Vapaus, October 20, 1925

              TM&lm lokak. 20 pu —Toes., Oct 20tl!, 1025
i i
temäaa söomalalsea tySvIestSn Elttentennattaja, flnwss-t^
y Sodbuiyssa, Ont, Joka tiistai, torstai ja lauantai.
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. AEVO VAARA.
VAPAUS (laberty)
The only organ of Finxdsh Worker8 in Canada. Pnb-
Uihsd in Sudbury, Ont, every Tuesday, Thursday and
Eatorday.
5iegistered at the Post-^föce Department, Ottawa,
"aa eeeond dass roattcr. .
General advertising rates 75c per coL inch. Mi-nimumcharge
for single insertion 75c The Vapaus
is the best advertising medium among
People in Canada. • -• -
the Finnish
£i saada kuitenkaan unohtaa, että rahamarkk?nat
ovat kautta maailman sellaisessa tilassa, ettei mikään
maa. Yhdysvaltoja lukuunottamatta, ole tilaisuudessa
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
. Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
KuolAnmnitmotukset $2.00 kerta, $60c lisämaksu
tiltoslauseeha tai muistovärssyltä.
Halutaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
tcolmekertaa. - . - ,
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoU vk. $2.25, kolme kk.
#1.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi -k. $5.50, puoli vk.
93.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei Murf^^^hk, ei tn.la lähettämään,
gaitsi Bsiaroiesten joilla on takaukset
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont-torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistama ja lauantain
tenteen.torstaina kello 3. > _
Jos ette mirrin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen Iiikkeenhoitaja.1
persoonallisella niniellä.
J. V. XANfCASTO. LHkkeenholtaja.
Dawes-suiuinitelman aikaafisaama
kriisi
On kulunut vuosi Dawes-8uunnitelman täytäntöön-
I panosopjmuksen teosta, kirjottaa prof. E. Varga- Tänä
aikana on Dawes-koneisto näköjään toiminut kaikkien
tyydytykseksi. Rahamäärät, joita oli suoritettava, ova>
säännöllisesti joutuneet sotakorvausten pääasiaräiesten
käsiin. Entenlevallat ovat saaneet määrätyt osansa.
Tästä huolimatta puhuvat /kuitenkin kaikki ihmiset
Dawea-kriisistä.
Lähemmin tarkatessamme tapaa, niillä Dawes-suun-nitelma
on toteutettu, käy meille selväksi, että on mah­dotonta
voittaa kaikki tulevan vuoden vaikeudet. Sak­sa
on raporttikomitean ilmotuksen mukaan tämän vuo­den
kesäkuun loppuun mennessä suorittanut 780 mil­joonaa
kultamarkkaa, jpista 754 on luovutettu entente-valloillö,
niin ^eltä kaikkiaan vain 26 miljoonaa on
jäänyt valtiopankin korvauskontoUe.
Suurin osa Saksan suorituksista qn tehty tavara­hankinnoilla
(354 niiljoonaia markkaa) ja Saksan va-f
luutalla (257 miljoonaa). Jälelläolevan 152 miljoo­naa
muodostaa Saksan viennin 26 prosenttisia. siiori-
.'tuksetk ••• :.'
Tämän yhtteydeSsä -on oteltava huomioon, että suo­ritettavien
luonnontuotteiden määrä ja Siuoritukset sak­salaisessa
valuutassa vähenevät ja että niiden huomat­tava
lisääntyminen on täysin mahdotonta. Kansainvä­lisen
hiilipiilan yhteydessä on «reparationihiilen» ky­syntä
joka kuukausi vähentynyt. Belgia on viime ai­koina
ylipäänsä kieltääntynyt ottamasta vastaan hidtä
ja koksia sotäkorvauskontolleen. Mitä muihin hankin­toihin
tulee, on niitä ollut mahdoton kaikista yrityksis­tä
ja monista sopimuksista huolimatta saada käyntiin.
Täten ilmenee alati uusia vaikeuksia. Suoritusten suh­teen
markoissa, mitkä pääasiassa menevät valtauskus-tannusten
kattamiseen, on otettava huoihioön, että nii­den
suuruus öh vähentynyt asteettain tapahtuneen vai-tausjoukkojen
poissiirron ohella.
Korvausten suorittaminen tavarahankintain muodos­sa
kohtaa vaikeuksia yleisen seisahduksen johdosta ko­ko
maailman talouselämässä ja menekkimarkkinain vä­hentyneen
ostbvpiman takia- Tämän ohella vaikeutta-
' va: monet maat ja yarsinkin entehtevaltiot Saksan teol­lisuustuotteiden
vientiä korkeilla tuontitulleilla ja muil­la
tavoin» Brysselin kansainvälisessä konferenssissa
•huomauttivat useat puhujat, että oli joko [luovuttava
«reparationeista» (sotakorvausmaksuista) tai sitten
taattava Saksan teollisuudelle mahdollisuus, viedä tuot­teitaan
ententemaihin. Pulma on selvä ja ilmeinen:
£i mitään repjarationeja, ellei Saksan' teollisuudelle
käy mahdolliseksi lisätä tuotteidensa vientiä, ja toi­selta
puolen ei tämä vienti ole mahdollista ilman, että
se^ vahingottiaisi muiden suur teollisuusmaiden vientiä?
Mitä taas valuuttapulmaan tiilee, uhkaa Daw^s-suunnitelmaa
niinikään vaara. Vähäpätöiset suorituk­set,
joita tähän asti on tehty vieraassa valuutassa (150
miljoonaa markkaa), ovat olleet mahdollisia 'vain sen
kautta, että Saksa on niiden suoritusaikana saanut usei­ta
ulkomaalaisia miljaardilainoja. Mutta nykyään on
tämä luotto lopussa. Siitä lähtien on asema huonon-tunuti
Stinnes-yhtymän hajaannus, samoin kuin vai­keudet,
jotka viime aikoina ovat kohdanneet Krupp- ja
Wolff-yJbtymiä, osottavat, ett^ Yhdysvalloissa vallitseva
huomattava epäluulo saksalaisia lainoja kohtaan, mikä
saa ilmaisunsa siinäkin, että näiden lainojen kurssi,
joita Amerikasta on myönnetty korkeata korkokurssia
vastaan, on laäkeniit emissionitason alapuolelle. Ulko­maisen
lainanannon seisaJitunlinen Ja osin lyhytaikais­ten
yksityislainojeh jatkaminen on S§ksan ulkomaan­kaupan
jatkuvan, liuomattavan passiivisuuden perus­teella
Johtanut siihen, että Sak^ valuutta on yalttä-mättomasti
niiattu. : " ,
Elld Saksa 8iaa uusia lainoja, on valtiopankin ar\^^
paperivarasto pian tyhjentynyt. Sitä vähemmän kyke­nee
Sa^-iällaisissa olosuhteissa, t.s. kaupipabalanssin
• osattaessa huomattavaa passiivisuutta, tulevana vuonna
^udnttanmiui mita maksua mitkä DäVres-suunnitel-
' xna o^ määrännytnudcsettavaksi. Kysymys kuulub
siis: Joko ei suorit^ mitään reparationeja, .tai sit*
Ien tulee Sdspn valuutta kärsimään niistä, taikka tul-
: laan ^^reparatibpit suorittamaan ulkomaisten lainojen
Inislannäk^ena.
myöntämään Saksalle mitään huomattavampaa lainaa.
Saksan talouselämän viimeaikaiset tapahtumat ovat
niinmuodoin seuraavat: Stinnes yhtymän. murskautu­minen,
vaikeudet edessäolevan jatkuvan rahapulan joh­dosta,
yhtymien särkyminen, mikä ei herätä Yhdysval­loissa
halua kapitaalin sijottamiseen' saksalaiseen teol­lisuuteen.
Tätä sitäkin enemmän, kun eräät amerika-laiset
rahamiespiirit vastustavat periaatteessa luoton
myöntämistä saksalaiselle teollisuudelle, koska ne nä-
^ kevät siinä saksalaisen kilpailun edistämistä.. Mutta
' ilman uusia lainoja ei voida suorittaa Dawes-suunnitel-man
edellyttämiä vahingonkorvausmäariä, ilman niitä
on Saksan taloudellinen elämä ylipäänsä kehityskyvy-tön'.
Tämän myönsi äskettäin valtiopankin presidentti
Schacht Stuttgardissa pitämässään puheessa. Dawes-pula
kasvaa esiin kriisistä, joka käsittää koko Saksan
talouselämän. ^
Mutta ellei. Yhdysvallat tahdo myöntää Saksalle
uusia lainoja, niin miten on silloin'Englannin laita?
Viime aikoina saatiin panna meikille Englannin finans-sireformin
yhteydessä, minkä tarkotuksena on kulta­kannan
palauttaminen, äänetön uusien lainojen myöntä-miskielto
ulkomaille. Toiselta puolen kokee Engtannin
teollisiius ankaraa kriisiä, ja tehostettu saksalaisten
tuotteiden vienti, mikä on välttämätön Dawes-suunnitel-iiian
jatkuvan toteuttamisen takia, ei ole lainkaan Eng­lannin
maun mukainen.
Lähestyvän Dawes-pulan yhteydessä on samoin mai­nittava
yhteinen matka, minkä Englannin pankih joh­taja
Montague ja amerikalaisen Federal Reserve pan­kin
presidentti Strong tekivät Berliiniin-, Nämä ang-losaksilaisen
finanssimaailman jraharuhtinaat saapui­vat
Berliiniin heinäk. 10 p:nä, keskustellakseen, kuten
väitetään, juoksevista asioista valtii^pankin presidentin'
kanssa. Tämä on tietysti hölynpölyä. Nuo maailman
suurimpain pankkien johtajat, toinen Lontoosta ja toi­nen
New Yorkista^ eivät olisi saapuneet Berliiniin kes­kustellakseen
joutavista pikkuasioista. Keskusteltiin
tietysti kysymyksestä, mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyt^
tävä Saksan valuutan suojelemiseksi lähestyvältä vaa­ralta.
Tämä vierailu vahvistaa epäämättömästi, että
Dawes-kriisi on todella välittömästi tulossa.
Kirj. JIaurice Spector
Lyhyt läpileikkaus Saksan "tasa­vallan"
kehityksestä
Sikäläinen sosialidemokratia esittää näennäistä öp-
• positsionipolitiikkaa
Saksan kehitys imperialistisesta suurvallasta siirto-maaorjiiuteen,
kirjottaa muuan sikäläinen työväenmies,
tapahtuu kolmessa etapissa. Ensimäinen suoritettiin
Versailles-rauhan merkeissä, jonka tarkotuksena oli
hajottaa Saksa ja joka johti taloudelliseen kaaokseen
Keski-Eiiropassa, huippunaan Ruhrin valtaus. Tämän
etapin lopussa ilmaantuihe yhteiskuhnallisen vallanku­mouksen
peikko, uhaten pystyttää neuvostojärjestelmän
lipun keskelle Europan sydäntä. Tämä vaara pakotti
entehten vaihtamaan Versallles-sppimuksen ' Dawes-suunniteilmaan.
~" ;
Toinen etappi, jonka mainittu suunnitelma! alkoi
vakautti toistaiseksi Saksan finanssit ja tyynnytti jpuk-
Icojen vallankumouksellista mielialaa, joka jo oli siir
tyraässä pikkuporvareihin ja talonpoikiiu' Entente sai
kätensä vapaaksi siirtomaapolitiikkaan, ja niin on meil­lä
tämän etapin aikana jatkuvat siirtomaasodat (Mosul,
Egypti, Marokko, Kiina). Mutta siirtomaasotien var­jossa
kohoo siirtomaiden kansallisten valtaustaistelujen
peikko, joka johtaa imperialistiset suurvallat vaaran
lähtökohtaan, kommunismiin, ja samall'a l)i[euvostovalta-liittoon;
Raa'an voittajavaltain imperialismin ohella
yltyy taantumus myös vasallivaltioissa: 'Saksassa ryh­tyvät
ennen niin isänmaalliset «kansalliset» monarkisti-puolueet
suorittamaan imperialististen valtain uskollis­ten
vasallien osaa. Mutta Saksankin porvaristossa il­menee
imperialistisia merkkej^, tuUisotayrityksiä j.n.e.
Kolmas etappi sUurten työtätekevien joukkojen or­juuttamiseksi
on n.k. vakuussopimusehdotus, joka on
englantilaisesta alptteesta . lähtenyt Hindenburgin hal­lituksen
taholta, ja jossa ^jctötuksessa Saksa asetetaan
länsiyaltain puolelle Neuvpstovaltaliittoa vastaan: Sak-sa
antaisi täten siirtomaakansana veriuhrin Englannin
njiaailmanvallalle. '
Tässä monimutkaisessa tilanteessa suorittaa, hallitus-tuoleilta
lojaalisuudestaan huolimatta fjotkaistu, sosia
lidemokratia varsin taitavaa näennäisoppositsionipoli-tiikkaa,
tekeytyen viattomaksi ja vierittämällä porva­ristolle
vastuun. Mutta Saksan ty^äenluokka alkaa
silti nuhdä läpi vehkeilyn, ja proletaariset vierailut
Neuvostovaltaliitossa tarjoavat vertailukohtia ja lisää­vät
myötätuntoa neuvostovaltaa kohtaan.
Täten kasvaa suurvaltain ja niiden vasallien taholla
tendei(ssi valmistella proletaarisen voimakeskuksen,
Neuvostoliiton, lopullista kukistamista; ja toisella puo
Ien teollisuusmaiden vastatehdenssi puolustaa kansain­välisen
proletariaatin saavutusta, neuvostovaltaa, iipkä
viimeksimainittu tedenssi on lujittunut siirtomaakansain
heräämisen kautta. Molemmin puolin kehittyy vai
taisia voimia, ja jos ne joutuvat räjähdyspisteeseen, ke­hittyy
äiitä suuremmoinen taistelu, missä vain kansain­välinen
proletariaatti saattaa olla lopullisena voittajana.
— Sanomalehdistön ja etenkin* puoluelehdistön mer­kitys
proletaaristen joukkojen järjestäjänä ja niiden
luokkatietoisuuden kasvattajana sekä sivistystäsoii ko­hottajana
pn määritelty jo v. 1901 bolshevikkieii jiil-kasemassa
ididessä «Iskra», joss^ julkastussa kirjo-tuksessa,
«Mistä alkaa», tov.,Lenin kirjotti: «Sanoma-lehti
on amoastaan koUektUvinm propagandatySn'
tekijä ja koUekiiivinen a^taattori, vaan myös kollek­tiivinen
järjestäjä. Jälkimäisessä suhteessa voidaan
lehteä verrata tellingeihirif jotka rakennetaan ra&en-teillä
olevan rakennuksen ympärille työn helpottami­seksi,
yhteyttä varten eri rakennustyöläisten välillä ja
rakenmtsaineiden tttontia vartehj»
Viime heinäkuun Hiliselkkanksen
aikana Englannissa, oli "uus! mies**
A. J. Cook miljonäärilehdistpn mitä
katkerampain ^lyökkäysten kohteena.
Ja on helppo havaita mikä sen ai­heutti?
Kaivostyöläisten liiton sih­teerinä
on hän sellaisessa strategi­sessa
asemassa, jossa voi vaikuttaa
ammattiyhdistysliikkeen menestymi­seen,
puoleen tai toiseen. Miehe^t,
jotka ovat olleet tässä luottotoimes-sa,
ovat aina olleet julkisen huo­mion
esineenä. Mutta vaikka Coo­kin
äskeisimmät edeltäjät tässä toi­messa
ovat olleet myös sosialisteja,
niin ei hallitseva luokka ole kos­kaan
ennen ollut niin. levoton, kuin
nyt. Esitaistelija Bob SmilUe oli
kansallistuttamisen voimakas kan­nattaja,
mutta hän oli sovittelija, ja
erotti itsensä "Moskovan" menet-teJytapain
kannattajista.: Frank
Hodges oli oikeistolainen, joka saar­nasi
penistuslaillisuutta ja luokkain
yhteistoimintaa. Mutta A. J. Cooli
ei ainoastaan/'usko luokkataiste­luun,
mutta katsoo sen välttämät­tömäksi.
Bolshevismin hän määrit­telee
tarkettavan "sosialisniia työ­vaatteissaan".
Kun J. H. Thomas
vaati häntä lopettamaan kaikki suh­teensa
v^hemmistöliikkeen kanssa,
niin Cook kieltäj^yi, selittäen, että
hänellä on vähintään yhtä suuri oi­keus
vierailla Kommunistipuolueen
pääkortteerissa, kuin Thomasilla
käydä kuninkaan linnassa, Bucking-ham
palatsissa.
Cookin valinta ei ollut mitään
tekopeliH . ^
On'päässyt vallalle käsitys, ett^
Cookin valinnaissa olisi ollijt jonkin­laista
vehkeilyä. Mutta tosiasia on,
että hänet valittiin kahdeksasta eh­dokkaasta
ja suuremmalla äänimää­rällä,
mitä liiton historiassa tunne­taan.
Hän- oli pitkän aikaa ollut
huomattu vasemmistolainen kaivos­miesten
keskuudessa. Hänen uran­sa
työläisenä ja johtajana alkoi, kun
hän viisitoistavuotiaana ryhtyi työs­kentelemään
kaivannossa ja vuotta
myöhemmin valittiin union toimitsi­jaksi.
Hiilenkaivajana ollessaan hä-jiet
valittiin kaivannosta liiton kan­salliseen
toimeenpanevaan komite­aan.
1919 hänet valittiin asia­mieheksi
edustamaan 4O',0ÖO työläis­tä.
- Ansioluettelossaan ^ i varmaan­kaan
ole arvioitava vähemmän. mer­kitseviksi
hänen kaksi vankeuteen
telkeämistään. Ensimäinen niistä
tapahtui 1918, 'jolloin' hWt tuo-mit?
tiin kuuden kuukauden vankeu-teeji
toiminnastaan kaivostyöläisten
etinen valvomisessa, joka oli valta­kunnan
puolustuslain vastaista. Toi­sen
kerran joutui hän vankeuteen
lakon johdosta 1921, jolloin häntä
syytettiin "kapinaan kehottaniises-ta"
j taikka niinkuin Kän 4tse sa­noisi:
kaivosmiesten johtamisesta
lak,onrikkurien poisajamiseksi. Si­vumennen-
sanoen hän oli ainoa Kai­vostyöläisten
Liiton toimeenpane­van
komitean jäsenistä, joka sillä
erää joutui viranomaisten -hyökkä-yksen
alaiseksi.
Työnantajain suunnitelma
Kun"^minä näin hänet "punaisen
perjantain" jälkeen kaivostyöläisten
pääkortteerissa, puhui hän avomie­lisesti
äskeisen selkkauksen merki­tyksestä
ja suunnitelmista sen va­ralta,
kun hallituksen avustus yh­deksän
kuukauden päästä päättyy.
Kaivosten omistajat ovat tarkotta-neet
hyökät^.ei ainoastaan palkko­ja
ja työpäivän ^'lyhyyttä", vaan
koko ammattiyhdistysliikettä pas­taan.
Heidän ehdotuksensa tarkot-tivat
kansallisten sopimusten poista­mista
ja niiden korvaamista piirejä
'käsittävillä sl>pimuksilla, mikä toi­menpide
olisi merkinnytrkan^llisten
järjestöj^ii pohjan horjuttamista.
Maltillisten ammattiyhdistysliikkeen
johtajain nähdessä 'edessä olevani
vain perääntymisen'mahdollisuuden,
olivat vasemman siiven iniehet jon­kun
aikaa etukäteen aavistaneet 'tä­män
työnantajain taisteluliikkeen
ja puolustaneet liikekannalle' aset­tamisen
ja yhteisen vastustuksen po­litiikkaa.
kykenevä turvaamaan jokaisen alan
toiminnan menestymisen, eritoten
rautatietySläisten, joita oh uhattu
palkanalezmuksella läheisessä tule­vaisuudessa.
"Mustan perjantain"
uudistumisen mahdollisuudet ovat
lakaistut pois", sanoi Cook.
Odottaa "suurta taistelua"
"Tulevaisuuteen nähden",
hän edelleen, "olen täysin
jatkoi
tietoi­nen
siitä suuresta taistelusta, mikä
on edessämme. Tämä ei ollut mi­kään
ratkaisu (tarkottaa hiiliselk-
Yhteisen toiminnan voima
Työnantajain hyökkäyksen torju-mihen
johtui Kaivostyöläisten Liiton
ja ammattijärjestön hyväksymästä
menettelytavasta, että siirretään
kaikla valta ammatti järjestön yläs-neuvostolle.
Aikaisempina vuosina
tuli tämä ehdotus, neuvoston, vallan
lisäämisestä hylättyä herrojen Tho­masin
ja Hodgesin viHamielisen suh­tautumisen
tähdeni 'Oh omituinen
'yhteensattuma, että 1024, jolloin
'bik^istölaisjöhtajat' häairasivät vir­koineen
työväenhallituksessa, kaivos­työläiset
muuttivat päätöksensä täs­sä
asiassa - ja heitä seurasivat mel­kein
kaikl^i muut liitot. Toinen vai­kuttava
tekijä kaivosmiesten , voit­toon
oli suurten ammattiliittojen
liittoutuminen,, mikä on nyt osit­tain
totenteUu> käsittäen yU kolme
miljooa£ffl«vJ§sentS. . "Me olemme
tieUä.irodeUeea järjestettyyn am­mattiyhdistysliikkeeseen,
mikä on
kauksen siirtämistä), ainoastaan vä­lirauha.
Baldwin sanoi meille neu­vottelukokouksessa,
että tämän maan
kaikkien työläisten tulee ottaa vas­taan
palkkain alentaminen. Hallit­seva
luokka valmistautuu tulevaan
hyökkäykseensä, ne valmistaudum­me
myös työväenliikkeessä. Yhteen­otto
on välttämätön. Työläiset ovat
paremmassa yhteistoiminnassa, kuin
koskaan ennen. Hallitus perääntyi
tällä .kertaa, koska se pelkäsi val­lankumousta.
Seuraavan yhdeksän
kuukauden aikana ne toivovat voi­vansa
jakaa työväen joukot eri lei­reihin
pelotuksilla 'pnn'aisten' toi­minnasta.
Kaivosten t)mistajat ovat
levittäneet kiertokirjettä,' jossa sa­notaan,
että kaivostyöläiset hyväk­syisivät
palkkain alennuksen, ellei
olisi olemassa 'punaisten' vaikutus­ta.
Ja se vain lisää työläisten luot­tamusta
'punaisiin'. Tutkimuskomis­sioni
tulee asetettavaksi kaivosteol­lisuuden
alalle, mutta kaivostyöläi­set
eivät luota siihen lainkaan.'
Mutta meidän tulee ottaa osaa sii­hen,
esittääksemme asiamme, ettsu
yksityinen omistusoikeus ei kykene
varustamaan väkeämme leivällä.
Kun välirauha päättjry, niin me jou­dumme
silmä siRnää vastaan kaivos­teollisuuden
kansallistUttamiskysy-myksessä."
/ ' •'
Työläiset eivät luota, oikeistolais-
; \ - johtajiin
, Gook oli vakuutettu siitä, että ny­kyinen
teollisen yksimielisyyden ja
toimeliaisuuden ilmaus johtuu suu­rin
piirtein joukkojen keskuudessa
vallitsevasta syvästä tyytymättömyy­destä
työväenhallituksen toiminnan
tuloksiin ja Työväenpuolueen parla-menttaariseen
johtoon. Minä kiin­nitin
hänen huomiotaan "Si^nday
Expressissä" julkastuun, erään kon­servatiivisen
parlamentin jäsenen
valitukseen siitä, että parlamentti
Icuusisataisine' jäsenineen ei mil­lään
tavalla ottanut osaa hiiliselk-kauksen
selvittämiseen. Cook myön­si
sen olevan totta, että kumpikaan
puoli ei neuvotellut parlamentin
kanssa selkkauksen johdosta. Mikä­li
se koski työläisiä, myönsi hän
avomielisesti, että kaivostyöläiset
ovat pelänneet jättää asiaansa par*
lamenttaaristen johtajien käsiin. Oi-keistolaisjohtajat
pelkäävät ammat­tiyhdistysliikkeen
joukkovoimaa
haasteena parlamenttarismille. Hän
mainitsi esimerkkinä herra Ramsay
MacDonaldin puheen jossa hän hä­päisi
väliaikaista sopimusta "edulli­simmaksi
tilaisuudeksi, mitä taantu­mus
on tässä maassa saanut." "Tä­mäntapaiset
kompastukset", sanoi
Cook edelleen, "vaikuttavat,, että
parlämenttaarinen johto tulee, ei
kovinkaa,n kaukaisessa tulevaisuu­dessa
siirtymään jollekin 'Wheatleyl-le
tai jollekin toiselle vasemmisto­laiselle,
joka tunnustaa luokkatais­telun."
Kapitalistiluokka paljastaa
hvoimesti tarkotuksensa ja työväen­liikkeen
johtajat eivät voi tämän
kauempaa istua aidalla.
neiden maanviljelijöiden ja työläis­ten
apujärjestöiksi. Samalla tavalla
on- kaikki toisetkin maanviljelijäin
järjestöt yhdistettävä taistelemaan
viljakeinottelijoita, maanviljelysväli-ne-
sekä kiinnityslainayhtiöitä vas­taan.
Että tämä tehtävä tulee täy­tettyä,
avustaa puolue kaikkia n^aan-viljelijäin
järjestöjen sisällä foimi-via
vasemmistolaisia ja radikaalisia
liikkeitä.
• Edustajakokous kannatti taaskin
maanviljelijäin ja työläisten yhteen­liittymistä,
j[a kaikki voitava tullaan
tekemään tämän yhteenliittymisen
aikaansaamiseksi, jctta sen kautta
voitaisi tehokkaasti taistella kapita-lismin
diktaattorivaltaa vastaan.
- Samalla oivalsi edustajakokous,
että tätä ei mataisi aikaan loppu­mattomalla,
tarkotuksettömalla pu­heella.
Köyhtyneet maanviljelijät,
samoin kuin kurjistuneet työläiset­kin,
täytyy saada mukaan puolusta­malla
heidän jokapäiväisiä vaatimuk­siaan.
Että tämä voitaisiin tehdä,
laati edustajakokous yksityiskohtai­sen
toimintaohjelman, josta esitäm­me
seuraavat huomatuimmat koh­dat:
Eahtiverojen -ja korkojeuv alenta­minen
korporatsionien voittojen kus­tannuksella.
Senaatin ja kenraalikuvernöörin
veto-oikeuden poistaminen.^
Pääomain verotus;
imperialististen sotien vastustami­nen.
•
Kaikkien maanviljelijäin järjestö­jen
yhdistämistä työväenluokan etu­ja
ajavan järjestön pohjalla.
Maanviljelijäin järjestöjen saatta­mista
Kansainvälisen Talonpoikain
neuvoskunnan alaiseksi.
Tämäkin päätöslauselma tulee o-saltaan
edistämään Canadan Kom­munistipuolueen
bolshevisoimistoi-menpiteitä.
^
Kirjallisuus
V
Englannin ammattiyhdistysvaltuus.
kunnan virallinen raportti mat­kastaan
Venäjälle ja Kaukaa-
\ siaan marras- ja joulu­kuussa
V. 1924
Sivuja 404.
järjestöjen
$1.50.
Kustantaja Työyäcn-
Tiedoiiantaja. Hinta
Mikä' on maanviljelijäin tehtävä
Kommunistipuolueessa? siinä kysy­mys,
jonka kuulee satoja kertoja.
Tähän antaa^ Kommunistipuolueen
neljäs edustajakokous vastauksen.
Ensiksikin ilmenee maataloutta
koskevasta päätöslauselmasta^ että
Canadan suuret maanvilj^lijäjoukot
ovat vain ^Ijakeinottelijain ja pank-kiparoOnien
hjrväksi työskenteleviä
työnjohtajia. He ovat rahakapitaalin
orjia, maattomia talonpoikia, jotka
näennäisesti ovat isäntiä, koska pi­tävät
palkkatyöläisiä, i
On totta, että on. olemassa rikkai­ta
maanviljdijöita. JNämä rikkaat
maanviljelijät taistelevat ja tulevat
taistelemaan, köyhiä maanviljelijöitä
vastaan. Samalla kertaa on suuri
maanviljelijäin enemmistö taloudel­lisessa*
orjuudessa. •
Voidaanko näitä kiinnityslainojen
alla huokaavia^ kurjia^ niaaiiviljeli-jöitä
saada proletaarisen vallanku­mouksen
puolelle? Neljäs edustaja­kokous
vastaa, KYLLÄ.
Sellaiset osuustoiminnalliset jär­jestöt,
kuten -viyanmyynörenkaat
täytyy lÄuuttaa Inokkataisteluaseik-si,
niiden täytyy muodostaa köyhty»
i Yleensä kaikkialla ' \maailrrlassa
suurta huomiota herättänyt englan­tilaisen
ammattiyhdistysvaltuuskun-nan
Neuvosto-Venäjän matkastaan
antama raportti, jossa valtuuskunta
tekee selkoa matkastaan, tutkimuk-sistaa'n
ja niiden tuloksista Neuvos­to-
Venäjällä, pn nyt ilmestynyt suo­menkielisenäkin
painoksena.
Kirjaa, Neuvosto-Venäjä, ei tar­vitse
arvostella. 'Sen sisältöhän on
arvostelua, niiden tutkimusten tu­loksia,
jonka on laatinut kokoonpa­noltaan
sellainen tutkimuskomitea,
minkä arvostelulle ja asiain esittä-mis^
e niiden oikeassa valossa on
annettava arvoa. Neuvosto-Venäjän
kirjottajathan eivät ensiksikään ole
kommunisteja, jotka omista publue-vaikuttimistaan
saatettaisiin leimata
vain propagandantekijoiksi työläis-valtiosta.
' Päinvastoin. II? ovat
käytännöllisiä englantilaisja^/eri toi-mialpjen'
edustajia, ja huomattavan
koulusivistyksen kuin myös käytän­nöllisen
kokemuksen miehiä, jotka
tässä kirjassaan ovat objektiivisesti
esittäneet tutkimansa asiat juuri
siten kuin ne ovat,'antamatta puo­lue-
enempää kuin tunneseikkain-kaan
vaikuttaa tutkimustensa tu­loksiin.
Kirjassa ei' sen vuoksi ha-vaitsekaan
erikoista koristelua eikä
ylistelyä itäisen naapurimaan olois­ta,
vaan pirteästi ja englantilai-siUe
ominaisella huolellisuudella joh­donmukaisesti
esitetään paikka pai­kalta
ja kohta kohdalta, se vaiku­telma
ja asiallinen tulos, mikä min­kin
asian, tehtaan tai laitoksen ja
niiden työläisten oloista sekä yleen­sä
poliittisesta että taloudellisesta ti­lanteesta
on saatu. Siksi voisikin
tätä kirjaa pitää eräänlaisena tieto­kirjana,
joka täsmällisesti antaa
vastauksen moniin niihinkin kysy­myksiin,
joista varsinkin kapitalisti­sessa
maailmassa riidellään ja joita
yleensä käytetään erikoisesti hyök-käysesineiriä
Neuvosto-Venäjää vas­taan.
' ' V
Kun kirjassa on ensin esitetä val-tuuskuripan
jäsenet, heidän lyhyt
elämäkertansa, joista„ käy selville
minkä alan ja käytännöllisen ^koke­muksen
miehiä kukin on, seuraa esi­puheen
ja johdannon jälkeen varsi­nainen
yleinen rapmrtti, joka on
jaettu kahteen osaan,'käsittäen val­tiojärjestelmän
ja. yhteiskuntajärjes­telmän.
iEdellisessä tehdään pelkoa
politiikasta; raha-asioista, teollisuu­desta,
liikenteestä ja maativiljelyk-'
sestä^ n^omaankaupasta, puna-ar­meijasta
ja oikeusIaitoksesCa,^jälki-misessä
taas yhteiskunnallisista ja
uskonnollisista asioista» kasvatuk­sesta,,
sanomalehdistöstä^ taiteesta,
kouluista, terveydelii^Jstä' ~ oloistoi
asunnoista j.a.e. EaocrtH ,
teista k ^ d t t ä ä n i i n i M S t k l S joista ensimaisessä osassa i i ?*
taan ammattiyhdistykset, t^fcT
saandäntö, palkat ia
nanLcetyrit/ksetseStS^^'
sa kertomukset käynneSStriT"
toksissa ja tehtaL^sa. Sitäsa5w
valtuuskunta, niinkuin on ^ n ^ ^
tTuaak ak-KunauSkitataäsniayat ejraik oCisteao r ghi JJ^S^
ke^n kysy^ylcsiin. joistfTn t dittu erikseen raportti, tutkimS
tarkasti miden riitakysymy.^^
ja seuraukset, joista yleisesti
kialla kapitalistisissa naissa on k l
tettu käyttää bolshevismia vas^
sen propagandan aiheina. ."
Ei ole mahdollisuutta lyhyen kir
jotelman puitteissa mainita edes'
kaikkea sitä sisältöä otsikoiltaan-kaan,.
mmkä tämä nyt suomeksi il.
mestynyt englantilaisen valtuSnin
nan kirja sisältää. Se koskettelee
niin monia.erilaisia sekä valtioUiaa
että poliittisia niinkuin myös yhteis­kunnallisia
ja taloudellisia kysy
myksiä, että nUstä on kirjotctn ja
yhä edelleen kirjötetaan kokonaisia
kirjoja. Mutta juuri tällaissna tie-tokirjana,
joka suppeassa esityksessä
käsittelee kunkin esilletuUeen kysy.
myksen ja antaa siitä lausuntonsa^
on kirjalla aivan an'aamaton merki­tys
koko maailma"h työväenluokalle,
'koska se sen avulla voi tutustua sii­hen
työhön, joka neuvostovaltiossa
on käyty kapitalismin kulustamisen
jälkeen sosialistisen yhteiskuntara-kenteen
'pystyttämiseksi. Kun työ­väenluokan
tehtävänä kaikkialla ka­pitalistisissa
maissa vielä tällä ker­taa
on taistelu kapitalismia vastaan
sen hävittämi|eksi, on työläisvaltios-sa,
Neuvosto-Venäjällä työväen teh­tävänä
sosialistisen yhteiskunnan
luominen. Jo tämä seikka yksin­omaan,
kirjassa kun tästä tehjäään
selkoa, on omiaan kiinnittämään
kirjan'sisältöön työväen huomiota
kaikissa maissa ja siksi ei olekaan
ihmeteltävää, että se useille europa-laisille
kielille l^äännettynä on saa­vuttanut
tavattoman menekin.
Samanlainen näyttää olevan asian­laita
.Canadassäkin. Kirjaa on useil­ta
tahoilta ^edustcltu ennen, kun
ensimäinen lähetys saapui Suomes­ta
Tehtiliikkeeilemme: Suomassa on
kirjan ensimäinen painos myyty
niiltei loppuun muutamassa päiväs­sä.
Vapauden liikkeessä on sitä
vain räjptettu määrä saatavana.
Kirjan hintaa $1.50 on pidettävä
halpana'kirjan laajaan kokoon ja
siistiin painoasuun katsoen.
Kirja ei^ puolestamme enempiä
suosituksia kaipaa. Toivommekin
vain,. että sitä riittäisi mahdollisim­man
usealle ja. hartaalle työläislukir
jalle ja että kirjastot, sitä varaisi­vat
sikäli, että Jcaikilla olisi tilai­suus
siihen tutustua.
Naamiaistanssit ovat siis ensi laa-antaina.
-Joko olet varustanut itse­si
siihen reilaan, että voit läpästä
kunnialla, se tahtoo sanoa palkin­nolla.
Sillä neljä parhaiten naami­oitua
palkitaan. Pääsymaksu on 50
senttiä. Mutta naamioidut" maksa­vat
vain 25 senttiä. Siis paras on
naamioida ja keksiä hyvä aihe, niin
on tilaisuus vielä hyötyäkin, puhu­mattakaan
muusta lystistä. Siis en­si
lauantaina kello puoli 9 suoma­laisen
seuran haalille, 957 Broad-view
Ave. Tanssitaan lujasti hy­vällä
soitolla.
Kosijat, se kauan odotettu operet­ti
kolmessa näytöksessä esitetään t
k.. 31 päivänä. Silloin on taas ke­hottamattakin
haali täysi. Ja ei
se ^le -ihmekään, sillä operetteja ei
ole esitetty kuin yksi keko haahm-me
historiassa. Ja Kosijat viela,
joka on yksi kauneimpia operetteja
mitä on ollenkaan olemassa. Ope­retin
on säveltänyt tunnettu ja tun­nustettu
musiikkimies Emil Kauppi-
Joka on hiukankin kuusalla musn^
iikkf-
Mi- .
kista, tietää että mainittu musi:
mies ei tee ala-arvoista työtä,
tä tulee operetin esittämiseen, «n
siihen pantu tavallista enemmai»
huomiota. Laulut ovat jo nyt
miit, mutta vielä vain harjoteUaau.
Einme mene tässä ennustelemaan,
mutta-tulkaa katsomaan, kuuntele­maan
ja ihmettelemään. Lähenunm
toiste. „
kosijat operettia harjotellaan bis-taina,
keskiviikkona ja perja^*^^»^
Avustajat kaikki mukaan. t>ani«"
säestäjä.
^Kommunistisen nuori.o^«»^o 1^
ruitettu. Toronton «"^mato^
nuoriso-osasto, joka on
vuotta"lomalla", herätettiin to«i^
taan syysk. 29 P., .Jäije«t^^„^'
toimimaan.kaupung^-n f;''^''^^
osastona. Osastoon
kak^ kaupungin_^ke^«-^«^^t.
tsuenletea , ol1e8m Ja^n" "en^g'lfa n^n^inakeileeieT^K, o -
kouksessa tehtiin siiumugto^*
levaiseen toimintaan n a h d ^^
läpä suunniteltiin. J^"^^nefl
keskikaupungille, ^^t^'
asunto-alue sehi, «^5? »^S^niat.
dolliseksi e n ^ » " * ^ ^ ^ ; ^ ^
tornille toiminnan-, KonunnrnSD*-
Nuorisoliiton yhteyAessa.