Vapaus, May 13, 1965

              Sivu 2 , Torstaina, toukok. 13 p. — Thursday^ May 13, 1965
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) EstabUshed Nov. 6, 1917
EDITOR: W. EKLUND MANAGER-. E. SUKSI
' TELEPHOfiE: OVFICE AND EDITORIAli. e 7 4 - 4 2 « 4 j;
Publlshed thrice weelrly:: rihiuifedays an* Saturdays.br Vapaus
Publishing Co: Limited, 1(»;-102 Eliliv St..Wtef!raU)dbiriry, Q
MaiUng Address: Box 69
Advertislng" rates uiwn appll(»«ioni. translatlon free of charge;
Authorized as secoiid clasff:"maU' by the Pösji'Office Department; Ottawa,
. and flor päyment of poatage W oafih.
OaNAOIAN LÄNGUAGErPRESS CLUB?
TltAUSHINNAT:
Cäiiadassä: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 UI^Arssa i vk. $10.00. 6 kk. $5.25
3 kk: 2.75 Suomessa: 1 vk, 10.50, 6 kk. 6.75
Sodan päättyiniseii itioisto
Viime .sunnimtaina tuli kuluneeksi 20 vuolta siitä;-jonoin päättyi
toinen maailmansota. Silloin loppui hirveii verenvuodatus ja omai­suuksien
tuhoaminen. Se päivä, Hitlerin Saksaan ja sen liittolaisten
ehdoitta antautumisen hetki, kruunasi liittolaisten sankarillisesti
mutta kalliisti ostetun voiton vapauden hyväksi ja mustan taantumuk­sen
tappioksi. >
Tämä voiton päivä — ja se on sanan täydessä merkityksessä voi-ton
päivä koko, ihmiskunnalle — ei tule luonnollisestikaan icoskaan
unhoittumaan. Mutta tärkeintä on käsittääksemme kuitenkin se, että
' muistettaisiin tämän sodan antamat suuret opetukset. Jos mitään,
niin toisen maailmansodan päättymiseni vuosipäivä velvoittaa meitä
kaikkia, niin pieniä ja voimattomia kuin suuria ja väkeviäkin, tehos­tamaan
taisteluamme kansainvälisen rauhan puolesta. Mustat, mis­tään
piittaamattomat voimat yrittävät nimittäin johtaa ihmiskunnan
> uudelleen siihen, missä oltiin toisen maailmansodan alkaessa. Kuin­ka
mieletön ja vaarallinen tämä kolmannen maathnansodaa vaara on,
se näkyy ehkä parhaiten siitä, jos muistamme, että nykyaikaisessa
yhdessä ainoassa ydinlatauksessa voidaan vapauttaa enemmän ener­giaa,^
mitä sisältyi kaikkiin toisessa maailmansodassa käytettyihin
räjähdysaineisiin. Ja kun lisäksi muistamme, etta ääntä nopeammin
kulkevat lentokoneet sekä huippunopeat ohjukset voivat kuljettaa täl­laisia
"hirmupommeja" maailman äärestä toiseen muutaman minuu­tin
kuluessa, silloin, nähdään/että toinen maailmansota, missä tuhot­tiin
kymmeniämiljoonia ihmisiä, omaisuusmenetyksiatä puhumatta­kaan,
oli kuin lasten leikkiä verrattuna siihen ihmistappoon ja omai-suustuhoon,
minkä kolmas maailmansota ydinaseineen, aiheuttaisi.
KAHDENLAISTA ASENNOITUMISTA
Tätä todellisuustaustaa vastaan katsoen on hätkähdyttävää todeta,
että Euroopan voiton päivää vietettiin jiiissä puitteissa ja merkeissä,
mihin eri maiden kansat ja hallitukset nyt ohjelmineen pyrkivät.
Eri puolilta Eurooppaa oli viikon vaihteessa järjestetty suuria
juhlatilaisuuksia Natsi-Saksan luhistumisen 20-vuotispäivän kumiiak-si.
Moskovassa oli suurenmoinen paraati, missä korostettiin yhtäällä
Neuvostoliiton puolustusvoimien valmeutta j a toisaalta erikoisesti
sitä; että rauhantila on nyt saatava" säilytetyksi.
Itä-Berliinissä olivat neuvostoliittolaisten ja itä-berliiniläisten
asevoimat suuressa voiton paraatissa, mutta Länsi-Berliinissä ja
. Bonnissa näytettiin natsien häviön päivänä nyrpeitä kasvoja: "Koko
ihmiskunta odottaa suurta juhlaa. Kaikki maat ja kansaV valmistautu­vat
viettämään sitä asiaankuuluvin menoin. On vain yksi pääkaupun-
-^ki, jossa säikähtyen tungetaan nurkkaan ja sjmkästi vilkuillaan ry-pistyneitten
kulmien alta. Se on Bonn"* kirjoitti Pravdassa J. Gri-
• , gorjev.
Tosiasiassa Bonnissa oli virallisesti kielletty millään tavoin viet­tämästä
Hitlerin fasismin ja sen sotakoneiston tuhoamisen päivää;
Toisin oli asia kuitenkin Italiassa missä puoii miljoonaa partisaa­nia
oli muiden patrioottien kanssa taistelussa fasismia vastaan. Siellä
annettiin myös suurempi arvo sodan päättymisen 20-vuotispäivän
• vietolle."
Ranskassa vietettiin virallisesti arvovaltaisella tavalla Hitlerin
Saksan kukistumisen päivää. AamupitiväUä pvesidentti Charles de
Gaulle laski seppeleen Riemukaaren luona olevalle tuntemattoman
sotilaan haudalle. Pariisin valtakadulla Champs Elyseella pidettiin
sotilasparaati, jota . seurasivat sodanaikaisten liittoutuneiden diplo-matti-
ja sotilasedustajat. Kunniakatsomossa nähtiin myös juhlalli­suuksiin
osallistuvan Neuvostoliiton sotilasvaltuuskunnan jäsenet,
marsalkka N. N. Voronov, kenraali A. S. Zhadov ja kenraalimajuri
P. A. Taran.
Norjassa soivat kirkon kellot koko maassa sodan päättymisen
muistoksi ja Varsovassa järjestettiin suuri joukkokokous, jossa Puolan
kommunistijohtaja Wladyslaw Gomulka puhui päivän merkityksestä.
RAUHAN HYVÄKSI
Tänä merkkipäivänä nousevat sellaiset kysymysryhmät, kuin itse.
fasismin romahtaminen ja sen myöhäisempi kohtalo, ennen kaikkea
saksan molemmissa osissa, edelleen Saksan rauhansopimuksen on­gelma
» johon liittyvät koko Euroopan turvallisuuden takeet, rauhan
säilymisen probleema sekä kysymys voitonpäivän, sodan lopputulok­sen
vaikutuksesta koko maailman kehitykseen, kirjoitti viime sun­nuntaina
asiasta Suomen laajimmin leviävä työväen päivälehti Kansan
Uutiset, ja jatkoi:
Ensimmäisenä oiisi syytä korostaa todellisia voimasuhteita toisen
maailmansodan ratkaisuissa. Sodan päivät eläneellä tavallisellakin
ihmisellä on käsitys siitä, että fasismin ja Hitlerin Saksan kohtaloa ei
ratkaistu Pohjois-Afrikassa, ei ilmahyökkäyksissä Saksan kaupunkeja
vastaan tai sukellusvenesodassa Atlantilla, eikä edes kesäkuussa 1944
muodostetulla toisella rintamallakaan, min •tärkeitä kuin-kaikki nämä
tekijät olivatki-i. Fasismin tuomio langetettiin itärintamalla-alkaen
Moskovan edustan taisteluista ja Leningradin- puolustuksesta sekä
ennen kaikkea Stalingradin Jättiläisvoimankoitoksesta ja päätyen
Hitlerin armeijan jatkuviin perääntymisiin ja tappioihin aina Berlii-
""nin korttelitaisteluihin asti. Tätä on tärkeätä korostaa sen vuoksi,
että yhä löytyy historian kirjoittajia, jotka pyrkivät aliarvioimaan
Neuvostoliiton lalkaisevaa .merkitystä toisen maailmansodan loppu­tuloksessa
.
Neuvostoliiton taistelujen merkityksen tunnustaminen ei suin­kaan
merkitse toisten liittolaisten antaman panoksen aliarvioimista,
vaan tapahtuneiden tosia.siain tunnustamista,
Neuvostoliiton merkityksen vahvistaa myös sodanjälkeinen ke­hitys
maailmassa, jatkaa edellämainittu lehti toimituskirjoituksessaan
ja selittää asian tätä puolta seuraavasti: Jos voittaja olisi ollut vanhe
kapitalismi, olisi maailma "rauhoittunut" entisiin uomiinsa toisella
tavalla kuin tapahtui. Mutta voitto fasismista saavutettiin ennen-kaikkea
sosialistisen valtionvoimin ja monet Euroopan ja Aasian
kansat kääntyivätkin sodanjälkeisessä kehityksessään sosialismin tiel­le,
mikä merkitsi tämän järjestelmän hyvin tärkeätä ja ratkaisevaa
laajentumista. Laajoilla siirtomaa-alueilla Aasiassa ja Afrikassa
sama ilmiö heijastui jättiläismäisenä vapaustaisteluna. Tämä yhäti
jatkuva vaihe on merkinnyt kymmenien nusien Itsenäisten valtioiden
Dominikaanisen Tasavallan^ py^esidentti Bosch:
'Dooiiiti&aaiiliren tasävidlanf en-sfanmäinctf
laHliBilfa vaaleilla va-littu
prfssidentti Juan Bosch, joka
ennätti (hoitaa tointaan Vain ikh \
mikBiisCB syyskuuhun IQdS einieii
kuin amerikkalaisten tuotapikaa
tunmisUun» sotUas-juntta hänet
kukisti, on kirjoittanut amerlkka<-
laiselle The New LeaiJerJehdelle
Seuraavan valaisevan artikkelin»
jossa hän selittää kukistamiseen­sa
johtaneet syyt. Artikkeli on jul­kaistu
ko. lehdessä 14. 10. 196$.
Neljäkymmentä päivää ennen
kuin sotilasjuntan johtajat pidätti­vät,
minut poniinikaanisen tasaval­lan
kansallispalatsissa, sanoi USAn
suurlähettiläs John Bartlow Martin
minulle: "Herra presidentti," teidän
kansansuosionne on järkkymätön."
Suurlähettiläs oli silloin kanssani
tutustumassa La Herraduran maata
louskouluun, joka on rakennettu
Fordion säätiön, Kehitysliiton ja
DominikaaniseSi hallituksen varoin,
La Herradura sijaitsee noin 10 mai­lin
päässä Santiagosta, joka on maa­ni
toiseksi tärkein kaupunki. Koulu
oli perustettu Asociacion para el
Desarrollon (Kehitysyhdistyksen)
vaatimuksesta, yhdistyksen, jonka
muodo.',taa ryhmä innokkaita santia-golai^
ia. Kun matkasimme kohti
La Herraduraa, olivat kaupungin
tavalliset ihmiset ja erityisesti ym-päröivän
alueen talonpojat kerään
tyneet ryhmiin tervehtimään minua
aivan ilmeisellä lämmöllä. Juuri
näiden ihmisten yleinen suhtautu
mistäpä sai suurlähettiläs Martinin
sanomaan, että kansansuosioni oli
järkkymätön, millä hän tarkoitti
sitä, että hallitukseni nautti sinä
päivänä yhtä suurta kansansuosiota
kuin joulukuun 20. pnä 1962 pidet­tyjen
vaalien jälkeisenä päivänä.
Kansansuosion vähentymiseen ei
ollutkaan mitään syylä. Hallitukse­ni
oli ollut vallassa vain viisi ja
puoli kuukautta ja vaikka, emme vie
lä olleet ennättäneet aloittaa mitään
merkittävää ohjelmaa, joka olisi an
tanut työtä työttömille (joiden mää­rä
on 400,000 3,3 miljoonan koko
naisväestöstä) teimme yhtä ja toista
kansantalout'emme kohentamiseksi.
Olimme esimerkiksi ryhtyneet mo
niin tutkimuksiin ja maauudistus
oli jo edennyt sellaiseen pisteeseen,
että juuri samana päivänä 350 per­hettä
oli asutettu valtion maille lä
hellä La Herraduraa/ Seuraavana
päivällä piti töiden alkaa läheisellä
tiellä, joka Johtaa alueelle mihin
rakennetaan Taberasin suuri vesi
voimapato, Kansa ymmärsi, ottaen
huomioon ne olosuhteet, joissa aloi­timme
Virkakautemme, että laiyil
liin aikaa hallinnon järjestämiseen.
Selitin suurlähettiläs ^ MaVtinille
että.vaikka olinkin tietoinen kansan
suosioni säilymisestä suurena oi.n
myös tietoinen, ettei se merkinnyt
sitä, että hallitukseni ei olisi ollut
vaarassa tulia millä hetkellä tahan
sa kukistetuksi.
'"Nämä talonpojat, jotka tervehti­vät
minua niin suurella sympatialla
edustavat ääniä vaaliaikana''..sanoin
suurlähettiläälle. "Latinalaisessa
-ne"
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
John K. Mäki, South Porcupine,;
Ont., täytti toukokuun 4 pnä 71
vuotta.
Olivia Tolvanen, Toronto Ont.,
täyttää perjantaina, toukokuun 14
pnä 79 vuotta.
Arttu Lammi, Vancouver, B . C . ,
täyttää lauantaina» toukokuun 15
pnä 78 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
syntyä ja irtautumista kapitalistista
emämaistaan ja niiden kansallisen
talouden ja kulttuurin kukoistuk­sen
alkua . . .
Lopuksi on meidän täällä Gana-dassakin
syytä tähdentää sitä pe^
rintöä, jonka 20 vuoden takaiset ta­pahtumat
jättivät meille ja tulevai­suudelle.
Tämän perinnön velvoi­tuksena
on ennen kaikkea estää uu.
den maailman palon syttyminen si­ten,
että rauha voidaan kaikista
vaaroissa huolimatta säilyttää. Uu-si
sota tarkoittaisi ennen näkymä-,
töntä kuolemaa ja tuhoa, ei vain
"rintamasotilaille", vaan myös si­viileille
ja koko "^kotirintamalle".
Siksi tämä 20-vuotispäivän vietto
velvoittaa kaikkia maita, kaikkia
kansoja ja myös kaikkia hallituksia
tehostamaan toimenpiteitään rau­han
vakiinnuttamiseksi ja lujittami­seksi,
ydinaseiden käytön ehdotto-man
kiellon sekä yleisen ja täydel­lisen
aselstariLsuntasopimuksen ja
rauhallisen rinnakkaiselon periaat­teen
toteuttamisen pohjalla.
Amerikassa ei enemmistön tahto
kuitenkaan edusta todellista vpoliif.
tista tukea, koska enemmistö on to­dellisuudessa
voimaton. Valta on
keskfttynyi; niidfen vähemmistöjen
käsiin, jotka omistavat aseita, rahaa
ja tiedotusvä.lineet — eivätkä nä-m'ä
vähemmistöt kunnioita enem­mistön,
tahtoa. Op. totta, että enem­mistöllä
on valkatuilta ja valtas jo­ka
neljäs vuosi. Miitta vaalien väli­aikana
— niyös > niissäi latinalärSen,
Amerikan maissa, joissa järjeste-tään
säännölliset vaalit — poliitti­nen
valta on harvainvaltaisten rj^h-mien
ja aseellisten voimien käsfisä;;
joihin ne nojautuvat; suojellessaan
omia erikoisetujaani'.
Jo ennen; kuin minut asetettiin
tasavallan presidentin .yivkaa'B hel-miknun
27. pnä tänä vuonna, olin
tietoinen siitä, että dominikaaniset
sotilasjohtajat juonittelivat estäiik
seeu minua ryhtymästä virkaani. It­se
asiassa oli tar*i*ttt paljdn pon­nistuksia,
että olin pysynyt presi­dentin
virassa elokuun 16. päivään^
saakka, siihen päivään,: jolloin mat­kustin
La Herraduran kouluun suur-lähettiläs
Martinin seurassa;
Dominikaaniset poliitikot jotka
kärsivät tappion jbulukmin vaateis­sa,
väittivät, että vaalitoimitus oli
laiton, että ihmiset olivat erehtyneet
äänestämään Partido Revolucionario
Dominicanon (PRD)' ehdokkaita.
Vaatlpätvästä virkaanastujaisiräi-vään
saakka he olivat levittäneet us­komattoman
määräni propagandaa
sekä lehdistön että radion välityk­sellä
yrittäessään osoittaa, että me
olimme kommunisteja, koska
Eräässä silloin laaditun uuden pe­rustuslain
artiklassa' edellytettiin
että lailla määrättäisiin maanomis­tuksen
yläraja.
Peru.stuslakia säätävän kokouk­sen
jäsenet olivat sitä mieltä, että
luilla oli vahvistettava enemmistön
ammattijärjestö aina silloin, kun
samalla työpaikalla toimi kaksi am­mattijärjestöä.
Perustuslakia säätävä kokous vas­tusti
katolisen kirkon, ja dominikaa­nisen
hallituksen konkordaatin si-sällystämistä
-perustuslakiin (vaikka
konkot-daatli on kaksipuolinen sopi
mus eikä koskaan ole puhuttukaan
sen hylk-äämisestä).
Joulukuun 20. päivän vaaleissa
1962 olivat ensimmäisen kerran Do
minikaanisen tasavallan historiassa
vastakkain .s)iui'9mistajainj suuvlii
komiesteti j ä - ^ ^ m ä n ftcskUubftSn
vähemmistö ja väestön suuri enem
mistö, talonpajat, työläiset, työttö­mät
ja alempi keskiluokka. Vaikka
viimeksi mainitut' voittivat .vaalit,
olivat ensiksi mainitut päättäneet ol­la
luovuttamalta valtaansa. Tie­sin,
että armeijan päälliköt asettui­sivat
tässä taistelussa vähemmistön
puolelle, sillä niin he aina ovat teh­neet
latinalaisessa Amerikassa eikä
ollut todennäkö.stä, että Domini
kaaninen tasavalta olisi jokin poik
ktus lalinabiscn Amerikan histori-assa.
Minun oli puhuteltava satoja
armeijan: ja poliisin upseereila päi­viä
ennen virkaanastumistani es
taakseni vallankaappauksen tapah
tumasta ennen uuden halliluk«en
toimeensa ryhtymisiä,
USA:n kansalaiselle on vaikeata
ymmärtää latinalaisen Amerikan
harvainvaltaisten piirien mentali­teettia.
Heidän solidaarisuutensa ja
vallanahiieutensa, jotta he voisivat
ylläpitää etuoikeuksiaan, jotka ovat
tuntemattomia maailman sivisty-neimmille
kansoille, on keskimää­räisen
USAn kansalaisen käsitysky­vyn
ulkopuolella. Näiden harvain
valtaisien ryhmien silmissä on re­hellinenkin
hallinto anteeksiantama­ton
synti, koska he ovat tottuneet
saamaan laittomia etuuksia hallitus,
tehtävissä olevien ystävien ja suku­laisten
. välityksellä. Heille :on hal­litus
välikappale etuuksien jakami­sessa
ja näiden etuisuuksien on lan­gettava
yksinomaan heidän Hyväk­seen;,-
. ' : • •
Näiden . harvainvaltaisten piirien
olemassaolo ei merkitsisi kuoleman-vaaraa
demokratialle lalinalaisessa
Amerikassa; ellei niillä olisi käsis­sään
armeijaa^ jota johtavat vas­tuuttomat
sotilasjohtajat, joilla ci
ole< mitään poliittista koulutusta ja
joilla siitä syystä ei ole kykyä näh-d'ii
mihin he johdattavat oman kan­sansa
kohtaloita. Useimmissa lati­nalainen
Amerikan maissa sotilas­johtajat
edustavat' sananlaskun kal­taista
asetta lapsen kädessä:
On levitetty jatkuvasti propä^gan-.
daa — se on suureksi osaksi peräi­sin
USAsta— jonka tarkoituksena
on luoda sellainen kuva, että kaik­ki
latinalaisen Amerikan uudistajat
ovat kommunisteja, jotka on armot­ta
lakaistava pois. Tämä propa­ganda
ei kiinnitä; mitään huomiota
niihin tekijöihin, jotka yksin ovat
syynä siihen, että latinalainen Ame­rikka
pysyy puoli vuosisataa jäl­jessä
ajastamme. Se on kiinnostu­nut
vain vaientamaan ne äänet, jot-kai
vaativat muutosta.
Äskettäin tuomitsivat useat tu­hannet
ylikiihottuneet kuubalaiset
pakolaiset fidelistien inspiroimaksi
maauudistusehdotukset, jotka teh
tiin Kuubassa 25 vuotta ennen kuin
Fidel Castro laskeutui Sierra Ma-estran
vuoristosta ja jotka hyväk-
.syttiin Kuuban maalaeiksi Kuuban
vuoden 1940 perustuslaissa. Mai­nittu
Kuuban perustuslaki vuodelta
1940 esimerkiksi kielsi kahden am­mattijärjestön
toiminnan samalla
työpaikalla, mutta tästä huolimatta
puolueeni jäseniä sanottiin kom­munisteiksi,
kun he puolustivat sa­maa
pykälää. Sotilasjohtajat ja
katolinen hierarkia levittivät tämän­tapaista
propagandaa, vaikka Kuu-ba.
ssa oli yksi ainoa ammatiijärjes
tö vuoteen 19.58 saakka ja vaikka
myös USAn työläiset ovat järjestäy­tyneet
yhden ainoan — AFL—CIO
— ammattijärjestön puitteisiin.
Eräs puertoricolainen politiikko
kysyi minulta, eikä olisi ollut syytä
lujittaa poliittista valtaa ennen ryii-tymistä
uudistamaan Dominikaani
sen tasavallan talous- ja sosiaalira­kennetta.
.Selitin, että maaliskuun
9. pnä tänä vuonna, kun hallituk­seni
oli ollut vallassa vain 10 päi­vää,
oppositioryhmät vaativat minun
heittämistäni: yli laidan solilastoi-min
sillä perusteella, että cn'ollut
Mitä muut sanovat
iiiiiilitiiiiiiiiiiliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiliiiiiiiiiliiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii^
MUISTOJEN KOMEROSTA
Kenraali Johann von Kielmansegg,5ft-vuotias preussilainenv joka palveli
koko sodan. ajan-korkea-arvoisena natsiupseerina, on nyt NATO-Hiton maa­voimien
komentajana Keski-Euroopassa, .~ ~"
Antaessaan; yksityiskohtaisen kuvauksen eturintama-kokemuksistaan v.
1941 Kielmansegg kirjoitti:
"Me voimme tiedoittaa, että me olemme täydellisesti täyttäneet velvolli­suutemme
.minkä on meille antanut historia, Saksa ja fyhrer (Hitler), ja me
voimme tiedoittaa, että me olemme aivan yhtä valmiina toteuttamaan jä-lelläolevankin
velvollisuutemme—tuhoamaan Englannin."
Kielmanseggin päällykkyyden alaisuudessa on nyt myös brittiläisarmeija
Reinillä. ,
•. — Scottish Miner, huhtik. 1965,
Mainonnalle näytetään
vihreätä valoa" NL:ssa
Moskova, — Tavaroiden mainon­ta
laajassa mittakaavassa on no
pcasti muuttumassa välttämättö
myydcksi Neuvostoliiton taloudes
sa. Aivan tuntematon se ei olc tä
hänkään saakka ollut, mutia sen
puitteet ovat olleet suhteellisen
vaatimattomia. Mainonnan lähes
täydellinen pur.ttuminen liittjl
tavaroiden niukkuuden kauteen.
Nyt kun kulutnstarvikkciden sar
jatuotunlo laajenee nopeasti, m-ai
noilla on tulossa elinvälttämättö
myydcksi sekä teollisuuslaitosten
että ostajien kannalta. Pravda
täyttänyt uudistuslupauksiani, jotka
olin antanut Dominikaanisen tasa­vallan
väestölle vaalitaistelun aika­na.
Kun.selostin hänelle lyhyesti sitä,
mitä sinä päivänä t.ipahtui, ymmärsi
puertoricolainen johtaja, miksi la^
linalaiscn Amerikan kansat ovat'vai
lankuniouksen partaalla. Se on val-
Icjnkuinousta, joka tulee kerralla
lopullisesti pyyhkäisemään ..suurten I niitä voidaan ostaa.
näyttää tänään "vihreätä valoa"
mainonnalle laajassa artikkelissa,
jossa "myös kerrotaan niistä käy
tännullisiätä toimenpiteistä, joihin
Neuvostoliiton talouden piirissä
on viime aikoina, mainonnan jär
jestäniistksi ryhdytty.
llalLtuksen kauppakomitoan yh­teyteen
on muodostettu mainontaa
johtava järjestö ja useilla alueilla
on jo muodosteltu mainontaneuvos-toja;
joihin kuuluu teollisuuden ja
kaupan edustajien ohella huomatta­vassa
määrin myös taiteilijoita.
Pravdd kehottaa kirjailijoita ja ru­noilijoita
antamaan oman panoksen­sa
mainontaan ja selittää, että ny-'
kyajan neuvostorunoilijat eivät riit­tävässä
mää<rin seuraa Vladimir
Mjakovskin esimerkkiä. Majakov^
ski.oli sekä suuri runoilija että suu­ri
mainosmies. — Ostajalle on erit­täin
tarpeen säännöllinen asiantun­teva
infornlaatio tavaroiden laadus­ta,
niiden hyvistä puolista, käyttö­mahdollisuuksista
ja siitä, mistä
Mainonnan
iTi;i:inoniistaJicn, liikemiesten ja y-limmdn
keskiluokan vähemmislöval
lan meidän pallonpuoliskollamme
ja tekemään lopun myös sitä palve­levista
sotilasryhmittymistä.
Tämä valUinkumous epäonnistui
Kuubassa, koska se suistui kommu­nismin
. raiteille: Demokraatt.en
tehtävänä va]lankumoukses.sa on
huolehtia siitä, ettei liike etäänny
demoki-aattisista periaatteista. Mut
ta pelkään, .että on oleva miltei
mahdotonta estää tulevaa latinalai
sen Amerikan vallankumousta ole­masta
verinen, tuhoava ja pitkälli
nen.
-^Sanokaa mitä sanotte, mutta kyllä taideteokset meidän seu­rassamme
ovat parempia!
tehtävänä on olla näiden tietojen
luotettavana lähteenä, kirjoittaa
Pravda.
Lehti huomauttaa myös, että joi­denkin
mielestä vain huonot tava­rat
tarvitsevat maincäta ja kumoaa
t:;män väitteen. Hyvin.harvat ihmi­set,
tietävät esimerKiksi. millä la­voin
poikkeavat toisistaan Neuvos­toliiton
markkinoina nykyisin ole­vat
lukuisat jääkaappi- ja pesukone-mei-
kit.Kiittämätlömäsli"* tunnetaan
lehden inuky;in myös uusien kemi-
;infuoltei(.en käyttötapoja..
Neuvostoliitossa harjoitettavan
mainonnan välineinä.ovat ja varsin­kin
tulevaisuudessa tulevat olemaan
samat menetelmät kuin muuallakin
maailmassa: näyteiikkunat, julisteet
hintaluettelot, pakkaukset, mai.-ios-valot,
ilmoituk.set lehdissä, radiossa
elokuvissa ja televisiossa. Lehti sa­noo,
että tähänastinen mainonta
on oUul yksipuolista. Siinä ei ole
ollut kekseliäi.syyttä eikä kiehto­vuutta
ja sen vaikutus ihmisiin on
ollut vähäinen ja kehottaa otta­maan
oppia ulkomaisilla mainosa-:
lan yrityksiltä:
Sitä ja tätä
MUINAISMUISTO
Kun eiäs mies meni hakemaan
henkivakuutusta, niin vakuutusasia­mies
kysyi:
"Onko teillä auto?" ,jr.
"Ei ole," vastiisi vakuutuksen a-noja.
'•Lennättekö te?"
"En."
'•Pahoittelen,' sanoi vakuutusasia­mies,
"me emme vakuuta enää jal-kamiehiä.'
PÄIVÄN PAKINA
POLIITTINEN LUU KURKUSSA
Helppoa ei ole kenelläkään —-
eikä liioin Britannian työväenpuo-lueen
hallituksella.
Kaikki merkit viittaavat siihen,
että sikäläisen työväenpuolueen
hallituksen kurkkuun _on mennyt
poliittinen luu,
Yhtäältä on ilmeistä, että työ­väenpuolueen
hallitus on kaikkea
muuta, muttei iloinen niistä hyök-käyksistär
mitä Yhdysvaltain ase-voimat
nykyään suorittavat Viet-namissa
ja Dominikaanisessa ta­savallassa.
Mutta toisaalta Britannian hai-litus
ei halua ainakaan tässä vai­heessa
rikkoa suhteitaan Yhdys­valtain
hallituksen kanssa koska
oletetaan, että Britannian impe­rialismi
voi vielä ennen pitkää
tarvita "ymmärtämystä" ja ehkä
apuakin kiistassaan Indonesian
kanssa.
Tästä johtuu meidän käsittääk­semme
se, miksi Britannian työ­väenhallitus
antaa julkisen "hy­väksymisensä"
Yhdysvaltain im­perialistien
hyökkäyksille Vietna­missa
ja Dominikaanisessa tasaval-lassa,
ilmaisten kuitenkin aina
"mutta." varaukijen, eli katsomuk-sen,
että työväcnhalUttis kannattaa
rauhan palautumista yleensä.
"Vaikka me canadalaiset toivom­me,
että meidän oma hallituksem­me
olisi puhunut päättävämmin
pikkumaiden itsemääräämlsoikeu-dea
puolesta ja Yhdysvaltain
hyökkäysoperatioitii vastaan, niin
tässä yhteydessä g^^kuitenkin. to­dettava,
että pääministeri Pear­son
ja hänen hallituksensa on sit­tenkin
esittänyt u.seampia varauk^
sia ja epäilyjä USAn hyökkiiyspo-liliikasta
kuin Britannian työväen­hallitus—
mikä seikka luettakoon
kaikesScK vaatimattomuudessaan o-man
hallituksemme ".plussaksi" eli
hyväksi puoleksi.
Mutta palatkaamme Britanniaan.
On sanottu, että politiikanteossa
löytyy kummallisia vuodekumppa-neita.
Niin on myös asia tässä ylitoy
dessä: Rulivanhoilliset brittiläiset
päivälehdet ovat tässä ilmeisesti
lähempänä tavallista kansaa ja sen
toivomuksia kuin vastavalittu työ-väenhalljtus!
• Tosiasiassa brittiläislehdistö ko­konaisuudessaan:
on omaksunut
arvostelevan asenteen siitä kun
Yhdysvallat järjesti hyökkäyksen
Dominikaanisen tasavallan , qlik-faattorijunttan
horjuvan vallan
"pelastamiseksi".
Ilman muuta on .selvää, että
Britannian työväenlehdet ovat
tuominneet jenkkien uusimmankin
hyökkäyksen. Samoin ovat mene-telleet
kaikki vapaamieliset ji\
keskiistalinjaa seuraavat liberaav
lion lehdet.
Mutta jotakin erikoista on kai­keti
siinä kun ns. "vakavatkin"
lehdet, miksi torolitolaisen Globe
and Mailin Lontoon kirjeenvaih­taja
Alan Harvey sanoi tässä päi­vänä
muutamana Britannian luu-kuivia
oikeistolehtiä, ovat Domi­nikaanisen
tasavallan asioissa
enemmän vasemmalla, kuin ny­kyinen
työväenhallitus?
Lontoolainen Sunday Times sa­noo
Yhdysvaltain "kommunistivas-täisen
ohjelman auttavan pitkän
päälle kommunisteja, huolimatta
siitä, mitä "hetkellisiä etuja" Wall
SIroetin hyväksi sen avulla nyt
saadaan. ,.
Mainittu "vakava lehti" esittää
Dominikaaniseen tasavaltaan teh-dyslä
hyökkäyksestä kolme vasta­väitettä:
'
— Pitkän seipään ohjelma Lati­nalaisen
Amerikan niiiissa aihcut-tna
toisenlaisia lopputuloksia, mi­tä
sillä odotetaan;
-— Presidentti (Johnson) näyt­tää
tehneen vanhan virheen yhtä-läislyttämällä
anti-kommunistisuu-den
vapauden kanssa:
— Presidentti (Johnson) näyt­tää
palaavan avoimesti siihen kan­sainvälisten
ongelmien käsittely-suuntaan,
missä edesmennyt .lohn
Foster Dulles vei niin kyseenalais­ta
roolia.
Toinen konservatiivinen lehti,
SunrfäirTelegram, omaksuu "mut­ta"
asenteen selittämällä, että olisi
"tyhmyyttä". Britannian kohdalta
omaksiiä presidentti Charles de.
Gaullen tavoin kielteinen asenne
Yhdysvaltain ulokopoliittisiin ve­toihin,
'mutta on ymmärrettävä
että tämä (hyökkäys Dominikaani,
seen tasavaltaan — K) on uusi
kuolettava isku YK:lle . . ."
Talousmiesten lehti "The Eco­nomist"
sanoo "huolestuttavaksi"
sitä. kun maailman voimakkain
mjia. Yhdysvallat, antautuu häti-köiden
turvallisuus-ensin toimen­piteisiin.
Kelpaa sitä "sosialistien",
työväenpuolueen johtajain, lukea
tällaista tekstiä konservatiivien
lehdistä aikana, jolloin heillä it­sellään
on poliittinen luu kurkus­sa,
kuten sanottu, r - Känsäkoura.
/