Vapaus, June 20, 1959

              I
l Thursdays'and,Saturdaysby Vapaus
f&l<mm Publishing.Company Ltd
] Elm St. W., Sudbury; OnS
Translätiönl^^^
Kuuban hallituksen tiedoitetaan lähettäneen Yhdysval­tain
noottiin suorasukaisen vastauksen, «iissä kehoitetaan
s-, Washingtonin miehiä pitämään kätensä irti^^Kiiuban'sisäisistä
asioista ^|iS(Eiitetään,e^ KuUbaAei aio
saheflun mukaan rniiutbksia siitä, miten jä niitä malcsetaan
pakkoluovutetuista 1^ ;^ .•\/\r-T_y^''''''''\.
[ Kuten; on uutistiedoista saatu lukea, Yhdysvältiain lähet­tiläs
esitti joku päivä sitten Kuuban hällUuksälle vpimakas-
-sanaisen-4iootin-missä-pr^testbidaän-siitäJkun-K^
köluovutetaari vissien yhdysvaltalaisten suuryhtiöiden ornis-tamia
sokeriplantaasien maita."
Pitäen mielessä sen tosiseikan, että amerikkalaiset suur­yhtiöt
ovat vanhoja mestareita vallankaappausten järjestä­misessä
ja muussa juonittelussa riaapurimaittensa itsehäi-r
syyttä vastaan, nämä kuubalaisten sokeriplantaasioiden anie-rikkalaiset
suuromistajat tutkiyat varmaan hyvin huolella
sitä taktiikkaa, millä banaaniplantaasien amerikkalaisomis-tajat
järjestivät muutama vuosi sitten vallankaappauksen
Guatemalassa. .
Vaaramerkkinä kuubalaisvastaisesta vehkeilystä voidaan
pitää sitä, että Washingtonin karkeistyötä latinalaisessa Ame­rikassa
vuosikausia tehnyt 'asiantuntija" Spruille; Braden on
jo pantu liikkeelle — ja hän nostatti heti pahamaineisen pu-näkäuhun
lietsonnan julistamalla, että Kuuban pääministeri
Fidel Gaströ on "kommunistien apuri', joka kaiken lisäksi
potee vapahtajakompleksia. Juuri tällaisia tunnuksia hy­väksikäyttäen
käytiin edellämainitun Guatemalankin kimp­puun.
Ymmärrettävää tietysti ori, että amerikkalaiisista, kuten
muistakin suurporhoista tulee petoja kun niiden rahakukka­roon
kosketaan, rnutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että Kuu­balla
täytyy olla yksinoikeus siitä, mitä se kotoisista asiois­taan
päättää — sellaisissakin asioissa, jotka eivät ulkomaa­laisia
syystä tai toisesta miellytä. Selvää myÖs on, että ame­rikkalaiset
suuromistajat ovat Kuuban sokeriplantaasioista-kin
kiskoneet jo niin paljon voittoa kuubalaisten hien ja kur­juuden
hinnalla, että se riittää ikuisiksi ajoiksi.
- Toisinsanoen — maailman yleinen mielipide tulee aset­tumaan
ehdottomasti Kuuban hallituksen ja kuubalaisten
puolelle, jos Yhdysvaltain rahamiehet yrittävät jonkun teko­syyn
varjolla ja avulla sekaantua Kuuban sisäisiin asioihin.
Ulkoministerikonferenssin loppuvaihe
Huolimatta pääministeri Diefenbakerin "perusteluista".
sen varoittaessaan länsivaltojen ulkoministerejä "viettelystä"
ulkoministerien neuyottelujen lopettamiseksi Genevessä.
Vaikkei hän sitä sanonutkaan suoraan Princetonin yli­opistolla
viime tiistaina pitämänsä puheen yhteydessä, niin
pääministeri Diefenbakerin mielessä oli ilmeisesti niihin ai­koihin
Genevestä tulleet voimakkaasti pröpagandapitoiset
uutisjutut, joissa tulkittiin länsivaltain "suurta toivottomuut­ta"
ulkoministerien konferenssin suhteen ja korostettiin mo­neen
kertaan, miten Yhdysvaltain valtiosihteeri, Herter oli
uhkaillut Neuvostoliiton ulkoministeri Gromykoa sillä, että
hänen "lentokoneensa on neljän tunnin kuluessa" valmiina
lähtemään takaisin Washingtpniin. "Ori toivottavaa", sanoi
pääministeri Diefenbaker, "että länsi vallat osoittavat (Gene-veti
neuvotteluissa — V) edelleen kärsivällisyyttä ja etsivät
• kaikkia mahdoUisuiiksia vaikkapa vain pienemmän edistyk­sen
saavuttamiseksi." .
Viikon alussa säapiirieita Geneven uutisia tutkittaessa
kiintyi sivumennen sanoen huomio kahteen jyrkästi erilai­seen
asennoitumiseen. Länsipiireistä tuli äärettömän epä­toivoisia
uutisjuttuja, joissa korostettiin moneen kertaan, että
"jos Neuvostoliitto ei suostu" siihen tai tähän, niin ulkomi-nisterikonferenssi
epäonnistuu. Mitään mahdollisuuksia ei
ole korkeimman portaan neuvottelujen järjestämiseen silloin
jos ulkoministerien konferenssi ei tuota tuloksia, selitettiin
edelleen näissä länsipiireistä tulleista uutistiedoissa.
viv Mutta Neuvostoliiton taholta ilmaistiin samanaikaisesti
ainakin pidättyvää toivorikkautta selittäen, 'ettäulkoministe-rerllä
on mahdollisuus päästä yhteisymmärrykseen ainakin
, "joissakin seikoissa ja korostettiin, että sitä suurempi syy on
"korkeimman portaan neuvottelujen järjestämiseksi, jos ulko-ministerikonferenssi
ei saa kiistakysymyksiä ratkaistuksi. '
. S i i n ä lyhyesti onkin kuvattuna kahden osapuolen asen-:
: noituminen Geneven konferenssissa ja mikään propaganda-määrä
ei voi muuttaa sitä tosiasiaa; että maailman yleinen
: •mielipide on saanut paljon edullisemman.käsityksen Neuvos-t^^
"ottaa tai jättää" jarrutustaktiikasta.
Näitä rivejä kirjoitettaessa on ilmeistä, että neljän suu­ren
ulkoministerikonferenssi en nyt "loppusuoran" pääte-
.;k^^
tyy"ja silloin saamme myös nähdä missä määrin, jos lain­kaan
on edistystä tapahtunut. " - "
^ • Mitään' huomattavampia tuloksia ei ole ulkoministeri-
Ttönferenssista alunperinkään toivottu —sillä-tämän hetken
kansainväliset kiistakysymykset ovat ilmeisesti sen luofftoi-
! s i a , e t t ä ; n e voidaan ratkaista^ ainoastaan valtioiden?^^^
>ten päätös- ja ratkaisuvallalla.
Mutta huolimatta siitä, mitä .neuvotteluratkaisuja vas­tustavat
epätoivon apostolit sanovat — ja he tulevat epäile­mättä
olemaan suuressa äänessä^^-^^^^
sin aikana ja ehkä osittain sen ansioista, on kansainvälinen
ilmapiiri melkoisesti parantunut. Genevestä tulleet uutistie-dot
viittaavat siihen, että neuvotteluissa ydinaseiden kokei­lujen
lopettamissopimuksesta on tapahtunut pienoista edis­tystä.
Kansainvälinen jännitystilanne yleensä on hieman ,
lauhtunut — ja kaikkialla maailmassa pidetään ikäänkuin
itsestään selvänä asiana, että jos tämä "neuvotteluhengen"
suunta,saa jatkua, korkeimman'portaan neuvottelujen avulla
voidaan tilannetta^ edelleen parantaa. ^
<'V J Tässä mielessä me liitymme pääministeri Diefenbakerin
esittämään / toivomukseen, että länsivallat vastustaisivat '
. "viettelystä",neuvottelujen lopettamiseksi. Me liitymme nii-
'iiin, jotka toivovat loppuun asti joitakin myönteisiä 4ulok-riie
lauantaina Helsingin Päivän
Sanomat lehti NL:n' pääministeri
Hrushtshevin tulevasta Skaiidina-vian
maiden ja Suomen yierailusta
sekä hänen äskeisestä Riian pu­heestaan:
\
• "Maassamme on pidetty viime
aikoina ' selvänä,', että vaikka pää­ministeri
, Hrushtshevin : vierailu
Skandinavian/pääkaupungeissa lie;
neekin luonteeltaan normaali' ystä-vyyskäynti,
niin vierailun aikana
tullaan Vvarmasti' käsittelemään
kysymystä Itämeröi älueesn; miio
dbstamisesta neutraaliksi ja nimen
omaan atomiaseista vapaaksi vyö­hykkeeksi.
Täriiä aloite, joka kul­kee
Puolan ulkoministerin Rapac-kin
.nimellä jä jota Suomen halli­tus
öh asettunut aikaisemmin peri-aäfteeissaJiannattairiaan^
ltuLeeJNe^
vostoliiton päämiieheii kyseisen pu­heen
sisällöstä päätellen olemaan
valtiovierailun keskeisin puheenai­he.'
•.
Tässä suhteessa on lähinaapurim­me
Ruotsin asema toinen kuin
Tanskan ja Norjan. Ruotsi on suur­politiikan
kartassa neutraali, se on
vapaa suurvaltaliittoutumista, kun
sen sijaan Norja ja Tanska ovat
Atlantin liiton jäsenvaltioita. Riian
puheessa päämiiiisteri Hrushtshev
viittasi jälkimmäiseen seikkaan var­sin
suorasukaiseen tapaansa totea­malla:
"Toivon, että minut ymmär­retään
oikein Norjassa ja Tanskas­sa,
jos sanon, että nämä maat ovat
erehdyksessä joutuneet Atlantin
blokin piiriin" . . .
" . . . ei liene väärin todeta, että
jo vuosikausia sitten ön Norjan ja
Tanskan jäsenyydestä A-liitossa ol­tu
Suomessa melko laajasti samaa
mieltä, mihin Hrushtshevin lausun­to
viittaa."
"Puolueettomat"
huiput Kairoon?
Damaskus. — Kairossa pidetään
mahdollisesti piakkoin- "puoluee­ton"
huipputason konferenssi Yh­tyneen
arabitasavallan aloitteesta;
Syyrialaisen sanomalehden AI
wahdan muikaan arabitasavallan
hallitus on jälleen ottanut yhteyden
niihin maihin, jotka harjoittavat po­sitiivista
puolueettomuuspolitiik;
kaa. hsjaii uskoo, että arabitasa­vallan
presidentti Nasser, Jugosla­vian
presidentti Tito. Indonesian
presidentti Sukarno ja Ijiti.an päii
ministeri Nehru osallistuvat kysei•
toteutuu.
tömasti liittyy '>äuhänpubjustaja
• maäilmänlUk^
Rauhanneuvostoa;'puheenjbhtajal!
professori Fredefic^Joliot-Curies
rauhanpuolustajäin;;liikkeeh/perb
I tajasta, joka kuoli viime syksyl
radioaktiivisen säteilyn -aiheutl;
maan sairauteen. '
Palatessani Parisista Frede
Joliöt-CuHen hautajalisista 'koti:
Moskovaan löysin. pöydältäni B.
ja L. I. ninjakin kirjoittaman If-jeen.
Toinen Ä heistä työskentel
oppaana maätalqushäyttelyssä, • t
nen oh kirjahpitäjä'. Kökeellis
Tieteen Instituutissa. He kirjoit
vat, että heidän esikoisensa: sy^^^^
JoliotCuiieri^ kuolinpäivänä ja :
ovat antaneet lapselleen nimeH
Frederic.
"Samana kuoiinpäivänä^mskal|~
nen Catherine Väriin Pariisissa
saanut pojan ja myös antanut
nelle nimeksi Frederic. Tuskin
kumpikaan näistä äideistä oli tutä-nut
neutroonien ja keinotekoisen
radioaktiivisuuden ongelmia, niutta
he tiesivät, että JoliotrCurien pois­meno
ei ollut menetys vai tiede­miehille,
vaah' koko ihmiskunnalle.
-Njjkyään elää kaksi maailmaa
vieri* vieressä, joskus joku samassa
kaupungissa, saman kadun varella,
ne ovat toisilleen sekä tuttuja että
vieraita: niillä on erilaiset kiinnofr
tuksen kohteet, erilaiset ilot ja su;
rut. Joljot-Curieta itki koko maa­ilma.
Varmastikin jotkut kyyhe
kallä'epWllK etteikö äurhevole
4teieit6iniTtsfii'et^ -dJUbUuliuuikwuuuuassaaa{vi)^,v;;1, 948l^Joli
m
Joliot
yhdessä vaänoilsaA.Irenen
kilissä^ Olli; saanut väimiiksiv«nsinv
mäiseri: rauhanomaisia täiicoituksia
väfl«i grii^tetöÄ^MÖmieher^
lun. Hän nimitti sitä Zoeksi. Se
on kreikkaa ja^ tarkoittaa Elämä.
Seuraavana päivänä kirjoitti New
>Vörk Herald ITribunejlehti Yhdys­valloissa:
"Amerikan atomienergia-mbiiöpoli
päättyi eilen." Amerik­kalainen
aikakauslehti Time nimit­ti.
Joliot-Curieri tutkimusten tulok­sia
"kbmmuni8tisikSi^;j^Hi^^
sa 1949 järjestettiin: Joliot-Cun^^^^^
aloitteesta Pariisissa Rauhanpuolus­tajain
I Maailmankongressi. Seu­raavana
vuonna Ranskaii; hallitus
alistuen ulkovaltojen paiiiostukseen
erotti Joliot-Curien Atomienergian
Ylikomissaarin-iJäikalta^Täilälhet--.
kellä Tiine omistaa Joliot-Curielle
liikuttavan muistokirjoituksen ja
Ranskan hallitus on päättänyt, että
valtio järjestää hänelle kansalliset
hautajaiset — kunnianosoitiis, joka
yleensä suodaan väin valtiomiehiile
tai sotapäälliköille.
Nyt Ranska ei kuitenkaan osoit­tanut
kurihloitustaan siirtomaaku-vernöörille
tai marsalkalle, vaan
suurelle tiedemiehelle, kommunis­tille,
Maailman Rauhanneuvoston
puheenjohtajalle. Sitä ei voitu sa­lata
virallisissa puheissakaan. Mi­nisteri
Berthbin lausui, että "tun­ne
Inhimillisestä yhteenkuuluvai­suudesta,
jonka tieteellinen työ oli
CuHev Uesi olevansa; tuomittii.; Hiin
; p Ä iminuUe sutäkoIiÄe;vuotta
sittöii iamassa sairaalassa, inlssä
fiäj^myöhemmiri : viettivyiimeiset
päivänsäiÄg Sairaus^jote«hm
bli^;tuskällinenjä vaikea.^Häneneli-nUstörisä
5: kärsivät radio to
säteilyn .seurauksista. .Voimme oi­keutetusti
sanoa, että eräässä mie­lessä,
hän sai maksaa siitä, että oli
toivonut onnea ihmisille. Se ori. aina
ollut jalojen tiedemiesten kohtalo.
Joliot-Curien
-aikakau-temiij#
sy^ä?ristir«dÄ
kohtalosta levottomuutta . tuntien
hän vpiti velvollisuutenaan omistaa
osan toiminnastaan sellaiselle, mitä
hän piti tehokkaimpana taisteluna
sodan uhkaa vastaan,. Sen vuoksi
hän sai osakseen suurta arvonantoa
rauhänpuolustajairi järjiBstössä;.joni
kä maailmanjärjestön puheenjohta­jaksi
hänet valittiin."
Puheiden jälkeen ministerit pois-tiiivaiti
pbisttii myös kunniavartiossa^
ollutkansalliskaärti vaskisine kypä-rineen.
v • Pariisin esikaujpunkiin
Sceaux'n hautuumaalle kbkbontui-vat
Joliot-Curien ystävät ja toverit,
ylioppilaat, jotka olivat seuranneet
-hänen-Juentojaan,---laboratorioiden-{-4närjonka-kek^ sydäinet-työntekijät,
työläiset, virkamiehet,
perheenäidit — Ranskan kansa. Oli
myrskyinen päivä ihmissäattb jat­koi
kulkuaan sateessa, monet itki­vät,
upeiden seppeleiden rinnalla
näki Pariisin pienten esikaUpuiiki-pihojen
kukkia. Ranska tiesi nie-nettäneensä
puolustajansa, ystävän­sä,
koko maailmassa kuuluisan
tiedemiehen, mutta samalla lähei­sen
toverin, joka oli ollut mukana
hyvänä niinkuin pahanakin päivänä.
Joliot-Curien kohtalo on sidottu
vaikeaan vuosisataamme. Tietenkin
hän oli kiihkeästi kiintynyt tietee­seen,
mutta niinhän ovat kaikkien
aikojen tiedemiehet. Häh kuoli
Suomen sos-dem.
nuorisoa revitään
Helsinki, — Sosialidemokraatti­sen
piiolueen lippujuhlien yhtey­dessä
Porissa sunnuntaina perustet­tiin
uusi sosialidemokraattinen
nuorisoliitto. Aamulla . klo 8 pi­dettiin
Porin Työväentalossa uuden
nuorisoliiton perustava kokous.
Nuoriso-osastot maan eri puolilta
olivat sos-dem-puoluetoiihiston il­moituksen
mukaan lähettäneet ko^
koukseen 127 edustajaa kaikkiaan
118 osastosta.
Uuden liiton nimeksi hyväksyt­tiin
Sosialidemokraattisen Nuori­son
Keskusliitto ja sen puheenjoh­tajaksi
valittiin kansanedustaja
Viljo Virtanen Savonlinnasta. Liit-totoimikuntaan
valittiin 12 edusta­jaa
sekä jäsenet liittoneuvostoon.
Trokinajuri nukahti,
seurasi vahinko ja
ajolupa pois vuodeksi
Oshawa. — Tuomari Ebbs .sanoi
täällä keskiviikkona että eräs tro­kinajuri
joka oli oUiit^^yhtämitlai
sesti 16 tuntia työssä ennenkuin hän
joutui kuoleman aiheuttaneeseen
yhteenajoon, varmastikin oli nukaii-lanut
Siitä huolimatta 31-vuotias James
David Parker havaittiin: syylliseksi
ja tuomittiin huolimattomasta ajos­ta
maksamaan $100 sakkoa tai viet­tämään:
kolme kuukautta tiilenpäitä
lukemassa. Hänen ajolupansa evät^
tiin vuodeksi.
sia ulkorninlsterikonferenssisr
takin ja selittävät, että huoli­matta
siitä,< miten ulkoministe­rikonferenssi
päättyy, seuraa^
vana välittömänä askeleena tu­lisi
olla "korkeimman portaan
neuvottelut.
Selvää on, että Länsi-Saksan
revanshihenkiset piirit ja vis­sit
yhdysvaltalaiset kenraalit
taustamiehineeni- f j vastustavat
kaikkia neuvotteluratkaisuja,
koska he haluavat kaikkea
muuta muttei kansainvälisen
jännityksen lieventämistä.
Mutta sitä suurempi syy on
rauhantahtoisella ihmiskunnan
suurella enemmistöllä vaatia
sodanlietsojain aisoissa pitä­mistä
— ja neuvottelujen jat­kumista
niin kauan, että kiis-'
takysymykset„ saadaan ratkais­tuksi
neuvottelupöytien ääres­sä
v— vaikka se vaatisi valtio­johtajilta
vuo.sikausion ponnis-
{elut.
Karjalan Autonomisen Sosialisti­sen
Neuvostotasavallan kansanta­louden
kehittämisen seitsenvuotis-suunnitelmassa
(1959-1965) on tär­kein
sija metsä- ja puunjalostus­teollisuudella.
'
Se on aivan luonnollista. Onhan
metsä Karjalan rikkautta. Metsä-lyöt,
, puunjalostus-, selluloosa- ja
paperiteollisuus ovat hahmotelleet
tämän Venäjän federation pohjoi­sen
tasavallan taloudelliset kasvot
ja vaikuttaneet sen kansalaisten
työhön ja ammattiin.
Neuvostoliitossa tammikuun 15
päivänä 1959 suoritetun väenlasken-nan
mukaan Karjalassa on 649,000
asukasta, mistä määrästä kaupun­kilaisia
409 000 eli 63 prosenttia.
Väertlaskun tulosten perusteellinen
tutkimus on vielä kesken, joten
tKiijtTii - i\iitnsra ••cybgffemeffifc-^viPitf:
lan tasavallan kullakin teollisuus­alalla.
Tarkkojen tietojen puut-tuessakin
voidaan kuitenkin ereh­tymättä
sanoa, että kaupunkilais-väestön
enemmistön työ liittyy ta:
valla taikka toisella metsäteollisuu­teen,
sahalaitosten, huonekalu- ja
puutalotehtaiden,-selluloosa-: ja pa­peritehtaiden
tuotantoon. Tämä ei
suinkaan ole satunnaista eikä kau­siluontoista,
vaan vakituista, monia
vuosia käsittävää, sillä kaikkien
edellämainittujen alojen tuotanto­laitokset,
metsäteollisuuskin mu­kaanluettuna,
ovat käynnissä ympä­ri
vuoden, laajentaen jatkuvasti
tuotantoaan.
Seitscnvuotissuuhnitelma a n ta a
uuden vakuuttavan vahvistuksen
Karjalan kansantalouden kaikkien
eri alojen ja varsinkin sen perus­alojen
jatkuvasta kehityksestä j»
niille avautuvista laajoista tulevai-suudennäköaloista.
Tasavallan puu-tavaratuotanto
tulee seitsemän vuo­den
kuluessa lisääntymään 2,5 mil­joonalla
kuutiometrillä. Tuotannon
lisäys saattaLsi olla huomattavasti
suurempikin, ellei olisi olemassa
eräitä sangen oleellisia tekijöitä,
jotka vaikuttavat tuntuvasti tuotan
non lisääntymiseen ja sen tahtiin.
Metsätöiden kehittämisen ohella al­kaneen
seitsenvuotiskauden aikana
tullaan nimittäin .suorittamaan laa­joja
töitä metsätöiden kehiltämisck-si
ta.savallan luoteisosissa, missä on
suuria metsävaroja. ,
Karjala ei täs.sä suhtee.ssa ole
poikkeus, sillä koko Neuvostoliiton
metsätyöteollisuus siirtyy nyt met
särikkaille pohjois- jaNitäseuduille.
Pääasiassa näiden uusien ? metsien
ansiosta Neuvostoliiton: puutavara
tuotanto tulee seitsenvuotiskaudella
kohoamaan 319 miljoonasta kuutio
metristä, minkä se muodosti 4958,
372-^378 miljoonaan kuutiometriin
1965.
Nykyaikaisten metsäteollisuuslai­tosten
siirtäminen uuteen paikkaan
e i ^ l e -niinkään helppoa. Onhan
Neuvostoliiton metsäteollisuudesta
kehittynyt todellinen teollisuuden
^ala:kansantaloudessa; Sen käytettä­vissä
on nykyaikaisia koneita ja
sillä on vakinaiset työläisensä, in-sinöörinsä
ja teknikkonsa, jotka
kykenevät käyttämään hyväkseen
tätä konetekniikkaa: ja -johtamaan
vaativani koneellistettua tuotantoa,
jollaiseksi metsätyö on nyttemmin
kehittynyt. Mainittakoon, että Kar­jalassa
\on hakkuut kokonaan ko­neellistettu,
koneilla suoritetun
ajon noustessa lähes 88 prosenttiin
ja puutavaran;juontaukseui noustua
peräti 95,3 prosenttiin.
Neuvos toliiton kommunistisen
puolueen. 21. edustajakokouksen
vahvistamien tavoitteiden ' mukaan
laadituni seitsenvuotissuunnitelmaii
edcUj^ttämä metsäteollisuuden jat­kuva
kehitys •lautaan: huomuttuvassia
määrin, sillä, että kokonaiin poiste­taan
ruuiniillinen työ, jolloin työn
suorituksesta huolehtivat koneet.
" Uusissa metsäteollisuuslaitoksissa
huolehditaan samanaikaisesti sekä
tuotannon perustasta että näiden
laitosten työntekijäin asunnoista ja
muista heidän sosiaalitarpeitaan
palvelevista laitoksista. Uuden seit
senvuotissuunnitelman mukaan
Karjalan Puutosin piiriin muodoste­taan
Äänisen metsäteoUisuuspiu-i.
Erästä sen yhdyskunnista rakenne­taan
parhaillaan vanhan Rimsko-jen
läheisyyteen.
Tämän lisäksi Karjalan metsä­teollisuuden
alalla tulee seitsenvuo­tiskauden
aikana kehittymään mo^
nia muita uusia metsäteollisuuspii-rejä.
Eräät niistä alkavat tuottaa
puutavaraa ennemmin, toiset myö
hemmin.
teollisuus. Mainittakoon, että esim.
huonekalutuotanto .lisääntyy 2,4
kertaiseksi. Huomattavaksi iriuodos
tuu myös puutalotuotanto, selluloo­sa-
ja paperituotannon noustessa
seitsenyuotissuunnitelman lopulla
paljon suuremmaksi mitä se on nyt.
Tasavalta tulee 1965 tuottamaan
paperia yhtä päljpn kiiin sitä 1940
tuottivat koko Neuvostoliiton pape­ritehtaat
yhteensä ts. noin 812,000
tonnia.
Puunjalostus-, paperi-, ja sellu-loosateoilisuuden
kehitykseen tulee
vaikuttamaan entisten . tuotantolai­tosten
tuotannon laajentaminen ja
uusien laitosten rakentaminen, sa­mat
tekijät kuin metsäteollisuuden­kin
alalla.
Esimerkiksi Suojärven piiriin ra­kennetaan
nyt viiltää puutaloteh-dasta.
Niiden' vuosittaiseen tuotan'
toon tule sisältymään yhteispinta-alaltaan
puoli miljoonaa neliömet­riä
puutaloja ja jonkun verran vä­hemmän
näiden talojen eri osia.
Mainittuun piiriin tulee Karjalan
ensimmäinen met s ä k em iällinen
laitos, joka tulee käyttämään raaka^
aineenaan puutavarajätteilä. Teh­taan
koneiston asennus on jp aloi­tettu.
Parhaillaan suunnitellaan
toisen samanlaisen tehtaan raken­tamista
Suojärven piiriin.
Karjalan uusien tuotantolaitosten
keskittyminen Suojärven piiriin
johtuu huomattavasti siitä, että siel­lä
suoritetaan laajoja metsätöitä.
Mainittakoon, että sieltä saatiin
1958 lähes kaksi miljoonaa kuutiota
puutavaraa, vuoden 1965 tuotannon
noustessa 3,5 miljoonaan. JEMmän
saavuttamiseksi on ryhdytty toimen­piteisiin
seitsemän aikaisemman
metsälyölälouden laajentamiseksi
ja neljän uuden metsäteollisuuspii-rin
järjestämiseksi.
Laajoja töitä tullaan suoritta­maan
kaksikymmentä vuotta sitten
valmistuneen Segezhan selluloosa-.
Sinne syntyy kokonaisia uusia työ­osastoja
vanhojen koneiden anta­essa
sijaa uusille nykyaikaisille ko­neille
ja automaateilla. Tämän an­siosta
kombihaatti tulee seitsenvuo­tiskaudella
lisäämään tuotantoaan
tniltei kolminkertaiseksi. Uusia ko­neita
hankitaan myös Kontupohjan
lehtaille,^ joiden on seitsemän vuo­den
aikana lisättävä paperituotan
toaan 3,6 kertaisesti.
Karjalassa suoritetaan tämän seit-senvuotissuunnilelman
aikana laa­joja
töitä tekniikan kehittämiseksi
tuotannon lisäämiseksi ja uusien
tuotantolaitosten r a k e n tamiseksi.
Uusi tekniikka on orfiiaan kohotta­maan
työn tuottavaisuutta, mikä
työntekijöiden lukumäärän lisään­tyessä
takaa Karjalan kansantalou­den
kehittämisen seitsenvuotissUuh-nitelman
täyttämisen.
Kaikki tämä merkitsee sitä, että
Karjala kykenee. nyt tuottamaan en­tistä
enemmän puutavaraa, puun-jalosteita,
puutaloja, huonekaluja,
selluloosaa, paperia ym. tuotteita,
joilla Neuvostoliitossa, on suoras­taan
rajaton kysyntä.
Se, mikä-on uutta
koetteleätikisissa,^
että ihmisen kohtaloa helpottamaan
pyrkivän tiedemiehen^; tutkimustuf
loksia käytetään ihmisen tuhoa var-ten.
. Jolibt-Guiieil miifheiiäyteliSiä
on sellaisen ihmisen murjieriäytel-tömia
• ja tiirinottom^^ ihmisiä hävit­tämään
Hiroshiman. Muistan, mi­ten
hän piihui minulle siitä Tuk­holmassa
samana päivänä, jolloin
allekirjoitinime vetoomuksen ato­miaseiden
kiellbsta. \
Viime vuosisadalla ihmiset vielä
luottivat tiedemiehiin, sUlä he tie­sivät,
että tiede merkitsee rokotus­ta,
sähkölamppua, joka tiilee kynt­tilän
tilalle, koneita raskaan ruu­miillisen
työn tilalle. Ja yhtäkkiä
ihmiset näkivät mitalin toisen puo­len.
Sanomalehdet ovat täynnä
kuvauksia vetypommeista, joilla
voidaan tuhota kokonaisia valtakun
tia, pelottavia sanoja: "ydinaseko­keet",
"strontium", "verisyöpä'
Mieiikuvitusta kauhistuttava atomi-sodian
uhka vallitsi piilevänä, eivät­kä
yksin sotilashenkilöt, vaan myös
tiedemiehet osallistuivat sen val­misteluun.
Varmastikaan tällaises­ta
eivät uneksuneet neljännesvuosi­sata
sitten ihmiskunnan parhaat
aivot pyrkiessään vapauttamaan uu­sia
tuntemattomia voimia palvele­maan
ihihiskuntaa, pidentämään ih­miselämää.
Joliot-Curie nosti ta­vallisen
ihmisen silmissä tiedemie­hen
jälleen arvoonsa. Siksi hänen
kuolemaansa järkytti tuhansia ih­misiä,
jotka eivät ole ehkä koskaan
kuulleet puhuttavan neutrooneista.
JoIiotCurle oli juuri täyttänyt
30 vuotta, kun hän ja Irene, yhdes­sä
keksivät keinotekoisen radioak­tiivisuuden.
V. 1939 hän löysi me­netelmän
atomienergian vapautta­miseksi.
Hän työskenteli kiihkeäs­ti
ja kuitenkaan hän ei koskaan
sulkeutunut yksinomaan työhuonee­seensa
ja laboratorioihin. Hän oli
ihmisten kanssa. V. 1934 hän liit­tyi'
f äsisMThvasiaiSe^ft komiteaan jff
Espanjan sodan aikana hän oli eräs
aloitteentekijöistä taistelussa, jota
käytiin tekopyhää "puuttumatto-muuspolitiikkaa"
vastaan. Kun pa­riisilaiset
isänmaanystävät taisteli­vat
saksalaisia niiehittäjiä vastaan,
JoliötCurie valmisti räjähdysainet
ta laboratoriossaan. V- 1942 hän
liittyi Ranskan kommunistiseen
puolueeseen — j u u r i silloin kun
puolueeseen kuultiminen oli syy,
jonka nojalla ihmisiä kidutettiin ja
ammuttiin.
l i i i i i f ^ i i i i
: l c n Ä i n " r : ^ - > > : : . * : ; : : A « f ' «^
Valtamerillä asustava luotsikala
on saanut nimensä siitä,, etia ^ Kun.
sellainen tapaa jonkin laivan, .se
ll^öttäytyy laivan kylkeen ja ui sii­nä
pitkiä matkoja ikäänkuin 'luot­saten"
alusta. Myös haikalojen seu-, .
raan ne hakeuduvät, ja monilla hail-.
la on muutamaii luotsikalan nauo- .
dostama "saattue" jatkuvasti ympä- '
riUään. Hait oyat tottuneet näihin '
seuralaisiinsa ja antavat niiden y-leensä
olla rauhassa. ^
Luotsikalan hieman kummallisiin,
tapoihin öh nyt keksitty selitys.^
Neuvostoliittolaisella merentutki- '
musaluksella "Sedoyilla" työskente­levä
kalatieteilijä V. Shuleikinori *
ratkaissut arvoltuJcsen. "SedoviUa"
pyydystettiin nimittäin hai, jonka
pituus oli 185 cm, sekä kolme siihen'
liittynyttä luotsikalaa joista pienin
oli ainoastaan 25 cm pituinen. Shu-leikin
totesi, että luotsikalan huippu
nopeus on 2,7 metriä sekunnissa.
Hän eli ja teki työtä, hän taisteli
paremman tulevaisuuden puolesta,
sillä hän rakasti elämää ja tahtoi
elää onnellisten eikä säälittävien,
pelon vallassa olevien ja silvottu­jen
ihmisten parissa. Ollen suuri
tiedemies oli hän myös iloinen ja
vilkas ihminen, joka oli kiinnostu­nut
lukemattomista aiheista. En­nenkaikkea
hän piti keskustelusta
mitä erilaisimpien ihmisten kans­sa:
— Voin puhua vain tavallisten
ihmisten kanssa sanoi hän ker­ran.
Hänen ovat myös seuraavat
suurenmoiset sanat: "Kun olen
(Jatkuu 4:llä siVuIIa)
kim taas hai saattaa ottaa pyrähdyk^-
siä joiden aikana se ui 7.7 metriä
sekunnissa. Miten saattavat siis'
luötsikalat pysytellä jatkuvasti hain
matkassa? • •
Selitys löytyi pyörrevirroista, joi­ta
syntyy hain ympärille sen uides­sa.
Tämän pyörrevirtakerroksen
paksuus on hailia n. 20 cm, suurilla
aluksilla taas jopa metri. Tavalla
tai toisella luötsikalat ovat havain­neet
pyörrevirtailmiön ja oppineet
käyttämään sitä hyväkseen. Pääs­tyään
pyörrevirtakerroksen sisäpuo­lelle
niiden ei tarvitse sanottavasti^
rasittaa itseään uimisella, vaan ne
voivat jatkaa matkaan^ "vapaa-,
matkustajin". Luötsikalat, jotka
näennäisen innokkaina seurailevat
laivoja ja haikaloja, ovatkin siis itse
asiassa laiskureita, jotka sulaa mfi-
^avundcnraRKäuttaan "antavat nii­den
vetää itseään paikasta toiseeni.
upposi
aallokossa
Helsinki.— Nilsiässä Syvärin jär­vellä
tapahtui viime sunnuntaina
järkyttävä onnettomuus kolmea^^'
henkilön hukicuessa. ^. -
Nilsiän seurakunta oli järjestä-^
nyt jumalanpalveluksen Paavo
Ruotsalaisen syntymäkotiin Aholan
saarelle. Jumalanpalvelukseen saa­puvia
kuljetettiin Syvärin järven .
rannasta noin puolen kmn päässä
olevaan Aholan saareen veneillä-ja
moottoreilla. Erääseen 5 mn pi- v'
luiseen ja 1,5 mh levyiseen perä­moottorilla
varustettuun veneeseen
ahtautui kahden kuljettapojan li-^ ;
s ä k s i l l naishenkilöä. Voimakas '
laitatuuli heitti laineen ylilastat-luun
veneeseen ja se upposi muuta­massa
hetkessä. Veneen kuljelta- ..
jat ja kahdeksan naista'saaliin pe­lastetuksi,
mutta kolme naista huk-
J kui. '
PÄIVÄN PÄKINÄ
Juhannuskokoilla tavataan
Vaikka juhannuksen vietto on
Quebecin maakunnassa yksi kaik­kein
suurin kirkkojuhla, niin meil­lä
Canadan suomalaisilla on yleen­sä
sellainen vaikutelma, että juhan­nusjuhla
on' kokonaan . tuntematon
käsite: canadalaislen keskuudessa:
. J a niinhän; sersuurinpiiiiein on­kin,
jos ei oteta Quebecia huo­mioon.
" _
Tästä johtuu, että monen kansa
laisemmez'.'juhannusjuhla'' jää vain
muistelmaksi^' mikäli.se Jcovan.päi
vätyön tai; muiden elämänhuolien
seassa ehtii mieleenkään tulla.
Mutta vanhojen kansallislapojen
kannustamana; täkäläiset maanmie'
hemme järjestävät kuitenkin mah-dollisimman/
mielenkiintoisia juhan­nusjuhlia
- - ^ja osallistuvat myös
niihin* kuten ovat pikkulapsesta al­kaen
tottuneet- ,
Tämä sellaisenaan on kuten olla­kin
pitää ja siten menetellessäm-me
rikastutamme omalta osaltam­me
Canadan ^kehittyvää kulttuuri­elämää.
^ ,
' Niinpä sitten varustaudummekin
tämän Ja'tulevan viikonvaihteen ai­kana
yhteisten, juhannusjuhlien
viettoon ja samalla muistelemme
jonakin hiljaisena hetkenä niitä en­tisiä
juhannusjuhlia, missä :vihreäs-sä<,
nuoruudessa saimme olla mu­ltana
huvittelemassa. Ja monet
^1-
niistäkin, jotka eivät voi esim. mal^
kojen pituuden vuoksi yhteisiin
juhannusjuhliin ja kokkotulien
poIttamistilaisuuksiin: osallistua)
ovat epäilemättä mielissään siitä,
että näitä perinteitä jatketaan ja
vaalitaan ainakin niillä suuremmil­la
paikkakunnilla, missä siihen on
parempi tilaisuus.
- Juhannusta vietetään nykyään
pääasiassa "vissinjaisena kirkollise­na
juhlana, Juhannes Kastajan päi­vänä.
.::.Länsimaisissa: kirkoissa on
sitä vietelty melko kauan kesäkuun
24 pnä Johannes Kastajan muis­toksi.
Nykyään tätä päivää vietetään
kuitenkin mukavuussyistä esimer
kiksi Suomessa kesäkuun 24 päivää
lähimpänä viikonloppuna/ siis tässä
tapauksessa kesäkuun 21 pnä, jol­loin
myös on Suomen lippupäivä.
Meille "kaukana rapakon takana
oleville", jotka olemme ~ tottuneet
viettämään juhannusta 24 pnä^tämä
uusi viettoaika tuntuu aiheuttavan
jonkinlaista ristiveloai koska: olem­me
panneet merkille, että juhan­nusjuhlia
on: täällä; järjestetty sekä
tänä- että tulevana pyhänä ja myös
varsinaisena "juhannusaattona" —
sillä vanhan tavan mukaan ''aatto
on aina juhlaa parempi".'
Päivämäärästä ei kuitenkaan ole
niinkään suurta väliä, sillä pääasia
M. 4.:.
on kuitenkin se, että juhannusta
vietetään vanhojen perinteiden mu­kaisella
tavalla. Omasta puoles-.
tamme kuitenkin toivoisimme.) että
mekin, omaksuisimme täällä juhan­nuksen
vietlopäivän samaksi viikon­lopuksi,
milloin sitä Suomessakin
vietetään.' Siten säästyttäisiin mo­nelta
sekaannukselta.
Eipä silti, ettei tätä sekaannusta
ole: "paremmissakin"' piireissä.
Juhannuksesta puheen ollen — ja
se on kaiketi monen suomalaisen­kin
mielestä toiseksi suurin juhla
joulun jälkeen—^meidän mieleemr
me tulee ilman muuta kesäkuun 24
päivä. Mutta itämaisissa kirkoissa;
vietetään juhannusta Johanneksen,
päänleikkaamisen juhlana elokuun
29 päivänä.
Kun tätä_ juhlaa vietetään kir­kollisenakin
me r kk i tapauksena
jnäin kovin erilaisin tavoin ja mer-,
kilyksin, niin meille siirtolaisille
suolanee anteeksi vaikka emme oi­kein
tiedäkään minä päivänä ju­hannusta
vietämme nyt kun Suo-mesisakin
on* tehty muutoksia.
r^Juhannusjuhla sattuu yhteen ke­säpäivänseisauksen
(kesäk. 22 p.)
päivän aikana, jolloin - päivä on pi­simmillään.
/^Tätä "keskikesän"
(ruotsiksi midsommer) juhlaa, eli
miltumaaria on Suomessa vietetty
ammoisista ajoista ns., pakanallise­na
juhlana. , '
,; Muinaisten käsityskantojen mu­kaan-
kesäpäivänseisauksen aika oli.
henkien liikkeelläoloaikaa ja ; aika­kauskirjat
kertovaU;että: juhannus­kokkojen
polton= alku peräisenä tar-koituksena
on ollut pahojen hen-kicn
knrkoittamincn ja puolustau­tuminen
niitä sekä kaikenlaisia ;tau-
MilÄiiÄMiifl^^
teja ja kolotuksia vastaan.
Omaksuessaan juhannuksen kir- :
koUiseksi juhlaksi, kirkko puoles­taan
selitti' kokkotulien liittyvän
vertauksellisesli Johannekseen.
Mutta mitäpä niistä vanhoista
kaavoista ja historianselityksistä.
Tavallisen kansan keskuudessa ju-:
hannus edustaa kesäisen kauneu-..
den, onnen, rakkauden ja riemun
ihanaa aikaa —^ ja nieillä tavallisilla: ^
ihmisillä on kaikkea sitä aivan '
liian vähän joten pitäkäämme •;;
hauskat juhämii^^juhlat.
— Känsäkoura. <
_ ^ * * •
JK: Oikaisu: Yrittäessään joten-
Jcin selviytyä siitä kurjasta tilasta,
mihin lehti joutui peloitellessaan
1 u k i joitaan ^sosialisminvastaiselle .-
linjalle.pauhaamalla jostakin mieli­kuvituksellisesta
"keltaisesta vaa- .
rasta",'Toronton Vapaa Sana antbi
torstaina ymmärtää, että Vapaus on ;•;
siinä asiassa "puolustanut" Neuyos- '
l9liilloa? Näin ei kuitenkaan asia .
oie. Vähänkin asiaa seuiraavat. ih­miset
tietävät, ettei suuri Neuvos­toliitto
kaipaa Vapauden puolusta-mista
missään asiassa eikä ainakaan ^
varjonyrkkeilyssä "keltaista vaa­raa"
vastaan. Meidän tarkoituk- t
semme olikin •yallän toinen, niniit- |
täin , Vapaa Sanaii puolustaminen <
osoittamalla kuinka mieletöntä on .
puhua "keltaisesta vaarasta" ja
myös sen, miten. paljon edullisem­paa
bn keskustella olevaisesta. Lu­kutaitoisina
miehinä Vapaa S^nan,
toimittajat ovat tietysti käsittäneet-hyvää
tarkoittavat huomautuksem-,,.
me, mutta ,tekej[tyvät nyt ikäänkuin
eivät ymmärtäisi selvää asiaa. •""
liÄliiÄÄiiiiS