Vapaus, February 14, 1963

              Sivu 2 • Torstaina, helmik. 1'4 p. — Thursday, Feb. 14, 1963
VAPAUS INDEPENDENT LABORÖRGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) ' Est&blished Nov. 6. 1917
Edltqr: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Editorial OS 4-4265
Published thrice weelcl.v: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd:. 100-102 Elm St. West, "Sudbury. Ontario. Canada.
«Mailing address^B
Advertising rates upon application. translations fTee of charge.
Authoriised as second c ass mail by the Post Offiee Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USArssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
M e . , = , . , c M . e CANADIAN LANGUAGE-PRESS
Käpuskasingin verilöylystä
Viime maanantaina saapui Kapuskasingista himttävä uutistieto,
missä kerrottiin, että kolme aseetonta metsätyöläistä oli ammuttu
kuoliaaksi — yksi heistä aivan ''seulaksi" kuten erään sairaanhoita­jattaren
sanotaan kertoneen. Yhdeksän muuta lakkolaista tuli haavoi­tetuksi
ja ampujat olivat vähällä murhata tai haavoittaa poliisejakin.
• Meidän lehtemme Vapaus yhtyy varauksitta metsätyöläisten union
vaatimukseen; että tätä hirvittävää tapahtumaa tutkittaisiin kaikessa
laajuudessaan kuninkaallisen komissionin toimesta: . ^
Ei voida kerta kaikkiaan sallia sellaista tilannetta, että jättiläis-kokoinen
amerikkalainen yhtiö — KimberleyrGlark Corporation, jon-
• ka alayhtiö Spruce Falls Power and Paper yhtiö on —voi kieltäytyä
kuukausikaupalla kollektiivisen työehtosopimuksen allekirjoittami­sesta
canadalaisten työläistensä kanssa ja siten provosoida tilanteen,
missä nyt ollaan. Tälle jenkkien suuryhtiölle, minkä yhtenä omista­jana
on jättiläiskokoinen New York Times-lehtiliike, on Ontarion val­tiovallan
toimesta sanottava, että jos se mielii luonnonresurssejamme
riistää ja canadalaisten työläisten kustannuksella rikastua,y'sen täytyy
myös noudattaa tämän maan lakeja ja tapoja, mukaanlukien kollek­tiivisten
työehtosopimusten allekirjoittamisen menetelmiä.
MIKSI HEITX EI RIISUTTU ASEISTA AIKAISEMMIN?
Meidän vakaa käsityksemme on, että visseillä viranomaisilla on
suuri edesvastuu siitä verityöstä, mikä Kapuskasingissa nyt tapahtui.
..Poliisitarkastaja Taylor on ehkä oikeassa sanoessaan, että paikalla
olleet Ontarion maakuntapoliisit '•ansaitsesivatmitalin'^ siitä kuri he
•rfisbivat murhatyön teosta syytetyt miehet aseista ja pidättivät aina­kin
osan heistä paikalla. •
•Mutta kysyä tulee, miksi ja kenen luvalla, annettiin ' jobberien"
tuoda ampuma-aseita sellaiselle "tulenaralle-' paikalle, missä käsitei-i
t i i n työtaistelun alaiseksi joutunutta tavaraa? Miksi viranomaiset ei-
"väf'riisuneet;näitä miehiä aseista ennen verityön tekoa?
"•'/j;Me yhdymme Ontarion pääministeri John Robartsin maanantai-
• seen lausuntoon, että "lainrikkoumisia ei sallita*', ja edelleen: "Minä
^ vetoan uudisasukkaisiin ja lakkolaisiin samalla tavalla, että he pidät-
'tyisivät kaikesta, mikä saattaa johtaa uuteen väkivaltaiseen yhteen­ottoon."
' Mutta kysyä tulee miksi päämini Robarts ei antanut tätä
V|et(K>musta aikaisemmin? Miksi hän vieläkin kohdistaa sen "molem-
.mille" osapuolille korkeasta "puolueettomuusasemasta" vaikka tosi-asia
on, että vain toiselta puolen,; "jobberien" miesten taholta on:
oteltu "lain käyttö omiin käsiin" -—ampuma-aseen varaan?
.VAPAUS VAROITTI VAARASTA ^ . =
On sanottava suoraan, että Kapuskasingin verityö ei tullut saltli-malta.
Mainittakoon, että meidänkin lehtemme Vapaus varoitti jo
tammikuun 26 pnä sitä propagandantekoa vastaan, jonka ilmeisenä'
tuloksena — tarkoituksellisesti tai tarkoittamatta — ei voinut olla
- -muu kuin 'lain ottaminen 'jobberien' omiin käsiin".
. K a p u s k a s i n g i n pormestari Norman S. Grant, joka on tietääksem­me'Spruce
Falls-yhtiön eräs toimitsija, piti palopuheita siitä, miten
, nämä"jobberien" miehet menevät metsään pyssy kädessä ja tulevat
^ampumaan ketä tahansa, joka yrittää sekaantua heidän kaatotyö^önsä"
- Varoittaessamme jo tammikuun 26 pnä tällaista edesvastuutto-
- muutta vastaan ja korostaessamme uudisviljelijäin ja metsätyöläisten
' solidaarisuuden ja yhteisymmärryksen tärkeyttä, meidän lehtemme
Z vetosi silloin asianomaisten lainkuuuliaisuuteen ja solidaarisuuteen
* korostaen:"Solidaarisuutta, solidaarisuutta ja mahdollisimman laajaa
l yhtenäisyyttä.. Vain siten voidaan työtätekevien kallista asiaa, työläis­ten
ja pikkufarmarien yhteistä asiaa edistää." Miksi ei Ontarion kor-
- kein virkakunta kysynyt silloin kuten kysyi lehtemme Vapaus tammi­kuun
26 pnä, että miten pannaan suu silloin jos kiihotus vie joitakin
. hautaan ja toisia hirtettäväksi?
Uskollisena työväenliikkeen periaatteille, meidän lehtemme veto­si
sekä metsämiesten että uudisasukkaiden hyvään tahtoon: 'Älkää
- antako valheen ja vihan lietsojien käyttää hyväksenne teidän vai­keata
tilannettanne."
- Ilomielin panimme myös parin päivän päästä yllämainitun toi-mituskirjoituksemme
julkaisemisen jälkeen merkille metsämiesten
sikäläisen osaston julkaiseman lausunnon jossa "kiellettiin" pormes-i
tari Grantin lausunto, että uudisasukkaat nälkiintyvät lakon takia ja
sanottiin: "Me haluamme, että uudisasukakat jatkavat kaatotöitään.
Union miehet ovat pysäyttäneet ainoastaan kuorma-autojen ajureita
] ja *jobl)ereita'."
Lähtemättä nyt tämän yksityiskohtaisemmin tähän työmaataiste-luun
liittyviä seikkoja tutkimaan ja kaikki seikat puhuvat metsä­työläisten
puolesta sekä yhdysvaltalaisten rahamiesten omistamaa
. suuryhtiötä vastaan me haluamme toistaa, että pormestari Grant
oli"lausuntoincen" kokonaan pois päiväjärjestyksestä. Hänen olisi
, pitänyt vedota rauhallisuuteen ja kiistan sopimiseen sekä välttää kii-hOijuspuheita.
"
Me yhdymme niihin hyvää tarkoittaviin Ontarion asukkaisiin,
* jotka toivovat, pyytävät ja vaativat, että maakuntahallitus ryhtyy
» tappeellisiin toimenpiteisiin uudcn^verenvuodatuksen ehkäisemiseksi.
...\0n ehdottomasti tarpeellista — ja maakuntahallituksella on kaik-
* ki keinot tarvittavan painostuksenkin käyttöön huolehtia siitä, että
metsämiehet saavat kollektiivisen työehtosopimuksen niiden perin
kohtuullisten vaatimusten pohjalla, mitä he ovat esittäneet. Ontarion
maakuntahallituksen velvollisuus on vaatia, että Spruce Falls-yhtiö
allekirjoittaa työläistensä vaatimusten mukaisesti samanlaisen työeh­tosopimuksen,
minkä Abitibiyhtiö on jo allekirjoittanut omien työ­läistensä
kanssa. Se ei ole suuri vaatimus. Mutta sen vähempi ei liioin
tyy.dytä.
. Sen lisäksi on suostuttava metsätyöläisten union vaatimukseen
kuninkaallisen komissionin nimittämiseksi niin, että saadaan selville
"fcafkki ne seikat, jotka johtivat viikon alussa Kapuskasingissa tapah-
• tuneeseen hirveään verilöylyyn. Vain se on takeena siitä, että amerik-
' kalaisten rahamiesten omistamat suuryhtiöt kunnioittavat. maamme
lakeja vastaisuudessa ainakin sikäli, että suostuvat kollektiivisiin työ­ehtosopimuksiin
ilman avoimia työmaataisteluja, ja että verilöylyt
työläisiä vastaan eivät uusiinnu Kapuskasingin alueella.
Meidän lehtemme, yhdessä muiden oikeamielisten canadalaisten
f.-: kanssa, oli tyrmistynyt siitä kun ampumisen vuoksi pidätetyt^ miehet
, vain "nimellisen- takauksen" varassa sen jälkeen kun
•h
S Y N T Y M Ä ­P
Ä I V IÄ
Jacob Laitila, Wanupi Ont, täyt­tää
lauantaina, helmikuun 16 päivä­nä
76 vuotta.
Aukusti Lehto, Highland Creek,
Ont., täyttää .sunnuntaina, helmi­kuun
17 päivänä 71 vuotta,.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
alaisia öaloja
Luisenfhalin kaivos-onnettomuuderi
aiheuttajat tilille
Berliini. — 147 niistä 299 kaivos.-
työläisestä, jotka menettivät hen­kensä
viime vuoden helmikuussa
Luisenthalin kaivosonnettomuudes-sa
Länsi-Saksassa, voisi tänään olla
vielä elossa. Tämä järkyttävä tosi­asia
käy ilmi länsisaksalaisten vi-
••anomäisten suorittamista tutki­muksista,
jotka nyt on saateltu jul­kisuuteen.
Kertomuksen sivuilta
voidaan lukea, että kuolleet olivat
sen liikeperiaatteen uhreja, jonka
•nukaan hiili on tärkeämpää kuin
työturvallisuus.
Kreikasta on aina silloin tällöin
levinnyt maailmalle romanttisia ku­ninkaallisia
avioliitto- ja kihlausuu-tisia,
mutta niihin sitten rajoittu-vatkin
valoisat uutiset tästä Euroo­pan
eteläisestä kulmauksesta. Krei­kan
poliittisesta ja taloudellisesta
•elämästä ^saapuvat tiedot ovat huo-mattav^
ti synkempiä. Maa ei ole
selvinnyt Karamanliksen epäiUyttä-vistä
syysvaaleista 1961 ja nyt on
esille noussut uusi uhka; kuutos-mai^
kkinoihin assosioitumisen seu­raukset
SYNKÄT SYYSVAALIT"^
Lokakuun 1961 vaalien jälkeen
vallassa ollut Karamanliksen halli­tus
ei ole saanut tänä aikana val­taansa
lujitetuksi, päin vastoin hal-lituksed
taantumuksellinen politiik­ka
on yhdistänyt opposition rivejä
sitä vastaan. Pääväatimuksena op­positiolla
on ollut uusien vaalien
järjestämijien. Tästä^on keskusteltu
parlamentissa - ja sitä on vaadittu
maan suurkaupungeissa järjeste­tyissä
mielenosoituksissa.
Opposition toiminta ei ole huoles­tuttanut
vain Karmanlista,: vaan
myös USAn hallitustaja sen Atee­nan
lähettilästä. USAn Ateenan lä­hettiläs
on ryhtynyt erikoiseen ma­nööveriin,
jonka päämääränä ilmei­sesti
on Papandteoun ja Venizelok-sen
keskustapuolueen tuen voitta­minen
Karamanliksen puolueelle.
Tutkimuksen tulokset osoittavat,
että tässä:valtiolle kuuluvassa kai­voksessa
on turvallisuus ollut suo­rastaan
primitiivisellä tasolla. Kai- KOKOOMUSHALLITUS
voksen vavonta, erikoisesti helposti
räjähtävän metaanikaasun tarkkai- Karamanliksen hallitus on suo­ja,
hän uhkaili sen sijasta-avoimella
diktatuurilla.
Nämä toimenpiteet ovat kanta­neet
hedelmää: keskustalehdet ovat
alkaneet hiljalleen kirjoitella "kan­sallisten
voimien yhteistyöstä" ja
selvää on, että osoitteena on ollut
-kommunistien sisäinen uhka".
Oman panoksensa peliin on .anta­nut
kuningashuone, joka on niin
ikään osoittanut erikoishuomiota
keskustapuolueen johtajille.
KARAMANLIKSEN PELI
LOPUSSA?
Koko tämän pelin taustana on se,
että sekä amerikkalaiset että kunin­gashuone
ovat selvästi nähneet Ka­ramanliksen
ja hänen puolueensa
joutuneen huonoon huutoon väes­tön
keskuudessa. Sen vuoksi on yri­tettävä
pelastaa mitä suinkin mah­dollista.
Ei ole sattuma, että ame­rikkalaiset
ovat päättäneet uhrata
Karamanliksen ja hänen puolueen­sa
yksinvalta-aseman. Itse asiassa
he eivät menetä paljonkaan, sillä
keskustapuolue on tähänkin asti yh­tynyt
Karamanlikseen kaikissa ul­kopolitiikan
kysymyksissä, mm. suh­teessa
NATOon.
Ei ole vielä selvää, missä määrin
keskustapuolueen v a 11 a - asemaan
nousu muuttaa maan poliittista lin­jaa.
Selvää on vain se, että Kreikan
poliittisessa elämässä on tapahtu­massa
muutoksia, joissa ensi viulua
soittelevat amerikkalaiset.
Mutta pääsivätpä Karamanliksen
j ja keskustan puolue miten hyvään
j yhteisymmärrykseen tahansa, eivät
lu, on ollut tutkimuksen mukaan S^L^JItJilJ/^Sl^^^^^ »"^«^«t vuodet lupaa heille 'helpo-tusta.
Koko Kreikan tulevaisuuden
ylle luo varjonsa yhteismarkkina-
. . . . . . .. ..... ... t ... . j w » v i i nvo<vU»UiUl4WlU« UieiUlISlUI
käytävän perästä puuttuivat teysin ^^^^^^ ^^^.^^ ^^^^^^
tuuletuslaitteet, joista Vaaralhnen ^^^.^^^^^ Keskustapuolueen kään-
. t • ...... .imisiä keskustaan nähden. On pu-aysin
sattumanvaraista ja riittama-lj^^^^^ mm. kokoomushalUtuksesta,
tonta. Kolmen vaakasuoran kaivos-K^j^^^ keskustapuolue otettaisiin
kaasu olisi päässyt ulos. Pölysuojis-ta,
jotka vähentävät räjähdysvaa­raa,
puuttui kahdeksan ja loput oli­vat
ala-ai-voisessa kunnossa.
Länsi-Saksan kaivostyöläisten am­mattiliitto
on vaatinut syyllisten
saattamista oikeuteen vastaamaan
teostaan. "On käsittämätöntä kuin­ka
skandaalimaisesti ja kevytmieli­sesti
voidaan leikkiä satojen kaivos­miesten
elämällä", sanotaan ammat­tiliiton
esityksessä.
nyttäminen Karamanliksen liittolai­seksi
eristäisi amerikkalaisten käsi­tyksen
mukaan vasemmiston yksi­näiseen
oppositioon, joka olisi hel­pompi
pitää kurissa.
Konkreettisena toimenpiteenä on
ollut pääesikunnan päällikön vaih­taminen,
mikä tapahtui muutamia
päiviä erään USAn lähetystössä jär­jestetyn
suljetun illallistilaisuuden
jälkeen. Esikuntapäällikkö, kenraa^
li Kardamakis oli jyrkästi vastusta­nut-
liittoutumista keskustan kanssa
eita
PARLAMENTTIHME JÄSENTEN
PALKANKOROTUS '
St. Catharines. -r- Joku aika sit­ten
oli sanomalehdissä ja muissa
tiedoitusvälineissä uutinen, että
parlamentissa suunnitellaan nostaa
edustajain palkkaa $10,000 dollarilla
vuodessa, joka nielisi kansan varo­ja
82,400,000 vuodessa.
• Ovatko nämä "työläiset" kysyneet
palkankorotusta "työnantajiltaan"?
Työn antajilla tarkoitan niitä, jotka
ovat heidät valinneet parlamenttiin
Meidän tavallisten työläisten ai­nakin
pitää pyytää palkankorotus­ta
työnantajiltamme. Jollemme niin
tekisi, vaan sanoisimme, että nyt
meidän palkkaihme on niin ja niin
paljon, niin ai'vatkaapa millainen
meteli siitä syntyisi. Vallankin sil­loin
kun sanoisimme, että vuosipalk
kame nousee nyt puolella ja työtä
teemme neljä tai viisi kuukautta
vuodessa, kuten parlamentin jäse­netkin.
' N ä m ä meidän "työläisemme" saa
vat jo ilman palkankorotustakin
keskimäärin kolme kertaa sen mitä
meidän keskimääräansiomme on
vuodessa ja he "työskentelevät"
noin neljä — kuusi kuukautta vuo­dessa
ja meidän pitää tehdä työtä
kaksitoista kuukautta vuodessa.
Eikö meidän pitäisi sanoa näille
järjestö, johon Kreikka assosioitui
viime vuoden lopussa.
TYHJIÄ TULLIETUJA
Kun Kreikka allekirjoitti sopi­muksen
assosioitumisesta yhteis­markkina
järjestöön, kirjoittelivat
maan porvarilliset lehdet ''edulli­sista
liittymisehdoista" ja "hyödys­tä",
jota liittyminen tuo kukahaan.
Ne väittivät toimenpiteen "vaikut­tavan
suotuisasti maan teollistumi­sen
nopeuteen ja taloudelliseen ke­hitykseen
ylimalkaan".'
Nämä väitteet eivät kuitenlcaan
kestä perusteellisempaa tarkastelua.
Y h t e i s markkinasopimuksen mu­kaan
alenevat kuutosmaista Kreik­kaan
tuotavien tavaroiden tullit 5--
10 prosentilla; Tämä koskee sekä
teollisuuden että maatalouden tuot­teita.
Kreikka puolestaan Saä, hy-
Väkseen peräti 3&—50, pt-osehtin
tuUialennuksen viedessään tuottei­taan
muihin kuutosmaihin.
Nädnnäisesti sopimus on siis edul­linen
Kreikalle, mutta sen sUomien
tullietujen merkitys on yhtä tyhjän!
kanssa, kun Kreikan heikosti kehit­tynyt
teollisuus ei kykene tuottei­den
ulosvientiin. Maassa on kehitty­nyt
vain kevyt ja tekstiiliteollisuus
eivätkä vanhanaikaisilla koneilla va­rustettujen
tehtaiden tuotteet pysty
ulkomaiseen kilpailuun edes alen­nettujen
tullien turvin. i
Voidaan ajatella että maatalous-i
maana Kreikka käyttää tullietuja
h y v ä k s e e n maataloustuotteiden
"työläisillemme" että emme"suostu
heidän palkankorotusvaatimukseen­sa
ja jollette tyydy siihen mitä jo
saatte niin menkää lakkoon, me
kyllä saamme "rikureita" teidän
tilallenne sillä kymmenen tuhan­nen
vuosipalkallakiii.
Mitä taas tulee siihen kymmentu-hannen
palkan nousuun, sen sum­man
me voimme käyttää työläisten
avustamiseen, joilla ei ole työtä ei­vätkä
edes saa sitä niukkaa työttö-j
myysvakuutustakaan ja tällaisia työ­läisiä
on tuhansia.
Toiselta puolen en vastustaisi tä­tä
kymmenentuhaimen palkankoro­tustakaan,
jos nämä valtion johta­jamme
osaisivat käyttää meidän ra­hojamme
vähän järkevämmin kuin
mitä tähän asti ovat tehneet Ensin­näkin
ne miljoonat mitä nyt käy
tetään tuhoamistarkoituksia varten,
olisi käytettävä oman maanune teol­lisuuden
kehittämiseen, sillä täällä
on loppumattomat luonnon rikkau­det
jotka voisi valmistaa hyödyk­keiksi
omassa maassa. Tähän asti.
suurin osa raaka-aineista on lähetet­ty
ulkömaiUe ja samoista raaka ai-I^^K^^^^ALLE TARJOTAAN
neista valmistetut tuotteet on os 'TU^SMIA
säädetty maatalousmaan osa^ jonne
kehittyneet kapitalistimaat voivat
markkinoida tuotteitaan. Tämän
tarkoituksen on avoimesti julista­nut
Lähsi-Saksan : talousministeri
Ludvig Erhard, joka keskustelus­saan
Kreikan taloudellisen valtuus­kunnan
kanssa julisti, että ' Krei­kalla
on ihanteelliset edellytykset
kehittää .maataloutta, Ja turismia ja
että sen hallitukeen itulisi keskittää
voimansa^näillie alo^le..,. Tämä
selvittää qiyös jlänsisäksal^sen pää­oman
pyrkimyksen ie^it|9ä'.Krei­kan
turis|tiko)iteita ..i^el^ä .ppustaa
maahan maataloustuotteiden jalos-tusteoUis^
utta jne..Ei ;tafvitse'9)l^_
mikään-_taloudelliiien asiantuntij'a-ymmärtääkseen,
että tällainen tule­vaisuuden
suunnitelma ei lupaa hy­vää
Kreikan taloudelle.
VASTALAUSEITA
' Kreikan assosioituminen EEC:-
hen on herättänyt tyytymättömyyt­tä
ja levottomuutta paitsi Kreikan
työläisten, myös teollisuus- ja liike­miespiirien
keskuudessa. Niinpä
mm. Kreikan teollisuusmiesten liit­to
lähetti hallitukselle teräväsävyi-sen
kirjelmän, jossa eriteltiin liit­tymispäätöksen
tuhoisia seurauksia
maan talouselämälle. Vastalauseen­sa
esitti myös Pienteollisuusliitto,
joka näkee liittymispäätöksen mer­kitsevän
käsi- ja pienteollisuuden
tuhoutumista ulkomaisen kilpailun
vuoksi.
EEC:hen assosioitumista vastaan
ovat esiintyneet eräät tunnetut ta­loustieteilijät,
mm. A. Angelopulos
ja D: Stefanidis, jotka-tief.eellisellä
pätevyydellä ja runsaaseen^esimerk-kiaineistoon
nojautuen osoittivat E-EC:
n tuhoisat seuraukset maan ta­loudelle.
Skandaa^li Ranskassa:
T r
Hrusnisnev
televisiossa leiieHiin
Moskova, - r - Ranskan.JhalUtuk-sen
tohvelisankarin asema Parii­sin—
Bonnin avioliitossa kävi 11-
meiseksi sen yjälkeen kun Neu­vostoliitossa
-vtlme lauantai-llCina
kaikkien radio- ja televisioase­mien
sekä myöhemmin' samana
iltana Intervis^on kautta ei«issä
Euroopan ni^^|4* «sitettiii». ^ans-lonj^
fS^ kieUetyiksi ia
.p^^m^^teri Hnishtshe.
mar-haastattelu-kan
vin ja
salkka
Iaasanli|ö|i! |i(iiji|flcan televisiolle.
Mitaadyeq^tti'ibikS^^^^
tapoja tai valtojen välisiä ystä-vys^
uhteita vastaan, ei kununasr
takaan esityksestä löydä hake-mallakan.
Esityskiellon, joka an*
nettiin pääministeri Pompidoun
henkilökohtaisesti suorittaman
ennakkokatsauksen jälkeen, sa-nottiin
perustuvan siihen, että
lausunnoissa esitettiin "Länsif
Saksalle vihamielisiä käsityksiä."
Ryhmä ranskalirTsia tv-miehiä
työskenteli Moskovassa kokonaisen
viikon valmistellessaan ohjelmaa
Stalingradin taistelujen 20-vuotis-muistolle.
Ryhmän pyynnöstä pää­ministeri
Hrushtshev ja marsalkka
Malinovski, jotka osallistuivat tais­teluun,
kertoivat hastattelijoille vai-kutelmiaan.
Pariisin televisiossa esi­tyksen
piti olla viime perjantaina,
mutta viranomaiset kielsivät sen
em. perustein.
Lausuntonsa alussa pääministeri
Hrushtshev muistelee toimintaansa
Stalingradin rintaman sotilasneu-toistuvan
hyvän tahdon huomautuk­set
cNiin ikään hän muisteli Rans^
kaan 1960 tekemäänsä matkaa ja sä*
riöi tehneensä havainnon, jonka mu-
Jkaan ranskalaiset ovat päättävästi
fasismia vastaan. Ainoa lause, jon­ka
hänen esityksestään voisi tulkita
Pariisin—Bonnin akselin arvoste­luksi,
oli toteamus, että on rvarsin
luonnollista, jos Neuvostoliitto tun-rtee
levottomuutta niiden sopimus­ten-
'johdosta, joilla edesautetaan
vanban iriVitarismin uudelleen syn­tymistä.
Hän totesi myös, että se
jOKa todella haluaa, rauhaa, ei voi
olla myötävaikuttamatta "ydinasei­den
antamisesta revanshistien kä­siin.
• ••
Ma^alkka Malinovskyin esitys oli
miltq kokonaan omistettu kartan
ItVttUa tapahtunelle Stalingradin
tai.Stelujen selostamiselle. Se, että
f i ^ ä yleisesti tunnetut historialli-sef
tosiasiat on Ranskassa tulkittu
kiellon arvoisiksi, on sitäkin kum­mallisempaa:
Hänelläkin oli nyky-äivään
viittaavaa vain muistutus
että saksalainen militarismi
tji^^a jälleen maailman rauhaa.^
IJ^stettelun loppuosan Malinovski
esitti hyvällä ranskan kielellä.
Monet opposition johtajat ovat voston jäsenenä ja toteaa Stalingra-korostaneet
paitsi EECn taloudelli-1 din taistelun olleen sodan käänne-sia
seurauksia, myös yhteismarkki- j kohta. Hän totesi niin ikään, että
noiden poliittista merkitystä NAT­On
taloudellisena perustana. Tämän
politiikan sijasta ovat laajat oppo-sitiopiirit
ehdottaneet maan jättäy­tymistä
syrjään kaikista poliittisis­ta,
sotilaallisista ja taloudellisista
ryhmittymistä ja maan pysyttäyty­mistä
tiukan puoueettomuuden lin­jalla:
Tämä antaisi Kreikalle/' mah-^
doliisuuden kauppasuhteiden' kehit^
tämiseen kaikkien maiden kanssa.
Tässä yhteydessä viitataan Ki'eikah
sosialistisiin naapurimhihin,'joiden
kansaa voisi solmia laajat 'kaupalli­set
suhtefrt. • ' ' ' ' '
Karamanliksen hällitiis ' kohtaa
vastarintaa kaikilla tahoiliia:'Vyuo-den'vaihte^
ä osallistiii ridin'äO;ÖOO
ylioppilasta .ja koululaista: Piraeuk-sessa
mieleno^itukseen, jossa.vaa­ditaan
-hallitusta lisäämään koului-i
määrärahoja. Yli 300,000 lareikka-laista
allekirjoitti ^opiskelijoiden
vaatimuskirjelmän. V. Sarafaicis.
kun Saksa joutui Neuvostoliiton rin
taman vuoksi yleensä ja Stalingra­din
rintaman vuoksi erikoisesti siir­tämään
Ranskasta Neuvostoliiton
rintamalle 25 miehitettyä divisioo­naansa,
niin sillä oli Ranskan vasta­rintaliikettä
suuresti helpottanut
vaikutus. Hän kertoi muutaman sa­nan
Neuvostoliiton rauhanomaisen
rakennustyön suunnitelmista Sekä
Neuvostoliiton pohriisteluista maail­manrauhan
turvaamisessa" mainiten
mm", rauhanomaisen^ rinnakkaiselon
Erittäin merkille pantavia olivat hä­nen
ranskalaisille - koh<Ji?tamansa
USAn monopoKen
voitot kasvoivat
New York. — USAn talous por
tee lamakautta ja on- polkenut jo
puolisen vuotta paikoillaan, mut
viennissä. Kuitenkin tässäkin suh-; ta toisin on voittojen laita. Mono-teessa
rajoittaa etua suuresti se, pölihintojen nousu ja hallituksen
että Kreikan perinteellisiä maata­lousvientituotteita,
kuten hedelmiä,
oliiviöljyä, puuvillaa jne. tuotetaan
myös eräissä muissa yhteismarkki-namaissa,
mm. Ranskassa,^ Italiassa
ja Turkissa. Mutta vielä jäljellejää­viäkin
kuutosmarkkinamaita rajoi­tetaan
erikoismääräyksillä, joiden
tarkoituksena on turvata näiden
tuotteiden vienti edellämainituista
maista.
heitä vastaan nostettin ainoastaan
syytös ampumisesta "haavoittamis-tarkoituksessa".
Me tervehdimme sitä, että maa­kunnan
korkeimmat oikeudenval-vojat
tarttuivat asiaan, määräsivät
ampumiseen syyllistyneet uudelleen
pidätettäviksi ja* ennenkaikkea sitä,
että ampumisesta pidätettyjä vas­taan
nostettiin syytteet miestaposta.
Sen pienemmästä ei heitä todella­kaan
voida syyttää, jos mielitään
3ikeusvaltion nimeä maakunnas­samme
kantaa.'
Ja mitä tahansa 'kauneusvirhei­tä''
on vastoin omaa tahtoaan lak-
!{Oon pakoiteliit metsämiehet >,teh-neet,
se ei missään; tapauksfe^ oi­keuta
satamääräistä joukköayyttei-den
nostamista metsäihiehiä' vas­taan,
jos emme nimittäin omaksu
sellaista kantaa, että lain ankara
käsi rangaisee riiston ja vääryyden
kohteeksi joutuneita työläisiä sil­loin
kun toinen todellinen osapuo­li,
upporikas työnantaja pääsee
kuin koira veräjästä. Missään ta­pauksessa
ei meillä ole oikeusval­tiona
varaa siihen, että aseettomina
ampumisen kohteeksi , joutuneita
työläisiä raahataan "osarikollisina"
oikeuden eteen silloin kun~ on ky­symys
miestappojuttujen käsittelys­tä
ja siitä, etteivät tällaiset hirvit­tävät
ampumistapaukset enää uu­siinnu.
tettu kymmeniä kertoja kalliim­malla
hinnalla takaisin. Samalla on
menetetty tuhansien ihmisten työ­mahdollisuudet
maassamme ja hal­litus
samalla menettää tuloveron
näiden ihmisten kohdalta, joka olisi
useita miljoonia vuodessa jos he
saisivat olla työssä.'
Entä sitten maamme kauppapoli­tiikka.
Canadan kauppatai^io Ame­rikan
kanssa on joka vuosi ollut
satoja miljoonnia. Tähän ei vielä
sisälly ne voitto-osingot jotka vir­taavat
setä Samin pohjattomaan
pussiin.
Muita tämä kauppatappio ei ole
vieläkään tarpeeksi suuri Amerikan
mielestä, sillä se koettaa kaikilla
tekosyillä rajoittaa vientiämme sin­ne,
kuten BCn puutavaran ja Alber-tan
öljyn kohdalta. Tämän lisäksi
pitäisi vielä ostaa entistä enemmän
niitä samoja sotavekottimia.
Minkään muun maan kauppapoli­tiikka
ei ole näin kurjaa, sillä jos
jollakin on 10—20 miljoonan kaup^
patappio toisen maan kanssa niin
siitä jo nousee myrsky.
Meillä tulee liittovaalit huhti­kuussa,
silloin on meidän katsot­tava,
ettei, parlamenttiin ainakaan
pääse yksikään sellainen edustaja,
joka kannattaa setä Samin sotaseik
kailuja meidän ja toisten kansojen
pään menoksi.
Paremmille miehille voitaisiin
maksaa parempaa palkkaakin, mut­ta
Setä Samulin sotavouhottelua
kannattaville ja tukeville parlamen­tin
jäsenille on kymmenessäkin tu­hannessa
ainakin puoli liikaa.
Väkä, St Catharines,
Näin siis tullien alentamisesta
koituva hyöty jää äärimmäisen vä­häiseksi
Kreikan osalta ja toisaalta
kehittyneiden teollisuusmaiden tuot
teiden esteettömämpi tuonti Kreik­kaan
supistaa maan oman teoUisuu:
den kehitysmahdollisuuksia vastai­suudessakin.
Näyttää siltä, että yhteismarkki­na-
alueen puitteissa Kreikalle on
myöntämät uudet verohuojennuk­set
ovat edistäneet suuryhtiöiden
voittojen kasvua.
Aikakauslehti United States News
and World Report kertoo, että 250
suurimman yhtymän voittojen yh­teissumma
on vuodesta 1961 kasva­nut
7,5 miljardista dollarista 8,8
miljardiin dollariin vuonna 1962.
General Motors Corporation i l ­moitti
vuoden 1962 vöitoikseen 1,^
459 miljonaa dollaria. Voitto oli v.
1961 893 miljoonaa dollaria. Kasvu
on siis yli 60 pros.
Dupont-konsemi, joka valmistaa
muovi- ja räjähdysaineita, on il­moittanut
voittojensa nousseen v.
1962 452 miljonaan dollariin ol­tuaan
418 miljoonaa dollaria v. 1961
Rockefeller, Morgan ym. finanssi-ruhtinaat
eivät hekään valittele
voittojensa vähyyttä vuonna 1962.
Standard Oil Company of New
''TÖrJrssel. — yastarintasoturien
kansainvälisen asiantuntijakomitea
ilmoittaa Länsi-Saksan, Ruotsin,
Portugalin ja Italian maiksi, joissa
uusnatsien toiminta on aktiivisin­ta.
Komitean puheenjohtaja Huber
tus.Halin kertoi viime viikon vaih­teessa
pidetyn kokouksen jälkeen
maanantaina järjestämässään leh­distötilaisuudessa,
että komitean kä­sityksen
mukaan uusnatsismin, pe­säkkeet
ovat tätä nykyä Kairo. Aus-
I tralia. Etelä Afrikka, Yhdysvallat,
.Argentiina Portugali, Belgia, Län­si-
Saksa, Itävalta, Ruotsi, Englanti,
Italia ja Länsi-Berliini.
Vastarintamiesten ja natsien pak-kokuljetuksen'
uhreiksi joutuneiden
järjestö edustaa noin 500,000 jäsen,
tä.
Jersey, jossa Rockefellereillä on
määräävä asema, ilmoitti vöitoik­seen
vuonna 1962 840 miljoonaa dol­laria
eli 10,8 pros. enemmän kuin
vuonna 1961.
Socony Mobil Oil Co. joka sekin
on Rockefellerin valvonnassa sai
viime vuonna 242 miljoonaa dolla­ria
voittoa eli 14,6 pros. enemmän
kuin vuonna 1961.
American Telephone and Tele­graph
Company, jossa Morgan ja
Rockefeller esittävät merkittävää
osaa, ilmoitti vuoden 1962 voitok­seen
1,384 miljoonaa dollaria vas­taavan
summan oltua 1,271 miljoo­naa
dollaria vuonna 1961.
'Ymmärtäväinen
tuomari
i Lontoo. — Thomas Watson seu­rasi
39 vuotiasta vaimoaan Mariania
Frank Smithin asunnolle ja lähti
sitten hakemaan apujoukkoja.
Hetken kuluttua hän palasi ta-kaisin
kuorma-autoineen missä oli
tikkaat salamavalolla varustettu va-lokuvauskone,
Watsonin veli ja hä.
nen äitinsäkin.
Watson nosti tikkaat seinää vas­ten
niin, että hän pääsi nousemaan
't^«es^a kerroksessa olevaan Sndf^-
•in asuntoon. Hän ryömi veljensä
seuraamana ikkunasta sisään ja
ikj^iellä vaimonsa Smithin seunts-sa.
.'.'ÄiU", Watson huudahti, "mind
ijohtasin heidät", ja' niin hän antoi
kameransa salamavalon leimahtaa..
..Mutta .WatsQn, 42-vuotiäs kone-
Pfijan päällysmies, myönsi avioej^fle-oikeuskuulustelussa
viime tiistaina,
että, hän teki kuitenkin amat(i{%i>
kuvaajalle yleisen virheen. Häci^ unv
hoitti- ottaa supjan pois linÄ^fii
pääl^. Valokuvasta . ei siis . tullut
mitään. ^.'
'"Minä hyväksyn Watsonin ku;
vauksen siitä," mitä tapahtui", saiiöi
tuomari. "Sellaisen virheen yflisi
tehdä moni muukin amatööri.", .''
Niin sai Watson eron avlosiipp^-
nastaan sillä perusteella, että vai­molla
oli sopimattomia suhteita
Smithin kanssa. " '}
SITÄ '/////////////////////////////'/'. 'M :
JA
EI SAMAA :
; — Sitä kymppiä, jonka lainasit
minulle, et valitettavasti voi mitea-
.kään saada takaisin : . •
• r- Sepä on hävyttömyyden hui{]^
pu; - ;
— . . . mutta sen sijaan voit sa»
Ma toisen aivan samanlaisen. *
^ OPISKELIJAN SANAT . "
; — Mitkä ovat ne kaksi sanaa, jo^
ta koululaiset ja opiskelijat maas^
saijame eniten käyttävät? ^
^ . E n tiedä . . .
- i . Aivan oikea vastaus.
. AVIOMIESTEN KESKEN:^; ;
— Otan osaa, myötätuntoni o^
kokonaan sinun puolellasi, Kalle.'
Kuule, miksi sanoit noin? v •
— Vaimoni osti eilen uuden '^a.v
ttm ja hän sanoi tulevansa tädSän
tervehtimään sinun vaimoasi. ' '<
Tilatkaa VamiB!
P Ä I V Ä N PAKINA
Kummatlisia vucdekiimppcin^
Meille kerrotaan, että politiikan­teossa
tavataan usein kummallisia
vuodekumppaneita..
Siinä käy kuulema monesti niin,
ettei vasen käsi tiedä mitä oikea
tekee, tai tekemättä jättää.
Kuten aikaansa seuraavat lukijat
tietävät Social Credit puolueen
apulaisjohtaja, Real Caouette sanoi
viime viikola Montrealissa, että hä­nen
puolueensa "vastustaa" ydinla­tausten
vastaanottamista Canadaan.
Tämä sellaisenaan on tietenkin
Caouetten osalta tavanomaista de­magogiaa,
mutta' samalla kertaa
myös kaunis tunnustus ydinaseiden
vastaanottamista vastustaville que-becilaisille
yleensä.
Sivumennen sanoen on svytä pa­lauttaa
mieleemine, että Social Cre­dit
puolueen ylimmällä orrella, mis­sä
kiekuu vain kaksi poliittista kuk-köpoikaa,
on tähän aiiit^ vallinnut
sUlöi^eii sopu ja yhteisymmärrys
siitäkin huolimatta; vaikka pinnalli­sesti
katsoen näyttää, että "häntä
heiluttaa koiraa", eikä päinvastoin,
kuten tavallista.
Social Credit puolue sai viime
kesäkuussa alahuoneen jäsenyyteen,
kun quebecilaisilla ei ollut muuta­kaan
vaihtoehtoa, suuren edustaja­joukon
Quebecin maakunnasta ja;
ainoastaan neljä muualta Canadas-ta.
Mutta siitä huolimatta Quebecin
maakunnasta tuli puolueelle "vain"
apulaisjohtaja ja pääjohtaja "ite;'
Robert Thompson muualta.
No niin, mitä se meille kuuluu,
miten Social Credit puolue johtaja-paikkansa
jakaa ja miten siellä kor­keimmalla
orrella istuvat kukkopo-jat
keskenään toimeen tulevat
Muistettakoon kuitenkin tässä yh­teydessä,
että "ite" pääjohtaja, mr.
Thompson, on julkisesti sanonut,
että hän kannattaa jenkkien ydinla­tausten
raahaamista^^ tänne Cana­daan.
-.f^ : ! ; i • '
Mutta siitä.huolimatta apulaisjoh­taja-
i€aouette vakuutti antavansa
ydinaseita vastustaville quebecilai-sille
"suoran vastauksen" julista­malla
"En kannata (ydinlatauksia)
kotona eikä ulkomailla. Tämän asi­an
yhteydessä ei ole mitään mut-kittclua."
Se on siis hyvin suoraa puhetta.
Suora ja sileä onkin kauniimpi kuin
väärä ja rosoinen!
Mutta maanantaiaamuiset uutis-tiedot
kertoivat huhuista, joiden
mukaan suunnitellami "Diefenbake-ria
vastustavien" konservatiivien ja
Social Credit puolueen kokoomusta!
Tällaisia suunnitelmia on kuule­ma
laadittu viikonvaihteen aikana
sekä Montrealissa että Torontossa
— Canadan suurpSäoman pääpesäk-keissä.
Asian vakuudeksi kerrotaan
Social Credit puolueen johtajan
mr. Thompsonin sanoneen:
"Canada on kriitillisessä tienhaa­rassa.
On tullut aika jolloin julki­sessa
elämässä olevien miesten oh
pantava kansakunnan edut puolui-een'ja
politiikan yläpuolelle . . ." '
Ja. mitä ovat miehiään ne "Die-
•fenlbakeria vastustavat" konservatii­vit?
, .
• He ovat ydinlatauksia vastaanot­tamista
vaativia miehiä — entinen
puolustusministeri Harkness, enti­nen
kauppaministeri Hees jner |
Näin siis jiäemme, että "pääjohi-taja"
Thompson kalastelee kanna­tusta
ja tukea ydinlatausten vas­taanottamisen
kannalla olevien pii-
^rien keskuudesta,, samalla kun apu­laisjohtaja
Caouette vakuuttaa qucn
becilaisille, ettei Social CrediUllfi
ole .initään i>ahoja aikomuksia ydin^
latätisten vastanottamiseköi? i
'"'Nähtäväksi j ä l ^ ^ on l<i-pc(
W kysymys:, kummallisista YUQ-dekumippaneistai
vaiko korkeimmat;
johdon välisestä "työn jaosta" mi,
et^' voitaisiin pahaa*aavlstainaltt<>.
M m ^ pnestäjiä jyrr^m ^l^i
' Queoecin maakunnassa^! ^ i,- ,^ J
kijä. Kiiwata>wji*t";^"'
1 f
m