Vapaus, April 27, 1967

              S i v u 2 Torstai huhtik 27 p - Thursday A p r 27 1967 JE|^KKIEN "RAUHAN APOSTOLIT"
V A P AUS LATINALVISESSA AM^läl^^ INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADiANS
Establlshed Nov. 6. 1917
A.
(UBERTY)
E D I T O R : W . E K L U N D MANAGER: E . S U K S I
T E L E P H O N E : 0 F F I . C E A N D JfOITpRUM.974r4;264
Publjshed thrice weekly: Tueg^ays, Thmsdays Saturdays by Vstpftiis
Publishing Co. Limited, 100-102 -Elm St. W^t^, audbury, Ontario, Canada.
Advcrtising rates upon application, translation free of oharg«.
Authorized as secondqlass mall by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
M.n,.o.o,CANADIÄI^ lANGUAGE• PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. USiym:
3kk. 3.00 Suomeen:
m m i
1 vk. $11.00,6 kk. $6.75
1 Vk. 11.50, 6 kk. 6.25
Professorien mielenosoitus
Sen johdosta.kun Yhdysvaltain toimesta suoritettiin H a i -
phongin kaupungin pommitus järjesti Toronton—yliopiston
378 professoria maanantaina "äänettömän" protestikulkueen
Yhdysvaltain sikäläisen kopsulin edustalle j a sieltä'takaisin.
Kuvaan kuuluu, että tämä mielenosoituskulkue tapahtui sa­mana
päivänä, j o l l o in Yhdysvaltain toimesta suoritettiin Poh­jois-
Vietnamissa ensimmäinen pommitus lentokenttiä vas­taan,
missä sanotaan olleen Vietnamin puolustamiseksi saa­tuja
neuvostoliittolaisia MIG-hävittäjäkoheita. Selvää on,
että presidentti Johnson;on suorittanut jälleen hyökkäysso­dan
vakavan eskalation.
K u t e n on uutistiedoissa kerrottu, Haiphongin kaupungin
pommitukseen osallistui peräti 86 yhdysvaltalaista sotilas­lentokonetta.
Yhdysvaltalaispiirien tiedonantojen perusteel­l
a näiden tuhotöiden tekijäin tarkoitus oli pommittaa kau­pungin
kahta sähkövoimalaitosta. Pommituksen johdosta sa­notaan
"valojen sammuneen" Haiphöngista. Pohjois-Vietna­min
terveysministeri on kuitenkin selittänyt, että tämän
pommituksen yhteydessä uhattiin Haiphongin kaupungin i h ­misasuntoja,
surmattiin 44 siviiliä j a haavoitettiin 110 muuta
ihmistä. - ''#ifj||ji[|
Torontolaisten professorien mielenosoitus oli kaunopu­heinen
kuvaus siitä, kuinka syvää huolestuneisuutta canada-laiset
tuntevat Vietnamin sodasta.
Torontolainen päivälehti Star osui mielestämme melko
suoraan naulan kantaan kirjoittaessaan asiasta toimituspals-tallaan
viime maanantain:
"Perinteellisesti Canadan akateemikot eivät ole läheskään
n i i n valmiita k u i n eurooppalaiset j a amerikkalaiset opetta­jat
ottamaan poliittista kantaa.
"Tätä pidättäväisyysperinnettä on viimevuosina useita
kertoja puhkaistu, mutta ei koskaan sen vaikuttavammin
k u i n tänään k u n Toronton yliopiston tiedekuntien noin 400
jäsentä marssi Yhdysvaltain konsulaattin ohi.
"Heidän sanomansa, .jonka kohteena oli Yhdysvaltain
suorittama voimalaitosten pommitus Haiphongissa, oli suo­rasukainen,
mutta h i l l i t t y (moderate): Lopettakaa qskalatio.
"Tämä heijastaa monen älykkään ja h y v i n tietoisen ame­rikkalaisen,
pelon, että epätoivoisessa voiton tavoittelussaan
Vietnamissa, Yhdysvallat on yhteenajon tiellä K i i n a a n näh­den.
"He eiv^t näe Vietnamissa mitään p o l i i t t i s ia tai strate­gisia
panoksia, mitkä oikeuttaisivat sellaisen riskin;
"Samalla kertaa he (professorit) välttivät joidenkin r a u -
hanmarssijain vaatimusta", että Yhdysvaltain tulee ehdoitta
j a viivyttelemättä vetää joukkonsa pois Vietnamista . . . "
Tässä yhteydessä kiintyy huomio eräisiin muihinkin
seikkoihin, Samaan aikaan kun Toronton yliopiston lähes
400 professoria osallistui protestikulkueeseen, mikä vaati "es-kalation
lopettamista", Yhdysvaltain torontolaiskonsulaatin
edustalle oli saatu kaksi (2) Y h d y s v a l t a i n hyökkäyssotaa puo­lustanutta
miestä, joiden kantamissa tunnusteissa näkyi hei­dän
poliittisesti musta olemuksensa. Jos pitää paikkansa sa­nonta,
että ystävistäsi sinut tunnetaan, mitä voidaan tietysti
l i i o i t e l l u s t i k in käyttää, n i i i n s i l l o in täytyy sanoa, että hienoa
seuraa on presidentti Johnson j a kumppanit Canadasta saa­neet-
Y k s i näistä miekkosista kantoi julistetta missä aito-nat-silaiseen
tapaan sanottiin professorien rauhanmarssista:
Peace Corps — rauhanjoukot
on eräs niitä järjestöjä, joiden
avulla Washington yrittää saada
aikaan hajaannusta latinalaisen
Amerikan kansallisessa vapautus
liikkeessä sekä edistää Yhdysval­tojen
uuskolonialismin politiik­kaa^
toteavat J . Goduskij j a V .
Selivanov '^M e z h dunarodnaja
xhisn".lehdessä j'ulkaistussa tut-
Idelmassaan. Järjestön t^tövänä
on mainostaa "amerikkalaista
elämäntapaa'\ tclidä tunnetuksi
Washlngtonin sisä- ja ulkopoli­tiikkaa,
antaa ihannoitu kuva ka-pitalisesta
kehitystiestä sekä tais
telia kommunismia vastaan. Pää­määrät
kätketään huolellisesti
jaloilta kuulostavien fraasien
taakse — sellaistien kuin "kaik-
-kien ihmisten hyvinvoinnin ko-rwww
• . • \ Teidänga meidän!
kotiveräjältä
Vierailijoita
Mrs. Aino Virta Kirkland Lakel­ta
on vierailemassa Sudburyssa
poikansa Arvon ja hänen perheen­sä
luona. Tervetuloa nikkelimaail-raan
pääkaupunkiin.
Kirjeitä
HENKISTÄ SAIRAUTTA
Ihmisillä on monia erilaisia tot­tumuksia'
ja tapoja viettää aikaan­sa.
Jos ei ole mitään hyödyllistä
tehtävää tai ei tarvitse huolehtia
jokapäiväisen leivän hankkimisesta
— joka ei jätä aikaa turhille hai­hatteluille
— niin silloin saattaa
jokin vahingollinen tana ottaa si­jansa
ja sitä voi joku harrastaa ai­van
sairauteen saakka. Vahingolli­sinta
se on silloin kun ihmiset joh­detaan
solaan, tappamaan ja hävit­tämään
kaiken vuosien aikana lian-kitun
hyvinvoinnin maailman kan-
.soUta. Sellaisen saa aikaan sairaus
jota ci yleensä ymmärretä sairau­deksi,
vaan sen sanotaan .saavan al­kunsa
ihmisen pahansuopaisuudes­ta
ja vallanhalusta. Tiede on kum­minkin
.julistanut kaiken väkivallan
sairauden aiheuttamaksi naulinnok
si, sillä kukaan tervejärkinen ihmi­nen
ei voi nauttia toisille tuotta­masta
kärsimyk.sostä. ja hyödyili.sen
elämän hävittämisestä.
Eräs naapurimaasta Canada.ssa
käynyt ''sunnuntaikalastaja" kertoi
ajatuksiaan, sanoen heidän halli-tuksen.
sa olevan kokonaan sairai­den
ihmisien . kä.si.ssä j a näiden
mielivallan alaisena. Sellainen asi­aintila
vaatisi pikaista korjausta,
mutta mistä löytyy sille-^sairaudelle
parantaja? —Jussi.
realinen vaatimus Yhdysval­tain
toimesta kuin ön. Torcntb
Starin mainitsema vaatimus,
että Yhdysvaltaih tulisi suur­maana
ilman muuta suostua
viivyttelemättömään joukko-
"Todistus kommunistien solutuksesta Toronton yliopistossa." j^nsa poisviemiseen Vietnamis-
Toinen heistä esitti samaa punakauhun lietsontaa uhkuvan ta. Tosiasia on, että Pohjoi.s-m
i t a l i n toisen puolen: "Jos me lakkaamme myymästä vehnää
vihollisillemme (tarkoittaa Kiinaa), sota loppuisi vuorokau-
- den kuluessa.'
Vietnam ei sellaista lupausta
voi täyttääkään, vaikka se sel­laisen
antaisi, siliä huolimatta
lainkaan siitä mi.ssä määrin
Pohjois-Vietnam on eteläisille
mesta. Vietnamissa ci siis voi
mitään rauhaa tulla, ellei Y h ­dysvallat
suostu — tehtäköön
se realististen . olosuhteiden
puitteissa — neuvottelemaan
Kansallisen vapautusrintaman
Verrattuna näihin räyhähenkisiin yhdysvaltalaissotaa
t u k e v i in julisteisiin, rauhanpuolustajien edustaja, tri Donald
Evans ilmaisi hyvin pidättyvän toivomuksensa, että tällä veljillGcn j a sisarilleen apua
mielenosoituksella " o l i s i vähän vaikutusta Yhdysvaltain öh- antanut,. b a i k k i asiantuntijat
jelmaan." A'Jt'JI^^I![I "työntävät, että demarkaatio-
^ ^ # Z*""^ linjan eteläpuolella käydään
Qjgg- taistelua Yhdysvaltain hyök-
Täydellisenä j a tervehdittävänä vastakohtana pääminis-- käysjoukkoja vastaan pääasias-teri
Pearsonin j a ulkoministeri P a u l M a r t i n i n "hiljaisen dip- sa etelärvietnamilaisten t o i -
lomatian" ohjelmalle, joka ei voi muuta k u i n saattaa Cana­dan
Yhdysvaltain äänettömän tukijan asemaan maailman
yleisen mielipiteen edessä; yhdysvaltalainen senaattori
Charles H. Percy esitti viime sunnuntaina ajankohtaisia esi­tyksiä
Vietnamin sodan lopettamiseksi ennen kuin se on
l i i a n myöhäistä. •
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, republikaanipuolueen kanssa, j o ta vastaan se sodan-vapaamieliseen
siipeen lukeutuva senaattori Percy; jonka käynnin aloitti ja sotaa edel-sanotaan
tavoittelevan puolueensa presidenttiehdokkuutta, leen käy.
ilmaisi sunnuntaina mielipiteen, että Etelä-Vietnamin Kan- Torontolaisten professorien
mallinen vapautusrintama on tunnustettava täydelliseksi päättävä muttä_l|jllit^y esiinty-osanottajaksi
Vietnamin rauhanneuvotteluihm, jos Yhdys- minch Yhdysvaltain hyökkäys-vallat
todella neuvotteluratkaisua haluaa. "Minusta"on käUan sodan laajenlamista vastaan,
tuntunut siltä, että on epärealista'Saigonille j a sen vuoksi j a yhdysvaltalaisen senaattori
myös meille — ehdottaa neuvotteluja Hanoille kiitsumatta Percyn järkevä suhtautuminen
Vietkongia osallistumaan neuvotteluihin", hän sanoi. Washingtonin voittounclmiin
Sivumenheh sanoen, tässä on yksi Vietnamin sodan pc- ' ovat a s i o i t a j o t k a Qttavvassakin
T u s k y s y m y s . Yhdysvallat aloitti sodan Etelä-VietnäniinKan- olisi: huomattava. Liittohalli-sällistä
Vapautusrintamaa vastaan. Vielä nriuutamiä kuukau- tuksen veivollisuus on tilanr
s ia sitten Washingtonin toimesta korostettiin, erikoisesti, että teen jatkuvasti pahentuessa sa
Y h d y s v a l l o i l l a " e i ole mitään aikeita kukistaa" Pohjois-Viot- noutua kiihkottomasti mutta'
; ' n a m i a . : ^ ^•'^
Yhdysvaltain toimesta on yhä useammin j a selvemmin
esitetty vaatimus, että Hanoin pitäisi, ei v a in suostua Y h ­dysvaltain
sanelujen mukaisiin neuvotteluihin, vaan . huo­lehtia
myös siitä, että Kansallinen vapautusrintama laskee
aseensa alas Etelä-Vietnamissa!
Tämä sellaisenaan oh luonnollisesti ainakin ylitä epä­selvästi
i r t i AVashingtonin sota­politiikasta,.,
vaadittava Poh­jois-
Viotnamiri pomnlituksen
lopettamista ja rauhanneuvot­telujen
aloittamista Geneven
sopimuksen toteuttamisen mer
kcissä. 7 "'
hottaminen", "ka n sojenväisen
yhteisymiQaj^rykseii. syventämi.
nen", "entistä paremman käsi­tyksen
antaoiiiMn säuiden nuti-den
kansoille Anverikasta" jne.
Presidentti Johnbs^ on nimittä­nyt
JiihlalUsestl toimintaajn osal­listuvia
'^rauhan apostoleiksi".
Virallinen propaganda yrittää
esittää "rauhanjoukot'^ eiääksi USr
An "pyyteettömän aviin" nniuodolcsi
kehitysmaille, ennen kaikkea lati­nalaisen
Amerikan maille Tietäen
näiden maiden tarvitsevan kovasti
ammattitaitoista työvoimaa kiireh­tää
Washington tyrkyttämään niille
USAn "apua". "Rauhan vapaaeh­toisten",
kuten nimitetään amerik­kalaisia
op.ettajia, lääkintäalan työn
tekijöitä, insinöörejä, ja agronome­ja,
joita värvätään Peace Corps-joulckoihin,
tarkoituksena on edi.s-tää
taloudellista, sosiaalista ja
kulttuurikehity.stä maissa, minne
ne lähetetään "työhön" — vakuu­tetaan
USA.ssa.
UUSI POLIITTINEN A S E
"The American Political Science
Review" kirjoittaa kuitenkin avoi­mesti;
"Ulkomaisille valtioille an­nettavan
avun ongelmaa ei voidfi
ratkaista, jos apu katsotaan puh­taasti
taloudollisen alan teknisiksi
toimenpiteiksi. Se on ratkaistavina
jos apua pidetään sitä antavan
maan poliittisten toimenpiteiden
olennaisena osana, jolloin nämä
toimenpiteet on laadittava apua
saavan maan polittiset edellytykset
huomioon ottaen ja laskien niiden
vaikuttavan kyseisen maan poliitti­seen
tilanteeseen. Tässä miele.ssfl
apu muille valtioille ei eroa diplo­maattisista
tai .sotilaallisista toi­menpiteistä
eikä propagandasta.
Nämä kaikki muodostavat kyseisen
maan poliitti.sen aseistuksen.
Juuri tällaiseksi uudenmalliseksi
USAn poliittiseksi aseeksi on kat­sottava
myös Peace Corps, jotka on
virallisesti alistettu hallituksen
valvontaan ia toimivat Amerikan
imperialismin tarkan .suunnitelman
mukaan Aasian, A f i i k a n ja latina­laisen
Amerikan mai.ssa. "Rauhan­joukkojen
' toiminnan uuskolonia-jistinen
luonne paljastuu selvim­min
toiminnassa latinalaisen Ame­rikan
maissa.
"Rauhanjoukkojen" toiminnan
erityinen aktivisoituminen latina,
laisen Amerikan maissa johtuu
siitä, että maanosa on erittäin
tärkeä PohjoisrAmerikan pää­omalle.
Kuuban tapahtumat ovat
antaneet virikettä kansallisen va­pautusliikkeen
voimistumiselle,
Ja USA haluaa saada esteet toi­minnalle.
Jota se nimittää "kom­munistiseksi
maanalaiseksi hor-jutustyöksi".
"Vapaaehtoisten" tehtävänä oh
vakuuttaa latinalaisen Amerikan
maiden asukkaille, että Yhdysval­tojen
politiikka on niiden maiden
kaasalli-sten etujen mukaista. USAn
monopolien toiminta on osoittanut
kuitenkin aivan päinvastaista.
"Rauhanjoukkojen" johtajat ym­märtävät
tämän, ja siksi jokaisen
vapaaehtoisen ensimmäinen tehtä­vä
on pää.stä läheiseen kosketuk­seen
ipaikallLscn väestön kanssa ja
saada heidän luottamuksensa. "Rau
hanjoukkojen" organi-soija ja en­simmäinen
johtaja Sargent Shriver
on sanonut: "Kaikkien poliittisten
proses.sien alkua on etsittävä ihmis­ten
ajatuksista j a sydämistä. Juuri
kaupungeissa, maaseudulla, tehtais­sa,
ammattiliitoissa ja kouluissa,
mi.s.sä ihmiset elävät ja työskentele­vät,
kesku.stelevat ja opiskelevat,
siltä saa
t i i k k a ."
alkunsa maailoianpöU-H
U O L E L L I N E N VALMENNJPS
Latinalaiseen Amerikkaan suun­tautuvaa
"moraalista hyökkäystä"
varten valitaan henkilöt hyvin huo­lellisesti
ja he aaavat «rikoiskoulU'
tuksen. "Vapaaehtoiset" lähete­tään
tarkan esitutkimulcsen jäl­keen
Arizonaan yliopistoon eri­koiskurssille,
johon kuuluu mm,
espanjan kieli sekä latinalaisen
Ämerkan Jtaiisdjen tapojen Ja jopa
kansallisten ruokien tunteminen.
Amerikan , valtioiden Järjestön
(045) julkaisema lehti "Ameri-cas"
liertoo, että "Peace Coi^s-joukkoihin
värvätyt valitaan huo­lellisesti
tuhansista ehdokkaista,
Jotjta edustavat eri ikäpolvia, eri
kansallisuuksia sekä erilaista vai-mennusastella".
"Vapaaehtoisten" antama ns. apu
ori myös erilaista ja itseagiassa
merkityksetöntä vaikkakin näyttä­vää;
ElsJJnerkiksi Cliilesjsä "vapaa­ehtoiset"
kerpvät arpajaisia jär­jestämällä
rahaa qjnpeluHoneldeh
ostamista varten. Venezuelassa he
ovat opettaneet paikallisia asukkai­ta
pyydystämään merirap^kua.
Tirae-lehden mukaan "vapaaehtoi­set"
opettivat holhokkejaan "taos-simaan
twistiä Njassamaassa, ra­kentamaan
sulkapallokenttiä Bor-neossa
ja kasvattamaan salaattia
Brasiliassa".
T U N K E U T U M I N E N OPETUS­TOIMINTAAN
Erittäin merkittävä asema "va­paaehtoisten"
työssä on opetustoi-minnalla,
joka merkitsee väestöq
etupäässä nuorison, ideologista val­mennusta.
"Havaitsemme koko jou­kon
esimerkkejä, jotka osoiraval
opetu-stoiminnasta , m u o dostuvan
tärkeimmän keinon kansainvälisten
päämääriemme saavuttamista var­ten",
kirjoiUaa vvashingtonilainen
kasvatusalan lehti "Higher Educa-tion".
"Rauhanjoukoista' toimii n^
puolet opetusalalla.
USAn hallhus antaa erittäin
suuren merkityksen sille, että lati­nalaisen
Amerikan maissa koulute­taan
"amerikkaiaisittain ajattelevaa
sivistyneistöä", erityisesti maissa,
joissa on havaittavissa voimakasta
suuntausta riippumattoman linjan
noudattamisen u 1 k o politiikassa.
Sargent Shriverin mukaan "vapaa­ehtoisten"
tehtävänä on "kouluttaa
kansallisten johUijienuuUa suku­polvea"
Radio ja televisio eivät tieten-kän
ole jääneet vaille huomiota
Esimerkiksi Kolumbia.ssa 80 pros.
"vapaaehtoisista" valmistelee eri­laisia
kouluradio- j a televi.sio-ohjel-mia.
Useat kommunisminvastai.set
ohjelmat ovat myös heidän käsi­alaansa.
Aden
Aden kiehuu,; yleislakko on ^a-maultaiiut
kaupungin elämän. Miei-lenosoitukset
jatkuViat, amn;iukset
räjähtelevät. - Aaelstettujen äijepi-laisten
ryhmät ovat taistelleet jo
us^den päivien ajan englantilaisia
sotilaita vastaan.
Jemenin miehitetyn eteläosan va­pautusrintama
on kehottanut Ete-nust9iminta
on tietysti tarpeellista
myös latin^ai^en Amerikan;'.mai-d^
p ikaivsäUisejile taloudelliselle ke-tiity^
eUe Muita ^ I d e n kohteiden
rakentaniisjlk-jestys ei useinkaan
ole kansallisen kehityksen etujen
njukaifita. USAn antama "apu" J a
latinalaisen Amerikan valtioiden
investoinnit pyritään kuitenkih
suuntaamann juuri tällaisiin koh-tdu
»in j a «ilnä ov^t aktiivisesti mv-kana
myps ",i^ulianjoukot^'.
YÄdysy^ltpje» yhtymät käyttävät"
"rauhanjoukkoja" myös maaperä-rÄlUiaul<
i6i9l» j?t»i«piisee^ tvtJkimMto-millä
^ueiUa. JS$imei>kiksi Brasi­liassa
"vapaaejitoisia' on usein
syytetty laittomasta Ijyödyllisteii
l^ivajQnai^n ,etsimisestä. Samoin
Qfl lapahlUÄUt Perussa, Uruguayssa
Peace Gorj(M>'n jäseniä syytetään
suoraan vakoilusta ja maanalaises­ta
horjutustyöstä.
TOIMINTA L A A J E N EE
Vaikka porvarillinen lehdistö s i l -
loin tällöin antiia tietoja "rauhan­joukkojen"
saapumisesta, eivät hal­litukset
varmasti tiedä kuinka pal­jon
jossakin maassa on näitä "va­paaehtoisia".
Eräät tiedot antavat
aihetta olettaa että huomattavia
.ryhmiä lähetetään aina toimimaan
niille alueille, joita USAssa pide­tään
"polttopisteenä"
Kun Varainhoitovuonna 1961-^
1962 USAn hallitus myönsi budje­tissa
järjestölle 30 miljoonaa dolla^
ria niin kuluvana vuonna edellyte­tään
toimintaan käytettäväksi 110
miljoonaa dollaria. Tämä osoittaa,
minkä merkityksen Washington
antaa Peace Corps-toiminnalle, jon
ka päämääränä on kansallisen va­pautusliikkeen
ideologinen tuhoa­minen
latinalaisessa Amerikassa.
lä'Aräbian asuHJsaita yjlkäi^maan
toimihtäa engl4tilM&^-ltl/'ul^oJa
Ja näiden adcnilMsiä 'onii^iönette^^
vastaan.
Tässä perimin kaupungilta ;|a
saaresta muodostuhtess^ sliHö-maassa
syntyneet tap^ttimat iivat
erit,täin lyypillisiäf > Adenisjta;
tullut englantilaista tiikikobtiea
monihaaraisen järjestelmän "her-mokeskus"
j a "Suezista itään" po­litiikan
tukipiste. Tänne on k ^ ^
tetty valtavat voimat, täältä yrftia-vät
siirtomaaisännät ss^da Jälleen
valvontaansa arabl-idäti kahsojen
vapaustaistelun tuloksena. menettä-mänsä
alueet.
Mutta vapaustaLstelilh aallot
lyövät jälleen Adenin vUnnöitUsC?
vasten.' EngUmnrn • viranoinaiset
ovat/tosin ilmoittaneet ^iralilsesti
"täysin riippumattoman' /fed^fa^'
: t i p n " Julistamisesta vuonna ^ iä08 ja
kaikkien^ englaMilaisten ,-joukic9J^ii
evakuoixuusta Adenisjta'-:^amaiiä
vuonna. Mitä lähemmäksi :t^tä vfiiii^r
räaikaa tullaan, sitä ilnidisemmäkäi
käy/ että . englantilainen qs^puO^i
suunnittelee tässä subt^^sä .imäiä
taktisia manööverejä. '
Jo nyt on Englannin lehdistössä
näkynyt viittauksia siitä, ett*i täv
mfio tukikohdan purkamista ^i_d0tä
lopullisesti ratkaistuna. Aika vQi
muka tuoda rouutokgja suunnitel­miin
Ja asia voidaan Joka tapauk­sessa
riitkaista vasta tulevan "spve-rcenin"
hallituksen kapssa käytä­vissä
neuvotteluissa. , .
Adenin myrskyisiin tapahtumiin
liittyy vielä muuan tärkeä kohta.
Näiden tapahtumien kärki ei ole
suunnattu pelkästään englantilaisia
siirtomaaherroja vastaan. Mielen­osoitukset,
lakot ja aseelliset yh* •
teenotot on kohdistettu Aiyös pai­kallisia
taantumuksellisia feodaali-ruhtinaita
vastaan. Adenin kansal­linen
vapausliike ei ole pinnalli­nen.
Se menee ytimeen naakka, kis­koo
irti niin imperialistiset kuin
paikallisetkin rikkaniohot.
.— Dmitri 'Gudkov.
M/\ATALOUS J A TEOLLISUUS
Työ maanviljelijäväestön kcfc.
kuudessa on myös katsottu tsU-kcäk^
si. "Toiminnan kohteena vol^ olla
uu.si koulu, vesijohto, silta tai len­topallokenttä",
toteaa Cuba sosia-lista"-
lehti. Useiden projektien to­teuttaminen
tietysti helpottaa
maanviljelijäväestön elämää. Mutta
se ei ratkaise latinalaisen Ameri­kan
talonpoikien tämän hetken
polttavinta kysymy.stä — ci anna
heille maata viljeltäväksi. Päinvas­toin
"rauhanjoukkojen" toiminnan
tarkoituksena on jarruttaa liikettä,
joka tähtää agraarirefonnin suorit­tamiseen.
USAn yksityispääoman tunkeu­tuminen
latinalaisen Amerikan
maihin vaatii tiiloudeilLselle toimin­nalle
välttämättömiä teitä, satamia
tietoliikennettä, voimaloita, vesi­johtoverkkoja
jne. Tällainen raken-
PORT ARTHURIN KUULUMISIA
Port Arthur — Maalarien ja p.>
ptrijoitsijain union ' osaston 1671
noin 140 jäsenen lakko jatkui tors­taina
neljättä päivää ja mitään so-vittclumerkkejä
ei ollut aamulla
vielä nähtävissä. N i in maalarit kuin
työnantajain yhdistyskin pitävät
kiinni aikaisemmin omaksumistaan
asenteista.
Työnantajat ovat tarjonneet 60
sentin palkankorotusta, 30 senttiä
heti ia 30 sentti syyskuussa. Union
jäsenet vaativat-75-sentin korotusta
Lakko koskee rakennustyömaita
molemmissa k»mpungeissa, Atiko-kanissa,
Queticossa ja Bruce La-
-keU;\:
o • •
Fort VVilliamin edustajana Onta­rion
lainlaatijakunnassa oleva Ted
•F^reeman ehdottaa muodostettavak­si
kruunun yhtiö, jonka tehtäväksi
tulisi rahoittaa ja kehittää Ontarion
metallikaivosteoUisuutta.
Port Arthur. — Kaiku-kuoron
20-vuotis- Ja Echo-orkesterin 5-vuo-tisjuhla
viime sunnuntaina onnis­tui
hyvin yleisön osanoton j a oh­jelman
kannalta; Kuoro ja orkes­teri
esiintyivät yhdessä sekä alus-fa
että lopussa. Esityksistä ylei­sön
antama arvostelulausunto oli
ainakin 90 pistettä. Samoin lauloi­vat
ansiokkaasti naiset erikseen ja
miehet erikseen. Annin pikkutyttö­jen
tanssiesitys Ja ukr. tanssiparin
esiintyminen osoittivat taiteellista
harjaantimeifuutta. Erikoisen tun-nustuk.
scii . % i Jenny Merdsorin soo­lolaulut,
samoin Olavi Kentalan
sahasoolo ja kuoron nuoren apu­laisjohtajan
miss Helbergin piano­soolo-
esitykset. AUUe:n orkesteri
esitti yleisöön menevästi kaksi
kansansäveltä, nijtä,. J o i l l a fwl?e
osallistumaan Expo 67 o)ijeltnassa
Montrealissa. Duettblat)lulla A j f
Saari Ja W. Berglund saivat vielä
hilpeyden ilmoille, ja. johtajat Veli
Kentala ja Armas Kivinen hyvällä
säestyksellään.
Ohjelmaa esittelijä Qeo. Sisiiyp
avausselostuksessaan luetteli kuo^
ron johtajat 20 vuoden 'taijad^en
kuluessa, sekä myöbenunin kiiki-teUiin
heistä läsnäolevat Stella
T i y l i n s k i , Sirkka Surcesss V^li
Kentala, Armas Kivinen ja m i ss
Hillberg. Samoin kukitettiin 7 kuo­ron
perustavaa jäsentä. Ilmi Syr­jä,
L y y l i ja VUho Toikko.. A l f . Saa­ri.
Sam Pukkala Ja E l l i Mäkinen
poissaolevana sai sen vieraan vie­mänä.
Tervehtiessään 20-vuotiasta kult-tuurielintä.
Kaiku-kuoroa .CSJ:n
puolesta A; T. H i l l toi m i e l i in &B
vuotta sitten, suomalaisten siirto^
laisten toimesta aloitetpn kuorotoi­minnan
samalla kiittäe.9 kuorolai­sia
sekä kuoron entisiä Ja nykyi-,
siä johtajia. Hän myös tähdensi
tärkeänä seikkana vuosikymmenien
aikana ilmestynyttä aatteellista yh­teenkuuluvaisuutta
Ja käiihusti suo^
PÄIVÄN PAKINA
"El MILLÄÄN H I N N A L L A"
Ammattilaisnyrkkeilyn raskaan­sarjan
maailmanmestari Cassius
Clay sanoi viikon lopulla, että hä-neliä
on suuri hetki huhtikuun 28
päivänä, jolloin hänen pitäisi i l ­moittautumaan
Yhdysvaltain ar­meijaan.
Ja hän sanoi;
"Minä en mene armeijaan mis­sään
tilanteessa, huolimatta siitä
mitä SO minulle ^ u l e e maksa­maan."
Jotkut halpahintaiset lipun hei­luttajat
— sellaiset, joiden c i itse
tarvitse syystä tai toiscstii armei­jaan
mennä— ovat tietenkin val­miina
tuomitsemaan Clayn "pa­koilijaksi",
"pelkuriksi" tai vielä­kin
pahemmaksi.
Tosiasia tietenkin on tä.ssäkin
tarua kummempi. Huolimalta sii­tä,
mitä me hänen suurista pu­heistaan
11 jatclemme, ja suuri osa
niistä on ollut etukäteen suunni­teltuja
mainosmiesten kikkoja ja
konsteja, Ciäy ei ole koskaan
osoittanut pienintäkään pelon
merkkiä ainakaan kehässä.
Ja Jos asiaa katsotaan rcaliselta
pohjalla, niin hänellä on paljon
enemmän pelättävää kieltei.scstä
asennoitumissetaan kuin siitä jos
hän olisi ahtanut nimensä ja mai­neensa
Yhdysvaltain sotapolitii­kan
hyväksi.
Jos sellainen mies, maailman­mestari,
kuin Clay, olisi lähtenyt
"soitellen sotahan" Ja keholttanut
muitakin amerikkalaisia huoria
menettelemään samoin, hänellä
olisi ollut kaikki mahdollisuudet
saada Jonkun urheiluvalmentajan
vakanssin armeijasta. Ainakin
hän- olisi voinut jotakin sellaista
tavoitella.
Nyt sen sijaan, kun hän avoi­mesti
va.stustaa armeijaan menoa
nimenomaan siksi, ettei hän ha­lua
"tappaa Ja tuhota Vietnamin
kansaa", Clay voi joutua "paho­jen
miesten" kirjoihin, Joita on
sekä lyötävä että hyppyytettävä.
Kieltäytyminen sotaan menosta
vaatii visseissä oloissa ainakin
yhtä paljon •rohkeutta kuin sotaan
menokin.
. Multa antakaamme nyt maail­manmestarille
puheenvuoro. Hä­nen
kerrotaan viikon lopulla sano­neen,
että "minä merien Housto­niin
(missä hänen pitäLsi asepal­velunsa
aloittaman) mutta "minä
en tee sotilasvalaa.
"Jos niin tekisin, minä tuomit­sisin
tiskontoni, minun rakastetun
johtajani Elijah Muhammediri, ja
minä olen valmiina maksamaan
minkä tnhani^a hinnan ennen kuin
sen teen."
Clayn sanotaan lähteneen Chi­cagoon,
missä hän piti tapaa­maan
Mustien Muslimien johtajan
ja sieltä hänen piti menemän
Houstoniin:
Clayn lakimiehet ovat yrittä­neet
vastustaa asiakkaansa asevoi­miin
joutumista sen vuoksi kun
hän on Mustien Muslimien pappi.
Clay meni viikko sitten maa­nantaina
Lbiiisyilleen "ollakseni
kan.salaistcnl joukpssa' asunto­kiistan
aikana, mikä on siellä ai­heuttanut
rotujen välistä jänni­tystä
viimcksikuluneen kuukau­den
.aikana.
Maailmanmestari Clay, Joka t y k -
. kää siitä, c t l L häntä - .sanotaan
Muhammed Aliksi, mikä on hänen
Muslimi-nimensä, sanoi perjantai­na:
"Louisvillen tilanne on vai­kuttanut
paljon minun päätök­seeni,
mutta se ei ole pääsyy."
Sanomalehtien haastattelutilai­suudessa
antamassaan etukäteen
valmistetussa lausumiossa Clay
sanoi:
" E n , minä en mene täällä 10,-
000 mailin päähän murhaamaari.
tappamaan ja polttamaan toisia
ihmisiä yksinkertaisesti vain siksi,
että valkoihoiset herrat voivat
hallita tummaihoisia ihmisiä kaut­ta
maailman . . .":
Vastauksena kysymykseen, on­ko
hän valmiitta palvelemaan
(USAn asevoimissa) ei-taistelu
miehenä, Clay .vastasi: " E n . "
Sivumennen sarfoien,' Louisvil^
lessä ollessaan, Clay ei osaUistUt
nut asunto-oikeuksien paranta-:
mistä vaativien mielenosoitukseen
mutta hän sanoi: "Minä en olö
marssija; mutta minä' i u e n . kaik"
kia minun kansalaisiani . . . Mar­tin
Luther Kingia, Stokely Car-michaelia
ja kaikkia lieitä." •
Clay ei halunnut puhua mitään
nyrkkeilystä.
"Minä en voi edes ajatella silta
nyt", hän sanoi.~^^Minä: vain ajat­telen
edessäolevaa suurta kuulus­telua.
Se, ja minun kaniani, ovat
ainoat joista nyt ajatfelen;"
Clay eli Muhammed A l i , ei suin
kaan ole ainoa yhdysvaltalainen
jonka mielestä Vietnaniin sodan
tukeminen on samaa kuin valkoi­sen
rotu terrorin tukeiiiinen maa-ilmanlnajuLsessa
mittakaavassa.
Tuhannet amerikkiakiset ovat
kafk(Moituneita siitä, että heidän
inaaiisa on sekaanturiut moiseen
hyökkäyssotaan. . ,
Nyrkkuilijänä Clay on ,tällä ker.
taa ehdoton kuningaJs. ja ylhäi­syys.
Miten hänelle käy "ottelus­sa"
Setä Samulin sodanlietsojia
vastaan, se nähdään aikanaan.
Varmaa kuitenkin on, että .suuret
kansanjoukot kautta maailman
ovat siinä taistelussa maailman­mestarin
puolella. — Känsäkoura,
1
i