Vapaus, May 20, 1961

              Sivu 2 Lauantaina, töukok. 20 p. — Saturday,, May 20, 1961
VAPAUS
(LIBfiBTT): Zndependeiit Labor
Telephones: Bus. Office OS. 4-4284;
Editoria] Office OS. 4-4265. Manager
E. Burn. E6ttOt W. BUBA4I. VUsmOff
addresa: Box 69, Sudbury,: Ontaiio.
Olgan Of Finnish Canadians. Es-täbUAhed
No^. 6, 1917. Authorized
aacecond cjaas mall by the Post
OHtbtr Odparuliefit. Ottawa. Pub-
Uflhed' Tuesdays,
TbWQäff6 ääd Satmdays b^ Vapaus
PalliMii^CommmYl,ta., at 100-102
Elm 6t. w., Siidbury, Önt., Canada.
Advertislng rates upon appllcatlon.
Translatlon fre^ of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.0Q 6 Ick. 4Jts
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 Yk.OiOO 0 Ut. *JKt
Suomessa: 1 vk. 9 i 0 ^ kk. 6.15
Pre& K^nedyn puhe Ottawa8ta
vS^hdysvaltain presidentti John F. Kennedy piti "suurpu-h
e ^ ' ^ " Ottawassa viime keskiviikkona Canadan parlamenr
tin alahiioneen ja senaatin yhteisessä istunnossa. Se oli kui­tenkin-
sellainen "isännän" - arvovallan tuntevan miehen
"nyrkkiä pöytään" takoyavpuhe, jonka johdosta moni cana-dalairien
nosti nyt ensimmäisen kerran huolestuneena kul-makdrvojaan.
^^^^^ : on päivälehtin uutistiedoissa kerrottu, "hänen pu­hettaan
pidettiin parlamenttimäellä Yhdysvaltain painostuk­sena
(prod.) sikäli että Canada tekisi pikemmin päätöksensä
siitäj halutaanko tähän maahan (yhdysvaltalaisia —V) ydin­aseita
. . — Langevin Cote, Globe and Mail.
Puheensa yhteydessä presidentti painosti Canadaa niyös
liittymään Amerikan valtojen järjestöön nimenomaan Kuii-baa
vastaan. Totta on, ettei hän maininnut Kuubaa nimeltä,
itiutta presidentti pauhasi kuitenkin niin voimaperäisesti va-
' pauden varjelemisesta kommunismivaaraa vastaan, ettei ke-neUekään
jäänyt mitään epäselyyyttä siitä, miksi Canadaa
nyt painostetaan mainitun liiton j äsenyyteen.
Presidentti Kennedyn puheen johtavana teemana oli, et­tä
.Canadan (yhdessä NATO-liiton muiden jäsenvaltojen
kanssa) pitäisi haaskata entistä enemmän kansallisia varoja
sekä ns/ tavallisen aseistuksensa voimistuttamiseksi että yh­dysvaltalaisten
ydinaseiden ostamiseksi Canadan maan ka­maralle
ja canadalaisten asevoimien käytettäväksi Euroor
passai
Kuva ei ole läheskään täydellinen, jos ei oteta huomioon
inyös sitä, mitä presidentti Kennedy "ei sanonut" ja mistä
hän ei puhunut mitään.
että presidentti Kennedy keskus­teli
pääministeri Diefenbakerin kanssa maailman pulmaky-symyksistä
yleensä, Kaakkois-Aasian ja Laosin asioista, Ge-rieven
konferenssista ydinasekokeiden lopettamiseksi, Berlii­nistä,
Kongosta, NATOsta ja ruokatavarain ylijäämävaras­tojen
hävittämisongelmasta. 'X
lautta miksi he eivät keskustelleet esimerkeksi. Kuubas­ta,
vaikka yleensä tiedetään, että tästä asiasta on Canadan
ja Yhdysvaltain hallitusten asennoitumisessa hieman eroa, j a ,
vaikka Washington on aikaisemmin ilmaissut selvää tyyty­mättömyyttä
siitä kun Canada ylläpitää edelleen normaali-suhteita
Kuubaan? Olisiko asia sittenkin niin, ettei tämän
kysymyksen käsittely siedä päivänvaloa?
: Ja mistä jol^tuu se, että presidentti Kennedy oli puhees­saan
niin vaitelias ja vähäpuheinen aseistariisumisesta, mitä
koko ihmiskunta niin maltittomana odottaa?'Hän mainitsi
aseistariisunnasta ikäänkuin ohimennen!
kun huomioidaan nämä kaksikin "unhoituksen huomaan"
jfiähyttä seikkaa ja pidetään mielessä presidentti Köineöyn
paatösmainen puhe tavallisen,aseistuksen lisäämisen ja ydin­aseistuksen
laajentamisen puolesta, sekä hänen vaatimuksen-s'a,
«ittä Canadan pitäisi liittyä myös Washingtonin kontroUoi-ihäari
^merikän Valtojen Järjestöön,'\iiin silloin ei totta toti­sesta!
voida hänen puheensa johdosta mitään hurraa-huutoja
esittääi Tosiasiassa tuntuu, että mrs. Kennedy, jonka vaatr
töistä ja kauneudesta on niin paljon puhuttu, olisi äitinä ja
elämänantajana voinut ehkä pitää paljon paremman puheen.
.Ajan henkeä kuvaavaa kuitenkin on, että yleensä hyökr
käyshenkisen puheensa lopussa presidentti Kennedy antoi
kuitenkin ymmärtää, että hänkin kannattaa rauhallista rin-riaMcaiseloa,
sillä loppujen lopuksi me kaikin elämme samal­la
i planeetalla. Olisipa hänen puheensa valtaosaltaan levän­nyt
tällä kalliokovalla todellisuusperustalla?
SYNtYMA-PÄIVIÄ
Victor Wanhala, Windsor, Ont.,
täyttää tiistaina toukokuun 23 linä
69 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
USAn rauhan
marisijat
Pentagonissa
Maailmankauppa tuo rauhan
Vallankaappaus Etelä-Koreassa
^Näitä rivejä kirjoitettaessa (torstai-aamuna) näyttää uu-tisiietojen
perusteella siltä, että Etelä-Korean sotilasjuntan
vallankaappaus on tapahtunut tosiasia.
T''^*^^^^ tiedoitettiin, että Etelä-Koreassa suoritettiin
yleisesikunnan päällikön, kenraaliluutnantti Chang De Yun-gin
johdolla vallankaappaus, jonka ilmeisenä tarkoituksena
oitlujittaa taantumuksen otetta Etelä-Koreassa.
Kuten muistetaan, Etelä-Korean väestö nousi opiskele­vani
nuorison johdolla suuren patrioottiseen kansanliikkee­seen,
mikä pakoitti lopulta amerikkalaismielisen, vanhan dik-taattorinv
Syngman Rheen eroamaan valtion päämiehen toi-
. mesta ja lähtemään pois maasta, "omiensa tykö" Yhdysval­toihin.
Tämä tapahtui vähän toista vuotta 'sitten ja suuret
kansanjoukot tervehtivät suurella ilolla Syngman Rheen läh­töä.
Samalla osoitettiin, että Yhdysvaltain "apua" — vaikka
sitä oli annettu hyvin auliisti Syngman Rheen^^klikin hyväksi
jäisen asevoimien kasvattamiseksi, oli aiheuttanut suurille
kansanjoukoille pelkkää vahinkoa, r
; Syngman Rheen tilalle nimitettiin pääministeriksi John
Chahg, joka ei ole ilmeisestikään voinut tyydyttää Etelä-,
Korean Jcansanjoukkojen tarpeita ja toivornOksia — vaikka
hänen ohjelmansa ei kaikesta päättäen tyydyttänytkään täy­dellisesti
äärioikeiston vaatimuksia. Korkeimman upseeriston
johtama äärioikeisto on Etelä-Koreassa ilmeisesti huolissaan
amerikkalaisvastaisen mielialan kasvusta kansanjoukkojen
keskuudessa ja erikoisesti siitä, että kananjoukot voivat saa­da
tahtonsa kuulluksi maan yhdistämiseksi demokraattisen
hallituksen alaisuudessa.
- Vain tältä pohjalta on ymmärrettävissä se, miksi vallan­kaappauksen
suorittanut sotilasjunta esiintyy vieläkin ame-rikkalaismielisempänä
ja vieläkin oikeistolaisempana yleen­sä
kuin pääministeri Changin hallitus. Korostaen kommunis­ti
vastaisuuttaan ja amerikkalaismielisyyttään, sotilasjuntan
johto antoi samalla ymmärtää, että4:ysymys ei ole suinkaan
mistään ''vallankumouksesta", vaan vallankaappauksesta ny­kyisen
valtaluokan puitteissa niin, että hallitus saataisiin en-
»tistä lujemmin amerikkalaismielisten ainesten käsiin. Tämä
, selittää myös sen, miksi Etelä-Koreasta tulleissa uutistie­doissa-
on monella eri tavalla todettu, että toi­sin
kuin Syngman Rheen viimeisinä päivinä, jolloin miljoo­naiset
kansanjoukot liikehtivät, tavallisten kansalaisten kes­kuudessa
ei tunneta nyt juuri mitään mielenkiintoa kenraa­lien
suorittamaan vallankaappaukseen. Se ei siis ole mikään
katisan vallankumous mädännäisyyden ja. turmeltuneisuuden
•' Wasbiifg<on. Ryhmä amerik­kalaisia
pasifisteja, joka on aloit­tanut
rauhanmarssin San Francis-co-^
Moskova noin 6,500 km mat­kan,
saapui eilen Washingtoniin.
Marssin osanottajat ovatjo kulke-nfeet
3,688 km. He lähtivät San
Franciscosta joulukuun 1 päivänä
ja ovat jo ylittäneet koko USAn
miantereen. Matkan varrella he
ovat pitäneet rauhankokouksia lu­kuisissa
USAn kaupungissa: vaa­tien
rauhan lujittamista ja aseista­riisuntaa.
fiilen mielenosoittajat kävivät
Valkoisessa talossa ja jättivät pre­sidentti
Kennedylle kirjeen, jossa
kohotetaan kaikkia kansoja ja jo­kaista
ihmistä etsimään yhdessä
kirjeen kirjoittajien kanssa keino­ja
nykyisen varustelukilpailun Jo-pettamiselcsi.
-j
Sen jälkeen mielenosoittajat me­nivät
Pentagoniin ja jättivät siellä
pääesikunnalle kirjeen, jos!^ sa­notaan
mm.: "Kehotamme kaikkia
maita ja kansoja tu6mitsen)aan mo­raalittoman
ja hyödyttömän so­dan".
Kirjeen jätettyään marssin osan­ottajat
jäivät Pentagonin sisään­käytävän
edustalle niin sanottuun
"hiljaiseen mielenosoitukseen", jo­ka
kesti läpi vuorokaudet touko­kuun
15 päivään asti. Tämän jäl­keen
marssin osanottajat jatkavat
matkaa New Yorkiin, josta he len­tävät
Lontooseen jatkaakseen mie­lenosoitusmarssia
Englannissa,
Ranskassa, Belgiassa, Länsi-Saksas
sai Saksan demokraattisessa tasa­vallassa
ja Neuvostoliitossa.
Marssin osanottajat^ vetoavat
kaikkiin kansoihin tunnuksella:
"Maailman on riisuttavat itsensä
aseista. Se non lopetettava varus
tclukilpailu tai se^ tuhoutuu."
Kirj. CARL ERICKSON ;
Vancouverin satama on täynnä
laivoja, joihin lastataan viljaa ja
toisia odottaa ulkopuolella satäJnaa
ankkuroituna ja tilaa päästä'. 6le-vaatttoreille.
Tämä on hyvä Jiufi-neh
farmareille. Suuret viljatllftXiR-s6t
Kiinasta, Neuvostoliitosta,
Tshekkoslovakiasta sekä länsimais­ta
auttaa tyhjentämään täynnä ole­via
elevaattoreita^^eri puolilla maa­ta
ja se tuo varoja farmareille, lii­kemiehille,
rautateille, viljan käsit­telijöille
sekä muille. Samalla
auttaa ratkaisemaan ravinto-ongel­man
erinäisissä maissa. .
"Moukarilla ja sirpillä" varuste­tut
liput liehumassa mastoissa on
tullut jokapäiväiseksi näkymäksi
länsirannikolla.
Eräänä sunnuntaina menin venä­jää
puhuvan ystäväni kanssa vierai­lemaan
venäläiseen "Tiksl"-nimi-seen
laivaan ennenkuin se lähti
pitkälle matkalle kotimaahansa ja
meillä oli nautintorikas hetki, kun
tapasimme joitakin laivan heAkilöi-tä.
Laivan kolmannen perämiehen
Igor Dovbishin kanssa menimme
tämän Tanskassa rakennetun 17,003
tonnin rahtilaivan eri osiin. Sa^
maila kun Igor ohjasi meitä saim-mie
tietää jotain hänestä — hän oli
naimisissa, mutta hänellä ei oUiit
lapsia, kieltenkin hänen silmänsä
satelivat kun hän sanoi: "Lapsi tu­lee
pian." Myöhemmin kun'is­tuimme
hänen hytissään näytti hän
vaimonsa kuvaa j a sanoi hänen
työskentelevän yliopiston lääkinta-laborätoriossa.
Koska me olimme kuulleet, että
uniot Neuvostoliitossa eivät olleet
oikeita ja vain valekuvia, niin tie­dustelin
union aktiivisuudessa, hei­dän
laivaisa.' Igor o l i valittu union
joiito^ijntäsm ja hän sanoi, että jo-kaihen
laivassa kuUfhtu tUlf0n kap-teeÄla
>ni:^Sten. Vaikka Kapteeni
oli -väst\u\|^sa laivasta; nilfi union
virkaflijältt velvollisuus oli valvoa;
että nfefca' oli hyyäS, vaatetus kun-noilidtä
J i turvallisuus otettu huo­mioon
ja jos jotain oli vinossa, niin
tiedoittäa siitä kapteenille vaäM-malla^
korjausta.
Tiedustelin häneltä esimerkkejä
millaisia valituii^äia mathdollisesti
tulee.. J Hän vastasi: >'Mahdonisesti
rooka ei .6le kunnollista, mahdolli­sesti
käsineitä voi puuttua, ilmoi-tamnofe.
siitä kapteenille jä-valvöm-the,
että^orjaus tulee asiassa.
"Jos jijitain ongelmaa el voida
sopia latvalla me vetoanune uniom-me
alu(fekomiteaan ja siltä taholta
yritetään- asia selvittää meidän lai­vausta-
Valvovan järjestön kanssa.
Ellei asiaan saada korjausta, niin
vetoamme keskuskomiteaah, jolloin
se ryht|^ toimintaan, mutta tällais­ta
eli ole tietääkseni koskaan tapah­tunut"
ja me ratkaiseWie ongel-martuhe.
osaston-tasossa.
Igor' sanoi, - että tapatiirmia sat­tuu
vähän. 'Tällä matkaUa eräs
meidän hierimiefaemme putqsi alas
lastiluukusta ja hSnen ranneluunsa
murtui.^ Laivanune naislääkäri ah­toi
hoitoa kunnes pääsimme; sata­maan.
Koska hän e i ollut kirurgi
veinune miehen täällä erääseen tei­dän
sairaalaanne, jossa luu pantiin
paikoilleen ja käsi kipsiin.'
"Tutkinyne onnettomuuden syy­t
i ja .havaitsimihe.ettei • missään
laitteissa ollut Vikaa Vaan se johtui
miehen huolipiattomuudesta", sa­noi
Igor. . ,i
"Tästä ei' kuitenkaan syytetty
Häntä millään tavalla jk hän nauttii
kaikista eduista ' meidän toisten
"En enää milloiniuan osailistu
maihinnousuun Kuubassa" • pal(oiainen
kanssa saaden täyden palkan eikä
hänen tarvitse tehdä työtä ennen­kuin
on täysin parantuntit.
"Jos häh ^tarvitsee lisähoitoa ko-tim£(
assa niin hänet viedään sairaa­laan
taikka mahdollisesti hän on
IcOtohaan. Jos uriion mielestä häil
ei parane normaalisella tavalla, niin
hänet lähetetään lepokotiin saa­maan
erikoishoitoa. Maassamme ei
kukaan maksa suoraan sairaalamal;-
suja j a ystävämme saa täyden pal­kan
siitä ajasta kun hän on pois
työstä."
Kun kysyin onko Venäjällä työt­tömyyttä,
niin mjeille sanottiin, että
^sia oli aivan • päinvastainen. Hei­dän
lehtensä ovat täynnä työpaik
kailmoituksia'sillä siellä on; työvoi­masta
puutetta. Ilmoitukset on tar­koitettu
niille, jotka pääsevät kou­luista
taikka niitä varten, jotka pa­laavat
rakennustöistä. •
Vastatessaan tiedusteluun miksi
he ostavat viljaa Canadasta selitet­tiin
meille ettei se johdu viljaka-dosta.
Vladivostok on tuhansien
mailien päässä Ukrainan maata­lousalueelta
sekä muista viljaa tuot­tavista
alueista, sanottiin meille.
Koska Tyynenmeren rannalle on
vain yksi rata, niin on paljon hal­vempi
ostaa viljan Canadasta. Igor
myöskin sanoi: "Kauppa, on hyvä
rauhalle kun meillä on tilaisuus ta­vata
Ueidät ja te opitte jotain mei­dän
maastamme. Tällä tavalla tu­tustumme
toisiimme paremmin ja
tämä on hyvin välttämätöntä näinä
epävakaisina aikoina."
Keskustellessamme tuli illaUise.n
aika ja meidät kutsuttiin syömään
heidän kanssaan. Suuressa ruoka­salissa,
jossa oli yksi pöytä, tapa­simme
Nadia 'Filatovan, joka oli
yksi seitsemästä naistarjoilijasta:
Hän oli jonkunverran ujo, mutta
hän kohteli meitä hyvin. Eräs
miehistä sanoi, että "me teemme
kovaa työtä ja syömme paljon ]a
toivomme teidän tekevän samoin."
Pöydällä olevasta suuresta kulhos-
O':.
•.O •.
O
KOmN PURISTA
TOIMITTANUT EEVA
Suola ja sokeri
«e
. 1 '
o
.o
••o
«
Mv
Goethe lausui kerran: " E i ole ole
massa myrkkyjä. Kaikki riippuui an­nosteluista."'
Tämä koskee myöskin
suolste j a sokeriakin.
. Suola on tärkein mausteemme.
Se on enemmänkin kuin pelkkä
mauste. Se on ravintoaine ja :;e
muodostaa olennaisen osan veren
ja kaikkien solukoiden kokoomuk­sesta.
Lääketieteessä on sillä kes­keinen
merkitys. Mutta suurissa
määrin nautittuna suola saattaa olla
myös vaarallinen .myrkky.
Suola on puhdistettua vuorisuo-laa.
Sitä .on suurina kerrostumina
kallioissa, mutta eonen kaikkea me­rivedessä
—aina 3% asti — lisäksi
monissa lähteissä ja vähäisessä
määrin kasvien ja eläinten solunes
teissä; Veressä on tunnetusti 0,9%
suolaa.
Käynti suolakaivoksessa, kuten
esimerkiksi Wieliczkan maailman
kuulussa suolakaivoksessa lähellä
Krakovaa, on unohtumaton elämy.s,
kuin ihmeellinen satumaailma.
Vuorisuolan veistetyt taideteokset
kiehtovat salaperäisellä tenhovoi-mallaan.
Suola on natriumkloridia. Se bn
muodostunut natrium, ja kloori-io­nista.
Ihminen tarvitsee päivässä
keskimäärin 6-^15 grammaa suolaa.
Ns. suolatonkin ruoka sisältää 3—4
grammaa suolaa. Niukalti suolaa
sisältävä ruokavalio kuuluu tär­keimpiin
hoito-ohjeisiin useiden sy­däntautien,
koi;kean verenpaineen,
'mahahaavan yhteydessä esiintyviin
kipuiihin ja ylenantamiseen. ?Liho-tusmielessä
tulee sokeria käyttää
ainoastaan lääkärin valvonnan alai­sena.
' ' .' • ' •(".•
Samoin kuin vahvat suolaliuok­set,
voi sokerikin vaikuttaa ulostus-aineen
tavoin. Sokerin nauttimisel­la
on havaittu olevan vielä eräs
hiiomionarvoinen seuraus. Noin '
tumiin kuluttua, samanaikaisesti
veren sokerimäärän alenemisen
kanssa, tulemme uniseksi. Tämä"
aika saadaan lyhenemään puolella,
jos sokeri nautitaan kuumaan ve»
teen liuotettuna, jolloin sen imeyty­minen
käy nopeammin. Koska ve­ren
sokerimäärän alenemisvaihe "
menee ohi kahden ja puolen tun­nin
kuluessa, sokeri sopii unilääk­keeksi
lähinnä niissä tapauksissa,
jolloin uneen pääseminen on vai­keaa.
Kokeilkaa!
hävittämiseksi, vaan : valtapii­rien
. "palatsivallankumous
missä äärioikeiston miehet pyr­kivät
yksiri isänniksi hallituk­sen
lihapatojen ääressä.
Mielenkiintoista on todeta
Yhdysvaltain sotavoimien "voi-*
mattomuus" Koreassa tämän
vallankaappauksen yhteydessä.
Meille on kerrottu, että Yhdys­vallat
"vastusti" kenraalien
johdolla suoritettua vallan­kaappausta.
Meille kerrottiin,
että Yhdysvallat kannatti lop­puun
saakka Etelä-Korean lail­lista
hallitusta. '
Mutta vaikka yhdysvaltalai­silla
on vissit sotilaalliset
avainasemat Etelä-Koreassa,
niin tikkuakaan ei kuitenkaan
pantu vallankaapparien eteen
sen paremmin yhdysvaltalais­ten
sotajoukkojen kuin Y^idys-valtain
kontrollissa olevien si­käläisten
: Y Km asevoimien­kaan
toimesta? Olisiko tässä
uusi esimerkki Yhdysvaltain
ohjelman "epäonnistumisesta"
vai onko kysymys ovela9ta ku­lissientakaisesta
pelistä äärioi­keiston
hyväksi? Kaikki mer­kit
viittaavat siihen, että Ete­lä-
Koreassa olevien yhdysval­talaisten
sotavoimien ja YK:n
asevoimien "puolueettomuus"
l^oitui sotilasj untan eli äärioi­keiston
vallankaappauksen
eduksi. Olisiko tämä pelkkä
sattuma?
_ Jokatapauksessa on selvää,
että. Etelä-Koreassa nyt suori­tettu
vallankaappaus ei ole voi­naan
vaan heikkouden merkki.
Kun Etelä-Korean talouselämä
on edelleenkin lamassa, vaikka
sinne on sysätty arviolta $3,-
000 miljoonan arvosta dollari-apua;
kun työttömyystilanne
pahenee jatkuvasti ja rahata­louskin
horjuu, niin se nostat­taa
tyytymättömyyttä suurten
kansanjoukkojen keskuudessa.
Tilanne pahenee poliittisesti
sen vuoksi kun kehitys maan
sosialistisessa osassa, Pohjois-
Koreassa on vallan päinvastai­nen.
• •
Nyt Etelä-Koreassa kuoritettu
sotilasjuntan vallankaappaus
näyttää lujittaneen, äärioikeis­ton
asemaa maassa — mutta
mitään pysyväisiä tuloksia ei
sillä kuitenkaan saavutettu-,
sillä Etelä-Korean varsinainen
kansa ei ole vielä puhunut.
New York. — Viime perjantai­na
saatettiin julkisuuteen kaksi
tähän mennessä salassa pideltyä
asiaa, jotka liittyvät Kutib^aan
tehtyyn epäonnistuneeseen' mal*
hinnousuun.
Ne ovat:
1) Maihinnousujoukkojen joh­tajat
tiesivät Castron keskittä­neen
joukkoja maihinnousualu-eille.
Kuuban tiedustelupalvelu oli
päässyt selville hyökkäyksen-;
suunnitteluista Cochinon lahteen.
Kapinalliset olivat siepanneet ra>
dioilmoituksen, jonka mukaan
Castro keskittää joukkoja sinne..
Tästä huolimatta päähyökkäys
kohdistettiin juuri Cochinon lah-
•..-.teen. ••
2) Ennen huhtikuun 17. päi­vänä
alkanutta maihinnousua oli
jo tehty kolme päivää aikaisem­min
toinen maihinnousuyritys,
joka kuitenkin loppui alkunhsa.
; Tähän joukkoon kuului vain 160
miestä, jotka olivat saaneet koulu­tuksen
jossakin Louisianassa ja joi­ta
amerikkalaiset johtivat. H e läh­tivät
Key Westistä Floridasta rah­tilaiva
Santa Annalla ja heillä oli
aseina amerikkalaisia kivääreitä
sekä joitakin raskaampia tuliasei­ta.
Kun monien mutkien jälkeen
tehtiin maihinnousuyritys Guanta-namon
j a Baracoan väliselle alu^
eelle oli rannalla jo vastassa Kuu­ban
armeijan taisteluväunuja ja
maastoautoja. Silloin päätettiin
luopua yrityksestä. •
Nämä tiedot antoi eräs kuuba
lainen pakolainen, joka haluaa py-sytellä
tuntemattomana. Hän ker
toi edelleen, että maihinnousuryh
mälle oli luvattu tukea Yhdysval
tain laivaston ja ilmavoimien tahol­ta,
mutta tämä jäi pelkäksi lupa­ukseksi.
Edelleen oli miehille ker
rottu, että rannalla olisi heitä vas­taanottamassa
Castroa vastustavia
sissijoukkoja, mutta näitäkään ei
näkynyt.
160 miehen ryhmä hämmästeli
aluksi sitä, etteivät Kuuban ilma­voimien
koneet hyökänneet, mut­ta
myöhemmin siepatun radioil-moituksen
mukaan kaikki käytettä­vissä
olleet sotilaskoneet oli mää­rätty
Cochinon lahdelle. Mcjrieii
tunnin odotuksen jälkeen sai San­ta
Anna määräyksen liittyä maihin,
nousujoukkojen pääryhmään. Lai­va
oli kuitenkin vvähällä joutua
muiden maihinnousualusteh tuli-tuksen
uhriksi, koska niiden pääl­lystö
ei tiennyt mitään Santa Ari­nan
ilmestymisestä. Tässä vaiheen
sa 160 miestä luopuivat lopullisesti
yrityksestä ja palasivat ^Key kest­iin.
Kertoja arvosteli ankarasti Yli-dysvaltojen
tiedustelupalvelua sa­moin
kuin kuubalaispakolaisten
keskuudessa toimivia vakoilijoita;
Hän sanoi, että vain Yhdysvaltain
sotavoimien täydellä avulla voi
daan Castro kukistaa.
En aio enää milloinkaan osal­listua
Kuubaan tehtävään mai.
hinnousuun, ellen tiedä, että
amerikkalaisia on edelläni, hän
vakuutti lopuksi. Hän oli ollut
^ensimmäisen ryhmän mUkana.
SAAVAT LAHTEA MAASTA
15 kuubalaista/jotka olivat saa­neet
turvapaikkaoikeuden Brasi­lian
Havannassa olevassa suurlä­hetystössä,
ovat saaneet oikeuden
poistua vapaasti Kuubasta. Heidän
joukossaan dh vallankumousliik­keen
sisäisen vastarintaryhmän
johtaja, tri Vega. , ^
Noin 700 poliittista pakolaista on
Havannansa eri maiden lähetystö^
jen suojissa. Kuuban entinen pre­sidentti
Urrutia asuu Venezuelan
suurlähetystössä. Argentiinan lähe­tystössä
on joukko piispoja ja pap-pejiii
sekä tfrasHlän suurlähetystös­sä
johtavia katolilaisia j a vastarin-tamiehiä.
Brasilian suurlähetystössä olleet
15 henkilöä saatettiin lentokentäl­le
vahvan t>oliisiosa8ton turvissa.
Noin 70 muulle samassa sjuurlähe-tystössä
oleskelevalle on samoin
luvattu vapaa lähtö maasta. Heidän
poistumisensa tapahtuu* lähiaikoi­na,
i
USA PROVOSOI
Key West, Florida. — Castron
hallituksen radiö ilmoitti perjan­taina,
että viisi amerikkalaista
suihkukonetta oli suorittanut lih-kaavia
lentoja kuubalaisen kau­pungin
Playa Siboneyn yläpuolel­la.
Radio sanoi koneiden lähteneen
amerlKkalaiselta ^ lentotukialuksel­ta.
Laivan sanottiin ampuneen
useita laukauksia kahden meripe­ninkulman
päässä tästä kaupungis
ta, joka on Kuuban itärannikolla
SanUagon lähistöllä.
Havannan radio; nimitti tapausta
Yhdysvaltain imperialisraip uudek­si
hyökkäysteoksi. Se ei maininnut
lentotukialuksen' nimeä.
munuaistaudin, sydämen toiminnan
taiotimme soppaa, joka oli valmis- vajauksen,,johon tavallisesti kuuluu
tettu juurikasveista vja lihasta, jota turvotus. nilkoissa, sekä liikaliha-söimme
ruskean leivän kanssa ja
juomana oli hedelmämehua. Ruoka
oli yksinkertaista, mutta mau'kasla
ja jätimme pöydän hyvin tyytyväi­sinä.
Myöhemmin vierailimme N-i-dian
keittiössä, eli paremminkin
tarjoiluhuoneessa, johon alempana
olevasta keittiöstä ruoka nostettiin
hissim avu-.la. Hän kunnosti itse­ään
kuten tekevät meidänkin nai­semme
kun pyysin ottaa kuvan ja
hän poseerasi tulkkini tyttäreen
kanssa kun otin. kuvan. Kun jä­timme
laivan riiin lämmin jä ystä­vällinen
henki vallitsi.
Lähtiessämme jätin; hyvästi Igo­rille,:
joka puristi lämpimästi kät­täni
illan hämärtyessä. Vaikka i l ­ma
oli kylmä, raaka ja kostea kun
tfuli puhalsi Burrardin, salmelta
päin, se ei kuitenkaan kylmentä­nyt
sitä ystävyyttä, joka oli synty­nyt
meidän välillemme lyhyellä
vieraskäynnillämme. Hän pyysi
meitä uudelleen vierailemaan lai­vallaan
kun he palaavat kuukausi
myöhemmin j a me lupasimme yrit­tää
kun he palaavat takaisin.
Myöhemmin kun ajoimme kotiim­me
mieleeni tuli lause, että 'ihmi­set
jotka tekevät kauppaa ei pidä
koskaan tapella" ja rehellisesti
toivon, että kaupan lisääminen so­ta-
ajan liittolaisemme kanssa tulisi
olemaan suurena tekijänä sen s^u*-
ren' kuilun kiinniparantajana, joka
on syntynyt sitten toisen maailman­sodan
päättymisen jälkeen. Rauha
on ollut ^ ihmiskunnan toiveena,
kautta aikojen j a hyvät kauppasun-teet
eri maiden ihmisten kesken on
Jatkuu sivulla 4
vuuden yhteydessä. .
Jo yli 40 vuotta sitten todettiin,
että natrium-ioni pidättää nesteen
kehossa. Se on siten vastuussa siitä,
että ravinnon sisältäessä runsaasfi
suolaa munuais- ja sydäntautisilla
syntyy turvotuksia sekä myös mui­ta
oireita, kuten hengenahdistusta,
veren pakkautumista eräisiin eli­miin
ym. Naifrium-ionin ylimäärä
elimistössä johtaa nesteen erityk­sen
vähentymiseen ja painon l i
sääntymiseen. - *
Niukkasuolaisen dieetin noudat­taminen
vaatii lääkärin valvontaa.
Joissakin harvoissa. tapauksissa voi
täydellinen pidättyminen siuolan
nauttimisesta johtaa omalaatuiseen
sairauteen, jonka tieteellinen nimi
on ekstrarenaalinen azotemia. Täs
sä taudissa erittyy verestä ja ku­doksista
pois niiden elintärkeä suo­lamäärä.
Entä sokeri?
Pieni, näennäisesti mitätön soke-rimäärä
saa aikaan huomattavia ta­pahtumia
elimistössämme. Jos tyh­jään
mahaan juo lasillisen vettä, Jo­hon
on liuotettu kaksi teelusikallis­ta
sokeria, on todettu, että veren
sokeripitoisuus aluksi 20 min. ku­luessa
kohoaa ja laskee sitten noin
70 minuiutin aikana- normaaliin Ja
sitäkin alemmaksi tasoittuakseen
lopulta taas tavalliseen määräänsä.
Sokerilla on muitakin vaikutuk­sia.
Niinpä esim. se vaikuttaa neut-ralisoivasti
mahassa. Se alentaa
happamuusastetta ja samalla edis­tää
eräiden ruoka-aineiden sula­mista.
Juuri tämän vuoksi on soke­rilla
suotuisa vaikutus esimerkiksi
HOLLANTILAINEN
OMENAKAKKU
. 4 suurta omenaa, %kkp. jauho­ja,
% kkp. ruskeaa sokeria, 1 tL
kanelia, % kkp. kylmää voita ja 1
pak. maustekakkusekoitusta. Uuni
lämitetään 350F.' Omenat kuori-*
taan, siemenkohdat poistetaan ja
leikataan % tuuman paksuisiksi
viipaleiksi. Jauhot, kaneli ja soke­r
i sekoitetaan, voi hakata veitsel­lä
ryyneiksi. Kakkusekoitus tehj*
dään paketissa olevan ohjeen mu­kaan
ja kaadetaan 9x13' tuuman
pannuun. Omenaviipaleet ladotaan
päälle -ja pinnalle ripotetaan so­keri-
ja jauhosekoitus. Paistetaan.
45—50 min. Tarjotaan^ lämpimänä
seuraavan sitruuna kastikkei^n
kanssa. Sitpuunakastike; 1 pak.
sitruunavanukasta (pudding, noin
4 unssia) valmistetaan paketin oh­jeen
mukaan, paitsi että lisätään
vettä % kkp. Lisätään 2 tL raas­tettua
sitruunan kuorta, tai 1 tL
sitr. mehua ja 1 t l . voita. Tarjo­taan
lämpimänä.
J A
TÄTÄ
KURJUUS
'Kädet ylös!" karjasi ryöväri
miehelle.
'Kulutatte turhaan aikaanne",
vastasi kuJkuri. "On niin kurja aika
ettei minulla ole ollut viikkokausiin
penniäkään taskussani."
"Onko tuo nyt kurjaa?" kysyi
ryövärL"Sinä et tiedä kurjuudes­ta
vielä mitään. Minulla ei ole ol­lut
rahaa kahteen kuukauteen että
olisin voinut ostaa kuulia pistoolii­ni."
PERINTÖVIKA
"Piekiskö isoisä teitä kun olitte
pieni poika?" tiedusteli poika isäl­tään.-
• .
'Kyllä", vastasi isä.
'Piekiskö isonisän isä isoisää.kun
hän oli pieni poika?"
"Kyllä."
"Onko olemassa minkäänlaista
keinoa parantaa tämä pentty huli­ganismi?"
PÄIVÄti PAKINA
Vaivansa on heilläkin
Jotkut meistä, nurisijakUmppa
nit; ovat sitä mielipuolta, että "ai­noastaan
työIBisiUä ja farmareilla"
on todellisia huolia kun ei tahdo
olla iym «ikä liibn ruokatavaroilla
ostajia, puhumattakaan nyt niistä
vaivöiita' ja 'vastuksista mitkä joh-tuivat
vorojen maksusta, vakuutus­ten
maksuista, lääkärinlaskujen
maksuista, jrie.
Mutta tällainen olettamus ori ko­konaan
tuulesta temmattu barhaku
va, sillä' 'isoisillä" vasta huolia
Aäyttaä; olevankin ei tosin siitä,
miteu saataisiin jatketuksi elämää,
vaari siitäj miten voidaan kansakun­tia
kuifittaa jä ihmisiä jälleeri nitis­tää
hengiltä joukkomitassa.
tunnettu sanomalehtimies James
Reston (iedoitti viime maanantaina
rtäistä WashingtohIn herrojen kuri­tus-
ja tappohuolista mm. seuraa-
^ v a a : ; . ,••
"Täällä on nyt korkeimmissa häly
lituspiii-eissä käynnissä perusteelli­nen
väittely siitä, miten voidaan es­tää
'kommunistien laajeneminen
heikoimpiin maihin . . . -
"Yleisesikunnan puheenjohtaja,
kenraali Lyman Lemnitzer auttoi
lauantaisissa lehdissä tämän ongel­man
määrittelyä. Yhdysvallat on,
sanoohan, "sotilaallisesti maailman
Voimakkain m a a " , mutta sen asema
maailmansa heikkenee jatkuvasti;
erikoisesti sellaisissa vaikeuksien
paikoissa kuin Kaakkois-Aasiassa,
Kongossa ja Kuiubassa.
-'Pannen sen toisin päin, Wash-ingtonilla
on nyt, sanoo kenraali
Lemnitzer, "voima tuhotakseen
Neuvostoliiton" mutta on kuitenkin
häviämässä Laosissa, ja Kuubassa,
ja on suuresti huolissaan Etela-
Vietnamin ja Iranin suhteen . . .
Ei siis ole Pentagonien herrojen­kaan
elämä ruusujen päällä tanssi­mista!
Karl Marxin aikana 'kom
munismi kuimmitteli" Euroopassa,
mutta nyt se kummittelee Wash-ingtonin
silmissä jo kaikkialla maa­ilmassa!
Ja tämä siitäkin huolimat­ta
vaikka korkeasti oppineet porva­rien
professorit, talouspolitiikot ja
muut Suuren Rahan ostamat ja
maksamat vkolportöörit ovat Marxis­min
tuhansia kertoja todistaneet
"vääräksi" ja ''vanhanaikaistuneek-rsi".
iPankaamme sivumennen sanoen
nurisijakiimppanit merkille, että
kysymys on"Kennedyn opin" sovel­tamisesta
kautta maailman, koska
mr. Reston selittää tilannetta edel­leen:
"Lyhyesti sanoen, Washington ori
valmistunut suurta ydinasesotaa
varten, mikä ei todennäköisesti sy­ty
(siksi kun Washington on val­mistunut),
mutta se ei ole valmistu
nut rajoitettuja sotia varten mitä
nyt käydään Laosissa ja muualla
Tästä johtuu, että täällä pannaan
nyt suuri paino kahteen seikkaan:
miten voidaan nostattaa kansakun
nan kykyä käydä sissisotaa, sekä so
siaalise», taloudellisen ^ja sotilaal­lisen
tilanteen lujittamista kommu-histivaltakuntien
läheisissä maissa
. Kuten tiedetään, Laosissa ei olisi
käyty mitään taisteluja, ellei Wa3h-ington
järjestänyt sinne taantumuk­sellisia
asevoimia nimenomaan
maan puolueettomuusohjelman
murskaamisen toivossa laillista hal­litusta
kukistamaan. Mutta kun
amerikkalaisten rahoittamilla, a-seistamilla
ja johtamilla kenraaleil­la
ei ollutkaan kansanjoukkojen
kannatusta, niin Laosissa oli lopul­ta
käydä amerikkalaismifelisille
taäntuimusvoiriiiUe yhtä kehnosti
kuin kävi Kuubaa valloittamaan lä
hetetyille vastavallankumoukselli­sillekin.
Toisin sanoen, "kummitteleva
kommunismivaara" onkin siinä kun
atomiaseita helistellen ei saada
eräitä kansakuntia polvistumaan
kaikkivaltiaan dollarijumalan edcs:
sä ja hyväksymään itselleen Wash-ingtonin
suosiota nauttivia diktaat-torihallitsijoita,
kuiten Chiang Kai-shek
jne.
Änierikkalaisille kenraaleille ei
riäytä tulevan mieleenkään sellais­ta
ajatu^tal että parasta on jättää
muut krasat rauhaan nimenomaan
siinä nUelessäi että kaikilla kansoil­la
on oikeus 'itse määritellä oma
hallitusmuotonsa ja valita niin hy­vän
tai huonon hallituksen kuin it­se
haluavat. >,
Mr. Restonin kertoman mukaan
Washingtonissa on kuitenkin jo
eräitä järkeviäkin piirejä, joiden
ääni ei tosin vielä kuulu. Mutta hal­lituspiirien
tähän järkevämpään.;,-
tosin vähemmistösiipeen lukeutuvat ;
henkilöt huomioivat, että Wa6hin^..
tönin liittolaiset, Lontoo ja PariSJ" ,
eivät halua liittyä Yhdysvaltoihin-
'rajoitetuissa sodissa Kaakkois-Aä-'
siassa". He huomioivat, että Intia,
"jota Kiinan laajenemisen vitoksi
uhkaa kaikkein suurin vaara, ori
osoittanut hyvin vähän mielenkiin­toa
sen alueen ! puolustamiseen."
Tämän vuoksi tämän koulukunnan^
ihmiset katsovat, että Yhdysvaltain
pitäisi asteettain suorittaa irtaantu-misliikkeitä
häviöön tuomituista '
taistelualueista, sekä keskittää voi­mansa
tähdellisiin, sen sijaan kun
nyt kohdistetaan hiiomio toisarvoi­siin
seikkoihin, joiden suhteen ei
voida toivoakaan menestystä . .V
Toisin sanoen, suo siellä ja vetelä
täällä. Ja'kaikki tämä johtuu lop- ,
pukädessä siitä, että imperialisn^in
"heinäteon päivät" ovat olleet ' ja
menneet — eivätkä koskaan enää
palaa.
Imperialismin rappeutumisen ja
sosialismin voiton aikakaudella, jq-;-.
ta me nyt elämme, ei voi olla kysy- •
mystäkään siitä, että toisia kansoja
pidetään imperialististen "emämai­den"
sorrossa ja riistossa ~ siihen
ei riitä edes Yhdysvaltain voimat
niin suurmaa kuin se onkin.
— Känsäkoura;,. mmmm
vs oaDiw irod
• m i—r r^