Vapaus, February 7, 1957

              TöTstaJn3,:1ieimik. 7 p. — Thursday, Feb. 7, 1Ö57
Y A P A U S (UBKBTS > -^v &Ml«9eiident l A b o r Qrgan'^of Finnish Caii«dlam,Et-
UUUied Nov. 6. 1917. jMVMttatA AS aeoond «la» mall Iqr t&e Post
Office I>epattment, Ottawa. Pub»
Ilsbed thriee veekly: Tuesdays,
Ibuttdays and 6aturdays Vapaus
PubliSbing Cmmnnjr L t d , at 100-102
Ebn Bt^ w:4 Budbory, Ont» Canada
Tetephones: Bus, Office 08. «-«zei;
Editorfal Office 06.4<42(». Manaser
E.8täcst EditorW. Eklund, Malline
address: Sox 09/Sudbuty» Ontario.
AdrertUtog: lates iqKni applicatk».
rranslatlon free of diaiye, .
inijAUSaiNNAT:
Kanadassa: i vk. 7 i » 6 kk. 3.75
. 3 kk. 2 ^
TbdTSValloissa: 1 vk, aoo 6 kk. 4.30
luomeasa: 1 vk. 8.S0 (T kk, 4.7»
Hennaa flfantdcfc»/' Porcopine,
Ont. t3>'ttaär pefjanfaina,. helmi-
I kuun 3 (mä 74 vuotta,
r Yhdymme sukulaisten ja futta-ivain
onnenloivotttksiin.
1917 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta —
V.'
t^^Ntirkkakaupat"^ ja kauppakamari
; , Yaildca Sudbury on ehkä hieman poikkeusasemassa Ca­nadan
moneen muuhun kaupuitkiin verrattuna, niin tänja
baupun^ kouraantuntuyan yleiskuvan^ siitä
mitä «n iodedla .tapahtumassa ''nurkkakauppiaille'* "ja" muille
pikkuyrittäjille. Tulkoon kuitenkin mahdollisten väärinkasi-
Qrstffn välttämiseksi sanotuksi, että Sudbury on "erikoisase-masB
etta tämän alueen kasyu ja väestölisäys on dikä nopeampi
kuin iicas^n muuaUa Canadassa — ja tämä siitäkin huolimat-sl^;*
vaik^ allue on miltei kokonaan rakennettu si-ienTettei
tontteja ole enää juuri lainkaan saatavissa.
"•'Mutta palatkaamme pikkuyrittäjäin asemaan. Sudburyn
ahieen'nopea kasvu on antanut vähittäiskaupan alalla kultai­sen
mahdollisuuden suurrlle ketjukauporlle. Monta suurta
j ambifckalaisten raiiaraies
pailee nyt, ei vain Jieskenään, vaan ennenkaikkea "nurka-kalippojen"
omistajia vastaan — ja sillä seurauksella, että
''kuolevaisuus" pikkuyrittäjäin keskuudesisa on oHut suuresta
väestolisästä ja "hyvästä ajasta" huolimatta peloittavan suu­ri.
Suurpääoma valtaa täällä peloittavan nopeassa tempossa
hattuunsa myös vähittäiskaupan kontrollin — ja tämä kehi­tyssuunta
on; havaittavissa liike- ja tuotantoelämän kaikilla
aloilla. Ja kuten sanottu, vaikka tämä kehityssuunta on ehkä
Sudburyjssa no^mpaa kuin joillakin muilla paikkakunnilla,
iiiin samaMainen suuntaus on vallalla kautta Canadan.
Elävä «lämä on siis osoittanut, että "nurkkakauppiaiden"
jaiäöfiuldeii pikkuyrittäjäin toimeent ei uh­kaa
työväenlJike — kuten niin monet pikkuliikemiehet vali­tettavasti
'kyllä vieläkin uskovat — vaan suurpääoma.
^ Tämän korfceastl monopolisoituneen yhteiskuntamme pe­rustana
on iiidakkolaki; missä suuret ja voimakkaat syövät
pienempiä jrf heikompia. Tällaisensa tilanteessa ovat puheet
"yksityisyrittelijäisyyden olosuhteista" yhtä epatodenmukai-
^ia ^os meille höpistäisiin kalojen elämästä kuivalla maalla!
f , luutia'kaikista näistä kumoamattomista tosiasioista huo­limatta
monet pikkuliikemiehet pyi-yttelevät ainakin käsivar­ren
utoittuman päässä todellisesta liittolaiseltaan työväenliik­keestä,
mitä monet "nurkkakauppiaat" pitävät muka "yjholli-slehaan'^
Toisella puolen nämä pikkuyrittäjäst, jotika:joutuvat
^äsuuremmasfea määrässä suurpääoman syötäviksi, omaksu­vat
suurpääoman ohjelman ja käytännön puolesta toimivat
kauppakamarit omiksi "puhemiehikseen". Täten unhoitetaan
ne läheiset yhtelsedut mitä pikkuyrittelijöillä ja työväenliik-lä
.todellisuudessa on.
Mitä imiut sanovat
i^Terästyöläistönunjon Canadan alueen johtaja ja Cana­dian
LaborCangressln(CIX:).varapuheenjohtaja William Ma-honey~
jota ei voida ainakaan vasemmistolaisuudesta sjryt-tää
^ pani mielestämme sormensa "kipeän paikan päälle'' kun
häh äskettäin^ kosketteli t ä t ä asiaa Owen* Soundin kauppaka­marin
järjestämässä pikkuliikemiesten kokouksessa.
Mahoney kiinnitti liikemieskuulijakuntansa huomion sii­hen
tosiasiaan; että joka kerta kun työläiset voittavat palkan­korotuksen,
saavat paikalliset liikemiehet siitä hyödyn osto­jen
lisääntymisen muodossa. Tämän vuoksi, ^anoi puhuja,
:*'minä .uskon, että teidän (pikkuliikemiesten) ja meidän (työ- '
väenliilckeen) edixt ovat hyvin läheiset."
^^^^^^^^^^ y että kauppakamarit kaikkialla Cana­dassa
omaksuvat vihamielisen asenteen työväenliikkeeseen,
mr; Mhoney "-ihmetteli'' s^^ vaikka kauppakamarien jä­senistö
muodostuu valtaosalta pikkuliikemiehistä, ne (kauppa­kamarit)
:loimivat kuitenkin suurliikkeiden ja suurteollisuu­den
etujen hyväksi.
Kun pikkuliikemiesten keskuudessa puhutaan paljon ja
leveästi niistä "taloustappioista" mitä lakot muka aiheuttavat,
miTi Mahoney turvautui kansallisiin tilastotietoihin ja osoitti,
että jokaista lakon vuoksi menetettyä työpäivää vastaan Ca­nadassa
menetetään 24 työpäivää työttömyyden takia, 3 työ­päivää
teollisuustapaturmien vuoksi ja 20 työpäivää sairau-vden
vuoksi. Täten sanoi mr, Mahoney, jos pidetään* tuotan--
) toa mittapuuna, työttömyys, tapaturmat ja sairaudet aiheut-
:tavat työaikamenetyksiä 47 kertaa enemmän kuin lakot —
ja hän olisi voinut "lisätä, että juuri työväenliike taistelee näi­den
suurten ^menetysten vähentämiseksi.
Pikkuliike- ja: teollisuusmies joutuu tietysti helposti v ä är
• riUe jäljille kun hänenkin työläisensä vaativat säädyllistä toi­meentulomahdollisuutta.
Mutta tämä ei sittenkään muuta
toiseksi sitä' tosiasiaa, että juuri työväenliikkeessä on pikku­yrittäjienkin
turva. Tässä mielessä olisi pyrittävä; sekä puo-
^lin että toisin parantamaan työväenliikkeen ja pikkuyrittä­jäin
välisiä suhteita. Siinä mielessä tervehdimme lämpimäs­ti
mr. Mahoneyn Owen Soundin liikemiehille pitämää pu^
hetta.
'^Uskossa" on Hyvä elää
? Näyttää siltä', että joissakin julkisen sanankin piireissä
I— tavallisista kuolevaisista puhumattakaan ~ o n käiitt^äs-sä
epäuskoa sekä Suezille tehdyn kurjan hyökkäyksen jettä ,
Yhdysvaltain suurpääoman "epäitsekkään avustuk$4rt" suli-^ \
teen.
Canadan eräät sanomalehdet, mukaanlukien Toronton
. Vapaa Sana, olivat kovasti innoissaan silloin kun brittiläiset,
^ranskalaiset ja israelilaiset sotajoukot ryhtyivät ponunitta-,
maan Egyptin kaupunkeja ja kyliä sekä "kaatamaan" Egyptin
'•pahaa hallitusta", jotta saataisiin Suezin kanava uudel^leen
britttläis-ranskalaisten omisrtajain käsifai. Mutta kun tästäkin
''ilosta*' tuli canadalaisillekin laskut maksettavaksi gasoliinin,
. 1^^ ja muiden öljytavarain hintojen kohoamisen muor
dossa, niin se ei enää antanutkaan ilon ja riemun aihetta.
Kaikkein kiivaimmissa hyökkäystä kannattaneissa pii-
- reissä, lohduteltiin kuitenkin meitä mutisi joita siitä, että kun
Yhdysvaltain rahamiehet ovat niin epäitsekkäitä, että antavat
(to^in^naksua vastaan) Eu^ maille erittäin suuria öljy-hy­väksyä
öljytuotteiden ja gasoliinin hintojen korotus.
,Ja meille esitettiin oikein tilastotietoja siitä, miten Yh-
/a^sfvaöat on luvannut.öljypuutteessa olevalle Länsi-Euroo-
^iJallp 4-500,000 tynnyriä öljyä päivittäin. Mutta lyhyeen lop-
SYYTÄ MONOPOtlEN;
1 Gasoliinin. ja polttoöljyn binl^
koho$i äsl^ettlHt tm^\%>i,z\i^
kohden. ImpeViai * tfilybUö *ieki
tämän, aloitteen ja toiset öljylyh-tiöt
pian seurasivat, esimerkkiä;
Hinnan korotus tapahtui pian sen
jälkeen kun llmoitettifn, että yh­dysvaltalaiset
öljy-yhtiöt tulevat
ryhtymään mainittuun toimenpitee­seen,
samat öljy-yhtiöt, jotka omis
tavat Canadankin öljyteollisuuden
öljykaivosta huoltoasemalla saaj^ka.
Tarkistakaamme kuka on syylli­nen
tähän; hinnan korotukseen.
Syyksi meille sanotaan "korkeam­mat
tuotantokustannuksefv
Mutta yhdysvaltalaiset korottivat
hintoja kiristääfcseen enemmäh
voittoja öljynälkäiseltä Euroopalta,
joka joutui öljykriisiin tuloksena
Britannian fiaskosta Egyptissä. Tä^
mä merkitsee sitä, että myös cana-dalaiset
joutuvat maksamaan enem­män,
koska kuten eräissäkin leh­dessä
sanottiin viime viikolla:
/.''Perussyy canadalaison hinnan
kohoamiseen on iliinä, että öljy on
kautta maailman tarvittua tavaraa
ja Canadassa vaaditun hinnan on
mukauduttava kansainväliseen bin-tarakennclmaan."
Jos koskaan on ollut todellista
syytä okeusministeri Garsonille
ryhtyä toimenpiteisiin Combines
Investigatton (trustien tarkkailu)
lain perusteella, niin nyt siihen on
tilaisuus. Monopolit sanovat, että
hintoja on korotettava ja niin ne
kohoavat.
Tarvitstseko Imperial-yhtiö enem­män
tuloja? Sen voitot eivät ole
koskaan olleet suuremmat. Yhdek­sän
kuukauden aikana v. 1956 se
sai $51 miljoonaa nettovoittoa, eli
noin $8 miljoonaa enemmän kuin
vastaavalta ajalta edellisenä vuon
na. •
Ei palkat, vaan voitot, ovat syynä
korotettuihin hintoihin. On aika
tutkia, monopoleja ja hintoja kan­san
suojelemiseksi. ~- Canadian
Tribune.
Italian tte sosialismiin — Togliatti
Italian kommmustisen puolueen; sosialismista"; että Italian kom-äskettäln
pää- vtvt yneessä pu—o lueko-j munlstit ovat demokraattisia, kos- . siallstistMi maiden väliset suhteet
Suksessa *^«^ittj perusaliistaksen 1 k ^ l i e toimivat perustuslain puit- on jänestettävä uudella tavaUa. ta-sapuolisten
suhteiden pohjalle.
Neptvostoliiton jä sen Irammunisti-sen
puolueen mciiutys^s^
puolueen pääsihteeri Palnuro Tog ; teissä, mutta he vaativat muillakin
liatti, joka jo puheensa otsikossa) toimintaa samoissa puitteissa,
ilmaisi sen jaoittelun: Italian tie so-1 Hän lainasi t a m ^ jälkeen pää
sialismiiri, työtätekeviin luokkiin I töslauselmaluonnoksen sanoja:
nojautuva demokraattinen hallitus \ "Italian työväenluokalla ja Ita
ja puolueen uudistiaminen. i lian kansalla on historiallisena teh-
V Palmirö Togliatti lausui käsityk-| l^vinSän johdattaa sosialismin ra-senään
olevan, että on mahdollista | kentaminen. uudelle tielle verrattu-välttää
maailmansota ja paikalliset na siihen tiehen, jota noudattaen
sodat. Mutta se ei merkitse, että im- sosialismi toteutettiin muissa mais-perialismi
olisi muuttanut luonnet- sa proletariaatin diktatuurin kaut­taan'ja
lakannut olemasta hyökkää- ta.
Suomessa tarvitaan
runsaasti uusia
vetureita
Helsinki. — Rautatiehallituksessa
on hankkeilla 50 uuden veturin saa­minen
ja lähipäivinä lähetetään niin
koti- kuin ulkomaisillekin hankki­joille
hintatiedustelut.
Rautateille on parhaillaan. valmis­teilla
32 dieselveturia ja valtioneu­vosto
myönsi äskettäin luvan 10
tällaisen veturin tilaamiseen. Nämä
•valmistavat kotimaiset tehtaat Val­metin
ja Lokomon ollessa päähank­kijoina
sekä Tampellan ja StrÖm
bergin sivuhankkijoina. (SS)
pui tämäkin ilo. Kaikista lu­pauksista
huolimatta Yhdys­valtain
öljymonopoolit— mus­tan
kullan kuiiinkaat eivät
olekaan kohottaneet lupausten­sa
mukaisesti öljy tuotantoaan.
Ja luvatun 500,000 tynnyriä
asemesta Länsi-Euroopan mai­hin
lähetettiin tammik. 23 pnä
päättyneen viikon aikana kes­kimäärin
ainoastaan 157,000
tynnyriä öljyä päivässä.
Kaiken lisäksi saimme tietää
.?ttä samalla kun Yhdysvallat
jarruttaa öljytuotteiden lähe­tystä
Länsi-Euroopan maihin,
se on ''pakottanut" ne lisää­mään
10 jirosentilla gasolimin
ostojaan Yhdysvalloista. Ellei­vät
"avustettavat" maat lisää
gasoliinin ostoksia, ne eivät lii­oin
saa tarvitsemiaan öljytuot-teita.
Miksi näin? Lukija on tieten­kin
sen arvannutl Länsi-Euroo­pan
maat haluaisivat länunitys-ja
muita öljytuotteita, että voi­sivat
pitää teollisuuslaitoksen­sa
käynnifsä^ Muj^tasYhdysväl-
Itala^sel; ir^\|LTO haluavat
hyötyä mahdöllisimnian paljon
"ystäviensä" ja "liittolaistensa"
kustannuksella; ne pakottavat
asiakkaansa lisäämään gasolii­nin
ostoja, vaikka ne eivät sitä
haluakaan, ja antavat sittenkin
vain murto-osan lupaamistaan
öljytuotteosta, että saavat täten
muodostettavassa hätätilan­teessa
kaupatuksi' enemmän
omia teollisuustuotteitaan!
Ei siis ole ihme, vaikka "uis-ko"
Yhdj-svaltain "epäitsekkää-seen
avustuksen antamiseen"
alkaakin horjua, mutta silti tai­taisi
oUa paikallaan suositella
vä, -rauhanvastainen voima.
Suezin kriisi on Ilmaus imperiar
lismin pyrkimyksistä voittaa omat
vaikeutensa ja pysäyttää maailman
uudelleenmuodostumisprosessi el­vyttämällä
kylmän sodan. Erään
osan näistä imperialistisista pyrki­myksistä
muodostaa nyt aloitettu
Neuvostoliittoa, sosialismia ja kom­munismia
vastaan suunnattu kam­panja.-
Ranskan sosialidemokratian : o-suus
järjestettäessä hyökkäystä E
gyptiä vastaan. osoittaa, millaiseen
taahtumuspolltiikkaan joudutaan,
kun hallitaan kapitalistisen porva­riston
etujen mukaisesti. .
Tdgllatti selitti, että jokaisen
puolueen on etsittävä oma tiensä
sosialismiin ja sovellutettava omas
sä kansallisessa tilanteessaan täy­sin
riippumattomasti marxismin-le­ninismin
periaatteita. Se on vai­kea
tehtävä, jossa tarvitaan molem­minpuolista
apua puolueiden, kes­ken.
Togliatti lisäsi: '
"Pidämme vaarallisena ja epäoi­keudenmukaisena
kommunistisen
liikkeen kahtiajakamista ikäänkuin
olisi olemassa puoluetta, joka peri­aatteessa
vastustaisi NKPn 20. e-dustajakokouksen
johtopäätöksiä."
Päinvastoin eri maissa on erilai­sia
syitä tarpeellisten oikaisujen te
koon.
Togliatti mainitsee objektiiviset
perusteet kommunististen puoluei­den
Neuvostoliittoa kohtaan tunte
malle kunnioitukselle. Se on ensim­mäinen
suuri sosialistisen järjestel­män
ja politiikan esikuva j a työ­väenliikkeen
ja siirtomaakansojen
loistava esimerkki. • ^^
"Meidän tehtävämme on jatkaa
lokakuun vallankumouksen : työtä,
jonka valossa Italian kommunisti­nen
puolue on syntynyt ja kasva­nut
voimakkaaksi", sanoi hän.
Togliatti muistuttaa Neuvostolii-ton
valtavista ponnistuksista sosia­lismin
rakennustyössä ja sen äsket­täisistä
rohkeista teoista virheitä,
paljastettaessa. Hän hylkää "sta-lini8mi"-
nimityksen, koska se- joh­taa
kuvittelemaan täydelleen har
haan joutunutta järjestelmää.
Italian kommunistinen puo}ue
ponnistelee luodakseen poliittisen
linjan, joka perustuu kansalliseen
todellisuuteen: sen erikoisiin suh­teisiin
sosialistisen puolueen kans
sa, katolisen kansanliikkeen posi­tiivisiin
piirteisiin^ vanhan anti-klörikalismin
voittamiseen jne. Tog­liatti
jatkoi:
"Talouden rakenteen muuttami­nen
on välttämättömyys, jota eivät
vain työläiset kannata, vaan, joka
on myös kansan suuren enemmis­tön
tie."
Välittöminä ratkaisuaan odotta­vina
tehtävinä Togliatti mainitsee
40-tunnin työviikon käyttöönsaami-sen
ansioita alentamatta.
Sosialistisesta yhtenäisyydestä
Togliatti lausuu:
"Me kannatamme varauksetta
suuren yhtenäisen demokraattisen
ammattijärjestön luomista ja työn­antajien
pysäyttämistä Italian työ­läisten
yhtenäisin voimin. Me kan­natamme
kaiken puolue- ja halli-tusvaikutuksen
poistamista ammat
tiyhdistysliikkeestä."
Togliatti muistutti tämän jälkeen
niistä hedelmällisistä kokemuksista.
Italialaiset tuleva^ saavuttamaan
sosialismin "uusien Uittojen ja im-sien
yhteistoimlnbtelden kautta ja
kunnioittaen demokraattisia mene^
telytapoja".
Togliatti lausui, että 'nykyiset
poliittiset olosuhteet Italiassa te­kevät
puolueelle mahdolliseksi " p i ­tää
demokraattisen ja perustuslain
mukaisen elämän sääntöjä el estee­nä
vaan apukeinona sosialismin ra­kentamisessa,
joka. voitaisiin saa­vuttaa
minimimäärällä loukkauk­sia
ja uhreja työväenluokalle itsel
leen ja maalle kokonaisuudessaan".
Togliatti lausur edelleen, että
työväenliike oli astunut luovan ke­hityksen
uuteen vaiheeseen. ^
maailman piirissä on suuri.
TämI on, sanoi hän, tosiasia, jon­ka
historia on luonut ja jota el voi­da
hävittää, mutta — hän jatkoi ^
el ole olemassa johtavaa valtiota ei­kä
johtavaa puoluetta.
"A|hQa pohtäjä ;övat inöM^^ri-aatteemme,
työväenluokka ja työ-'
tätekevän kansan edut^ lakkaama-
'ton rauhan -"j^jrkph»}llsen rili»pifr;
inattomuuden 'puolustaminen,- 'kan­sainvälisen
solidaarisuuden yelypl
llsuudet" :: • ;} ,^ . I
Puhuessaan Italian tiestä sosialis
miin Togliatti eritteli Italian poliit
tista ja taloudellista tilannetta ja
alleviivasi päätehtävänä taistelua
suuria monopoleja vastaan ja tasa­valtalaisen
perustuslain puolusta­mista.
Me haluamme, hän. sanoi, todel­lisen
maauudistuksen niiden yleis­ten
periaatteiden mukaan, jotka on
määritelty perustuslaissamme, kos­ka
meidän talonpoikamme tarvit­sevat
sitä nyt j a voivat sen nyt saa­vuttaa.
Me haluamme yksityisen: teoBi'
siraden alalla \'aikuttavieD sumien
monopolien kansallistamista - ja
myös tämä voidaan tdidä; hetL: -
Rakennemuutokset^ kuten ylläole­vat,
eivät ole sosialismia, mutta ne
merkitsevät taloudellisen rakenteen
uudistumista tavalla, joka vie kohti
sosialismia.
Puhuessaan Unkarista ja Puolas­ta
Togliatti uudisti puolueensa tuen
Neuvostoliiton toiselle asioihin
puuttumiselle Unkarissa. Hän sa­noi,
että Unkarin entiset hallitsijat
olivat tehneet "vakavia virheitä" j a
lisäsi: "Jollei näitä virheitä olisi oi
Iut,< eivät imperialistit ja vastaval­lankumoukselliset
olisi voineet se­kaantua
Unkarin, asioihin, kuten
nyt."
Itä-Euroopan maissa esiintynein
den vaikeuksien pääsyynä hän piti
Neuvostoliiton esimerkin oijamaisr
ta noudattamista. Tietyillä periaat­teilla,
jotka johtivat sosialismiin
siirtymisen vakavan historiallisen
pulman voitokkaaseen ratkaisuun
yhdessä maassa — Neuvostoliitossa
— ei voinut olla eikä niillä voi olla
yleismaailmallista arvoa eikä niitä
voida jäljitellä koneellisesti.
SiTÄillli
JA
II
— Isäni öU.nlin:m]älssäni ^ 1 ^ .
roln hänäle; että u i s i poQcatottti^
ni on runoilija.'
— Sehän mainiota!
— Niin. edellinen poikatuttavani jo.
taiiän yritti pot^tnloskotoaina^
du ammatiltaan nyrkkeilijä.
E I C H K A H O H K E U T T A
— Vaimoni sanoo.-että jos sattui^
kuolemaan, niin hän jälsi-lopifla
päiv&seen leskeksi; •
V— Hän mahdollisesti ajattelee, etä
ei ole olemassa toista sinim kaltaiäi
miestä - maailmassa.- .; - j
. — Päinvastoin, hän pettää, että on,
Suomalaiset pikahiihtäjät
kukistuivat Leningradissa
Esko Jussila voitti yhdisteftyn ja Paavo Korhonen
sijoittiu samassa Jdlpailulajissa viidemie<ksi
Xeningrad. -r- Leningradin suu­rissa
hiihtokilpailuissa, jotka al­koivat
tammikuun 27 p:nä saatiin
kokea sellainen yllätys, että pika
matkalla, 15 km:llä, parhain suo-;
malalnen sijoittui vasta viiden­neksi.
Mäklklpa!Iun voltti Neu­vostoliiton
Nikolai Kamenski,
Silvennoisen ja Kirjosen ollessa
seuraavia.
Kilpa lut suoritettiin Kaukalon
kylässä, 50 km. päässä Leningra­dista.
Kilpailut ovat saavuttaneet
melkoisen siiuren huomion, sillä
avajaispäivänä oli niitä seuraa­massa
noin 20,000 katsojaa.
Avajaisjuhlallisuuksien jälkeen
alkoi uudesta teräsrakenteisesta
mäestä valua hyppääjiä 2—3 mie
mo Silvennoisen suorittama\;ia. Se
kantoi 60 metriä ja toi tyylipisteitä
112,5. Nikolai Kamenski hyppäsi
68,5 ja sai 111 pistettä;
Itä Saksan Wemer Lesser hyp­päsi
67,5 m ja sai 109 pinnaa. Eino
Kirjonen hyppäsi erittäin rohkeasti
ja oli ilmalennon aikana jo miltei
poikittain, mutta sai kuitenkin hal­lituksi
alastulonsa sekä keräsi 108
pistettä:
Toisen kierroksen alkaessa jän­nättiin
erikoisesti Silvennoisen, Ka-menskin,
Kirjosen ja Lesserin pa-remmuuskamppailua.
Silvennoinen
hyppäsi . ensimmäisenä ja onnistui
aika hyvin. Pituutta tuli tälläkin
kertaa 69 metriä ja pisteitä 113,5.
Kamenski puolestaan pääsi metriä
pidemmälle ja sai 116 pistettä, joku
hen m: nuuttivauhdilla; Parinkym-1 riitti Silvennoisen ohittamiseen pis-men^
n toisen luokan laskijan hy- teellä. Lessier ei päässyt kuin 66^5,
pättyä ja valioiden ollessa vuorossa hiiittä Kirjonen! seilsijäanielskauttl
joudtittiin vauhtimäessä siirtymään
pykälää alemmas, koska hypyt olisi­vat
muuten saattaneet mennä.mont­tuun
saakka.
Ensimmäisenä valiojoukkoon kuu­luvana
lasketteli' mäestä Suomen
joukkueen yhdistetyn mies Paavo
Korhonen, jonka, varovainen hyppy
kantoi 58 m.' ' Sitten'oli vuorossa
Risto Vuorinen; joka lensi tyylipuh­taasti
67 m, mutta kaatui. Nuoren
itäsaksalaisen Helmuth Recknage'
Iin 65,5 mn hyppy jo sävähdytti
katsomoa kuten myös neuvostoliit­tolaisen
Koba Tsakadzen samanmit­tainen
suoritus.' Ensimmäinen to-päivän
pisimmän hypyn—r Vlr-met-rlä
ja sai pisteitä 114,5. ~ Tuloksia:
1) • Nikolai Kamenski, Neuvosto'
liitto 227 (68,5—70), 2) Hemmo Sil­vennoinen,
Suomi 226 ^69—69),: 3)
Eino Kirjonen, Suomi 221,5 (67—
71), 4) Vi^erner Lesser, Itä-Saksa
217.5 f67.5^6,5). 5) Grozin, Neu­vostoliitto
217, 6) Helmuth Reckna-geli
Itä-Saksa 211,5, 7) Pentti Uo­tinen
211, 8) Juri Skvortsov 210,5,
9) Steincgger, Itävalta 208, 10)
Trusov 206,5.
YHDISTETYN MÄENLASKU
Kilpailujen toisena päivänä suori-della
mittava hyppy nähtiin Hem-' lettiin yhdistetyn mäenlasku. Kil­pailuun
osallistui 25 miestä. Kan­sainvälisyyttä
edustivat suomalaiset
ja puolalaiset. Kilpailussa sattui
lukuisia kaatumisia, sillä mukana
oli paljon Neuvostoliiton nuorta-kaartia.
- -
Päivän pisimmän hypyn teki Suo­men
Esko Jussila, jonka ilmalento
oli 70 metriä. Kahdella hypyllään
hän keräsi pisteitä 216, johon pääsi
myöskin- Neuvostoliiton Kulinev.
Kolmannen sijan valtasi eestiläis
poika Uuno Kajas. Paavo Korhonen
jäi kolmanneksitoista.
VENÄLÄISET ISÄNNÖIVÄT
15 K M : N PIKAMATKALLA '
Leningradn hilhioklsojen k o i .
mas päivä kulki miltei täydelli­sesti
neuvostoi'ittolaisten mer-,
keissä. Pavel Koltshin, eräs pe­lätyimmistä
suomalaisen is hiihto-väen
viimevuotisista kilpailijois­ta
voitti 15 kilometrin hiihdon.
Jossa -oli'mukana kaikki- Neuvos­toliiton
tekijämiehet ja kuusi
suomalaista. Omistamme-oli Hä-mälä
nen paras. Hän sai "tyytyä
viidenteen sijaan; Helkki Lehto­nen,
joka on voittanut tänä vuon­na
mm. Veikko Hakulisen, tuli
kahdeksanneksi. Suomalaisten
matalaa mielialaa 'nostin kultenkiu
Esko Juss:lan voitto yhdistetyssä.
.Maanantaina hän hyppäsi loista­vasti.
Tänään hän.hiihti elämän­sä
hiihdon ja piti pintansa kilpai-
-lun johdossa. Paavo Korhonen
voitti yhdistetyn hiihtomatkan ja
•nousi odotetusti 13.. sijaltaan-kärkipäähän.
Hän tuli viidennek­si
yhteispisteissä.
Hiihtokilpailujen pitopaikkaa
oli edelleen Kaukalon kylä. LahÖr
paikka oli noin 2 kmn päässä hiOh
tomäestä pienessä laaksossa. Eflj.
nen hiihtokeli ei . ollut kaik)^
parhaimpia. Lämpömittari näy|B
kilpailujen alussa -^1 astetta. Bp.
hopea nousi kuitenkin nollaan.
telu tuotti vaikeuksia, eikä yksu
suomalaisille. Esimerkiksi Vladj.
mir Kuzin jäi kauaksi kärjestä ji
valitsi voitelunsa epäonnistuneesti
15 kilometrillä oli Nikolai AniKh
toinen. Naisten 5 kilometrin voitti
Erosina ja viisi' seuraavaa olirai
Neuvostoliiton tunnetusti lujia Ij^
lynlykki joitä.
JUSSILA TEKI HYVÄÄ
TYÖTÄ - ,
Yhdistetyn miehemme Korhonftn
ja Jussila hiihtivät loistavasti; P4
VO Korhonen voitti hiihdon johtaea
sekä 5 kilometrin että 10 kilometri|
väliajoissakin. Jussila hiihti y
tävän hyvin ja säilytti täten
mansa koko kilpailun kärjessä,
hin vastustaja hänellä oli Neuvi
liiton Gusopov, joka tuli tänään t(*
seeksi hiihtomatkalla 20 senkun^
tia Korhosen jälkeen. Jussila ^
yhteispisteikseen : 444,6, Gusopoinn
saadessa 443,2. Korhonen oli viides
yhteispisteissä. • .
Jussila on tähän asti ainoa suö-malaisvoittoja
näissä suurkilpailuii.
sa ja tuntuu että hän jääkin ainoak­si.
Poika oli tyytyväinen hiihtoon­sa.
Kertoo aikaisemmin hävinneen­sä
Korhoselle miltei joka kilpailusi
sa 4—6 minuuttia; Tänään här;j&
Korhosesta n; 3 minuuttia; Korbi)^
nen hiihti loistavasti.: Hän häviä
mm.' Terentjefille vain' 15 sekunt-tia.
Korhonen osallistuu torstaisel­le
30 kilometrille j a kertoi ottavan­sa
tämän ensiinmäisen kolmekymiH
pisensä kokeilumielessä ja jos altö
menee, hyvinirjiiin, sittett ^1
ki". ^ "• - >
Yhdistetyn kilpailun: toinen mies
Neuvostoliiton Kuzakov on enem^
män hiihtäjä kuin mäkimies. Hi-nen
kotipaikkansa on Petroskoi,
missä ei ole hiihtomäkeä ollenkaan.
Poika kertoi kuitenkin nyt asuvan­sa
' Leningradissa, missä saa niäK-harjoitteluakin.
Kuzakov oli erit­täin
tyytyväinen saavutukseensa
Sanoi; tulevansa Salpausselälle tä­nä
talvena. . i
Miellyttävä tuttavuus-;oli 'myösUh
kolmanneksi tullut tallinnalainen
Uno KajaK'^: joka puolestaan on eri­koistunut
mäkeen. Hänet myö*
.kin saanemme nähdä"Selällä". '
Myöhäsiyny) onnM pääministerille
Toistamiseen uusiintuneen "pa­kollisen
talviloman" takia jäi alle­kirjoittaneelta
lähettämättä päämi­nisteri
St. Laurentille onnittelusäh-ke
merkkipäivänsä johdosta, i >
Kuten tiedetään, pääministeri St.
joita kommunistien ja sosialistien Laurent vietti viikon lopulla 75:ttä
toimintayhtenäisyydestä on saatu.
Jos sosialidemokraattisen puolueen
taantumukselliset näkökohdat voit­taisivat,
olisi mahdotonta luoda so­sialistista
yhtenäisyyttä. Se ei e-nää
merkitsisi sosialistisen yhtenäi­syyden
edistymistä, vaan jo nyt ole-syntymäpäiväänsä.
Tässä ominalr
suudessa hän on kolmas henkilö
Canadassa, joka on viettänyt päämi­nisterin
manttelia Jkantaessa 75:ttä
syntymäpäiväänsä.'^-%'a kuten odot­taa
saattaa, pääministeri St Lau­rent
sai tämän merkkipäivän joh-massa
olevan yhtenäisyyden tuhoa-, dosta tukkukaupaUa vastaanottaa
mista ja työväenliikkeen vahingoit-1 ^gkä virallisia että yksityisluontoi-
^^^T^y^ö^^v^ä enluokan yhtenäisyys yh­•
sia onnitteluja.
dessä niiden edellytysten kanSsa,
jotka se luo yhteistoiminnalle kaik­kien
demokraattisten voimien
kanssa, on lähtökohta demokrailttl-sen
työväenhallituksen luomisessa,
jonka tämä'8. puoluekokous on äset-^
tanut tavoitteekseen.
Togliatti esitti joukon ehdotuksia
eri maiden kommunististen puolu-
^eiden suhteista j a muotoili tässä
yhteydessä kolme perusperiaatetta:
1) Tasapuoliset suhteet ja 'ystä
vällinen arvostelu" puolueiden vä
Iillä — "ei ole oleva johtavaa val­tiota
eikä mitään johtavaa puolu­etta".
2) Eräänlainen kommunistinen
taloudellinen intematiohaäli, joka
loukkaamatta yksityisten maiden
suvereenisuutta pyrkii järjestä­mään
jonkinlaista "kansainvälistä
työnjakoa, tuotantokustannusten ^ a-lentämistä,
tuottavaisuuden kohot­tamista
ja sen kautta lisääntyvää
hyvinvpintia jokaisessa maassa".
3) E i paluuta keskitetyn orgäni-kaikkein
kovimmille juktxra- sosialismiin „es„it ti Togliatti useita
päille. että "uskossa on hyv-ä Han totesi kosketefles-elää".
saan . kysymystä ''vapaudesta, de­mokratiasta,
parlamentarismista j a
Jos ei olisi ollut niin tärkeätä;
tehtävää "oman henkirievun pelas-.
tamiseksi", niih alle^rjoittanut oli­si,
varmasti lähettänyt päivän san­karille
lämminhenkisen onnlttelUr
-sähkeen^-r- ja olemme .valmiit, veik­kaamaan
viimeisen dollarimme siitä,
että vai taosa tämän lehden lu^ois-.
ta ja täkäläisistä maanmiehistäm-;
me yleensä olisi yhtynyt sydämensä
pohjasta tähän onnentoivotukseen.
Me emme ole tietenkään poliitti­sesti
läheskään aina"samalla lin­jalla"
pääministerimme kanssa:
Päinvastoin allekirjoittanut on mon­ta
kertaa arvostellut erittäin terä­västi
pääministeri St. Laurentin
edustamaa hallitusohjelmaa ja hä­nen
omia.edesottamisiaan. Kaikki
merkit vittaavat myös suhen, niin
valitettavaa kuin se tällaisen rau­hantahdon
miehen kannalta onkin,
että allekirjoittaneen täytyy liittyä
niihin muihin canadalaisiin, jotka
katsovat, että pääministeri S t Lau­rent
on tehnyt (ja tekee) suuria
virheitä panemalla uiko- ja varsin­kin
kauppapolitiikkamme "kaikki
kananmunat yhdysvaltalaiseen' ko­riin".
Mutta, ja tämä -on tärkeätä:
Me < arvostelijat olemme ^— niin
oikeassa kuin uskommekin ole­vamme
— vähemmistönä, joka
toivoo (ja taistelee sen hyväksi)
että kalkki kääntyisi vielä oikein
päin. Huolimatta lainkaan siitä
mitä me itse kukin poliittisista
asioista ajattelemme,: pääministe­ri
S t Laurent on njrt Canadan
"ensimmäinen kansalainen?' ja
kaikki canadalalset antavat hänel­le,
el vain merkkipäivänään, vaan
kalkkina päivinä sen kunnian ja
ar\'on, mikä hän korkean virkansa
perusteella ansaitsee^ Juuri täissä
mielessä haluamme liittyä myö-häsiyenkin
nilMn muihin canada-f
laisiin, jotka ovat onnitelleet pää­ministeri
S t Laurentia merkkK
päivänsä johdosta j ^ toivottaneet
Iiänelle onnea j a menestystä niin
yksityiselämässä knibv: vastuiu^
alaisissa valtiomlestölmlssaldn. r
Allekirjoittaneella ei ole vähäi­sintäkään;
halua, kirjdittaa minkään­laista
"muistelmajuttuä" eläinäsi-tään.
Ja missään 'tapauksessa sel­lainen
ajatus el tule- mieieeft^^pik-kuvloista**
huolimatta ennen • kuin
vasta ehkä neljännesvuosisadan ku­luttua.
^
Mutta tässä yhteydessä ialiekir-joittäneelle
sallittanee ilo muistella
erästä keskustelua — mielenkiin­toista
ja myönteistä keskustelua
pääministeri S t Laurentin kanssa.
Tästä tapaamisesta on jo knln-nat
osapnilleen viisitoista vaotta.
Canadan Saomalalnen Jäijcsto oli
$iihen aikaan volmassaollelden
poikkenssäädösten jtemsteella
'aakkaatettn sodan ajaksi". ,AUe.
Idijoitlancella eU sffloin konnia
yhdessä vanhan työväenliikkeen
veteraanin, Pekka Mertasen kans- >'
sa esittää CSJ:n jäsenistön melko
• laaja virallinen lausunto siitä,
miksi Järjestöllemme olisi palau­tettava
sen lailliset toimintaoikeu-det
Samalla kertaa oli Mertasella ja
allekirjoittaneella tilaisuus keskus­tella
pitemmän aikaa päänaihisteri
St. Laurentin kanssa. (Asiaa näin
pikapäin ajatellen ei taitaisi olla pa­hitteeksi
vaikka k.o. virallinen lau­sunto
julkaistaisiin jossakin sopi­vassa
tilassa suomennettuna ja
vaikka pyydettäisiin, että Pekka
Mertanen kirjoittaisi "jotakin" tätä
seikkaa koskevista muistelmistaan?)
Sanomattakin on selvääi että me
olimme siihen aikaan /yksimielisiä
pääministerimme kanssa peruskysy­myksestä,
nimittäin siitäi että meir
dän kaikkien velvollisuus on antaa
vaatimaton, mutta kuitenkin täysi
panos Hitlerin Saksan ja sen liitto­laisten
nujertamisen hyväili: Juuri
tässä mielessä esim; allekirjoittanut-'
kin yhtyi pian sen jälkeen satojen
muiden canadansuomalaisten kans­i
a Canadan asevoimiin—-kuten si­vumennen
sanoen:Mertanen oli me­netellyt
ensimmäisen maailmanso­dan
aikana.
' . ' M u t t a me olimme kuitenkin tay-än
erimielisiä CSJ:n toimintabi-keuksien
suhteen. Mr. S t Laurent
puolusteli loppuun asti haUitukseh;
Sa demokratiavastaista toimenpidet
tä tässä asiassa j a esitti-monta mie­lenkiintoistakin
"todistusta" kan­tansa
oikeuttamiseksi. Me puoles­tamme/
olimme- Pekan kanssa - yhtä
peräänantamattomia, ja puölustiin-me
asiaamme niin hyvin kuin voim-nae
tätä kuuluisana lakimiehehä
tunnettua miestä vastaan. Keskus^
telu oli kuitenkin puolin j a toisin
rauhaiUsta ja pidättyvää, vaikka
joissaUn tapauksissa astuttiin vä­hän
"liikavarpaillekin".
Mutta, tässä yhteydessä on lär-keätä
tämä: Pääministeri St. Lan-rent
— sHIolnen' öikeasndniste-rimme
— otti kuitenkin meidät
vastaan; . kuunteli rauhallisesi
meidän virallisia ja epävirallisia­kin
selostuksiamme j a osallista!
vielä välttelyynkin meidän — to­della
pikkulhmisten kanssa. Ei
< voida edes kuvitella, että joka
Hitlerin Aatun, Musson tai Man--;
nerheimin oikeusministeri olisii
vastaavassa tilanteessa menetellyt^
samalla tavalla.
.Om:^lta kohdaltamme— puuttu­matta
Pekan sisimpiin tunteisiin •-
allekirjoittaneelle jäi silloin nykyi­sestä
pääministeristämme myöntei­nen
käsitys ihmisenä — vaikka
emme olleetkaan tyytyväisiä heti-kohtaisiin
tuloksiin.
Mutta historialla on omat ta-,
pansa ratkaista asioita. ^^'Sodan
ajaksi» laittomaksi julistetta CSJ
ja eräät muut työväenjärjestö?
saivat ? hyvin pian j a ennen sodao t
päättymistä lailliset? toimintaoif^f
kentensa V takaisin :ja ylpeydelli>;
voidaan maistella sitä tosiasiaa;
että Järjestömme pursi kaikessa;
V a a t i m a t tomuadessaan .sodaBi^
oloissa erittäin kanniallisensivimv
kansallisen historiamme .lehdille.;;
* • • *
Ihmeellisiä ovat iiostilaitoksem-mekin
tiet; AUekirjoittanut sai i *
hän toista viikkoa :sitten vastaa»
ottaa Toronton: suomalaisen sairas-'',
komitean lähettämän "koetahan^
parantua" kortin,' j o k a oli, käynjfi.
ensiksi paikallisessa sairaalassa iJ9|
sitten Lockerbyssa; mutta löysi k^j
tenkinv lopulta tiensä tänne.^Vapaii-l
den toimitukseen^ Näin se posti t«^
sinaan viipyy.::Kiitos vaanrystävät
Kiitos myös ?Vapauden muille
kijoille korteista;-kirjeistä,
kirjoista ja käynneistä, jotka
me osaksemme viimeviikkoisen' 1 ^
sareettivierailun aikana. Tämä haoi;
maavalsuudenosoitus on sitäkin
liimpi kun tledänime; ejttä t
sena tarkoituksena öU 'huötenpii0
ja rakkaus tätä Vapaus-Iehteä l u ^
taan?-^ jota'maanmiehet vaijclevääl
kaikella itavaUaktiinlsllmäteräSo^
Kiitos: siis; kaikesta ystScvyyde^ij}*
— Känsäkoura.^
saim-'
mm