Vapaus, January 23, 1960

              - .'Sivu ,2 ' Lauantaina, iammik.'23 p. — Saturday, Jan.-23, 1960
VAPAUS
t(l^ERTY). —, Independent Labor
Organ-of Finnish Canadians. Gs-tablish^^
Nov. 6„ 1917. Authoriaed
as second 'cläss iriail -by 'thä. Post
'Otf ice^^ DepartmentX Ottawa; -^I^b-
,lished J^thrice:'";weekly:' -Tuesdays/
sThursdays-andiSaturdaysby Vapaus'
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St: W., Sudbury, Ont., Canada.
TelepHones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS.'4-4265. Manager'
E. Suksi. Editor W. Eklund. MaUing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
: Advertising (rates^upon? applicatloni?
Translation.free^ofchargfc. ^
' TILAUSHINNAT:
Canada«sa: • 1 vk. 8.00 6.Uci 4.25'
. % 3 kk.-2.50
Yhdysvanoissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: : V vk.' 9.50 6 kk. 5.25
Ottawa huomion konteeiia
Canadan 24. parlamentin" kolmas — toimikauden ^puoli­matkan
— istunto alkoi'viikko sitten tavanmukaisin juhlalli­suuksin.-
"Tavallista" myös on se etta'•puolimatkan" istunto
on melko vähätöinen ja -puheinenkin sillä hallitus uskoo
valitsijain jo unhoittaneen-vaalilupaukset^ eilcä uusien
vaalien varalta .ole vielä tosissaan valmistauduttava.. Tämä
%Sianhaara pilkistää .melko selvästi e
ta; mikä parlamentin avajaisistunnossa luettiini^v
onkin eräitä myönteisiä ja hyvin lämpimästi tejryehdittäviä
viittauksia aseistariisumiseen jne. ' ' v;
Mutta p~arlamentin puojimatkan istunnon tayanmi^kai-nen
"vähätöisyys" ei vast/a lähestulkoonkaan nykyhetken
suuria vaatimuksia. Paljon on mennyt vettä sillan alitse,
kuten sanotaan, heinäkuun 18 pn jälkeen, jolloin päättyi
^parlamentin edellinen istunto. Mainittakoon' vain .se tosiasiai
ettäuilsia itsenäisiä maita on ilmaantunut maailmankartalle/^^^^
iikuisesti tuntemattomana pysynyt kuun takaosa on valoku­vattu
ja YK:n Yleiskokoukselle on esitetty ehdotus yleisestä
^ ja täydellisestä aseistariisumisesta, mikä on saanut niin ää­rettömän
suurta huomiota osakseen kaikkialla maailmassa.
Eikä tämä historian myrskyinen eteenpäinmeno ole py­sähtynyt
vieläkään. Välittömästi pääministeri Hrushtshevin
historiallisen vierailun jälkeen Yhdysvalloissa, menee ete­läisen
naapurimme presidentti Eisenhower vastavierailulle
Neuvostoliittoon ensi kesäkuussa. Monen pitkän toimetto-
^muusvuoden jälkeen kokoontuu kymmenen maan edustajista
muodostettu aseistariisumiskomitea Genevessä maaliskuun
15 päivänä ja ''korkeimman .portaan'; ensimmäinen kokous
\ pidetään touJcokuun 16 pn jälkeen Pariisissa!
Kaikki tämä osoittaa, että maailman tilanne on suuresti
muuttunut parlamenttimme toisen istuntokauden päättymi-
. sen jälkeen — ja uudet olosuhteet vaativat myös Canadalta
uudenlaisia otteita.
Pitäen mielessä sekä oman maamme 'taloudellisia etuja,
että tulevan aseistariisumiskomitean kokouksen onnistumisen
mahdollisuuksia, me liitymme niihin muihin canadalaisiin,
jotka tervehtivät sydämensä pohjasta sitä kun hallituksen
. ohjelmapuheessa sanottiin, että Canada kannattaa yleistä
j;aseistariisumissopimustaj ydinaseiden kokeilujenilopetta^
ta sekä "ymmärrykselle ja suvaitsevaisuudelle perustaa^ k
vtävää rauhaa kansojen kesken". Samallakertaa me toivom^:
me, että parlamenttimme siirtyisi tässä asiassa puheista te­koihin.
— Parlamentillemme oh esitetty Neuvos;femiiton Kor­keimman;
Neuvoston vetoomus täydellisen ja^^^
riisumisen puolesta, kuten tämä vetoomus on esitetty, kaik­kien
muidenkin maiden parlamenteille. Meistä tuntuu, että
Canada antaisi tuntuvan panoksen'aseistariisumisen
jos parlamenttimme hyväksyisi julkilausuman, rtussä anne­taan
ehdoton ja selvä kannatus täydelliselle aseistariisumi­selle
ja ydinaseiden kokeilujen lopettamisvaatimul^lle.
Parlamentin tämän istunnon tulisi sanoa päättävästi, että
Caijadaan ei saa sijoittaa-sen paremmin Yhdysvaltain ohjuk­sia
kuin muitakaan atomiaseita. Aseistariisumista ei suinkaan
auteta aseistumalla, vaan siten että ruvetaan todella pane­maan
jarruja päälle varustelukilpailuun ja vähentämään
aseistusta. Puheet aseistariisumisen puolesta ovat hyviä ja
tarpeellisia — mutta teot aseistuksen vähentämiseksi ovat
parempia ja vieläkin tarpeellisempia.
Viimeaikoina on puhuttu korkeimmissakin piireissä siitä
yhä kasvavasta kauppatappiosta, minkä aiheuttajana on se,
kun Cänadasta myydään pilkkahinrialla raaka-aineita ja puo­livalmisteita
Yhdysvaltoihin ja ostetaan ne sieltä takaisin
kalliina tehdastuotteina.
Me tervelidimme lämpimästi sitä kun Canadan pankin
kuvernöörikin mr. James Coyne kiinnittää huomiota tähän
^seikkaan; kuten; työväenlehdet;'Vapaus
asiaa selostaneet jo vuosikausia.
Mutta puheitten asemesta olisi tässäkin asiassa päästävä
tekoihin. Meille väitetään, että Canada joutuu olemaan Yh­dysvaltoihin
nähden eräänlaisessa siirtomaa-asemassa sen
vuoksi kun täällä ei ole teollisuustuotteille joukkomarkki-noita,
kuten on asianlaita esimerkiksi Yhdysvalloissa. Mutta
miksi emme "valtaa" — siihen kun on olemassa kaikki mah-
- dollisuudet — yli 600 miljoonaisen Kiinan kansan tarjoamia
ehtymättömiä markkinoita? Miksi emme^ järjestä kaupan­käyntiä
Neuvostoliiton ja muiden sosialististen maiden karin­sa,
joiden talous kasvaa ja monipuolistuu myrskyisellä vauh­dilla
antaen siten yhä suurempia kauppamahdollisuuksia? Ja
ennenkaikkea, miksi kuljemme nurkumatta Washingtonin
talutusnuorassa, mjkäli on puHe Kiinan tunnustamisesta ja
sen kutsumisesta Kiinalle kuuluvaan paikkaan YKissa.
Tässä on joitakin tämän hetken tärkeimpiä-kysymyksiä,
joiden takia canadalaisten katseet kohdistuvat nyt Ottawaan.
'm: Kyproksen itsenäisyys pilvissä
Lontoosta tulleissa uutistiedoissa kerrotaan, että Kyprok-
^ - sen saariasukkaat eivät saakaan luvattua itsenäisyyttä hel­mikuun
19-päivänä, sillä kun kuskin pukiUa istuva Britannia
— ei ole saanut Lontoon neuvotteluissa tahtoaan läpi, niinjisia
. _ lykkääntyy kuukaudella. Luvassa on kuitenkin, että _saari
" itsenäistyy, miten kuten maaliskuuiKlS päivänär
Britannia, vaatii itselleen kahta sotatukiasemaa tällä'3,-
572 neliömailin suuruisella saarella, minkä asukasluku on
vai][i 528,879. Ja näitä sotatukiasemiaan varten Britannia
vaatii kontrolliinsa 120 neliömailia Kyproksen pienestä maa-alueesta.
" , • .
Kyproksen johtajat .ovat suostuneet Britannian vaati­mukseen-
sotatukiasemien ylläpitämisestä siellä,, mutta ovat
puolestaan kainosti esittäneet; että eikö, 36 neliömailin ala
riittäisi semminkin kun tässä vuoristoissa saarimaassa on
puute viljelysmaasta ja nämä'brittiläisten vaatimukset vei-siyät
kolmanneksen Kyproksen'perunamaista', toisen pubien
sultana-rusinain kasvatusmäS'^j;a, kolmanneksen'Kj^proksen
ptiuvillaviljelysmaasta, neljänneksen sitruunapuu-alueista, ja
, - ; neljänneksen (viinirypäleiden) kasvatus^
• ,: :V''To^^ nionilta''Kypr6kseri asukkailta "riistettäi-i
:\'] siin.täten toimeentulomahdollisuudet sen.lisäksi,.ilj;ä"mikään -
Nyt on varmaankin tullut aika jol­loin
Canadan ja Yhdysvaltain työ­läisten
tuleSrtarkkaan seurata unio­nistisen
^liikkeen kaikkein'korkeim­pien
johtajien naytelemää osaa, kir-ijoittaasähkötyöläistenvunion;
rahas­tonhoitaja
George Harris UE New-sissa.
\' ' ^ • ..
Näyttelevätkö he sellaista osaa,
joka > oni yhdenmukainen; työläisten
eduille ja turvallisuudelle? Vai .uh-rataanko:
työläisten "edut ja' turvalli­suus
joHtajaih itsekkäille eduilla
ja valtapyrkimyksille?
«iNäidenvkysymysten koetinkivi on
miten; johtajat suhtautuvat peruseh­toon,
ainoaan ,ehtoon, jolla perus­talla
työväen .luokka voi: puolustau-:
lua ja; edis.ää etujaan sekä turvalli­suuttaan
ja tämä on työväenluokan
TTö (nnnyinnr-aTnny u «nnrffTnjTmj
\ SYNTYMÄ-
1 PÄIVIÄ
Olga Jokinen^ Toronto Ont.,
täyttää^^^nnuntaina,; tammikuun 24
pnä 75 vuotta.
Haniel Kaleniu;;, Beaver Lako,
Ont., täyttää maanantaina; tammi­kuun
25 pnä 75 vuotta.
lVIrs. Lydia Anderson, Toronto,
On t t ä y ttää • tiista 1 na, ta mm i k u un
26 pnä 74 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja inttä­väin
onnentoivotuksiin.
Luuranko kahleilla
kytkettynä kaivossa
Lontoo. ~ . P o l i i s i tutkii parhail­laan
kameata: löytöä, jonka eräs ta-lonijoika
on tehnyt Devonissa —
eräästä pitkän aikaa käyttämättö­mänä
olleesta kaivosta on löydetty
kahleilla kiinnitelty^luur.mko
Löydön odotetaan valaisevan
erästä 13 vuoden takaista sahipe-räistätapahlumaa.
Vuonna 1947- ka­tosi
varakas teekauppias Richard
S\vann: jäljettömiin eikä -hänestä
ole sen jälkeen kuultu mitään.
• Tiilonpoika oli päättänyt muurar
ta kaivon. Työtä .tehdessään han
huomasi luurangon ja soitti heti
Exeterin poliisille ja kaupungin
museoller. Oikeuslääketieteellinen'
asiantuntija totesi .pian^ ettei löytö
lainkaan ; kiinnostanut :. museota
vaan sensijaan poliisia; .Luuranko
kuului noin 60-vuotiaalle miehelle,
joka oli : ollut kuolleena kymmen­kunta
vuotta: tai vähän kauemmin
ja jonka pituus oli sama kuin Ric­hard
S\vannm.
jota sodan V aikana—käytettiin har­joituskenttänä.
Rautaiset tikkaat
johtavat :alas kaivoon ja luuranko
oli ;kiinnitelty kahleilla näihin tik-kaisiin:
Kaivon pohjasta .löydettiin
vaatteiden ja kenkien jäännöksiä.
Kansanrintama
Indonesiassa
Djakarta. — tietotoimisto "Ania­ra
ilmoitti .presidentti Sukarnon
julkaisseen tammikuuni! pnä pää-töksenv
Indonesian . kansallisrinta-man
perustamisesta; Sen mukaan
asettaa kansallisrintama tavoitjleek-seen
kansallisen ..vallankumouksen
päätökseen viemisen,.yleisen kehi­tyksen
ja rakennustoiminnan edis­tämisen
päämääränä oikeudenmu-.:
kaisen ja kukoistavan yhteiskun­nan
luominen sekä Länsi-lrianin
palauttamisen Indonesian tasaval­lan
yhteyteen.
Indonesian kansallisrintaman
tehtävänä on - yhteiskunnan, kaik^
kien vallankumouksellisten voimien;:
liikekannalle saaminen ja yhteen­liittäminen
ja yllämainittujen ta­voitteiden
saavuttamiseen tähtää
vän liikkeen johtamii^en järjestä­mällä
hallitus ja muut; valtion .-eli­met
kiinteään yhteistoimintaan.
Kansallisrintaman jäseniksi hy­väksytään
kaikki: Indonesian kan­salaiset,
jotka ovat elokuun vallan­kumouksen
. kannattajia ;ja hyväksyr;
vät kansallisrintaman periaatteet
ja päämäärät. '
yhtenäisyys, taistelussa tarpeittensa
puolestar ! • *
Jokainen työläinen tietää r että fa-kon.
menestys riippuu lakkolaisten
.yksimielicyydessä - taistelussa sen
yhteisen;:päämäärän puolesta,'Sjot
varten lakko on aloitettu. Työnan-tajien
häjoitusyritykset ?täytyy: tor­jua
ja; saattaa -tappiolle • ennenkuin;
lakon i:menestykseUinen (e päättymis
nen on mahdollista.
Elintärkeä yhtenäisyys ei ala ei­kä
lopu lakkotaistelussa. Yhtenai-syysion
välttämätön järjestämistyös-sä-
ja senjälkeen.vkun : työehtosopi­mus,
ön saatu työnantajat on; pakoj-teltava
noudattamaan sopimusta.
Yhtenäinen toiminta ömyälttämätön
kun hallituksia painostetaan myön­tämään;.
yhteiskunnallinen turvalli--
suus, hyväksymään työläisten oi­keuksien
laki; ja_noudattamaan poli­tiikkaa
joka takaa maailmanrauhan;
Pääperiaate, jolle ammattiunio-nislincn
liike kaikissa maissa pe
rustuu,: on vissin maan työläisten
solidaariuius ja yhtenäisyys samo­jen
tarpeiden ja päämäärien puoles­ta:
ja kaikkien toi."ten maiden työ-:
läislen''kanssa.
Mikään ci oikeuta luopumaan
naista ' periaatteista. Kuitenkin
Pohjois-Amerikan ammaltiunioiden
pääjohtajat ovat 'Vuosikausia estä­neet,
työläisten saamasta, täydellist.i
ja yht''näista ammattiunionistista
liikettä.
Nämä raniat johtajat ovat suurcs'
tl ;vastuus.sa maailman ammatillisen
liikkeen hajoittamisesta tehden sil­tä
US.^.n valtiodepartmentjn tais
tclutantereen; kylmässä sodassa .ja
pelaavat ranKia; osaa edelleenkin;
huolimatta siitä; että hallitustasol­la
on. pyritty; löytämään keinoja mi­ten
voitaisiin kylmää-sotaj^lievittää
ja sen mukana seuiaavaiTasevarusr;
telukilpailun r<'isittavaa taakkaa
huojentaa "
Nyt on kuitenkin havaittavana
muutoksien käymistila. Niin taan-tuinuksollista
ja : niin» täydellisesti
sekä:::clvästi pois työläisten alkeel­listen
etiij"n vaatimuksista on
Pohjois-Amenkan 'unionistisen liik­keen-
korkeimpien johtajien asenni',
että kapina on kehittymässä .kan
sa 1 n välisessä t yöväcn I ii kkeessä.: Nyt
olla an. k a ä n n e koh d as a; j o 11 o i n. va a -
ditaan työläisten pääperiaatteen pa­lauttamista
:i-^ unionistisen liikkeen
sohd.ii muulta ja yhtenäisyyttä
KAUHA JA EDLSTY.S
YHTEINEN A.SIA
Brittiläiset.:uniönistlt ovat esittä­neet:
viime kuukausien aikana- täi>
kcita ja lohkaisevia lausuntoja. ;
Tobacco \Voikers Union of Great
Bntainin: kansallinen ; presidentti
Bert Sk ''•aters on • a n ta n u t seuraava n
lausunnon-
"Meidän täytyy .ottaa huomioon
nykyhetken tosiasiat Tilanne, mi­nun
mielestäni, vaatii unionistien
kansainvälistä kokousta —-.tällä tar­koitan.
Vapaiden - Ammattiuniojen
Kansainvälisen .Liiton ja Maailman
Ammättiuniojen Liiton kokousta;
Niiden tulee tehdä maailihanrauhaä-ta
yhteinen asia. Minä uskon, että
vain maailman ihmiset voivat rat­kaista
kylmän sodan ongelman. Jos
Eisenhowerilla, Hrushtshevilla ja
Macmillanilla- tulee ..olemaan jotam,
menestystä, pysyvää menestystä, he
.haläuvat tietää ;mitä'maailman: työ:
Iäiset ajattelevat. }•
'Tosiasiana pysyy, että tulee yrit-
;tääkorjatav repeämä ja yrittäkääm­me
jälleen katsoa toisiamme me­ren
^yliyctävyydellä ja .rauhassa'Ei
ole; olemassa sijaa;:eristäytymiselle
missään maailmanliikkeessä, ei ai­nakaan
ammattiunionistienkeskuu-;
dessa."
« » •
Nationaf^Union of Vehicle Buil-
'ders of GrearBritainin:työkomite'an
sihteeri Tom Quirk sanoi äskettäin:
' "Ammattiunioni Lontoon alue(>n
edustajana oli minulla "äskettäin ti^
laisuus vierailla 15 päivää. Puolassa;
ja: Saksan: Demokraattisessa Tasa
vallassa . . . ,
"Kuten lyöläjset kaikkialla maail­massa
meidän ystävämme :näissä
kahdessa -maassa kiihkeästi, halua­vat
ennen- kaikkea rauhallista maa--
ilmaa, maailmaa huolimatta millai;:
nen poliittinen ja taloudeUinen jär-:
jestelmä missäkin bn. olemassa, jos-;
sa, tavalliset ihmiset' voivat tehdä:
päivittäin, työtä'tietäen että ainoa
kilpailuvaltioitten "^välillä onckohotr:
taa elintasoaan nopeammin kuin
naapurimaassa . . .
"Tällä elintärkeällä maailmanhis­torian'
hetkellä, jolloin rauhanvoi­mat
ovat kasvaneet enemmän kuin
koskaan:; ennen - pakojttaeni^suuret
vallat; kohtaamaan; toiE^
renssipöydän: ääressä :ja;:neuvottele-;
maan miten voitaisiin lieventää jän-,
nitystilaa.: tulee'Välttämättömäksi,'
että maailman ammatillisen liik­keen
johtajat- myöskin kohtaavat
toisensa-: -ratkaistaakseen; ;erimieli-.
syydet ja laatimaan yhteiset me­nettelytavat
ja -kamppailun, ottaak­semme
ensi askeleet atomi-ja vety.
pommin kiellon aikaansaamiseksi;;
kehittymättömien : maiden kehittä^
miseksi ja poistamaan esteet kaupan
ja kulttuurivaihdon tieltä.
"Tämän hetken elintärkein kysy
mysr on maailman työläisten yhdis­täminen,
joka tarkoittaa i ammatti-unhojen:
korkeimman' tason kokousta,
ensi tilas-a,"
I . / / Uiva/^atomihotelli
murskaa jäämeren jäitä
Maailman ensimmäinen atomi-jäänsärkijä
"Lenin" aloitti toimin
tansa Neuvostoliiton.;jäänsärkijälai-vasto.
ssa ::viime syksynä. Aluksen
kolme ydinreaktoria, jotka tarvitta-:
essavoisivat^turvata vaikkapa suuri­kokoisen
kaupungin energian tar­peen;
antavat käyttövoiman viidelle-sadalle;
laivan moottorille ja tuhan­sille
elektronikojeille sekä. .valon j :i
lämmön aluksencjokaiseen; hyttiin.
Aluksen kapteeni Pavel Ponomarev.
jolla on :takanaan;;30.vuoden koke­mus
Jäämeren' reiteiltä, on erittäm
tyytyväinen aluksensa;koneisiin j .i
laitteisiin sekä -miehistöön ja il­moittaa
voivansa huoleti lähtea;
murtamaan, Jäämeren paki^umpiakin
jäitä
Aluksen avarin huone on ruoka­sali,,
jota; käytetään myös luenlo.sali-narvMiehistö
on; ymmärtänyt, että
atomitekniikka vaatii,;laajoja tiein-ja
ja hyvää ammattitaitoa.- . ^ ^^
monet harrastjrvat itseopiskelua tai
ovat kirjeopistojen oppilaina. Opis­kelijoiden
ja,kirjan, ystävien käytet-tävissä.
on kaksi huonet.a käsittävä
kirjasto;: 'Sen; hoitaja; insinööri -J-j-ri
Nike;hitshev on luonut "vaPa-kuntaansa"
esimerkillisen meri-miesjärjestykson
joten kirjojen
lainaus .tapahtuu mutkattomasti ja
nopeasti.
Miehistön vapaa-ajan harrastuk-sisla.
mainittakoon eri alojen taide­kerhot^
shakin ja domion peluu sekä
uih"ilu Television ystäviä varten
on laivan. seuructeluhuoneessa tele-visiovastaanotin
Jokaisella aluksen miehistöön
kuuluvalla on 14 m- suuruinen yh­den
hengen hytti, jonka seinäpinnat
ovatvaaleata puuta ja muovia. Jou-sipatjaisen
vuoteen lisäksi hytissä
on sohva; joka; on sijoitettu 90; as*
teen kulmaan vuoteeseen nähden.
Hytin omistaja voi siten valita ma-,
kuupaikkansa aluksen keinumis-suunnasta
riippuen Joko poikittais-tai
pitkittäissuuntaan.- Hytissä; on
lisäksi puhelin, radio, sähköllä, käy:
vä kello, ;ilma:itointilaitteet:.päivän-lalolamput
sekä pesuhuone ja :WG.
Hytti muistuttaa siis ensiluokan ho­tellihuonetta
vSairastumistapausten: osalta aluk
sella on ensiapuasema .leikkaussa­li,
hammashoitola, :;r^ntgenhuone,
apteekki ja laboratorio; joissa, kai-;
ki:sa työskentelee ammattitaitoinen;
henkilökunta. (Leonid Tshernous-ko
—SIB)
Vangeille kasvanee
pitkä tukka
San Quentin, Calif. — Täkäläisen'
vankilan asukkailla oli maanantaina
vaikeuksuttukanleikkuun. suhteen;
:illä vankilan "hoviparturi" Robbie
Craig jätti; sunnuntaina paikkansa;
ilmoittamatta siitä kenelleltäan.' 28-
vuotias Craig palvelee 15 vuodon
tuomiota murrosta;; Viranomaiset:
otaksuvat ettei hän ole päässyt; par
kenemaan pois 42 eekkerin laajui-
.seita vankila-alueelta — mutta
kaiken: varalta .etsitään kauempaa'
kin.
Rauha ulottuvilla 60-luvulla
maa ei voi olla itsenäinen sil­loin-
kun sen kamaralla on vie­raan
.maan: sotavoinriiaviK^
kukkuraksi Kyproksen edusta­jat
pelkäävät Lontoon neuvot­teluissa,
että Britannian tar-
Jcoituksena on muodostaa Kyp­roksen
saarelle !'pieni" pysyvä
Hongkong, millä on oma sivii­lihallintonsa,
omat lakinsa jne.
^ Nähtäväksi jää, tuleeko ark­kipiispa
Makarios taipiimaan
isoisten edessä. Lontoossa aina­kin
huhutaan "kompromissi-^^
ratkaisusta" Britannian hyväk-ri
si mm, että brittiläisten sotatu-kiasemien
.viralliseksi pinta-;
alaksi 'määritellään "vain" 36;^
neliömailia, ."mutta ^Britannia
"vuokraa" kij|itenkm niin^pak
jon lisämaätaV että se saa löpl
pujen' I6puksi'''käytgttäväkseere
.vaatimansa l'2Ö neliömailia! ^1
Canadan , Rauhankongressin pu­heenjohtaja
Ui James Endicott jul­kaisi
tammikuun 8;pnä; kirjeen irau-hantaistelijoille
jonka, alkuosan: jul-kai.
scmme oheellisena:
Olemme .Piirtyneet rauhantaiste-huin
vuodelle 1960-lle. Minun en­simmäinen
vaikutelmani on, että
me; olemme: paremmassa :asemassa
rauhantaistelussa tänä kymmenvuo­tiskautena
kuin V. 19.50 aikana. Sil­loin;
aloimme; tunnetun Tukholman
vetoomuskamppailun, jota vastus­tettiin
ja josta nostettiin syytöksiä
ja Vieläpä tuomittiin vankilaan.
Talla hetkellä elokuvassa "On The
Beach"; nähdään: maaliman .pääkau-
:pungit.-jotka elävästi tuovat jokai-
.sen nähtäväksi mikä moraalinen ja
ylei''e.sti vaikuttava merkitys oli
Tukholman vetoomuksella.
V 1950 maailman puskettiin so­dan
partaalle Korean sodan tapahtu­malla,'
nykyään maailman ,on pus­kettu
rauhan partaalle valtiomies­ten
vuorovierailuilla ja tulevalla
korkeamman tason kokouksella.
PuhuessaaiT^lntian .^kongressissa
presidentti Eisenhower' määritteli^
selvästi ja -voimakkaasti "jokaisen;
maailman; rauhantyöntekijän jlehtä-^^^
vän: Hän sanoi:_
" 'Yleismaailmallinen—kontrolloitu
-aseistariisuminen 'on välttämättö­myys;
aikanamme;; •;;Satojen';;miljoo
nien, joiden huolena on pitkä tule­vaisuus
itselleen ja lapsilleen, vaa­timus
tulee, minä toivon, niin ylei
.seksi ja itsepintaiseksi ettei ihmi­nen
eikä hallitucket tule kestämään;
s i t ä " ..
Se pn meidän tehtävä nyt alkaes­samme
V. 1960 samoinkuin 1950 Ja
tehdä vaatimuksemme niin kuulu­vaksi
itsepintaL-reksi ja jatkuvaksi,
cllä hallituksien kansan pakoitta-mana
on pakko tehdä sellaisia sopi­muksia
kuin mitä ihmiset TTäluavat.
RAUHANKOKOUS TORONTOSSA
MA1SSEY HALLISSA.IIELMIK.
7 PAIVANA
Monet, äskeiiet tapaukset bsoittä-'
,vat, että nyt on sopiva aika koota
voimamme ja tehdä osamme yleises­sä
rauhantyössä. Yksi kaikkein
huomattavin tapahtuma on ollut Ca
nadaneri yliopistojen: oppilaiden ja
opettajain hallitukselle.esitetty: vaa.
timus lopettaa, ydinasekokeet ja.ryh-tyä;
aseistariisuntaan; Kohokohtana
tälle.oli: Montrealin yliopiston oppi­laidan
retki Ottawaan jouluna.
Sellai;:en toiminnan alkaminen
yliopistoissa, kirkoissa-sekä toisissa
yleisissä järjestöissä :ei merkitse si-;
tä, että Canadan V Rauhankongressin
kannattajien tulisi: olla toimettomi­na.
Haluan jälleen lainata Eisenho-werin
puhetta Intian kongressissa:
:. "Suurimmalla osalla maapalloam-^
me miehet ja naiset ovat sitä miel­tä,
että konferenssipöydän pitää ot-
/
taa: propagandamyllyjen tilan, .kan-.
sainvälinen:tietojen vaihto.tulee ot­taa
kansainvälisten uhkausten ja
syytösten tilan ja hedelmällinen
rauhantyö tulee ottaa- mielettömän
sotavarustelun tilan".
. Jos me annamme kaiken sen voi­man
mitä meillä on tämän eteen,
niin tulevat sukupolvet tulevat kut­sumaan
meitä siunatuiksi.
Jos me emme jatka työtämme
taikka jos.me pryimme; sotaan, jos-;
ta nyt ;tulee. ka ikki hävi ttävä j a itse­murha;
niin: tulevaa, sukupolvea ei
tule olemaan.
Me ehdotamme että kaikki rau­hankomiteat
ja rauhaan pyrkivät
järjestöt lähettäisivät tervehdyksiä
tähän kokoukseen.
) n r y y o T n n r o T O T » n n n n n n r m o o o:'6'ft:flTnpg{
^
TÖlMITTi^NUT EEVA
Ostamisen taito
e
o
vO.n joskus mielenkiintoista seura-,
ta kaupoissa kuinka kuluttajat os­toksiaan
suorittavat. Meidän tulls
aina mujstaa että nykyinen myynti­taito
on "taidetta" omalla alallaan
ja siihen koulutetaan henkilökunta,
jonkarainoa'tarkoitus;on vaihtaa;;ta
varat-rahaksi, siis saada~ihmiset;os-,
kimaan.-- Kun me tämän muistam­me
nfiii>meidän on vpal jon helpompi
olla ostamatta vsellaista.tavaraa.jo^
ta emme tarvitse; vaikka.sitä:kuinka
houkuttelevasti tarjotaan, .eikä sit^
ten kotona tarvitse harmitella .tur­haa
ostosta.;; Liikkeet<^settavatmie.
lellään ."erikoisuus"; ja^^alennuksel-la''
ilmoituksia ikkunoihinsa ja ta-varahyllyilleja
moni. lankeaakin an­saan.
Olen lukenut jostakin että
ruokat-avaraliikkeissä asetetaan; sei •
laiset tavarat joista haluavat; myyn­tiä
lisätä, ostajien silmien tasalle;sil'.
Jätäliä korkeudelta tavarat nopeamT
min myydään Samoin luin että
suurissa kaupoissa on asetettu pie­niä
kameroita hyllyille: tavaroiden
taakse ja .sieltä näkymättömistä ne
ottavat talteen jokaisen - asiakkaan
;ilmoen tavaroita ka;sellessaan ; ja
sen mukaan tiedetään liikkeessä 011;
ko tavara mieluinen tai ei. ' '
Onhan heillä toki alennuksiakin,
joskus tuntuviakin-ja.silloin, tietysti
taloudellfnenperheenemäntä suo­rittaa
:0:.toksensa vaikkei juuri sillä'
hetkellä .s;tä tavaraa tarvitsisikaan.
On ihmisiä joilla on:sellainen käsi­tys
että siinä tai tässä määi-äty.ssä
liikkeessä oviU hinnat alempana
kuin toisessa mutta tarkka ostaja
tietää kokemuk'-estaan et.ä hinnat
vaihtelevat kaiki.ssa; liikkeissä ja se
on asiakas jonka on pidettä\ä sil­mänsä
auki. ostoksia, tehdessään; ja
edullista .valitessaan; .Kerran sain
aivan.samanlaictakangasta 10 sent­tiä
jaardi halvemmalla kalliimmaksi
vältetystä kaupasta kuin mua sa
maila kertaa sitä myytiin halvem­maksi
sanotussa kaupassa. '
Ruokaostoksia tehdessä ^
etenkin seurtaa-jonkinlaist
teen ajateltua suunnitelmaa. "Olt
hyvä kirjoittaa lapulle jo kojuna
mitka:'ruokatavarat osoittav3t iVlb^^^^^^^^^
nemisen oireita ja sqorittaaostofajetv
samalla kertaainiin:säästyy'pi9Ji^§ta:
kauppamatkoista; ;01isihyvä'^myös-:
kin suunnitella _muutamia p^yia
eteenpäin minkälaista ruokaavaikoo
perheelle valmistaa, silloin ostcs^en
teko käy leikiten. Tietysti on. otet-'
tava huomioon; kulloinkin vaiiitser"?
vat hinnat ja osattava joust^yjisti
muuttaa „; suunnitelmiaan,. etenkin ;
lihaostosten suhteen, sillä jos­kus
ne tuovat aikamoisia' yl­lätyksiä.
Esim. jos oli suunnitel­lut
kanaa sunnuntaiksi sen hinta
olikin kivunnut korkeuksiin jaJml-lis
paisti oli tullut käden ulottu­ville.
On taloustilien tuhoa .tuot­tavaa:
pitää itsepäisesti kiinni suun-;,
nittelemastaan ruokalistasta jos se-juuri
«lUä hetkellä käy yli varojen
ja JO muutaman päivän kuluttua
voi tilanne olla aivan päinvastainen. •
Liikkeissä on usein erikoisia .jon­kin:
ta varan -mainostajia,; ehkä Jhan :
antavat maistiaisia, jotka kauniilla
puheellaan- saavatkin ; monet ;osta-^;•
maan mainostamaansa tavaraa-aja-^-:
teilaan "eihän se maksa kuin muu­taman
sentin". . ;Mutta^sentti. sinne
ja:toinen;tänne ajattelemattomasti;
:aa meidät lopuksi ihmettelemään
mihinkä ne rahat hävisivät. Olisi
hyvä muistaa että "ei suurista tu­loista
säästetä vaan pienistä, menois-^.
ta". Sitä neuvoa on hyvä seurata
olematta silti saita. Ei ole niin­kään
komeaa cirotoUa kovalla työllä
ansaitsemiamm? rahoja kaikenlai­seen
turhuuteen jota ilmankin,
voimme olla mutta jo'ta kauppiaat
haluavat päästä eroon.
Millaiseksi tahtoisin vanheQipani
i Saksalaisessa naistenlehdessä ker­rottiin
hiljattain että yli sataatuhatr
talasta oli; pyydetty laatimaan luet­telo
ominaisuuksista,, joita he toi-;
voisivat vanhemmissaan olevan. En­si
.sijoilla.olival seuraavat ^kymme­nen
toivomusta: Isä ja aiti eivät
saa liidellä lasten läsnäollessa.
Vanhempien tulee kunnioittaa: toi­siaan.
Lapsille pitää sanoa totuus,
vaikka se.vanhemmista olisikin.vai-:
keata: Älkää toruko meitä muiden
lasten; aikana; Sisaruksia pitää kä­sitellä
tasapuolisesti. Vastatkaa ai­na
kysymyksiin. Älkää purkako
huonoa: tuultanne lapsiin;; Osoitta­kaa
meille, että meillä lapsmakin
on. oma merkityksemme; perheessä
emmekä ole., tosiarvoisiav-olentoja;
Onnistunut
ristisiitos
Uutistoimisto Uusi Kiina tiedoit-ti
Pekingicta tiistaina, että kiina­laiset
asiantuntijat ovat onnistu-neestiv.
ristisiittäneet .jakki-lehmän
ja Holstein-iotuisöUa sonnilla.
Jakki — pitkhsarvinen nauta­eläin
jolla on jouhihäntä ja pilkä^
karvat kupeella, elää .luonnonvai"u'-;
sena Keski-Aasian vuoristossa. K)
synä sitä käytetään kuoi^ma- ja rat-sastusjuhtana.
Sen liha ja maito
on hyvää.- - .
— kengurun poikaset pysyvät
emänsä; pussissa useita viikkoja :ja
joissakin tapauksia ;kuukuimsia en­nenkuin
tulevat ulos.
Olkaa ystävällisiä meidän tovereil-:;
lemme. Älkää toruko meitä vioista,
vaan antakaa'myös tunnustusta kun v;
sen ansaitsemme.
• •
Savolainen
kalakukko
2 pu,oIi paunaa ruisjauhoja
Pauna tai puolitoista muikkuja
(Smeltit soveltuvat)
> 12 tai 14 unssia sianlihaa
Neljäsosa paunaa voÄa
Kalat puhdistetaan ja haudotaan
hyvin Ruisjauhoista alustetaah
kova "sitkeä taikina, joka kaulitaan
sitten noin neljännesosa tuuman
vahvuiseksi levyksi, reunoilta hie­man
ohuemmaksi. Pinnalle ripo­tellaan
hieman jauhoja minkä jäl­keen
kalat ja liha ladotaan kerrolc-sittain
soikion muotoon niin, että
päällimmäiseksi; jää.sianliha, jonka -
päälle tulevat \oinokareet. Taikina­levyn
.reunat taivutetaan ;.limittäin:
yhteen, reunat kostutetaan-ja tasb-s;;
tetaan vedellä huolellisestiniin.et-v
tä "saumakohta" jää näkyviin.
Kukkoa paistetaan kovassa;lämmÖ3-;:
sä noin puoli tuntia, jolloin se kuo-resia
tulee kestävä; -; Varsina'|neii":
paistaminen:itapahtuu. miedommas­sa
.lämmössä noin 4 tunnin ajan.
Välillä kukkoa;:voidellaan rasvalla-'
ja paikataan taikinan tähteellä, jos
vuotoa sattuu ilmaantumaan. '
Savolaiset syövät kalakukkoa^ jo­ko
sellaisenaan tai :pei;unoidenj.:pii-;
män ja voin kanssa.
Pikku-Jillen" pojasta:'suurmiej"
Lontoosta äsketäin "saapuneissa
uutistiedoissa kerrottiin, ettäSak-san
keisari-suuruuden pojanpoika,
joka sivumennen esanoen oli toisen
maailmansodan aikana' pidätettynä
täällä-Canadassa, on valittu "Saksan
keskus"-nimisen järjestön puheen­johtajaksi.
Edelleen selitetään mainitussa
uutisjutussa, että tämä "Saksan
keskus" niminen vastaperustettu
järjestö tulee toimimaan'i"puolueet'^
lomalla" ja "ei poliittisella" ohjel­malla.
Oman selityksensä mukaan tä­män
"keskuksen" tavoitteena on
"yhteisymmärryksen ja- kulttuuri­vaihdon
kehittäminen saksalaisten
ja brittiläisten välillä"."
'Tämän uuden ''keskuksen" pu­heenjohtaja
on ' Preussin prinssi
Frederick joka v. 1945 solmitun
avioliiton kautta on ' yhteyksissä
Quinness-perheeseen, jji sukulais-suhteissa
torypuolueen; entisen siir-tomaamjnisteri
A. T. Lennox-Boy*-
din kanssa.
.Tämä uusi "Saksan keskus" pa­lauttaa
meidän vanhempien mie­leen
Britanniassa ennen sotaa toi­mineen
ja. vaikuttaneen "Anglo-
German ]^ellowship" eli" brittiläis-saksalaisen
kumppanuusjärjestön,
jonka jäseninä toimi torypuolueen
parlamentin jäseniä ja kreivejä se­kä
suurpohattoja. Vielä niin myö­hään
kuin 1936—37 — siis pari
vuotta ennen sodan puhkeamista
— ' tämän "Fellowship" järjestön
vuosiraportissa-sanottiin:'
"On sanottu oikein, että Anglo-
German Fellovvship järjestön tök
minta on erillään politiikasta; sen'
perustavoitteena on ystävyyden ke­hittäminen
näiden kahden maan
kansojen kesken; mutta huolimatta
siltä kuinka kaukana politiikasta
tämä tavoite on,'sen toteutumisella
.mn-täytyy
olla tärkeä vaikutus ohjel- Preussen" tittelin.
maan.'L ' x Me emme aio millään tavalla
Mihinkä silloin oli kehitys kulke- edes viitata siihen, että arvon prins-massa,
siitä ei enää väitellä — eikä /si olisi mitenkään 'yhteydessä sii-liioin
ylpeillä silläkään^ että tory/^hen uusn^itsismin hakaristitöherte-lyyn,?
mitä''on harjoitettu;vilmeisesti S:
keskitetyn kansainvälisen- natsijdh*
don toimesta. • • ^ <
.:;•: |M0t|i|Jtailai^
rustaminen viittaa kuitenkin' sii*
hen, että^Vanha suolajanottaa muis­sakin
kuin Saksan natsipiireissä.^
m Kuvaavaa muuten on, että samal­la
kun natsilaisuus rehoittaa Länsi-
Saksassa siinä määrin, että juuta­laisten
.synagogat joutuvat taas sen
häväistyksen - kohteeksi, herr. Ade-nauerin
hallitus rohkaisee ja loi-'
hoittaa näitä natseja ahdistamalla
valtiovallan toimesta kommunisteja
ja muita ' rauhanpuolustajia sekä
yleensä periaatteellisia natsismin
ja sodan vihollisia, Kaikista eloista
ja tekopyhistä varkisenvaloista liuor
limatta nämä käytännölliset toimin­nat;
; iti i hoi t tJiva t;, na tse j a ^ uusiin ;'^fiä->3;
. v ^ | o m y | ^ i i n ^^
^Kai^in||amJm^
syä, että miksi Britanniassa perus-, ^
tcltiin saksalaisprinssin johdolla
t J ) i m s^ujp| p i |^
-k uB^lli ii iluif;iä äSMi'i iifii>5!Wi feiftS^Sf'
puolueen ;silmäntekcvät;olivat
kana- siinä yrityksessä.
Mainittakoon vielä, että Saksan
natsit siunasivat j £ antoivat täyden
tunnustuksen _Anglo-German Fel-
,lowship-järjestön.:toiminnalle. ;\^
sisagärjeslö perusteltiin Saksassa,
erään herttuan, jonka suonissa vir­tasi
keisariperheen sinistä verta,
ollessa yhdistyksen päämiehenä.
Lontoossa nyt perustetun "Sak­san
kcskuk:en" keulakuvana on siis
saksalainen prinssi Frederick, joka
on hankkinut itselleen sekä ar­voaan
vnslaavan aviosiipan, että
Britannian kansalaisoikeudet ja vie­lä
- kaupan päälliseksi, Alburyssa,
Hartfordshiressa - sijaitsevan -.-far-min.
, '
Syntyperäisesti prinssi Frederick
on vuonna 1951 kuolleen. keisari
Wilhelmin ' pojan, "Pikkii-VVillen"
poika. Samana -vuonna, jolloin' hä­nen
isänsä kuoli, Frederick — joka
oli "1940 Canadästa vapauduttuaan
omaksunut nhnekseeh G. Mansfeld,
antoi maailmanitietää,- että hän-ai­koa
.omaksua "Prince Frederick von
kus"' juuri tässä vaiheessa?
1-' m