Vapaus, September 27, 1921

              V A P A U S
CmM&n ewmh\sen työväestön
iScenlcannattajo, Umestyy Sudbn-
O s t , joka tustai, torstai Ja
IfiiiaDtoi.
HJPUBO, J. W. SLUP, .
iriigtgaifa*toaaittaJa. Toipltnfisihtecn
VAPAUS
(Liberty)
i : The onJy organ o'FmmBb Wort
m in Canada. Publiehed inr S u* •iSy; Ont, evcry Taesday, Tbuisday
/»ajä Satnrday. •
!y-Adv€rt!shii~Tatc8 60c per, <ql.
ilacb. Minimom charge. for «ngje
^gsfrtion76c. ^«0»"^ oa standing
ÄertiBement ^he Vapaus is the
' advertising medium among the
Finhish People in Canada.
(k fetusbinta 50c palstatnnroalta.
hinta kertaflmotuksesta 75c.
wKnoTernUmotukset. ?2.00 mms-
ISin avioliittoilmotusten yVU
S«2X >0 k(elr^tra.t a—a ?A3.v0i0oe. roilmSy. ntym„ä -
hasummaia ja petoksen kautta
tettu valta on sitten muka «kansan
luovuttama mandaatti-oikeusi.
Luokkatietoinen työväki" voi aget-taa
tehtailjjain, suurpohattain, ja kai
kenlaisten porvarien ja heidän puolu--
eittensa rahain ja petosten avulla
käytävää vaalitaistel. vastaan ainoas­taan
vallankumoukBellisen agitatsio-nin
suurten työtätekevien kansan­joukkojen
herättämiseksi. Kuta voi-maperäisemmäksi
tämä agitationi voi
daan iäriestäa, sitä enemmän iyöyaen
luokka voittaa vaalitaistelussa.
.• O ' -
Keistä Neuvosto-Venä­jän
auttajiksi?
SstTjoista ei ole sopimusta, tulei»
' M l senrata mukana.
TILAUSHINNAT:
•:: Canadaan yksi vk. $4 00 I^^^
»i. $2.26, kolme k L $1.60 ja yia
tik. 75c. ' .
. Joilla on •iikflukaet.
••- Vapauden konttori ja tolmitM on
. Kberty BoUding, I^rne St,, Puhe-Ä
L B O X J 9 ^ ^
• " Joa ette mUloin tahansa saa vaa-
' JercoonalliscUa nimeUa.
j . V. KANNASTO, liikkeenhoitaja^
. «^«riRtered at the Post Offico De-mntter.
' p • -~
yiidyöyaltajn &;S. Jär­jestö
liittynyt Ameri-iw
can Latör Allian-ceen
4 U .
Lukuisten osastojen Esityksestä on
. Yhdysvaltain S. S. JäJJjeatön toimeen
paw!va komitea päättänyt', liittää jär
' ^stQn äskettäin petuMtfiun amen-
^ B l B ^ n radikaalisten t^äväenjäfies-yitJ^
ään — American Labor
AJlianceen;. ^Toimeenpaneva komi
W o n ottanut liittymispäätöksestä
. 'vastuun väliaikaisesti,: järjestön edus
"tajakokouksella, joka kokoontuu tam
mikuussa, .ollen oikeus joko hyväk-syä.
tpi hyljätä tuo päätös. Samalla
on Suom. Sos, Järjestöii luovutetta
' va mainitulle järjestölle aineelliseksi
, Ijannatukeeksl 6 senttiä jokaisesta
myydystä veromerkistä.
Näin ollen on veljeysjärjestömme
' jälleen kiinteässä yhteydessä varalnai
sen amerikalaisen , työväenliikkeen
kanssa," oltuaan jonkun aikaa itsenäi-
,i ^enJt sosialistipuolueesta eroamisen
jälkeen,, .
" Canadassa on rakenteella samania»
nen erinäisten työväen järjestöjen
yhtymä, johon todennaköisseti Järjes
. iömmekin tulee yhtymään.
o
Suurpohatat valmistu-
, *vat vaalitaisteluun
Wienin «Rote Fabne» julkaisee seu­raavan
mielenkiintoisen artikkelin:
Heti ensimmäisen Venäjältä, saa­puneen
kehoituksen jälkeen selittivät
porvarillisten hallitusten edustajat o-levänsä
ihmisrakkauden nimessä val­miit
avustustoimintaan. Kaikkien
maiden porvaristo myönsi heti avoi­mesti,
että tässä oli tilaisuus kullan-huuhtomiseen
Neuvosto-Venäjän hä­dästä.
Mutta pian haihtuivat Neu­vosto-
Venäjän avunsaamistoiveet täl­tä
taholta. Vastavallankumous hyp-päsi;
jälleen satulaan: nyt oli neuvos­tohallitus
nälän avulla lyötävä maa;
han. Ranskan hallittifs lähetti' yksis­sä
neuvoin Englannin tallituksen
kanssa joukkoja^Ylä-Slesiaan valmis­taakseen
sieltä hyökkäyksen Neuvos
to-Venäjäa vastaan. Taloudellisesti
järkytettyä, lakkojen sekasortamaa
Puolaa varusitetaan ampumatarpeilla
ollakseen sopiyAp b^ken tullen val­miina
byökkpmään Neuvosto-Venä­jän
kimppDMRvRumanja varustau­tuu
talvisofearetkelle Neuvosto»Venä­jää
vsetao» ja maan ulkoministeri se­littää
avoimesti, että pikku entente
on olemassa kansainvälisen koinmur
nismin (siis myös Neuvosto-Venäjän)
hävittäroistä^arten.
Liberaalipuolueen yksi johtavim-
• pia lehtiä Toronto Globe tietää ker-
- toa canadalaisten tehtailijaih ja mui-
. den suurpohattain valmistuvan
Jcerääraään huikeaa vaalitaisteluraha?
toa. nykyisen hallituksen valtaan pa­lauttamiseksi.
Kuuleman mukaan mii
. Jooniin nousevaa rahastoa kerätään.
Mainittu lehti varottaa tehtailijoita
näyttämästä huonoa «moraalista» esi
• merkkiä kansalle, sanoen suurten ra-hasummien
käytön vaaleissa johtavan
bolshevismin leviämiseen.
Samalla tavalla kuin Globe tietää
' kertoa tehtailijain nyt varustautuvan
! tukemaan huikeUla rahasummilla ny
1 kyisen hallituksen vaalitaistelua, kcr-erotaan
käytetyn 1917 vuoden vaali-taistelussa
nykyisen hallituspuolueen
i puolesta suunnattomia rahasummia,
* "niinpä huhut kertovat vaikutusvaltai-
^, Bia^sanomalehtiä ja poliittisia joMajia
sekä agitaattoreita ostetun. Yksira-f
pä mainittu Globe lehtikin, niin k i i -
p vas liberaalipuolueen äänenkannatta
i ja kuin se nyt taas onkin, petti silloin
i puolueensa ja sen johtajan Sir Lau-rierin.
• • ^. • • • • •
t Me tiedämme varsin hyvin että por
^varipuolueet käyttävät suuria rahoja
• vaalitaisteluissaan, ostaen, lahjoen,
• pettäen ja varastaen ääniä ja vaiku-
: tus;^altaisia sanomalehtiä, politikoit-sjjoita
ja muita julkisuusvälineitä ja
laitoksia. Porvareiden vaalitaistelut,
jos mitlfäöjj heidän hommansa, ovat
•i?. i.,.rLL*», tsimSirffö potoifta ja
Porvarillisten -hallitusten etujen
mukaista ei ole,' että Venäjälle toi
mitetaan lahjoja, joita • uhrausval-miit
kädet ovat kasanneet. Joka
maassa näemme pyrkimyksiä avustus
toiminnan estämiseen joko osittain
ai kokonaan taikka sen käyttämiseen
jten, että sillä voitaisiin 'kiristää po
liittisia myönnytyksiä Venäjän por­varistolle
»
Venäjän porvaristo, joka jo pl;
kuolemankankeana, sai yhtäkkiä uutr
ta elämää Wrangelin surkean tappi
on jälkeen lakkasi Ranska rahasta­masta
Venäjän vastavallankumoukse
lisiä. Koko se ylhäinen roistojoukkö
joka Konstantinopolissa, Belgradissa,
Pariisissa, Berliinissä, Wienis3ä ynnä
muualla viettää 'surkeata elämää
kaikki puolueet -rr kadeteista luon­nollisesti
aina sosialidemokraatteihin
asti jotka ulkomailla pesevät l i
kaista pyykkiään, aateliset naiset'
kaartin upseerit, runoilijat, viratto­mat
norkot — kaikki nämä näkivät
edessään uuden tehtävän: Kytkeä
Venäjän kansa uudelleen kahleisiin.
Wienissä perustaa muudan herra von
Sshabelsky muiden^ samallai^ten vei
Jarien kanssa huijauskomitean, joka
kantaa Punaisen Ristin tavaraleimaa,
kiristääkseen hyväuskoisilta lahjoja
ja tässä huijauksessa ovat mukana
kristillissosialistit edustajineen halli­tuksessa.
Mutta kärsivä, taisteleva kansain­välinen
proletariaatti, jonka etujouk­ko
Venäjän proletariaatti ~ nyt on
joutunut mitä suurimpaan hätään.
porvarillisten hallitusten taholta .odo­tettavissa
leipää vaan väkipuukon pis­toja.
Ei myöskään rauhaaharrasta
valta porvariston osalta, joka puolu­eettomuuden
varjolla pyrkii kauppa­suhteisiin
Neuvosto-Venäjän kanssa,
ole mitään apua odotettavissa. Se
Norjalainen porvari, joka maansa
suurkäräjillä kehoitti lähettämään
Venäjälle hyviä sillejä, jotta niillä
tehtäsiin reklaamia edullisten kaup­pasopimusten
hyväksi, on harmitto­min
näistä afäärisieluista. Toiset
taas tahtovat konsessiooneja, mielir
vät päästä käsiksi sen alueisiin, havit-televat
itse Venäjää.
Venäjän proletariaatilla ei saata
olla tämäntapaisesta «avustuksosta»
mitään harhakäsityksiä. Todellista
apua voi sille jouduttaa vain itse työ­väenluokka.
Verattoman veljellisen
solidaarisuuden huumassa avustavat
itse Venäjän työlmset, talonpojat
ja puna-armeijalaiset nälänhädän koh
taamia. Ja tämä. prpletaamn loli-
'daarisnut leviää kauaksi yli Neuvos­to-
Venäjän rajojeny Jokainen työ­läinen,
niin Itävallassa kuin Ranskas­sa,
niin Amerikassa kuin missä muus­sa
maassa tahansa, tietää, että jolcai-ella
rovolla, minkä hän venäläisvlle
veljilleen antaa, suorittaa, hän enem­män
kuin aineellista apua: kuulut­taa
solidaarisuuttaan proletaarista
neuvostovaltiota kohtaan, tukee sitä
nmallaxini.ia luokkaansa.
Kerrankin on syntynyt kahinaa Sak
gan oikeistososialietien ja riippumat'
tornien leirissä — noskelaket ja hei­dän
ystävänsä ovat kuohuksissa.
On suoritettu poliittinen, kylmäve­rinen
murha, minkä uhrina on porva­ri,
entinen Saksan rahaministeri ,ja
porvarillisen keskuksen/ohtaja.
Ja mijtä ei ole voinut aikaansaada
niiden 314 työläisen vuosina 1919 ja
1920 tehdyt tahalliset murhat, jotka
muudan porvarillinen rauhanystävä
on merkinnyt muistiin; mitä ei ole voi
nut saada aikaan jie lukemattomat
työjäismurhat, joita viime vuosina on
suoritettu eri vallankumouksellisissa
kahakoissa Saksassa, joita ei ole e-dellä
mainitussa' tilastossa mainita;
mitä murhattiin viime maaliskuun
nousussa; mitä ei ole voinut aikaan­saada
Karl Liebknechtin ja Rosa
Luxemburgin tapot; mitä.ei ole voi-nnt
aikaansaada Eisnerin, Landaue-;
rin^ 14 ihalilaSsen työl^sen, Hofman-nin,
Suitin j a Gareisin murhat; ja
vihdoin — sanokaamme — mitä ei ai
kaansaanut goltzilaisten Suomessa
suorittamat vapausteot; mitä ei ole
voinut yleensä aikaansaada Saksan
taantumuksen v kaikki tähänastiset
konnantyöt proletariaattia vastaan ^•
sen on nyt saanut aikaan yhden por­varin
murha;
Katsokaa vain:
Kun surmattiin joku Liebknecht,
joku Luxemburg tai mikä muu luok­katietoinen
työväen johtaja tai tyoläi
nen, niin ei csosäalistisella» presiden'
tiliä taikka oikeistososialiatisella puo­lueella
taikka riippumattomien, puo-lu^
eella taikka ammattiliitoilla ollut
tapauksen johdosta- mitään erityistä
sanottavaa, vielä vähemmin mätään
tehtävänä. Tapausta^, surkuteltiin,
jos pidettiin sitä hyvänä sympatian
saamlskcinöna, taikka ei surkuteltu,
jos päiviltä päästetty oli joku, jonka
katoaminen näyttämöltä oli erikoisen
hivottavaa. ,uyMi\m\j^'A-'
kenee feommunistinen puolue täyttä­mään
vehroUisuutensa siten, että siinä
vallitsee raudankova kuri
JJutta ei ollut puhe kurittomuBdes
ta, vaan hälinästä, mbkä kurittomain
.Saksan suurporvariston agenttien JBBO
rittama yhden porvarin murha on he­rättänyt
luokkasovittelijain l^ireis*
sä. • • ''
Mutta nyt, kun on
porvari, nyt on
kysymyksessä
sosialistipresidentti
määrännyt 100,000 markan palkin­nan
murhaajain kiinniottamisesta, ja
Voiwärtsin, noskelaisten äänenkan­nattajan,
ilmoituksen mukaan neuyo
teilaan ammattiliittojen kesken kään­tymisestä
hallitiiksjBn puoleen, jotta
se rupeaisi Icaikhi käytettävissä ole­vain
keinoin tukahuttamaan oikeisto-
«bolshevistista» agitationia». Ja jos
Saksan hallitus osoittaa; ammattilii
toillie sen armon, että ottaa niiden^
edustajat vastaan, riiih tullaan vaati­maan,
että taaritumiuksen miehet e-roitetaaii
valtion laitoksästa (kyillä
ne >iten jäisivät Jkylmille) ja että
kiellettäisiin kaikki btilaäljiset pa^
raatlt^^ja mieleno^itukse^^ sellaiset
kun esim; juuri Berliinissä pidetty,
niissä m.m. Ludendörff suorastaan u
potettiin punaisiin • ruusuihin. Ja
oikeisfesosiaiistien ja riippumatto­main
puolueiden taholta tullaan esit­tämään
samansuuntaiset vaatimuk­set.
«Ptfoluejohdot ovat täysin sel­villä
siitä, että safc^alais-kansallisten
suunnittelema valtiokeikaus voidaan
torjua väin jos Saksan työläiset sei­sovat
yksimijelisinä. hautta Saksan
tullaan erisi viikolla järjestämään jät
tiiläismielenosoituiksia tasavallan hy­väksi.
Kaiken kailikiaan on Erzber-gerin
murha antanut SQsialidemokra-
;eiile aiheen suureen offensiiviin-:»
Tähän tapaan selostaa muudan ui
comäinen porvarillinen lehti yhden
porvarin murhan aiheuttamaa kahi-olkoon
tietoinen siitä,*ettei sillä oleJnaa Saksan noskelaisten ja rilppu-
Se on todella liikuttavaa, ja kai­kessa
raurbeellisessa viehkeydessään
se osoittaa entistä sel^^emmin miUä
vasikaHff-Saksan entisen rahaminis­terin
paarien ääressä nyyhkivät «työ
väen johtajat» kyntävät. Nyt herä­tään,
i i y t ehdotetaan keinoja iihkaa-vaa
taantumusta vastaan, nyt on a i ­ka
toimia. Mutta kun kommunistit
ovat taantumuksesta varoittaneet
ja sen he ovat tehneet jo aikoja sit­ten—
i kun he ovat ehdottaneet kei­noja
—> t^atviä keinoja, ainoita, joil
la todella voidaan panna sulku mur-haajaporvaristoh^
raivolle, keinoja,
jöil;^ he jälleen tässäkin tapaukses­sa,
suosittelevatj — ja kuri he, sen
neet näitä ainoita oikeita keinoja
neetnäitä ainoita oikeita keinoja
käyttää jä toteuttaa, ovat he saaneet
kimppuunsa ei ainoastaan taantu-ftmkseri
Ludendorffista aina edes-meiineeseen
Erzbergeriin »sti, vaan
mys' taantumuksen aisankannattajat
ja rengit Nöskesta aina riippmhatto-miain
Leviin asti, joka yiimeisi mai-iiittu
mäalisicuun nousussa -hylikäsi
joukkonsa ja karkasi vih^llisfen lei^
rim. Kun kommunistit ovat j6 aikö-*
ja sitten tätä nyt yhden porviSrin ta­kia
yhtäkkiä muotiin tullutta Etuut­ta
julistaneet ja yrittän.eet, toteut­taa,
on heitä juokkoriiurhattu ja vai­nottu,
ilman että miestappäjista, niin,
ja naistappajia olisi saatettu rangais­tukseen
muuta kuin parissa kolmes­sa
tapauksessa, taikka että no^eläis-ten
taikka riippumattomain-taholta
olisi tapauksen johdosta vuodatettu
muuta kuin- krokotiilikyynel silloin,
tällöin, milloin, kuten sanottu on kat
sottu hyvän tavan sitä vaativan, Mai-riittakooh
vvarn esimerkin vuoksi, että
alussa huomautetuista 314 työläisen
murhasta seuranneet rangastukset
ovatkaiken käil&iiaäri nousseet 31
vuoden 3 Ifuukauden vankeusrangai^^
tukseen, kun sen sijaan samaan ai­kaan
suoritetuista 13 porvarismurhas
ta säädettiin vankeutta 176 vuotta 10
kuukautta! -Eikö siis jo yksistään
näiden satoja työläisiä kohdanneiden
vftkivallantekoljen yhteydessä suori
tettujen oikeusmurhaih olisi pitänyt
saattaa kuohu|siin noskelaisten leirit
jä saattaa heidät yhdessä sen puolu­een
kMissa, joJhin nämä uhrit iukeu^
tuivat, käyttämään keinoja, jotfca to^
della olisivat tepäirieet?
Turha kysyäkääri 1: Yhdessä vain
porvarien kanissa luoKkatietoisen pro­letariaatin
rivejä vastaan. Mutta
kun tulee kysyinyksieen piorväri, jon­ka
edustamain ryhmäin kanssa on
oltu kiltisti yhteistoinrinnatisa, min­kä
taikoitjiksena on etukädessä ollut
suurten joukkojen kurissapitäminen
ja vapaiden käsien varaaminen taan­tumukselle,
lahtariporvaristolle, Lieb^
cnechtin ja kaikkien muiden murhäa-
, ille, niin jo herahtavat kyyneleet, jo
lerätään, jo vaaditaan toimenpiteitä!
Mutta mitä toimenpit«jtä| Etsu^^
kaan eri nimisten khtärij^rjfestöjen
hajoittamista, «sutnfeäan-p^irvaris-ton
aseistariisumista» ^ suinkaan pro-etaarisen
pUolUstttsjoUköh. luomista,
e( suinkaan tyeVäeriVältää, kaikki toi-menpiteitäj
joita ilriiän ei taantuiriuk-selle
voida panna sUitsiä suUhun j&.
taata yhteislk'untarauhäa.
la
mitä suurinta: kälmiyttä
töistomaisuutta. ] Kaikki nämä kd-not
ollen niin vanhoillisempien kuin j Vain trinvi luokka, kftnsainvälinen
«vapaamielistenkin» puolueitten poli-ipro](>tariaatti, eikä por\'aristo ;ia por-tiköitsijain
mielestä luvallisia, kun-i vavishallitiikset. on auttava Neuvos^-
hän lie vain edistävät heidän poliitti-|to-Venäjää, välillisesti maailmanval-sia
pyyteitään. Jä tämä suurten ra-'lan kumousta,
r- .
mattomain keskuudessa, jö lehti ei
suinkaan puhu pahansuovaSti; päin­vastoin!
/
Emmekä mekään tätä saivartele
siksi että pitäisimme tapahtumaa suo
siteltavana, ei enempää Etzbergerin
suhteen, joka ei suinkaan ollut sen
pahempi porvari kuin että hän raha­ministerinä
ollessaan uskalsi astua
lieman suurrahakkaiden liikavarpail
e, minkä johdosta näiden lehdistö suo
raan lausui, että ei olisi pahitteebi,
vaikka mie^ roikkuisi lyhtytolpassa,
— ei enei^ipää Erzbergerin kuin mui­denkaan
porvarien suhteen, sillä yk­sityisluontoisten
murhain ja mur-hain
suorittaminen yleensätm koko­naan
porvarilen patenttia, «»kä tälle
väitteelle tarvitse mennä Saksasta
asti vahvistusta etsimään. Yksityis-ubntoiset
polättiset ;ja Jcostomurhat
ovat bileet iiettain hörfck^ia jo en-,
nen nykyistä Yallankumouskautta,;
joskin se^ on mjjuttaunut pahasti rie-luvaksi
kulkutaudiksi Vasta nyt, kun
ennen kuulumättoma,n kimsiajan uh­rit,
työläiset, pyrkivät tosi teolla tais
telemaan nälkäkuolemaa ' ja sortoa
vastaan. Mutta valveutuneen työvä­estön
menettelytapa' on vallan toi­nen.
Se panee luottamuksensa koko­naan
jonkkotoimntaan. Sen taistelu
on luokan taistelua luokkaa eikä yk­sityisiä
luokan e^^ustajia vastaan, suo
ritettakoonpa taistelu sitten ase kä-dessii
tai muun nousun kautta. Luok
katietoincn työväestö on kaitkea ku-rittonumtta
vastaan. Kolmannen
Intcrnationalen pääsyehdoissa
re£E8, Olen vjersillat Moskovan ym-is'
päristökylissä, missä puhelin talon
poikain kanssa ja sain £en vaikutiik- g
sen, että neuvostohallitus, jota elä- s
byttävät mitä }>arhaimmat vaikut*'^
teet, tekee nykyään vallitsevissa vai
keissa olosuhteissa kaikkensa kohot­taakseen
talouselämää.»
Senaattori France näytti minulle,
huomauttaa Novyi Mirin , toimittaja,
Joukon vabkuvia paikoista/joissa hän
oli käyn^ Erikoisella mielenkiin­nolla
näytti hän Kashiran voima-ase­man
rakennustöistä otettuja kuvia,
mitkä työt hänen käsityksensä mu
kan sujuivat ripeästi. Mitä.tuli työ
hän vetnritehtaissa, edistyi se luon
nollisesti hitaasti, mutta ottaen l u ­kuun
olosuhteet, joissa veturien te
räsosat raaka-aineen puutteessa täy­tyy
korvata pronssionilla,. oli veturi-tehtaidenkin
työtehoa pidettävä tyy­dyttävänä.
Kysymykseen koskiessa neuvosto
hallituksen edustajain tekemää vai­kutusta
lausui baastateltava;
. «Lenin on suurin persoonallisuus
mitä olen koskaan tavannht. Hänes­sä
yhdistyy tieteellinen oppineisuus,
järjestäraiskyky ja ^räyä ymmänrs.
Lisäksi on hänen käytöksensä luonno!
lista, yksinkertaista, vilpitöntä. Trots
kia olin — porvarislebtiieri kertomuk-sen
nojalla -—kuvitellutpahansuova
si, kostonhaluiseksi persoonallisuu
deksi, mikä rakasti pöyMceilyä vaJla
la. Sitäpaitsi ön hänestä kerrottu*
/että hän olisi helposti ärsyyntyvä ja
^airaloinen. Täytyy 6anoa, että
len^aina ollut ^äileVällä kannalla
Venäjän kuvauksiin, mutta siitä huo
limatta saa aina vaikutuksia, propa­gandalta,
minkä vääristelyistä pääsee
selville Vasta sitten kun joutuu sen
vaikutuksen 'ulettumilta. Valhepro-pagandä
ön kuiri rutonsaastuttamaa
i!maä> vasta kun on tilaisuudessa
hengittämääil raitista ilmaa, alkaa
htiömata, täitä oli sitä eriiien -hengit­tänyt
huomaaamät., että se oli epäter
veellistä. ' •
E i ! Väädii&äri "Väin yks^ihWi^
ti porvarillisen tasavallan puolusta­mista,
ikuristusjärjest^inän pysyttä­mistä
sellaisen kuin se nyt on, jorika
vallitsessa ei saa; rankaisematta" vuo­dattaa
miiutä kuin proletariaatin ver­ta;
Siinä kaikki.
M. Törmä.
« • «M ID
i]an na-
Haikeita Itlttitikiita nettVtfitoVaUan
Cl
ÄskefÄift Venäjältä palannut a-
«ftrltoäDJiheta '^riBättöri on «Novyi
Mirin» toimittajalle lausunut seuraa­vaa:
• •
«Älätkusfaessani Venäjälle sanot­tiin
Mnulle,; että tulisin sidlä näke-riiään"
vain elänään miellyttävät puolet
ja että kaikki epämiellyttSvä salat­taisiin
minulta. Mutta niin ei tapah­tunut.
Päinvastoin oli minulla täysi
mahdollisuus seurata ja tutkia kaik­kea
mitä halusin, olipa tämä sitten
hyvää tai huonoa. Viimeksiriiainitul-la
tarkoitan viime vuosien tapahtu­mia
epämieluisia seurauksia. Olen
ollut keskusteluissa Leninin, Trots­kin
Lunatsharskiri, Tshitserinin, Se-mashkon
y.mi Venäjän keskuselinten
edustajain kanssa:'olen käj-nyt teh-
JuuH näin tapahtui minulle Venä­jällä.
En joutunut vähän ymmälle-ni,
kun tapasin Trotskin terveenä, so­pusuhtaisina
ruumiineen ja miellyt-,
tävine kasvoineen. Keskustellessani
hänen kanssaan tulin vakuutetuksi
siitä, että hän oli suurilla valtiomies-oriiinaisuuksilla
.varustettu henkilö/
joka oli antautunut ihanteensa pal­velukseen.
Amerikassa tulisi tällai­sesta
persoonallisuudesta epäilemät­tä
jonkun suuren miljoonayrityksen
johtaja. Ja ylipäänsäkin tulin Ve­näjällä
siihen .vakaumukseen, että
neuvostovallan edustajat eiyä^ lain­kaan
olleet sellaisia todellisuutta vie­rovia
fanatiikkoja, miksi heidät oli
Amerikassa kuvattu. Päinvastoin
huomasin heidän olevan käytännölli­siä,
toimintakelpoisia miehiä.- Tois­tan
vieläkin: Venäjällä ei ole mitään
fan^tikkoja. \. Puhelin Lunatsharskin
ja Semashkon kanssa, ja pääsiri sel­ville,
että nämä ^henkilöt suorittavat
tavattoman suurisuuntaista työtä mi­tä
vaikeimmissa olosuhteissa. Erit­täin
hyvän vaikutukseni teki mmuun
Sokolnikin lastensiirtola.»- Ja esit­täen
eräitä sieltä otettuja valokuvia
toisti hän: «Mainiota, varsin mainl
ota»,
Novyi Mirin toimita ja huomautti
nyt, että mitä haastateltava aikoi sa-noa
Amerikan kansalle ja amerikalai
sille liikemiehille. <
<^ulen vaatimaan, että Amerikas­ta
lähetetään k;omissioni Venäjälle ja
että sämallaineri köriiissiopni otetaan
vastaan Venäjältä. Tästä koituu en-simäirieri
venäJäis-ämerikalaisten sub
• Jeideri. solmiäiniääskel. Ennen vaa­din
väiri kauppasuhteiden alkamista
Venäjän kanssa, mutta kaiken'sen jäi
keen mitä olen siellä nähnyt olen tul
lut siihen vakaumukseen, että Ameri­kan
on tunnustettava nenyostohalli-tus.
Tulen myös senaatissa «sietä­mään
mainitunsauntaisen päätöslau­selman,
ja esiintyniään .yleisissä ko­kouksissa.
» : '
«Ennenlcttin -matkuätin Ven^*äIIe,i
jätlcoii iiaästateltsvä, kääntyivät Ve--
näjän iöup^a '-bBftttsiäVfit -söairet'
liikk^t puöleelii. -Muudan tiiistö_oli
aikoinaan " saanut suuren ^ tilauksen
fnöUvostohäilitukselta, äJUtfe kun tä-;
mä ei olliit saahut Amerikan tunnus-'
tusta, jätettiin tilätis sikseen. Saa-;
vuttttani takaiSih-'Ariiörikäan, • olen' ti'
h^isuudässa 'ilmoittaman myös liike-ttieipiifeille
Veriäja^
kutuksista.»
Miten Selitti %eri«attöri France
sen, että Amerikka oli jäänyt niin
kiraaksi-^ joelle' Eriglanriista ja ^ mriista
maista kauppasuhteiden solmiäriiiseeri
nähden Venäjän kanssa^ .
«Tämä talcapajuisuun'johtuu ame
rikalaisten diploiriaattien puuttuvas­ta
kokonaisuudesta.
5 ^ .„ Nyt alkaa olemaan aika lähettää jouluiahat n m , - •„
S villeen Suomessa. " ^ ^ o m a i s i l l e e n jj|
- puolen meren ja odottavat pientä apua.
S Parhain apu on pieni rahalahja,
s Sen voi lähettää meidän kauttamme.
s Suomen rahan arvo parani niin nopeasti että eilen
= ainoastaan voimme
LSHETYSKUSTANNUKSET-I
Postissa 15c kaikilta smnmiIta.^ähkösanomalla ?3.oÖ kaikilta
s Kysykää erikoisikurssia suurille summille.
Toiminta nopeaa ja perillemeno varaa.
lähetiltä tehty jo- tämän vuoden ajalla
vLahetetjm rahan arvo • tähän mennessä' tällä
E $50,000.00; vuodella,
I Raha^ välitetään myöskin kaiMdin Suomen pankkeihin.
fairS? ottaa rahavälityksiä.«astaan A. T. Hill. mrj^
;Sttomfen Työväen pUalehti ori saataVana meUtä. - Meillä on «i
S b e t i T ^ l ä h e t t ä k ä ä S l a u K li
I Box 69,
V A P A U S ,
Sudbury, Ont 1
Mitä Venäjän avustamiseeri Ameri
can taholta tuli uskoi France, että se
oli varmaan jäävä yksityis^ aloitteen
varaan. .Hän oletti myös, ettei val-iodepartementti
panisi mitääh es­teitä
erikoisen komissioonin saapu­mista
vastaan avustusasioissa Ame-rikaan.
Mikä oli senaattorin käsitys JJaap-
; >anin hyökkäyspolitjikasta Kaukaises
sa Idässä? 1
«Kysymys on äärimmäisen arkaluon­toinen;
Voin kuitenkin selittää, .että
Jaappanin imperialismi uhkaa yhtä­hyvin
Amerikaa kuin Venäjääkin, j o i
detf molempien kansat ovat yhtä vie­raita,
kaikelle sotaiselle valtaushalul-
Amerikan on tässä suhteessa au­tettava
Venäjää.»
Ja tämän avun muoto?
«Ryhtymällä kauppasuhteisiin ^
näjän kanssa ja luottoa myöntäsäs]
on Amerikan autettava Venäjää i
Vyttämään talouselämänsä, jotta W
riäjä tulisi tilaisuuteen itse hnoÄ]
maan itsestään.» ^•
• Lopuksi teki Novyi Mirin toimi!!:
jä haastateltavalleen seuraavan piK
nen kysymyksen: ;
«Voittako, herra senaattori, jjt
käytyänne itse Venäjällä, selittää, «t,
tä olitte jatkuvasti pakotettu 14
man amerikaläisista lehdistä Eeliaiä
historioita Venäjältä, jotka eivät ol­leet
tosia?»
Tähän vastasi France:
«Nepä eivät kirjoitakaan imit»
kuiri valhetta.» . •]
nyt itse»
Niinkuin ihmiskunnan historiassa
niin tavallinen tapaus kuin Sarajevon
murha oli alkusoittona suurimmalle
ryöstösod. mitä historia tuntee, n i i^
saattaa Saksan entisen rahaministerin
murha,— niin- traagilkoomilliselta
kuin se kuulostaakin — olla merkki­nä
Saksan proletariaatin yhteiselle
esiintymiselle, vallankumoukselle .—
ken tietää. ,
Kommunistifriurhat eivät olleet saa
neet jalkeille saksan oikealla olevan
työVäeiripuolueen joukkoja. Näiden
puoiueideri johtajat olivat pitäneet
liiankin hyvää huolta osoittaakseen,
että kysymys oli Vain pahantekijöis­tä,
rauhanhäiritsijöistä, bolshevikeis­ta,
joista oikein ajattelevan työväes-tSn
bli varottava itseään: (minkä vuok
si siis oikeastaan oli vain iyvä, että
näitä poistui näyttämöltä). Jopa o-vat
itse näihin työväen oikeistepuolu
eisiin lukeutuvat Nosket j a Börein-git
itse "käyneet edellä hyvällä esimer­killä
lakaisemalla ;poi8,rkommunistista
kansaa. '
suotta Saviotakaan:^Ny!cyises3ii kär- :ai?sa j a korjauspajoissa: seurannut
jistynecn sisällissodan vaiheessa ky- voimnaseman perustustyötä Kashi-
Nämä kun^^aina
odottavat Englannin ja Ranskan a-loitteita.
Samaan aikaan ,kun eng­lantilaiset
kotimaassaan ja Ameri­kassa
harjoittivat ankaraa propagan­daa
kaupankäyntiä vastaan Venäjän
kanssa neuvotteli Englannin hallitus
kaikessa hiljaisuudessa Krassinin
kanssa. Ja tulokseksi^ koitui, että
Englannin lippu liehui ensimäiserfä
Moskovassa. Kuten kaikkialla muu­allakin
oKvat englantilaiset täälläkin
ensimäisinä.» ' .
Ja ^ipä näihin :pUolueisiin lukeutu­vat
.joukot voineet olla .pettämättä
asiaansa^ edes Kappin keikauksen -ai­kana.
Vaikka heidän oma rakas Nos-kensB
oli syöstä n i l a s t a .ja labtairit
teikaroivat herroina Berliinissä. Täi-loinkin
jättivät-}»^ kommunistit lyksi-'
nään barrikaädeille, vaikka kys:^y8
oli heidän omain miestensä hallituk­sen
tukeriiinen.jä suojeleminen.'
-Mutte annas olla, kun joutui vsäta-
Vellankumöuksen kuulien uhrScsi kes-kisäädyn,
pikkuporvariston edustaja,
porvari,.jota myös työväen oikeisto­puolueet
olivat pitäneet omana' mie­henään,
niin jopas kuohahtiveri. E t ­tä
ihan pprvarikiri! Ja Vielä niin hy­vä
mies! Täytyi siis olla Säksarimaäs
sa "jotakin mätää, kuten kommunis­tit
"pahuukset ovat yhtenään jankut­taneet.
. • • •';
Ja tapahtui vieläkin ihmeellisem­pää:
itse näiden puolueiden, kellok­kaatkin
puhkesivat-puhumaan ja kir­jottamaan
viileskellyin kielin. Erz-bergerin
murha on taantumuksen
rynnäkköhälyytys! Työväestön, oli
noustava yhtenä miehenä puolusta­maan
demokraattista tasavaltaa!
Jopa kuului jonkun sosialideB*]
ratin suusta, että itse demokratiaö|
haiskahti palaneelta, ja että oiirf
tean täytyi olla kysymys ty5väe>|
luokan puolustamisesta. |
Ja suurtako merkkiä rauntenfcj
ärsytetyt;'joukot tarvitsivat lähteä-j
heen kadulle, niin sosialideffiobsftl
ja riippumattomat kuin kominn!iisti;|
j a kommunistinen nuoriso. No-^|
lehti Vorwärts tosin huomasi,etufl|
tiin joutumassa pirun kelkkaan. W-|
me tingassa varoitti se lalQjöite|
että antaisivat oHa: näj-ttää 3ilta,^e5i |
joudutaan kommunistien sakkiin-
Mutta varoitus oli myöhäistä, m
i
notekoinen viha ja välinp ,
myys kommunisteja kohtaan oli tui
tunut tipo tiehensä taantumusta, pj
tavallankumousta, lahtarismin
viötä kohtaan.kuohahtaneen
tieltä; Ja niin nähtiin Sa^^Ti
28 (ja sen jälkeisinä päivma) Di^J
via näytelmiä, kiin maan _P"lö^
aatti, ensi kerran sitten ylva'-toj
tejainsa, Liebknechtin ja Bossi^
burgin suurten viimeisten paiv^
keen, liikkui kaduilla käsi te^f
yhteisen innon, yhteisen tai:.e
liin elähyttämänä i^^^"^ L.\
tunnuksia, jotka ainakin D e ^ ^ ^
tavat hyvää maan proletanaatoM
tei^n rinteman luontumise.t^^
teisistä keinoista, yhteisjö «
määrästä. «Vallankumou]?^_^
ki elää» lausui sosialidemofi"
puhuja Berlinin ^^'^^^m Se ei oUut mikään UUSI tocn^^^
hän ovat kommunistit " " V ^ l
Saksassa sadoin kerrom J " ^ . I
y)S0ittaneet. Mutta - « e . » 3 ^ ..
Tan pitkästä aikaa v^Ijtt;^.^
suttu totuus niiden t a ö ^ - ^ j ,!
johtajat ovat PF^^^^^f^ \
ko sanan huonoroaiBei^J' ^jjti
sanaksi, jossa ei ole iniö^^
ajatusta kuin vanhentanf
tavan.
No. ^'y^J"^"'".,?^43TCttt-^|rl
SaVsasM ei ole ^^^i^^ -
huippuaan eikä
vielä paljon-sanoa, "^r^p?^,
taantumus on os^^^^y}^
tnjänd ja valmii-is d
ren isiursa,
^0h m
iS^^
lis^ttM joakkonsa
l ; ^ , entä jos n
jplKP^tehtiväik
iiinippoäv...
I Siinä kysyniys,
Ijoiaa odotetaan i
js sitä odotelle
L a , että jos Sa
liedellä pyrkii soi
jjiskaisen taantuc
Is vyöryttää hari
jnnsten taakan, .
j j j työttömyyteen
|jalÖasuhteisiins2
jähen muuta reJ
jjaien: lahtarit
Ityöräki a^eistet
jlyötät^e^e.
I .Millään muilla
ImilunkäÄB- -Mui
ijanri «llaan: po
ijo omiaankin, ja
3 siitä. • „.
Mutta kommu:
iBBteaminen mer
Isan tyStätekeväi
loD kerta l^ai'^*
ilnsä tähänastisi
poäe, Scheide
I BMerding vielä
IjatoUa heidän t
i jää työväen yht
lleena syntyneek
l ^ r ä ä vastava
I potkaisee katuoj
I ia tapauksessa h
, TIM]
" UI
TIMM
'Tnnminsin .po
«n tehnyt hyviä.
kavarikoivat
ioivukadun ja v
ta. Tehtaan 01
sella vapaaksi a
kuinka suuri a
tsossa hapstnk»
Sai pienet tai
Com salapoliisi
heesta päättäen
tekeytyen tnttai
I eelikanppiaan
[.menevässä juna:
! asemalla junäis
t tuntematointa 1
ie kämpälleen,
haa aavistamatt
kan^ se kämppi
kun revolverin;
»alla tyhjentä-saaden
310 döT
sadan pankkios
muita arvoesi:
kauppiaan oma"
liiDsa, jätti; rihi
jatkoi matkaar
maahan. Polii
Busti tekonsa j
aarteen. Niin
maismis kulutti
Ikävä tatttm
pojalle. .Paini
toisen kanssa
^ se, että käc
ia halki. Täm
t&i opettaa y
"Jään maltillise
Oiastomme \
ti pitää iltamat
^en hyvifai, ji
halittiin henkii
•Ditean iähettäi
'Ban asian hj-vä
^ mihin näin 1
tyy aineellisess
*äverran sillöi
on tosi -fc
lelisen Tuotta
tattina ätä ö!
^'iJn» jakomn
^akin, mj-oBnäi
taUiin kaikld 1
^ ristiin par
"»Peakalo» ma
Mia kirjoittaj
*^ fflinäainak
^ sunrimm-
^^isit on j l
äinnn mielesi
P'^etää]i henk
fffisuus ja s
on melke
'«»kuullut he
«enkauppiaalie
^ ensin iu
^ teitä
f Tämni
'^'akSoitten p
'^istemme t
• W e n o,
"^ion
£.•!„!
^ ' ^ ' - ^ » K !