Vapaus, October 4, 1928

              .M
Sivu 4 /TorstaiiK^^ lokakmin 4 p;iia~Thur.; Oct 4 No. 216- 1928 »Jo. 21
I 7 M . Ostvia. ]a!Uis*. yaän « a s s n t a i . Ja siZrZttTfai fihiiyChisZ.
VAABA.
T O I M I T T A J A T t
B. A- TEXHCKEÄ. H- SUUU B . PEHJCOXES.
Sfijataced «t A * p M t OfCn D^a^taaM, OBsa*. u «KOBd elaaa aaner.
imOTCSHnraAT VAJAUDESSA;
IMMnmoTBtact « I M fceu. «tflO Ucai IM«U«. — A»ioIUa<>o«i»«aae*ikKf SOe. ^ i M U u m . —
. :. KhiWiiTHTt>ilini»Hl MI SOe. ketu, tlJOO l kertaa. — Sr»tTBdUteu«»k»«« 1^.' r
if''^,/: ? AfJB«<äJa»«aka«« CCU» kerta. »Jn UkA UtUM. — »itaatfmotBfcaft ilJCO kerta- — IC»ol«»«»a»ot»i-
- M- e A katta. SOe. liiäa<;k«a kiftoal«»iwla tai o a ä t e j ^ i t i - . — HaJalaactUaot^ ja rw(^^aotska^
K? ^ ^ : - \ H ' ' ~ ; . ' « e . teta.-' $lsa k o l a a kerta». — T>£^&Blaemiica ja » a u l l t i i f a a , MhMXiji.
tikM, ai taBa ia«tTi«>äia, yaital aaiiklieaUs. ioOIa
TILAUäHnCIAT:
1 «k. <4J6. < kk. » t a » . S kk- fl.TS i a 1 kk- - TiTi<lT»»altoa»i« Ja Sooneo a t U oaaaBr
: 1 *k. «fiJO 6 kk. <3.S0. 3 ^ «3.00 Ja 1 kk. n.M.
VAPAUS {Vhttly) - ^
t b a «Oy «««»a of r i a a JA Vorker» fa Cuada. PaBtufceJ aaUr ai SaÄory. Ontario.
l A t c e a aio»Bl JfaaolokKl p i U i olla koBttoT-:»*^ k e i l o 4 ip. ilm«»tTio«P*"«» ei«tni.e»»- arkSpiJtäBä.
Vapaaaea toimitB..- Haonea»to 207. JkUcker BsHdicfc 4 DuAaa £t. Puhelin
Vayaadea koottorii t l b e r t j B«iWi»#. 35 toraa Sf. Poieli» 183». Po»t;o»ot<>; Bo» «». SaJbory. Ont.
Caacnl a^ettidof ratea Tfc. per eol. faeb. Miaimoto ekaifa for a J a ^ isaertioa TSe-
« ttw beit atfTcnulsg mediB» amoa« tbi» FSnalA PeopJ» ta Caaada.
l a a ctta a a j o i » tahasaa «>a TaÄ»tt«t*«B«inUi.e«a klrjeeaeeaae. kirjottakaa oadelleea UikkeeahoUaJa.
aaaoaBfaena cim*Ui; J. V. SMiSASTO. ItikkaenhoHala. • / . •
Osuustoiminta
PnoliieettomaasDiaDÖveri Amerikao osoos-toimintaliikkees^
m r j . George Halonen.
Kapitalististen m a i 4 ^ osuustoimin­taliikkeissä
on havaittavissa pyrkimys­t
ä "reformeerata" liike sellaiseksi, et­t
ä se sopii oleelliseksi osaksi kapitalis­tiseen
järjestelmään. J a t ä t ä t e h d ä än
s i i tä huolimatta vaikka osuust<äminta-l
i i k e pohjaltaan on inroletariaatin 111-
m
Kansainliiton imperialistit oikeassa
vanssaan
Viimeksi Genevesää pitämässään
kokouksessa joutuivat Kansainliiton
imperialislit vihdoinkin ilmaise­maan
peittelemättä ja selvään to-cleMiset,
raa'aL ja sotaiset aikomuk­sensa.
Nc pasifistiset fraasit, joita
on helistehy Kansainliiton viidessä­kymmenessä
eri kokouksessa, on nyt­temmin
sysätty syrjään, Imperia-
Hsliset vastakohdat ovat nyt edes­sämme
räikcämpinä kuin milloin­kaan
ennen. Aseistariisuminen on
kielletty säälittömän suoraan ja
halveksuen. Aseistautumiskilpailu
ja uhkaava sodan vaara ovat kaik­ki
kaikessa. Kiihotus Neuvostoliit­toa
vastaan, mitä syytetään kan­salaissodan
opettamisesta, osoltau
tuu olevan kapitalistien Kansainlii­ton
olemassaolon ainoa tarkoluspe-rä,
ainoa seikka, mikä yhdistää im­perialistiset
valtaherrat. Kaikkien
taaiden sosialidemokraatit ovat ylei­sen
halveksumisen- esineinä, sillä
he 'ovat imperialististen sodanlaitta-jäin
kaikkein ov^ampia puhemiehiä
i f J ^S .Ja^mesliareila.. ,
j ' Kun japanilainen edustaja oli
esittänyt selvän imperialistisen liit-
$ ' tojulistukseni kiin Belgian ulkomi-f-
C^ / - nisteri oli pitShyl kiihottavan impe-f
Gmlislisen puheen, biita Breitscheid
äpiibdeerasi, niin niiden jälkeen
f, ' Briandin puhe, mitä niinikään ter-vehdlittiih
aplobddlla, loi asioihin
f täyden selvyyden. Tähän tilantee-
1 scien nähden pii tunnusmerkillistä
se, että johtayat liberaaliset lehdet
ovat julkilaiisuneet pahottelunsa sii^
i ettei i tuota^raäkaä imperialistis­ia
sotaftaMtetta esit^ joku sör
; «loisti. Demokraa^^^
; sen arvelevat, ettei tuo eo'
i i i
V ; >le sopusoinnussa rauhan Briandin
porvarillisen hengen kanssa, vaaii
^f• että se pikemminkin pitää yhtä
' Toisen kansainvälisen jöhtavainso-katsäntokannan
^^Vossische Zeitung" }df
Mi
sial idemokraattien
kanssa.
^ jotiaa siitä:
F" ''Emnie t)HsK
telleet, -vaikka f! Paul Boncbur
j,:^ . Ranskan edustajana olisi jälleen
tänään ilmiläusunut tuon katsan-tökannan,
mikä on oleellisesti
: hänen. Sillä Paul Boncour.jo-
Ijl*' epäilemättä on Ranskassa, tai
" •• vaikkapa pääministeri Poincare,
olisi pystynyt paljoa kohteliaam-kalle.
Kun Saksan sosialidemo-
Icraaltinen lehdistö vain surkutte­lee
sitä, että Briand puhui niin per­soonallisesti
Mylleriä vastaan ja
ctlä Briand esitti muutamia "on­nettomia
lauseita", niin porvarileh-distö
yksimielisesti julistaa, että
Briandin puhe tietää Locarnön po­litiikan
täydellistä hylkäämistä ja
että se edustaa perusteellista muu­tosta
koko ulkoraaapolitiikan suun­nassa.
Tuon Briandin puheen taustana
on, itse asiassa, koko maailman im
perialististen. ristiriitain tavaton voi
mistuminen. Se on hilkka ilmaisu
siitä seikasta, että englantilai^-ame-rikalaisten
vastakohtain peittäminen
ei enää ole mahdollista nykyiselle
imperialistiselle ' kehitysvaiheelle.^
Briand erikoisesti ylisti englantilais-amerikalaista
merivarustelusopimus
ta, minkä Yhdysvaltain hallitus bn
leihiannut vihamieliseksi toimenpi­teeksi.
Briand julkisesti kannatti vaa­ranalaiseksi
joutuneen Englannin
maailmankaupai; herruutta, selittäen
että Saksan kaupp^ajb^aston nopea
uudelleen rakentaminen on itse asi­assa
sotaan valmentautii^istal ! Hän
09otti Saksan raskaan teollisuuden
vaurastumisen vain siksi, että hän si­ten
saattoi julistaa kaikelle maail­malle,
että mahdollisuus tuon suur
teollisuuden muuttamiseksi sotateol­lisuudeksi
muutamassa päivässä tie­tää
suurta sodan vaaran lisäänty
mistä. RansI^ impepalidtinen hai
litus näin ollen asettaa Saksan uu­den
imperialismin samanlaiseen ase­maan
kuin niissä Saksan imperia
lisihi oli ennen .:i!s0d9n "puhkea
mistä 1914. Tätä Salaan imperia
lismin uutta asemaa täytyt Briandin
nyt julkisesti paheksua, sillä vii­meisten
kuukausien kuluessa on
Saksan uusi imperialismi pyrkinyt
läheisempään yhteistoimintaan Yh­dysvaltain
imperialismin kanssa.
Tämän yhteistoiminnan täytyi herät­tää
vihamielisyyttä Suurbritannias-sa.;.^
• •
k e t t ä . Sen on s y n n y t t ä n y t riistettyjen
taloudelliset edut ja sanrat edut e-delleenkin
vaativat osuustoimintaliik­keen
ottamaan osaa t y ö t ä t e k e v ä n luo­kan
taisteluihiru
Vaikka osuustoimintaliike Ameri­kassa
on suhteellisesti heikkoa,'on ky­symys
sen luonteesta e r i t t ä i n tärkeä
sen vastaiselle kasvamiselle. Näinollen
ei voida välinpitämättömyydellä si­vuuttaa
yrityksiä poistaa Amerikan
osuustoimintaliikkeestä sen luokka-luonnetta,
vaan päinvastoin sen tulee
innostaa kaikkia' edistysmielisiä osuus-
Bdelleeh päätettäköön, että U i ­ton
toimeenpaneva komitea valtuu­tetaan,
j a velvoitetaan käytäntöön
sovelluttamaan tätä päätöstä la
m ä ä r i t t e l e m ä ä n mikä on tällaista
hajottavaa j a kiistanalaista keskus­telua."
Onko '^uolntjettomans" mabdollinen?
Me elämme luokk^hteiskunnassa
missä tuotantosuhteet määrittelevät
ihmiset eri luokkiin heidän taloudel­listen
etujensa perusteella. Vaikka
k a i k k i ovat kuluttajia, vain osa nais­kaan
nähden, he ^tekevät m i t ä Okeä-mielisempiä
hyökkäyksiä työläisten
i t s e n ä i s t ä poliittista toimintaa vastaan
j a erikoisesti y l i t ä työläisten puoluet­ta,
n i m i t t ä i n W<H-kers OStommunisti-)
puoluetta vastaan-
Tyypillinen t ä s s ä suhteessa c n Ame­rikan
Osuustoimintaliiton johtokunnan
j ä s e n e n J . H . Walkerin lausunto. Täs­sä
näyte hänen "puolueettomuudes­taan":
t ä omistaa j a kontrolleeraa tuotanto­välineet
j a t ä m ä n omistuksen avulla
tuo osa, kapitalistiluokka, riistää työ­t
ä t e k e v i ä . Näiden luokkien taloudel­liset
edut ovat luonnollisestikin eri­laiset
j a se muodostaa näiden luokki-
..; „ mm ja lempeammin sanomaani .... „ v . i - .
(, : ...ir»*^> j •• }määräaikaa. Jo ennen K a n s a m l u t on
sen, mihkii B r i a n d esitti m m pe- , i , ,, . ,
^ ' f i!%S^ ' - " : T : - ; ^ •:. ;.• ^^ kokouksen alkamista
$^iSi(f:i';i^^'i^-^'':^--xm, k ö m p e l ö s t i ja epadiplomaat-
-^tiscsti."
V Vain h a ^ on eosialidemokraat-^
tisten johlohenkiliJideh todellisen
, tehtävän luonne tullut selvemmin
V osotetuksi ulkomaisen poliii
vaiheeii käännekohdassa» että
kun imperialistiset vastakohdat
kävvät täten entistään ankarammik-
« . . .
si ja kun kaikenlainen keskustelu
aseistariisumisesta'. julkisesti kielle­tään,
niin englantilais-raiiskalainen
imperialismi ei tietenkään aio luo­pua
valta-asemastaan Reininmaalla
Itai, ei ainakaan luopua siitä ennen
sen
ni-
- mittain sosialidemokraattiset johto-
^l^pSj hsnkilot esiintyvät imperialistien
. edustajina, imperialistien; joilla on
samanlainen katsantokanta kuin
. , , sosiaiidemokrjaatcillakin, paitsi että
^ viimeksimainitut kykenevät parem­pi;
V , min peittämään sotien punomisen
kohteliaisuudella ja lempeydellä!
Saksan: sosialidemokraattisen puo­lueen
päa-äänenkanpatta ja, "Vor-xvärts*'
onkin heti ryhtynyt pettä-il^)
, mään työläisjoukkoja, salaamalla
todellisen asiain tilan. - ••''*'Vorwärts"
%h\' näet kirjottaa hei lävaroen "Briandin
1^*' polemiikista Mylleriä vastaan", ja
tuosla "onnettomasta puheesta".
^^-jvK'.' peiaelemäaä Briandin puheen ää-
'y. mMkiyi-Ai,^i^Sitti.:^s - :ters\-yvdestä, ,' kuvaten . >5^--\'.' rimaisesta . .
VM-X mursfcasrvaksi sekä semmoiseksi,
^i^^J|^^.^Jie*sä?^t^ Sak-
''. '"^^ san tähänastiselle Ulkomaapolitii-huomautti
Poincare StresemanniHe, kun Sak­san
hallitus osotti ennenaikaista in­nostusta
Kelloggin sopimukseen
nähden, että Reininmaan tyhjentä­misestä
saatetaan keskustella vain
samassa yhteydessä, kun^ puhutaan
Amerikalle maksettavain velkain
suorittamisesta ja Puolan körr^to-rin
turvaamisesta. Tällä selityksellä
on ollut niin jäähdyttävä vaikutus
Saksan sosialidemokraattisiin minis­tereihin
nähden, ettei herra Myller
uskaltanut Geneven-puheessaan mai­nita
halaistua sanaa Reininmaan
tyhjentämisestä. Mutta sitä tylym-p|
ä on ollut vastakkaisen leirin
käyttämä kieli. Belgian ulkominis­teri,
joka on englantilais-ranskalai-sen
j-stävyysliiton aseenkantaja, näet
lisäsi Ppincaren ehtoihin sen, että
'Reininmaan pysjTäinen kontrolli
on saatava aikaan. Kun englanli-lais-
ranskalaiset sotajoukot parhail­laan
pitävät yhteisiä manöverejä
Reininmaalla, niin moinen lausun­to
on selvän selvä tarkotukseensa
nähden.
Saksan imperialismin, ja sen so­sialidemokraattisten
sanomalehti­miesten
suuri agitatsiöni- ja propa-gandaryntäys
Reininmaan tyhjentä­miseksi
aivan heti, on siis men­nyt
täydelleen niyltyjn. Tässä suh-toimintaihmisiä
ei ainoastaan olemaan, « « > ä " s e n luokkataistelun pohjan,
varuillaan sen suhteen, vaan vieläpä
taistelemaankin todellisen proletaari­sen
osuustoimintaliikkeen rakentami­seksi.
•
Meridllepantavaa on se, e t t ä New
Yorkissa oleva Consumers Co-opera-tlve
Services Ja Minneapollssa oleva
F r a n k l i n i n osuusmeijeri ovat panneet
alulle "puolueettomuutta" koskevan y-lelsäänestyksen
Amerikan Osuustoi-mlntaliittoon
kuuluvien osuuskuntien
keskuudessa. Kumpikaan edellämaini­tuista
osuuskunnista ei ole kokoonpan­t
u proletaarisista aineksista. Cpnsu-mers
Co-operative Services osuuskun-,
n a l l a on joukko kahviloita pääasialli­sesti
New Yorkin ei-proletaarlslssa o-islssa.
F r a n k l i n i n osuusmeijeri taasen,
vaikka se onkin alkuaan lakon joh­dosta
syntynyt osuuskunta, m e n e t t ää
se alkuperäisen työläisomlnalse.i tais-t
e l u h e n k e n s ä laajentuen keskiluokka-aineksen
) j a pikkukaupplalden avulla.
E d e l l ä m a i n i t u t osuuskunnat e s i t t i v ät
ylelsäänestykselle seuraavanlaisen p ä ä ­tösesityksen:
Osuustoimintaliike, sen ollessa n i i ­den
joiden taloudelliset edut vaativat
muutoksia nykyiseen järjestelmään,
selvää luokkataisteluliikettä ei voi
j ä t t ä ä huomioonottamatta luokkaja­koa.
Näytellä tässä tilanteessa "puo­lueettomuutta"
merkitsee itse asiassa
kapitalistiluokan kannattamista.
, Elävälle ja taistelevalle liikkeelle
ei ole mahdollista pysytellä yhteiskun­nallisten
taistelujen ulkopuolella. Tä­män
liikkeen- täytyy harkita ja kes­kustella
eri -taloudellisista j a valtiolli­sista,
teorioista j a määritellä kantansa
työyäenluoköÄ suuriin probleemeihin
n ä h d e n . "
psanstolmintakongressin päätös
"Minä kannatan lÄätösesitystä
yhdellä ehdolla, n i m i t t ä i n sUlä, et­t
ä l i i t o l l a ' tulee oHa oikeus kes­kustella^
j a j Ä ä t t ä ä poliittisista a-sioista
siinä määrä.s.«ä, e t t ä sillä
o n oikeus puhdistaa rivinsä kom-mtmisteista
j a fascisteista. Olkoot­pa
h e i d ä n julkiset laustmtonsa m i tä
tahansa, minä olen kokemuksen
kautta tullut t i e t ä m ä ä n , e t t ä hei­d
ä n tarkoituksenaan on hävittää
jokainen liike, joka pyrkii paranta-H
maan työläisten olosuhteita, paitsi
kommunistisia j a fascistisia l i i k k e i ­t
ä , joiden avulla he toivovat saat­tavansa
vallankumouksen kautta
diktatuurin voimaan ja perustaa
lajyhälistön despoottisen hallituk­sen,
antaen toimeenpaneville vir­kailijoille,
jotka he valitsevat, sa­mat
valtuudet, jotka tsaarilla oli
valtakautenaan.
Amerikan Osuustoimintaliiton vii­des
kongressi, joka pidettiin Miimea-pollssa
marrask. 4—6 p. 1926 ykslmle-sesti
p ä ä t t i:
"Koska osuustoimintaliike luonteel­taan
on ensi sijassa työväenluokan
l i i k e t t ä nykyistä* volttojärjestelmää
vastaan, j a ' « "
" P ä ä t e t t ä k ö ö n , että supusolnun
Ja yhtenäisyyden t ä h d e n Osuustoi-mlntaliitto
t ä t e n siihen kuuluvien
osuuskuntien ä ä n e s t y k s e l l ä p ä ä t t ää
k i e l t ä ä kongressissaan keskustelun
n ä i s t ä kahdesta hajottavasta ;Ja
kiistanalaisesta m i e l i p i t e e s t ä:
1. Kommunismista, sosialismista
j a muista poliittisista Ja taloudelli­sista
teorioista.
: 2. Siltä k a n n a s t a ' m i n k ä ostius-tolmhitamlestez^
Ja osuustoiminnal­lisen
liikkeen tulisi ottaa sellaisia
mtnta poliittisia tai taloudellisia
l i i k k e i t ä kohtaan.
teessä ei myös Saksan uusi kokoo­mushallitus,
mikä toimii sosialide^
mokraattisen johdon alaisena, ole
täyttänyt kansaa yllyttäviä vaalilu­pauksiaan.
Se on ulkopolitiikas­saan
-kärsinyt suoraA häviön, min­kä
kustanniikset joutuu Reininmaan
ja Westphälian työväestö kanta­maan.
-
Häviöön joutuneilla Saksan ulko-politikan
ajajilla on vain yksi toi­vo
jälellä. Briand näet sanoi heil­le
selvästi, että kansain (se on ka­pitalististen
hallitusten) kansainvä­linen
liitto on ylläpidettävä keinoil­la
millä hyvänsä, ellei sen paik­kaa
tahdota ^ntäa jollekin muulle
kansainväliselle. Hän sanoi liiku­tettuna,
"että siinä tapauksessa jou­tuisi
Europa semmoisten tapahtu­main
pyörteeseen ,mitkä johtaisivat
nykyisen kulttuurin ja sivistyksen
kukistumiseen". Tätä lausuntoa hän
täydensi, sanomalehdistön edustajil­le
pitämässään puheessa, huomaut
taen ettei Saksan kansleri pidä niie-lessään^
sitä seikkaa, että "Venäjä
pitää kansalaissotaa luvallisena".
Tämä on juuri se perusta, min­kä
takia kaikkien maiden irnperia-s
listit tulevat, viime tingassa, jäl­leen
yhtymään. Tämän takia tu­levat
Briand ja Cushendun jäileen
puristamaan Stresemannin ja Myl-lerin
kättä sekä Paul Boncpur sj;
eilemään Breitscheidia. "Vorwärt-iillä"
ei ole mitään muuta sanotta­vaa
tuosta hyökkäyksestä, minkä
Briand teki Venäjää vastaan, kuin
että nämä julistukset "saattavat ky­symyksen
entistään monimutkaisem­maksi".
Mutta tämä oli syrjäsieik-
:a, josta Briandin oli turha puhua,
sillä tällä (Venäjää vastaan tähdä­tyllä
) rintamalla olisi ^ muutenkin
ollut täydellinen yhteisymmärrys.
Tuo imperialistien vastakohtain
korostuminen, halveksiva suhtautu­minen
aseistariisumiseen ja - ilmei­nen
sodan vaaran lisään^mihen pa­kottaa
itsekunkin maan proletariaa­tin
rakentamaan eheän luokkaririta-man
ja, taistellessaan uhkaavaa so­dan
vaaraa vastan, entistään tiiviim­min
tukeman Neuvostoliittoa.
IFtlhelm Koneju
"Koska nykyisen yhtelskunta-talousr
j ä r j e s t e l m ä n muutot'voidaan sukaan-saada
vain koko työväenluokan' yh­teistoiminnan
kaiitta, n i in
" P ä ä t t ä ä tämä^ Amerikan Osuus-tolmintaiuton
viides kongressi selittää
osuustoimintaliikkeen olevan osan y-l
e l ^ t ä työväenliikkeestä j a sen -vuoik-s
l osuustoimintaliikkeen on pyrittävä
yhtelstoltnlniaaTi farmareiden ja työ-
I ä i s t en fcfttfciripn liikkeiden kanssa r l l s -
t e t t j l en raatajien hyväksi.''
T ä iM Amerikan ^
v i r a l l i n e n julistus s e l i t t ä ä pälyän sel­västi,
e t t ä nykyisen yhteiskuntajärjes­t
e l m ä n muuttaminen on niin suuri
t e h t ä v ä , e t t ä se vaatii koko työväen-lyokan
yhtenäistä 'toimintaa ja n ä l n -
" M i n t i n mielestäni n ä i t ä herroja
ei olisi suvaittava osuustoiminnalli­sessa
liikkeessä tai ammattiunionis-tisessa
liikkeessä tai m i s s ä ä n muus­sa,
t y ö l ä i s t e n Uikkeessä, jotka kä­s
i t t e l e v ä t , oloja sellaisina kuin ne
ovat ja perustamiensa järjestöjen
kautta käyttävät taloudellista ja
poliittista valtaansa ja vaikutus­taan,
ratkaisten pröbleemejaan ja
edistyen , rauhallisesti. Kokemuk­sesta
m i n ä tiedän, e t t ä totuudella,
rehellisyydellä ja inhimillisyydellä
ei ole paikkaa heidän ^ ohjelmas­saan.'
Näin t ä m ä M r . Walker haluaa "pois­taa"
k a i k k i "hajottavat" j a "kiistanalai­set"
kysymykset punaisten hyökkäyk­sellä.
J a h ä n p i t ä ä valheelliset j a har­haanjohtavat
selityksensä esimerkkiin
s i i tä puolueettomuudesta mitä ylels-äänestyksessä
esitetään.
Hyökkäys kommunisteja ja heidän
"polUttista j a taloudellista teoriaansa"
vastaan eivät ole ainoat kysyn^ykset,
joiden otaksutaan kuuluvan "puolueet­tomuuteen",
vaan myöskin hyökkäys
koko työväenliikettä vastaan on osa
t ä s t ä "puolueettomuudesta" Ja kalkki
IMPERIALISMI
Kohtalokkain virhe, minkä sosia­lidemokraatit
tekevät imperialismin
olemusta käsitellessään, on se, että
he luulevat impeftalismin olevan vain
j o t a k i n t i l a i ä i s t ä , jotakin, mikä el
oleellisesti kuulu itse kapitalistiseen
talousjärjestelmään. Hehän luulevat,
t a i "^Tinirin vakuuttavat niin teke­v
ä n s ä , — e t t ä imperialismi on vain
j o k i n erikoinen politiikta, jota muu­tamat
vallat ajavat, mutta jonka aja­misesta
kapitalistit aivan yhtä hyvin
voisivat luopuakin k a p i t ^ t i s e n jär­j
e s t e l m ä n suti oleellisesti muuttumat­ta.
He eivät näe, e t t ä imperialismi on
kapitalismin erikoinen v^he, jolla on
juurensa kapitalistisessa taloudessa ja
joka on kehittynyt edellisestä ;^apaan
k i l p a i l u n vaiheesta.
Kapitalistinen kilpataistelu johti
y h ä suurenipien kajdtallstiryhmien
syntymiseen, koska kilpailus.sa suur­y
r i t t ä j ä aina lyö "pienen miehen".
Lopulta n ä i s t ä yhtymistä tuli alallaan
hallitsevia, monopolistisia yhtymiä, jot­k
a yksinään voivat hallita markkinoi­ta,
m ä ä r ä t ä mieleisensä hinnat j.n.e.
Monopoli siis syrjäytti vapaan kilpai­lun.
Mutta oman maan markkinat käy­vät
ahtaiksi täUaisille jättiläisyhty-mllle.
Niiden täytyy hakea ulkomal-asiaa
parantaa. Kehitys kulkee yhj
eteeniÄin- Viiine vuosien tekniiiineQ
edistys on ollut tav%tt<Hnan nopea.
Useille v a l i o l l e , n i i d e n omistavat ^^ala-eet-
ovat käjhöeet taaskin l i i a n ahtaik­s
i Ja " v a ^ M a " alueita el edelleen-k
ä ä h ole-. . K i i n a a y r i t e t ä ä n jakaa,
mutta s i i n ä k ä ä n ei päästä sovintoon
osuuksista ja^jkansaljipen vapausliike-'
k i n on esteenä. Siksi ei taaskaan ole
edessä m u u . k i i i n entinen keino: "ot­t
a a toisilta!^ U u s i , maailman sota.
Imperialismi t^ee toistuvat sodat
k i e r t ä m ä t t ö m i k sL V.v. 1914—1918 maa­ilmansota
el ollut viimeinen sota. So­t
i a tulee jatkumaan sUhen asti, kun­nes
maailman proletariaatti tekee lo­pun
koko kapitalisesta järjestelmästä.
M i k ä ä n muu ei auta. Kansainliitto ja
"sodan julistaminen laittomaksi" on
v a i n humpuukia, j o l l a työväenluokkaa
koetetaan johtaa harhaan, jotta se
sodan puhjetessa antaisi vioda itsensä
teurastuspenkkiin.
Sotaan ajaa kapitalisteja toinen-k
i n tekijä: Neuvostoliiton olemassaolo.
Kapitalismi j a sosialismi eix-Jit pitkän
aikaa voi e l ä ä toistensa rinnalla. Neu­vostoliiton
esimeri£ki n ä y t t ä ä kaikille
sorretuille kansoille j a luokille vapah­duksen
tien. Kapitalistit eivät vcl
nukkua öitään rauhassa niin kauan
s i a markkinoita.'samoin täytyy n i i - j ^"^n Neuvostoliitto on olemassa. Sik-den
etsiä yhä uusia ja halvempia j s i täytyy niiden y r i t t ä ä tuhota Neu-sellalnen
mikä on työväenluokan puo­lesta
k ä s i t e t ä ä n "kiistanalaiseksi ja
hajottavaksi".
Amerikan Osuustoimintaliiton pre­sidentti
t r i Warbasse on monissa k i r ­joituksissaan
esittänyt, että "suurin
osa Ihmisistä on työläisiä ja näin
ollen suurin osa narreista on työläi­nä.
. " Mutta Mr. Walkerilla .ei ole
m i t ä ä n sanottavaa t ä t ä "taloudellista
teoriaa vastaan.
T r i Warbasse, Joka Inn<&kaasö kan­nattaa
. "puolueettomuutta" osuustol-mhitaliikkeessä,
kirjoittaa l i i t o n v i r a l ­lisen
ä ä n e n k a n n a t t a j a n , Co-operatorin
elokuun
r a a k a - a i h e l ä h t e i t ä . Edelleen täytyi
suurpankkien, jotka kasvoivat rinnan
suurten teollisuusyhtymien kanssa, et­siä,
edullisia sijoituspaikkoja yhä kart­tuvalle
pääomalleen. Omassa m a ^ -
sa-ei niitä enää osittain voitu sijoit­taa,
osittain eivät ne "poikineet"
k y l l i n hyvin» eivät tuottaneet kapita­listien
mielestä tarpeeksi suuria voit­toja.
Siksi täsrtyy pääomiakin sijoittaa
sellaisiin maihin, missä voitonteko-mähdollisuuddt
olisivat suurempia. S i ­ten
alkoi j a kehittyi pääoman vienti,
yksi imperialismin oleellisimpia talou­dellisia
peruspihi;eitä. .
Menekkialueiden,"*'raaka-ainelähten-den
ja eimenkaikkea pääomasijoitus­ten
turvaamiseksi oli kuitenkin vält­t
ä m ä t ö n t ä saattaa ksrseessäolevat alu­eet
täysin "turvatuiksi". Ne siis otet­t
i i n "vaikutusalueiksi" tai aivan yksin-
Jceessä tekemään, h ä p esittää v l r a l l i -
persoonallisen "ohjelmansa j a teorian-sa".
• •
J a mitä tämä "puolueettomuuden"
apostoli esittää osuustoimintaväelle.
Ensiksi h ä n s e l i t t ä ä e t t ä "Tilanne on
kutakuinkin tällainen: petkuttajat,
n a r r i t ' j a Isänmaalliset äänestävät
. numerossa. Sensijaan etlä
ollen osuiistolmlnttfUIke ei^irol o l l a m i - h ä n vaatU muiden osuustoimintaliik-t
ä ä h e r i s t e t t y ä liikettä, vaan sen tu­lee
pyrkiä/yhtei5toImlntaa,n työläisten
j a farmarien liikkeiden, kanssa riistet­tyjen
työtätekevleö h j v ä k s l . \
Se päätösesitys. Joka. nyt on pan­t
u ylelsäänestykselle, estäisi ykslnpä
keskustelun niistä t ä r k e i s t ä problee­meista.
Joiden ratkaisu hyödyttäisi
riistetyltä työtätekeviä. Näinollen tä­m
ä n päätösesityksen tarkoituksena ei
ole alhoastaao y r i t t ä ä t e h d ä tyhjäksi
osuustotmintakongressin päätöstä,
vaan myöskin eristää "osuustoiminta­l
i i k e työväenliikkeestä. .
Loipullisena tuloksena t ä s t ä olisi se.
e t t ä osuustoimintaliikkeestä tulisi
puhtaasti , kaupallinen liike, jolla e!
olisi minkäänlaista yhteiskunnallista
tarkoitusta. ii «
"Puolneettomans" on vain laoseparsL
''Puolueettomuuden" innokkalmmat-kaan
kannattajat eivät ole teoriansa
kannalla kä3rtänhössä. He ottavat osaa
politiikkaan vieläpä puoluepolitiik­kaankin.
Sen sijaan etjtä he pysyttöU-slvät
"puolueettomina" puoluepolitiik-mammonaa;
haaveilijat, ihmisystävät
j a uudistajat ä ä n e s t ä v ä t sosialismia;
herrasmiehet, filosoofit ja viisaat ei-,
v ä t äänestä ollenkaan." Sen jälkeen
h ä n kuitenkin nyröntää, e t t ä "Kenties
ei ole olemassa sellaista kuin hyvää
hallitusta, mutta on olemassa halli­tuksia,
jotka ovat parempia kuin toi­set."
K u n kirjoittaja on valmistanut
pohjan "paremmalle" hallitukselle
h ä n selittää: "Demokraattipuolueelle
ei ole osuustoiminnasta sen enempää
hyötyä kuin republikaaneillekaan.
Mutta demokraattien presidenttiehdo­kas
Mr. Smith edustaa jotakin uutta^
I f ö n on katolilahaen ja ' katolinen
kiykko sucsii rehellisesti ja vilpittö­mästi
osuustoimintaliikettä. Sen joh­tajat
suosittelevat osuustoimUitalil-kertalsesti
valloitettiin ne, tehtiin niis­t
ä siirtomaita. Arvaamattoman nopeas­sa
määrässä kehittyi silloin kansojen
painajainen, militarismi Ja isilrtomaa-polltiikka.
Mutta ktm "ympäri käydään niin
yhteen tullaan". Pian huomasivat
maailman imperialistiset suurvallat,
ett^ koko maapallo oli jo Jaettu Im­perialistien,
.^e^^-^q,.^^ "Jlsännättömiä"
alueita ei oUut e n ä ä olemassa. Mutta
talouden kehitys ei silti pysähtynyt.
Yhä pakottavammaksi. tuli uusien
markkinoiden tarve, yhä enemmän
kaivattiin r a a k a - a i n e l ä h t e i t ä ja pää­oman
sijoituspaikkoja. Mikäs nyt
neuvoksi? Maa oli jo jaettu, mutta
uutta alaa^ kaivattaisiin! Täytyi ryh­t
y ä ainoaan keinoon: yrittää ottaa
toisUta. Tätä "toiselta ottamista" oU
juuri viimeinen m£^ailmansota. Siinä
menetti -Saksa kaikki siirtomaansa,
paljon h i i l i - , fauta-, ^sinkki- j j i . e . alu­eita
emämaassa. Suoritettiin siis
maailman uudelleen jakaminen.
Mutta imperialismin kautena el yksi
tuollainen jako voi pitkäksi aikaa
vostoliltto. Siksi luodaan sotalijtto-j
a , käydään neuvotteluja, tehdään
ministerien "yksityisiä virkistysmat-koja
"toisiin maihin j.n.e. Ratkaise­van
hetken tullen tulevat kapitalistit
jopa unohtamaan keskeiset riitansakin
käydäkseen yhdessä Neuvostoliiton
kimppuun. Siinä siis yksi polttava so­dan
syy lisää.
Imperialismi vaikuttaa kuitenkin ai­van
suoranalsestlkln työväenluokkaan.
Siirtomaista saa suurvaltojen imperia­listinen
porvaristo suuria voittoja. Nä-mä
voitot ovat paljon suuremmat kuin
m i t ä kotimaassa voitaisiin saavuttaa.
Näistä suurista voitoista voivat ka­pitalistit
nyt h e i t t ä ä jonkun osan työ­väenluokan
eräille kerroksille. Jo
Marx ja Engels havaitsivat tämän
Englannissa. Siten syntyy kalkkia
kapitalistisissa maissa m ä ä r ä t t y työ­väen
kerros, jolle on suorianalsta etua
sllitomaiden r i i s t ä m i s e s t ä . Tämä par­haiten
palkattu työväen kerros muo­dostaa
"työväen aristokratian," Josta
Engels' on niin monia kovia, sanoja
lausunut. T ä m ä ' k e r r o s alkaa tuntea
kuuluvansa kapitalistiseen yhteiskun­taan,
se kadottaa^ vallankumoukselli­suutensa.
Tästä "työväen aristokra­tiasta"
leviää opportunismin myrkky
proletariaatin ruumiiseen. Sodan
edellisenä rauhallisena aikana ei tä­mä
opportunismi vielä selvästi kar­vaansa
paljastanut. Tarvittiin maa­ilmansodan
tulikoe, ejanenkuln työ­väenluokan
suuret Joukot tulivat huo­maamaan
kantaneensa k ä ä n n e t t ä po-veUaan.
K a l k k i työläiset eivät ole sitä
vieläkään huomanneet. Mutta seu­raava
maailmansota n ä y t t ä ä Jo so­keillekin,
mistä on kysymys. Sillä
vanhan sosialidemokratian opportunis­mi
on muuttunut suoranaiseksi pettu­ruudeksi
Ja niiden petturien rikos v.
1914 tulee uuden maalhnansodan syt­tyessä
esiintymään vieläkin häikäile-m
ä t t ö m ä m p ä n ä .
- Edes^mme on kaksi oikein mustaa
sanomalehteä, j o i t a K ä a p r o - s e d t o sa­notaan
käsiteUeen Vapauden toimituk­sessa
ollessaan siten, e t t ä oli kanta­nut
ne tikkujen välissä tunkiolle.
Me emme ole niitä käsitelleet jiiuri
Kaiapron tavalla, mutta olemme niiden
Saastaisuuden vuoksi ryhtyneet mui­h
i n toimenpiteisiin, tavallaan samaan
suuntaan käsrviin kuin h ä n k i n . Olem­me
nim. hankkineet vartavasten kaa­sunaamarit
l a sähkömiehen käsineet,
joiden avulla niitä sitten käsittelem­me.
Emme siksi, e t t ä k ö ne meihin voi­si
m i t ä ä n mustuuttaan henkisesti, t a r ­tuttaa,
mutta siksi, e t t ä ne ovat jo
ulkonaiselta olemukseltaankin sellai­sia,
e t t ä - n i i s t ä yoi saada nahkaansa
hitonmoisen kapin. Niitä voisi ver­r
a t a hyvin prostitueerattuihin naikko­siin,
elleivät lukijat vain katso, e t tä
mustien sielujen äänenkannattajista
poimittua asiaamme käsittelemään.
"Raivaajassa" huomasimme huikean
suurilla otsikoilla painetim Idrjotuk-sen,
j^bka ensimmäiset sanat kuu­luivat:
" V a l t i o l l i ^ n sortokauhujen
maista". Aloimme tutkimaan, että
ahas, jopas niusta velikin on huoman­nut,
. e t t ä oiv olemassa valtiollisten
sortokauhujen maita. Luemme ja
huomaamme, että alussa on aivan
oikein; mainitaan Italiasta ja Liet­tuasta,
mutta siihenpä se veljen se­lonteko
lopsahtaakin. Järki kään­t
ä ä karvaisen pUolen päällepäin ja
p i s t ä ä samaan jonoon Neuvostojiitoh-k
i n ! Neuvostoliitto kuulema kiusaa
k e t t ä seuraajilleen. Se on ainoa uskon­nollinen
järjestö joka s i s ä l l y t t ä ä - o -
suustoiminnan periaatteisiinsa j a ak-tUvlsesti
sitä edistftä. t ä m ä el ole m i ­k
ä ä n teoria vaan se on tosiasia."
Kaimattaa Mr. Smithiä on "puolu­eettomuutta'?,
hyökätä kommunisteja
vastaan on "puolueettomuutta", mutta
s e l i t t ä ä että osuustoi^niptallikkeeff itu-lee
olla työväenliikettä, joka. taiste­lee
työläisten j a työtätekevien farma­r
i en puolesta, on "hajottavaa ja kiis­tanalaista".
T ä l l a i s t a on niiden logiikka, jotka
haluavat riistää osuustoimintaliikkeel­t
ä työväen luokkaluonteen ja jotka
haluavat johtaa |)suustolmintaväen
kapitalististen politikoitsijain ja puo-ktrjotuksessa
ei Suomesta mainittu sa­nallakaan.
Ei siitäkään huolimatta,
SS olisi l i i a n "paksusti sanottu näin
julkisessa sanassa.
N i i n mitkäkö nämä mustat lehdet
ovat? Ne ovat yhdysvaltalainen " R a i ­vaaja"
j a suomalainen " U u s i Suomi".
On kyllä muitakin yhtä törttisia sa­nomalehtiä
olemassa, mutta emme ole
uskaltaneet n i i t ä edelläkerrotuista va­rovaisuussyistä
useampia tilata. Em­mekä
tarvitsekaan. Iföissä on kyHiksL
T ä m ä n pienen esipuheen j ä l k e e n siis me tunnemme y h t e n ä valtiollisten sor-voimmekin
käydä varsinaista, noista j tokauhujen eturivin maana. Mutta
"vallankumouksen vanhimpia veteraa­neja"
— hirveää — h i r v e ä ä ! —. Emme
jouda tässä pitkiin puheisiin, kysym­me
vain, e t t ä k e t ä h ä n ne vanhat val­lankumouksen
veteraanit ovat. Joita
musta veli tarkottaa? Tietysti por­vareita,
ksmsainvälisiä imperialistival-tojen
Venäjälle lähettämiä vakoojfa
j a mm-hamiehiä.
Mutta oikeastaan ei tuo kohta suu­remmin
k i i n n i t t ä i i y t mieltämrae. M e i l ­l
ä oli tuosta kirjotuksesta muuta et-sitjtävää.
Etsiinme, että eikö siinä
sanallakaan mainita Suomesta, jonka
vaikka siellä viime viikolla tuomit­t
i i n lähes viisikyminezitä työläistä
valtiollisista syistä sadoiksi vuosiksi
vsmklloih^. Ja' eräskin näistä tuo-n
u t t i in kokonaista^ viideksitoista vuo­deksi!
Sanaakaan näistä miehistä Jä
naisista, jotka työväenluokan vapaftis-talstelun
-vuqksi saivat njrtkin as­tua
Suomen vjökoisen vallan kuole-mankomeroihin,
ei mainita "työväen-l
e h t i " "Raivaajassa". Miksi? Siksi, et­t
ä raivaajalainen "työväenliike" ei
myönnä Suomea valkoisen terrorin
m a a k s i , ' \ ^ t ä k i n huolimatta, e t t ä siellä
ovat tuhannet työläistoverimme hau­datut
koirakuoppiln, rääkätty vanki­loissa
ja ohranan kalmanhajuisissa
komeroissa.
Mutta s i t ä h ä n ei oikeastaan ihme*
t e l i ä sovikaan. Eihän "Raivaaja"
muuten mustan taantumuksen ääni­torvi
olisikaan jos se sanallakaaCn puo­lustaisi
näitä työläisten kannalta kat­seen
sy3rttömiä työläisiä. Mäkelä on
tuntenut "Raivaajan" ja siksi h ä n on
antanutkin sille asiaankuuluvan tik-ktikäsittelyn.
Samoin kuin mekin
olemme sen laskeneet samaan lahko­kuntaan
kuuluvaksi kuin suomalaisen
"Uuden Suomen".' Tämä. viimeksimai­n
i t t u lehti on myöskin tällä kertaa
edessämme. Ja sutä luemme "uu­tisen",
e t t ä Ruotsin kommunistit ovat
perustaneet puolueensa yhteyteen va-kcnujärjestön.
Joka luonnollisesti va.
koilee Neuvostoliiton hyväksi. Lehti
lueiden helmaan j a e s t ä ä työtätekevän
luokan rakentamasta omaa itsenäistä
poliittista puoluettaan,
K a i k i e n edistysmielisten osuustoi-mintaihmisten,
huolimatta siitä mikä
h e i d ä n poliittinen tai uskonnollinen
käsityksensä onkin, tulisi avata silmän
s ä jä ymmärtää näiden puolueetto-muusmanöverien
todellinen tMkoitus.
Amerikan osuustoimintaliikkeen tule­vaisuus
vaatii että sen tulee ennen
kaikkea oUa todellista työväenliikettä.
Keskitetyn kapitalismia alaisena ei
osuustoimintaliikkeellä ole muuta va-likoiniisen
mahdollisuutta kuin elää
j a kasvaa suureksi yhteiskunnallisek­si
liikkeeksi tarkoituksella avustaa
riistetyltä t y ö l ä ^ e.
kertoo, e t t ä kokous oli pidetty salai­sesti
ja että siinä oli p ä ä t e t t y hä­v
i t t ä ä kalkki, m i k ä v ä h ä n k i n haiskah­t
a a sellaiselle, e t t ä poliisivalta voisi
sekaantua puolueen asioihin. Lehti
selostaa pitkästi kokousta Ja kertoo
lopuksi päätetyn, e t t ä ruvetaan vakoi­lemaan.
Ikäänkuin se, ei olisi sellai­nen
homma johon ei poliisinyrkit se­kaantuisi!
— Uskokoon ken taitaa
n ä i t ä "Uuden Suomen" "uutisia", n i in
varmasti h ä n tulee autu^iaksl.
M u t t a me tiedämme, e t t ä on sellai­siakin,
jotka hotkaisevat t ä y d e s t ä nä­mä
Suomen kaulankatkaisijahallituk-s
^ ä ä n e n k a n n a t t a j a n "uutiset", ja
yksi sellainen on t ä l l ä mantereella i l ­mestyvä
"Raivaaja". Siinä on sel­lainen
"työväenlehti", jokia vastaan
kakistelematta nielee kurkustaan >^ias
m i n k ä l a i s t a moskaa tahansa, kunhan
niissä vain jollaMn tavalla haukutaan
kommunisteja. Ja- kiitollisuuden o-sotukssksi
sitten vaikenee siitä • koko
maailmassa, vieläpä vapaaroielisten
porvarienkin Jres^udessa, timnetusta
tosiasiasta, e t t ä Suomi on valtiollisten
sortokauhujen maa. Pahinta lajia.
N i i n , ehkäpä t ä m ä r i i t t ä n e e . " U u d en
Suomen" J a "Raivaajan" yhdessä
muodostamaa valtiolEstia timkiota
työläiset kammoo, muutenkin, joten
n i i s t ä puhuminen on o i k e a s t ^ n tur­haa
voiteen haasliausta; i » a r a n p i ra^
e t t ä otetaan ilman p i t k i ä puheita p i t ­kävartiset
talikot ja nakataan - -koko
roska kärryille ja viedään tumpaue.
Lappovaaran Isfco.
^ ^ ^ ^ ^ ^