Vapaus, August 1, 1957

              Sivu 2 Torstaina, elok. lp. — Thursday, August 1, 1937
VAPAUS
fOtMto of ^nmUb CanKttan» -Et-
^talUiM « 191^ A n t l u i ^^
u-aeeood cHaaimafl the Post
OfllcseJDepftrtment, OtUws.- Ptib-
Ittbed Ibrice «eddy: ToeKtajm.
Thnndajs «ad S a t u r d ^ bj Vapaus
POblitfiSoc Convaoy Ltd, at 100-103
S m B t W , SndbtiiT. OnU Canada,
Teleiduiaea: Bus. Office OS. 4-4284:
Editoiial Office OB. 4-42». Manager
E. SnJcsl. E^tor W. Bdond. UalUnc Advertlalng rates upon »ppUeatton.
Itanslatkm fiee of diaise.
nLAOsantSAt:
Canadaasa: 1 vk. 7JOO e kk. S.7$
•• * kk. 3 ^
Thdyivalloiflaa: 1 vk. SJOO 8 kk. 4J0
Suomessa: 1 vk. 8A> 8 kk. 4.75
Mitä muut sanovat
1917 —Juhlavuosi40, vuosikerta--1957
* * *
Kuka jarruttaa?
Toista kuukautta sitten kun Xeuvostoluton edustaja Valerian
Zofin Yk: i i aseistariisumiskomission alivaliokunnan kokouksessa
|jC9itoossa ilmoitti, että Neuvostoliitto hyväksyy länsimaiden edusta­jain
tekemän ehdotuksen atomipommikokeilujen kieltämiseksi 10
kuukauden ajaksi/kaikkialla maailmassa tervehdittiin toimenpidet­tä
«isimm^nä tärkeänä askeleena aseistariisumiseksi.
Neuvostoliiton taholta tifhtiin silloin kaksi suurta myönnytystä.
$aa)alla kertaa Zorin ilmaisi/että Neuvostoliitto on valmis suostu­maan
Yhdysvaltain edustajain vaatimaan ilmavalvontaan.
Neuvostoliitto ei ollut aikaisemminkaan vastustanut atomipommi-kokeilujen
kieltämistä eikä atomi-, ja vetypommien pannaan jiilista-
'mistä, vaan seoli vaatinut kokeilujen kieltämistä ja pommien pannaan
julistamista^pitemmäksi ajaksi, useimman vuoden ajaksi.
^ Tavallisesti kun neuvotteluissa, koskivatpa ne mitä.asiaa tahansa,
päästään yksimielisyyteen, niin siitä seuraa sopimuksen allekirjoitta-inU)
im.Soipimusta ei ol^ kuitenkaan vielä a1^^^ ja vaikka
neuvottelut jatkuvat edelleen, niin näyttää siltä, että sen allekirjoitta­miseen
voi vielä kulua pitkästi aikaa.
' Niin omalaatuiselta kuin se tuntuukin, vaikka länsimaiden edus­tajat
aseistariistunisväliokunnan neuvotteluissa olivat yksimielisesti
kannattaneet Yhdysvaltain tekemää ehdotusta, jonka Neuvostoliitto
hyväksyi, niin heti sien jälkeen alettiin etsimään uusia ehtoja ja ve­rukkeita
viivyttääkseeit ensiaskeleen ottamista aseistariisunnassa.
ijKuluvan viikon aikana Yhdysvaltain valtiosihteeri John Foster
bullib'kiirehti;'Lontooseen neuvoteltuaan ensiksi asiasta Canadan
uudeh pääministeri Diefenbakerin kanssa.
saapuneiden tietojen mukaan Dulles on nyt tehnyt
uuden esityksen ilmavalvonnasta ja on avoimesti myönnetty^ että
Onll^illa^ ole mitään muuta esitettävää neuvotteluissa.
' Että kysymyksessä on sopimuksen allekirjoittamisen jarruttami­nen
käy sejväksi/koska kaikilla atomivallollla on jo tällä kertaa tar­kat
koevälineet, joiden avuUa voidaan todeta atomi- ja vetypommir
r&jäfadylkset kaikkialla maailmassa. Tämä merkitsee, että kokeilut
voitfdsUn kieltää ilman minkäänlaisen valvontaelimen muodostamista.
I OuseIvä,atä kokeilujen kieltäminen olisi vasta ensiaskel aseista­riisunnassa,
mutta .se muodostaisi vankan perustan neuvottelujen jat­kamiselle
atomi- ja vetypommien käytön kieltämiseksi ja muun aseis-tukisen
vähentämiseksi ja juuri siihen olisi pyrittävä, sillä satumaiset
; soiilaskulutjov^t saattaneet )iionen suurenkin vallan vakavaan talou-
.delliseen^miian: - ^- ' '
' Neuvostoliiton komtnunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri
Nikita HrUshtshev lausui äsken vieraillessaan Tshekkoslovakiassa,
i>t^ Vetypommit olisi julistettava pannaan ja niiden valmistamiseen
käprietfävät varat olisi käytettävä kotien, koulujen ja sairaaloiden
rakentamiseksi; Samalla kertaa hän korosti, että Neuvostoliitto on
valmis allekirjoittamaan kansainvälisen sopimuksen, jonka perusteella
lopetettaisiin joukkotuhoaseiden tuontanto.
f Toisaalta Neuvostoliiton pääministeri Bulganin on syyttänyt,
et^läiisl-valtäln edustajat koettavat ajaa neuvotteluja umpikujaan
auttaakseen kansleri Adenauerin uudelleen valitsemista Länsi-Sak-aassa.
Kirjeessään Britannian pääministeri Macmillanilte Bulganin
myös kqrosti/että Neuvostoliitto on halukas neuvottelemaan Britan­nian
ja Neuvostoliiton välisten suhteiden parantamisesta.
Läpsivaltain edustajat aseistariisumisvaliokunnan neuvotteluissa
orät kuitenkin esiintyneet kuuroina näihin Neuvostoliiton ehdotuk-siiu
ja ikäänkuin mitään yksimieUsyyttä ei olisi saavutettu nyt etsi­vät
Diillesiii johdolla uusia ehtoja Neuvostoliitolle esitettäväksi.
Rsukista näistä neuvotteluista huolimatta Yhdysvalloissa edelleen
jatketaan ydin^kokeiluja. Tänään suunnitellaan räjäytettävän
Yhdysvaltain 11. ydinase nykyisessä kokeilusarjassa. Tämäkin seik­ka!
puhuu puolestaan Yhdysvaltain haluttomuudesta neuvotella vilpit­tömästi
tästä ihmiskunnalle elintärkeästä asiasta.
^'£i enää Hiroshimaa''
Elokuun |6 pnä tulee kuluneeksi 12 vuotta siitä kun toisen maail-taan
sodan aikana pudotettiin ensimmäinen atomipommi. Kokeilu­kentäksi
valittiin Hiroshiman kaupunki Japanissa ja räjähdyksen seu­rauksena
suurin osa kaupunkia tuhoutui ja suuri osa asukkaista kuoli
ja tuhannet ihmiset jäivät kärsimään radioaktiivisen myrkytyksen
johdosta. ^ Vähän myöhemmin amerikkalaisten toimesta pudotettiin
toinAi atomipommi Nagasakin kaupunkiin samoin tuhoavin seurauk­sin.
• • • • ' ' ••;
Ensimmäisen atomipommin räjähtäminen saattoi sivistyneen
maaihnan uuteen kehitysvaiheeseen, atomiaikakauteen, joka on tUonut
mukanaan erittäin vakavia ongelmia.
Maailman johtavat tiedemiehet ovat melkein yksimielisesti va­roittaneet,
että yksinpä atomi- ja vetypommien kokeilu voi johtaa
ihmiskunnan tuhoon puhumattakaan atomisodasta. He ovat sitä
mieltä, että atomi- ja vetypommikokeilut ovat jo saastuttaneet maail-inan
radioaktiivisella pölyllä siinä määrin, että se tulee aiheuttamaan
tuhansien ihmisten ennenaikaisen kuoleman ja vaikuttaa vieläpä syn­tymättömienkin
lapsien syntymiseen epänormaaleina.
(Kaikissa maissa ollaati erittäin huolissaan atomi- ja vetypommien
kokeilujen aiheuttamista tuhoisista seurauksista ja tämän johdosta
tullaan Hiroshiman muistopäivänä, elokuun 6 päivänä alkamaan To­kiossa
maailman kolmas, atomi- ja vetypommivastainen konferens­si,''
missä kiinnitetään erikoista huomiota näiden'aseiden kokeilujen
ja atomisodan kieltämiseksi. : .
' Samalb kertaa kun tiedemiehet ovat varoittaneet atomi- ja vety*
pommien yhyttämän radioaktiivisuuden vaarasta, on korostettu,
mitä suurta hyötyä olisi atomivoimasta ihmiskunnalle, jos sitä käy­tettäisiin
rauhanomaisiin tarkoituksiin.
; Jo tällä kertaa on Yhdysvalloissa atomivoimalla käyvä sukellus-viene^
mikä osoittaa, että atomivoimaa voitaisiin käyttää laivoissa.
Neuvostoliitossa on jo valmistunut ensimmäinen atomivoid&Ita toi­puva
säihkölaitos ja samanlaisia bitoksia suunnitellaan rakentaa myös
et^issä muissa maissa. Atomivoimaa voitatein käyttää ihmiskunnan
hyödyksi myös monella muulla alalla.
ii !^ ön tunnuslause, mihin kaikki rehelliset
ihmiset kautta maailman voivat varauksetta yhtyä.
Tstyno3iYvs SUOMESSA
Raikentaja; tBakenniustyaaälgtea l i i ­ton
l e h t i . H:ki> kirjoittaa Suomessa
kasvavassa tyatt6ffi:yjrdestä Ja vaatii
toisienj}iteitft sen torjumlscd^ Ja työ-
Iäisten oOceoksien turvaamiseksL
LehU kiziofttaa
*^kenntuu(lan ammattiliitot ovat
tehneet aloitteen koko maan käsittä­vän
työttömyyskysymystä käsittele­män
kokouksen koollekutsumiseksi.
Tässä lEokouksessa tullaan käsittele­mään
kaiidda työttOmyysonjgelmaan
Ruotsissa naiiten palleat
alHaisemmat ktjin iniestefi
RUotässa koteU maissakin kapi- määrättiessä miesten ja naisten
talistisissa maissa ovat naisten I palUoJen mhdetta esimerkiksi vii-palkat
haomattavasti alhaisemmat | " " ^ ^ ^ ^ ^ ' ^ ' ^ ^ ^ ^ " i f ?^
- VutBien 19(16 ja 1955 välillä on
IjOn laatimien tilastojen mukaan
i naisten palkkojen suhde miesten
j palkkoihin noussut 67^2 prosentista
; 69,5 prosenttiin. Vuoteen 1949 men­nessä
suhdeluku nousi 7 1 ^ prosent
liittyviä kysymyksiä Ja siinä tullaan
myös pyrkimään käytännöllisiin rat-kaisuehdptuksiih.
RIokous ei sellaise­naan
tietenicään vpi muuttaa tilan- i
netta mutta icokouksen huolellinen Ja j
määrätietoinen Ja laajalla pohjalla
tapahtuva valmistelu Ja sen asetta­mien
tehtävien toteuttaminen käy­tännössä
voi suuressa määrissä myö­tävaikuttaa
tilanteen muuttumiseen
työläisten turvallisuutta lisäävään
suuntaan. Tilanteen muuttuminen
edellyttää. tietenkin viime vuosien
aikana harjoitetun talouspolitiikan
perusteellista muutosta, Joka on mah­dollinen
vain työväenluokan yhtenäi­sen
Joukkotoimlnnan avulla.
Helsingiissä syyskuun 2a—29 päivi­nä
pidettävässä työttömyyskokbuksesr
ja tullaan vakavasti etsimään mah­dollisuuksia
Ja keinoja työttömyys­ongelman
ratkaisemiseksi. Tämä pn-
?elma voidaan ratkaista, mutta vain
sillä ehdolla, että maamme työväen-uokka,
kaikki sen ammatilliset Ja po-imtiset
Järjestöt ottavat sen kasit-teljm
alaiseksi Ja yhtä vakavasti pyr­kivät
yhteistoiminnassa Ja yhteisym­märryksessä
sen käytännölliseen rat­kaisuun,
isiään tehtävän voi suorit­taa
vain työväehluoMca ja tätä, tar­koitusta
palvelee myös nyt koolle kut­suttu
kokous."
koin miesten. Naisten alhaiset
palkat sekä rationalisointi ja tfSa '
tehostaminen ovat tuoneet kapi­talisteille
ylimääräisiä voittoja.
Vaikka työläiset taisielallaan ovat
saaneet tiettyjä palkanlcorotuksJa,
ovat. osakkeenomistajain voitot
knitenkin lisääntyneet nopeam'
.min.. . ,
A l l e kouluikäisten lasten äideille
iisettaa ansiotyö usein ongelmia,
joista monet ovat vaikeita ratkaista.
Ennenkaikkea työnsaannin epävar-
I muus, sekä päiväkotien, lastenäei-jmieh
ja muiden sosiaalisten laitos­ten
puute aiheuttavat näitä vaikeuk­sia.
Eräässä Ruotsin ammattijär­jestön
(LO) julkaisemassa kirja­sessa
on todettu eräitä näistä puutr
teista. Lainaamme siitä, seuraavaa:
"Vuonna 1954 suoritetun tiedus­telun
mukaan, joka käsitti 57 tihe­ään
asuttua kuntaa, on lastensei-mien
tarve tyydyttävästi täytetty
vain 14 kunnassa, puplipäiväseimiä
oli riittävästi 17 kunnassa jä tilanne
lastentarhojen suhteen oli tyydyttä­vä
14 kunnassa."
Siten ei 40—45 kunnassa, jotka
ei
Kairo. — Liikenne Suezin kana­valla,
joka viime viikolla tuli olleek­si
tasan vuoden Egyptin valtion
omistuksessa, oli .kesälcuussa saavut-anut
suunnilleen saman laajuuden
kuiri ennen kriisin puhkeamista vä-'
me vuoden marraskuussa. 1268 lai­vaa
kulki kanavan läpi vastaava n
luvun oltua viime vuoden lokakuus­sa
:1299.:
Yhteenlaskettu tonnistomäärä o l i
lokakuussa 14,163,332: vastaavan l u ­vun
kohotessa tämän vuoden kesä­kuussa
13,000,000 tonniin. Vertauk-seii
vuoksi irij^inittakoon, eittä ton­nistomäärä
o l i toukpk. 7.568,749.
Egypti aikoo kunnostaa kanavaa,
jolloin se täysin tyydyttää kansain­välisen
merenkulun kasvavat vaati­mukset,
sanoi kanavaviranoihaisten
päällikkö eversti Yuiiis. 25% tu­loista
.käytetään parani\uksiin jä
höitooii. Tämä Jori huomattavasti
enemmän kuin. mitä variha yhtiö
käytti tähän tarkoitukseen, hän sa­n
o i : ' -
tiedustelu käsitti, kaikilla äideillä
ollut mitään, mahdollisuutta saada
lapsiaan hoitoon päiyäkoteihiii tai
seimiin työssä oloajakseeri. Sellai­sissa
tapauksissa heidän täytyy yrit­tää
ratkaista ongelmansa yksityistä
tietä, ja kokemukset ovat osoitta­neet
tämän tulevan usein hyvin k a l ­l
i i k s i . Kun maksu lapsen hoidosta
tai mahdollisen kotiapulaisen palk­ka
on maksettu, ei jää paljonkaan
perheen muihin kuluihin:
Näistä vaikeuksista huolimatta on
palkkatyössä olevien naisten luku­määrä
kasvanut, osittain siksi, että
monien heistä on pyrittävä ansio­työhön
saadakseen perheelle riittä­västi
tuloja.
Yksistään viimeisten kymmenen
vuoden aikana on kokopäivätyössä
teollisuudessa työskentelevien nais­ten
lukumäärä kasvanut y l i sadalla-tuharinella.
Kokopäivätyössä ole­vien
naisten kokonaismäärä oli
vuonna 1950 (uusin virallinen nu­mero)
819,070, j a miehiä o l i vastaa­vasti
2,285,686. Ansiotyössä käy­vistä
naisista 488,572 oli naimisissa.
K i i n ammatilliset järjestöt ovat
vaatineet samaa palkkaa samasta
työstäv ovat eräät Uittojen johtajat
lausuneet, että- tähäri on pyrittävä
"asteettaisella palkankorotuksella''
naistyöläisille. Kokemukset palkka-'
rintamalta kuitenkin osoittavati iet-teiyät
meidän sukupolvemme naiset
tiile näkemään samapalkkaisuus­periaatteen
toteuttamista ilman tais­t
e l u a /
On itsepetosta, jos naiset keskus­teltaessa
heidän asemastaan tuotan­nossa
kiinnittävät huomionsa vain
j o i h i n k i n vähäisempiin prosentti-eroihin,
niinkuin on tapahtunut
tiin, mutta sen jälkeen ovat naisten
palkat taas alentuneet niin, että
vuonna 1954 suhdeluku oli 69 pro­senttia.
23 prosentin nousu suh­teessa
miesten palkkoihin on siis
kaikki, mitä tässä suhteessa on saa--
vutettu viimeisenä k y m m e nenä
vuonna. Jos prosenttilukujen sijas­ta
tarkastelemme todellisia palkko­ja,
näyttää tilanne vielä pahemmal­ta.
Naisten alipalkkaisuus heijastuu
myös maatakäsittävissä työehtosopi­muksissa,
joissa pn palkkataulukot
ja-asteikot erikseen riiiehille ja nai­sille.
L O n lehti Fackföreriingsrörel-sen
(Ammattiyhdistysliike) esitti
jokin aika sitten esimerkin vaate­tusteollisuudesta.
Vuonna 1955 sol­mitun
työehtosopimuksen inukaan
saavat naispuoliset leikkaajat kor­keimmassa
palkkaluokassa 2M
kruunua.tunnissa, mutta miehet sa­massa
työssä: 3.02 kruunua. Sopi­mustekstin
vasemmalla puolella on
lueteltu naisten palkat erilaisissa
töissä ja tämän rinnalla oikealla
puolella miesten paikat täsmälleen
samoissa töissä. Vaikka tässä ei
ilmeisesti työtehtävillä ole riiitään
tekemistä sukupuolen kanssa, ovat
naisten palkat alemmat.
Vastarinta naisten palkkasyrjin
tää vastaan on jatkuvasti voimistu­massa
j a vaatimus samapalkkaisuu­desta
kohoamassa. Tästä oli esi­merkkinä
vaatetustyöläisten liiton
viime kongressi, jossa yksimielisesti
hyväksyttiin LOri johtajille osoitet­tu
vetoomus antaa tukea tämän ky­symyksen
ratkaisemiselle. Nämä
johtajat eivät kuitenkaan tähän
mennessä ole näyttäneet haluavan
käyttää ammatillisen liikkeen voi­maa
kysymykseri ratkaisemiseksi
tyydyttävällä tavalla. Aloitteet hei-däri.
taholtaan ovat rajoittuneet kes­kusteluihin,
tieduäteluibin j a yrityk­siin
saada yhteistoiminnalla työn­antajien,
kanssa kuilu naisten ja
miesten; palkkojen välillä pienene­mään.
He eivät myöskään halua
saada aikaan yhteistyötä ammatilli­sen
pilkkeen; j a poliittisen työväeri-uöden
suurimrnat ur
Ipailut Mo$l<^
heilu
HelsinkL — ( K U ) Edustajamme
ön haastatellut N e u v o s t o t iiton
Olympiakomitean puheenjohtajaa
K. Andrianövla heinäk. 30 pnä alka­vien
nuprison 3. kansainvälisten ys
tävyyskisojen johdosta.
K. Andiianov totesi aluksi Mos­kovan
kisojen olevan tämän vuoden
suurin kansainvälinen urheilutapah­tuma
noin 4.000 urheilijan kerään­tyessä
edustamaan yli 50 maata.
Osanötajiensa suuren lukumäärän
puolesta nämä kisat jättävät kauas
jälkeensä ensimmäiset — vuonna
1953 Bukarestissa j a vuonna 1955
Varsovassa pidetystävyyskisat.
Moskovassa kilpailee" 'm^^ilman
kärkiurheilijoita, miehet kilpailevat
23 lajissa j a naiset 14, joten ohjel­ma
on laajempi kuin Olympiakisois­sa.'.;
On toivotonta yrittää luetella
kaikkia maailmankuuluja urheili­joita,
jotka osallistuvat Moskovan
kisoihin, mutta mainittakoon kölmi-
Varsinais-Suomi
piirin
iiikkeen välillä siinä tarkoituksessa,
että kysymys ratkaistaisiin lainsää­dännöllistä
tietä, kuten työväenliik­keen
muita tavoitteita: aikaisemmin
on ratkaistu, esimerkiksi kolmen
viikon loman vahvistaminen lailla^
Työnantajat puolestaan väittävät,'
että heille tulisi kalliiksi pitää työs­sä
naisia, koska nämä ovat Useam­min
poissa työstä kuin miehet ja
koska he keskimäärin j a yksilöinä
ovat työskennelleet teolliisuudessa
panKKi ja valtioyaral<riis
i U R J . K. HAAPANEN
Helsinki. ~ ( K U > Suomen hallitus
on Jatkuvasti väittänyt, ettei sillä ole
vatoja'selviytyä lakiien seka tulo- Ja
menoarvion edellyttämistä menoista.
On selitetty, että valtio ei voi t u r ­vautua
lainanottoon Suomen Pankis­ta,
koska pankki ei myönnä luottoa.
Ja koska valtion ottama laina, jos
Suomen : Pankki sen myöritäisikin^
merkitsisi katteetonta setelistön l ir
iäämlstä. Jolla puolestaan olisin infla-toorlnen
vaikutus.
Suomen' Pankin viimeaikoina har­joittama
kireä rahapolitiikka on py­sähdyttänyt
Ja tyrehdyttänyt alkuun­sa
monia rakennusyrityksiä Ja vai-
Ifä-nut
B e r l i i n i . — Saksan Demokraatti­nen
Tasavalta ehdotti viime lauan­taina,
että Itä- ja Länsi-Saksa soi
misivat liiton, mikä olisi ensimmäi­nen
askel kohti Saksan yhdistämis­tä.
Ehdotus esitettiin julkilausu­man
muodossa, j a se jätettiin pää­ministeri
GrotewohIin toimesta ui
komaitten lähetystöjen päälliköille.
Grotei^ohl selitti, että joistakin
ehdoista kuitenkin olisi sovittava
ennen liiton solmimista. Ehdotuk­sen
kolme pääkohtaa ovat seuraar
vat:-. /
1. Sekä Itä- että Länsi-Saksa kiel­täisivät
atomiaseitten varastoinnin
j a tuotannon Saksan maaperällä se­kä
kieltäisivät kaiken atomisota-propagandan.
2. Länsi-Saksa eroaisi Atlantin
liitosta j a Itä-SakSa Varsovan sopi­muksesta.
Asevelvollisuus poistet­taisiin
Länsi-Saksasta, ja riiölemmat
valtiot sopisivat sotavoimien vah­vuudesta.
3 .Molemmat maat aloittaisivat
yhdessä tai erikseen neuvottelut nii­den
maiden kanssa, joiden joukkoja
on saksalaisten maaperällä, että
kaikki vieraat joukot saataisiin pois­tetuksi
Saksasta.
keuttanut suuresti tuotannollista toi­mintaa
sekä kaupan että teollisuuden
piirissä. Tästä on ollut seurauksena
työtilaisuuksien supistuminen Ja työt­tömyyden
kasvu Suoriiessa, Joka y h ­dessä
hintojen noususta aiheutuneen
palkansaajain ostokyvyn heikkenemi­sen
kanssa kohottaa valtion työttö-'
myysmenot kuluvalta vuodelta yli 40;
miljardin markan. Nämä työttömyys­työt
on ollUt pakko hoitaa ja niiden
hoitamiseen on tarvittu rahaa. Raha,
joka rahamarkkinoita kiristämällä
on vedetty pois normaalilta tuotan­nolliselta
toiminnalta on siten Jou­duttu
käyttämään paljon epätarkoi-tuksenomalsemplin
työttömyystöi­hin.
Näin jatkamalla tulee varmasti
p ä ä vetävän käteen, sillä tämä tie
oh konkurssien ja pakkohuutokaup­pojen
tie.. •. ,-.
Voiko sitten Suomen Pankki kiel-
.äytyä antamasta luottoa valtiolle? E l
voi. Suomen Pankki on eduskunnan
pankki ja valtion on hoidettava-me­nonsa
eduskunnan ; hyväksjmiien lä-
:ilen ja sen vahvistaman tulor ja me­noarvion
puitteissa. Kuluvan vuoden
talousarvio ei vpihe jäädä vuoden
loppuun mennessä kovinkaan paljon
vajaukselliseksi, jos jää lainkaan'. Lä­hinnä
on kysyniys Valtion tilapäises­sä
lainantarpeesta ja silloinkin on
•fysymys verrattain vaatimattomista
mummista. On hyvin, todennäköistä,
ittä valtiolle riittäisi 5 mUJadin mar­kan
luotto selviytyäkseen nykyisistä
kassavaikeuksistaan.
Mainittu 5 iniljardin markan luotto
n sanottavasti nostaisi setelistöä. s i l ­lä
nykyisellään sen palautminen olisi
hyvin nopeata. Suomen liikkeessäoler
va setelistö on viime aikoina l i i k k u ­nut
54—56 miljardin markan paikr
icelllia. Eräiden asiantuntijoiden ja t i -
lastomiesten suorittamien laskelmien
mukaan edellyttäisi, nykyinen tavara­määrä
noin 33 kertaa enemmän se-telistöä
kuin ennen sotia. K u n ennen
-sotaa oli setelistön määrä noin 2 m i l ­jardia
— voisi setelistöä olla nyt i l ­man
että siitä olisi mitään inflatio-vaaraa
— 66 miljardia.
Ei ole ihme, jos rahankireyttä on.
kim setelistöä on huomattavasti vä­hemmän
kuin sitä oli eimen sotia ny-kylsbi
vallitsevaan hhitatasoon Ja ta--
varamfinrään verrattuna. Nykyisen
hintatason vallitessa Ja tuotantomää­rien
pysytellessä ennallaan ei voida
väittää aiheuttavan mitään infiatio-ta
vaikka setelistöä Uikkuisikin 6 0 -
65 miljardin valheilla. Nykyinen
liiallinen rahankireys sitävastoin a i ­heuttaa
deflatoorista painetta ja joh­taa
pulaan.
Suomen ,Pankilla ei ole oikeutta
kieltää valtion tarvitsemaa luottoa,
siliä, lakien edellyttämät inaksut. k u ­ten
. esimerlciksi- lapsilisämaksut Ja
kansaneläkkeet, ori suoritettava. Suo­men
Pankki on tässä asiassa saatava
Järjestykseen. Valtion tarvitsema vä­häinen
luotto el myöskään aiheuta
mitään innatiota, kuten edellä tuli
todettua. Suomen Pankin harjoitta­man
luottopolitiikan tarkoituksena ei
ole muu kuin yrittää pakkokeinoin
estää valtio suo^ttamasta lakimää­räisiä
menojaan Ja siten mitätöidä
eduskunnan ^päätökset. •
Helsinki. — Viime perjantaina
jatkettiin Helsinki-Häme-Varsinais-
Supmi yieisurheiluottelua. Mitään
erikoisia tuloksia ei syntynyt, vaik­ka,
mukana oli useita maaottelur
edustajia.
200 metrillä nähtiin tasaväkinen
k i r i k i l p a . H, ells„t eeni.n j a .R. leik. o..l.a..n.. se- n o2, 05,o8 . • M»*y„•ö•s, . useita NTVeTu«v„„o«s,.tfo,>-
valiUa, jonka Hellsten voitti talla „ „L.,...*.,v'.;v i „ s * s ; „ iT.,e;o
loikan maailmanmestari brasilialai­nen
Ferreira da Silva, jonka kohtaa-jnineii
Euroopan mestarin, vanhan
kilpaveikon Leoriid Sbtsherbakovia
kanssa bn erittäin jännittävä. Japa­nin
joukkueessa ovat voiinistelijat
Ono j a Takemoto j a painija Sasa-harä.
Muita, kuuluisuuksia: puola­lainen
kei^änheittäjä Sidlo, t r i n i -
dadilainen pikajuoksija Agostinin,
australialainen pitkänriiatkanjuoksi­j
a Lawrence ym. y m .
Joukkuekilpailuun osallistuvat lä­hes
50 maiari joukkueet. Kansain­välisen
konpalloliiton 25-vuotispäi-väturnauksessa
on mukana 35 riiaan
mies- j a naisjoukkueet. Jalkapallo­kentillä
ott.elevat l 8 maan joukku­eet.
' : • • -
- -; • 4 ; . — ,•
NEUVOSTOLIITTOLAISET
KUNNOSSA
Entä miten neuvostoliittolaiset
urheilijat ovat valmistautuneet ys-tävyyskisoihin?
Huhtikuusta kesä­kuuhun
Neuvostoiiiton kaikissa kau­pungeissa
j a maaseudulla järjestet­tiin
avoimia kilpailuja oikeudesta
osallistuja heinäkuussa ystäyyyskisp-jen.
karsintoihin. Alkukilpailuissa,
samoin kuin lopullisissa karsinriois-sakin
tehtiin monia hyviä tuloksia
esim. 24-yuot'iäs J u r i Stepanöv saa­vutti
uudfen korkeushypyn maaib
manennätyksen 2 m 16 srii, mikä o i
sentin parempi kuin amerikkalaisen
neekeri Dumas'n aikaisempi M E .
Valkovenäläinen Maria Itkina saa­vutti
uuden maailmanennätyksen
400 m juoksussa ajalla 53,6 sek. j a
800 m juoksun naisten maailman­mestari
Niria Otkalenko saavutti
taas tämän vuoden parhaan tulok-urheilijät
saavat Neuvostoliitossa.'
Täällä o n jänestetty kaikki asiaan­kuuluva
n i i n , että jokamen \ubsi.
l i j a voi päästä parhaaseen mahdoUi.
seen kuntoon. Urheilijan käytetti
vissä ovat stadionit monine nunni-kenttineen
j a ratoirieen. Minä sain
välittömästi tänne tultuani harjoit-telumahdollisuuden;
Tänä vuonna
en ole vielä osallistunut kilpailuUjin
m a s s a juoksuja lukuuriottamattä.
Siksi olen erittäin iloinen siitä, ettl
sain luvan osallistua Moskovan
juoksukilpailuihin 5,000 metrillä.
Pääsin siten tutkimaan mahdoUi.
suuksiani. Nyt olen jokaisen har-jöittelutunnin
jälkeen tuntenut kyn­töni
nousevan.' Toivon pystyväni
esiintymään kisoissa hyxin. ICamp-pailusta
tulee kireä. Voimakkaim-pana
kilpailijanani pidän Pjotr Bo.
lotnikövia, joka juoksi mainiosti
Moskovan kilpailuissa. Melboumen
jälkeen hän ori edistynyt paljon.
Mielestäni Bolotriikov on urheiUja, '
jolla on suuret mahdollisuudet, ja
yhdyn niihin, jotka sanovat hänestä
saattavan tulla töinen Kuts. *
kerralla, molempien ajan ollessa
22,0. Juoksun voitti ylimääräisesti
mukana, juossut neelieri. Bowens,
jonka aika oli 21,9.
Peninkulman matkalla o l i muka­na
joukko maratoonareita,' miri. E i ­no
Oksanen j a Veikko Karvonen.
Eino Oksanen voitti juoksun yli­voimaisesti
ajalla 30.34,2. Karyonen
sijoittautui toiseksi 31.18,2 tulok­sella.-.
•;'•.-. • .••
Olavi Kauhanen voitti keihään­heiton
tuloksella 74.58, Sillanpään
keihäs kaartoi 73.60 j"a V . Laineen
72.47.' ,.
Seiväshypyssäkään ei nähty m i ­tään
erikoista;-vaikka itse Land-ström
o l i mukana. Hän" -voitti t u ­loksella
4.20, minkä korkeuden
myöskin toiseksi sijoittunut. Matti
Piironen" ylitti. Samaan tulokseen
jäi myöskin U S A : n mies Kenley.
4x400 metrin juoksun voitti odo­tusten
mukaan ~ Varsinais-Suomi.
jonka joukkueessa juokSivat. Hell­sten
j a Rekola. Helsinki j a Häme
jäivät kauaksi jälkeen.
Kolmen suuren ottelun voitti Var­sinais-
Suomi pistein 160, Häme 134
ja Helsinki 122.
liiton ennätyksi'^ lyötiin. Uusia
nuoria neuvostoliittolaisia Urheili­joita
kilpailee maailman kuului­suuksien
kanssa. •
J A P A N I L A I S E T LENTO­P
A L L O I L I J A T
Kuluvalla viikolla Moskovaan pn
saapunut useita joukkueita, jotka
osallistuvat 3. kansainvälisiin ystä-vyyskisoihiri.
SIBin edustaja on
haastatellut myös eräitä heistä. J a ­panin
Lentopallojoukkueen johtaja
Maeda toteaa japanilaisten yrheili-joideri
tehneen pitkäri matkan' l a i ­valla,
junalla ja lentokoneella, kun­nes
joukkue vihdoin saapui perille.
Matkaväsymjksestämme huolimatta
olemme jo" virkistjrneet Neuvosto^
liitossa saamamme ystävällisen yas-taarioton
änsiostä,;lausui hän. Mat­kamme
tähtäimessä ori ystävyys.
Haluamme solmia uusia j a vahvis­taa
entisiäystäyyyssuhteitä eri riiai-den
urheilijoiden kanssa. Sahialla
tahdomme' öttaä. Oppia heidän tek­niikastaan.
Olemme hyvin k i i t o l l i ­sia
moskovalaisille heidän ystävälli­syydestään.
Meidät on majoitettu,
vierrattomaari : ylioppilkäasuntolaan
Leniri-vuörille. Ölemriie jo. harjoi­telleet
yliopiston leritopallokehtällä.
"HYVÄ I D E A"
. Olympiavoittaja Norman Reed
Uudesta Seelannista pitää kolman­sien
kansainväli'sten ystävyyskisojen
lyhyemmän ajan kuin miehet.
Teollisuustyöläiset eivät hyväksy
näitä väitteitä. Nykyään eivät nai­set
yksin esitä vaatimusta, että syr­jinnästä
on tehtävä loppu. Tässä I - ^ ^ ^ •:;^"'X^^=wr=^*'''Z:^«^
: . . V. . .järjestämistä Moskovassa hy«.'ana
taistelussa he yha laajemmin saavat
kannatusta miespiiblisilta työtove­reiltaan.
^
Ruotsin työläiset ovat sitä mieltä,
ettei Ple olemassa, mitään syytä,
minkä ^'vuoksi osakkeenomistajain
tulisi kerätä ylimääräisiä voittoja
naisten kustannuksella maksamalla
heille erikoisen huonoja palkkoja.
Työläiset vaativat, että työn luon-teien
on määrättävä palkan suuruus
eikä sen, onko työntekijä riiies vai
nainen. Ymmärretään myös yhä
paremmin, että taistelu samapalk­kaisuudesta
on taistelua- demokra­tian
puolesta j a työväenluokan^ etu­j
en puolustamista riistäjäluokkaa
vastaan: Näissä olosuhteissa tais­telu
jatkuu j a kehittyy ratkaisua
kohden niin parlamentissa k u i n sen
ulkopuolella.
ideana. Kisat lujittavat ystävällistä
kosketusta niiden urheilijoiden kes­ken,
jotka ovat tutustuniset olymr
pialaisissa Australiassa, ja helpotta­vat
ystävystymistä niille, jotka e i ­vät
vielä tuhrie toisiaari. Olen ollut
Moskovassa vasta niuutaman päi­vän,
mutta luonani on j ö käynyt
neuvostoliittolaisia Melboiu*neri. u r -
heilijaystäviäni. He ovat näyttäneet
minulle stadionih j a Minskin valta-maäntienlöhkon,
j o l l a pidetään kä-velykilpa
ilut. 01osuhtee^ ovat hy­vät,
joten jokainen voi näyttää p a ­rastaan.
L A W R E N C E M U K A NA
A l l a n Lawrence, , australialainen
Melbournen 10,000 m:ri' pronssimies
sanoi olevansa erinomaiseri tyyty­väinen:
kestiystävällisyyteen, jota
Moskova. — Viime lauantaina
suoritettiin . Moskovan Dynamon
stadionilla jalkapalloilun MM-tut-nauksen
karsintaottelu, jossa vas­takkain
olivat Neuvostoliitto ja
Suomi. Suomi yllätti puolustustak-tiikallaan,
selviten odotuttu? pie.
riemmällä tappiolla,, sillä loppunu­merot
olivat 2—1. Ensimmäinen
pelijakso meni tasoihin 1—1, eikä
neuvostoIi.ittolaisten onnistunut toi-sellakaaiT
puoliajalla sijoittaa kuin
y k si täysosuina, suomalaisten maa­liin.--
/;';:
Nämä nuinei-ot eivät kuitenkaan
tee minkäänlaista oikeutta Neuvos­toliiton
joukkueelle,, sillä sanalla
sanoen,'99 pros. pelistä käytiin suo-'
malaisteri' kenttäpuoliskolla. Sui^''
melle mairitteleva lopputulos jöli^v'
tuu / lähinnä siitä. ettäisupmalaisfeDui'*:
pelitaktiikka tähtäsi jmähdollisim-'
man pieneen täppioori; : Kalkki IF
miestä huolehtivat lähinnä oman
maalin suojelemisesta, Jcun' sensi­jaan
hyökkäykset jäivät puolinai­siksi
jä haparoiviksi. .
Kuvaavaa pelin kululle oli, etta
lukuunottamatta Olavi Lehtisen en-simriiäiseri,
pelierän viime minuur
teillä tekemää maalia, ei Suomen
joiikkue pystjmyt tällä puoliajalla
tekemään; ^ainpatakaan maalilau-kausta.
Suomen puolustus, joka oli koko
ajan helisemässä, suoriutui todella
kunnialla tehtävästään. Erikoisen
maininnan ansaitsee maalivahti
Kunnas, joka suoritti monia loista­via
pelastuksia. •
JA
TÄTÄ
; V A L J A A T L I I K AA
Ravintolavieras tilasi pihvin ja
sain seri vähitellen jpöytään. Mutta
iän ei saanut siitä veitsellään irti
palaa"kaan.
— Tämä bn varmastikiriTlevosen-ihaa,
hän sanoi tarjoilijalle.
— E i kai se nyt_ ole mitään vaa­rallista.
Kaikki ihmiset syövät he­vosta
nykyään.
— Voi olla, sanoi vieras, mutta
eidän olisi kuitenkin pitänyt riisua .
ievoneri valjaista,. ennenkuin tar­joatte
sen!
Tässä joitakin päiviä sitten alle­kirjoittanut
k i r j o i t t i ' tälle palstalle,
että hän j a hänen työtoverinsa var­maankin
tervehtisivät toimitukseen
kohdistuvaa arvostelua, mikäli mo­tiivina
ei ole jonkinlainen negatiivi­nen
tarkoitus. Toisin sanoen, kyllä,
rakentava arvostelu on aina terve^
tdUutta. • •,
Niinpä kuri kohtasin äskettäin
erään toverin kadulla hän otti asiak­seen
vähän niinkuin neuvoa allekir­joittanutta:
" M i k s i ette k i r j o i t a s i i ­tä,
vanhempia kansalaisia varteri
varattu vanhuudeneläke on todelli­suudessa
'kuolleiden eläke'?" .
Olemme saaneet sen verran maal­lista
sivistystä, että tiedämme, jotta
kuolleet eivät tarvitse mitään maal­lista
eläkettä. Siksi pyysimmekin,
että toverimme väbän selostaisi pa­remmin
tarkoitustaan.
"Kas, asia on: n i i n , hyvä veljeni,
että. siihdtt mennessä kun tuota elä­kettä
tavallinen känsäkourainen
työläinen alkaa saada, onkin hän j o
matojen suussa! Eihän siitä kerkiä
nauttimaan kuin vaan niUutamat
harvat, jotka vielä 7()-vuotiainai jo­tenkin
kituvat tässä iriurheen laak­sossa!":
\- ';'^;...
_>Niin, kyllähän se sellaiseltakin
tuntuu kun on elämänsä pienestä
pitäen joutunut raskaan työn p a r i in
j a sen runteleriiana tuomituk-si jät­tämään
'tämän -Valkeisia täynnä
olevan elämän ennenkuin pikeiri
piisi halukaan.
Tosiasiassa tilastotiedot osoitta­vat,
että vaikka ihmiset eläyät ny­kyään
kauemmin kuiri aikaisemmin,
ei vielä ole saavutettu sitä tasoa,
että ihmisen keskimääräirien ikä
olisi saavuttanut tuon piaagillisen
70 vuoden rajan. . VuOsieri 1940—42
aikana; ihmisen keskimääräinen ikä
oli 62.96 vuotta. Siis keskinkertai­sella
kansalaisella ei ollut toivoa­kaan
päästä n a u t t i m a ^ vanhuuden-eläkkeestä,
jonka hän on todellisuu­dessa
tehnyt mahdolliseksi, sillä
työläisten nahastahan on Kiskottu
ne verot, j o i l l a vanhuudeneläkettä
maksetaan.
Samassa -yhteydessä lienee hyvä
muistaa, että roomalaiset ajanlas­kumme
ensimmäisellä vuosisadalla
eliyät kesk> äärin vain -23 vuotta
—: riiahdollisesti heidät heitettiin
jo, leijonien kitaan ennenkiiin kävi­vät
n i i n vanhoiksi, että heistä .olisi
ollut vallassa oleville jonkinlaista
vaivaa. '.
-Ja tässä tuli mieleen, että onhan
sitä meidänlEin aikakauteriammc eh­dotettu,
että vetypommeilla lyhen­nettäisiin
ibmisikää — silloin rat­keaisi
koko vanhuudeneläkeongel-ma.
. '../•-/;:.•.:;;••.
Mutta niin yksinkertaiselta kuin
tuollainen ratkaisu tuntuukin, olem­me
siitä huolimatta tavallisen kuo­levaisen
tavoin kovasti elämästä
k i i n n f pitävä yhteiskunnan jäsen
emmekä mitenkään soisi, että i h ­misten
elinikää ryhdyttäisiin lyhen­tämään
raakalaisajan metoodeja
käyttäen.
Siksi olemmekin kaverimme kans­sa
samaa mieltä, etta vanhuuden-eläkkeen
alinikärajaa tulisi laskea
vähintäin 60 vuoteen.
Samalla olisi hyvä, että vanhem­mille
kansalaisillemme, työn ansi­oituneille
suorittajille, maksettai-siin
vähintäin $75 kuukaudessa.
Siitä olisi hyötyä muillekin maam­me
asukkaille.
Miksi muillekin: maamme asulc-kaille?
Siksi, että maamme van­hemmat
asukkaat eivät suinkaan,
ryhtyisi, eikä niistä liikenesikään,
niitä rahoja kasaamaan johonkin
kassaholviin, kuten tekevät jotkut
kansamme etujen "uljaina" puolus­tajina
esiintyvät suurpohatat. He
varmaankin rientäisivät vanhuuden-eläkeshikkinsä
saatuaan lähimpään
kauppaan ostamaan joitakin niitä
elämää väbän mukavammaksi teke­viä
tarpeita, joita he ovat joutuneet
olemaan vailla. Siitä jälleen seu­raisi,
että samoja tarpeita valmista­vat
ihmiset saisivat työtä, porvari
tehtaansa käyntiin, j a riiin tänä
kapitalistinenkin järjestelmä toi­misi
vielä joitakin aikoja.
Mutta, kuten olen joskus kuullut
sanottavan, porvari ori porvari vailC"
ka sen voissa paistaisi, ja niin he
j a heidän apurinsa hallituksesi
kieltäytyvät korottamasta vanhoo-derieläkettä
kunnolliseen tastxm
vaikka siitä käsityksenune mukai­sesti
olisi hyötyä myös heillekin.
Kyllä porvari on sittenkin taun-mallinen
otos! — Nemo.