Vapaus, June 5, 1924

              i
»Mr r-. r- •'»Ml'., r^'.
Sivu 6 Torstaina, kesäkimn 5 p. — Thnr., Jnae 5
Missä tieteen pelastus kommunistit
TDkh&lman XobeJjuhkssa Uilkit-gi
Ruotsir. kuuluisin kirjallisuup-historioi*_
siiä, prof. H. .Schuck sitä
e p k t i i v o a , joka on vaUännut sua-ri.
T,rr:ar. osan porv
r.fc:stöä. Kesldluok
tavalla vär.cntynyc ja
n vallan.ut mättömyyaen valtaa, on osohtau.p^^^^cuudessa: <Nyky:nen U-olIasuus-
'varilii^ta sivisty-Itunut turhaksi.: Mitä lu^.^rn-.K.u^^^f-'^"^^'^^^
kka <« ckauhls-itycr.-äen vaha on tullut, sitä v . j . luokkaan Maailman farmant^
. im akkaammak, si. on k' ä- y- nyt »a^c*.-,!'iyi^i-. Tuo luokkataiiätfelujuhstus I
i u r i r rrif-nv-il mailleen. .Ta pro-!ta. He on tieteen ja tekniikan vii-1
••rr^istc-n sa-.-Utusten sovelluttaneista j ^ ^ ^ ^ ^ ' - ' ' " ^ ^ ^ ' ^ ^ n - TuieeXo nykyi-
Erlkoinen kysymvs on eri teeteen !"^" farmanen union johtomies
alojen ja niiden kokonais-niden -j^ hengenbeimo-
CThde. Ilman soe.siali.soitumista ei^^^^en.sa murskaamaan rannairen
ole edistystä, mutta liika e r s t y - ; " " ' ' " ^ 1 u o k k a yhteistolmJnnaliaT
neL^,-vs kuolettaa. Jo p o r v a i i l l i - j ^ ' " ' " ' - * " Tnilttanttisten jäsenten vel-nen
tiede alkoi tämän tuntea, m u t - i V ' - ' " ' - ' ^ " " ^ ^" «^^^ johtomiesten ai-f
»r.-;-;.ri !o>.--.v: viittaamalla Röntge-njn
' f m y m \-aIo'jri ja toivoi,
ett^l -..vdt vi^lä taiis joskus valai­si.-:
p.rr.ean.
A n t i i k i n kiiltturi o;i koikea.
Mutta Äj oli orjatj-ön varassa ja
lufe'""tji, ku.i orjayhteiskunta rap-fhjulu..
Por.'ariIlin<-n noa;-.uk3usi
ioi rn;. j-h' k')rk<-an ki;ittuurin kapi-talis1js;-
n tuota/i.no;) .';s-cksi ja sen
kautta. Mutta r,yt kun kapJtalis-nii
;:op€a-;ti rappeutuu, rappeutuu
isen tjfc/J<'k!n, jonka harjoittajat
heitotään metsiiläisten asemaan.
"Monet mlstk ajautuvatkin Itsemur­haan.
Ei ihme, jo.s kapitalisii.ccn
tieteen edustajain silmissä nliyttiSä
tulleen tieteen loppu.
Mutta porvarillisen kulttuurin
ioppu ei iTveriitse kaiken nultiuu-rin
loppua. .Se kuolee luonnolli­sen
kuoleman ja antaa paikkansa
uudelle, jonka kannattajana 011 se
luokka, joka kapitali.smin muunijn
perinnön ottaa haliuunsa. Se on
työväki. Mutta »«maan aikaan
'kuin prof. .Schuck Tukholmassa
hautajaismielollä suree iSeteen kuo­lemaa,
samaan aikatin pidetään
"Moskovassa oppineiden koVousta.
•JTäsftä kokouksesta kirjoittaa Trots-ky,
*iiä !se on edistävä tieteen « 0 -
v^t^jitt^^n^sia uuteen yhteiskunta^
elämfeäjs', JIJIM» puhuu tietuen mer-kityJöestS
rti^^hyostoyaltamme ra­kennustyölle,
iBm\t» Jrotsky, vof
aatos johtua valtion jhtftjfkaamaan
tieteeseen — jollainen oli ^*«Rn
M^ana todellisen tieteen
j a iH flUn halveksima — mutta «^tä
(Bi i^rvitat peJlitä. cTyöväkl tor*
vltse» »ttllBiet« tiedettä, ja vain
• iellaista, joka oikein tuiMtsee maa­ilmaa,
sen oleellista flitiefr.isuutta
ja sen voimien kehitystä. Vai!t »i-kan?
» «län^rtten luokkain täyty/
öseitaa -tieteelleen tehtävä, Jotka
^.Jviit sovellu sen sisäiseen luon-teesfeen.
TyStfttefkevlen luokkien
ei tarvitse pakottaa tlodftttä ed^l-.
tä "määrättyjen leesien kaavoihin.
Mutta erikoisen tarpeellinen -oTl
tieteen toiniitsijain uusi suuHUan-otto,
niiden huomion, harrastusten
ja ponnistusten kohdis^amfnen uu­den
ybtei^uutaelämäjnmc xysy-myksiin.
i
Näjnä tehtiivä.t ovat valtavat.
Maa on takapajuinen. Se edellyt­tää
äärettömiä ponnistussra. Mut­ta
toivoa antaa se, että on herän­nyt
kansanjoukkojen oma arvoste­ta
vasta s&siali.stises.=a yht^i-^kun-nas-
sa voitetaan tieteitten ammatti-rajainen
karsinoituminen.
Sos5ali<>mi on kaiken elämän
.saattamista järkevälle pobjall»;.
Tieteet' ovat syntyneet yhteiskun­takehityksen
voimasta ja . palvele­vat
.sitä. .Sosialismi tarvitsee kaik­kia
tieteitä. — Niinkuin on m.ih-doton
ajatella biologiaa ilnan dar-vinismia
jälkitäydennyksineen, niin
on yhteiskuntakehitykselläkin teo­riansa,
marxilasuus. Ilman eitä
voida .selvitä nykyisen ajan seKa-meLska.
ssa eikä arvioida kokemuk-
I jäsenestä) näyttää kääntäneen
johto.T.iesten näkökanrian. He u-nohtavat
. entiser, V:ljankas\'attaja-
'yhdistyk-sen antamat kokemukset | kään yksityisten ^.niskoille.
'jfc jättävät unio.-^sa esipuheessa ; seuraavana päivänä lainasi m. m.
unohtuksiin. I kuopiolainen monarkistilehti <Sa-j
vo> . tuon S. S. lausunnon j a huu-jdahti
lopuksi, että: «on ilahdutta­vaa
todeta, että Suomen Sosialide­mokraattikin
kerrankin puhuu jär­keä.
».
_^ Ja olihan se tietysti <järkeväs-
:to: anioUe tuhansia rekryj'ttejä: Iti» puhuttu, vaikka Turun hoiioi-
• ' keus _kylläkin vapautti jo viime
syksynä kaikki ne kommunistit,
joita noissa kuuluisissa «paljastuk­sissa*
syytettiin.
Kaikesta huolimatta olivat oh­rana
ja sosialidemokraattinen ber-raskopla
saavuttaneet tarkoituk­sensa
ja heillä oli turvanaan «kai­ken
varalta» lahtirikaarti ja van­kilat.
Suomen Sosialistinen Työ­väenpuolue
oli taas v löyty maahan,
mutta sen henki jäi eloon.
Herrat demokraatit ovat aina
pauhanneet siitä, että kommunistit
ovat parjanneet heitä aivan ilman
aihetta ja he ovat vaan tyytyneet
"vastaamaan". Mutta mitenkäs kä­vi
nyt, kun sosialistisen työväestön
suu tukittiin? Yhdessä koko tä­män
maan lahtariporvariston ääni­torvien
kera on demokraattien leh­distö
harjoittanut mitä törkeintä
lokaviemäripolitiikkaa, raustaamal-
Kaleva Suomalainen Aptepirj
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeenmie ovat vai
Suomen yliopistossa käytännössä^^^^^^^^^ oppikirJairTZS^*'
seka Kd K nJvmQ»»!*» t_-x
me ainoastaan parhaita ÄiaTaSsfa^^^
keet seuraavassa Saakatoonin kon-ventsionisaa.
sia.
Trotsky li.sää, että hänelle antoi
aiheen näiden aatosten esittämi-
-seen eräs akateemikko Pavlowin
kirjoitus. Tämän oppineen teoriaa
ehdottomista heijastuksista sanoo
T. tutkineensa harrastuksella. Se
on tosi tiedettä. Mutta cun P. tu­lee
yhteiskuntakysymykseen, tekee
hän harhaotteen. Sanoo, että jh-mi>
kunta pääsee raakuudestaan ja
sokeudestaan, sodistaan ja vallan-
.kumouksistaan vain soveitutta mai­la
luonnontieteen osottamia ihmis­luonnon
lakeja. Trotsky osottaa,
ettei ihmiskunnan kehitys osota
olevan eellaisia yksltjislhmiien
luonnonlakeja kuin kuulu op:)'.rmt
cStfuksuu, vaan ilmftnee historiassa
jr!»i«^skunnallinen ihminen. Yhteis­kuntaoloista
eikä ihmisluonnon fy-
«lologiosta johtuvat ne ehdolliset
ja ehdottomat hermoheijastuk^et,
joita niin ^nerokkaasti arvoisa aka-teeiTvikko
am selvittänyt, Nuo tut­kimukset
valaisevat yksllöllU^ j a
yhteiBkunnalHf^ aieluelämail^ pys'
koloeiaa/ m i J ^ ' vain' aavxilaiauu.-i
voi selvittää niiden yhteyden.
' ryslologia kohottaa ihmisei» ky­kyjä
valtavasti myOa savitta-
Tnlskykyjä. Se ilmenee yksilöit­ten
ja kansojen suhteissa. Pysko-teknillben
tieteen keinoja koettaa
porvaristo äcäyttäa kehittääkseen
työväessä riistäjille edullisia omi­naisuuksia,
kuten nöyryyttä, -Ja
riistäjissä vallankäytttfominulsuuk-sia.
Mutta onneksi er tämä On-,
nistu.- '
British Columbian marjankas-vattajat
ovat päättäneet vaatia
korkeampia hintoja tuofceilleen.
Pääministeri Oliverin myöntämä
? 100,000 määräraha käytetään
myyntipaikkojen parantamiseen.
Uutiset kertovat että B. C. mar-jankasvattajain
unio on ottanut
haltuunsa King Beachin kannutus-laitoksen
saadakseen hintoja nou­semaan.
Samaan arkaan A. T. Howe, liit­toutuneiden
m a r j a n kasvattajain
presidentti, vaatii lainlaatijakun-nan
panemaan toimeeri osuusmyy-mälöitä.
Lännen hedelmän kas-vattajain
kurja asema pakottaa
heitä toimimaan. He alkavat vä-
.syä vanhaan luokkayhteistoiminta-politiikkaan
ja ainoana pelastuk­sen
tienä heillä on kaikkien työ­läisten
todellinen joukkopuolue.
Kirje Suomesta
Taistelun merkeissä
arien
Aröihadcuntain kolme vehnän
hinnoitusrengasta kasvavat jatku­vasti.
Tätä fcirjottaessa on 29,-
000 Albertan farmaria tohnyt Vii­den
vuoden sopimuksen, Jonka
kaan he myyvät vehnäni hinnoi-
4u8r«nkaan välityksellä. SasKatch)^»
wanissa.' on- hinnoitusrenkaan kon­trollissa
5,031,177 eekkeriä veh-nämaata
ja Manitobassa 7,300 far­maria
on tehnyt sopiratncsen käsit­täen
705,000 eekkeriä maata.
Sa«iatchewan vajankasvattaja-yhdistyksen
presidentti ön päässyt
älyyn käsiksi. Vihdoinkin^ vi!-
meirt on häp tullut huomaamaan,
että faimarlt ovat sangen ahtaal­la
toimeentulonsa kanssa j a että
jotaldn olbi tehtävä heitä auttaak­seen.
Tämä , «jotakin» ottaa ta­louskonferenssin
muodon, jonka
hän kutsui Reginan kaupunkiin
toukokuun 13 päiväksi.
Konferenssi iutsussaan arvoisa
järjestön presidentti lausuu seu­raavaa;
«Konferenssin tarkoituksena on:
edistää yhteisymmärrystä eri luok-
'kien välillä Canadassa.»
«Yhteisymmärryksen kautta edis­tytään
paremmin kuiri lietsomalla
luokkavihaa.
«Toistenkin luokkain keskuudes­sa
on hyväntahtoisia ihmisiä.»
. Näin lörpöttelee tuo hylkytava­ran
kauppias. Se on ,vanhaa jut­tua
leijonasta ja karitsasta — ka­ritsa
leijonan vatsassa. President-ti
ei näytä käsittävän, että metsäs-
• täjällä ja metsästettävällä ei ole
mitään ybteisetuja. Siksi hän lör-petielee
luokkayhteistoiminnasta,
joka on. menneis3rydessä ' tuhonnut
kaikki färmiarien järjestöt. Vielä
kerran haluaisi taantumuksellinen
johtajisto myydä lammaslaumansa
teurastajalle teurastettavaksi.
SellaineM konferenssi on hyödy­tön
riHtetyn maaorjan näk^an-nnlta
(katsoen. Hienoja lÄ^uatoJa,
keskustelua viljan hinnotsU pank-kiirien,
jrautatiekunirigaaten/ maa-keinottelijain,^
viljapörssi-prinssien
ja muiden loisien kanssa. Ainoa
hyöty farinarille sellaisesta konfe­renssista
ovat raskaat kustannuk­set.
Joa farmarit haluavat konfe­renssia,
miksi eivät he pyri yhteis*
toimintaan järjestyneiden palkka^
työläisten kanssa? Kumpikin heis-tä
kuuluu omistamattomaan luok
Jkaan,. miksi ei siis yhteistoimintaa
heidän välillään? .
Tapahtumat kuiteniki« öSOttavat
eteenpäin menoa aurinkoisessa A l -
bertassa. Äskeinen C. L. P. kon-
Ventsioni velyotti t^meenpanevan
komitean suunnittelemaan lähei­sempään
yhteistoimintaa farmari-yhdistyksien
' kanssa. Seuraavan
a8keWn ottaminen on C. L. P.
toimeenpanevan komitean, käsissä.
Tuleeko se toimitnäan? Teollisuu­den
palveluksessa olevain toven-emme
tulisi vaatia sitä toimimaan
ja heti.
' Sillä aikaa tulee farmarien itse­kin
toimia. Ei ole liian aikuista
että ne edistysmieliset farmarit,
ovat hajallaan yli maakunnan, ko­koontuvat
yhteen päättämään tii­vistetystä
toiminnasta. . Ja tässä
on jotakin, josta he voivat alkaa:
Taistella Farmer Labor Partyn
puolestar"" Farmariyhdistysten jä­senten
keskuudessai on paljon työ­tä
tehtävänä ja tämä työ vaatii
edistysmielisten puolelta yhteistä
ohjelmaa tiivistetyn toiminnan to-'
teuttamiseksi. ,1
Canadan farmarien • unlon kes-t
kuudessa on kiihotustyö käynnissä
pakottaakseen johtajiston täyttä­mään
unlon periaatteet. ; TJnion
ihmellinen kasvu Saskatchewanissa
(siellä puhutaan nykyään 20,000
TääUä valkoisessa tasavallassa
eletään nykyään ffuhtaan demo-kratiÄTi
» aikaa. 'Kuten ifciinnettuai
sisältyy siiJieif • ialkki' m «jan
merkit, jotka tunnetaan labteri-
Jcaartin,' valtiollisen ohranan, van­kilain
jä -kätyröivän jBOsialidemo-kraattisen
hem^ioplan mliodossa.
Nuo kaikki ilmiöt ovat .eri jnais-aa
siksi tunnettuja, että niiden
oleellisia tunnusmtei-kkieiit: •^T" tar­vinne
lähemmin mainita. . l\aifkoi-tukseni
onkin vaan nVttUMm^ä sa­nalla
mainita, millaista . yhtieisroo-lia
tuo «pyhä alliansa» on viime
aikoina näytellyt ja miilä tavalla
Suomen , vallankumouikaellinen työ­väestö
heihin suhtautuu.
'Päästäksemme asian ytimeeUj tu­lee
meidän . palauttaa mieleemme
eräitä asioita noin vuoden ajalta
taaksepäin. -
Voimme todeta, ettS soslalisti-fidn
liike oli voimistumassa jätti-läisaskelin
jo viime vuoden alku­puoliskolla.
iSo oli jo 'eilloin y l l -
Yoimaisesti johtavafiäft äsdisassä
Suomen Ammattijärjestössä, S&%.
Nuorisoliitossa. Työväen Raiitlö^
liitossa, ja Järjestönuorten (ö. b.
varhaisnuorison) liitossa. 'Se näyt­teli
suureittmoi^ta osaa eduskun­nassa
ja viiden sanomalehden avul­la
se kykeni musei:tavasti torju­maan
sekä varsinaisen porvariston,
että SOS. demokratian naamaria
kantavan pikkuporvarilliisen suun­nan
kiivaimmatkin sisunpurkauk-set.
Monisatainen puhujakoneisto
oli jo saatu järjestelmällisesti toi­mimaan
ja loppujen lopuksi oli jo
viime viionra sosialistiset ainekset
voittaneet huomattavasti jalansi­jaa
työväen osuustoiminnallisLssa
järjestöissä, jotka -ovatkin enää ai­noat
SOS, dem:en huomattavimmat
tukipylväät.
Ei siis ihme, jos sos.dem. her­roja
alkoi sapettaa, kun nuo ki­rotut
«kommunistit» alkoivat pääs­tä
johtavaan asemaan jo viimei­silläkin
«kukkuloilla». Herrat sos.­dem
nt korottivat äänensä ja huu­sivat,
että apua täytyy tuUa, tai
muutoin me hukumme! Mutta kuu­liko
kukaan , heidän haikeata huu-toaan?
Vai kaikuiko se; tyhjyy­teen?
E i ! Herran ääni, htrran
ohranan ylipäälikon, herrV Kleme­tin
"ääni vastasi heille:; avunhuu­tonne
olemme kuulleet, apu tulee!
Ja ei sitä silloin tierinyt herra Kle­mettikään,
että tuo avunanto tu­lee
maksamaan hänen, matalan
henkensä, «Koiralla on koiran
kuolema», sanoo sananlasku; em­me
kadehdi häne.n osaansa.
Jos lähtisimme lainailemaan
kaikkia niitä sos.-dem. lehtien ja
heidän puhujairisa lausuntoja, jot­ka
ovat olleet viime aikoina täh­dättyinä
.sosialistista työväestöä
vastaan,- tarkoituksella yllyttää oh­rana
heidän niskaansa, hiin se oli­si
vaan painomusteen haaskausta.
Riittää Itun mainitsen erään niistä.
Juuri muutamaa päivää ennen
vangitsemistamme, fiis ylime hei-näk.
lopulla, kirjoitti Suomen So­sialidemokraatti
eräiden ohranan
la, herjaamalla ja syyttämällä so
sialistista työväestöä ja niiden jär­jestöjä
mitä katalammilla valheilla
ja juonitteluilla. Ja kaikki tämä on
tapahtunut aikana, jolloin sos. työ­väki
on ollut kapula suussa, sidot­tuna
käsistä ja jaloista, toimitsi­joitamme
on ohranassa lyöty ja ku­ristettu,
sekä — kaksi on tämänkin
jutun aikana sortunut ohranan luo­liin.
Mutta millaiset sitten ovat nuo
syytökset, joiden nojalla puolueem­me
löytiin alas? , Valtiopetoksen
valmistelu! Niin, mutta entäs to­distukset?
Niitäpä ei löytynytkään,
ei löytynyt yhtään ainoaa todistus­ta,
vaikka liki kolmesataa henkilöä
pidätettiin ja tutkittiin, heidän a-suntonsa
nuuskittiin, kuudentoista
piirijärjestön, > puolueenpäämajan y.
m. järjestöjen arkistt takavarikoi­tiin.'
Ei siis ihme, jos ohranapääl-likkö
tappoi itsensä, oikeusministe­r
i otti eron^ Kallion talonpoikais-hallitVS.
™eni kuperkeikkaa ja lo­puksi
alkoi kanneviskaalikin puhua
syytöskirjelmisaään "Jieventävistä
asianhaaroista", y.m. y.m. —
Mutta yhednnellätoista hetkellä!
ilmestyy taas "tahti", tuomaan ilo-ganomaa
ppryaristoll^, Demokraat-tiisH
pUölTieen hert-a puoluesihtee­r
i Tainio, Taavi» ilmestyy puhuja­lavalle
vähää ehiiefi vaaleja Ja ju­listaa
että hähöi) takanaan on kak­si
pätevää, aSlakhrjaaj jotka todista-viit
kommVihistien rikollisuuden.
Tätä kirjoittaissa ei Tatu ole vie­lä
julkaissut noita tokumenttejaan.
Mahdollisesti hän koettaa niiden
ayuUa' kiristää porvareilta .itselleen
jia kumppaneilleen muutamia/minis-terituoleja
uuteen halUutkseen, joi­ta
He jo: kauan aikaa ovat kielipit-käilään
korkkuneet.
SoäialtstiBen työväen vaalitappio
tullut . ensinkään odottamatta.
Onhan tunntettua, että porvarivalti-öh
vaalit ovat «iftä edullisemmat
niille ryhmille, jotka nojautuvat
hallitukseen,, kuten Raivaajan kop­la
Fitchburg*in poliiseihin. Ilahdut­tavaa
vaan qn todeta se seikka, et­tä
tSs«ä fiiaaasa on olemassa jo sik­si
vankka sosialistinen kantajoukko,
että ne näissäkin oloissa kykenievät
merkitsemään 91 tuhatta punaista
viivaa sos. työväen puolesta.^
Demokraatit haltioituivat vaali­voittonsa
johdosta ja huusivat, fet-tä
"Suomen työväki on alkaYillt tul­la
järkiinsä". Mutta pyhä yksin­kertaisuus,
tUo ulvonta olikin hyvin
lyhjTtaikaista. Tuli kansainvälisen'
köyhälistön juhlapäivä, Vappu. Tuo
varsinaisten vallankumouksellisten
joukkojen tarkistelupäivä. Ja mi­tä
osoitti meille Vappujuhlat? Ne
osoittivat hämmästyttävää sosialis­tisten
joukkojen kasyjua yli koko
maan, huolimatta siitä, että tämän­kin
varalta oli jos jonkinlaisia va­roituksia
ja uhkauksia levitelty,: ai­na
sisäministeristä t ohranaan' ja de­mokraatteihin
asti, tarkoituksellai
ehkäistä työläisten saapuminen so­sialistisen
työväen: kulkueisiin ^ ja
juhlapaikoille. Tulkoon tässä mai-
KUMMITAVAROITA
Kuumavesipussia, hinta (1.25,
12.00, $3.00. 14.00 ja 15.00.
KuomavesipussiD letkuja, bin>-
u Ji.oo
Huiskuja naisille, hinta |3.50
Ruiskuja miehille, hinta $1.00
Ruiskuja lapsille, hinta .35
Korvaruiskuja, binU .... .35
Nenäruiskuja, hinta .... .35
Varmuusesineitä naisille, lin-ta
:..-$3.ö0
Varmuusesineitä miehille, hin-
, ta $3.00 tU8.
Kääreitä, plaastäria y.m.
Haavapumpulta 25c, 40e, 75e,
$1.50.
Haavakääreitä 1» 20c, 2* 25c
Hhtzemasalvaa, hinta 75
Hoffmannin tippoja, »ydän-aluskipoun
-50 ja $1.00
.85
.60
Selkiplaaetaris . . . . . . . .^
BiaUplaafltaris .....^
Uonuaiaplaastaria
EetterKäirpättiä, jskäia ja
bengenEhdistokseen .... .50
Halvausvcttä, hiata . . . .^ .50
Hiusöljyä. hinta .50
Hammastippfe.^t. hinta .... .26
Hammaskittiä. hinta .10
Hammasharjoja, hinta 25c,
40c, 50c ja 75e.
Hemmroidesalraa, hinU .76
Hajupihkaa, hinta 25c unssi
Intinlinjamenttia, hinta 50
SBellmaimiA koläkkitippoja .50
Kamferttiviinaa. hinta . . . .50
Kamferttiöljyä. hinta ........ .50
Emätippoja, koliikiin j » sydäa-aluskipnun,
hinta 50
Hammaipulveria, .25 ja SOe.
Kamf ertUa. kuivat SSe tui
KamierttUinjamentti» ^ i |
KQmmip}aastari& ...............
KolmeiOiaisia tippöji
l^uulinjamenttia M
Mikstura.Simpleks .^.-.^ .W
Nervin tippoja «... .50
parranajosaipuoita — ^ 5ö
päänkivistyspulveri» —„ JM
pikiölj^ ™. -M
puunöljyä ..................... ^
Puhdasta Norjan ktlam«k8»%
prJönljsysäin, tihppinotjaa .B;.O c j» $15.000
Presenreeraavia tippoj» . . JBO
lUiÄahalfamia — iO
Silmävettä ,.10
Silmäsalvaa
Suu- ja hammasvetta i ttSkeloeltelo. Meillä M aMtevana k a i k k i . Suomen r .
$5.00 tui Biti i . o m n . i . U »iUnfaUu. — Erikoi.liikeluettelot «"tnTefcm^ k.iki.u
168 So. Algoma St
W. A. CARLET,
Omistaja ja apteekkad
väen aines, joka uskaltaa —
niin,, joka uskaltaa astua kadulle
punalippuineen, vaikka kuularuis-kuja
näkyy itse "herranhuoneiden"
torneissakin.
Työväestö odottaa jännityksellä,
miten puolueemme juttu tulee rat­keamaan,
jonka pitäisi tapahtua t.
puolivälissä. Mutta toimetonna
ei sos. työväestö ole tänäkään aika­na
ollut. Ne järjestöt, jotka olivat
valitut huolehtimaan vaaleista, pi­tävät
edelleenkin toimintaa yllä,
ettei yhteys pääse katkeamaan.
Ne avustukset, joita sikäläiset
järjestöt ovat tänne lähettäneet,
ovat arvaamattomana apuna tässä
tilanteessa, Suurin ja ylevin sa­noin
ei niistä voida tänä aikana
teille kiitoksia lausua,' mutta sitä
suuremmalla syyllä olkaa vakuutet­tuja
siitä, että tämän maan t y o ^ -
estö, aina. punaorpoihin ja, leskiin
asti, tulevat ikuiseöti muistamaan
teitä siirtolaisveljiä ja siskoja, jot­ka
aina kaikkein vaikeimman hädän
hetkellä ojennatte valppaan autta­van
kätenne täällä ponnisteleville
köyhälistö joukoille.
Eläköön kansainvälinen sosialis­mi!
Tulevaisuus. on meidän l
Helsingissä, toukok. 6 u:nä 1924.
Entinen siirtolainen.
«Soo, Ont., Ilmoituksia
SAULT STE M A R I EN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
ANGHAN LEIPURILOKKEESTA
27 ALBERT ST. EAST. — PHONE .1230—J.
Cilauksat toimitetaan nopeaan. •— Kirjeosote (FINNISH BAKERY
SUOMALAINEN KAUPPA
371 Albert St W.
W. N. JANAKKA
Soo, Oatario.
Te voitte saada hyvän kuHmavesipiissin
$1.00 ylöa $2.50. Taattuja, meiltä.
" Nutsons Drug Store^
Gor« 9t Albert St. ' — Soo. Oat
Saksan kultaluotto-pankki.'
Davesin komitean alakoAjiasionis-sa-
oh Schacht tehn3rt selkoa kulta-luottopankin
perustamista Berliniin
koskevista i^uunnitelmista, mikä
pankki kansainvälisellä «takuulla
voisi helpottaa Saksan kauppaa, te­ollisuutta
ja maanviljelyspä. Dave­sin
komitea on tarkastanut ehdotus­ta,
mutta se ei ole haluhnut ottaa
edesvastuuta tämän pankin mahdol­lisesta
vhdistämisestä sen kultase-telipankin
kaiissa, jonka säännöt äs­kettäin
laadittiin. ' Alakomissioni
kuuli Schachtia vielä 't. k. 20 p:nä.
MacKennan puheenjohdolla toimiva
komitea on jatkanut niiden raport­tien
tarkastamista, jotka koskevat
pääomanpaksoa Saksassa.
Parisista tulleen tiedon mukaan
on ensimmäinen asiantuntijakomitea*
yleensä hyväksynyt tri Schachtin
esittämän, Saksan kultaluottopank-kia
koskevan suunnitelman, joka
pankki olisi edeltäjänä kansainväli
sellä pohjalla perurtettavalle Sak
sän kultasetellpankille.
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osuus­kauppa
välittää kaikenlaista ensiluokan rno.
katavaraa sekä kaikenlaista eläin­ten
reihua; Linjalla olijat tehkää os­toksenne
08uualkaupa?ta.
369 WelliBghton St., West. Ont.,
/ Can. ^ Telerooni 1810 F.
ja leivoksia tarjoamme sjammiBsa ja
vähittäin kovaa leipää ja korppuja
lähetetään iJyydettäessä.
STEELTON BAKERX •
• •\ Puhelin 739 J.
Mätti Ketola.
304 WelUDflrton St W. Soo, Ont.
ERIKOINEN HUOMIO ANNE-
. TAAN SUOMALAISILLE
Dr. A. B. WEST
Selkiraidcatohtori * /
Tarkastetaan X-sähkösädekoneella.
^17 ^loucester St. Soo, Ont
~ Phone 1306 —
Kymmenen vuoden kSkemiis «uo-malaisten
.keskuudessa. , '
nittua, että m. m, Tampereella,
tuolla noskien oletetussa linnoituk­sessa,
oli levitetty: vahvasti sellais­ta
huhua, että jokainen joka läh­tee
kulkueeseen Aleksanterin to­rilta
joka oli sos. työväen kulkueen
lähtöpaikka) joutuu ehdottomasti
vangituksi. Mutta siitä huolimatta
oli Tampereellakin kulkueessamme
2200 henkeä ja hoakien mukana
vaan, 1600 (molemmat luvut tarkan
laskun mukaan). Helsingissä oli
joukkomme kyramehen kertaa suu­rempi
noskelaisten seuruetta, ja
samanlaisia suhdelukuja on nähtä­vissä
ympäri maan.:
Niin ollen jätantteidän a a r . ' l u ­kijain
itse harkittavaksi, kenen mu­kana
tässä maassa kulkee-, se työ-
Sam Matsonin SAUNA
Avoinna joka arkipäivä.
305 Albert St., W.
SAULT STE MARIE, ONTARIO.
Linderia ValokavaaiBnarennut-liikkeea
«dttklaja Cbicagosta
on saapunut paikkakunnalle ja ot^
taa vastaan valokuvaussuurennus-tUauksia
iväikaHisesö ja kirjeelK'
sesti.
Äatö LindeT
Box Port Arthur,
Gore St Apteekki
La&kkeiti, toilettitarpeita, cikaareja
• ja «igaretteja.,
Lääkäri palveluksensa.
Me valmistamme je kehitämme fä-^
mejä 24 tunnin sisällä.
Suomalainen kanppa-apulainen. i .
f~' r -
H. S. Boehmer
KemUti ja ApteeUcari. '
SAULT STE MARIE, ONTARIO
BARNES DRUG CO.
Suomalaineo Ulkolitlietyi iptMkki
Canadan Soossa
A^oa Soo*M oleva aptteUd, io<
ka iimottaa Vapaudelta.
McFaiUeii&IllcMiiui
Asianajajat, lakimiehet, aottnot
f, m.
Konttori:
SAULT STE. MARIE. ONT.
Uriab McFadden. t C
E. V. McMillan. ..
•n
Oharlie Häyrinen
AUTONAJURILIIKE
• Phone 1157
364 Albert St. W. Soo, Ont
Raokalassamme
113 HUDSON ST. SOO, ONTARIO
PARHAAT PEKMEXT JUOMAT
saatte meiltä
KnnifE Boltling Worb^
V. Lähde,. 32S Bloor St. W.
Puhelin 1123 W Soo, Ont
smmi cm
m Albert St.%SoOr
Ontmo .
otto Häkkinen
Tarjotaan ensiluokkaisista aineil­ta
valmistettua puhdasta j a iravitse-vaa
ruokaa kohtuhinnoilla^ ;
Huoneita- vnykrattmTana. , '
E. AARNIO.
LÄimiehet, Asianajajat, r n^
363 Qn«« -
S n h St*: Mkrir, • ^
Konttori vastapäätä S a u U ^ ^ ^
Raha» lainateeo
jjaan ne ra
i tsarisniia vasi