuva on ulkomaakai^pan alalta. Gordonin
komissio ei suoraan tuomitse niitä piiheita, joiden mukaan
.C^anadan hallitus aikoo siirtää osan Yhdysvaltain kanssa teh-
^väaJtä kaupasta muihin maihin, mutta tässäkin suhteessa se
varoittaa niistä, väikeuksista,^mitä Yhdysvalloista hrtaantu-maen
aiheuttaa.
: 'Ja vaikka nykyinen varusteluvinuna on jo nostanut v«t>-
tatÄunme ennätysmäärään, korottanut hinnat hu^utasoon
ja vienyt rahan arvon alenemisen muodossa pikkuihmisten
letoista miltei toisen puolen — puhumattakaan nyt vmis-ti&
li&iipailun aiheuttamasta sodan vaarasta — Gordonin
komissio pitää itsestään selvänä, että puolustusmenot eivät
tjtile-seuraavan 25-30 yuoden aikana väfaenftmään, vaan enti-sestiän
lisääntymään;
:Kotienomistajien kohdalta, tarkemmin sanoen kunnallis-
VJEfc^en^ titBTöiltlt; ei Gordonin komissio näe liioin muuta
l^uin entistä suurempaa synkkyyttä. Mitiiän verohelpotuksia
i8iö|e näköpiirissä ja niin komissio tyytyy ehdottamaan, että
^Uniiflilisveroja ruvettaisiin perimään kuukausitta, ja että
tavallisten, verojen lisäksi kotien omistajain pitäisi ruveta
ijfialcifMimaan kunnallista autoveroa ja kuukausimaksuja vielä
ijkäviemärilaitoksenkin käytöstä!
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mtfiida HiD, Water& TowBship,
Ont, täyttiä tiistaina, huhtikuun
15 pSvIbiS 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta
«iiii (umentoiyotuktuin.
Mitä inuut sanovat
««NUN KAUAN KUIN OLEN . .
N i i n kauan kuin olen pääministeri
e i kenenkään sallita kärsiä tässä
maassamme. ~ Pääministeri D i e -
fenbaker, CharIottetownissa helmi
kuun 27 päivänä.
Toronton poliisilaitos on saatta
nut -huoltoviranomaisten huomioon
erään torontolaisen perheen kohta­lon,
joka paljastui tänään kun t a ­vattiin
kolmen lapsen, joista yksi
kuukauden ikäinen, kanssa puistos­sa
istuva mies. Vierellään, aurin
kopukuihin puettuna, oli kaksi vä­risevää
poikaa, kolmöi ja kahden
vuoden ikäisiä. He olivat mr. ja
mrs. Morris Charles Hunron perhe,
joka oli häädeUy Bertmount Ave­nuella
sijaitsevasta kodistaan tänä
aamuna. — Toronto Daily Star, huh
tikuun 3 päivänä 1958.
inot-Nehru
New Delhi, Intia. — Maaliskuun
lopuUaJänne JudKKNitiuf^ailman
Rauhanieövbston j S s ^ i ^ kaik­kiaan
60 henkilöä 29 erf maasta
neuvoitteleoiiaan Tälmistelu^ kan
sainväjisi^ ^seistai^^^ ja yh-teii^
ft^ff^iHi^kttntereTLSjdin, j o ^ pi­detään
'Tukholmassa ensi Jtteinä-kuussa.
CahaäiHl rauhanliikettä oli
edustamassa Maailman Rauhan neu­voston
jäsen tri James G. Endicott
ja hänen kunniatehtäväkseen tuli
esittää Intian pääministeri Nehru
neuvoston jäsenille.
Esittäessään pääministeri Nehhin
koUeegoilleen t r i Endicott kiitti
Nehrua siitä kun hän o l i saapunut
tervehtimään neuvoston jäseniä ja
myös__^oitti, että rauhanneuvosto
kannattaa täydellisesti Nebrun ja
Kiinan pääministeri Chou En-lain
laatimaa rauhallisen rinnakkaiselon
viittä perusperiaatetta j a myös Ban-dungin
konferenssia, jonka arkki­tehtinä
Nehru toimi. Nehru lausui
neuvoston jäsenille mm. seuraa­vasti:
Olen kiitollinen teille teidän hy-vant^
toisista sanoistanne. Te edus­tatte
inonta maata j a monenlaista
toimintaa. On kunnia tavata teidät
Te mainitsitte viidestä perusperi­aatteesta.
Olen yhtämieltä teidän
kansanne, e t t i Bandungin konfe-renssir
m u o d o s ^ KSjqtnekohdaksi
j a tärkeäksi historialliseksi tapahtu­main.
Ifutta Bandungin konferens­sin
y|dlaitus, vaikka ^ ö^kin suu­renmoinen,
on jäänyt syrjään. Ikävä
kyllä; parhaimmatkin sanat jäävät
unhoon. Fraasi, joXli on tärkeä ja
suuri merkitys, voi vanhentua ja
menettää vetovoimansa. Meidän on
seurattava aikakauttamme, ei vain
sanoissa, mutta myös teoissa. ,
E i ole mitään epäilystä mielessäni,
etteivätkö n& periaatteet, joista pää­tettiin
Bandungin konferenssissa ja
jotka aikaisemmin sisältyivät vii­teen
perusperiaatteeseen, olleet sil­loin
käytännöllisiä j a ovat edelleen­k
i n käytäntöön sovellutettavissa. To­siasia
on, etten minä näe muuta
tietä todelliseen rauhalliseen kan­sainväliseen
tilanteeseen paitsi näi­den
viiden perusperiaatteen mukai­sesti.
Näissä periaatteissa tunnuste­taan,
että maailmassa on olemassa
eri mielipiteitä omaavia, eroavia
poliittisia j a taloudellisia rakentei­ta.
Tunnustettuaän tämän tosiasian
Bandungin ^julistuksessa sanotaan,
Htä meidän tulee elää j a antaa tois­tenkin
elää, eikä meidän tule hyö­kätä
toisiamme vastaan bai sekaan­tua
toistemme asioihin j a meidän
N-liitto valmis ydinkoekielion
aliseen valvontaan
•, J A tässä melko lohduttomassa kehityssuunnassa pidetään
kuiitenJdn lähtökohtana ja ilman muuta selvänä, ettei ki^i-talisttinen
anarkia ja suunnittelemattomuus tule aiheutta-ifiiffelniitäänjvakavampia
t^^
on koko rohkea olettamus!
Badapest — Neuvostoliiton
pääministeri NiUte Hmshtshev
esiintyi pdjantalna Budapestissa
Järjestetyssi sniucssa sotilaspa-raatissa
ja mldenosoltnksessa,
ioliM. Unkarin kansa juhli maansa
saksalaisista vapautomisen 13.
vnosipäivii. Paheessaan päämi­nisteri
Hmshtshev kädtteU sekä
Unkarin tepahtomia syfcsyUä 1956
ja maan fcefaitystS sen jilfceen
että kansainvälisiS tapahtumia.
Puhuessaan maailman ^reaktiosta
Neuvostoliiton piitekseen lopet­taa
ydiaasfek(Aeet yksipuolisesti
Hmshtshev Ilmoitti, eta Neuvos-toliitte
on valmis kokeiden lopet­tamisen
kansiiän^Qiseen valvon­taan,
jos seDalsm ponttnrainen
oh esteenä siUe, ettei USA ja
Englanti voi lopettaa omia kokei­lujaan.
Hän vetosi myös presi­dentti
Eisenhoweriin j a pääminis­teri
Macmillaniln kehoittaen näi
ta. noudattamaan Neuvostoliiton
erimeritfai.
Kansainvälisistä kysymyksistä pu­huessaan
pääministeri Hmshtshev
totesi, että Neuvostoliiton päätöstä
lopettaa ydinasekokeilut on terveh­ditty
ilolla koko maailmassa. Petty­mystä
j a mielipahaa on herättänyt
kidtenkin presidentti Eisenhowerin
lausunto sen johdosta. Hmshtshev
totesi, että Neuvostoliitossa suhtau­dutaan
Eisenhoweriin reaalisesti
asennoituvana poliitikkona, joka on
osoittanut halua, joskin heikkoa ja
empivää, keinojen löytämiseen kan-sainvälis^
i jännityksen laukaisemi­seksi.
Eisenhower kuitenkin selitti
Neuvostoliiton päätöksen " p r o p a -
gaAdaluontoiseksi". Hmshtshev to­tesi,
että tällaista lausuntoa ei oUsi
voinut odottaa valtiomiebeltä, joka
ymmärtää tällaisen askelen merki­tyksen.
Jos Eisenhower on sitä mieltä,
etti t i m i on todella vain propa­gandaa,
nitai mlkipi estäisi häntä
ja mnltaUn lännen valtiomieUä
luojotttamasta samanlaista pro­pagandaa?,
kysyi Hmshtshev,
Joka totesi Neovostölilton johto-heakUoiden
olevan ylpeM seUai-scsta
pri^Migandasta.
Hmshtshev huomautti myös siitä,
että on selitelty Neuvostoliiton lo­pettaneen
kokeensa j u u r i ydinase­kokeiden
sarjan päätytty Neuvos­toliitossa.
Hmshtshev totesi tämän
johdosta, että U S A aloitti kokeensa
aikaisemmin kuin Neuvostoliitto.
— Jos pidetään Inkna toimite­tuista
ydinaseiden riijäytyksistä,
nila meidän oiiii fitiövt loiiettaa
kokeilumme vasta sen Jälkeen,
kun olidmme päässeet tassi suh­teessa
taiolliin Tk^TBvaltoJen
kanssa. _
Mitä tulee kokdden lopettami­sen
kansainvillseen valvontaan,
•iin t^»^««w« kun Hmshtshev II-aioUti
NeavMtolfiten olevan sU-hcn
valmiin, hin huomautti kalk-
Uen tiedemiesten olevan sitii
nddti, ettei nUti voida salassa
suorittaa.
Unkarin kehityksestä Hmshtshev
totesi, että maa on 13 vuoden aika­na
muuttunut uudeksi. Unkarin
kansan saavuttamia suuria menes-
Gordonin komission rapor­tista
tullaan lähitulevien kuu­kausien
aikana luultavasti kes­kustelemaan
ja väittelemään
mdko paljon. Pahin puoli asi­assa
on kuiteniun se, että juuri
tanun raportin viitoittamaan
suuntaan saattaa talouselä­mämme
kehittyä — ellei kan­sanjoukot
v a a d i iMättävää
tyksiä on sen vihamiesten turha
yrittää kieltää tai edes väheksyä.
Hän totesi, että vihoUiset käyttävät
toisinaan varsin taitavasti hyväk­seen
joidenkin johtohenkilöiden vir­heitä
tai puutteita, kuten Unkarissa
jokin aika sitten. Tuloksena o l i kui­tenkin
se, että Unkarin kansan ter­veet
voimat saivat yliotteen j a taan­tumuksen
laskelmat romahtivat täy­dellisesti.
Vuonna 1956 neuvostojoukot
osallistuivat Unkarin hallituksen
pyynnöstä vastavallankumouksel­lisen
kapinan kukistamiseen. Kan­sainvälinen
taantumus huusi sil­loin:
neuvostoarmeija on kukis-^
tanut "kansan vallankumouksen**.'
Mutta mitä muutakaan se olisi
voinut tehdä? Taantumuksen o l i
pakko peittää jälkensä todettaaan,
ettei pidä leikltenä, että rivimme
ovat lujat j a solidaarisuutemme
voimakas.
Hmshtshev totesi, että tilanteen
nopea nörinalisoitumineh Unkarissa'
on selvä todistus siitä, että sosia­lismin
tielle astimeen niaan kehi­tystä
ei voida kääntää taaksepäin.
Imperialististen voimien tappio
vuonna 1956 sekä Unkarissa että
Egyptissä muodosti käännekoh­dan
koko kansainvälisen tilanteen
kehityksessä kohti jännityksen
lankeamista Se o l i Unkarin sosia­lististen
voimien sekä Egyptin
isänmaallisten voimien voiton
kinsainvällnen merkitys.
Tässä yhteisessä taistelussa imperia­listien
yrityksiä vastaan lujittuivat
entistä enemmän nykyajan kaksi
suurinta mahtia: sosialistiset maat
sekä kansallisen riippumattomuu­tensa
saavuttaneiden maiden halu
säilyttää vapautensa.
PUOLI M I L J O O N A A B U E L E N -
OSOITTAJAA
Budapestiläisten suureen mielen­osoitukseen
osallistui noin puoli
miljoonaa henkilöä. Sen yhteydessä
puhui myös Unkarin sosialistisen
työväenpuolueen sihteeri Janos K a ­dar,
joka korosti Neuvostoliiton U n ­karille
antaman avun merkitystä ja
Unkarin kehittymistä takapajuises­ta
maatalousmaasta kehittyneeksi
teollisuusmaaksi, jonka kansande­mokraattinen
järjestelmä kehittyy
päivä päivältä taantumuksen propa-gandaennusteluista
huoliinatta.
Lyhyen puheen piti myös puolus­tusministeri
Revesz, joka niinikään
korosti neuvostoarmeijan avun mer­kitystä
Unkarille sekä vuonna 1945
että 1956.
MITÄTÖN VASTAUS
Washington. — Yhdysvallat antoi
heti perjantaina vastauksen Hrush-tshevin
vetoomukseen, mutta tämä
vastaus osoittautui varsin v ^ än
uutta tuovaksi. Mm. U S A n ulkomi­nisteriön
edustaja L i n c o ln White i h ­metteli
sitä, miksi Hmshtshev esitti
Unkarin vapautumisen juhlamielen-osoituksessa
pitämänsä puheen juu­r
i Budapestissa (!). Hän esitteli
myös U S A n työttömien saamia "suu­r
i a työttömyysavustuksia", mutta ei
sen s i j am antanut konkreettista vas­tausta
Hrushtshovin vetoomukseen,
että myös U S A lopettaisi ydinasie-kokeet
Korkeimman tason neuvot-telukysymyksessä
hän viittasi siitä
käytyyn kirjeenvaihtoon.
U N K A K I L T A UUSI R A U H A N ­ALOITE?
Budapest — Puoluesihteeri Janos
Kadar esitti perjantaina sen suun­taisen
vihjauksen, että Unkari yrit­tää
päästä parempaan yhteisym­märrykseen
Yhdysvaltojen kanssa.
Voitte valmistautua siihen, että
Uhiaikoinii tehdään mielenkiintoi-nen
aloite, h&n sanoi länsimaiden
lehdistön edustajien kysymykseeo.
Tämä tapahtui vastaanotolla, joka
oli järjestetty Neuvostoliiton pää­ministerin
Ib-ushtshevin kunniaksi.
Eräs .lehtimiehistä tiedusteli hä­neltä,
onko mahdollista, että Rapac-kin
suunnitelmaan muodostaa Kes-ki-
JEuroopan ydinaseeton yyöhyke
lisätään ehdotus, että neuvostojou­kot
poistuisivat Itä-Euroopan mais­ta.
Tähän Kadar vastasi: Eihän kaik­kea
saada aikaan yhdellä kertaa.
Hän mainitsi vielä, että entinen
pääministeri ja puoluesihteeri Ra­kosi
ei milloinkaan voi palata ta­kaisin
valtaan niin kauan kuin U n ­kari
on olemassa.
Lokakuun vallankumouksen aikoi­na
pääministerinä olleesta Imre N a -
gysta Kadar sanoi, että hän on kesä­asunnollaan.
Automaattinen
ohjauslaite
Moskova. — Leningradin sähkötek-iiUlineti
yhtey^nstituutti ön valmis­tanut
ensimm&lsen automaattioh­jauksella
kulkevan autobussin. Vaunu
on varustettu ns. muistikoneistolla,
jonka ansiosta se täyttää täsmällisesti
kalkki liikennemlliisin ja -valolait­teen
antamat ohjeet pysähtyen esim.
pillin vihellyksestä, liikennevalpjen
näyttäessä pysähdystä tai ihmisen
tulisi koettaa taata rauhallinen rin­nakkaiselo.
Jos tätä suuntaa ei h y -
v ä k ^ . n i i n se tarkoittaa sekaantu­mista
tiusten asioihin j a sekaantu­minen
johtaa ristirUtaisuuksiib ja
'Voi johtaa sotaan. . ^
^ Täten tulee välttämättömäksi
meille luopua ajatuksesta, että yksi
kansa voi pakoittäa aseiden avuUa
tai muilla pakkokeinoilla toisen
kansan omaksumaan sen tahdon.
Tosiasia on, että yksi maa voi mah­dollisesti
paljon enemmän vaikuttaa
toiseen maahan rauhallisella ja ys­tävällisellä
tavalla k u i n pakkokeino­j
a käyttäen. Pakkokeinoja käytet­täessä
pakoitetut ihmiset asettuvat
vastustamaan. Jos e i ole pelkoa tai
vastenmielisyyttä, niin he ottavat
paremmin vastaan j a heihin voi hel­pommin
vaikuttaa.
Oletan, että harvaa poikkeusta l u ­kuunottamatta,
kaikki ihmiset maa­ilmassa
tahtovat rauhaa. Tämä on
erinomainen ristiriitaisuus. Se joh­tuu
ehkäpä monistakin syistä, mut­ta
ennen kaikkea pelosta. Pelko on
pahin seuralainen mille tahansa yk­silölle
tai maalle. Se estää ajattele­masta
oikeaan tapaan. Pelon val­lassa
ei voida olla rehellisissä suh­teissa
toisiimme. Kun tätä ongel­maa
tutkitaan nykyisin, vaikeutena
on kuinka voidaan päästä ihmisten
j a hallitusten omaksumasta pelon
vaarasta.
Se on poliittinen ongelma, se on
sotilaallinen ongelma, mutta ennen
kaikkea se on psykologinen ongelma
miesten ajatuksien avaamisesta rau­hallisille
ratkaisuille. Kysymyksessä
e i ole vain rauhan etsiminen, mihin
me kaikin pyrinmie, vaan keinojen
löytäminen sen toteuttamiseksi. Toi­sin
sanoen, meidän on löydettävä
keinot kuinka me voimme saada toi­set
uskomaan rehellisyyteemme,
poistaa pelon, ei vain meidän mie­listämme,
mutta myös toisten mie­listä.
Lähtökohdan rauhan ongelmalle
on oltava rauhallinen eikä uhkaava,
koska uhkaukset syventävät pelon-:
tunnetta, joka esiintyy n i i n voimak­kaasti
tällä kertaa ja estää toimen­piteisiin
ryhtymistä rauhan puo­lesta.
Kaikki te, jotka ovat kokoontu­neet
tänne e r i maista, olette epäi­lemättä
huolissanne rauhan puoles­ta
ja haluatte saada vakuutuksia,
että sodan pelko voiteisiin poistaa.
Te olette kauan toimineet tämän ta­voitteen
puolesta. Minun tehtäväni
ei ole antaa teille neuvoja, mutta
haluaisin suositella, että toimies-samme
rauhan puolesta meidän t u ­l
i s i pitää ajatuksemme rauhallisina'
ja toimenpiteemme rauhallisina.
Tri George N. Hatsopoulos (vas.) ja tri Joseph Kaye Bos­tonista
esittävät mallia uudesta laitteesta, jolla he väit­tävät
voivansa muuttaa lämpö sähköksi. Siinä ei ole
minkäänlaisia mekaanisesti toimivia osia. He ovat sitä
mieltä, että se on käytännöllinen keksintö.
in arkki" ydinase-jen
protestiksi
vastaan näitä "käskyjä" äänisignaa­leista,
isiinpä se ottaa vastaan pillin
vihellyksen ja välittää, sen käskynä
radiomekaanisiin laitteisiin. Sinne
saapuvat myös muut näkoobjektien
ja kosketuslaitteiden saamat signaa-sattuessa
eteen. Vaimun.mekaanisis- Iit tapauksissa, jolloin kulkureitillä
sa aivoissa on mikrofoni, joka ottaa on esteitä.
Länsi-Saksan rauhanpuolustajien
ilmoitetaan suunnittelevan Nöakin
arkin nykyaikaisen vastikkeen lähet­tämistä
Tyynenmeren vesistölle,
missä ydinasekokeilujen pitäisi ta­pahtua
tässä kuussa.
Suunnitelman johtajana toimii
rauhanpuolustajana tunnettu pas­tori
Martin NiemöUer, ensimmäisen
maailmansodan aikainen sukellus-venepäällikkö.
Hän on ryhtynyt to­teuttamaan
amerikkalaisen kulttuu­rifilosofin
Guenther Andersin ehdo­tusta,
että ydinasekokeilupaikalle
olisi lähetettävä alus mukanaan va­paaehtoisia
kaikkialta maailmasta,
jotta täten asianomaisten hengestä
välittämättä saataisiin ydinasekokei­lut
loppumaan. Toistasataa saksa­laista
sanotaan ilmoittautuneen va­paaehtoisiksi
"arkkiin."
Jo helmikuun 10 päivänä yritti
30 jalkaa pitkä Golden Rule nimi­nen
pieni alus lähteä samanlaisel­le
matkalle San Pedron satamasta
Califomiassa, mutta joutui myrskyn
takia palaamaan takaisin. Nyt sen
pii määrä viime perjantaina tehdä
uusi yritys.
Sama ajatus näkj^y elävän rau­hantahtoisten
ihmisten sydämissä,
kuten Länsi-Saksasta tullut tieto to­teaa.
Sen jälkeen kun Golden Rule o l i
nostanut purjeensa San Pedron sa­tamassa
ja lähtenyt Tyynenmeren
ulapalle, Lafcors' Daily julkaisi ole­tetun
vuorokeskustelun Eniwetokin
vesistöllä jättiläismäisen laivaston
lentokoneiden emälaivalla olevien
sotilasvirkailijain j a politikoitsijain
sekä toiselta puolen pienen Golden
Rulen miehistön välillä. Koska tä­mä
oletettu vuorokeskustelu ei vält­tämättä
tarvitse tapahtua Golden
Rulen miehistön kanssa, julkaisem­me
sen tässä nyt, kun on kysymys
toistenkin maiden "rauhanarkkien"
lähettämisestä. Oletettu vuorokes­kustelu.
Amiraali (työntyen nyrpeäna
esiin) huutaa: "Tulkaa ja pitäkää
kiirettä, te pidätätte meidän sota­harjoituksia.
Meidän on räjäytet­tävä
nämä pommit." '
Protesteeraajat: "Miksi?"
Amiraali: "Sen vuoksi, että ame­rikkalainen
elämäntapa on kysy­myksessä."
Protesteeraajat: "Missä?"
Amiraali: "Kaikkialla? Saksassa,
Italiassa, Cambodiassa, Keski-idässä,
Vietnamissa. Kaikkialla."
Protesteeraajat: Amerikassako?"
Amiraali: "Mitä eroa sillä on. Nyt,
paetkaa."
Protesteeraajat: "Eipäs."
Kenraali: "Genttemanit, meidän
PÄIVÄN PÄKINÄ
Voimallisf a Jumaiansanaa sointulalaisista
"pyydän Vapaus-lehteä suomen­tamaan
ja jalkaisemaan tämän
mukana tulevan lehden kirjoituk­sen,
jossa arvostellaan tämän r a k - '
kaan Sointulamme suomalaisia
asukkaita siinä äänilajissa kuin
me olisinune jotakin muuta, vaan
emme tavallisia Jumalan luo­m
i a . . . "
Näin kirjoittaa eräs sointulalai-nen
kansalaisemme siitä "Christian
L i f e " (Kristillinen elämä) lehdestä,
jonka hän hyväntahtoisesti on meil­le
lähettänyt. Sivumennen sanoen,
lehtemme lukijoille hyvin tunnettu
"Iso-Aiti" j a eräs nuorempt^^sointu-lidainen
ovat jo aikaisemmin paik-kakuntakirjeissään
viitanneet mai­nittuun
"hengen" tuotteeseen.
Kyseinen "Kristillinen elämä"-
lehti julkaisee kuitenkin siksi pit­kälti
paksua ja ristiriitaista valhet­ta
j a vääristelyä, että n i i n paljoa
emme mitenkään voi Vapauden
palstatilaa haaskata, mutta lähetta
jän toivomuksia tyydyttääksemme
poimimme kuitenkin joitakin ^kuk­kia
siita valheitten rikkaruohope-sästä.
Mainittakoon ensiksi, että "Chris­tian
LiCe"-lehtij>ainetaan sen oman
selityksen mukaan siellä, missä ny­kyään
muukin kommunistivastainen
noitajahti on muodissa, nimittäin
Yhdysvalloissa. Sen toimituksesta
huolehtii " U n i o n Gospel Press", jon­ka
osoite^ on Cleveland, Ohio.
Toiseksi on korostettava, että a l -
leUrjoittanut — kuten Vapaus
yleensä — pitää uskota kysymyksiä
ehdottomasti yksityisasiotaa, joihin
emme sekaannu millään tavalla.
Toisin sano^, ken käy kirkossa,
tai on käymättä, se on hänen yksi­tyisasiansa.
Mutta kun Joku tehtt parjaa
vllristellen kansalaisUmme —
tapahtukoon se sitten vaikka jon-fcan
Urfcon tai uskonlahkon lipun
sooilsaa. silloin d ole e n l i kysy-ny
» uskontoa tai edes kirkkoa
koskevista asioista, vaan poUti-koinnista
sanan kaikkein kurjim-massa
mielessä. Se on juuri tätä
"maallista", josta voidaan ja pi­tääkin
keskustella!
Miten sointulalaisia "kristinus­koon"
nyt käännetään se näkyy seu­raavista
sanatarkoista käännöksistä
ja pienistä reunahuomautuksista:
" E i ole missään kovempaa, kivi-sempää
maaperää Jumalan, sanan
siemenelle kuin on Sointula. Siellä
asune,et ihmiset eivät uskoneet J u ­malaan.
He pakenivat häntä (Juma­laa)
ja hänen ihmisiään, jotka jäi­vät
heidän synnyinmaahansa Suo­meen
y l i 50 vuotta s i t t e n . . ."
"Iso-Aiti" jo huomauttikin ai­van
oikein puolestaan, että eivät
suomalaiset siirtolaiset ole "Juma­l
a a " vaan nälkää ja tsaristista
sortoa pakoon~lähteneet!
Mutta antakaamme edelleen näyt­teitä
"ChrisUan l i f e " lehtisen " J u -
malansanasta'
"Mutta kovettuneet suomalaiset
eivät tunteneet Jumalan voimaa ja
miten hyvä siemen voi solua kivien
koloon j a löytää sieltä pikkuruisen
hedelmällistä m a a t a . . . Kertomus
siitä, miten Jumalan sana tuli kai­kesta
vastarinnasta huolimatta Soin-tulaan,
on mieltä k i i h o i t t a v a . ..
"Heillä (sointulalaisilla) oli vie­lä
(mutta kuinka kauan —K?)
osuuskauppa conmiunity haali, ja
hetken kuluttua ilmaantui toinen­k
i n yhteismaa — hautausmaa:"
Meillä sudburylaisilla ei kaiketi
olisi mitään sitä vastaan vaikka
täällä olisi osuustoiminnallinenkin
hautausmaa, sillä yksityisen omista­man
protestanttien hautausmaan
" l o t i t " — ja ne ovat kaupallisia lot­toja
— ovat melko kalliita Sointu-lan
hautauspaikkoihin verrattuna!
Mutta jatketaan lainausta:
" . . . (Sointnlan) hautausmaa «n
snrallinen vierailnpaikka. Haudat,
on merlutta kivi- ja betonnihe-liöiUi,
jotka eivät ole sen kovem
pia. kuin oli niiden sydämetr Jot-ka
nukkuvat niiden a l l a . . . He
kuolivat koirien lailla j a haudat­tiin
ilman seremoniaa..
Häväistyään näin ruokottomasti
Sointulan esiraivaajia, mainittu leh­ti
jatkaa:
"V. 1 9 ^ eräs canadalainen tyttö
meni Sointulaan . . . Hän sanoo, et­tei
kukaan, hänen kälyään (sister-in
Iaw) lukuunottamatta, osannut
puhua e n g l a n t i a . . . ( ! ) "
Ihmetyttää vain hieman, että
mitenkä ne Sointulan pojat pär­jäsivät
kokonaan englanninkieltä
taitamattomina Canadan asevoi­missa
sodan aikana? Miten yksi
däistä kuolematisakin jälkeen k i ­rotuista,
"Sepän Poika", kirjoitti
myös englanninkielisiä artikke­leita,
runoja- ja näytelmiäkin?
Miten eräs Sointulan suomalainen
tytär on ' englanninkielen taita­mattomana
juuri kirjoittanut
B C : n 100-vuotisjuhliin liittyvän
englanninkielisen kirjasen Soin­tulan
historiasta? Me vain kysym­me
— j a ihmettelenune!
N i i n suuri on kuuleina Sointulan
Suomalaisten syntitaakka, ettei sin­ne
ole "saanut" pappi jalallaan as­tua
ja lasten pyhäkoulukin oli mil­tei
maanalaisena aloitettava jossa­k
i n yksityisasunnossa. Mutta kun
pyhäkoulu sai lehden kertoman mu­kaan
odotettua enemmän oppUaita,
n i i n sitten myönnetään kuitenkin
takakäde^ kautta, että ne englan­ninkieltä
taitamattomat suomalaiset
"jumalankieltäjät" — joilla-on niin
hyvä kontrolli saarella että voivat
estää jopa pappien pääsynkin sin­ne
— luovuttivat pyydettäessä ja
ilman mitään verenvuodatusta kou­lun
pyhäkoululaisten käytettäväksi!
Hieman enemmän johdonmukai­suutta,
olkaa ystävällisiä!
Huumorintajuiset sointulalaiset
ovat toisinaan selittäneet, että var­sinkin
miesten kalastamassa olles­sa,
Sointulassa — kuten meillä ko­tonakin
-— on täydellinen "akka­valta".
Jonkinlaisena yllätyksenä
tuli kuitenkin "Christian Lifen"
synkkä toteamus: "Jos minä saisin
pääni p i i i i i i ^ sanoi eräs vanha akka
("an Old woman") hänelle, "kaikki
papit hinattaisiin merelte ja jätet­täisiin
sinne."
Mutta "ChrisUan Lifen" herrat.
narrit j a muut sankarit eivät pe­länneet
tätä "vanhaa akkaakaan",
vaan tulivat vaiheineen ja vääris-telyineen
"kylvöään" tekemään.
Vaan kuten odottaa saattoi, jotkut
nimettömät j a muutenkin kokonaan
epämääräiset "jumalankieltäjät" o l i ­vat
kuulema päättäneet ryhtyä toi­menpiteisiin
selvitäkseen kerta
kaikkiaan sekä Jumalan sanan le­vittäjistä
että lasten pyhäkoulusta.
Näistä voimallisista syytöksistä
huolimatta ei mitään tapahtunut.
Ja sen sijaan, että tunnustaisi val­heensa,
"Christian Life" pakenee,
totuutta ja selittää, että "rukouksen
voima esti näiden "nimettömien"
ihmisten oletetut väkivaltasuunni-telmat.
Miksi ei Christian Life esi­tä
nimiä, osoitteita ja päivämääriä,
näin vakavia syytöksiä tehdessään
kunniallisia ihmisiä vastaan? Joh-.
tuneeko se siitä, että se pelkää',
"syytettyjen" kysyvän asian perään?
Halpamaista journalistiikkaa lehdel­tä,
joka kaiken kukkuraksi väittää
olevansa jossakin tekendsissä jon­kinlaisen
Jumalansanan kanssa!
Allekirjoittanut ei ole valitetta­vasti
kyllä saanut tilaisuutta kos­kaan
käydä Sointulassa. Mutta jo­kainen,
kaukaa matkan päästäkin
hieman Sointulan asioita seurannut
tuntee kuvotusta rinnassaan kun
"Christian Life", yrittää mustata'
sointulalaisia antamalla sellaisen
kuvan, että sikäläiset suomalaiset
"jumalankieltäjät" ovat sellaisia
juopporatteja, jotka villeissä juo-midgeissaan
jopa tappavat naisia
(sivu 6) ellei "Christian L i f e n " va­lehtelevat
farisealaiset tule heille
raittiuspuheita pitämään! Kunhan
ei tässä ehdotettaisi "pukkia kaali­maan
vahdiksi"!
Parjatessaan Sointnlan suoma­laisia
"Christian L i f e " paljastaa
todellisen olemuksensa. Sen krisr
tillisyys on ulkokultaista farisea-iaisuutla,
j o k a kiittää Jumalaa sii­tä,
etteivät "parempirotuiset",
"ylevSmmät" ja muutenkin oma­hyväiset
amerikkalaiset ole sen­tään
niin pahoja syntisiä kuin suo­malaiset
j a muut kirotut ulkomaa-taiset!
Sointulalaiset eivät tietenkään
anna sentinkään arvoa mokomalle
kristillisyydelle", joka ei pelkää
Jumalaa eilcä häpeä ihmisiä — eikä
ole kuullut puhuttavankaan j u l k i­sen
elämän rehellisistä pelisään­nöistä.
— Känsäkoura.