Vapaus, October 3, 1959

              S i v u ä ' ^Lauantaina, lokak. 3 p. — Saturday, Oct. 3, 1959
YAPAUS
(LIBERTr) — Independent Labor
Organ of F i n n i s h Canadians. E s -
tablished No7.'6, 1917. Authorized
a s s e c o n d class mail by the Post
Office'''Department,' Ottawa.' P u b -
lished thrice weekly: Tuesdays,
.Thursdays and Saturdaysby Vapaus
P u b l u h i n g C o m p a i i y Ltd;; at 100-^102
B lm St. W., S u d b u i ^ , Ont., Canada.
Telephones: Bus • Office OS; 4r4264;h
E d i t o r i a ! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. E k l u n d . M a i l i ng
address: Box 69,v Sudbury.: Ontario.
Advertislng :rates upon appUcation.
T r a n s l a t i o n i r e e o f c h a r g e . ^
T I L A U S H I N N A T : " '
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
, 3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Laosistako ''uusi Korea'*
^ k u v i i k o l l a j u l k a i s t i in meidänkin lehtemme uutisosas-tollasHongkongista
saapunut uutinen, mistä näkyy, että vis­sit
sotaiset amerikkalaispiirit yrittävät saada kehitetyksi Lao­sista*
"uuden- Korean", mikä myrkyttäisi edelleer ^ansainvä-listärilmäpiiriä
j a antaisi lisää voittomahdolliiuuksiä sota-taryiketehlipilijoille
j a niiden rahoittajille.
M a n i i u n uutistiedon mukaan yhdysva^ alainen amiraali
Harry D.;i'elt esitti K-aakköis-Aasian sotaLi^ i (SEATO) sö-tilasjohtajain
konferenssissa Bangkokinsa -kansainvälisten
asevoimien" perustamista siinä mielessä, että ne voitaisiin
lähettää Laosiin. Että tarkoitus on Lacr sta muodostaa "uusi
Korea" ^ ja vetää sotaan sekä K i i r i Ctä Yhdysvallat — se
näkyy .amiraali F e l t i n sapelinkalis'.eiL-ta K i i n a n Kansanta­savaltaa
vastaan hänen uhkailleisaan. el'.ä sotajoukkojen lä­hettämisellä
Laosiin o.soitettaisi n, j c i t a S E A T O ei ole ai­noastaan
"paperitiikeri".
Onneksi, näin kerrotaan uutistiedoissa, sekä Ranska et­tä
Britannia hylkäsivät tämän sotasuunnitelman. Merkile-pantavaa
myös on, että hyljätessään amiraali Feltin ehdo­tuksen,
että S E A T O järjestäisi 10.000 miestä käsittävän ar­meijan
Laosiin lähettämistä varten niin Ranska kuin B r i ­tanniakin
vetosivat v. 1954 tehtyyn Geneven sopimukseen,
jota Laosin taantumushallitus on taustamiehineen julkeasti
rikkonut.
* * *
Ylläolevan uutistiedon taustamateriaalina on syytä kiin­nittää
huomiota siihen, mitä esim. länsisaksalainen suuri por-varilehti
"Die W e l t " kirjoitti jokin aika sitten Laosin tilan­teesta.
Mainitun lehden kirjoitus puhuu selvää kieltä sitten­kin,
.vaikka siinä onkin eräitä tyypillisiä oikeistolehtien sa­nakäänteitä.
(Esim. pääministeri Sannanikonen kaikki poliit­tiset
vastustajat niputetaan "kommunisteiksi" ja Yhdysval­tain
antamalle avulle annetaan mahdollisimman kaunis nä­k
ö ) .^
"Die Welt" kertoo ensin nykytilanteen esihistorian. M i ­ten
Vietnamin sodan aikana myös Laosin pohjoisosissa muo­dostettiin
ranskalaisia vastaan toiminut vapautusarmeija,
jonka takana oli Pathet Lao-niminen kansanliike. Tämän
liikkeen johdossa oli prinssi Suvanna Vong ja hänestä tuli
pääministeri, kun Pohjois-Laosissa sijaitsevat Samneuan ja
Phongsalyn maakunnat Geneven neuvottelujen yhteydessä
1954, saivat paikallisen itsehallinnon. Sitten "Die W e l t " jat­kaa:"
' • /
Pitkäaikaisten neuvottelujen jälkeen pääministeri, prins­si
Suvanna Phuman ja hänen velipuolensa, Pathet Laon joh­taja
prinssi Suvanna Vongin välillä päästiin marraskuun 19
pnä ,1957 sopimukseen molempien maakuntien 'liittämisestä*
muun Laosin yhteyteen. Pathet Lao asetti maakunnat jälleen
Vierltianen (Laosin pääkaupungin) ylijohdon alaiseksi ja l u ­pautui
liittämään joukkonsa osittain (1,500 miestä) Laosin
armeijaan ja demobilisoimaan loppuosan (useita tuhansia
miehiä). •
Hallitus puolestaan sitoutui seuraavaan:
1. Myöntämään Pathet Laon seuraajajarjestölle Neo-Lao-
Hakfeat-puolueelle (isänmaalliselle rintamalle) vapaan poliit­tisen,
toimintaoikeuden koko Laosissa;
2. olemaan painostamatta Pathet Laon virkamieskoneis­toa
liitettävissä maakunnissa;
.'3. ottamaan kaksi kommunistista ministeriä, heidän jou­kossaan
'punaisen prinssin', taloudellisen suunnittelun minis-tereiksi;
4. noudattamaan puolueetonta politiikkaa idän ja lännen
välillä.
Uuden hallituksen 'puolueettomuuspolitiikka' maksoi
Laosille sen tähdellisesti tarvitsemat amerikkalaiset avustus­rahat.-
Maan taloudellinen tilanne muodostui katastrofaali­seksi.
Pathet Laon armeijan yhdistämisestä koitui vaikeuksia.
.'Elokuun ,9 pnä 1958 täytyi pääministeri Suvanna Phu­man
parlamentissa suoritetun luottamusäänestyksen jälkeen
jättää paikkansa mielipiteiltään läntiseksi tunnetulle p o l i i t i ­kolle
Phui Sannani konelle. Sannanikone sanoi suoralta kä­deltä
i r t i ' l i i t o n ' kommunistien kanssa j a potkaisi heidän mi^
nisterinsä: ulos. Hoksat-puolueen, joka toukokuun 1958 jälki-vaaleissa
sai haltuunsa kaikki, paikat pohjoisissa maakun­nissa
j a vahvan edustuksen parlamentissa, hän parii lujan
valvonnan alaiseksi.
Joulukuussa 1958 Sannanikone sai de Gaullen esikuvan
mukaan erikoisvaltuudet(diktaattorivartuudet-^ V) yhden
vuoden ajaksi j a lähetti parlamentin kotiin. Hän sai huomat­tavaa
taloudellista apua Yhdysvalloista (joka maan asukas­l
u v u n huomioiden on tiettävästi suurin, mitä Yhdysvallat on
millekään maalle antanut).
• Sivumennen sanoen tämä Yhdysvaltain apu on mennyt
miltei sataprosenttisesti Laosin armeijalle j a on Yhdysvaltain
kongressille esitettyjen virallisten raporttien mukaan .aiheut-^
tanut Laosissa suurta poliittista mädännäisyyttä-ja ^taloudel­l
i s ta 'keinottelua sekä rahan arvon yleistä laskua. Mutta an­takaamme
"Die W e l t i n " jatkaa:
Hän (pääministeri Sannanikon^kävi päättäväsi käsiksi
Pathet Laon armeijan ongelmaa koskevaan ytimeen, yritti
r i l f i t e l l a . j a hajoittaa jo liitetyt pataljoonat, ja antaa niiden
j i h t i on toisHle upseereille, j a k u n eräs pataljoona kieltäytyi,
hä.i sulki: sen suoralta kädeltä (keskitys)leiriin.
Ranskalle oli^^Geneven Indo-Kiina-sopimuksessa annettu
lup^ kutsua ^maahan 1,500 armeijan neuvonantajaapa sata
amerikkalaista .kouluttajaa; ; . j ^
mukaan työskentelivät jo siviilissä. Ranska ei 'ollut käyttä­nyt
tätä hyväkseen, mutta Sannanikone kutsui heidät maa-hari
j a myöhemmin vielä lisää. Heinäkuun 11 pnä hän j u l i s t i
Geneven sopimuksen Laosin osalta pätemättömäksi ja vah­v
i s t i Laosinarmeijan amerikkalaisten toimittamien k^
aseiden avulla. Lopuksi hän i l m o i t t i Indo-Kiina-komissionille,
joka oli v a in lykännyt istuntojaan, että se o l i Laosin osalta
lopullisesti hajoitettu, koska se ei ollut "täyttänyt tarkoi­tustaan."
'
: • - * • . • ' • ".
; N ^ i n siis tatusti porvarillinen länsi-saksalainen suurlehti
Laosin tilanteesta! Teksti puhuu puolestaan j a v i i t t a a syyt­tävänä,
sormella ^myös'Yhdysvaltoihin, kuten olemme aikai-semmuikinijo
todenneet. -
Ryhtykäämme yhteistoimintaan
Budapest. — U n k a r i n kommunis-t
i n e n : puolue f i l m a i s i : sunnuoitaina
suunnitelmansa maan-täydellisesti
k o m m u u n i s o i m i s e k s i .
: P u o l u e e n ; äänenkannattaja ^, N e p f
s z a b a d s a g i s s a : j u l k a - s t i i n puolueen
ensi marraskuussa pjdiettävän k o n
g r e r s i n työohjelma.
Suunnitelmassa a r v o s t e l t i i n terä-västi
U n k a r i n entisen s t a l i n i l a i s en
j o h t a j a Rakosin uiltravasemmisto-l
a i s i a v'rheitä j a vieläkin teräväm
m i n Imre Nagyn revisionistista
j o u k k o a . Nagy, j o k a t o i m i Unka-r
m pääministerinä epäohnistunfe^i^^
vastavaUankumouksen tapahtuessa
V. 1956 t e l o i t e t t i i n valt-ogefoksesta
v i i m e v u o n n a^
S u u n n i ^ l m a n yhtenä kohokohta­na
on raskaan t e o l l i s u u d e n suures­t
i laajentaminen ja kotimaisten
raaka-aineiden käyttäminen tuotan­non
kohottamiseksi 65-70 prosen­t
i l l a .
Suunn telman m u k a i : e s t i aiotaan
k o l l e k t i i v i s o i d a täydellisesti maata­lous
mutta ei määrätä mitään a i
kaa sen toteuttamiseksi.
N u o r i s o l i i k k e e n tehtäväksi jäte­tään
Vastavallankumouksellisen re-v
i s o n i s m i n jätteiden j a k a n s a r i s en
c h a u v i n i s m i n täydelMnen hävittä
mmen.
V i i t a t e n Neuvostoliiton asejoiik-kojen
sekaantumiseen U n k a r i n asi­o
i h i n lehden kirjo tuksessa sanot­t
i i n sitä yleväksi t e o k i ja nniis-t
u t e t t i i n , että Janos K a d a r joka o l i
Nagyn h a l l i t u k s e n jäsen, o l i vedon
nut Neuvostoliittoon ja pyytänyt
apua länsima den as o s t a m i a impe­r
i a l i s t e j a vastaan j a estääkseen pit­kän
si-ällissodan.
aiuksi pientenkin d$ioicJen
\ Moskova. — M a a i l m a n lehdistö
on j u l k ^ s s u t ; p a l j o n r i s t i r i i t a i s ia
t i e t o j a siitä keskustelusta, j o n ka
pääministeri Hrushtshev kävi
; eräiden Y h d y s v a l t a i n ammattijär­jestön
APL-CIOn'johtohenkilöi­den
kanssa näiden. järjestämässä
tilaisuudessa/ S e n v u o k s i j u l k a ir
semme seuraavassa lyhennelmän
Moskovan lehdissä olleesta selos­tuksesta.
K e s k u s t e l u n alussa J . C a r e y ja
,W. -Reuther sanoivat olevansa yh­dessä
työtovereidensa kanssa erit­täin
kunnostaneita avomielisestä
ajatusten vaihdosta polttavan tär­keistä
kansainvälisistä ongelmista.
H r u s h l s f i e v muistutti keskustelu­k
u m p p a n e i l l e e n , että Y K n käsiteltä­väksi
esitetyt N e u v o s t o l i i t o n halli­tuksen
ehdotukset yleisestä j a täy­dellisestä
aseistariisunnasta, jotka
edellyttävät . äseistusniäärärahöjen
supistamisesta säästyvän määräpro-sentin
tulevan e r i t y i s e e n rahastoon,
olevan omiaan muodostamaan tuen
heikosti k e h i t t y n e i l l e maille,
R e u i h e r keskeytti Hrushtshovin
puheenvuoron ja y r i t t i mustata
N e u v o s t o l i i t o n p o l i t i i k k a a taloudel- j
lisessa suhteessa heikosti kehitty­neiden
maiden avustamisasiassa.
H r u s h t s h o v vastasi hyökkäykseen:
Te ammutte nuolenfne'' väärään
suuntaan.
Selbftus Hru&litshevin ja aminattiyhdistysjo>htajien
keskustelusta HrusJhtshevin vieraillessa USAissa
värilehtien väitteitä, että Neuvosto­l
i i t t o o l i s i tehnyt ehdotuksensa pel­kästään
propagandamielessä j a että
N e u v o s t o l i i t t o k u l u t t a i s i aseistautu­miseen
yhtä p a l j o n k u i n A m e r i k k a ­k
i n , nimittäin 40 m i l j a r d i a d o l l a r ia
vuodessa.
H r u s h t s h o v vastasi:
Ensinnäkään me emme k u l u ta
aseistautumiseen 40, v a a n 25 m i l ­j
a r d i a d o l l a r i a teidän rahassanne
l a s k e t t u n a . Toiseksi, k u n k u u l en
teidän sanovan N e u v o s t o l i i t o n eh­d
o t u k s i a propagandaksi^ n i i n m i ­nua
entisenä kaivostyöläisenä sää­littää
katsellessani teitä. Kerro­taan
teidän syntyneen työväenluo­kan
keskuudessa, mutta te puhut­te
aivan kuiri k a p i t a l i s t i e n edus­taja.
Jos I l e a r s t j u l k a i s e e moisia
j u t t u j a , n i i n s e n m i n a ymmärrän,
mutta k u n sitä toistelee eräs
.'\ m e r i k a n a m m a i t i y h d i s t y s t cn
j o h t a j i i n kuuluva henkilö, n i in
a j a t t e l en mieli katkerana: kyllä­pä
ovat monopolistit saaneet tei­dät
r a p p i o l l e!
Ranskaan uusi
puolueryhmä
P a n i s i . — Ranskan entinen päämi­nisteri
Pierre Mendes-France, Joka
oli aikoinaan maltillisen radikaali­sen
puolueen johtaja, vahvisti keski­viikkona,
ctta hänen nykymen puo-
N e u v o s t o l i i t t o ei ole riistänyt
eikä riistä ketään. Se avustaa h e i -
l a i l l a asettamatta n i i l l e minkään­l
a i s i a p o l i i t t i s i a ehtoja. Olemme
e s i m e r k i k s i lähettäneet J e m e n i in
1,000 tonnia v i l j a a . Mutta eihän
siellä v a l l i t s e s o s i a l i s t i n e n järjes­telmä,
se o n k u n i n g a s k u n t a . O l i ­siko
sellainen itsekkäissä tarkoi­tuksissa
annettua apua? Mitä etua
m e i l l e siitä on? E m m e voita sil­tä
pääomia. Me menettelemme
ystävien l a i l l a.
näisiä tosiasioita. Missä k a p i t a l i s;
tisessa maassa olisi mahdollista, et^
tä h a l l i t u s t e k i s i s u u n n i t e l m i a työ­väenluokan
h y v i n v o i n n i n kohotta­misesta
i l m a n työläisten painostus­ta?
K a p i t a l i s t i s i s s a maissa ei v o i da
k u v i t e l l a k a a n sellaista, että työläis­t
en p a l k k o j a k o r o t e t t a i s i i n työpäi­vän
lyhentämisen yhteydessä i l m an
työläisten l a k k o t a i s t e l u a heidän vaa­tiessaan
sitä. Meillä- Neuvostolii­tossa
sitävastoin tämä~tehtävä hoi­detaan
ensisijaisena. •
Seuraavana Knight esitti kaksi
kysymystä. Hän k o s k e t t e l i niinsa­n
o t t u j a " v a p a i t a vaaleja Saksassa"
j a U n k a r i n kysymystä".
Tiedättekö j o t a i n Saksari demo­k
r a a t t i s e s t a tasavallasta, olettekö
käynyt siellä? kysyi HrusHtshev.
Itse oieh ollut siellä monet kerrat
j a voin sanoa teille, että Saksan
d e m o k r a a t t i n e n tasavalta on perus­t
e t tu k a i k k e i n d e m o k r a a t t i s i m m a l le
p o h j a l l e .
I l r u s h t s h e v antoi sitten voimak­kaasti
t a k a i s i n y r i t y k s i l l e vetää u u ­d
e l l e e n esille n i i n sanottu " U n k a r in
k y s y m y s " . Hän totesi, että vuonna
1956 Unkarissa oli kansanvastais-ten,
työtätekevien valtaan tyyty-mätlöniieh
kapina. Vaikeana het­kenä
Janos K a d a r i n johtama Unka­r
i n v a l l a n k u m o u k s e l l i n e n hallitus
pyysi meiltä apua, Me täytimme
pyynnön ja olemme siitä ylpeitä,
simoi Hrushtshev.
Äufohuoltoasemien
johiajatkin lahja-
Reuther\ väitti edelleen, että Neu­v
o s t o l i i t o n aseistariisuntaohjelmas-sa
ei otettaisi huomioon valvontaa.
" M e sitävastoin ehdotamme, että
valvonta järjestettäisiin yhtäläisesti
koskemaan Neuvostoliittoa ja V h -
kö;ti'k;hitl7neiTrm~aUa"^^^^^^^^ dysvaltpja" sanoi Reuther.
I — E l , e t t e te ehdota yhtäläisiä
' ehtoja, vastasi Hrushtshev. Amerik-i
k a l a i s i a sötatukikohtia on meidän j
rajojemme ympärillä, mutta meidän \
' t u k i k o h t i a m m e ei ole A m e r i k a ni
mantereella. Minkähänlaiselta tei­dän
olonne tuntuisi jos Meksikossa
i j a Canadassa olisi neuvostoliitto-'
l a i s i a sötatukikohtia?
.Merimiesunionin puheenjohtaja ^
, J . C u r r a n sanoi haluavansa e.siltaä i
kysymyksen arkielämästä, kuten j
Reuthcr ei kyennyt esittämään hän sanoi. "Kävin Neuvostoliitossa >
lueensa Demoltraattisen tomunnan | p^jjään llrusht.shevin todisteita vas- 30-luvulla, j o l l o i n kuljetimme sinne
luke on päättänyt yhtyä n.s. auto- ta;m j a huusi odottamatta: "Te r i i s - teidän ostamianne koneita. Meitä
nomuseen sosialistiseen puolueeseen, (attc Itä-Saksan kansaa". ilahduttaa teidän .saavuttamanne i
joka on oppositicssa Guy M o l l c t i n , H r u s h t s h e v vastasi Reutherille: t e k n i l l i n e n kehitys. Minua k i i n n o s - 1 yhdistyk.sen) kan.ssa lahjamerkkejä
sosialistista puoluetta vastaan. Uusi | _ Mjj;sä te olette nähnyt s e l l a i s t a taa. t u l e e k o työehtosopimusjärjes-, v a s a a n,
puolue on arvcstelut Molletin d e j u n t ; , ? Rauhoittukaa t o k i , teillähän lelmä kehittymään edelleen teoHi-
G a u l l e l l e antama tukea. I on kuumetta. Kuka on antanut .suutenne t e k n i l l i s e n k e h i t y k s e n m i i -
Mende-s-France ei ole julkisesti i l - i l e i l l e valtuuskirjeen esiintyä Sak-, kana j a . t u l e v a t k o työläiset saamaan
san kan.->:in nimissä? Miksi koetat-; lakko-oikeuden. Miten a m i n a t t i l i i -
!e koko ajan puhua toisten kanso- lot puolustavat työtätekevien etu­j
e n edestä? Olette antanut sen sei-' jja?"
kan hemmotella itseänne, että mo- i Hrtjshtshev vastasi kääntyen, C u r -
nel nfiaat ovat r i i p p u v a i s i a Yhdys- Fanin puoleen:
v a l l o i s t a j a että niiden on p a k k o . "Minua teidän kysyniykscnne
pyytää teiltä apua. Mutta sosialis-1 miellyttää suoruudellaan j a vastaan
Mielestämme anunattiliittojen
täytyy v ottaa ' useammin v yhteyttä
toisiinsa. Kaikkea^^ei tietystikään
: ratkaista kerralla,: muttajos. am­mattiliittojen
kesken alkaa kehit­tyä
ja lujittua: yhtcfistyö :vaikkapa
. pientenkin kysymysten - osalta,
aluksi, niin lopputuloksena on.
oleva molempien maittemme pää­tyminen
ponnistustemme yhteen-liittämiseen.
Te ette saata käsitr
tää yhdellä kerralla meidän am-mattiyhdistystemme
a s e n netta;
kuten meidänkään ammattiyhdis^
tystoimitsijamme eivät voi ym­märtää
yhtäkkiä -kaikkea teillä
olevaa. Siksi niin teidim kuin
meidänkin on tärkasteltävavtoisi--
amme läfaemmiii, päästävä parem­min
selville toistemme toiminnas­ta.
Mutta jos kerran sekä te että
me haluamme rauhan lujittuvan
sekä työläisten, työkansan toi­meentulon
paranevan, niin miksi
me kärjistäisimme suhteitamme?
Siitähän voittavat vain meidän
yhteiset vastustajamme.
Työttömyys Suo- ^
messa
nousussa
H e l s i n k i . — l^öttitaayysluvut ovat
syyskuun aikana kääntyneet jyrk­kään
nousuun: Syyskuun IS.''päiväriä
päättyneellä selostiisvUkolIa kohosi
työttömyyskortistoihin;:..; m
l u k u ennakkotietojen- mukaan •9,131i-josta
määrästä' 10 prosenttiaron n a i -
sia. Viikkoa; aikaisemmin työttömien";
l u k u o l i 7.140.
Enemmän k u i n . kolmasosa eli 3;233
työttömyyskortistoihin hyväksytyistä
on Oulun työvoimapiirissä. Erittäin
nopeasti ovat työttömyysluvut k o h b i i -
neet myös Tampereen työvoimapii''
rissa jossa kahden viikon-pitulsiepa ^
aja n jaiksona .työttömien määrä nou­si
700 i s ta 2,017. Myös Vaasan •.työvoi»-,
mäpiirissä on tapahtunut melkoinen
nousu. Helsingin, Kouvolan j a J o e n ­suun
työvoimapiirien alueella ei vie­lä
viime viikon paättyesä o l tu avattu
ainuttakaan työttöömyyskortistoa.
Töihin sijoitettuja oh 18. 9. koko
maassa 7,031 j a sijoittamattomia
2,100. Viime vuoden vastaavana a i ­kana
työttömyyskortistoissa oli 25,-
161 henkilöä.
SUOMEK UUTISIA
maissut tunustavansa sosiali.stisia pe-r
i a a t t e i u i . mutta han on suunnitel­matalouden
kannattaja.
Autonomisen sosialutisen puolueen
pääsihteerille Adouard Depreuxllle
lähettämässään kirjeessä Mendes-
France kirjoittaa,, etta han on yha
enemmän alkanut pitaa tarpeellisena,
etta tulevaisuuden puolesta tai.stele-i-
iihen suoraan.
Ensimmäisinä vuosina L o k a k u un
vallankumouksen jälkeen meillä o l i
USA:n TIEDEMIEHET
New. York. — A m e r i k a n tiede- ^ v in paljon n i i n k u i n pieni maapallo,
miehet joutuivat suuren r i e m u n ' josta kuoi-i on k i e r r e t t y pois, sanoo
v a l t a a i i . v a kka eivät t u l l e e t k a a n yi-1 hän.
iäletyiksi k u n t i e to saapui Neuvos-[ Koskd kuu.ssa ei ole magneetti-t
o l i i t o s t a , että raketin kuuhun am- kenttiä, n i i n se samalla merkitsee
p i i m i n e n on jö todistanut, ettei
kuussa ole mitään magneettisia
kenttiä.
Pitäen tätä havaintoa "suurena
löytönä, j o n k a meidän i h m s e t ovat
kovasti halunneet saada selville"',
Chicagon y l i o p i s t o n Y e i k e s tähti­t
o r n i n j o h t a j a t r i G e r a r d P. K u i p e r
sanoi, että hän j a monet muut; tie­demiehet
ovat jännityksellä odotta­neet
havainnolta, joita saadaan
kuuhun syöksyneen venäläisten ra­k
e t i n avulla:
K a i k k e i n tärkein johtopäätös^ j o ­ka
Neuvostoliitosta saadusta rapor­t
i s t a voidaan vetää, on vahvistus
n y k y i s e l l e käsitteelle k u u n kokoon­panosta.
Käsite osoittautuu mel-k
e ' n sataprosenttisesti -paikkansapi­täväksi,
sanoo t r i K u i p e r . ; ;
Tämä on kuuta koskevan pro­b
l e e m i n t i e t e e l l i s en ajatuksen ylei­nen
linja.
. M a a . j a K u u muodostuivat yhdes­sä
samasta aineesta, j o k a e n s i n ; o l i
olemassa pölyn j a . kaasujen kylmä-njfTkasaantDmisena:
kahtena nuklia-na.;:;
Suul•emmasta:•muodostui,maa-p
a l l o j a pienemmästä k u u .
K a k s i taivaankappaletta kasvoi­vat
. n y k y i s e e n kokoonsa; vetämällä
puoleensa ; k o s m i l l i s i a .Jätteitä;: sel­l
a i s i a k u i n meteooreja. :Meteoorien
antamat sysäykset, jotka lisäsivät
painovoimia j a energia noiden tai­vaankappaleiden-
omasta radioaktii­visuudesta,
.saivat maapallon ja
kuun kuumenemaan siihen- pistee­seen,
jossa . n i i d e n :s'susta •muodos­t
u i , suuremmalta;'osalta;; s u l a k s i a i -
neeksi.
Tämän k a u t t a . k u u s t a saatu kuva
osoittaa sen olevan s i i i k a a t t i k i v i -
pallo,-: j o k a ympäröi kiinteätä rau­dasta
muodostunutta sisustaa, sa­noo
t r i K u i p e r . 10 prosenttia kuun
aineesta an rautaa ja loppu sili­kaattia.
K u u on perusteeltaan hy­tiset
maat seisovat vankasti o m i l la
j a l o i l l a a n . Me emme ota hattua
vat voimat kootaan Jean Jauresin ja j päästä teidän edessänne. Neuvös-
Leon Blumbin humanistusiin periaat- torupla ei ole kumartanut, ei k u - l a k k o j a . Kävin itsekin keskustele-etKsun
perustuvan sosialismin ympa- n^a\rn eikä tule kumartamaan dol- massa työläisten kan.ssa lakkojen
"Ile- laria. aikana. Nyt työläisemme e i v ä l j ä i -
— - ~" Puhe jatkui sitten a.seistariisun-.|jcstä l a k k o j a ? Miksi? Te löydätte
Erittäin tärkeätä on meille i nasta. Ueuther j a eräät muut a m - ' i t s e k in vastauksen tähän kysymyk-canadalaisille
huomata "Die j ' " " ^ ^ ' ^ ^ ^ ' • ' ^ ' ^ ^ - ' " ' i ^ ^ J " ' p o r - , seen. j o s palautatte mieleenne e r i -
W e l t i n " todistus Geneven rau­hansopimuksen
valvontakomis­sion
tiimoilla. Kuten tiedetään,
Canada on yhdessä Puolan ja
Intian kanssa tämän valvonta­komission
jäsen. Myös tiede­tään,
että Puola ja Intia ovat
vaatineet tämän valvontako-mi.
ssionin koollekutsumista,
mutta Diefenbakerin. hallitus
on ilmeisesti AVashingtoniin
v i l k u i l l e n vastustanut ja jar­ruttanut
tätä kutsua. Vastus­taessaan
Puolan ja Intian eh­dotusta
valvontakomissionin
koollekutsumiseksi, Diefenba­k
e r i n hallitus on selittänyt, et­tä
valvontakomissioni on "teh­tävänsä
täyttänyt".
Mutta nyt saamme lukea
" D i e Weltista", että kansain­välisen
rauhankonferenssin
muodostaman valvontaelimen
on muka hajoittanut:(.!) Laosin
taantumushallitus ja kaiken UT;
saksi sillä perusteella, että val­vontaelin
ei ole "täyttänyt tar­koitustaan."
"Jos valvontakomissioni "ei
ole :: täyttänyt • v e l v o l l i s u u t ­taan",
niin silloin on kaksin­kertainen
syy sen koollekutäu-miseen,
että tehtävä tulee l o ­pultakin
täytetyksi.
Sitäpaitsi Laosijo hallitus ei
pysty itämän: valvontaelimen
hajoitamiseen; Se ei pysty sii­hen
edes- Diefenbakerin: halli-:
tuksen myötäilyn avulla, sillä
tämän valvontaelimen ;:työ voi­daan
päättää vain sen omalla,
yksimielisellä päätöksellä, ja
sellaista päätöstä ei valvonta­e
l in ole tehnyt. Maamme mai­neen
pelastamisen ja rauhan
säilyttämisen kannalta-katsoen
on siis toivottava ja vaaditta­va,
että. Diefenbakerin hallitus
suostuisi Puolan ja Intian eh­dotukseen
Laosin kansainväli­sen
valvontaelimen koollekut­sumiseksi.
Helsingissä, syysk. 22 p. 1959,
x S u o m i - S e u r a .
U L K O M A I S T A PÄÄOMAA
S A A T A V A S U O M E EN
Pääministeri Sukselainen: "Se
nousu, joka Amerikassa j o vuosi
s i t t en o l i selvästi a l u l l a , on k u l u ­neen
vuoden aikana tärkeimmissä
vientimaissamme jatkuvasti vahvis­tunut
j a päässyt meilläkin selvästi
a l k u u n " , ' lausui päämin. Sukselai­nen
esittäessään t a l o u d e l l i s e n kat­sauksen
Suomen Säästöpankkiliiton
vuosikokouksessa syyskuun 18 päi­vänä.
" T e o l l i s u u s t u o t a n n o n kasvu on
o l l u t kyllä hidasta, mutta varmaa.
P u o l e n vuoden taitteessa ei tuotan­non
määrä vielä ollut k u i n 3.5%
suurempi k u i n vuotta aikaisemmin,
OUa\va. — Ontarion autohuolto- mutta nimenomaan k u l u t u s t a r v i k k e -
;isc'mic'n johtajat ovat yhtyneet, 1 i en tuotanto oli keskimäärin huo-t;
u.'-teliiun Canadian Association of i m a t t a v a s t i Voimakkaampaa j a nou-
Con.sumi'isin (Canadan k u l u t t a j i e n | si 7.2%. S e n s i j a an ei investointi­t
o i m i n t a ole vielä päässyt k u n n o l la
a l k u u n m u u a l l a k u i n rakehustoimin-nassa.
P u u n j a l o s t u s t e o l l i s u u d e n j a kai­v
o s t o i m i n n a n a l a l l a s u u n n i t e l l u t j a
kauan v a l m i s t e l l u t laajennukset o-yut
k u i t e n k i n jö pääsemässä käyn­t
i i n , j o t e n i n v e s t o i n t i t o i m i n t a a n k in
on vauhtia lähikuukausina odotetta­vissa.
H u o l i m a t t a siitä, että näköalat
n i i n kotimaisen kulutuksen kuin
i v i e n n i n k i n a l a l l a ovat lupaavat, mei­dän
täytynee k u i t e n k i n totuttautua
i s i i h e n ajatukseen, että työttömyy­den
hävittäminen on sitkeän uuras­tuksen
takana j a että valtion ja
k u n t i e n on t u l e v a n a k i n talvena käy-;
tettävä huomattavasti varoja työti­l
a i s u u k s i e n aikaansaamiseen. M e i -
O n l i f i i o R f t a i l Gasoline and A u -
tuinotive .\s.NOC'iationin viiosikoko-i
i k s f s s a l i i i i l l ä hyväksyttiin yksi-mieli.
se.Kti päätös, jossa vastuste­taan
naiden m e r k k i e n käyttöä.
K u l u t t a j i e n yhdistyksen vuosiko­kouksessa,
joka myös on koolla
täällä, hyväk.syttiin niinikään yksi­m
i e l i s e s t i raportti, jossa vaadittiin
j o t t a oli. s i ryhdyttävä vaikuttavim-p
i i n t o i m e n p i t e i s i i n aikaansaadak-
.seen trukempia l a h j a m e r k k i e n ja-j
koa koskevia lakeja.
I .'Viitohuoltoa.semien johtajien y h -
di.styks(?n johtokunnan jäsen Doug
F l e t c h e r sanoi yhdistyksensä vuosi­kokouksessa,
että lahjamerkit oli­vat
paheellinen keino kuluttajien j d ä n ^ n ensinnäkin saatava investoi-n
y l k e m i s e k s i . ] m i n e n nykyistä p a l j o n vöimakkaam-
Hän sanoi, että hän h a l u a a j o t t a j paan käyntiin. Meidän on i l m e i -
O n t a r i o n prokuraattorin virasto sesli saatava maahan huomattavas-r
y h t y i s i l a i n o p i l l i . s i in toimenpitei- ti u l k o m a i s t a pääomaa pystyäksein-ii\'
n\ näitä merkkejä j a k a v i a ruoka- me luomaan n i i n paljon uusia py-sitä.
että siellä ei ole mitään sel­l
a i s t a säteilyvyöhykettä, joka y m ­päröi
maapalloa.
" M e tiedämme nyt v a r m a s t i , että
ladattujen aineh-ukkasten aurinko­tuulet
puhaltavat esteettömästi
kuun pinnan y l i " , selostaa t r i K u i ­per.
Nämä kuljettavat: mukanaan
pieniä magneettikenttiä; n i i n että ei
ole tiuikasti totta sanoa, että: kuussa
e i ole mitään m a g n e t s i n i a . Sillä
y k s i n k e r t a i s o s t i ei ole omaansa. V e ­näläisiä,
tiedemiehiä tulee kiittää
tämän h i e n o n havainnon j o h d o s t a ",
lisää t r i K u ' p e r . .
l a v a i a k e t j n k a u p p o j a j a vieläpä joi­t
a k i n l u i t o h u o l t o a s e m i a k i n vastaan.
Mr. F l e t c h e r sanoi, iettä Canadan
r i k o s l a i n 396 p.ykälässä selvästi k i e l -
ictiiäii sellaisten m e r k k i e n käyttö,
mutta viranomaiset ovat valinneet
syytöksien nostamiseksi rikoslain
322 pykälän, joka on " t e k n j U i n en
ja täynnä aukkoja oleva l a k i t e k e l e ."
L i i k a on aina liikaa
.'Veera. Ghana. -— Eräs 65 vuo­den
ikäinen ghanalainen farmari
j o u t u i tällä v i i k o l l a oikeuden
eteen syytettynä i t s e m u r h a y r i t y k ­sestä.
Hän s a n o i , että hän h a i u s i
tehdä itsemurhan siitä syystä, et­tä
hänellä o l i seitsemän vaimoa
j a 30 lasta.
F o a n i n ; T w u m a s i sanoi: " O l in
n i i n sekaisin, että h a l u s i n kuol­l
a . "
syyiä työpaikkoja kuin rakennus:
työttömyyden k a r k o i t t a m i n e n edel­lyttää."
Kauppa- ja teollisuusministeri
A h t i K a r j a l a i n e n ön kirjoittanut
"Kyntäjän" lehdelle a r t i k k e l i n y h -
t e i s n i a r k k i n a s u u n n i t e l m i s t a j a Suo­mesta
lausuen m m . :
Suomen ulkomaankauppapolitii­k
a s t a vastuulliset p i i r i t eivät ole
voineet sulkea silmiään siltä vaa­r
a l t a , että eräät Suomen kanssa
k i l p a i l e v a t maat pääsisivät sen j o h ­dosta,
että n i i d e n viemiltä t u o t t e i l ­ta
ei perittäisi enää t u l l e j a . Suo­meen
nähden entistä parempaan
k i l p a i l u a s e m a a n . Tämä o l i s i huo­lestuttavaa
sekä koko maan puun­j
a l o s t u s t e o l l i s u u d e n että myös
maaseudun kannalta/
Näiden näkymien vuoksi Suomen
h a l l i t u k s e n taholta o n j u l k i s e s t i to­dettu,
että Suomi o n t a l o u d e l l i s i s ta
j a k a u p p a p o l i i t t i s i s t a syistä k i i n ­nostunut
niistä suunnitelmista, j o i ­ta
mainitut seitsemän maata l a a t i ­vat
— k u t e n se on t i e t y s t i k i i n n o s ­tunut
siltäkin, m i l l a i s e n kohtelun
suomalaiset vientitavarat ajan mit­taan
saavat ns. k u u t o s t e n piirissä.
Tämä on Suomelle puhdas talou­d
e l l i n e n kysymys. Sanomatta on
selvää, että Suomi ei v o i eikä h a l ua
mennä mukaan mihinkään s e l l a i s i in
l i i t t o h a n k k e i s i i n , jotka pienimmäs­säkään
määrässä vaarantaisivat
Suomen noudattaman sodanjälkei­sen
perinteellisen ulkopoliittisen
l i n j a n . Mitään l o p u l l i s t a kannan­ottoa
ei Suomen h a l l i t u s tässä asi­assa
ole omaksunut. E i sillä o l e :
o l l u t siihen toitaiseksi syytäkään,
sillä s e i t s i k k o s u u n n i t e l m a — enem­pää
k u i n muuten kuutossuunnitel-makaan
— ei ole vielä l o p u l l i s e s ti
valmis. Kukaan ei tänä päivänä
edes vielä pysty varmasti sano­maan,
syntyykö s e i t s i k k o j e n suun­n
i t t e l e m a vapaakauppa-alue vaiko
ei, j a JOS syntyy, m i l l a i s e n muodon
se saa.
K u t e n u l k o p o l i i t t i s e s t i , n i i n kaup-p
a p o l i i t t i s e s t i k i n pienen Suomen
asema nykyisessä maailmassa on
e r i k o i s l a a t u i n e n . Noin neljännes
u i k o maankaupastamme tapahtuu
itä-ryhmän maiden anssa. Näiden
joukossa tärkein kauppatuttavamme
on tietysti Neuvostoliitto, minkä
kanssa käymämme ulkomaankauppa
on koko ulkomaankaupastamme
n o i n viidennes. Tämä kauppa on
monista syistä Suomelle l u o n n o l l i s ­ta,
e d u l l i s t a j a tärkeää. Sitä meillä
ei o l e v a r a a eikä syytä vaarantaa,
vaan meidän on hoidettava ulko­m
a a n k a u p p a p o l i t i i k k a m m e s i t e n,
että meillä säilyy mahdollisuus
käydä laajaa kauppaa n i i n itä- k u i n
länsiryhmän maiden kanssa j a myös
e d e l l y t y k s e t kehittää kauppaamme
j o k a suuntaan. Kuluvan kesän a i ­kana
Neuvostoliiton kanssa uudes­ta,
v u o s i a 1961—65 koskevasta r u n -
kosopimuksesta käydyt neuvottelut
osoittavat, että myös tätä kaup-.
paamme on m a h d o l l i s t a j a t k u v a s ti
kehittää k u m m a n k i n maan kansan­t
a l o u d e l l e e d u l l i s e l l a tavalla. Olir
simme harkitsemattomia, jos a n t a i ­simme
tämän kaupan tavalla t ai
t o i s e l l a näivettyä^..: T o i s a a l t a on
ennen kaikkea p u u n j a l o s t u s t e o l l i -;
suuden, mutta m u i d e k i n t e o l l i s u u k ­siemme
kannalta tärkeää myös län-^:
tisillä m a r k k i n o i l l a säilyttää k i l ­p
a i l u k y k y m m e . Ne o n g e l m a t ' , j o ir
ta tätä taustaa vasten tarkasteltu- *
na joudutaan ulkomaankauppapolir
tilkassamme ratkaisemaan, eivät o l e
a i v a n yksinkertaisia. Mutta . n e
ovat n i i n elintärkeitä Suomelle, et- '
tä mitkään ponnistukset eivät o l e ;
l i i a l l i s i a hakiessamme n i i h i n o m a n:
maamme^ k a n n a l t a mahdollisimman^
e d u l l i s t a ratkaisua. (Maak.)
PÄIVÄN RÄKINÄ
Tulipalojen torjuntaviikosta
;__:Alkaen tästä päivästä (lauantais­ia)
ja päättyen ensi 'laujir.taihih
(lokak. 10 p:);vietetään; Canadassa
e r i k o i s t a tulipalojen t o r j u n t a v i i k ­koa,
mihin kannattaa kiinnittää
huomiota .sekä kolona että yhtei-sssä
laitoksis.samme.
T o t t a on, että meillä on aivan
ylöltömän paljon k a i k e n l a i s i a " v i i k^
k o j a " j a "päiviä", j o i l l a ei o l e run-saudenpaljouden
kannalta kat­koen
Juwi;mitäiin-merkitystäi Puut-
Uiu vain, että järjestäisimme " o l ­kaa
armeliaita suurtyönantajille"
v i i k o n !
; Mutta k u t e n - : s a n o t t U i t \ i l i p a l o j en
t o r j u n t a v i i k k o ^ ; jonka, - yhteydessä
kiinnitetään : h u o m i o t a ; t u l i p a l o j en
torjumisen e r i p u o l i i n j a - m a h d o l l i ­suuksiin^
antaa m e i l l e k a i k i l l e ajan­kohtaista
ajattclcmi.sen aihetta.
Ottakaamme j o i t a k i n asiaa valai-
.sevia tila.stotietoja, niin epäilyttä­viä
tilastotiedot ehkä ovatkin.
V i i m c k s i k u l u n c c n kymmenen
.vuoden. a i k a n a : o n l i i t l o v a l l i o n v i ­ranomaisten
antamien tietojen:
. m u k a a n Canadassa ' o l l u t :7,012^-
000 t u l i p a l o a , -mitkä oVat vaati­neet
5;355 i h m i s u h r i a ; l o u k a n n e e t;
vakavasti 16,000 muuta ihmistä
j a aiheuttaneet y l i m i l j a r d i n dol­l
a r i n .omaisuusvahingot!
K u n siihen vielä lisätään, että
valtaosa näi.stä t u l i p a l o i s t a olisi
v o i t u välttää että valtaosa.maasr
samine tapahtuvista tulipaloista
i o h t i i v a t inhimillisestä välinpitä­mättömyydestä.;;
varomattomuudes­ta
j a tielämättöinyydestä, niin s i l -
l o i i i ' on meillä- k a i k i l l a syytä :;itse-l
u t k i s k o U m n j a v a r o t o i m i i n ; varsin­k
i n 1 s y y s k y l m i e n vaatiessa- jälleen
I h m m i 1 .vsl a i 11 öiden kunnostamista
jnc^
M i l l i nämä tilastotiedot tarkoitta­vat
inhimillistä ' kärsimystä mitta­puuna
käyttäen, s e n v o i l u k i j a itse
arvostaa p a r h a i t e n . M u t t a syytä on
korostaa k u i t e n k i n , että t u l i p a l o j en
aiheuttamat menetykset Canadassa
o v a t . k u t a k i n asukasta k o h t i pahim­p
i a maailmassa — j a : : t i l a n n e _ o n i l -;
meisesti pahenemassa: V u o n n a 1952
o l i Canadassa t u l i p a l o j e n aiheutta­ma
i:omaisuusvahinko,iTceskimäärin
$5.86 j o k a i s t a miestä-naista;ja las­t
a kohti — nyt se on $6 75. Ja v i i ­me,
vuonna oli n o i n neljätuhatla
t u l i p a l o a enemmän k u i n v. 1958.
.: Mikä ;on s i t t e n t u l i p a l o j e n :vas-:
t u s t a m i s v i i k o n ; ' k e s k e i s i n tavoite?:
T u l i p a l o j e n estäminen; siten, et­t
e i jätetä m a h d o l l i s u u k s i a V t u l i p a - -
p a l o j e n syttym'seUe.
Jos asuntojen nurkat puhdiste­t
a a n tulenarasta tavarasta,: n i i n - sel^
vää on, että s i l l o i n on vähemmän
t u l i p a l o j e n vaaroja. Jos syyskau­den
alkaessa' tarkastetaan lämmitys-:
l a i t t e e t j a e r i k o i s e s t i metalliset sa-v
u p i i p i i t i j o t k a ruostuvat h y v i n helr
posti p i l a l l e / n<in selvää ön, että
s i l l o i n on; vähemmän t u l i p a l o j a ko-.
v i e n pakkasten aikana j o l l o i n läm­m
i t y s l a i t t e i t a kuornriitetaan ylen­palttisesti^
' ^
M u t t a sen lisäksi o n ' syytä - tar-kastaa
yleisä l a i t o k s i a , kuten esi­m
e r k i k s i . h a a l e j a m m e : - j a : : n i i d e n -
n u r k k i a - k u t e n asianomaiset: v i r a n ­omaiset
/tarkastavat tämän v i i k on
a i k a n a s a i r a a l o i t a j a : m u i t a yleisiä
l a i t o k s i a . ~^
K o u l u i s s a annetaan y l a p s i l l e ope­tusta
siitä, miten pääsevät pois
luokkahuoneesta:rtulipaIön:- sattues-v
sa j a mitä yleensä pitäisi tehdä t u j :
l i p a l o j e n - välttämiseksi. , M u t t a tä*
tä opetusta voidaan t u n t u v a s t i t a u t -
taa kotona' k e r t o m a l l a lasten ^yra-:
märrystä vastaavalla tavalla ^:: taita;
vaaroja tujella leikkimisestä o n .
Jokatapauksessa t u l i s i ' h u o l e h t i a s i i - :
tä että lapset — j o t k a y l e ' s e s t i p u - .
huen ovat taipuvaisia ihailemaan
t u l t a — eivät-saa;mahdollisuutta t u -v
l e l l a l e i k k i m i s e e n.
T u l i p a l o j e n välttämisestä p u ­h
e e n o l l e n , olkoon v s i t t e n .kysymys
kotioloista,.autosta^ moottorivenees­tä
tai j o s t a k n yleisestä p a i k a s t a,
on puhtaus j a h u o l e l l i s u u s ensi­l
u o k k a i s e n tärkeä tekijä, selittävät :
p a l o k u n t a l a i s e t j a muut a s i a n t u n t i ­j
a t . Näihin p u o l i i n kannattaa s i is
kiinnittää erikoishuomiota j u u ri
nyt, t u l i p a l o j e n t o r j u m i s v i i k o l l a.
— Känsäkoura, •