Vapaus, October 4, 1928

              Ohranan koko ainehiston
muodostaa Rasin kerto
Rasi on täi
Torstaina, lokaknim 4 p;iiä—lliiir^ Oct 4 No. 216 —
lUS.
än jutun isä 99
TUOUABI ASSER SALON KIBJEL»
MX 01KEVDELLE srarETTT-JEN
PUOLESTA
( V a i k k a sähkösanomatiedottiksen
perusteella jo olemme selostaneet
Suomen kommunistien saurjutun
tuomioista, niin julkaisemme tässä
vielä tuomari Salon kirjelmän T u r un
hovioikeudelle.)
Loppulausunnoksi avustamleni syy­tettyjen
puolesta saan kunnioittaen
esittää seuraavaa:
Tarkoitukseni ei ole puuttua siihen
kysj-mykseen, onko se, mitä kannevis-kaall
on syytettyjen viaksi lukenut,
valtiopetosta, sen valmistelua tai a -
vunantoa siihen. Tässä jutussa on jo
sitovasti osoitettu, että n i i n el ole. H a ­luan
sen sijaan lyhyesti kosketella to-distuskysymystä.
Jalmari Rasi uudisti oikeudessa c t -
siväUe keskuspoliisille tekemänsä I l ­miannon,
lisäilTen j a viimelstellen sitä
hiukan. Hänen puheilleen on koetettu
saada suurempi "todistusarvo" väittä­mällä,
ettei hän ole ilmiantaja. Etsivä
keskuspoliisi haluaa riistää Kasilta
"kunnian", selittäessään pitkäaikaisten
tatidrousten avulla saaneensa selvil­le
Suomen Kommunistisen Puolueen
<S.K.P.) toimihenkilöt > heidän t o i ­mintansa.
Tavan, millä se tämän s e l -
' vityksen oh hankkinut, haluaa se
kuitenkin pitää ammattlsalalsuute-ziaan.
Sekään että
useimpia syytettyjä vastaan el ole
maita näytöksiä k u i n Rasin
ilmianto,
ien ole saanut poliisia paljastamaan
tietojan, vaan on se jättänyt kannevls
k a a l i n pulaan. Tosiasiat osoittavat
kuitenkin, että etsivän keskuspoUisln
koko ainehiston muodostaaa Rasin
kertomus, jonka hän on esittänyt jo
ennen tässä jutussa syytettyinä ole
vien pidätyksiä. Rasi on tämän ju
t u n isä. Hänen "tunnustustaan" on
siis arvosteltava k u t ^ ilmiantoa a i ­nakin..
Hän koetti kyllä oikeudessa e
siintyä ' totuudenpuhujana, näyteUen
syyttömästi Ilmiantajaksi leimatun o-saa.
Menestys; oU k i i i t e n k l n - huono.
•Totuudenpuhujan" kertomuksen saat
t o i omituiseen valoon se, että hän
muutamaa kuukautta aikaisemmin oU
fiamftssa hovioikeudessa eittänyt a i ­van
toisenlaisen keriomukisen toimin­nastaan
S K P : s s a . K a s i l l a on siis kak­si
totuutta. Tarvlttaissa esittäisi hän
. kyUä vielä kolmanhenkln.
Ne puolisataa, todistajaa, joiden a -
vuUa kannevlskaali y r i t t i näyttää t o ­teen,
että syytetyt ovat olleet syyte-teklrjeln^
lssä m a i n i t u i s s a luottamus
toimlsisa S B P : s s a , eivät'pystyneet teh­täväänsä
suodttamaan.
Selvitetty on vain niiden syytettyjen
knnlnmlnen ,SKP:n« Jotka sen ov^t
itse tonnnstaneet
Kanneviskaalln "slvUUtodlstaJien"
kertomukset koskettelivat asiaan v a i ­kuttamattomia
selkkctla- Todistusten
l a a t u a luoimehtU erUu>maIsesti M a r t ta
Kostiaisen j a Alborb Paukkusen kerto­mukset.
Edellisen aviilla i ^ y t t l k an
nevIskaaU, että syytetty Mölsä osti e-i&&
a kerran tavallista enemmän p u l ­l
a a . Tästä vetää kannevlskaaU sen
rohkean johtopäätöksen, että Mölsän
vieraina o l i silloin salaisia kommunis
tiagentteja! Albert Paukkusen kerto­muksesta
sävlsi, että hän oU< käjjpyt
syytetyn Rouhialseia luona "marjapus
s i a " pelaamassa, tavaten siellä kerran
syytetyn Koiviston. Mitähän tämänkin
toisensa j a seurustelleen eräiden m u i ­den
syytettyjen kanssa, el hän vielä
ole saavuttanut tarkoitustaan, joksi
minä käsitän sen näyttämisen, että
syytetyt ovat tehneet rikoksen, v a l t i o ­petoksen
valmistelun-määrittelee
kannevislcaaU siten
1. että Tuominen on vaikuttavalla
tavalla ottanut osaa S S T P r n t o i m i n ­taan
ollessaan vuosina 1920 j a 1921
pitäisi osoittaa? Ainoa todistaja, jdka
j o t a i n tiesi. oU Aäme JouppL Hänen
todistukseensa palaan myöhemmin.
Etsivän keskuspoliisin miesten e-äin^
rmlnen todistajina osoitti täydel­lisesti
heitä vastaan tekeinänl Jäävä-yksenalheelllsuudra.:
H e eivät esiinty­neet
todistajina, vaan* kannevlskaalei-s
a . He vetivät johtopäätöksiä j a väit­telivät
aivan n i i n k u i n asianajajat kon­sanaan.
Hman rohkeita^ vain etsivän
keäkuspolilsin miehille mahdollisia
johtopäätöksiä, eivät heidän "todls-tuksensa"
tilisi sisältäneet yhtään mil­tään.
Heidän, kertomuksensa olivat
suurimmalta osaltaan huhuja, joiden
alkul|thdettä el edes ihnoitettu. E n
völ välttyä sUtä ajatukselta, että heitä
e l ollutkaan tarkolti» kuulla muun
vuoksi kuin etävän keskuspdliisin
kunnian ktrkastamiseksL Sysrtetyt o l i ­vat
tehneet n i i n monia huomautuksia
etsivän keskuspoliisin kuulustelutapoja
vastaan j a esittäneet suorastaan jär­kyttäviä
kertomuksia sUtä kohtelusta.
Jonka alaisiksi he kuulusteluaikanaan
tillvat joutuneet, että
etskäUe kesknspolilsOIe oli välttämä
töntä pohdlstaiitiia.
- J o h t a j a t RIekki j a Bang apulaisi­neen
tekivät puhdistusvalan. M i i u kd
e l heidän todlstuksislan voida nimittää.
He olivat jutussa täydellisesti vastaa­j
a n asemassa. He eivät voineet siitä
selviytyä muuna tavalla k u i n Itse t o ­distaa
Itsensä syjrttömlksL j ö se seik­ka,
ettei heillä oHut esItettävänSän
moit» näytöksiä syytettyjen kertcnnuk-s
i a vastaan, osoittaa, että niissä o li
perää. Heidänkin kertMnuksistaan k ä ­v
i kuitenkin selviUe paljon sellaista.
Joka saattaa etsivän kdikuäpoUMn
tutkimustavat kaikkea muuta k u i n e-dulliseen
valoon. N i i n taitavasti k u in
johtaja Riekkl j a tuomari Bang y r i t -
tlVätkln luovia, tulivat he kuitenkin
tunnustaneeksi sellaista, että etsivä
keskuspoliisi katsoo mahdolliseksi
syytetyn laskemisen vapaalle Jalalle,
Jos tämä suostuu Ilmaisemaan joi­denkin
poliisin vainoamleh henkilöi­den
asunnot,'j.n.e. Koettaessaan tor­j
u a syytetyn Tuomisen kertomusta
poliisin tekemästä vapaaksUaskemls-tarjouksesta
alentuivat Johtaja Riekkl
Ja tuomari Bang syytdtyn suoranai­seen
häpäisemiseen. Siunaa-tarkoitusta
palvelivat useat niuutkin etsivän kes­kuspoliisin
mtehet.-
Siltä, millä tavalla syytettyjen kuu­lustelut
ovat tapahtuneet, sai oikeus
erinomaisen kuvan todistajalla kuul­l
u n etsivä H a g e l b e i ^ esiintymisestä.
Hän unohti olevansa oikeuden edessä
Ja esUntyi sUlä tavalla, Jota hän v a r ­maan
kahdenkeskisissä kuulusteluissa
syytettyjen kanssa käyttää. K u n mlesr
oikeuden edessä unohtaa asemansa
siinä määrin k u i n Hagelberg teki, mitä
tapahtuukaan silloin, kun saa vie­r
a i l t a korvilta rauhassa kuulustella
"Isänmaanpe^turia"?
Siitä, mUlä t a v a l l a syytettyjen kun^
lustelapöytäkirjat syntyvät
antoi hyvän käsityksen etsivien P a l -
l a r i n Ja Hermansonin todistukset. He
olivat tuUeet katun^apääUe nähtävästi
seii vuoksi, että laatimansa Helkki
Steniuksen kulustelupöytäklrja o'
veri-attaln asiallinen. H e . l a a t i v a t to­distuksillaan
oikeudessa uuden pöytä
k i r j a n kieltäen vanhan. Useiden m u l
denkln pöytäkirjat oikeildsl todistane!
den etsivien sekavista j a epävarmoista
lausunnoista kävi selville kuinka t u r ­vattomassa
asemassa syytetyt ovat,
kun etsivä keskttspoUisi pääsee pöy­täkirjoja
laatimaan j a saa n e omilla
miehlllään, vieläpä kuunteUöilla to-distuttaa
oikeiksi. Konneriskaalin t o ­distaja
Järvelin sanoikin sattuvasti
"Kyllä se muuten on oikein, sitä on
v o i h pidennetty". Jo pelkkä väärin
käytöksien mahdollisuus riittää riis­tämään
jkulustelupöytäUrJoilta kaiken
todlstusarvon.
Se tapa, millä etsivä keskuspoliisi
h o l t t i todistuksien esittämisen, osoit­taa,
ettei seh tarkoituksena ole totuu­den
ilmlsaamlnen, vaan syytettyjen
saattaminen tuomituiksi keinoin. Jot­k
a ovat täysin sopimattomia.
Siirryn käsittelemään sitä, mitä kn-hnnkin
syytettyyn nähden on to­teennäytetty;
AdoU Taimeen nähden el ole näy-tetty;\^
muuta minkä hän Itse o n t u n ­nustanut.
Mitään todistuksia siitä
että Toimi 1918 vuoden luokkasodan
Jälkeen olisi t d m y t itsensä syypääks
johonkin seUalseen tekoon, jota v o i -
talsita pitää valtiopetoksen valmiste­luna,
ei ole esltetl^. Hänen toimin­tansa
S K P : s s a el ole rinnastettavissa
aseiden tai väen hankkimiseen val­tiopetoksen
tekemistä varten, kuten
tohtori Herzfeld oikeudeUe Jättämäs­sään
kirjelmässä sitovasti on osoit-sen
sihteerinä sekä
2. että Tuominen on osallistunut
S K P : n toimintaan Suomen byroon Jä­senenä
j a ottanut osaa kesällä 1927
iioskovassa pidettyyn puolueen kes-^^stä voida enää syyttää.
kusRomit^an pleenumiin.
Mitä suurimmalla hämmästyksellä
täytyy todeta, että kannevlskaali on
katsonut voivansa vaatia Tuomiselle
rangaistusta Iiänen S S T P i n sihteerinä
olostaan^kahdeksan vuoden kuluttua
Syyte on poliittisesti auttamattomasti
vanhentunut mieheen nähden. Joka
kuluneiden kahdeksan vuoden aikana
etsivää keskaspolilsin oman pöytäidr-jofssa
olevan merkinnän j a H d l dd
Steniuksen, kertomnksen mukaan elo-iomssa
1927. Kanneviskaalln'jättämän
selvits^isen mukaan t u l i Tuominen jo
elokxmn 1 p:nä 1927 Suomeen.
Bäa <m siis korkeintaan Ttdnnt <^
hesgessÄ smksna.
lisäksi käy todistaja Uno Nurmisen
lausunnosta selviUe, ettei Tuominen
öUsl voinut ottaa osaa pleenumiin.
validEa se vastoin etsivän keskuspo­l
i i s i n väitettä olisi iridetty j o helnä-knussa.
Kanneviskaalin "näytöksistä'
jää sll? jälelle pelkkä ihnianto, väärä
j a todistamaton Ilmianto. K u n sitä
vastaan asetetaan ne näytökset, joita
syytetty on esittänyt, viittaan e r i k o i ­sesti
Suomen Ammattijärjestön p u -
Syytettään Arvo Toomiseen nähdeniheenjohtajan Matti Paasivuoren to-
OTf^puhunut vihasta j a katkenradesta.
A n n i Oksalle antaman» kirjeen on
L a t v a väittänyt tarkoittaneaisa A a ­peli
Majaselle.. v a i k k a Oksa o l i k in
sen antanut E r i d d Nissiselle. Todistaja
OksBL ei yblnu^ sanoa sitä, että L a t va
kehoittanut häntä vienohan k i r ­jeen
Nissiselle. O n n i Paloni lörpötykdl^
le ei voida antaa mitään arvoa.
Yrjö Enteen toiminta S 8 T P : n ^ -
rijärjestäjänä tapahtui aikana jol­l
o i n viranomaiset sallivat puolueen
toimia j a erosi hän t t ^ e s t a a n p a l ­j
o n ennen puolueen toimihenkilöiden
distukseen, on pohja rangaistusvaati­muksen
alta luisunut pois. Huomioon
on otettava myöskin se, että syytettyä
jo 1923 ILS. Pietarinkävijäin Jutun y h ­teydessä
syytettiin Suomen Kommu­nistiseen-
Puolueeseen kuuluniisesta,
mutta hylättiin syyte toteennäyttä-mättömänä.
Oikeudenkäymiskaaren 17
luvun 32 pykälän mukaan ei Tuomista
olisi ollut joka päivä haastettavissa.
Yksinpä etsivä keskuspoliisikin. Joka
ei syyttämlsmahdollisuuksia suinkaan
laiminlyö, katsoi mahdottomaksi niin
vanhojen asioiden esille kaivamisen.
Syyte on j u r i l d i s e s t l k ln kestämätön.
S S T P : n toimihenkilöt pidätettiin elo­kuussa
1923, siis k a k s i ; vuotta Tuomi­sen
sihteerin virasta eroamisen jäl­keen.,
Heitä vastaan nostetun valtiope­toksen
valmistelua koskevan jutun
yhteydessä- kohdistui kaimeviskaalin
syytösainehisto kokonaan" 1921 vuo­den
Jälkeiseen aikaan, aikaan. Jolloin
Tuominen ei enää millään tavalla o t ­tanut
osaa mainitun puolueen toi­mintaan.
T u r u n hovioikeuden kesäkuun 20
pnä 1924 antama päätös. Jonka kor­kein
oikeus maallskuim 16 pnä 1925
vahvisti, rakentuu kokonaan jutussa
esitetyn ssryteklrjelmän vmtian. Sitä­kään
e l siis perusteta 1920 J a 1921 vuo­sien
toimintaan. Päätös ei kelpaa Tuo­nnista
vastaan tehdyn rangaistusvaati­muksen
perusteeksi, vaan olisi k a n ­neviskaalin
täytynyt psottaa, /nikä
tanut.
Jaakko K i v i o n tunnustanut toimin­tansa
Suomen Sosialistisessa Työväen­puolueessa
(SSTP). RangalstusvaaU-muksSnsa
tiieksi völ kannevlskaali ve­dota
SanP:n toimihenkilöitä vastaan
nostetussa ^^jutussa annettuun . t u o m i ­oon.
Se e l kuitenkaan ole tätä tuomio^.
Istuinta V e l o i t t a v a , vaan on tuomio­istuimella
sbkä oikeus että velvollisuus
harkita, onko reglsteröldyn yhdistyk­sen
toimihenkilönä oleminen val^ope-
»ksen valmistelua. Vastoin Kiven
deltoa el hänen osallistumistaan
S K P : n toimintaan ja kuulumistaan
puolueen Suomen • byroosera ole luo­tettavasti
näytetty. R a s i n ilmianto ja
syytetjm Aksel Aätdf Järvisen kerto­mus
*lvät vielä muodosta täyttä t o ­distusta.
Anton H e n r i k Järvistä j a Aleks H i r -
velää vastaan esitetyt todistukset e i ­vät
sisällä edes puolta näytöstä. Moot­toriveneiden
omistaminen ei suinkaan
ole rangaistavaa. A n t o n Henrik J & r v i -
n s n on kieltänyt Aksel Adcdf Järvisen
väitteen, että hän olisi käyttäipiyt Jäl­kimäistä
ulkomaisen rahan vaihtajana.
Mitään todistuksia Aksel Adolf Järvi­sen
kertomuksen tueksi e i ole edes y -
ritetty esittää. Sillä, että kanneviskaa-o
n yrittänyt näyttää Anton Henrik
Järvisen j a Aleks Hirvelän tunteneen
1920 Ja 1921 vuosien toimiimassa o li
valtiopetoksen valmistelua. Epäilemät­tä
olisi Tuominen, jonka toiminta
S.S.TJP:n sifiteerinä o ö sekä silloisen
kanneviskaalln että hovioikeuden tie­dossa,
asetettu syytteeseen S.i3.T.P:n
Jutussa,.Jos siihen olisi ^ e t t a ollut.
Tuominen olisi helposti ollut käsiin
saatavissa, sillä hän i s t u i vankilassa,
o l i p a samaan aikaan syytteess^n
T u r u n hovioikeudessa valtiopetoksen
valmisteluista n& Pietarinkävijäin
Jutussa. Jo 1922 vireillä olleessa njs.
rauhonjuUstUsJutussa oli SÄT.P:n
tohnlnta vuosina 19StO--lMl tutkimuk­sen
alaisena. Silloinkaan ei kannevls-kaali
löytänyt sUtä muuta syytettä­vää
kuin n.s. rauhanjulistuksen a n ­taminen,
josta Tuominen tuomittiin
neljäksi vuodeksi kuritushuoneeseen.
Kysymyksessä oU^tosln syyte maanpe­toksesta,
mutta sen yhteydesÄ olisi
varshi mainiosti käynö?t pälnsfi r a n ­gaistuksen
vaatiminen myöskin val­tiopetoksen
valmistelusta, jos siihen
olisi aihetta ollut.
Syytetyn toiminta SSTPrssa sen
sihteerinä on siis j o kidcsi kertaa a i ­heuttanut
häntä vastaan syytteen v a l -
tlopfetoksesta; Toisella kerralla häniet
t u o m i t t i i n siltä teosta, m l ^ rangais­tavaksi
havaittiin; toisella vapautet­t
i i n . Kolmannella kerralla S S T P in
toimihenkilöitä vastaan nostetun j u -
t i i n yhteydessä el enää syytetyn t o i ­minnasta
SSTP:issa löydetty edes pyy-
Väinö Aarre Vuoriolle vaatii kanne-viskaali
rangaistusta 'sillä perusteella.
1) että Vuorio on vuosina 1922 j a
1923 kulunut Suomen Sosialidemo­kraattisen
Nuorisoliiton, l i i t t o t o i m l k u n -
taan sekä
2> että Vuorio on ollut S K P : n Suo­men
Byroon jäsen sekä osallistunut
puolueen keskuskomitean pleenumiin
1926.
Kyllä sekä etsivä keskuspoliisi että
syyttäjäviranomaiset ovat huomaamat­tomia
kun eivät ole viiden vuoden a i ­kana
havainneet, että Sosialidemo­kraattisen
Nuorisoliiton toimihenki­lönä
olostakin voi v a a t i a rangaistusta
valtiopetoksen valmistelusta. Kanne­vlskaali
Olavi Honka pelasti taaskin
aseman emien kuin "rlk<js" ehti v a n ­hentua.
Kannevlskaali ei ole tähän mennessä
määritellyt niitä Vuorion Sosialidemo­kraattisen
Nuorisoliiton l l i t t o t o i m i k u n -
n ^ jäsenenä tekemiä tekoja, joita
hän pitää valtiopetolcsen yalnäisteluna.
Rangaistusta vaaditaan'' siis tässäkin
pelkästä arvonimestä. Mitään aikai­sempaa
tuomiota. Jonka kaimeviskaali
voisi rangaistusvaatimuksensa tueksi
esittää, el ole olemassa. Koska syyte­t
y n E m i l Paajasen vastineessa on y k -
^ t y l s k o h t a i s e s t i osoitettu tämän sj^rt-teen
aiheettomuus, viittaan Vuorioon­k
i n nähden siihen.
Syytteen toiseen kohtaan ei J a l m a r i
Ivasin ilmiannon todistamiseksi ole
hiltään näytöksiä. Syytetty Aksel A -
dolf Järvinen on oikeudessa selittänyt,
ettei häii voi varmasti sanoa, onko
Vuorio siuna mies. Joka kävi eräiden
mtilden k£UQssa hänen kenkäkauppansa
takahuon&^so. Syytetty Jalmari V l l e -
vangitsemisla. E l c ^ u s s a 1923 pidätet­tyjen
jutussa ei häntä asetettu syyt­teeseen,
koska hänen toiminnassaan ei
katsottu mitään syytettävää (devan. Hä­nen
toiminnastaan SSTP:ssa viittaan
siihen mitä edellä olen Tuomisen puo­lesta
lausunut. Rasin väitteen Enteen
kuulumisesta vuonna 1922 S K P :n
Tampereen piirikomiteaan on asiasta
kuultu KaUe Söderström osoittanut
perättömäksi. SEa»:n Tampereen pii­ri
o l i k i n Sosialidemokraattisen Nuori­soliiton
piirikomitea, missä Rasi itse
c l i puheenjohtajana, Söderströnoln t o ­distus
selventää paljon Rasin juttuja
pikeistä j a pakeista. Väitteet syytetyn
yhteistoiminnasta "Savon Työn" toi­mittajana
ollessaan S K P : n toimitsijoi­den
kanssa ovat jääneet pel­kiksi
huhuiksi. / Toimittaja Luo­don
todistus on selvittänyt " S a ­von
Työssä" pidettyjen kokousten
luonteen. Ne olivat toimittajien kes­keisiä
tavallisia neuvottelutilaisuuksia.
Kerrassaan käsittämätöntä on, että
kansanedustajan asemassa oleva hen­kilö
saatettiin julistaa vangituksi
moisten näytösten perusteella. Enteen
sy3rttömy37s' o n tullut täysin toteen-näytetyksL
Hugo Arvi Kunelius on
kulustelupöytäkirjan mukaan tunnus­tanut
kuiiluneensa SKPrhen. Oikeu­dessa
hän on tämän kieltänyt j a k im
mitään näytöksiä sUtä, että hän. olisi
osallistunut S K P : n toimintaan ei ole
esitetty, on hänet vapautettava.
Kerrassaan olemattomat ovat todis­tukset
Johan Emanuel Soinisen syyl­lisyydestä
siihen, mitä kaiineviskaall
on hänen viakseen lukenut. Eikä hän­tä
vastaan ole muuta "näsrtöstä" k u in
nius o n kleltäri3rt polilslkuulustelupöy-täklrjassaan
olevan kertomuksen Vuo­rion
osallistumisesta 1926 pleenumiin
paikkansapltäväisyyden. Tällaisten
"näytösten" perusteella el ketään voi
da pitää vanuttuna, puhumattakaan
tuomitsemisesta. Enemmittä sanoitta
on £dvan selvää, että Vuorio on vä-pauieftava
k t ^ e s t a edesvastuusta.
B e n i h a r d Liimatainen Ja A n t t i Oja*
la sekä M o r t t i Stenius ovat tunnusta
neet toimineensa S K P : n organisaatto­reina.
Syytettyjen muiden avustajien
vastineessa on Jo osoitettu, ettei se
ole mikään rikos, el ainakaan valtio­petoksen
valmistelua;
L a u r i Gustafsson, Erkki Nissinen,
Laxurl Lamminen, A l l a n Vlsanen,>Au
gust Hämäläinen Ja A r v o Lanunhien
ovat tiumustaneet olevansa S K P : h jä
senfä,. Mitään tekoo, joka olisi valtio
petoksen valmisteluksi katsottava
heidän syykseen ole saatu.
Aapeli Majasen j a M a r t t i V i l l i am
tettävää. K a i k i s t a teoista oli Jo r a n ­gaistu.
Kaimeviskaali Olavi Honka
vaatU "kaikesta tästä huolhnatta syy-tetyUe
rangaistusta. Hän o n keksinyt,
iettel Tuomista (de sylelä tuomittu
^SrrPm sihteerin titte^stä.
On aivan selvää, ettei Tuomista voida
tuomita hänen toiminnastaan
SSTP:ssa vuosina 1920 J a 1921
Jos oikeus kidtenkin tulee toiseen
lopputulokseen. Jota e n v o i pitää mah­dollisena,
cm syytettyyn sovdlutettava
rikoslain 7 luvun 9 pykälää, sillä ri­kos
on tapahtunut eimen k u i n hänet
n.s. rauhanjulistusjutussa tuomittiin
maanpetoksesta.
Mitä tulee syytteeseen S H P : n Suo­men
B j r o o n jäsen3^estä j a kesällä
1927 pidettyyn S K P : n keskuskomite­an
pleenumiin osallistiuxdsesta, el sitä
ole toteemjäytetty. Ainoat "näytökset'
ovat Rasin ilmianto j a ss^ytettyjen
Jalmari VUenlukseii j a Heikki Steni-tiksen
poliisIkuulustelupöytaKirJat. R a ­s
i n Ilmiannolla ei ole m i t o i n todistus-arvoa.
Se o n muutenkin a i v o n mahdo­ton.
Sen mulcaan oUsi Tuominen/^o
1925. siis vankilassa ollessaan valittu
sekä Sucmien bjTooseen että Keskusko­miteaan.
Jos tällainen valinta olisikin
tapahtunut, vaikkapa kunnlasyist^,
n i i n k u i n Rasi sanoo, e i k a i Tucmiineu
ole siltä v a s t u u s i enempää k u i n k a n -
nevisl^aali niistä luottamusUdmlsto,
öihin hänet tietämättääii saatetaan
valita. Jalmari Vilenius on kieltäny:
kerttunuksensa. jos ^ nyt hänen on
ollutkaan, todenperSisyi^den. Samoin
Koiviston osallistumisesta S K P : n toi­mintaan
ei ole esitetty luotettavaa se­litystä.
Majaseen nähden o n koko t o -
dlstutteleinlnen supistunut siihen, et­tä
hänen on näytetty asuneen Oulus­sa
Jonktm aikaa. Sitä. että hän sieUä
olisi ollut S K P ^ n prgaidsaattorina ei
61e edes yritetty todistaa. Näyttämät­tä
o n niinikään jäänyt kanneviskaalin
väite, että Majanen olisi oSolUstunu
S K P : n keskuskomitean plenumlln 192i
kesäUä. Todistasten riitt&nättömyyden
tunnusti etsivä keskuspoliisikin, kos­k
a hänet ensimmäisen pidättämisensi.
jälkeen laskettiin vapooksL Martti
Koivistoa vastaan e i ole esitetty muuta
näytöstä, k u i n että h ä i o n erään ker­r
a n Juonut kahvia sgrytetyn Mölsän
jdhamaalla omenapuiden kukkimisal-kana.
Miksikään todistukseksi el voida
kutsua sitä. mitä ylletslvä FÖrst kertoi
M a r t t i Steniuksen Koivistosta l a e l le
kertöneeiL Stenius ön kieltänyt puhu­neensa
mitään selloista, josta etsi­vät
Vuoksi Jo f « r s t kertoilivat. Syyte
Koivistoa vastaan on kokonaan huhu­j
en varassa.
Ilmari Matti Urpilaista vastaan el
ole olemosso muuta k u i n R o s i n vaja­vainen
ilmiahto J a J a l m a r i V i l e n i u k ­sen
kuulustelupöytäkirja. Hänen luo­naan
pidetyssä "kotitarkastuksesso"
löydetylle kirjallisuudella'ei voida a n ­toa
noitaan todlstusarvoo. Kotitarkas-tus
tapahtui sellaisissa olosuhteissa,
ettei edes voida pitää selvitett^mä s i i ­nä
"löydettyjen" kirjasien kuulnmMo
Urpiloisene. Voikko ne olisivatkin här
nen, n i i n ei sellaisten pml.stamlnen
vielä ole xn&ääh teko, vielä vähem­män
valtiopet<d:sen valmisteluko kat­sottava
t e k a •
Tofvo Latvaa vaataan on tdemassa
o h tehnyt Heikki Stenius, jcdca o n p l - 1 Aarne Joupin. Anni O k s o n j a Onni
reudessa selittänyt erehtjrneensä. EttäI I ^ c n to^stukset: Äome vJouppi qn
'uomlnen el ole osaUlsttmut k y s e e t < ehdottomasti katsottava jääviUlsek-tilevaan
pleenumiin. on selvää senkin | s i . siUä hänen kirjottamonsa :Qikeudel-vTKä^
sl, että tuo pleenumi pidcttUnj le jätetty kirje osoittaa, että JoxxpsA
se, että hänet pidätettiin yhdessä L i i ­mataisen
Icanssa. Käveleminen j a Jut­teleminen
SKP:n organisaattorin
kanssa ei sentään voine olla valmiste­l
u a valtiopetokseen.'
Joel Emil Aalto on esittänyt täysin
luotettavan selityksen siltä etfä hänen
"tunnustuksensa" kuulusteltiissa on
annettu sellaisissa olosuhteissa, ettei
sille voida antaa mitään arvoa. Etsi­vän
keskuspoliisinkin täs^yy myöntää
että Aalto oli kuulustelujen aikana
n i i n sairas, että hän'tarvitsi lääkäx^
apua. K u n etsivän keskup. miehet
Ovat pakoltettuja näin paljon timnus-tamaan.
voi päättää, että s y s i t ty
Aalto kuulusteluissa el ollut itäysissä
rutunilh Jo s l d u n volmlsso. Mitään
todlstukslo hänen osallistumisestaan
S K P : n toimintaan ei kannevlskaali
voinut esittää. Itse Jalmari Rasikaan
el voinut sanoo mitään Joel Aallosta.
Fanny Amanda Kuituseen nähden
on ainoana "näytöksenä" ilman valaa
kuullun rouva Aino Järvisen kertomus.
Tämä kertomiiskaan ei sisällä mitään
sellaista, mikä osoittaisi Kuitusen o-salllstTmeen
i S K P : n toimintaan. Ainoa
asla koko kertomuksessa on väite, että
Kuitunen on timtenut Hanna. M a l m i n
Yrjö Tmmrisen j a Helkki Salosen
syymsyys f^t^"", mitä heidän viakseen
o n luettu, o n vielä sdvittämättä.,^10-
jeluskunnan postikirjan löytäminen
rikkalä jästä ei ole rikos.
E r k k i Viitasen syyttönyys o n s e l v i n ­nyt
täydellisestL* Häntä vastaan ei ole
olemassa muuta k u i n J a l m a r i V i l K i i -
uksen kuulustelupöytäkirjassa olevat
jutut, joiden todei«>CTäisyyden VllenTus
itsekin o n oikeudessa kieltänyt. Heikki
Stenius selitti uskottavasti, että k u u ­lustelijat
ovat erehdyksessä m e r i d n -
neet y>^nm santmeen Viitasen olleen
läsnä S K P : n keskuskomitean pleenu-missa
1926 kesällä. Stenius tm t a r ­koittanut
VHenlusta. mutta nimi on
pöytäkirjaan kirjoitettaessa muuttunut
ViitaseksL Sen talon, missä Viitanen
asui, ullakolta löydetyn kirjalHsuudöi
on Viitanen kieltänyt kuuluneen hä­nelle
eikä muuta selvitetty. Hänen a -
sunnostaan löydetyt Kulutusosuuskun­tien
Keskusliiton kalenterit j a p i k k u -
almanakat eivät liene kiellettyä k i r ­jallisuutta
Oulussakaan.
Yrjö Ahlbergin syyttömyys selvisi
todistajain kuulustelussa täydellisesti.
Todistaja Sulo Kosken aivoissa olivat
"solut" menneet sekaisin. Hän tunnus-
' t l itsekin, että yhdistys, mihin bS.n
Ahlbergin kanssa oli kuulunut, oli
Elaimon henkilökunnan vaaliyhdistys.
Samaa todistivat Ahlbergin puolesta
kuullut todistajat. Kannevlskaali te­kisi
viisaasti, jos luopuisi koko ran­gaistusvaatimuksestaan.
-Vaikka Arvi Puttosen poliisikuulus­telussa
antamall^ kertomukselle an­nettaisiin
täysi arvo el senkään m u ­kaan
Puttonen ole syypää mihinkään
tul sillä, että S K F i n toiminta on
laista. koD^^natilvista, Tnin\^
on InönnoTTIsta, että suoranaiaa
töksiä voida esittää. Niinkuia
t o d i s t u s d a ^
Aksel Adolf Järvisen pöytäkirjassa o-levat
Jutut F a i m y Kuitusen lapsen 1-
sästä jääkööV onoaan arvottomuuteen­sa.
Tämähän ei ole mikään lapsenela-tusjuttu.
L a u r i Johannes Hemlkssonnia vas­taan
ei R a s i tehnyt mitään ilmiantoja.
Uman valaa kuultu autonkuljettaja
Lehtinen ei voinut sanoa, että Henrik-son
olisi ollut oppilaana kursseilla
Leningradissa. Hänen osallistumises­taan
S K P m toimintaan Tampereella
ei ole esitetty muuta selvitystä ktiln
etsivän keskuspoliisin johtopäätökset,
Joiden tueksi ei pystytty esittämään
piitään. E v a Peltolehdon syyllisyydestä
siihen, mitä hänen viakseen on luettu,
ei ole esitetty täyttä näytöstä.
Anselmi Salmisen osallistiutiisesta
S K P : n toimintaan Kuopiossa, ei ole
multa "näytöksiä" kuto syytetty M i k ­ko
Lappalaisen puiieet. Joita el v o i ­da
todistuksiksi kutsua. Hän o n t o l -
mihut "Savon Työn" taloudenhoitaja­n
a , ' m u t t a sehän e l voine o l l a rangais­tavaa.
Taloudenhoitajana e l . häx^Ue
edes ole kuulunut lehden toimittami­seen
osallistuminen, josta syystä hä­nellä
ei ole ollut edes mahdollisuutta
a.^aa toindttistavassa enempää S K P :n
k u i n mitään muutakaan suimtaa.
Että Juho Hämälälnen^olisl ollut tie­toinen
l?aavo-nUnellä luonaan asuneen
E r k k i Nissisen kuulumisesta SKPrhen
on jäänyt selvittämättä, .
Kaarle Kustaa Selinin osallistiuni-sesta
SB3»m toimintaan ei ole esi­tetty
edes puolta näytöstä. Jalmari V i ­lenius
on oikeudessa kieltänyt pöytä­kirjassaan
olevan kertomuksen toden­peräisyyden.
Onni Palo ei voinut t o ­distaa
muuta k u i n että Selin on käy-rikolllseen
tekoon, jota voitaisiin p i ­tää
valtiopetoksen valmisteluna. K a rl
A l b i n K a r l u n d i n Ja Väinö Hannulan
syyttömyys selvisi täydellisesti. Han­nulaa
vastaan ei enään ole olemassa
muuta kuin että Liimatainen Ja O -
j a l a ovat käyneet Tiedonantajan T u ­r
u n konttorissa. Sehrlttämättä on j ä ä -
nyt, että Haimula olisi edes ollut tie­toinen
mainittujen henkilöiden kuu­lumisesta
SKP:hen. Kummankaan
sysrtetyn puolesta el tarvitse sanoja
tuhlata, niin Ilmeinen on heidän
viattomuitensa.
A n t t i Rouhiaisen syyllisyydestä el
ole multr selvityksiä k u i n etsivä Förs-t
i n kertomus siitä, mitä hän on Ste­niukselta
kuullut. Stenius kieltää m i ­tään
Rouhiaisesta puhuneensa. Hä­neltä
tavatun luokkasodan muistoa kos­kettelevan
kirjotuksen Johdosta voi­daan
syyttää V i i p u r i n raastuvanoikeu­dessa,
jos siihen aihetta katsotaan o-levan,
mutta teoksi, jonka pitäisi olla
valtiopetoksen valmistelua, el k i r j o i ­tuksen
omistaminen kelpaa. Todistaja
Förstin väite, että Jokainen, jonka
hallussa on kappalekin P r o l e t a a r i - n i ­mistä
lehteä, o n S K P : n Jäsen, e l pidä
paikkaansa. Prof. Lauri Johannes
Ingmankin olisi etsivä Förstin joh­topäätöksen
mukaan ollut jo monta
vuotta SstP n jäsen! S K P : n tarkoi­tuksena
on<luoimolllsestl levittää j u l ­kaisemiaan
lehtiä Ja kirjasia mahdol­lisimman
laajoihin piireihin, ennen
kaikkea juuri sellaisten luettavaksi
jotka eivät ole S K P : n Jäseniä. Prole­taarin
saattaa saada tarvitsematta e-des
mitään söritykslä sen hankkimisek­si
tehdä. Jokainen puoluehan pitää i t ­se
huolta julkaisujensa levittämisestä.
Mitä merkitystä olisi seUaisilla j u l k o l -
suilla, joiden hankkimiseksi l u k i j a in
täytyisi ponnistella.""
Talto Emil Paajanen' on laatimas­saan
vastineessa osoittanut häntä vas­taan
nostetim syytteen alheettomuu-den
n i i n sitovasti, ettei minulla ole
siihen mitään lisättävää.
Teodor Lappalaisen viaksi jää, että
hänen luonaan on asimut Jalmari
RasL Lappalainen ei kuitenkaan ollut
tietoinen silta, mikä mies Rasi o l i.
Huomattuaan Rasin Juopottelevan,
ryhtyi Lappalainen häätämään, häntä
pois asunnostaan.
Avunaimoksi valtiopetoksen valmls-olisi
mikään pfoohistus
t o n riittämättömyydelle,
Afntknitn rUppmnaton tno
Jota sanaa kaanevigdauli
käyttää, el tällaista p e m s t f
hyväksy.
Adolf Taimelta tavatun rapcrt,
katsoi kannevlskaali kuitenkin o s ^ ?
van, että iddätj*set ovat osuneet
keaan. Raportissa sanotaan, että kai^.
k i organisaattorit ovat joutuneet kiin!
n l , mutta slhaä el selvitetä kmnh
monta organisaattoria SKP:iia
Suomessa. Tässä jutussa ovat syytetyt
Bernhard Liimatahien, A n t t i Ojala ja
H e i k k i Stenius tunnustaneet toimj.
neensa organisaattoreina. Mitä peiuj.
t e t t a , o n väitteellä, että raportti osoät
taisi Jotkut muutkin syytetyt organj.
saättoreiksL E i mitään. Edelleen sj
notaan raportissa, että Julkisiin tä-mitsijoihin
nähden o n käytetty hyväk.
si Rasin lörpöttelyjä. Aivan oikein.
N i i n onkin tehty. Tässä jutussa syy.
tettyinä olevia julkisten työväenjär.
jestöjen toimitsijoita vastaan on-^.
noina "todistuksina" Rasin perättö-mät
lörpöttelyt. Taimi ei siiiniaan
tunnusta, että julkiset toimitsijat oli,
sivat samalla olleet S K P : n tehtävlai
K u n raportissa mainitaan että pikien
jäseniä on joutimut pidätetyiksi, v^
tää kannevlskaaU tästä sen johtciää.
töksen, että syytetyt ovat olleet pi-
Meri jäseniä. Tässältään kohdassa ö
Taimi ilmoita montako piki jäsentä
on vangittu, eikä edes mainitse hei-dän
nimiään. Millä oikeudella kanne-viskaali
päättelee, että Juuri ne, joita
hän S K P : n piirlkomlteain jäsenyy.'
destä syyttää, ovat sellaisia olleet?
Minäkin saanen pitää kiinni kann^
viskaalin sanolsta,s joissa hän antaa
Taimelta tavatulle raportille täyden
luotettavaisuuden. Raportissa
«i mainita mitään siitä, että Snomen
byroon jäsenet olisi pidätetty
Tästä saa siis kanneviskaalin luiaHa
vetää sen johtopäätöksen että kukaan
syytetyistä el ole byroon jäsen.
Mitä arvoa on annettava niille in-disioille,
joita kannevlskaaU katsoo
n i i n runsaasti esittäneensä, on jo e-della
osoitettu. Tarvitaan tosiaankin
etsivän keskuspoliisin mielikuvitus en­nenkuin
täUaisia "todistU6aiheita">oi
käjrttää näytöksinä syjrtettyjen kuu­lumisesta
SKPrhen.
KaimeviskaaU on tuntenut erityistä
'tarvetta sulkea etsivä keskuspoliisi
suojelukseensa. Hän ihmetteU sitä,
ettei kukaan sysrtetyistä oUut edes y-rittänjrt
näyttää toteen kertomuksiaan
etsivän keskuspoliisin kuulustelutavois-ta,
ja'''tutkimusmenetelmistä. Henra
kanneviskaalUta oU k a i Jäänyt huo­maamatta,
että kuulusteUjat olivat
säännöllisesti toimittaneet kuulustelut
kahden kesken syytettyjen kanssa,
korkeintaan oU nUssä läsnä toinen po-
Uisimles. Hän sanoi edelleen, että jos
s y s i t t y j e n kertoifiukset olisivat toda,
olisi sen viranomaisen, jonka velvolli­suuksiin
se kuului, täytynyt puuttua
asiaan. Tuon
nyt todistajan isän luona, nautlo tä­män
käyimin tarkoituksen selitti Selin
täysin uskottavasti Se, mitä kannevls­kaali
on välttänyt syytetjgn kuulumi­sesta
soäaUdemokraattlslfia nuoriso-osost(
ähln. el voi o l l a rangaistusvaati­muksen
perustana. Etsivä keskuspolii­s
i k i n on ne maininnut vain henkllö-teluun
ei voida katsoa sitä, että pitää
luonaan asumassa jonkun S K P : n t o i ­mihenkilön.
Muuta el Aino j a A n t ti
Kirvesniemen syyksi ole näytetty.
Vilhelmiina Mölsän osuus S K P :n
toimintaan on aivan olerhaton. Hänen
el ole näytetty oUeen tietoisen sUtä,
että hänen luonaan asuneet henkilöt
ovat olleet S K P : n toiinltsljolta. Hänen
elinkeinonaan on oflut vuokralaisten
pitäminen eikä häneuä ole ollut vel­vollisuuksia
ryhtyä urkkimaan mitä
vuokralaisensa tekevät. Mölsän vika
ei ole, että L a u r i Lamminen on otta-nua
^ieiktoeleitä Mölsälle tulleista s a ­nomalehdistä.
Pullan ostaminen ja
kahvin juomineh loikkivien omenapui­den
alla ei sentään ole rangaistavaa.
Suorastaan lapselUsta on väittää, että
Mölsä olisi neuvolla, toimella tai k e ­hotuksella
avustanut S K P : n toimihen­kilöitä,
kuten Mölsän kuulustelupöytä­kirjassa
väitetään.
K a r l Piuranen o n oikeudessa peruut­tanut
kuulustelupöytäkirjassa olevan
tunnustuksen". Hän on sen peruutta-viranomaisen
asiaan pnnttnmista olen
minäkin tosiaan; odottanut .
Tämä viranomainen antoi kyllä e-räässä
asiassa kerran päätöksen, jossa
seUttää tyytyvänsä sUhen, mitä etsirä
keskuspoliisi ihnolttaa. Kanneviskaa-liUa
ei o U u t s a n a a k a M i sanottavana
isen menettelsrtavan puolustamiseksi,
että syytettyjen avustajina on ollut
mahdollisuus tavata heitä vato kaliden
etsivän keskuspoliisin läsnäoUessa. " I l ­ma
menettely on Jätktmut vielä jutun
käsittelyn aikanakin j a Jatkuu edel­leenkin.
KannevlskaaU on_ottanut Ulan suu­ren
urakan ryhtyessään pesemään et­sivää
keskuspoUisia puhtaaksi. Hän te­k
i kyUä kaiken ndnkä huonossa asi­assa
voi tehdä. Hänen vikansa ei ollut,
ettei hän siinä onnistunut,
Kabneviskaali tunnusti, "ettei lals-sanune
ole mitään sääimöksiä, joilla
vdisi perusteUa syytetyiltä takavari­koidun
omaisuuden menetetyksi julis­tamista.
Hän ei sentään katsonut voi­vansa
vedota luvatonta metsästystä Ja
kalastusta koskeviin piykäUto nunkuin
S.S.T.Puolueen jutussa tehtUn..
K u i t e n k i n eätti hän menetetyli^i ja-listamisvaatimnksen!
K u n kerran lakimme tuntee mene­tetyksi
juUstamisen v a i n nUssä tapa-ukslsssä.
Joissa se erikseen säädetään,
on selvää, että tuomioistuin hylkää
kaimeviskaalin esittämän vaatimuk­sen,.
Koska Kannevlskaali vakuutti, että
syytettyjen asia on riippumattoman
tuomioistuimen • harkittavana, uskal­l
a n minä luottamuksella odottaa, että
nut jo Silloin, kun kuplustelupöytäkirla ^T' ^l ota poUitHsie näkökoj-häneUe
Ipemin. c S ^ C ^ " ^ ^ L ^ h^ndoon, lakia sem^ten
että Pur4n kerton^us Siäf^li?S:i t S . T " ^ he^e vaaditusta r a n ^
vaUa hänen tmmustuksenS^ tuksesta Ja määrää heidät heti las-tietoina.
y f t a l i h r on m y ö n t ö ^ käyneensä
Tiänneh Vähemmistökansallismiksien
yUopiston Ja toimineensa puoluetyössä
Suomessa. Mitään rikokseDisia teko-a.
j o i h i n hän cOisi tehnyt itsensä syy­pääksi,
ei ole edes malnittiL
Urho Harjuiiifiätä vastaan o n A a r ­ne
Joupin j a Oimi P a l o n kertomukset.
K u t e n jo edellä olen ostdttanut, ei
tummankaan todlstuksine voida a n ­t
a a mitään arvoa.
oikea. Bffltään näytöksiä hänen syyUi-syydestään
siihen, mitä kaimeviskaaU
hänen viakseen esitföä ei ole tähän
m^messä tuUut. O n vain tyydytty to-distanoaan
Purasen kuulustelupöytä­k
i r j a t oikeaksL EdeUä on j ö huomau­tettu
mikä merki^s täUalsUle todis-tuttelemlsine
on annettava.
Matilda ffidmanin ei ole näytetty o l ­leen
selvillä sUtä, mitä hänen asun­nossaan
•takavarikoitu kirjaUisuuspa-ketti
sisälsL Hän o n kieltänyt kuulus-tehipöytäkirjassaan
olevat jutut Anton
Henrik Järvisen käynneistä hänen l u o -
naarL
kettaviksi vapaalle jalalle.
Ixjppulausunnossaan tunnusti k a n -
neviskaalikin. että todistusten h a n k k i -
mmen on cdlut vaikeaa. Hän puolustan-
J. JARVIS,
AiSIOIMISTO
Huone 108, Hnron Cbambers .
Puhelin 2189. — P.O. Box 1181
SUDBURY, ONT.
. Laldasioita, asuJdrioj»,
kansalaicpapereita, siurtolaislnpia,
• • y.Ta.
- . Knnteimutolainoja
Vaadittaissa tavattavana iltasia-
TILATKAA VAPAUS!