Vapaus, April 3, 1928

              V A P A U S
Tiistaiiia, htililakaiiii 3 ptna—Taes^ Aprfl 3
a e. taot.
T O I M I T T A I A T T
«t A * rM OCQea Oasva. a*
te C M O C . rO^dMd te
tLHOTVSHnaUT VAPAtnDESSAi
H A » Urta. »m faU kana*. — AricBSamamm—eOtmatMkml SOc
_ a t SBe. fcMta. $1A0 S k a n a a . — SfatrBlUMMkaal IIA9 kma. $tM 3 kattaa.
-.«kaat tSAB karta. f XM kakii kattaa. —KiitaaOaatskaat SIAO katu. — Kanlaiaianintak-kaclf.
tOk. IfabNkM kiitadasaaalia tai aciat^TUVria. — nalmaiBtitAia M »*°«^^»wak»ft
, I L M k o l M kama. — TihtHaflManajia» Ja Oaiiitaiaattaaria» a a . »aaiitiiaMa. mmmoa
— TilaBkato. jeto at a«—• taka, at »Ha MfcanlMiH. paSwl aaf««i*itfii. taOU
1 «k.
TOAKSHIKNATJ
« 1 ^ « kk. tLSt, t kk. f l .n Ja 1 kk. 11 AB. — Tkdma^t^ftte i*
{ 1 *k. «MO. • kk. «SAS. S kk. «AO Ja 1 Uu CLMu
aricZ ••••Iti
aiecat OaMitmkan »hU eUa kMttocfaaa kaOa U OaaatraSqAirla «ddUaaal «tU^CMd.
taiaitvt Ukarty MdUitt. U U r M Straat. Pakatta SMV.
kaMtarii Ubaatr BdOtfiac tS La«M Se. Pakalte U K . Paadaaela: Boi «a, tmOimtr, Oa*.
Mtat «haffMag nua 7(a. r** i^k. MinSona c
k M a4Mftiaii« aMthui tmtmf t k a P l M l A Paayfa te
BfinSoBui ckaiga for afafla teaartlaM TSc. tka Va»a«a
«aa aita ^^Dote lakaaaa aaa «aataoaca aauaillMaB kifjaaaaaoaa. kiijattakaa «sdcUa
I J. V. KAIOUSTO. Crkkaaokrttala.
lukka<sk<dujaa
General Motors-yhtion työläisten
lakko 08hawa88a
Göieral Motors-yhlion Oshavrassa
olevan autotehtaan työläisten vii-neviildcoinen
Jakkctaistelu ^ päättyi
viime perjantaina. Yhtiö suostui Jak»
kolaisten vaatimuksiin, joista pää'
asiallisimmat olivat viiraeisinunan
palkanalennuksen peruuttaminen ja
iakonrikkojain erottaminen/jaktim-maltakin
puolelta suostuttiin tyo*
riita alistamaan teollisuusriitalain
mukaisesti nimitettävän sovittelulaii-tokunnon
käsiteltäväksi.- V'
Työläiset lakkouluivat neljakym-mcnprosenttista
palkanalennusta vas»
taan, joka alennus seurasi aikaisem­paa
kolmdnkymmenenviiden proscn-
' |$if paikanalcnnustai Lakko käytiin
kaupungissa, jossa ei ole yhtään
ammatillbesti järjestynyttä työväkeä
ja huolimatta ^'työläisten yhdistyk­seksi**
kutsutun yhtiön **ammattiyh-dutyksen^
olemassaolosta.
Yhtiö julkaisi lakon alettua lau­sunnon,
jossa sanottiin, että "Cana*
dassa el ole tehdasta, joka ympäröi»
st työläisensä ihanteellisimmilla
työoloilla kuin mitkä vallitsevat täs­sä
laitoksessa", ja 'sitten lueteltiin
yhtiön työläisilleen varaamat **etui-suudet**,
vakuutussuunni^elma, sääs-
: losuunnitelma, osakeostosuuunitelma,
Asutussuuimitelnm j Tämän joh­dosta
lausui kommunistipuolueen
; paa-äanenkannattaja päakirjotukses-saan
sangen sattuvasti, että yhtiö te*
kee tyoläbtensa hyveesi kaiken, mitä
se suinkin voi, mutta ei laskeudu
:«ilas heidän harteiltaan.' Se antaa
heille kaikki^ paitsi itscmäaräämb-oikeuden
ja oikeuden oman järjes­tönsä
muodostamiseen. General
Motors-yhtiÖ on ystävällinen isälli­nen
yhtiö. ' Se on isä ja setä työ^
Iäisilleen. Mutta jokaisen työläisen
täytyy kuulua yhtiö "ammattiyhdis-tj^
een*', eikä yksikään työläinen
saa lokkouttia palkanalennuksia vas-taan.
Työläisten ei saa asettaa ky-
^Iseenalolscksi yhtiön oikeutta alentaa
-palkkoja ensin kolmellakymmcnellä-viidellä
prosentilla ja sitten neljäl-
1äk>'mmenellä prosentilla.
Mainitun "Työläisten yhdistyksen"
ohjesääntöjen ensimäinen kohta kuu­luu:
"Kaikki typi öiset ovat yhdistyk­sen
jäseniä." Neljäs ohjesääntö kuu­luu:
"Esityksien, pyyntöjen ja vali­tuksien
käsittely hyväksytään tapailtu-
: vaksi edustajan,^ ctunuchen^ työu'
johtajan ja toimecupanevan keskus­komitean
kautta."
"Yhdistvksen alkuperäinen tarko-tus**,
lausutaan viidennessä ohje­säännössä,
''on kehittää ja säilyttää
varmaa ja pysyvää pohjaa, keskinäi­sen
luottamuksen ja hyväntahdon
henkeä yhtiön asioitten johtambes-ta
vastuunalaisina olevien ja työläis­ten
välillä, yleensä ja siten toistensa
välisellä ^ystävällisellä ja myötätun­toisella
yhteistyöllä tuottaa lisään
tyvää onnellisuutta ja hyvinvointia
General Motörs-perheeh kaikille jä
senille."
Kun tältä jesuiittamaiselta, liuk­kaalta
ja tekopyhältä kieleltä riisu­taan
naamari, lauBui Worker edel­leen^
niin se merkitsee sitä^ että
työläisten'- olisi täytynyt erotetuksi-tulehiisen
uhalla tyytyä ei vain aikai­sempaan
; kolmenkymmenenviiden
prosentin, vaan my& viimeisimpään
neljänkymmenncn prosentin palkan
alennukseen ja pysytellä erossa am
matillisesta järjestymbestä.
Kommunistipuolue on yhä uudel-icsen
tuomirinul yhtiöitten "ammatti-yhdbtykseit'*
työläisten henkisen ja
rutimiillisen orjuuttamisen yälinei
nä. Se on lisäksi osottanut, että yh
tiÖitten "ammattiyhdistysliike**, kaik
kine •'palveluksineeh**^^^^^^"
mb**-suuhnitelmineen j.h.e., on feö-daaliskapiUlbtineh
rakennelma, joka
romahtaa luoUcataisteluntodellbuu-den
edessä, työläisten ja heidän
riistäjäihsä j ^^älisessä taistelussa.
Tämä ke^muhistipuolueeh ja am
mattiliittoliiId£e|m taisteleyah vahem
mistön kanta tuli Öshäiyan aiutotyö-läisten
lakkotaistelussa taasen oso-tettua
paikkansapitäväksi. Työläi
set eivät halua eikä heidän pidä ha-li^
a^ yhtiöitten *'ammaiti)4idist3^
sien'* tärjoamiö "etuisuuksia*'. He
haluavat' ja heidän tulee haluta elää
omaa elämäänsä^ He haluavat ja
heidän tulee vaatia kunnolliseen toi­meentuloon
riittävä palkka työstään.
He haluavat ja heidän tulee haluta
itse päättää vaatirauksistaoh yhteis­kunnallisen
vakuuluksieri suhteen.
Työläiset haluavat ja heidän tulee
haluta olla vapaita itse taistelemaan
puolestaam
On toivottavaa, että Canadan au-
4otyöläiset oppivat pshawan läk-s>'
stä: murskaavai yhtiöitten "am­mattiyhdistysten"
holhousvallan ja
järjestävät autotyöläisten teollisuus­liiton,
jimka avulla he vain voivat
menestyksellisesti " taistella elinta­sonsa
alentamisyrityksiä vastaan ja
sen kohottamisen puolesta.
Katsaus Canadan teoUisuustilastoon
vuodelta 1925
Työläisen riistäminen lisääntynyt palkan vähetessä
Liittohallituksen tilastollinen toi
misto on hijattain laskenut julki
suuteen yhteenvedon vuosien 1924
j a 1925 teollisuustilastoista. Siitä
käy selville tutkijalle, etlä työläisten
riistäminen on vuonna 1925 lisäänty­nyt
ja heille maksettu palkka vä-
? höltynyt. Aivan kuten pitääkin olla
tässä mainiossa ja hyvin järjestetys­sä
kapitalbtisessa riistoyhteiskun-nassa.
Kapitalistit ovat hyvillään
tämän heille entistään edullisemman
tilinpäätöksen johdosta. Eikä työ­läisetkään
ole millään erikoisell-i
tavalla ilmaisseet olevansa entbtään
•tyytymältömämpiä, ellei oteta lu­kuun
sitä, että kommunbtipuolue on
maassa sinä aikana jonkun verran
voimistunut
Mainitun yhteenvedon mukaan
tuottivat 508,503 työläistä ja virkai­lijaa
vuonna 1924 22,178 teollisuus­laitoksessa
valmisteita yhteensä 2,-
695,053,582 dollarin arvosta, mikä
tekee 5,300 dollaria kutakin työläis­tä
kohden. Seuraavana -VTionna
1925 — vuoden 1926 tilastot ehrät
ole vielä valmiit — oli 22331 teol­lisuusyrityksen
ribtettävänä yhteen­sä'
544,225 työläbta ja virkailiiaa.
joiden suorittaman työn kautta luo­tiin
tuiolieita yhteensä 2,943,545,
315 dollarin arvosta, eli 5,418 dol­larin
arvosta kutakin työhön osal
I istun uita henkilöä kohden.
Riisto siis yltyi vuonna 1925
työläisiin nähden. Sinä vuotena val­mistivat
työläiset tuotteita 118 dol­larin
arvosta enemmän kuin edelli­senä
\'uotenaj 1924. Tästä huoli­matta
ei kapitalistien riistämishalu
ole tyydytetty, vaan yrittävät he ar-mouomasti
edelleenkin lisätä riisto-voittojaan
t>-öläisten kustannuksella.
Entäs työläisten "osuus" tuotan­nosta;?
Onko työläisten palkka l i -
säänt)^»)!, ikäänkuin yaslapalkkiok-si
k u i k i n työläistä kohden lisään-^
tyneestä tuotannosta? 1
E i ! Ei ole. Sillä tämä porearil-
Useh hallituksen, kapitalistisen yh
teiskunnan johtokunnan alabten lai­tosten
laatima tilasto — jota ei siis
sovi ainakaan tässä suhteessa epäil­lä
sanoo että työläiset saivat vuonna
1924 972 dollarin suurtiisen keski­määräisen
palkan . vuodessa. Seuraa­vana
vuotena, siis 1925 oli työläis­ten
keskimääräinen vuotuinen palk­ka
971 dollaria. Sib dollaria pie­nempi,
knin edelliseaoä vuotena. K a ­pitalistit
esiintyivät s i b oikeassa har­vassaan
työläisiä kohtaan. Vailla
mitään kiitollisauden tunnetta. Sii­tä
huolimatta, että he tuonkin vuo­den
aikana ruikuttaai valehtelivat,
että ei kannata lisätä palkkoja. Mut­ta
nyt puhuvat lahjomattomat nume­rot
toista.
Sliten sufalantnvat työläiset tähän,
ynodea 1^5 kapitalistiseen tilin-väät^
Eseen? Eavä^kö he sen johdos-tp
ryhdy ajattelemaan? LAnlbi ai*
nakin! H- S.
Mitä kaivoslakkolaiset sanovat
avustuskomiteasta
Kolmentoista All^heny-laoksossa
olevan kaivostyöläisten paikallis-union
edustajat kokoontuivat maalis­kuun
17 päivänä Pittsburghiin kes­kustelemaan
lakkotilanteesta ja avus­tustoiminnasta,
jossa kokouksessa
hyväksyttiin seuraava päätöslausel­ma:
'••
Koska United Mine Worker5 l i i ­ton
tuhannet lakossa olevat kaivos­miehet,
hejdän vaimonsa ja lapsen­sa
ovat ruuan j a vaatetuksen puut­teessa,
johtuen pitkäaikaisesta lakko-taistelusta
hiilikaivosten ombtajia
vastaan Jacks&nvillen sopimuksessa
määriteltyjen palkka- ja työehtojen
puolesta/ja
koska^ Pennsylvania-Ohio Miners
Relief komitea on suuresti auttanut
lakossa olcsvia kaivosmiehiä ruoka­tarpeilla
ja vaatetuksella viimeben
kahdeksan lakkokuukauden kulue»-
sa ja siten tehnyt lakkoliaiset kyke­neviksi
tabtelemaan union palkaa
ja työsuhteitten puolesta, niin «
päätetään, että me avustuskomi­tean
jäsenet, unioitten virkailijat jn
toimivat jäsenet kolmestatobta pai-kallbuniosta
Allegheny-laaksossa
Pennsylvanian valtiossa tunhustam-me
Pennsylvania-Ohio Miners Relief
avustuskomitean työn ja lähetämme
sille meidän sydämellisimmät kiiv
toksemme lakossa olevien tuhansien
kaivosmiesten j a heidän, huollotta-viensa
puglesta j a edelleen
päätetään, että me painokkaasti
protesteeraamme sopimattomia ja
perusteettomia syytöksiä vastaan,
joita on tehty hyvinpalkattujen John
L . Leirisin edustajien taholta, jot­ka
tietoisesti selittävät, että Pennsyl­vania-
Ohio Bfiners -Relief komiie:t
on Lw.w:Iäinen järjestö, pyrkien hä­vittämään
United Mine Workers.
Uziion; molemmat näistä syytöksbtä
ovat epäoikeat, mikä todistetaan sil­lä,
että tämä komitea O Q auttanut
union säilyttänustä näinä kovina
koettelemusten, aikoina, antamalla
ruokaa ja vaatteita union jäsenille
ja heidän perhieilleen ja ystävällises­ti,
rakenteellisesti ja toiminnallises­ti
auttanut meitä lakon voittombck-sL
•••••
Kokouksessa -. ollut lewisiläinen
paikallben lokkokomitean puheen­johtaja
Frank Hefferly ilmoitti liit­tyvänsä
Pennsylvania-Ohio Miners
Relief komitean riveihin ja työsken­telemään
sen ^eydessä lakkolaisten
auttamiseksi.
Edelläoleva lakkolabten päätös­lauselma
antaa todellisen kuvan pu-heellisesta
komiteasta - ja kaivostyö­läisten
suhtaahtumisesta siihen. L u ­kijoita
kehotetaan antamaan kaiken
kannatuksensa hiflilakkolaisten tais­telulle
ja avustamaan heitä mainitun
lakkolaisten itsensä muodostamaia
komitean kautta. — Sto.
vasta. Mitään suurempaa erimieli­syyttä
a. ole e r i toimikuntien välillä
ilmennyt, joten voidaan -sanoa, että
siltä puolelta ^taottuna olemme on-nistnneet,
-kutea toivoakin sopiL
Aluetoimikmitia on ollut toiminnas­sa
Port Arthurin, Sudburyn j a Poh-jois-
Ontarion alueilla.
XTnion osastot ovat olleet kiitet­tävässä
yhteydessä keskuksen kans­sa
j a suorittaneet tilityksensä sekä
selostuksen toiminnastaan moitteet­tomasti,
muutamia pienempiä poik-ketiksia
lukuunottamatta. Ainoa
Tn?<«^ on jääty jälelle tehdyistä
suunnitelmista, on' siihen yhteyteen
nähden mikä pitäbi olla olemassa
eri union osastojen j a metsäkämpil-lä
työskentelevien jäsenten välillä.
metsätyöläisiä uhkaavat tapaturmävaarat
Että^ metisätyolaisten ammatti on
tapaturmiin nähden perin vaaralli­nen,
selviää äskettäin julkbuuteen
saatetusta ottawalaben The Lumber-men's
Safety Associationin (Metsä-tySnantajain
tapaturmuin ehkäisc-misyhdistys)
}•: suorittamasta tutki­muksesta,
minkä tarkötuksena on o l ­lut
saada selville tapaturmain . s y yt
Vuoden 1927 ensimäfaen neljännek­sen
aikana kerättiin näitä tietoja
lukuisilta suuremmilta metsätyömail­ta.
Tapaturmain syyt j a luku kus­sakin
ryhmässä ilmenevät seuraavas­ta
taulukosta:
Tapaturmain syjrt Luku Pros.
1. pyörivien tai. putoa­vien
puiden väliin jäSn. 163 25;7
2. luiskahtaminen, kom­pastuminen
j a , kaatum. 57 9.6
8. kirveen käyttelem, 58 9.8
4. puun kaatuminen 39 6.6
5. kimmoavat oksat 31 5.2
6. kaistaleet (parturituo­lit),
lastut y.m.s. 33 5.5
7. paleltuminen j a jää­tyminen
22 3.7
8. lihasrevehtymä 22 i3.7
9. pudonneet oksat . 18 3
10. hevosen potkut, pure­mat
y.m.s. / 25 r4.2
11. ruoka- y.m. tarpeiden
käsittely 16 2.7
12. liukuvat tai kaatuneet
reet' 14 2.3
'13. tyoneuvot (ei kirveet
ja sahat) ; 13 2.2
14. sahan tai kirveen pääl­le
kaatuminen 13 2.2
15. käsisahojen käyttö 5 0.8
16. työtoveri lyönyt kir­veellä
7 1.2
17. muut syyt aiheena 69 11.6
Työmaat, joissa näitä tilastoja on
kerätty, lienevät tukinkaatokämp-piä.
Mainittu tapaturmain ehkäi-scmisyhdistys
viittaa suureen, mää­rään
tapaturinia, jotka ovat tapah­tuneet
tukkien käsittelyssä (25.4
pros.). Luiskahtambesta, kompas­tumisesta
j a kaatumisesta johtunei­den
tapaturmien ehkäisemiseksi eh­dotetaan
käytäntöön jonkunlaatuisia
luiskahtamattomia — "Non-slips"-
kenkiä.
Mainittu yhdbtys pyrkii vastusta­maan
tapaturmia työmailla toimitet­tavan
valbtustyön kautta, selittämäl­lä
työnjohtajien velvoUbuudeksi t a ­paturmien
syiden selostamisen ja
varovaisuuden mieleen terottamisen.
Työläben kannalta katsoen ovat nuo
ehkäisytoimenpiteet kuitenkin jok­seenkin
tehottomia, sillä tapaturmain
lisääntymisen todellisena syynä on
päivä päivältä kiristyvä työn tehok­kuus.
Ellei työläisen pitäisi hosua
sokeana, niin tapaturmiakin tapah-tubi
suhteellbesti vähemmän. Sitä
todbtaa sekin, että urakoitsijan pi­tää
maksaa huomattavasti enemmän
työläisten tapaturmavakuutusmak­sua,
kuin säännöllben puutavaraliik­keen.
Ja alaurakoitsijalla on kai­kista'
korkein_ AakSo, sillä hänen
työläisensä ovat' fcu tarkim­man
j a perinpohjaisemman riiston a-lalset,
joka saattaa työläiset alttiim-ttäyisi
tapaturmille.
^ Työläisillä ei ole muuta keinoa
heitä uhkaavien tapaturthien ehkäi­semiseksi
j a rajottambeksi, kuin jär­jestyminen.
Vain lujan järjestön
kautta saattavat metsätyoläbetkin
jossain määrin ehkäistä tapaturmain
lisääntymistä. Se,- että yksilöinä
erotaan pois työstä sellaisilla työ­mailla,
jobsa "sokea hosuminen" on
kireämpi kuin muualla, ei pobta tä­tä
epäkohtaa, muuta kuin eroojaan
nähden. Tobet työläbet jäävät e-delleenkin,
alttiiksi ' vaaralle. .Kai­kissa
heitä koskevissa d i o i s s a on
metsätyöläbten / pyrittävä paranta­maan
työsuhteitaan j a palkkojaan
—r ei yksilöllisten pyyntöjen j a eroa-mbteh,
vaan — joukkotoiminnan
kautta. Ensimäinen askel joukko-toimintaan
on liittyininen jäseneksi
Canadan Puutavaratyöläisten Teol­lisuusliittoon!
Hannes Sula.
Canadan puutavaratyö­läisten
teollisuusliiton
edustajakokous
(Jatkoa l:ltä sivulta)
"Lumber Workers" Industrial Union
of Canadan toimintakertomas
maalisk.. 1927 maj>luk. 1928
Järjestämistyö on tämän toiminta­vuoden
aikana ollut yleensä niiden
suunnitelmien mukabta mitkä hy­väksyttiin
toimintasuunnitelmiksi
viimeisessä . edusta jakpkouksessa.
Umollamme on ollut työkauden a i ­kana
vakituisessa toimessa kolme
järjestäjää j a tämän lisäksi useita
tilapäisjärjestäjiä, mikä muutaman
päivän ja mikä useamman viikon
ajan. Järjestäjiemme toiminta on
ollut kiitettävän rivakkaa ja myös­kin
huomattavia tuloksia tuottavaa,
mitä todbtaa jäsenmäärämme .huo­mattava
nousu tämän kuluneen toi­mintakauden
ajalla, mistä tehdään
lähempi selostein tuonnempana. '
Työmaatoiinintaa ; on : jonkunver-ran
haitanneet' kielelliset vaikeudet
sekä raonet"" muut seikat, mutta
yleensä se on ollut-joka paikkakun­nan
pjrrkimyksenä että. kaiken toi­minnan
täytyy ehdottomasti alkaa
sekä keskittyä työpaikoille. Mitä
tässä on ollut puutteellisuul^a, niin
ne ovat johtuneet asioiden sekä toi­mintamuotojen
vähemmän selvästä
ymmärtämbestä. Tätä' epäkohtaa
Kuitenkin on tässäkin otettava l u ­kuun,
että kämpp^imintakaan ei
aina ole vastannut tarkoituksiaan
j a jokabessa tapauksessa kaipaa
laajaperäistä parantumista.
Uniomme on tämän vuoden aika­na
joutunut useampaan työmaaotte-luun
ja kahteen lakkotaisteluun,
mbtä huomattavammat olivat White
and Plaunt j a Gogama lakko Sud-huryn
ympärillä ja toinen lakko
Pohjois-Ontariossa, sekä eräs suu­rehko
kämppälakko Timminsin ym­pärillä.
Kaikissa muissa kahakois­sa
on saavutettu ainakin jossakin»
määrin voittoja paitsi Pohjois-Onta-rion
lakossa, mikä voidaan sanoa
suurelta osaltaan hävityksi, syyn ol­lessa
huonossa järjestäytymisessä
sekä heikossa yhteisymmärryksessä.
Kuitenkin näillä työtaisteluilla on
ollut hyödyllinen vaikutus uniomme
toimintaan ja jäsenmäärämme kas­vuun,
sekä työläbten luottamukseen
nähden, joten, vaikka hetkelliset t u ­lokset
eivät olekaan niin loistavat,
niin pitemmän päälle tulevat nämä­kin
tappelut olemaan merkitykselli­siä
toimintamme rakennustyössä.
Knnlamisemme canadalaiseen työ-
•Sen toimintaan
Kuten viimeisessä edustajakokouk­sessa
päätettiin, yhtyi uniomme A l i
Canadian Congress of Labor-järjes-töön.
Tosin emme tähän mennessä
ole tästä tunteneet mitään silmiin-pistävämpää
etua, mutta olemme
kuitenkin osoittaneet toisille työläi­sille
että meillä on sekä halua että
ymmärrystä toimia käsikädessä tois­ten
vasemmistoryhmien kanssa Ca-nadassa.
- -
Suhteemme kanBainvaliseen työväen­liikkeeseen
j a sihteeiimme matka kansainväli­seen
metsä- j a maatyöläisten edus­tajakokoukseen
Venäjälle, Neuvos­toliiton
kymmenvuotbjuhlien yhtey­dessä.
Metsätyöläisteh järjestäminen Ca-nadassa
on herättänyt siinä määräs­sä
kansainvälisen työväenliikkeen
huomiota, että uniomme keskusko­mitealle
aivan odottamatta saapui
kutsu lähettää edustaja maailman
metsä- j a maatyöläisten kansainväli­seen
kokoukseen mikä pidettiin Mos­kovassa
viime syksynä. \ Kutsu oli
siksi kiireellinen ja samalla kertaa
asia siksi suUrimerkityksellinen, että
keskuskomiteamme ei epäillyt ottaa
tässä asiassa ratkaisevaa askelta e-on
koetettu korjata 'kaikella tarmol­la
ja jos sama suunta pysyy Umos­samme
vallalla, niin jatkuvien pon-nbtusten
avulla saamme e n i t e n toi­mintamme
kokemuksiiii n^aten olla
varmoja että tämä menetelmä tulee
jokaisen jäsenemme, johtavaksi toi­mintamuodoksi.
Kuitenkin pitää
saada vieläkin läheisempi yhteys
uniokeskuksien kanssa kämpDtä kä­sin
kuin mitä tämän vuoden aikani
on ollut olemassa.
Aluetoimikunnat" samaten kuin
ke^kuskomiteammekin ovat toinii-neet
täydellisessä yhtei^rmmärryk-sessä
keskenään j a näiden toimikun­tien
päätötbiä on noudatettu kaik­kien
toimitsijoiden taholta kiitettä-tenkin
kun saatiin varmat takauk­set
siitä että tämä matka ei tulbi
maksamaan. unioUemme mitään. Näi­hin
, seikkoihin nojaten lähetettiin
union sihteeri A. Hautamäki tälle
matkalle, samalla kertaa kun hän
lupautui hanKftimaan palkattoman
apulaben tilalleen. Tästä matkasta
on tahdottu tehdä jotain sellaista
tekoa, missä keskusvirasto ei olisi
menetelljrt uniomme etujen mukai­sesti.
Asia on kuitenkin sillä ta­valla
että tämän matkan seuraukse­na,
edellisiin päätöksiin nojaten on
se että uniomme kuuluu nykyisin
ainoaan Metsä-, Maa- j a Sekatyöläis­ten
kansainväliseen järjestöön mitä
on olemassa j a tämä asia jo antaa
tälle teolle kaiken tukensa, sillä
jos mitään niin kansainvälbtä hen­keä
j a yhteyttä tarvitaan Pohjois-
Amerikan työläisten keskuudessa, ja
ennenkaikkea toisten maiden työvä­enliikkeiden
ymmärtämistä. Toinen
tärkeä etu oli siinä että sillä tavalla
voitiin parhaiten tutustua eri mai­den
metsätyöläisten, toimintatapoi­hin
j a siten,saada selville mitä mei­dän
toiminnassamme on sellabta mi­kä
sietää korjausta. On myöskin
vedottu siihen että asiasta olisi p i ­tänyt
antaa tieto jäsenbtölle eh­dolla
että se päättää tällabesta tär­keästä
asiasta. Voidaan vain mai­nita
kaksi seikkaa mitkä tekivät
nämä toimenpiteet mahdottomaksi:
asia oli siksi kiireellihen j a tärkeä^
ettei siihen voitu ryhtyä j a toinen
yhtä tärkeä seikka oli se, että jos
asla olbi otettu julkbuuteen, olbi
ollut mahdotonta saada edustajal­lemme
matkapasseja Neuvosto-Venä­jälle.
Nämä ovat siksi selviä seik­koja
että tämä riittää siitä. Taas
se, että matka kävi Europan man­nermaan
haDd, johtui, vain siitä et­tä
ainoastaan tätä tietä on nykyi­sin
voitu varmimmin kulkea Venä­jälle,
j a k u n uniomme rahavaroihim­me
ei tämäkään koskenut, niin em­me
voi keskuskomiteana pitää sitä­kään
moitittavana tekona.
E r i kansallisuuksien järjestäminen
E r i kansallisuuksien järjestämi­sessä
on tänä vuotena tehty enem­män
kuin k o l a a n ennen j a oh sii­nä
osittain onnbtuttukin j a toivot­tavasti,
tullaan Onnbtumaan tästS
lähtien . paremmin, sillä vierasten
kansallisuuksien joukosta löydetään
pitkin ^ alÖEaa : uus ja toimekkaita
kykyjä,; jotka tulevat voimaperäis-tyttämään
tätä työS.; Suorin vai­keus
on ranskalaisen agitatsäonin ja
järjestämistyön tehostambessa, sfllä
vaikkakin uniossamme on ioka^
rä ranskalaisia jäseniä, mm Jiyvyic-käiden
voimien puuttee^, "'l^SS^
työ enemmän jälessa kum toisten,
ka^jsallbuuksien keskuude^ On
ollut puuhaa ranskalaisen lehden pe-nistamisessa,
mutta emme viela ole
muiden teiden vuoksi ehtmeet alkaa
pitemmäUe, mutta tämäkm yntys
lähtee alulle ehkä heti edustajako­kouksen
mentyä ohitse.
Metsatyöläinen
Uniomme kuukausijnlkabu, joka
ensin ilmestyi nyrkkipainoksena,
muutettiin syksykaudella pamossa
painetuksi kuukausijulkaisuksi, jota
on toimitetta piirivirastoi^ käsm.
Lehti on taloudellisesti kannattanut
itsensä moitteettoman hyvin j a m i ­tään
syytä ei ole epäillä etteikö sa­manlaatuinen
menestys tulisi jatku­maankin.
Vaikeuksia on ollut pää­asiassa
levityksessä, johtuen suu­reksi
osaksi siitä että julkaisu pai­netaan
Sudburyssa ja ainakin osa
lähetyksistä tehdään Port Arthuris­ta,
mutta tämäkin toivottavasti kor­jautuu
tämän kevään aikana. Mitä
taas sisältöön tulee, niin siihen em­me
halua muuta sanoa kuin sen, et­tä
vielä tähän mennessä ei ole onnis­tuttu
saamaan julkabusta sitä m i ­tä
siitä on aijottu, nimittäin metsä­miesten
itsensä toimittamaa julkai­sua.
Tämä luonnoUbesti ajanoUen
tulee korjautumaan, mutta hyvä olbi
että jäsenistö huomabi tämän puut­teellisuuden
heti , ja ryhtybi tar­mokkaasti
tätä puutetta korjaamaan.
Jäsenmäärä
Jäsenmäärä on kuluneen vuoden
aikana lisääntynyt lähimaille kaksin-kertabesti,
mikä ei ole ensinkään
pieni asia kun ottaa lukuun että
joulun aikana alkanut uhkaava ta­loudellinen
luhistuminen puutavara-teollisuudessa
vaikutti hyvin^ l a -
maannuttavasti koko meteämiesjouk-koon.
Viime vuoden jäsenmaksu­tulot
olivat siinä ?2,300, tämän
vuoden jäsenmaksutulojen noustes­sa
aina $4,293.48. Kun ottaa l u ­kuun,
että suurin määrä jäsenistöä
maksaa jäsenmaksunsa siinä joulun
aluskuukausina^ "niin ei ole ensin­kään
"liioiteltua sanoa, että näinä
kuukausina oli jäsenmäärämme ylit­se
kahden tuhannen hyvässä mää­rässä,
j a vaikka laskemme että kes­kimääräisesti
maksetaan jäsenmak­suja
noin seitsemän kuukauden
ajan vuodessa jokabta jäsentä koh­den,
joka ei ole ensinkään liioitel­tua
mihinkään päin, niin saadaan
keskimääräksi tuossa 2,700 jäsentä.
Jos tästä summasta vähennetään
pob, sanokaamme neljäkymmentä
prosenttia ettei kenenkään tarvitse
epäillä jäsenmäärämme keskimää­räistä
suuruutta, niin sittekin saam­me
noin 1,700 täysinmaksanutta jä­sentä,
joka onkin hyvin lähellä "to­tuutta,
kun laskupohjaksi pannaan
se kolmekymmentä senttiä kuukau­dessa
mikä jäsenmaksubta tulee p i i -
riviraston osalle, Jos taas laskem­me
jutun tobella tavalla että jaam­me
jäsenet kaikille vuoden kuukau­sille,
niin senkin laskun jälkeen
saamme siinä 1,200 j a kun otamme
lukuun että tuossa neljäkymmentä
prosenttia on ainakin yhdestä kol­meen
kuukauteen rästissä, niin taasr
kin saamme jäsenmäärämme, mikä
on varmaa ja ympärivuotista siihen
1,700 vaiheille. Voidaan nykyisin,
näihin numeroihin perustuen pitää
varmana että niinä 7—8 kuukau­tena
mitä metsätöitä on, nousee jä­senmäärämme
kahteen tuhanteen j ä ­seneen,
laskettiin tämä tulosumma
sitte millä tavalla tahansa. Useat
järjestöt eivät anna jäsenistölleen
tarkkoja ja totuuden mukaisia tie­toja
jäsenmäärästään, mutta L. W.
I. U. of C. tarkoituksena onkin r a ­kentaa
todellinen työmaalla toimiva
metsä- ja sekatyöläisjärjestö ja siksi
on_ edullista että jäsenistö tietää
kuinka suuri jäsenmäärämme mil­loinkin
on, voidakseen arvioida voi­mamme
suuruutta. Nämä numerot
toteavat että uniomme on kasvanut
kaikista vaikeuksista j'a vastustuk­sesta
huolimatta tämän vuoden ajal­la
erinomaisen hyvin, mutta ne e i ­vät
vielä läheskään vakuuta meille
että olisimme lähelläkään sitä pää­määrää
mihin pitää pyrkiä, ennen­kuin
voimme sanoa vaikuttavan sa­namme
Canadan metsissä. Ne vain
pakoittayat meitä yhä suurempaan
ja tarmokkaampaan voiman pönnb-teluun
nyt alkavalla toimintakaudel­la.
A
Toimintavaikeadet
Toiminnan vaikeuksista kun pu­hutaan,
niin yhtenä suurimpana jär-jestämbtyön
esteenä on se, että
tällä kertaa toimii Canadan metsb-sä,
erittäinkin idässä kaksi järjestöä.
Välittämättä siitä seikasta kuinka
suuri tahi voimakas tämä toinen,
I. W. W.-liitto on, niin ellei se
muuta saa aikaan niin ainakin siltä
taholta on jarrutettu vakavampaa
järjestämbtyötä kaikilla keinoilla.
L. W. L U. of C. taholta on aina
pyritty yhteistoimintaan metsissä
työskentelevien työläbtien kanssa ja
myöskin L W. Wji täkäläisen kes­kuksen
kanssa, mutta L W. W. mitä
julkeammin kieltäytji tästä yhteis­toiminnasta,
lähettämällä L. W. L
U. of C. täkäläben unio-osaston ko­koukseen
vxrallben ja leunalla. v a ­rustetun
ylössanomben kaikenlaatui­sesta
yhteistoiminnasta, hieman tois­ta
vuotta sitten. Tämän jälkeen on
yhteistoimintaa ollut olemassa kai­keti
vain kerran Sudburyn lakon
ai^aTta, j a silloinkin tätä yhteistoi­mintaa
seurasi samat juonittelun o i ­reet
heidän taholtaan kuin Port
Arthurinkin lakon aikana. Pahin on
se, että tässä on menty niin pitkälle
No. 66 — 1928
että on jarrutettu jiiteistoimintaa
kämpilläkin- Tästä ollaan toisinaan
meidän tmiomme ponnistukmlla sel­vitty,
toirinaan eL Kaikissa tapa»
trVfngga on uniomme jäsenistö koko
vuoden kulkenut eteenpäin aina sillä
tarkoituksella, että yhteistoiminta
on välttämätöntä ainakin todellisten
työläisten keskuudessa jos eh siihen
virallben johdon taholta voitaisi
päästäkään. • ' ' ^•
Yhdistamiskysymys
Unioiden yhdistämbkysymys on
herännyt kaiketi aivan joukkojen i t ­sensä
alotteesta j a siksi ei L . ,W. L
U. of C m taholta ole pyrittykään
vaikuttamaan asian kulkuun puo­leen
enempää kuin tobeenkaan. On
ajateltu että on parempi kuin kuun­nellaan
varsinabten metsämiesten
itsensä puhetta, sillä L . W. L U . of
C. ymmärtää että juuri näiden jouk­kojen
' tuomio tahi hyväksyminen
määrää mitä on Canadan metsissä
tehtävä. Nyt kuitenkin aivan viime­aikoina
oh L W. W m canadalaben
johdon taholta lähdetty tätä asiaa
pöyhimään ja syytämään oikea tul­va
ruokottomuuksia L. W. I. U^
of Cm niskaan, joten ei tämän jäl­keen
ole voitu pysyä sivussa mei­dänkään
puolelta, vaan on täytynyt
lähteä paljastamaan tobenkin jär­jestö
johdon vikoja, että asia t u l b i -
vat tarkalleen ja perinpohjabesti
metsämiesten tietoon. Mikäli yh­teenliittyminen
on kysymyksessä,
niin tämän enempää ei keskusko­mitean
taholta ole asian hyväksi
tahi vastustambeksi tehty.
Rahallinen a:sema
Rahavarat ovat uniollamme. aina
olleet pienet ja kun tarkastaa t i l i -
kertomusta, niin siitä löytää syyn
miksi niin on asia. Jokainen sentti
mitä on saatu kasaan, on käytetty
oman maan tahi toisten maiden "met­sätyöläisten
järjestämistyön , tahi
taisteluiden tukembeksi. Paitsi jä­senmaksutuloja,
ori koottu varoja
iltamilla ja kerittäjuhlilla ja jos
mielimme toimintaamme jatkaa toi­vottuun
päämääräämme saakka, niin
samaa menetelmää on pidettävä tar­mokkaasti
vireillä ainakin, tulevan
vuoden aika kokonaisuudessaan. N y t
on lähdettävä tositarmolla järjestä­mään
metsämiehiä, joka puolella ja
kuten tiedetään se kysyy uhrauksia
ja toimintakykyisiä tovereita.
Sekatyöläisten järjertamiskysymys
on tullut päivän tärkeäksi k y ^
mykseksi sitten viime edustajako­kouksen,
sillä tämän vuoden sama­ten
kuin viimevuoden tilbelostus
selvään näyttää että jotakin on teh­tävä
niiden satojen, jopa tuhansien-kin
tovereiden kanssa, jotka talvi­töiden
päätyttyä siirtyvät kesätöi­hin
muttia eivät pidä tärkeänä . t o i ; .
mia union suunnitelmien mukabesti
sen jälkeen kun he jäävät metsä-töbtä
pob. Tästä syystä \ on tälle
pyrkimykselle lainattu tänä kevännä
erikoinen huomio.
Lopuksi voidaan sanoa, että vaik­kakaan
kaikki toiveemme eivät ole
toteutuneet, niin enemmän on saa­vutettu
mitä ahtaammassa .merki­tyksessä
uskallettiin odottaa j a tästä
täytyy antaa kiitos reippaille deli-keiteillemme
samaten kuin varsinai­sessa
toiinessa olleille järjestäjilr
lemme.. Myöskin lankeaa j a todella
suurin ansio sille luotolle millä etu­päässä
Ontarion päperipuunkatkasi-jat
ovat ottaneet L . W. I. U . of C.
vastaan. Tähän voidiaan lisätä, et­tä
lyhyt järjestämiskausi mitä tätä
nykyisin on käytetty, takaa että
L. W. I . " U . of C. tulee aina käsit­tämään
tämän metsämiesten luotta­muksen
kaikkein arvokkaimpana
asiana ja tekemään kaikkensa ei
ainoastaan sen säiljrttämiseksi, mut­ta
myöskin sen Ibäämiseksi, ei tois­ten
järjestöjen parjauksella mutta
tositoiminnalla metsämiesten ase­man
parantamisen hyväksi.
Toveritervehdyksin:
Keskuskomitean puolesta
A l f . Hautamäki, kirjuri..
Maaliskuun 30 päivä 1928, Port
Arthur, Ont."
Toimintakertomukseen, mikäli se
koski jäsenmäärää, teki sihteeri l i ­säksi
selostuksen, että jäsenmäärä
tämän kuun lopussa' sisääntulleiden
tilitysten mukaan on huomattavasti
kohonnut; tilitykset eivät ole ehti­neet
tähän toimintakertomukseen.
Toimintakertomuksen johdos;ta
keskusteltiin ja hyväksyttiin se sel-labenaan.
(Jatk.)
N A I S T E N ÄÄNIOIKEUS
Melkein kaikkialla muualla porva-rillbissakin
mabsa on j o . n a b t en
äänioikeus-kysymys ratkaistu j a anr
nettu äänioikeus, mutta Quebecin
valtio on yksi niistä jossa ei vielä
ole äänioikeutta naiaUe,-josta kyj--
läkin on jo monta, kertaa/mainittu.
Canadan työläbnaisliitto. on päättä­nyt
alkaa voimakkaaai kasvatusta
ja agitatsionin Quebecin naisten "kes­kuudessa
vaatimaan itselleen ääni­oikeutta.
Paikallinen ;'työläbriab-liiton
keskuskomitea öri^myösldn: jo
ottanut asian keskUsteluh älabefai
j a alkanat tekemään Välmbtuksiä
tämän työn voimaperäbekä saättä-mbeksi.
Naiset tietävät kylläkin,
että heille tul&e tästä kysymyksestä
ai^ära. j a paljon vaivoja k ^ s ^ ^
työ. Suurimpana esteenä j a syynä
on kykenevien puhujien j a toimiisi-joiden
saanti täiänääiiiöikeus-tais-teluun,
sfllä valtiossa, jossa kMkki
tyo tulee tehdä, on tninmiakseen.