Vapaus, June 27, 1953

              m\ Sivu 2 Lauantaina, kesäk. 27 p, — Saturday, June 27,1953
II
il-
II:
il
HIBBBVD ^ Ittttependent Lsbor
Oisux of Flnnfitfi CanadJant. ES'
taUlflSied Vov. e,J9n. Asthorized
M ceocmd claas roaU bjr tbe Ftist
OfDce Department, Otuva. Pub-lltted
thrice. «eeUy: Tuesdays
HtniBdays a&d Saturdays by Vapaus
Pimthiag Company btd.. at 100-102
EZm et, W^ fiudbury. Ont., Canada.
TeJephonea: Suslness OtSKe
Editorial Office 4«l2eS/ Manager
BBuksL eoitorvr.EUttnd/MaUisg
addreas: Box C9. Sudbujy; Ontflrio.
Adveitising tates ixpon sppikaSSSl
Translatlon free o{ duutge.
~~ TILAUSHINNAT:
Canadaata: I vk. 7;00 6'kk.'8/7»
Yhdysvalloissa: f vk. 8JOO 6 kki C30
Suomessa 1 vk. 6 ick. 4.75
Duniskiinnah ^'harventamisesta --
, •; i Vapau^ huomiota on kiinnitetty "Canadan Uutis­ten''
kesäkuun 10 pnä julkaisemaan Seppo Simosen artikkelii;j. Sa-iiialla
pn meille esitetty kaksi kysymystä: Mistä johtuu^ etta uskon-
'^^r; nollisniielistä lukemista jatkuvasti julkaisema j a ikäänkuin Canadan
; äänenkannattajana toimiva lehti julkaisee^ iiäin
'vastustavan artikkeh'n, jossa puoiuste-p
4aan syntyväisyyden rajoittamista, avioliitosta pidättymistä ja avio-l|'
V ]iit({H>ikeuden kieltämistä sekä ihmisten tappamista ilntan ettei kirk-ri!^
V:i!kojenme johtajat ole asiasta sanoneet mitään? 'Minkälaisen kantian
1%^^^^ mainitun artikkelin ehdotuksiin ihmiskunnan luku-
3 'l , määrän vähentämiseksi? '
. Ensimmäisen kysymyksen jätämme suomalaisten pappien ja
"Canadan Uutisten" vastattavaksi, sillä he luultavasti tietävät parem-
|.y min kuin me, > miten sopii syntyväisyyden keinotekoinen rajoittami-imi,
v:V^i\a' ihmisten joukkomittainen tappaminen jumalan antamaan 6h-
I f jeeseen . .Jisääntykää j a täyttäkää maa".
i-Mv. Toisen kysymyksen suhteen on sanottava suoraan j a päättävästi,
että Vapaxis'hylkää ja tuomitsee fliokoman ohjelman alusta loppuun
asti. ^
, Lainatkaamme joitain oleellisia kohtia "Canadan Uutisten" jul-
:Jtalsemasta artikkelista jossa myönteisessä henge.<!sä mainostetaan
'.m
•mk
1^ ameri^talaisen malthusianistin Fairfield Osbornin kirjaa, mikä on
H ^ . käännetty myös suomenkielelle.
1
i i
m'
i
si®f ii'..'''
' Mainittu "tiedemies" Osborn sanoo: " , , . Toinen, äänetön sota,
^i-x^,whp]^^ lopuksi hirvittävin sota (siis toista maailmansotaa hirvittä­vämpi)
on se, jota ihminen on käynyt pitkän'aikaa . . . Sillä onmah­dollisuuksia
saada aikaan enemmän onnettomuutta kuin atomivoiman
•väärinkäytöstä voisi koitua. Tämä sota on ihmisen ja luonnon vä­listä
talistelua . .
\k-^:- ei sinänsä ole uusi" sanotaan "Canadan Uutisten"
v' artikkelissa. :><nglantjlaincn munkki . . . väitti, että kun maail-'
vman elfntarvike mahdotonta lisätä väestön kasvua vas-laavassa
^määrässä, yleinen ja yhä pahenna nälä väistäöiät-
^^^^^^ Uhkaava katastroofi oli vältettävissä vain tietoisesti
virajoitl^malla syntyvälsyyttä. Tuntuu aivan siitä, kuin tuo synk-
: M Osbornin hahmossa jälleen ilmes­tynyt
keskuuteemme '. . . '
'*'(Näin kasvullisuus jatkuvasti ehtyy ja kun ^mitkään kemian
• •keinot/ eivät: riitä ravintoaineiden keinotekoiseen tuottamiseen^ joi
nyt laajoissa osissa maapalloa -^erikoisesti Aasian maissa -r- havait-
: tavissa - oleva näPänhätä Ja: kurjuus yhä kasvavat, Ehkä lopulta
on edessä katastrofi, johon ihmiskunn
kin . ."
, mäin synkkä on siis maailmankuva - - ja kaiken pahuuden Juure-
;na on!se kun ihmisiä "syntyy enemmän kuin kuolee" eli noin,IJS.tJOO
lasta joka päivä. "Niin oletetaankin", sanotaan "Canadan Uutisten"
artäckelissa yllämainittujen väitösten perusteella, "että viimeistään '
vuosisadan kuluttua maapallolla on väkeä kolme, miljaardia henkeä.
^ävaHiseV maailrtiansodat eivät tätä kehitystä pysty estämään, sillä :
^niistä 1 johtuva ihmishukka ei merkitse mitään valtavan syntyyälsyy-den
rinnalla. 'Miten atomipommit voivat ihmiskuntaa harventaa, ei
' vielä ole nähtävissä . . . "
; / S "lavalliset" maailmansodat
eivät enää riitä ihmiskimnan "harventamiseen' — eikä ole tietoa siitä­kään
riittävätkö atomipommitkaan tähän tuiki tärkeään tehtävään!"
: "Canadan Uutisten" artikkelimestari on oikeassa sikäli,' että tä­mä:
epäinhimillinen ajatus ihmisten hävittämisen "tarpeellisuudesta"
ei.ole intkään uusi ajatus. Jänkkien "tiedemies" Osborne matkii vain
aikaisempien malthusianisteja ja lisää heidän väestöharvennusnie-netelmiinsä
atomipommit -r- kuten jänkkihallitsijainsotainem,ohjelma
edellyttää.
Tämän "maailmankatsomuksen" isä on englantilainen pappi,
-Robert Malthus (1766—1834)y joka väitti, että väestö lisääntyy
geometrisessä sarjassa (1, 2i 4) mutta elintarvikkeet ainoastaan arit­meettisessa
(1, 2, 3) esittäen cdelleenv että vain sodat, kulkutaudit, <
kurjuus ja paheet ovat estäneet väestöä liiaksi kasvamasta, ja että tä--
mä väestön liikakasvu ehkäisee alempien kansanluokkien tilan pysy-,
•vän paranemisen. . ,
Nykyaikana, varsinkin toisen maailmansodan jälkeen, on maail­man
kirjallisuusmarkkinoitatuhitettumahhusianislisclla kirjaili
suudella. Niille on luonteenomaista se. että puhutaan melko avoi­mesti
ihmisten nälkiintymisestä ja kurjuudesta, varsinkin Aasian
maissa (joihin esimerkiksi "tiedemies" Osborne viittaa ylläolevassa
lainairiesessa). -Malthuslanlstit vetoavat Intian joukkomittaiseen näl­kiintymiseen,
lasten suureen kuolevaisuuteen siirto- ja puolsilrtomais-sa
jne..'Mutta he pitävät tätä "luonnon lakina", jota vastaan voidaan
taistella vain siten; et|ä. hävitetään joukkomitassa ihmisiä tietysti
heikompia ja huonompiosaisia ihmisiä; .
on. että kysymys llikakansolttumlsesta on
vain veruke, kurja i>eltc, jolla yritetään kiertoteitse puolustella siirto-maakansojen
orjuudessa ja kurjuudessa pitämistä.
•Kuinka perättömiä ja ulkokultaisia .ovat puheet ",\asian maiden
liikakansoittumisesta", mihin mahhusianistien teoria perustuu,-se nä-kyy^
iilä, jos vertaillaan niiden väkiluvun eräitten''emämalde!r' "väki-
' lukuun. Esimerkiksi Boliviassa on vain 10 henkilöä nellömallla kohti ja
fielgian Kongossa 13. Intiassa, minkä pitäisi kaikkein enimmän kär­sivän
liikakansoituksesta, on vain 250 Ihmistä neliömailia kohti, jota-vastoin
esimerkiksi Belgiassa on 800 ihmistä neliömailia kohti, Bri­tanniassa
750 ja Hollannissa <)I0 ihmisiä neliömailia kohti.
, 3Nämä tosiasiat yksinään riittävät todistamaan, että siirtomaa-kansojen
probleemana ei ole liikakansoitus^ kuten "'tiedemies" Osborn
j a kumppanit väittävät, vaan .se kun ne ovat siirtomaina joutuneet vie­raitten
maiden riistettäväksi ja ryöstettäväksi --mikä ylläpitää ^än-
—ikuisia ja vanhanaikaisia maanviljelymenetelmiä — ja kehittää \'ain
vientitavaraksi kelpaavaa maataloustuotantoa,
: A''K:n tilstotledot osoittavat, että vaikka maataloustuotanto* on
t o i s ^ maailmansodan jälkeen vähän lisääntynyt, niin todellisuudessa
on käynyt siten, että ruokatavaran tuotanto on esimerkiksi Aasian
j m a i ^ vähentynyt, koska maataloustuotanto on lisääntynytlainoac-taan
sen kommersiaaliselta osalta. - ^ "~
•: 'Amerikkalaiset ja muut malthuslanlstit o\'at tietoisia näistä tosi-
: asioista. He tietävät.;etä slirtolaiskomento ja siihen liitt.vvä siirto-,
maakansojen riisto; on miljoonaisten kansanjoukkojen nälkiintymisen
. S3ry^eikä liikakansoittuminen. riutta kun he haluavat omalta osal­taan
propagoida siirtomaakomennon ylläpitämisen puolesta ja Yh­dysvaltain'imperialismin
maailmanherruuden h>'väksi, he eivät kaihda
sellaisiakaan ehdotuksia kuin miljoonaisten ihmisjoukkojen hävittä-mistii
kulkutautien, sotien ja atomipommien avullaI -
: ' J h m ^ jo antanut käytännöllisen 'vastauksen Vt>^^-
vimes**. Osbornin ja bä.nen kumppaniensa "ihmisten harventamisesi-i
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Wbao tUrlth R. B. 2. S t . Aans,
tdiyttää 50 vuotta heircäsuun 1 päi­vänä.
: Yhdymme onnittejiiihinl
Suomen Yteisradion
lyhyfaait(M)lijelnia
fuieyalla viikolla
Suomen/Yleieradion tälle, mante­reelle
suunnatut lyhjrtaalto-Qhjelmat
alkavat Joka päivä klo 2.30 lp. 20 min.
kestävällä englaiminkieliselläuutist
katsauksella, Jonto. Jälkeen on 15
min. kestävä ranskankielinen uutis-;
katscaus. Tuevan viikon ohjebnlssa
havaitaan mm. seuraavat erikoisuu­det:
Sunnuntaina kesäk. 28.pnä klo 3.20
esitetään Paavo Noposen kokoamia
haastatteluja aiheesta " K u n ensim­mäisiä
osuuskassoja perustettiin.'*;
s i h i a ^ 3X)5 esitetään
Arvi A. Seppälän näytelmä "Erämaan
ritarit."
Tiistaina klo 3.15 on katsaus koti­maan
tapahtumiin Ja klo 3.25 esite­tään
viimeinen Jakso "Merisusi"-
nimisestä kuulokuvakertomuksesta
Jack Londonin romaanin perustella.
Kesblvilkkona klo 3.05 alk<aa kirja­va
nonstop.
Torstaina klo 3.15 käväistään Pie?
tarsaaren Iconepajalla Ja k lo i.35 tu-r
tustutaan poikien koulukotiin.
Perjantaina klo 3.05 esitetään Hel-fingin
Kamarikuoron kansanlauluja
Ja Lflo 3.25 huvikuunnelma "Kanaria-lintu."
.'Lauantaina klo 3.15 on katsaus ko­timaan
tapahtumiin Ja klo '3.25 o l ­laan'
Kie:-tävien Kisällien mukaiu
Kirjurinluodon saaressa. .
Kaikki aikamääräykset ovat East­ern
Standard Time.
Ruotsinkieliset lähetyi^jat ovat Jo­ka
päivä, pftitsi ei maanantaisin,
klo 4—4.30 ip.
> 'Lähetykset tapahtuvat aaltopi-tuul.'
jilla 19 m. kj/s 15190 Ja 16 m.
kj/s 17800.
Kuuntelijoita kehoitetaan tiedoit-tamaan
lähetysten kuuluvaisuudes-ta
/Ja toivomuksistaan osoit-teeUa:
Suomen Yleisradio, Helsinki.
CaiiadaiiasUiilosl^iid^
Suomenkielistä
vaaliaineistoa
suom. arkistoon
Koska on varsin todennäköistä,
c että alkaneen liittovaltion vaali-talsielnn
aikana JuHuistaan siellä
- täällä myöskin suomenkielistä
vaälikirjallisäatta; kehoittaa Ca­nadan
Suomalaisten Aritisto ystä^
vlään huolehtimaan siltä, että ar­kistoon
lähetetään pari kappaletta
kutakin «uomenkielista yaalilento-lehtistä
mitä vaalien aikana jul-kabtaan.
olipa ne minkä Järjestön
tai puolueen julkaisemia tahansa.
Samalla on syytä mnistnttaa sii­tä,
että Jos arkiston ystävien hal­lassa
saitulsi olemaan edellisten
vaalien aikana Julkaistua suomen­kielistä
vaaUkhrjailisuutU. oUsi se
varsin tervetullutta arkistoomme.
• ; Arkistomme haluaisi saada näyt­teitä
sUtä Ja on UitoUinen kaikis­ta
siUe lähetetyistä lahjoituksis-to.
Kaikki arkistolle Urkoitetut lä­hetykset
on tehtävä osoitteella:
Finnish Canadian Archlves, Box
334, Sudbury, Ont.
Quebecin maakunnan
margariinisodasta
Hull. Que. — Yhteensä 18. tämän
kaupungiii ruoKatavarakai.ppiasta oli
viime viikolla poUlsioikeudessa ^ syy­tettynä
laittomasta margariinin h a l -
.lussa-an pitämisestä j a kutak-n st'ko-
Icttlin 20 dollarilla. Alkujaan kaup­piaita
syytettiin margariinin myyn­nistä,
josta korkein rangaistus on 500
sakko. Kun yleinen syyttäjä sucstui
vähentämään syytöksen margariinin
hallussa pitämiseksi, antoi tuomari
. siitä korkeimman mahdollisen sakon
— 20 dollaria.
^ Kirj. Mark Frank
Poliisi käveU yksinäisellä iuexrcfl^
seilaan toukokuun eräänä kylmänä
yönä Montrealin satama-alueella;^
Parkattu umpinainen kuorma-auto
kiinnitti hänen huomiotaan Ja hän^
ryhtyi rutiinitarkastukseen. KLneni;
silmänsä menivät hämmästyfasestä
selko selälleen suunnattuaan sähkö-i'
lampun valon tähän kuorma-autoon.
Btuistuimella nuldcui 27-vuotia8
Albert Theoret Ja hänen raslcaudentil
lassa oleva vaimonsa. F/ulstuimen'
eteen valmistetulla vuoteel^ nukkui
heidän kaksi lastaan Ja takalstulmel-:
Ia nulckui heidän kolme lastaan.
Theoret-perhe oli nuiUcunut täten
Icaksi yötä sen Jälkeen kun heidät oli
häädetty yhden huoneen 'kodistaan".
Trokinajuri Theoret selitti, että
hän cli yrittänsrt saada asiumon;
mutta ne olivat liian kalliita Ja e-räässä
paikassa o l i pyydetty $100 huo­neen
. "avainrahaksl".
Tällaisessa asemassa on canadalai-sia
aikana jolloin liberaalit kerdnivat
kaikesta siitä mitä he ovat tehneet
ihmisten asuntojen, rakentamisen (hy­väksi.
Puhuen toukctkuun 29 pnä Toron-,
tossa, resurssiministeri B . H . Winters
eiyiusti, että v. 1953 aloitetaan 118.000
asuntoyksikön rakentaminen. Raken-;
nustöiden aloittaminen paperilla Ja
niiden valmistaminen kattoineen päi-
7ineen ovat kaksi eri asiaa, mutta,
Wmtersiä ei kiinnostanut tosiasiat.
Muussa tapaiiksessa hän olisi sano­nut,
että V. 1952 valmistui vain 76,-
000 asuntoyluikköä ja alahuoneen
äskettäisessä keskustelussa asimtoa-siasta
hän toivoi, että tänä vuonna
valmistuu 93,000.
90,000 asuntoyksikön valmistimjl-nen
näyttää melkoisen vaikuttavalta
tekijältä. Mutta kun sitä verrataan
•rao.OOO asunnon tarpeeseen, silloin se
on aivan riittämätön. •
Toukokuussa 1949 (pääministeri)
St. Laurent sanoi kuulijakunnalleen
Monctonissa N. 'B:Ssa: "Me emme
ole tyytyväisiä ennenkuin kailcille
Canadan perheille on varattu asun­not".
Tämä tapahtui neljä . vuotta
sitten, mutta nuori Theoret odottaa
edelleen Montrealissa ^ ja samoin
lähes miljoona muuta ihmistä o n , a -
sunnon tarpeessa.
Samana päivänä, jolloin .;WJnters
puhui, liittohallituksen tilastotoimisto
sanoi, eitä noin' 641,820 -perhettä eli
18.8 kaikista perheistä asut lUan ah­taissa,
tiloissa vuonna 1951. L i i ah
ahtaaksi asunnoksi määritellään se,
kun: asukkaiden, lukumäärä ylittää
huoneiden lukumäärän. . Tämä oli
kaksi vuotta sitten. Sen Jälkeen^ on
tilanne pahentunut. V . ' . ' "
.Kun häntä- arvosteltiin asuntoky-sjrmyksen
Johdosta alahuoneen istun­nossa
huhtikuun 28 pnä 1951 Winters
sanoi eräälle vastustusryhmän jäse­nelle,
että häh ' jättää kokonaan huo»
mioonottamatta, että Koreassa on
er.ta. ja että parlamentti on antanut
etutilan puolustuslaitoksen rakennus­töille
ja hyväksynyt hallituksen oh­jelman,
että asuntojen rakentaminen
jää toiselle tilalle puolustusrakeimus-teollisuuden
jälkeen."
Täten alahuoneen kaikki puolueet
— liberaali-, tory-, CCP- ja Social
Credit-puolue antoivat slunaultsensa
tykkejä asunnon asemesta ohjelmalle.
Näiden tcs'.asiain perusteella tuntuu
naurettavalta kun töryt ja C C F :n
johtajat yrittävät nyt esiintyä raken-.
nusohjelman kannattajma.
Viikkoa myöhemmin (hiihtlk. 21
pnä) Winter8 esitti alahuoneen Is­tunnossa
liberaalipuolueen kannan
asuntojen rakentamisen suhteen. Hän
sanoi: ''Asuntojen rakentaminen ei
kuulu liittovaltion toimialueeseen.*
Perustuslaillisiin väitöksiin, nojaten
hän selitti, että asuntojen rakentami­nen
kuuluu maakuntahallituksien
tcimialaan.;
Pääministeri st. Laurent sanoi
(Montrealissa v. -1949 pidetyssä koko­uksessa^
että mikään hänen Johta­mansa
halUtus ei koskaan ryhdy tuki­rahojen
varassa rakentamaan halpa­hintaisia
asuntoja. Tämä on yksi
lupaus, minkä liberaalit ovat pitä­neet.
• -
Olettaen vielä niinkin, että hänen
ennustamansa 118/wa asuntoyksiköt omistajaltaan ^4<Klvuositulo;ja eli
rakennetaan, vuoden S9S3 loppuun | läbes 185 vUkkottiloJa.
mennessä, Winter8 Jätti täydellisesti | Mutta keskinkertainen palkka on
huomiosnttamatta sen;. tosiasian; et-tä
suuri enemmistö canadalaisista on
sellaisessa talousasemassa, i että xjy-kyisten
tulqjenSa perusteella he eivät
..voi niitä ostaa eikä;edes vu(^urata.ii
kaan.
Pohjola-Torontossa rakennetaan
satoja apartmenttitaloja — : mutta
amcatakaan kolmen huoneen apart-nienttia
ei vuokrata alle sadan dolla­rin
kuukausivuokralla — Ja e i lapsia,
olkaa l^vä'on siinäkin ehtona.: S a ­moin
muualla.. Suur-Toronton muo­dostamista
seuranneet suuret kiin-teimistösuunnitelmat,
varaavat asun­toja
niille. Jotka voivat maksaa $16.-
000 halvimmista.
Kailcki; näinä sisältyvät Wintersin
.mainitsemaan' liajOOO ^sunt<Qicsik-köön.
National Housing l a in ehtojen,pe­rustellessa
syyskuussa 1952 rakeime-tun
$11,358 hmtaisen asuinrakeimuk-
:8en käteismaksuja oli $3,235 j a se
•vaati omistajaltaan noin $70 viikko-,
tuloja. Jos sen käteismaksu olisi a -
lennettu t .kahdestakymmenestä pro­sentista
viiteen prosenttiin, se vaatisi
elokuun 16 pnä
Toronto. ~~ Tämän fce^ suurin
Juhla Torontossa tullaan imettämään
ien kokousselostuksessa on jo mai­nittu.
Jlihl^omitea oi» jot tehijyt^a-j
a näytt^hökomit^a, varten.
Tänunäinen'' s^
ihmisiä puoleensa kuin magneetti
raudansirujä Ja tämän suuren k a ^
pungln ympäristössä ön meillä Tär-mola,
suomalaisten kesäleiri. Joka
tunnetaan laajalti.1 Sen luonnon
Icaunei^, metsäisine rinteineen, -öh
viehättävä. K i m toskeutuu^^^r^
aläs, tuntuu ihanalta mielessä kun
pääsee luonnon keskelle, missä ön ti-;-;
$1,928. Central Housing and Mortgage laisuus tavata tovereite, ^^^^^^^^^^y'
maksoi $10211 ja käteismaksuksi ^än ravintolan antiimsta. saunasta Ja
Canadassa vain $55 viikko; 75 pro­senttia
kallEista canadalyaisista (2
miljoonaa kansalaista) ansaitsee a l ­l
e $3,000: vuodessa. Selvästikin ny-r
kyään rakennettavat asunnot; ovat
monen mahdolliftiuksien uBcqpuoIella
Ja useimmille heistä koituu kodiit
ostamisesta liiallinen klinteimis^ö-'
velka.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että
V. 1^0 t u l i keskinkertainen asnnto
maksamaan ^,805 'Ja sen käteismak­suksi
vaadittiin'\PRA:n perusteella)
vaadittiin $3,188 -r- lisäys 65-prosent-tinen
Asuntoja voidaan rakentaa — 750,-
COO asuntca _ voidaan'rakentaa tule­van
-viiden vuoden aikana V - halpa-hihtaishia
Ja hahroilla vu(toilla vuok.
rttavaksi. Jos hallitus l a t t a a sijoit-tamasta
$25.000,000 eriä armeijan k a ­sarmeihin,
miljoonia maksavien suihr
kukolneiden valmistamiseen jne.
Näin sanovat L P P : n kaikki ehdok­kaat.
POHJQIS-ONTARIO ON
VAPAUTETTAVA USA:N
RAHAMIESTEN KÄSISTÄ
Alueen tulevaisuus pohjaututi uusien teollisuus­alojen
rakentamiseen, lausui Tim Buck
KIritlaiid Lake, Ont. — iiPP:n
•kansallinen johtaja T im Buck puhui
täällä viime lauantai-iltana innos­tuneelle
kuulijakunnalle tllaisuudes-
.fia mikä merkitsi Joseph Billingsin
vaalitaistelun aloittamista ^imistaa-mingin
• valitsljapllrlssä. Jossa mr.
Billings on nimitetty L P P : n ehdok­kaaksi
elok. 10 pnä pidettäviä llltto-yaltioh
vaalepja varten. Illan oh­jelmassa
olL musiikkia ja tanssia,
ateriointia Ja puheita. Vaallrahas-ton
hyväksi toimitettu keräys tuotti
$175.00. Samalla ilmoitettdln. että
L P P : n klubin Jäsenet; ovat lupautu­neet
hankkimaan y l i 400 dollaria
vaalirahastoon tulevien viikkojen a i ­kana.
' Joseph Billings puhui tässä
tilaisuudessa, jota eifcien^ T im Bucb
puhui ; radioasemalta C J K L : . tuhan-sille^
uuIijoUle L P P : n ' vaaliohjelmas­ta.
' M r . "Buckhi puhe Kirkland L a ­ken
astd^kaille o l i pääkohdiltaan seu-raävaiJainen:
• *
• (Meidiän pohjoisen alueemme tule­vaisuus
sisältyi myöskin liittovaltion
perus.tajien näköaloihin. ^ Siitä syys­tä*
ra^cmnettiin sinne rautateitä. Tä­män
^}bhjolsen alueen rikkaus penis-
•1«u" metsiin, mineraaleihin, vesivoi-imaair
Ja maatalouteen. Mutta näi­den
Ihmeellisten rikkauksien omis­t
i » Ja kontrolli on (riistetty Canadan
kansalta, yhdysvaltalaisille. voittoUi-
Joille-— j a 'se p n tapahtunut Otta­van"
liberaaien ja Toronton torien
avustamana.
; Biljoonien dollarien yksityisvoitot
t n viety pois tältä pohjoiselta alu­eelta,
pääasiassa yhdsrsvaltalaisten
toimesta. Ja perin vähän siitä on
jätetty tänne. Pohjoisten kuntien
veröltusaslat on järjestettävä uudel-een.
siten, että yhtiöt pakoltetaan
makisamaan suuremman osan' k i m -
tlen kustanniikslsta Ja että kunnat
kykenisivät tohittämään huoltotyö­tään,
kuten valtuustot ovat pitkän
alkaa vaatineet. •
Tämän pohjoisen alueen tulevai­suus
voidaan turvata ainoastaan s i ­ten,
että sen luonnonrikka'uksien o-mistus
palautetaan Canadan kansal­le
j a sen kontroimn. LPPrn ohjel­massa
sanotaan, että teollisuuden
raaka-alnevarastofc on saatettava
valtion omaisuudeksi.
Vain sen kautta voidaan Wall
Streetin ahneet;kädet irrdttaa mei­dän
puumassa-' Ja paperiteollisuu­destamme,
metsistämme, vesistöis­tämme
ja mineraaliriblcauksistamme
ynnä niistä teollisuuksista,, jotka pe-nistuvat
näihin rakkauksiin. Aino­astaan
sen ^kautta., on i resurssiemme
tieteellinen kehittäminen Ja suoje­leminen
mahdollista.
Se edellsrttää suiinnittelua. Tähän
mennessä - on kullan kaivaminen o l ­lut
pääasiallinen tekijä valtavien
pohjoisten alueiden •' avaamisessa-.
Kullantuotannon pohjalle muodoste­tut,
sellaiset tärkeät keskukset bain
Timmins j a K i r k l a n d Lake, tarvitse^
vat nyt laajemman taloudellisen
pohjan kuin on yksinomaan kullan
tuottaminen. Meillä on täällä poh­joisessa
kaikki sellaiset resurssit mit­kä
ovat tarpeen sellaisen pohjan
muodostamista varten. Porcupinen
j a Kirkland Laban suur^le alueille
.4r kehitettävä uusia tQollisuuuksia ja
kasvavat paikalliset markkinat sen
farmien tuotaimolle. antaaksemme
kansalle turvallisuuden tulevaisuu­teen
nähden.
Savlvyöhyke on raivattava hallir
tuksen laitteilla Ja ijerheet on asu­tettava
hedelmällisille farmeille. Tut­kimukset
ovat todenneet, että uusia
kesä-asunoista, joita on tarjolla
tealkille haluaville.
Tämä kysymyksessä oleva suurjuh­la
ön järjestetty kalkkia ympäristön
suomalaisia varten. .,Onpa sinne pyy­detty
vieraspaikkakuntalaisiakin' oh­jelman
esittäjiä', mutta siitä asiasta
myöhenunin. Tämä olkoonkin, vain
ensimmäinen tiedoitus. että; kailiki
voivat panna muistiinsa ajan.ja pai­kan.*
Paikasta kuitenkin vielä muutama
sana. Kesän toimintoihin näyttää
kuulOTan. että varataan jotakin kau­nista
kerrottavaa talvi-iltojen varalle
Ja tätä silmäUäpitäen . juhlakomitea
pyrkii saamaan tämän juhlan kau­niissa
Tarmclassa sellaiseksi, että s i l ­tä
jälsi arvokkaita j a kauniita muis­toja
kaikille juhlavieraille. — P -
HalUtuskysymys
lykkääntyi
Helsinki. _ (SS) HaUituskysymyk-sessä
tuli kesäk. 15 pnä uusi vaihe,
joka mefkitsl ratkaisun lyklaiänty-mistä
muutamalla päivällä. Sosia­lidemokraatit
ehdottivat, että työ­markkinajärjestöt
ryhtyisivät vielä
uudelleen neuvottelemaan sosialide^
mokraattien n.s. kynnysohjelmasta,
lähinnä paikkojen indeksiehdosta.
Kun. .maalaisliiton taholta ei ha­luttu
kieltäytyä antamasta tilaisuut­ta
uusiin, neuvotteluihin, niin' ei
myöskään valtfoneuvoston istunnossa
tehty päätöstä eronpyynnön jättä-misestä.
•
SITÄ
— J A
TÄTÄ
E l SAIPAA VALOA
Tytön isä: Kutilehan nuori nies,
meillä sammutetaan valot puoli yt^i
toista illalla.
Poikaystävä: Se *äy mainiosti l i a -
tuun sdlä me emme.ole lubjhcmoils-s
a . , Tulemme varsji hyvin toinieea
ilman valoakin.
• • ••• ••• •
TAPATCBAXAINEN KCOLESIA
— Millä tavoin sinun veljesi kuoli?
r— Hän putosi telineiltä ja- menetti
henkensä.
— Iifltä hän o l i tekemässä sellaisil­la
telineillä?
—r Hän o i siellä hirtettävänä.
i
teollisuusaloja voidaan kehittää jos
ainoastaan yksityisvoittojaan ta­voittelevien
kultaparodnien ote bye-tään
murtamaan. ;
' Pohjois-Ontarioon tarvitaan sitä ja
L P P taistelee yleiscariädälaisen put-'
kijohtoUhjan rakennuttamiseksi, että
aavikon luonnonkaasua .voitaisiin
kuljettaa halvalla pohjoisten aluei­den
kautta. Luonnonkaasu on hai-;
paä. Se on parhainta poltoalnetta
Pohjois-Ontaribn ooriyhdistelmien
sulattamista varten. Luonnonkaa-suh
käyttäminen tekisi mahdolliseksi
harvinaisten metallien eristämisen ja
nyt hulÄaan menevien arvokSaiden
kemiallisten sivutuotteiden xalteen
ottamisen. Pohjoinen alue tarvitsee
luonnonkaasua ja yleiscanadalaisen
putkijohtollnjan rakennuttaminen
olisi suiui askel pohjolan teollista­mista
kohden. •
L P P : n elKlokkajit. Joseph Billings
Timmlsltamingissa ja Oscar Roy
Timminsissä. taistelevat pohjoisten
alueiden tulevaisuuden puolesta, uu­sien
. teollisuuksien, uusien farmien
Ja nykyaikaisten yhdyskuntien puo­lesta
sillä he asettavat Canadan edut
etutilalle, sanoi" m r . Buck.
Tuom. Frankfurter
Rosenbergien ,
tuomion johdosta
Washin£rton. — Kesäkuun 22 pnä
•irSA:n korkeimman oikeuden tuo­mari
Pelix Frankfurter jätti oikeu­den
arkistoon 10 sivua käsittävän
lausunnon mielipiteeltään Rosenber­gien
jutussa. Tuomarit Douglas ja
Black ovat jo aikaisemmin tehneet
ijulbiseksi, että he vaativat jutun
^uudelleen käsittelenustäi"' :
Aikaisemmin tuomari Frankfurter
ilmaisi suullisessa lausunnossaan eri­ävän
mielipiteensä tuomion suhteen.
Hän sanoo kirjallisessa lausunnos­saan
mm. seuraavaa:
"Mielipiteen* esittäminen kahden
henkilön elämää koskevassa oikeus- ^
asiassa sen jälkeen kun esirippu on
laskettu sen ylitse, näyttää peteetti-selta
hyödyttömyydeltä, mutta histo­rialla
on myöskin vaatimuksensa.''
Hän L'-innittää huomiota siihen, et­tä
atomilain mukaan kuolemantuo­mio
voidaan ; langettaa vain silloin, =
kun asiaa käsitellyt lautakunta eh­dottaa
sitä, jota tässä tapauksessa ei
tapahtunut. Hän sano sen johdosta
lausunnossaan:
."Haivaittuani. ettei minulla ollut
riittävästi aikaa tutkia kysymystä
siten kuin sitä käsitykseni. multaan
olisi tullut tutkia, n i in ei mitään mi­tä
siitä sanon ole • Lusitettävä, ettäV-olisin
ehdottomasti kannattanut vii­meistä
Rosenbergien puolesta esltet--
tyä vaatimusta. Mutta minulle on
selvää, että vaatimukseen oli aihet­ta
ja että tilaisuus riittävän .oikeu­dellisen
harkinnan suorittamiseen
puuttui." .
USA:n edustajahuoneen \
jä senet äänestivät
itselleen-veroalennuksen -
Washington. — KesälsJ. 22 pn.istun­nossaan
edustajahuoneen jäsenet ää­nestivät.
itselleen lihavamman. vero­alennuksen
kuin koslaaari alkaisem- •
min.
Ilman rekorci'äänestystä •ftiUEtaja-hu€
ne päätti, että kongressin jäsenet
ovat oikeutettuja vähentämään tulo­verotuksen
alaisista tuloista kaikki :
elinkustannuicsensa, mitä heillä on
Washingtonissa. Eräs verotusviras-ton
virkailija sanoi että siihen sisäl­tyvät
kaikÄi kongressimiesten menot
— vuokra, ravinto-aiheet lastenhuol-.
tajat, juomingit j a muut huvittelut, ,
vaatteiden pesemmen, palvelijain
palkat jne. i
V.lme-vucnna edustajahuone teki';
samanlaisen päätöksen, mutta, ser
naatti tinki siitä ja tulos oli silloin f
se, että 3,000 dollaria myönnettiin'
verovapaiksi elinkustannukeiksi. Nyt
odotetaan mitä senaatti tulee tällä
kerralla tekemään asian suhteen. !
Kapitalismin nurinkurisuus
m--
tyksille". Tosiasiassa nämä herrat, oppineet ihmisteurastajat. eivät
rohkene enää sisällyttää esim. Kiinan Kansantasavaltaa niihin "Aasian
maihin'', missä on muka Hikakansoittumisen probleema. Tämä b n -
js'elma ratkaistiin Kiinassa silloin ki^n sieljtä häädettiin OhiangKai-shek
ja hänen ulkomaaliset riistäj'äkumppaninsa.
Toinen ja vielä vaikuttavampi vastaus on "tiedemies" Osbornille
ja pappi :Malthu9ille saatu Venäjältärmissä~tsäärlnvallan aikana oli
nälkäär köyhyyttä ja kurjuutta kautta maan "alempien luokkien'
keskuudessa, mutta nyt paranee elintaso jatkuvani, vaikka Neuvosto­liitossa
on väestön normaalinen lisääntyminen suurempi kuin mis­sään
muussa maassa maailmassa.
w Jos Neuvostoliitossa on voitu ratkaista liikakansoittumisen prob­leema
ja kehittää maanviljelystä — yhdessä teollisuuden rinnalla
siinä määrin, että Tuokatavarain tuotanto lisääntyy enemmän kuin
lisäänt»' väestön lukumäärä -r- niin se voidaan tehdä muuallakin.
\-ain ihmiskunnan viholliset, joilla ei ole rippeitäkään sen pa­remmin
inhimillisVydestä kuin oikeamielisyydestäkään kanssaihmi-siään
kohtaan, \oivat puolustaa malthusien. osbornien ja kumppanien
vaatimuksia'ihmiskunnan "harventamiseksi' sotien, kulkutautien ja
atomipommien avulla. Kumoamaton tosiasia nimittäin ön, että maa­emomme,
jota on niin kauan \'äärinhaHittu. voi varata vauraan ja on­nellisen
elämän paljon suuremmalle ihmlsmäärjlle, nutäsen kamaral- -
Ia tällä\ertaa on.
iSuurin osa lukijoistamme muistaa
vamhi hyvin ne 30-luvun nälkävuo­det,
jolloin yhtäällä oli varastoissa
liian paljon kaikenlaatuisia ruoka-j
a b-jlutustarvilckeita ja toisaaUa
miljoonat' Ihmiset kärsivät niiden
puutteesta koska heillä ei ollut r a ­haa
niiden ostamiseen. Silloin vallit­s
i nälkä j a • kurjuus, yltäkylläisyyden
keskellä: Silloinen Ulanne oli hyvin
yksinkertainen todistus kapitalistisen
"^järjestelmän : nurinkurlsuudesta. s i i ­täkin:
huolimatta, että monet papit
ovat siunanneet tämän kapitalistisen
järjestelmän "parhaaksi mahdolli­seksi"
j a ovat antaneet sille oikean
berran siunauksen. Jos olisimme iis-koyainoi
niin pltäisinune sellaisen
siunäudEsen antamista,mitä Julkelm-pana
jumalanpilkkana ^ vaikka se'
onkin läfatöishi pipien taholta. .
-yrashingtonista ; ilmoitetaan, että
Yhdysvaltain hallituksella on nyt.va-
Tastossaan valtavat tnääaät kaiken­laatuisia
elintarvUdceita, joita h a l -
^Utus • o n ostanut farmareilta liinto-jpn/
ltorkelnapttämlBtä varten. V a ­rastojen
iimoitetaan olevan nyt t u l -
villaan'.maissia; vehnää, voita, k u i -
yttttua r maitoa, Juystoa. papuja,
maapähkinöitä, oliiviyljyä Ja huna­jaa.
- .f mainitaksemme / ainoastaan
muutamia niistä maataloustuotteis­t
a joita «in Setä Samulin varastoissa
l i i a n splJijon lisää sanotaan ker-i
y r S u koiuvan vuoden sadosta. B a l -
iti}k6en*arvellaftn tämän runsaadeii
iddsta-julistavan ensi- vuonna voi-inaiui
tuotannon rajoittamisen aina­kin
vehnään nähden.
Tämänlaatuinen elhitarvikkeiden
kriisitilanne tuntuu. hullunkurisel­ta
kun tiedetään, että'maailman Jo-luisessa
maanosassa on miljoonia i h -
niisiä. Jotka kärsivät sananmukaisesti
nälkää tai ovat puutteelUsesti ravit­tuja
sen takia, että heUla ei ole r i i t ­tävästi
rahaa oikean ravini^on hank­kimista
varten. Sellaisia maita on
Etelä-Amerikasi. Afrilcassa, Aasias­sa
ja vieläpä Euroopassakin. Useisr
sa maissa on puutteellinen ravinto
alituisesti päiväjärjestyksessä, joten
se e l ole mikään tilapäinen vaan py­syväinen
ilmiö.
Niin, sellainen on tämä meidän
"paras mahdollinen yhteiskuntajär-.;
lestehnämme" — kapitalistinen Jär-estelmä
—^'jota nälkää kärsivienkin
hmisten pitäisi puolustaa siitä huo-
.iinatta^ että Yhdysvaltain varastois­sa
pilaantuu, joka päivä valtavat
näärät elintarvikkeita samaan o l ­kaan
kuin muualla kapitalistisessa
maailmassa kuolee ihmisiä-nälkään.
Tämän "parhaan mahdollisen y h -
leiskuntajärjestehnän" ohjelmaan s i ­sältyy*
myöskin avustamistolmlnta —
mutta ei ihmisten hengissä pitämistä
vaan tappamista varten. TCntyMh^iTi
tietävät miten Yhdysvaltain «hallitus
on antanut tai: lainannut tuhansia
miljoonia dollareita monille eri m a i l ­le
.sotaan varustautumiseen ihmisten
tappamista varten. Parasta aikaa
tyrkytetään KesU-Idän maiden h a l ­lituksille
myöskin sotatarpeita, y h ­täällä
sitä vaxten. että Jos näiden
maiden nälkää näkevät Ihmiset ryh­tyisivät
vaatimaan riittävää leipää
niin heidän kapinolmisensa voitai­siin
kukistaa näUlä aseilla, j a toi­saalla
sotaa varten sosialismin tiel­lä
olevia malta vastaan. Sillä näl­kään
.kuoleiSuien kuuluu eroittamat-tomalla
tavalla tähän "meidän elä-mäntajKiamme"
perustuvaan . "par­haaseen
mahdolliseen yhteLsLninta-järjestehnään."
Siitäitln huolimat­ta,
että samaan aikaan'on varastois­sa
liian paljon elintarvikkeita.
Joltiselle pikeln ajattelevalle ihmi­selle
tuntuu hullunkuriselta, että näl­kää
näkevien hallituksiUe tyrkyte­tään
aseita vaikka, ne iarvitslsivat
ensikädessä leipää.' Mutta tämän
"meidän elämäntapamme'.' kunnalta
katsoen olisi väärin tyrkyttää näille
maille leipää koska kerran kapita-listtoen
järjestelmä: perustuu Juuri
nilhta voittoihta, jolta saadaan kan­sojen
nälästä, kurjuudesta ja kärsi­myksistä.
Joku yksinkertainen i h ­minen,
voi tämän Johdosta kysyä m i - '
ten nälästä, burjuudesta ja kärsi­myksistä
voidaan _ saada - voittoa.
Asia on nähkääs sillä tavom, että
valtavat yhdysvaltalaiset pääomat on
sijoitettuina OSeski-Idän maiden öl-jytuotantoon.
josta saadaan satumai­set
voitot Wall Streetta kassaholvei-hin.
Jos näiden maiden ihmiset op­pisivat
elämään "ihmisten tavalla"
pitäisi öljj^pitalistien maksaa heille
enemmän palkkaa, mikä taas vuoros­taan
johtaisi voittojen vähentymi­seen.
J a sama pitää paikkansa myös­k
in kaikbln mulhinUn. tuotantoaloi­h
i n nähden. Näin ollen on paljon
edunisempaa lähettää j a tyrkyttää
näiden maiden hallituksille aseita
sUtä varalta, että kansa ryhtyisi lak­koilemaan
j a kapinoimaan. Kapita­lismi
on kuin. ae ilkeä Ilmarisen
emäntä. Joka leipoi kiven Kullervon
leipään.
Tällä aseiden tyrltybtämisellä on vicr
lä toinen ja tärkeämpi merkitys. Se
on "meidän elämäntapamme" mah­dollisimman
pitkäaikainen turvaami­nen.
• Me olemme saaneet sitten vuo­den
1917 nähdä miten kolmas osa ,
maailma väestöstä on hyljännyt tä- j
män "meidän elämäntapamme" ja |
on siirtynyt sosialismin tielle, jonka i
johdosta tätä vuosisataa nimitetään- i
k i n aivan o:keln sosialismin vuosi­sadaksi.
Tämä on johtanut siihen,
että kaikki sorretussa ja riistetysä
asemassa olevat kansat ja, ihmiset
ovat kapinatuulella maailman kaikis- '
sa osissa ja se on saattanut Wall
Streetin raharuhtmaat ja kaikki
muutkin kapitalistit pelon valtaan.
He aavistavat loppunsa olevan lähel­lä,
he näkevät sehiällä peloittavan
kirjoituksen — sosialistinen yhteis­kunta!
Esimerkiksi Canadan konservatiivi­puolueen
johtaja, sotaintolnen evers­ti
Drew, on'nähnyt sellaisen'kirjoi­tuksen,
jonka johdosta hän on pa­nettanut
puolueensa vaaliohjelmaan j
seitsemännen kohdan. Jossa hän lu- i
paa — jos pääsee hallitukseen — ryh- ' |
tyä .tpiiaijyin l a i n l a a ^ ^ T » " " " *»atä!ni- i
seen missä julistettalsihx kaikenlaa- j
tuinen sosialistinen tohninta laitto- j
maksi mikäli sen tarfcoituksena on;, j
"meidän demokraattisen järjestel-v |
mämme muuttaminen. . •'
Koska kenelläkään aikaansa seu-;
raavalla ihmisellä ei pitäisiölla mi-•'
tään epäilyksiä ; sosialiänto' parem­muudesta
kapitalismin verrattuna.',
sillä eihän sosialismin olosuhteiss» \
siedetä sellaista nurinkurisuutta, etr.^ 1
tä nähtäisiin nälkää yltäkylläisyydea '
l'3skellä. keholtamme ludkkia luki- > 1
Joitamme äänestämään tulevissa vaa- .
ieissa todJelllsteh sosialististen eh­dokkaiden
valitsemisen puolesta.^ Fir.: I
täkää huoli siitäkin, että- naapurin'..'
nekin tekevät samohi. — Kalle letä^rj