1928-10-04-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
.M Sivu 4 /TorstaiiK^^ lokakmin 4 p;iia~Thur.; Oct 4 No. 216- 1928 »Jo. 21 I 7 M . Ostvia. ]a!Uis*. yaän « a s s n t a i . Ja siZrZttTfai fihiiyChisZ. VAABA. T O I M I T T A J A T t B. A- TEXHCKEÄ. H- SUUU B . PEHJCOXES. Sfijataced «t A * p M t OfCn D^a^taaM, OBsa*. u «KOBd elaaa aaner. imOTCSHnraAT VAJAUDESSA; IMMnmoTBtact « I M fceu. «tflO Ucai IM«U«. — A»ioIUa<>o«i»«aae*ikKf SOe. ^ i M U u m . — . :. KhiWiiTHTt>ilini»Hl MI SOe. ketu, tlJOO l kertaa. — Sr»tTBdUteu«»k»«« 1^.' r if''^,/: ? AfJB«<äJa»«aka«« CCU» kerta. »Jn UkA UtUM. — »itaatfmotBfcaft ilJCO kerta- — IC»ol«»«»a»ot»i- - M- e A katta. SOe. liiäa<;k«a kiftoal«»iwla tai o a ä t e j ^ i t i - . — HaJalaactUaot^ ja rw(^^aotska^ K? ^ ^ : - \ H ' ' ~ ; . ' « e . teta.-' $lsa k o l a a kerta». — T>£^&Blaemiica ja » a u l l t i i f a a , MhMXiji. tikM, ai taBa ia«tTi«>äia, yaital aaiiklieaUs. ioOIa TILAUäHnCIAT: 1 «k. <4J6. < kk. » t a » . S kk- fl.TS i a 1 kk- - TiTi<lT»»altoa»i« Ja Sooneo a t U oaaaBr : 1 *k. «fiJO 6 kk. <3.S0. 3 ^ «3.00 Ja 1 kk. n.M. VAPAUS {Vhttly) - ^ t b a «Oy «««»a of r i a a JA Vorker» fa Cuada. PaBtufceJ aaUr ai SaÄory. Ontario. l A t c e a aio»Bl JfaaolokKl p i U i olla koBttoT-:»*^ k e i l o 4 ip. ilm«»tTio«P*"«» ei«tni.e»»- arkSpiJtäBä. Vapaaaea toimitB..- Haonea»to 207. JkUcker BsHdicfc 4 DuAaa £t. Puhelin Vayaadea koottorii t l b e r t j B«iWi»#. 35 toraa Sf. Poieli» 183». Po»t;o»ot<>; Bo» «». SaJbory. Ont. Caacnl a^ettidof ratea Tfc. per eol. faeb. Miaimoto ekaifa for a J a ^ isaertioa TSe- « ttw beit atfTcnulsg mediB» amoa« tbi» FSnalA PeopJ» ta Caaada. l a a ctta a a j o i » tahasaa «>a TaÄ»tt«t*«B«inUi.e«a klrjeeaeeaae. kirjottakaa oadelleea UikkeeahoUaJa. aaaoaBfaena cim*Ui; J. V. SMiSASTO. ItikkaenhoHala. • / . • Osuustoiminta PnoliieettomaasDiaDÖveri Amerikao osoos-toimintaliikkees^ m r j . George Halonen. Kapitalististen m a i 4 ^ osuustoimintaliikkeissä on havaittavissa pyrkimyst ä "reformeerata" liike sellaiseksi, ett ä se sopii oleelliseksi osaksi kapitalistiseen järjestelmään. J a t ä t ä t e h d ä än s i i tä huolimatta vaikka osuust<äminta-l i i k e pohjaltaan on inroletariaatin 111- m Kansainliiton imperialistit oikeassa vanssaan Viimeksi Genevesää pitämässään kokouksessa joutuivat Kansainliiton imperialislit vihdoinkin ilmaisemaan peittelemättä ja selvään to-cleMiset, raa'aL ja sotaiset aikomuksensa. Nc pasifistiset fraasit, joita on helistehy Kansainliiton viidessäkymmenessä eri kokouksessa, on nyttemmin sysätty syrjään, Imperia- Hsliset vastakohdat ovat nyt edessämme räikcämpinä kuin milloinkaan ennen. Aseistariisuminen on kielletty säälittömän suoraan ja halveksuen. Aseistautumiskilpailu ja uhkaava sodan vaara ovat kaikki kaikessa. Kiihotus Neuvostoliittoa vastaan, mitä syytetään kansalaissodan opettamisesta, osoltau tuu olevan kapitalistien Kansainliiton olemassaolon ainoa tarkoluspe-rä, ainoa seikka, mikä yhdistää imperialistiset valtaherrat. Kaikkien taaiden sosialidemokraatit ovat yleisen halveksumisen- esineinä, sillä he 'ovat imperialististen sodanlaitta-jäin kaikkein ov^ampia puhemiehiä i f J ^S .Ja^mesliareila.. , j ' Kun japanilainen edustaja oli esittänyt selvän imperialistisen liit- $ ' tojulistukseni kiin Belgian ulkomi-f- C^ / - nisteri oli pitShyl kiihottavan impe-f Gmlislisen puheen, biita Breitscheid äpiibdeerasi, niin niiden jälkeen f, ' Briandin puhe, mitä niinikään ter-vehdlittiih aplobddlla, loi asioihin f täyden selvyyden. Tähän tilantee- 1 scien nähden pii tunnusmerkillistä se, että johtayat liberaaliset lehdet ovat julkilaiisuneet pahottelunsa sii^ i ettei i tuota^raäkaä imperialistisia sotaftaMtetta esit^ joku sör ; «loisti. Demokraa^^^ ; sen arvelevat, ettei tuo eo' i i i V ; >le sopusoinnussa rauhan Briandin porvarillisen hengen kanssa, vaaii ^f• että se pikemminkin pitää yhtä ' Toisen kansainvälisen jöhtavainso-katsäntokannan ^^Vossische Zeitung" }df Mi sial idemokraattien kanssa. ^ jotiaa siitä: F" ''Emnie t)HsK telleet, -vaikka f! Paul Boncbur j,:^ . Ranskan edustajana olisi jälleen tänään ilmiläusunut tuon katsan-tökannan, mikä on oleellisesti : hänen. Sillä Paul Boncour.jo- Ijl*' epäilemättä on Ranskassa, tai " •• vaikkapa pääministeri Poincare, olisi pystynyt paljoa kohteliaam-kalle. Kun Saksan sosialidemo- Icraaltinen lehdistö vain surkuttelee sitä, että Briand puhui niin persoonallisesti Mylleriä vastaan ja ctlä Briand esitti muutamia "onnettomia lauseita", niin porvarileh-distö yksimielisesti julistaa, että Briandin puhe tietää Locarnön politiikan täydellistä hylkäämistä ja että se edustaa perusteellista muutosta koko ulkoraaapolitiikan suunnassa. Tuon Briandin puheen taustana on, itse asiassa, koko maailman im perialististen. ristiriitain tavaton voi mistuminen. Se on hilkka ilmaisu siitä seikasta, että englantilai^-ame-rikalaisten vastakohtain peittäminen ei enää ole mahdollista nykyiselle imperialistiselle ' kehitysvaiheelle.^ Briand erikoisesti ylisti englantilais-amerikalaista merivarustelusopimus ta, minkä Yhdysvaltain hallitus bn leihiannut vihamieliseksi toimenpiteeksi. Briand julkisesti kannatti vaaranalaiseksi joutuneen Englannin maailmankaupai; herruutta, selittäen että Saksan kaupp^ajb^aston nopea uudelleen rakentaminen on itse asiassa sotaan valmentautii^istal ! Hän 09otti Saksan raskaan teollisuuden vaurastumisen vain siksi, että hän siten saattoi julistaa kaikelle maailmalle, että mahdollisuus tuon suur teollisuuden muuttamiseksi sotateollisuudeksi muutamassa päivässä tietää suurta sodan vaaran lisäänty mistä. RansI^ impepalidtinen hai litus näin ollen asettaa Saksan uuden imperialismin samanlaiseen asemaan kuin niissä Saksan imperia lisihi oli ennen .:i!s0d9n "puhkea mistä 1914. Tätä Salaan imperia lismin uutta asemaa täytyt Briandin nyt julkisesti paheksua, sillä viimeisten kuukausien kuluessa on Saksan uusi imperialismi pyrkinyt läheisempään yhteistoimintaan Yhdysvaltain imperialismin kanssa. Tämän yhteistoiminnan täytyi herättää vihamielisyyttä Suurbritannias-sa.;.^ • • k e t t ä . Sen on s y n n y t t ä n y t riistettyjen taloudelliset edut ja sanrat edut e-delleenkin vaativat osuustoimintaliikkeen ottamaan osaa t y ö t ä t e k e v ä n luokan taisteluihiru Vaikka osuustoimintaliike Amerikassa on suhteellisesti heikkoa,'on kysymys sen luonteesta e r i t t ä i n tärkeä sen vastaiselle kasvamiselle. Näinollen ei voida välinpitämättömyydellä sivuuttaa yrityksiä poistaa Amerikan osuustoimintaliikkeestä sen luokka-luonnetta, vaan päinvastoin sen tulee innostaa kaikkia' edistysmielisiä osuus- Bdelleeh päätettäköön, että U i ton toimeenpaneva komitea valtuutetaan, j a velvoitetaan käytäntöön sovelluttamaan tätä päätöstä la m ä ä r i t t e l e m ä ä n mikä on tällaista hajottavaa j a kiistanalaista keskustelua." Onko '^uolntjettomans" mabdollinen? Me elämme luokk^hteiskunnassa missä tuotantosuhteet määrittelevät ihmiset eri luokkiin heidän taloudellisten etujensa perusteella. Vaikka k a i k k i ovat kuluttajia, vain osa naiskaan nähden, he ^tekevät m i t ä Okeä-mielisempiä hyökkäyksiä työläisten i t s e n ä i s t ä poliittista toimintaa vastaan j a erikoisesti y l i t ä työläisten puoluetta, n i m i t t ä i n W<H-kers OStommunisti-) puoluetta vastaan- Tyypillinen t ä s s ä suhteessa c n Amerikan Osuustoimintaliiton johtokunnan j ä s e n e n J . H . Walkerin lausunto. Tässä näyte hänen "puolueettomuudestaan": t ä omistaa j a kontrolleeraa tuotantovälineet j a t ä m ä n omistuksen avulla tuo osa, kapitalistiluokka, riistää työt ä t e k e v i ä . Näiden luokkien taloudelliset edut ovat luonnollisestikin erilaiset j a se muodostaa näiden luokki- ..; „ mm ja lempeammin sanomaani .... „ v . i - . (, : ...ir»*^> j •• }määräaikaa. Jo ennen K a n s a m l u t on sen, mihkii B r i a n d esitti m m pe- , i , ,, . , ^ ' f i!%S^ ' - " : T : - ; ^ •:. ;.• ^^ kokouksen alkamista $^iSi(f:i';i^^'i^-^'':^--xm, k ö m p e l ö s t i ja epadiplomaat- -^tiscsti." V Vain h a ^ on eosialidemokraat-^ tisten johlohenkiliJideh todellisen , tehtävän luonne tullut selvemmin V osotetuksi ulkomaisen poliii vaiheeii käännekohdassa» että kun imperialistiset vastakohdat kävvät täten entistään ankarammik- « . . . si ja kun kaikenlainen keskustelu aseistariisumisesta'. julkisesti kielletään, niin englantilais-raiiskalainen imperialismi ei tietenkään aio luopua valta-asemastaan Reininmaalla Itai, ei ainakaan luopua siitä ennen sen ni- - mittain sosialidemokraattiset johto- ^l^pSj hsnkilot esiintyvät imperialistien . edustajina, imperialistien; joilla on samanlainen katsantokanta kuin . , , sosiaiidemokrjaatcillakin, paitsi että ^ viimeksimainitut kykenevät parempi; V , min peittämään sotien punomisen kohteliaisuudella ja lempeydellä! Saksan: sosialidemokraattisen puolueen päa-äänenkanpatta ja, "Vor-xvärts*' onkin heti ryhtynyt pettä-il^) , mään työläisjoukkoja, salaamalla todellisen asiain tilan. - ••''*'Vorwärts" %h\' näet kirjottaa hei lävaroen "Briandin 1^*' polemiikista Mylleriä vastaan", ja tuosla "onnettomasta puheesta". ^^-jvK'.' peiaelemäaä Briandin puheen ää- 'y. mMkiyi-Ai,^i^Sitti.:^s - :ters\-yvdestä, ,' kuvaten . >5^--\'.' rimaisesta . . VM-X mursfcasrvaksi sekä semmoiseksi, ^i^^J|^^.^Jie*sä?^t^ Sak- ''. '"^^ san tähänastiselle Ulkomaapolitii-huomautti Poincare StresemanniHe, kun Saksan hallitus osotti ennenaikaista innostusta Kelloggin sopimukseen nähden, että Reininmaan tyhjentämisestä saatetaan keskustella vain samassa yhteydessä, kun^ puhutaan Amerikalle maksettavain velkain suorittamisesta ja Puolan körr^to-rin turvaamisesta. Tällä selityksellä on ollut niin jäähdyttävä vaikutus Saksan sosialidemokraattisiin ministereihin nähden, ettei herra Myller uskaltanut Geneven-puheessaan mainita halaistua sanaa Reininmaan tyhjentämisestä. Mutta sitä tylym-p| ä on ollut vastakkaisen leirin käyttämä kieli. Belgian ulkoministeri, joka on englantilais-ranskalai-sen j-stävyysliiton aseenkantaja, näet lisäsi Ppincaren ehtoihin sen, että 'Reininmaan pysjTäinen kontrolli on saatava aikaan. Kun englanli-lais- ranskalaiset sotajoukot parhaillaan pitävät yhteisiä manöverejä Reininmaalla, niin moinen lausunto on selvän selvä tarkotukseensa nähden. Saksan imperialismin, ja sen sosialidemokraattisten sanomalehtimiesten suuri agitatsiöni- ja propa-gandaryntäys Reininmaan tyhjentämiseksi aivan heti, on siis mennyt täydelleen niyltyjn. Tässä suh-toimintaihmisiä ei ainoastaan olemaan, « « > ä " s e n luokkataistelun pohjan, varuillaan sen suhteen, vaan vieläpä taistelemaankin todellisen proletaarisen osuustoimintaliikkeen rakentamiseksi. • Meridllepantavaa on se, e t t ä New Yorkissa oleva Consumers Co-opera-tlve Services Ja Minneapollssa oleva F r a n k l i n i n osuusmeijeri ovat panneet alulle "puolueettomuutta" koskevan y-lelsäänestyksen Amerikan Osuustoi-mlntaliittoon kuuluvien osuuskuntien keskuudessa. Kumpikaan edellämainituista osuuskunnista ei ole kokoonpant u proletaarisista aineksista. Cpnsu-mers Co-operative Services osuuskun-, n a l l a on joukko kahviloita pääasiallisesti New Yorkin ei-proletaarlslssa o-islssa. F r a n k l i n i n osuusmeijeri taasen, vaikka se onkin alkuaan lakon johdosta syntynyt osuuskunta, m e n e t t ää se alkuperäisen työläisomlnalse.i tais-t e l u h e n k e n s ä laajentuen keskiluokka-aineksen ) j a pikkukaupplalden avulla. E d e l l ä m a i n i t u t osuuskunnat e s i t t i v ät ylelsäänestykselle seuraavanlaisen p ä ä tösesityksen: Osuustoimintaliike, sen ollessa n i i den joiden taloudelliset edut vaativat muutoksia nykyiseen järjestelmään, selvää luokkataisteluliikettä ei voi j ä t t ä ä huomioonottamatta luokkajakoa. Näytellä tässä tilanteessa "puolueettomuutta" merkitsee itse asiassa kapitalistiluokan kannattamista. , Elävälle ja taistelevalle liikkeelle ei ole mahdollista pysytellä yhteiskunnallisten taistelujen ulkopuolella. Tämän liikkeen- täytyy harkita ja keskustella eri -taloudellisista j a valtiollisista, teorioista j a määritellä kantansa työyäenluoköÄ suuriin probleemeihin n ä h d e n . " psanstolmintakongressin päätös "Minä kannatan lÄätösesitystä yhdellä ehdolla, n i m i t t ä i n sUlä, ett ä l i i t o l l a ' tulee oHa oikeus keskustella^ j a j Ä ä t t ä ä poliittisista a-sioista siinä määrä.s.«ä, e t t ä sillä o n oikeus puhdistaa rivinsä kom-mtmisteista j a fascisteista. Olkootpa h e i d ä n julkiset laustmtonsa m i tä tahansa, minä olen kokemuksen kautta tullut t i e t ä m ä ä n , e t t ä heid ä n tarkoituksenaan on hävittää jokainen liike, joka pyrkii paranta-H maan työläisten olosuhteita, paitsi kommunistisia j a fascistisia l i i k k e i t ä , joiden avulla he toivovat saattavansa vallankumouksen kautta diktatuurin voimaan ja perustaa lajyhälistön despoottisen hallituksen, antaen toimeenpaneville virkailijoille, jotka he valitsevat, samat valtuudet, jotka tsaarilla oli valtakautenaan. Amerikan Osuustoimintaliiton viides kongressi, joka pidettiin Miimea-pollssa marrask. 4—6 p. 1926 ykslmle-sesti p ä ä t t i: "Koska osuustoimintaliike luonteeltaan on ensi sijassa työväenluokan l i i k e t t ä nykyistä* volttojärjestelmää vastaan, j a ' « " " P ä ä t e t t ä k ö ö n , että supusolnun Ja yhtenäisyyden t ä h d e n Osuustoi-mlntaliitto t ä t e n siihen kuuluvien osuuskuntien ä ä n e s t y k s e l l ä p ä ä t t ää k i e l t ä ä kongressissaan keskustelun n ä i s t ä kahdesta hajottavasta ;Ja kiistanalaisesta m i e l i p i t e e s t ä: 1. Kommunismista, sosialismista j a muista poliittisista Ja taloudellisista teorioista. : 2. Siltä k a n n a s t a ' m i n k ä ostius-tolmhitamlestez^ Ja osuustoiminnallisen liikkeen tulisi ottaa sellaisia mtnta poliittisia tai taloudellisia l i i k k e i t ä kohtaan. teessä ei myös Saksan uusi kokoomushallitus, mikä toimii sosialide^ mokraattisen johdon alaisena, ole täyttänyt kansaa yllyttäviä vaalilupauksiaan. Se on ulkopolitiikassaan -kärsinyt suoraA häviön, minkä kustanniikset joutuu Reininmaan ja Westphälian työväestö kantamaan. - Häviöön joutuneilla Saksan ulko-politikan ajajilla on vain yksi toivo jälellä. Briand näet sanoi heille selvästi, että kansain (se on kapitalististen hallitusten) kansainvälinen liitto on ylläpidettävä keinoilla millä hyvänsä, ellei sen paikkaa tahdota ^ntäa jollekin muulle kansainväliselle. Hän sanoi liikutettuna, "että siinä tapauksessa joutuisi Europa semmoisten tapahtumain pyörteeseen ,mitkä johtaisivat nykyisen kulttuurin ja sivistyksen kukistumiseen". Tätä lausuntoa hän täydensi, sanomalehdistön edustajille pitämässään puheessa, huomaut taen ettei Saksan kansleri pidä niie-lessään^ sitä seikkaa, että "Venäjä pitää kansalaissotaa luvallisena". Tämä on juuri se perusta, minkä takia kaikkien maiden irnperia-s listit tulevat, viime tingassa, jälleen yhtymään. Tämän takia tulevat Briand ja Cushendun jäileen puristamaan Stresemannin ja Myl-lerin kättä sekä Paul Boncpur sj; eilemään Breitscheidia. "Vorwärt-iillä" ei ole mitään muuta sanottavaa tuosta hyökkäyksestä, minkä Briand teki Venäjää vastaan, kuin että nämä julistukset "saattavat kysymyksen entistään monimutkaisemmaksi". Mutta tämä oli syrjäsieik- :a, josta Briandin oli turha puhua, sillä tällä (Venäjää vastaan tähdätyllä ) rintamalla olisi ^ muutenkin ollut täydellinen yhteisymmärrys. Tuo imperialistien vastakohtain korostuminen, halveksiva suhtautuminen aseistariisumiseen ja - ilmeinen sodan vaaran lisään^mihen pakottaa itsekunkin maan proletariaatin rakentamaan eheän luokkaririta-man ja, taistellessaan uhkaavaa sodan vaaraa vastan, entistään tiiviimmin tukeman Neuvostoliittoa. IFtlhelm Koneju "Koska nykyisen yhtelskunta-talousr j ä r j e s t e l m ä n muutot'voidaan sukaan-saada vain koko työväenluokan' yhteistoiminnan kaiitta, n i in " P ä ä t t ä ä tämä^ Amerikan Osuus-tolmintaiuton viides kongressi selittää osuustoimintaliikkeen olevan osan y-l e l ^ t ä työväenliikkeestä j a sen -vuoik-s l osuustoimintaliikkeen on pyrittävä yhtelstoltnlniaaTi farmareiden ja työ- I ä i s t en fcfttfciripn liikkeiden kanssa r l l s - t e t t j l en raatajien hyväksi.'' T ä iM Amerikan ^ v i r a l l i n e n julistus s e l i t t ä ä pälyän selvästi, e t t ä nykyisen yhteiskuntajärjest e l m ä n muuttaminen on niin suuri t e h t ä v ä , e t t ä se vaatii koko työväen-lyokan yhtenäistä 'toimintaa ja n ä l n - " M i n t i n mielestäni n ä i t ä herroja ei olisi suvaittava osuustoiminnallisessa liikkeessä tai ammattiunionis-tisessa liikkeessä tai m i s s ä ä n muussa, t y ö l ä i s t e n Uikkeessä, jotka käs i t t e l e v ä t , oloja sellaisina kuin ne ovat ja perustamiensa järjestöjen kautta käyttävät taloudellista ja poliittista valtaansa ja vaikutustaan, ratkaisten pröbleemejaan ja edistyen , rauhallisesti. Kokemuksesta m i n ä tiedän, e t t ä totuudella, rehellisyydellä ja inhimillisyydellä ei ole paikkaa heidän ^ ohjelmassaan.' Näin t ä m ä M r . Walker haluaa "poistaa" k a i k k i "hajottavat" j a "kiistanalaiset" kysymykset punaisten hyökkäyksellä. J a h ä n p i t ä ä valheelliset j a harhaanjohtavat selityksensä esimerkkiin s i i tä puolueettomuudesta mitä ylels-äänestyksessä esitetään. Hyökkäys kommunisteja ja heidän "polUttista j a taloudellista teoriaansa" vastaan eivät ole ainoat kysyn^ykset, joiden otaksutaan kuuluvan "puolueettomuuteen", vaan myöskin hyökkäys koko työväenliikettä vastaan on osa t ä s t ä "puolueettomuudesta" Ja kalkki IMPERIALISMI Kohtalokkain virhe, minkä sosialidemokraatit tekevät imperialismin olemusta käsitellessään, on se, että he luulevat impeftalismin olevan vain j o t a k i n t i l a i ä i s t ä , jotakin, mikä el oleellisesti kuulu itse kapitalistiseen talousjärjestelmään. Hehän luulevat, t a i "^Tinirin vakuuttavat niin tekev ä n s ä , — e t t ä imperialismi on vain j o k i n erikoinen politiikta, jota muutamat vallat ajavat, mutta jonka ajamisesta kapitalistit aivan yhtä hyvin voisivat luopuakin k a p i t ^ t i s e n järj e s t e l m ä n suti oleellisesti muuttumatta. He eivät näe, e t t ä imperialismi on kapitalismin erikoinen v^he, jolla on juurensa kapitalistisessa taloudessa ja joka on kehittynyt edellisestä ;^apaan k i l p a i l u n vaiheesta. Kapitalistinen kilpataistelu johti y h ä suurenipien kajdtallstiryhmien syntymiseen, koska kilpailus.sa suury r i t t ä j ä aina lyö "pienen miehen". Lopulta n ä i s t ä yhtymistä tuli alallaan hallitsevia, monopolistisia yhtymiä, jotk a yksinään voivat hallita markkinoita, m ä ä r ä t ä mieleisensä hinnat j.n.e. Monopoli siis syrjäytti vapaan kilpailun. Mutta oman maan markkinat käyvät ahtaiksi täUaisille jättiläisyhty-mllle. Niiden täytyy hakea ulkomal-asiaa parantaa. Kehitys kulkee yhj eteeniÄin- Viiine vuosien tekniiiineQ edistys on ollut tav%tt<Hnan nopea. Useille v a l i o l l e , n i i d e n omistavat ^^ala-eet- ovat käjhöeet taaskin l i i a n ahtaiks i Ja " v a ^ M a " alueita el edelleen-k ä ä h ole-. . K i i n a a y r i t e t ä ä n jakaa, mutta s i i n ä k ä ä n ei päästä sovintoon osuuksista ja^jkansaljipen vapausliike-' k i n on esteenä. Siksi ei taaskaan ole edessä m u u . k i i i n entinen keino: "ott a a toisilta!^ U u s i , maailman sota. Imperialismi t^ee toistuvat sodat k i e r t ä m ä t t ö m i k sL V.v. 1914—1918 maailmansota el ollut viimeinen sota. Sot i a tulee jatkumaan sUhen asti, kunnes maailman proletariaatti tekee lopun koko kapitalisesta järjestelmästä. M i k ä ä n muu ei auta. Kansainliitto ja "sodan julistaminen laittomaksi" on v a i n humpuukia, j o l l a työväenluokkaa koetetaan johtaa harhaan, jotta se sodan puhjetessa antaisi vioda itsensä teurastuspenkkiin. Sotaan ajaa kapitalisteja toinen-k i n tekijä: Neuvostoliiton olemassaolo. Kapitalismi j a sosialismi eix-Jit pitkän aikaa voi e l ä ä toistensa rinnalla. Neuvostoliiton esimeri£ki n ä y t t ä ä kaikille sorretuille kansoille j a luokille vapahduksen tien. Kapitalistit eivät vcl nukkua öitään rauhassa niin kauan s i a markkinoita.'samoin täytyy n i i - j ^"^n Neuvostoliitto on olemassa. Sik-den etsiä yhä uusia ja halvempia j s i täytyy niiden y r i t t ä ä tuhota Neu-sellalnen mikä on työväenluokan puolesta k ä s i t e t ä ä n "kiistanalaiseksi ja hajottavaksi". Amerikan Osuustoimintaliiton presidentti t r i Warbasse on monissa k i r joituksissaan esittänyt, että "suurin osa Ihmisistä on työläisiä ja näin ollen suurin osa narreista on työläinä. . " Mutta Mr. Walkerilla .ei ole m i t ä ä n sanottavaa t ä t ä "taloudellista teoriaa vastaan. T r i Warbasse, Joka Inn<&kaasö kannattaa . "puolueettomuutta" osuustol-mhitaliikkeessä, kirjoittaa l i i t o n v i r a l lisen ä ä n e n k a n n a t t a j a n , Co-operatorin elokuun r a a k a - a i h e l ä h t e i t ä . Edelleen täytyi suurpankkien, jotka kasvoivat rinnan suurten teollisuusyhtymien kanssa, etsiä, edullisia sijoituspaikkoja yhä karttuvalle pääomalleen. Omassa m a ^ - sa-ei niitä enää osittain voitu sijoittaa, osittain eivät ne "poikineet" k y l l i n hyvin» eivät tuottaneet kapitalistien mielestä tarpeeksi suuria voittoja. Siksi täsrtyy pääomiakin sijoittaa sellaisiin maihin, missä voitonteko-mähdollisuuddt olisivat suurempia. S i ten alkoi j a kehittyi pääoman vienti, yksi imperialismin oleellisimpia taloudellisia peruspihi;eitä. . Menekkialueiden,"*'raaka-ainelähten-den ja eimenkaikkea pääomasijoitusten turvaamiseksi oli kuitenkin vältt ä m ä t ö n t ä saattaa ksrseessäolevat alueet täysin "turvatuiksi". Ne siis otett i i n "vaikutusalueiksi" tai aivan yksin- Jceessä tekemään, h ä p esittää v l r a l l i - persoonallisen "ohjelmansa j a teorian-sa". • • J a mitä tämä "puolueettomuuden" apostoli esittää osuustoimintaväelle. Ensiksi h ä n s e l i t t ä ä e t t ä "Tilanne on kutakuinkin tällainen: petkuttajat, n a r r i t ' j a Isänmaalliset äänestävät . numerossa. Sensijaan etlä ollen osuiistolmlnttfUIke ei^irol o l l a m i - h ä n vaatU muiden osuustoimintaliik-t ä ä h e r i s t e t t y ä liikettä, vaan sen tulee pyrkiä/yhtei5toImlntaa,n työläisten j a farmarien liikkeiden, kanssa riistettyjen työtätekevleö h j v ä k s l . \ Se päätösesitys. Joka. nyt on pant u ylelsäänestykselle, estäisi ykslnpä keskustelun niistä t ä r k e i s t ä probleemeista. Joiden ratkaisu hyödyttäisi riistetyltä työtätekeviä. Näinollen täm ä n päätösesityksen tarkoituksena ei ole alhoastaao y r i t t ä ä t e h d ä tyhjäksi osuustotmintakongressin päätöstä, vaan myöskin eristää "osuustoimintal i i k e työväenliikkeestä. . Loipullisena tuloksena t ä s t ä olisi se. e t t ä osuustoimintaliikkeestä tulisi puhtaasti , kaupallinen liike, jolla e! olisi minkäänlaista yhteiskunnallista tarkoitusta. ii « "Puolneettomans" on vain laoseparsL ''Puolueettomuuden" innokkalmmat-kaan kannattajat eivät ole teoriansa kannalla kä3rtänhössä. He ottavat osaa politiikkaan vieläpä puoluepolitiikkaankin. Sen sijaan etjtä he pysyttöU-slvät "puolueettomina" puoluepolitiik-mammonaa; haaveilijat, ihmisystävät j a uudistajat ä ä n e s t ä v ä t sosialismia; herrasmiehet, filosoofit ja viisaat ei-, v ä t äänestä ollenkaan." Sen jälkeen h ä n kuitenkin nyröntää, e t t ä "Kenties ei ole olemassa sellaista kuin hyvää hallitusta, mutta on olemassa hallituksia, jotka ovat parempia kuin toiset." K u n kirjoittaja on valmistanut pohjan "paremmalle" hallitukselle h ä n selittää: "Demokraattipuolueelle ei ole osuustoiminnasta sen enempää hyötyä kuin republikaaneillekaan. Mutta demokraattien presidenttiehdokas Mr. Smith edustaa jotakin uutta^ I f ö n on katolilahaen ja ' katolinen kiykko sucsii rehellisesti ja vilpittömästi osuustoimintaliikettä. Sen johtajat suosittelevat osuustoimUitalil-kertalsesti valloitettiin ne, tehtiin niist ä siirtomaita. Arvaamattoman nopeassa määrässä kehittyi silloin kansojen painajainen, militarismi Ja isilrtomaa-polltiikka. Mutta ktm "ympäri käydään niin yhteen tullaan". Pian huomasivat maailman imperialistiset suurvallat, ett^ koko maapallo oli jo Jaettu Imperialistien, .^e^^-^q,.^^ "Jlsännättömiä" alueita ei oUut e n ä ä olemassa. Mutta talouden kehitys ei silti pysähtynyt. Yhä pakottavammaksi. tuli uusien markkinoiden tarve, yhä enemmän kaivattiin r a a k a - a i n e l ä h t e i t ä ja pääoman sijoituspaikkoja. Mikäs nyt neuvoksi? Maa oli jo jaettu, mutta uutta alaa^ kaivattaisiin! Täytyi ryht y ä ainoaan keinoon: yrittää ottaa toisUta. Tätä "toiselta ottamista" oU juuri viimeinen m£^ailmansota. Siinä menetti -Saksa kaikki siirtomaansa, paljon h i i l i - , fauta-, ^sinkki- j j i . e . alueita emämaassa. Suoritettiin siis maailman uudelleen jakaminen. Mutta imperialismin kautena el yksi tuollainen jako voi pitkäksi aikaa vostoliltto. Siksi luodaan sotalijtto-j a , käydään neuvotteluja, tehdään ministerien "yksityisiä virkistysmat-koja "toisiin maihin j.n.e. Ratkaisevan hetken tullen tulevat kapitalistit jopa unohtamaan keskeiset riitansakin käydäkseen yhdessä Neuvostoliiton kimppuun. Siinä siis yksi polttava sodan syy lisää. Imperialismi vaikuttaa kuitenkin aivan suoranalsestlkln työväenluokkaan. Siirtomaista saa suurvaltojen imperialistinen porvaristo suuria voittoja. Nä-mä voitot ovat paljon suuremmat kuin m i t ä kotimaassa voitaisiin saavuttaa. Näistä suurista voitoista voivat kapitalistit nyt h e i t t ä ä jonkun osan työväenluokan eräille kerroksille. Jo Marx ja Engels havaitsivat tämän Englannissa. Siten syntyy kalkkia kapitalistisissa maissa m ä ä r ä t t y työväen kerros, jolle on suorianalsta etua sllitomaiden r i i s t ä m i s e s t ä . Tämä parhaiten palkattu työväen kerros muodostaa "työväen aristokratian," Josta Engels' on niin monia kovia, sanoja lausunut. T ä m ä ' k e r r o s alkaa tuntea kuuluvansa kapitalistiseen yhteiskuntaan, se kadottaa^ vallankumouksellisuutensa. Tästä "työväen aristokratiasta" leviää opportunismin myrkky proletariaatin ruumiiseen. Sodan edellisenä rauhallisena aikana ei tämä opportunismi vielä selvästi karvaansa paljastanut. Tarvittiin maailmansodan tulikoe, ejanenkuln työväenluokan suuret Joukot tulivat huomaamaan kantaneensa k ä ä n n e t t ä po-veUaan. K a l k k i työläiset eivät ole sitä vieläkään huomanneet. Mutta seuraava maailmansota n ä y t t ä ä Jo sokeillekin, mistä on kysymys. Sillä vanhan sosialidemokratian opportunismi on muuttunut suoranaiseksi petturuudeksi Ja niiden petturien rikos v. 1914 tulee uuden maalhnansodan syttyessä esiintymään vieläkin häikäile-m ä t t ö m ä m p ä n ä . - Edes^mme on kaksi oikein mustaa sanomalehteä, j o i t a K ä a p r o - s e d t o sanotaan käsiteUeen Vapauden toimituksessa ollessaan siten, e t t ä oli kantanut ne tikkujen välissä tunkiolle. Me emme ole niitä käsitelleet jiiuri Kaiapron tavalla, mutta olemme niiden Saastaisuuden vuoksi ryhtyneet muih i n toimenpiteisiin, tavallaan samaan suuntaan käsrviin kuin h ä n k i n . Olemme nim. hankkineet vartavasten kaasunaamarit l a sähkömiehen käsineet, joiden avulla niitä sitten käsittelemme. Emme siksi, e t t ä k ö ne meihin voisi m i t ä ä n mustuuttaan henkisesti, t a r tuttaa, mutta siksi, e t t ä ne ovat jo ulkonaiselta olemukseltaankin sellaisia, e t t ä - n i i s t ä yoi saada nahkaansa hitonmoisen kapin. Niitä voisi verr a t a hyvin prostitueerattuihin naikkosiin, elleivät lukijat vain katso, e t tä mustien sielujen äänenkannattajista poimittua asiaamme käsittelemään. "Raivaajassa" huomasimme huikean suurilla otsikoilla painetim Idrjotuk-sen, j^bka ensimmäiset sanat kuuluivat: " V a l t i o l l i ^ n sortokauhujen maista". Aloimme tutkimaan, että ahas, jopas niusta velikin on huomannut, . e t t ä oiv olemassa valtiollisten sortokauhujen maita. Luemme ja huomaamme, että alussa on aivan oikein; mainitaan Italiasta ja Liettuasta, mutta siihenpä se veljen selonteko lopsahtaakin. Järki käänt ä ä karvaisen pUolen päällepäin ja p i s t ä ä samaan jonoon Neuvostojiitoh-k i n ! Neuvostoliitto kuulema kiusaa k e t t ä seuraajilleen. Se on ainoa uskonnollinen järjestö joka s i s ä l l y t t ä ä - o - suustoiminnan periaatteisiinsa j a ak-tUvlsesti sitä edistftä. t ä m ä el ole m i k ä ä n teoria vaan se on tosiasia." Kaimattaa Mr. Smithiä on "puolueettomuutta'?, hyökätä kommunisteja vastaan on "puolueettomuutta", mutta s e l i t t ä ä että osuustoi^niptallikkeeff itu-lee olla työväenliikettä, joka. taistelee työläisten j a työtätekevien farmar i en puolesta, on "hajottavaa ja kiistanalaista". T ä l l a i s t a on niiden logiikka, jotka haluavat riistää osuustoimintaliikkeelt ä työväen luokkaluonteen ja jotka haluavat johtaa |)suustolmintaväen kapitalististen politikoitsijain ja puo-ktrjotuksessa ei Suomesta mainittu sanallakaan. Ei siitäkään huolimatta, SS olisi l i i a n "paksusti sanottu näin julkisessa sanassa. N i i n mitkäkö nämä mustat lehdet ovat? Ne ovat yhdysvaltalainen " R a i vaaja" j a suomalainen " U u s i Suomi". On kyllä muitakin yhtä törttisia sanomalehtiä olemassa, mutta emme ole uskaltaneet n i i t ä edelläkerrotuista varovaisuussyistä useampia tilata. Emmekä tarvitsekaan. Iföissä on kyHiksL T ä m ä n pienen esipuheen j ä l k e e n siis me tunnemme y h t e n ä valtiollisten sor-voimmekin käydä varsinaista, noista j tokauhujen eturivin maana. Mutta "vallankumouksen vanhimpia veteraaneja" — hirveää — h i r v e ä ä ! —. Emme jouda tässä pitkiin puheisiin, kysymme vain, e t t ä k e t ä h ä n ne vanhat vallankumouksen veteraanit ovat. Joita musta veli tarkottaa? Tietysti porvareita, ksmsainvälisiä imperialistival-tojen Venäjälle lähettämiä vakoojfa j a mm-hamiehiä. Mutta oikeastaan ei tuo kohta suuremmin k i i n n i t t ä i i y t mieltämrae. M e i l l ä oli tuosta kirjotuksesta muuta et-sitjtävää. Etsiinme, että eikö siinä sanallakaan mainita Suomesta, jonka vaikka siellä viime viikolla tuomitt i i n lähes viisikyminezitä työläistä valtiollisista syistä sadoiksi vuosiksi vsmklloih^. Ja' eräskin näistä tuo-n u t t i in kokonaista^ viideksitoista vuodeksi! Sanaakaan näistä miehistä Jä naisista, jotka työväenluokan vapaftis-talstelun -vuqksi saivat njrtkin astua Suomen vjökoisen vallan kuole-mankomeroihin, ei mainita "työväen-l e h t i " "Raivaajassa". Miksi? Siksi, ett ä raivaajalainen "työväenliike" ei myönnä Suomea valkoisen terrorin m a a k s i , ' \ ^ t ä k i n huolimatta, e t t ä siellä ovat tuhannet työläistoverimme haudatut koirakuoppiln, rääkätty vankiloissa ja ohranan kalmanhajuisissa komeroissa. Mutta s i t ä h ä n ei oikeastaan ihme* t e l i ä sovikaan. Eihän "Raivaaja" muuten mustan taantumuksen äänitorvi olisikaan jos se sanallakaaCn puolustaisi näitä työläisten kannalta katseen sy3rttömiä työläisiä. Mäkelä on tuntenut "Raivaajan" ja siksi h ä n on antanutkin sille asiaankuuluvan tik-ktikäsittelyn. Samoin kuin mekin olemme sen laskeneet samaan lahkokuntaan kuuluvaksi kuin suomalaisen "Uuden Suomen".' Tämä. viimeksimain i t t u lehti on myöskin tällä kertaa edessämme. Ja sutä luemme "uutisen", e t t ä Ruotsin kommunistit ovat perustaneet puolueensa yhteyteen va-kcnujärjestön. Joka luonnollisesti va. koilee Neuvostoliiton hyväksi. Lehti lueiden helmaan j a e s t ä ä työtätekevän luokan rakentamasta omaa itsenäistä poliittista puoluettaan, K a i k i e n edistysmielisten osuustoi-mintaihmisten, huolimatta siitä mikä h e i d ä n poliittinen tai uskonnollinen käsityksensä onkin, tulisi avata silmän s ä jä ymmärtää näiden puolueetto-muusmanöverien todellinen tMkoitus. Amerikan osuustoimintaliikkeen tulevaisuus vaatii että sen tulee ennen kaikkea oUa todellista työväenliikettä. Keskitetyn kapitalismia alaisena ei osuustoimintaliikkeellä ole muuta va-likoiniisen mahdollisuutta kuin elää j a kasvaa suureksi yhteiskunnalliseksi liikkeeksi tarkoituksella avustaa riistetyltä t y ö l ä ^ e. kertoo, e t t ä kokous oli pidetty salaisesti ja että siinä oli p ä ä t e t t y häv i t t ä ä kalkki, m i k ä v ä h ä n k i n haiskaht a a sellaiselle, e t t ä poliisivalta voisi sekaantua puolueen asioihin. Lehti selostaa pitkästi kokousta Ja kertoo lopuksi päätetyn, e t t ä ruvetaan vakoilemaan. Ikäänkuin se, ei olisi sellainen homma johon ei poliisinyrkit sekaantuisi! — Uskokoon ken taitaa n ä i t ä "Uuden Suomen" "uutisia", n i in varmasti h ä n tulee autu^iaksl. M u t t a me tiedämme, e t t ä on sellaisiakin, jotka hotkaisevat t ä y d e s t ä nämä Suomen kaulankatkaisijahallituk-s ^ ä ä n e n k a n n a t t a j a n "uutiset", ja yksi sellainen on t ä l l ä mantereella i l mestyvä "Raivaaja". Siinä on sellainen "työväenlehti", jokia vastaan kakistelematta nielee kurkustaan >^ias m i n k ä l a i s t a moskaa tahansa, kunhan niissä vain jollaMn tavalla haukutaan kommunisteja. Ja- kiitollisuuden o-sotukssksi sitten vaikenee siitä • koko maailmassa, vieläpä vapaaroielisten porvarienkin Jres^udessa, timnetusta tosiasiasta, e t t ä Suomi on valtiollisten sortokauhujen maa. Pahinta lajia. N i i n , ehkäpä t ä m ä r i i t t ä n e e . " U u d en Suomen" J a "Raivaajan" yhdessä muodostamaa valtiolEstia timkiota työläiset kammoo, muutenkin, joten n i i s t ä puhuminen on o i k e a s t ^ n turhaa voiteen haasliausta; i » a r a n p i ra^ e t t ä otetaan ilman p i t k i ä puheita p i t kävartiset talikot ja nakataan - -koko roska kärryille ja viedään tumpaue. Lappovaaran Isfco. ^ ^ ^ ^ ^ ^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 4, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-10-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus281004 |
Description
Title | 1928-10-04-04 |
OCR text |
.M
Sivu 4 /TorstaiiK^^ lokakmin 4 p;iia~Thur.; Oct 4 No. 216- 1928 »Jo. 21
I 7 M . Ostvia. ]a!Uis*. yaän « a s s n t a i . Ja siZrZttTfai fihiiyChisZ.
VAABA.
T O I M I T T A J A T t
B. A- TEXHCKEÄ. H- SUUU B . PEHJCOXES.
Sfijataced «t A * p M t OfCn D^a^taaM, OBsa*. u «KOBd elaaa aaner.
imOTCSHnraAT VAJAUDESSA;
IMMnmoTBtact « I M fceu. «tflO Ucai IM«U«. — A»ioIUa<>o«i»«aae*ikKf SOe. ^ i M U u m . —
. :. KhiWiiTHTt>ilini»Hl MI SOe. ketu, tlJOO l kertaa. — Sr»tTBdUteu«»k»«« 1^.' r
if''^,/: ? AfJB«<äJa»«aka«« CCU» kerta. »Jn UkA UtUM. — »itaatfmotBfcaft ilJCO kerta- — IC»ol«»«»a»ot»i-
- M- e A katta. SOe. liiäa<;k«a kiftoal«»iwla tai o a ä t e j ^ i t i - . — HaJalaactUaot^ ja rw(^^aotska^
K? ^ ^ : - \ H ' ' ~ ; . ' « e . teta.-' $lsa k o l a a kerta». — T>£^&Blaemiica ja » a u l l t i i f a a , MhMXiji.
tikM, ai taBa ia«tTi«>äia, yaital aaiiklieaUs. ioOIa
TILAUäHnCIAT:
1 «k. <4J6. < kk. » t a » . S kk- fl.TS i a 1 kk- - TiTi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-10-04-04