1973-09-05-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SFvu 4 " 'KeskiviSkko, syyäk. 5 p. — Wed., Sept. 5. 19.73
Urheilua
SUOMI VOfm RUOTSIN
YLEISURHEILUMAAOTTELUSSA
Kuten ennakolta povailtiin, mm.
Ruotsin maajoukkueen johtaja Stig
eli Stickan Petterson, Suomi voitti
jälleen Ruotisin yleisurheilumaaotta-lussa
Tukholman Stadionilla.
Varsinaisia tilastotietoja viimeiseltä
päivältä ei ole lehtemme painoon
mennessä käytettävissä, mutla_Suö-men
voitto 'tiedetään. Tätä ennen
Suomi on voittanut perinteellisen kilpailijansa
kolmena viimeksikulunee-na
vuonna 41—60 pisteen erolla.
•Nj-t on piste-ero ilmeisesti pienempi.
Lauantain( ensimmäisen päivän i l tana)
kilpailujen jälkeen olivat miesten
kohdalta puntit tasan 102,5 pisteen
tuloksella kummallekin maalle.
Myös naisten puolella oli tasaista,
silla suomalaiset -johtivat vain 43
Vanhan tavan mukaan kuuluvat
myös protestit kuvaan. Asko Pesosen
. piikkareista jättivät ruotsalaiset
korkeuskilvan jälkeen vastalauseen.
1500 metrin kovan käsirysyn
jälkeen sekä Suomi että Ruotsi vaativat
tilannetta selvitettäväksi.
Muita tuloksia-
Kuula: 1) Reijo iStahlberg S 20.43
emo-ennätys), Hans Almström R
19.87; 10,000 m; 1)"Lasse Viren
S 28.25,9, Seppo Nikkari 28.25,56
Arno Ristimäki S 28.32,33 (TULn
ennätys), 100 m^ Christer Carpen-borg
R 10,48, Raimo Vilen S 10,58
korkeusAsko Pesonen S 21X. Lassä
ViskarrS Rune Almen R 214: moukari
Heikki Kangas S 69,78 Sune
Blongvist R 68.00; pituus Tapani
Taavitsainen S 759, Ari Väänänen
754; 4x100 m R 40.40, Suomi 40.44.
Ensimmäinen päivä vietiin lävitse
hienoissa sääoloissa. Stadion, oli täpötäynnä
ja vanha, tuttu ralli riehui saalis melonnan Pohjoismaiden mes-
MONA LISA 11.0 SE
Mona-Lisa Pursiainen pinkoi naisten
100 metrin juoksun SE:n ajalla
11.0 Helsingin olympiastadionilla.
Tulos nosti Pui-siaisen jaetulle toiselle
sijalle maailman kaikkien aikojen
tilastossa. Edellä on vain
DDRn maailmanennätysnainen Re^
nate Stecher.
Seppo Saranpää ampui Saarijärven
Ampujien mestaruuskilpailuissa
väkipistoolilla tuloksen 583, mikä on
pisteen parempi kuin virallinen ME.
Viisi mestamutta oli suomalaisten
katsomossa.
Ruotsin avaus miesten lajeissa oli
murskaava, mutta loppu sujui suoma
laista merkeissä. 110 aidoissa otti
Ruotsi kolmoisvoiton.
Naisten lajeissa : yksinäisiä tahtia
olivat Mona-Lisa Pursiainen ja Tuula
Rautanen. Mona oli 100 metrillä
ylivoimainen' ajalla 11.3 ja Tuula
taruuskilpailuissa Hämeenlinnan Ka-tumajärvellä.
Canadalaislajeissa Timo
Grönlund asettui kolme kertaa
yksikköjen lähtölinjalle. Yhtä monta
kertaa Grönlundin loppuveto riitti
mestaruuteen saakka. Ilkka Num-misto
osoitti kajakkiyksikköjen 500
metrillä olevansa pohjolan nopein
meloja. Toisen mestaruutensa Num-
Vastaus ibmisk. baudankaivajilte
kumoaa inalthuslaisuus-ennusteet
Mikä odottaa ihmi8ki«»ta«uf:ÄX''
vuosisadan lopulla? Kysymys askarruttaa
kapitalismin maissa monia
taloustieteilijöitä, sosiologeja
ja politiikkoja. Pyrkien antamaan
panoksensa vastauksen löytämiseen
Ranskan televisio järjesti kes-kusteluluontoisen
lähetyksen, jo-lioiv
osallistui tulevaisuuden ongelmia
tutkivia, asiantuntijoilta sekä
Euroopan talousyhteisön (EEGn)
komission puheenjohtaja Sicco
MansliQlt, joka- on ennustuksillaan
ehtinyt ansaita "uuden" Malthuk-sen
maineen.
Ihmiskunta, hän sanoi ranskalaisten
televisiokatsojien puoleen
kääntyen, kulkee. katastrofia kohti
ja vuonna 2000 voi tulla maail-kapitalismin
puolustajat yribtävät
sivuuttaa vaitiololla sosialismin
maat, missä ei ole pitkään aikaan
oliu^ sijaa toivottomuiudelle ja pessimismille
ja missä kansat rakentavat
varmoina tulevaisuutta.
Mitä tulee pessimistisiin ennustuksiin
väestön kasvun ja elintarvikkeiden
riittämättömyyden raskaista
seurauksista, niin he yksinkertaisesti
toistavat englantilaisen
taantumuksellisen taloustieteilijän
T. Malthuksen ennusteluja, jotka
mai-xismin-leninismin klassikot
ovat murskanneet ja todellisuus ku
monnut. Malthus yritti jo XVIII
vuosisadan lopulla ja XIX vuosisadan
alussa todistaa, että "liikaväestön"
ja työtätekevien kurjuu-
I man loppu. Maailman väestö li- den syyt eivät piile kapitalismin
i sääntyy nopeassa tahdissa; mutta ! taloudellisissa laeissa, vaan luon- j
Toisen pesämiehen tehtäviin kuuluu etlä hän osaa
mennä pois tieltä, kuten Paul Popovich, Chicago
Cubs:sta tässä näyttää väistäessään Dodgersien
Willie Crawfordin,
HIILiPAROONIT EIVÄT HALUA KORJATA
KUOPPIAAN YHDYSVALLOISSA
! raaka-ainevarat yhä vähenevät. II-Ima
ja vesi saastutetaan teoilisuus-
^ jätteillä, USA kohtaa ensimmäise-
• nä kuolettavan kriisin. .
i Hyvin vähän eroavat S. Mans-
I holtin ennusteluista niin sanotun
'Roomalaisen klubin johtopäätök-set.
Ryhmään kuuluu ryhmä italia-
' laisia tiedemiehiä-futurologeja. Ita
lialaisten, yhtiöiden Fiatin ja^OlJi
nonedellytyksissä, toimeentuleva-1
rojeii. riittämättömyydessä. I
Antaen oikean merkityksen'
väestön kasvun ongelmalle englantilainen
biologi A. Barnett kirjoittaa
kirjassaan "Ihmisen biologia",
että nykyään maailmassa viljellään
vain 10 prosenttia maa-alasta,
vaikka olisi mahdollista viljellä
yli _30 prosenttia maasta.
yhteiskunitamme uudistaa luontoa
ihmisten lisääntyvien tarpeiden mu
kaisesti .heidän fyysisten ja henkisten
voimiensa harmonisen, kehityksen
mahdollisuuik^ia vastaayas'
ti.
- Ranskalainen viikkolehti France
Nouvelle on antanut Ihmiskunnan
haudankaivajille ansaitsemansa
vastauksen. Se paljasti päättäväs-ii
kapitalismin puolustajien yrityk-
.5et siirtää aikansa eläneet kapitalistisen
järjestelmän paheet koko
ihmisyhteiskunnan niskoille. Elämä
ei voi olla inhimillisempää, aika-kausjulkai.
su kirjoittaa, niin kauan
kun kourallinen ihmisiä ,joiden ainoana
ohjesääntönä on voiton saan
ti, tekee päätöksiä, jotka koskevat
mil.1oonia työltätekeviä. Vastuu kapitalistisen
maailman onnettomuuk
sista kantaa kapitalismi, tuotantovälineiden
yksityisomistus.
R. Serebrjannikov, Tass.
vetin sekä länsisaksalaisen Volks-! Käyttämällä hyväksi nykyarkais-
' \vagen-konsernin antamasta tehtä- ten tieteiden .saavutuksia, ciede-
• västä he valmistivat selostuksen i mies osoittaa, voidaan turvata no-i
sosiaalisista .ja taloudellisista nä-' pea edistys ja jos sitä ei vielä oi?,
leiskautti pituudessa kovan sarjansa | misto meloi Kari Markkasen kanssa
parhaalla 650. kaksikoiden 1,000 metrillä.
URHEILUPAKINAA
Hannes Kolehmaisen, legendaa-j Suomen juoksu noussut valtavalla
rinen juoksu Tukholman olympia-| kohinalla ja,innostanut uusien voi-laistssa
1912 varsinkin ranskalai- '"'<^" " O " ^ ^ " " ^"ä puolentunnin
„: ; . alittajia on nyt kympiHä-suuri liu-sen
suurjuoksijan Jean Boumin 1 , ^ .•
: (ia. Tar\'.tsemme vaan innostavia
voittaminen oOOOm muiden juoksu i täräyksiä että ihminen uskoo omiin
jen ohella, oli Suomen koko kan-1 3:ihen ettei ole muuta
salle sellainen herättävä tirheilul-. ^^^^^ j^^jp^jj^^ säälinen
tapahtuma joka innosti ko-' jj^^tön harjoitus tieteellisellä poh-ko
kansan kuten jo edellä mainit- jalla jota lääketiede ja muu palve-sin
suurtöihin joka jatkui uljaana, Heitoissa, kuulassa, kiekossa,
monissa olympiakisoissa ja jatkui; ^^^i^kin keihäässä on nousu
juoksuriritamalla varsinkin Nur-I ^^^^^^^ gp ^.^^-.^
men Paavon jjaa muiden työnä!
muillakin urheilun aloilla. Tarvitaan
Siis "aatteen nostattajia" olipa
kysymyksessä mikä tahansa.
Mutta sitten tuli takatalvi maailman
kuuluisalle suomalaiselle
kautta maailman tunnetulle juok-on
noussut kun sieniä sateen jälkeen.
Siitonen on kahdesti, ollut
18 sentin päässä Wolfennanin uudesta
maailmanennätyksestä ja on
vain ehkä hetkinen kun onnensat-tuessa
ennätys on hänen nimissään.
Hyvin on muiden ohella hei-
Avokaivosteollisuuden . valvomista
tähtäävä ankara lakiehdo-aen
kannattamaan, maanparan-nusvaatimukset
eli standartit
asettamaan lakiehdotuksen hylkäämistä
heti, enää aikaa hukkaa- kuluvan vuosisadan lopulla.
Aikana jolloin olet ehtinyt, lukea
tämän kirjoituksen viimeisen
lauseen." avokaivos-miehet ovat
kerinneet nakertaa paljaaksi yhden
eekkerin lisää Yhdy.svaltoja.
Ympäristösuojelutoimiston (En-vironmental
Protection Agency)
mukaan j_vphilikaivostyöläisetjyr
sivät viikossa 4.680 eekkerin kokoisen
alueen. Tämä merkit.see yli
668 eekkeriä päivässä tai noin.27
eekkeriä tunnissa — vähän alle
yhden eekkerin jokaisen kahden
minuutin aikana.
Hiilen kuorijat jättävät jälkeensä
kuunmaiseman, jota on
vaikea kuvailla. Se olisi oivallinen
paikka maailmanloppua esittävän
filmin kuvaussijainniksi. Avokai-vanto
on asioita tuntevan Ken
Hechlerin mukaan "maapallon
syöpä . . .tauti mikä juontaa alkunsa
meidän energiahimostum-me
rahan halvimmalla hinnalla, i Päästä voitolle ympäristökriisistä
välinpitämättömänä,. ..yhteiskun-1 Kaksi kysymystä kaipaa vastaus-nan
kustannuksilla palttua lyö-i ta: Tarvitseeko Yhdysvallat sel-kymistä
vuoteen.2000 asti. Meitä
odottaa lähitulevaisuudessa, selo-v
niin se ei ole seuraus väestön kas- i
\aista, vaan. tulos kapitalistisen
järjestelmän vararikosta. A. Bar-1
ttdd
L I M I T E D
"Kukkasovitelmamme
erikoisalamme"" ~
PUH. 485-2918
1G95 Bayvlew Ave.
(LjyieUä Eslinbonia)
T O R O N T O . O N T.
tus kuoli viime kongressissa. | tuksessa sanotaan, liikaväestö.
Useita lakialotteita on nyt odot-1 luonnonvarojen ehtyminen, teolli-j.nett on sitä mieltä, että valtavien
tamassa. Yksi niistä on Hechlerin 1 suus- ja maataloustuotannon lasl<u. j sotavarustelumenojen; supi&tami-esitys,
jossa pyydetään hallitiik-' viljelysmaan riittämättömyys ja | nen Englannissa, USAssa ja mu=s-)
ympäristön saastuminen'teor.isuu-s-j sa kapitalistisissa maissa sekä tie-1
jätteillä. Roomalaiset profeetat 1 teellisen suunnittelun käytäntöön- |
ennustavait miltei maailman loppua
matta. Hiiliteollisuuden edustajat
puolestaan varoittavat ja uhkaavat
sähkövoiman supistamiselLi,
jos heidän toimintaansa kielletään
tai avohiililouhinnalle as^te-
On todettava, että pessimismi on
vjime vuosina huomattavassa määrin
vallannut monet tiedemiehet ja
poliitikot Länsi-Euroopan maissa.
ottaminen voisi turvata pitkäksi |
aikaa oikean määräsuhteen väestön
ja elintarvikkeiden välillä. i
Ympäristön rikollisesta saastut- •
tamisesta kantavat vastuun kapita- >
listiset . monopaliyhtymät, jotka •
ÄLÄ VÄLITÄ —
anna Heynon välittää!
HUOM! Uusi Puh. Numero
Soita 923-4002
ROLF HEYNO
REALTOR
890 Mt. Pleasant nd., ApL 1404
Toronto 12, Ont.
Täysivaltainen suomalainen
kiinteistövälittäjä
Toronto Real Estate Boardin ftatn
taan liian vakavia esteitä, toisin ] pitävät, yllä -kapi/talistisissa mais-sanoen,
jos ihmisen kuopittama jsa puhjennut finanssi- ja talous-.
kriisi, työttömyyden kasvu, hinto-
Heidän pessimististä mielialaansa i voittojen tavoittelussa eivät anna
varoja teollisuustuotänhonvahin-maa
on täytettävä ja tavoitettava
luonnolHseen tilaansa liian, suurin
kustannuksin.
Tämän seurauksena lakiehdotus
gollisten jätteiden
saastuttavat niillä
poistamiseen;
meriä, jokia.
sulle. 36 vuoteen ei nähty suoma- tänyt myöskin TULin Hovinen na-laisen
juoksijart nousevan o'.ympia-lasisissa
palkintokorokkeen korkeimmalle
askelmalle kun viimeksi
oli voitettu ^Berliinin kisoissa 1936
kolmoisvoitto kymppiä Salmisen,
Askolan ja Iso-Ho'.lon toimesta.
Luultiin jo juoksu-urheilun menneen
"maan : rakoon". Tuotettiin
maailman . kuuluisa valmentaja
Arthur Lydiard kohentamaan suomalaisten
juoksukuntoa. Mies ei
kelvannut vaan sai kylmät moitteet
ja potkut ettei hänen salaisuuksillaan
päästä juoksukuntoon.
Mutta Viime kesän Munchenin
olympialaisissa tapahtui samanlainen
tärähdys ja suomalaisten sydämiä
nostattava tapaus kun Tuk-holmasBa
1912. Suomen kansa
hämmästytti samalla tavalla. Se
herasi näkemään ja toteamaan ett
ä kyllä suomalainen pystyy vieläkin
juoksemaan ja nousemaan
maailman aivan eliitien joukkoon
jots^/ todisti Lasse Virenin kaksi
kultamitallia suomalaisten entisill
ä paraatimatkoilla 5 ja 10 km.
: Ja' Vasalan kultamitali 1500m. ja
Virenin kympin juoksun dramaatti-
TSen kaatumisen jälkeen vielä uusi-jMäilinanemiä
Njjt tunnustettiin että sittenkin
Xiyiiiardin tekemä pohjatyö kan-
: toi Adebnää. Tämän jälkeen on
M TAXI
^^'apiomA ninrvAT A^uKir
P|j>--Pidi. 345-5461.
kattuaan uuden ennätyksen 88.52.
Moukarissa on päästy maagilliseen
rajaan 70 m. Kankaan heittäessä
70.60. Samoin kuulassa: on
ylitetty 20 m. raja ja kieikossa
lähestytään 70 metriä hiljalleen.
Tässä olen vain välähdyksittäin
kosketellut suomen urheilun nousua
joka on tosiasia. Pitäisi puhua
naistenkin urheilusta mutta pa
kina on jo muutenkin venynyt liian
pitkäksi.
. Suomen hiihto orf montunpoh-jassa
ja sillä yksi maailman huippuluokan
hiihtäjä Kurikan maailman
pisin hiihtääjä, Juha Mieto.
Muu taso murtomaahiihdossa on
heikko mutta nousenee sekin kun
uskomme lujaa. Sensijaan naisten-hiihto
on korkealla kansainväliset
lä tasolla jossa kirkkaimpana tähtenä
jatkuvasti on loistanut Marjatta
Kajosmaa, hjrvänä säestäjänä
Helena Takalo ja nuori Kajosmaan
mantltelinperijä kuten uskon, Jurvan
Hilkka Kunftola ja jnuut naishiihtäjät.
Miettinen yhdistetyssä
on ollut luotettava.
Toivotaan- ensi talvelta uutta
nousua ja uusia tähtiä valmistumaan
tänne Montrealin kisoihin.
Puhutaan toisten jos jaksetaan.
Tekonimus.
AMPIAINEN OLI
HUKUTTAA MIEHEN
Wi€a — Ampiaisen pistos oli
vähällä hukuttaa Josef Kounty-ni-njusen
miehen. Hän oli autollaan
den."
. Hechler on demokraattien kon-gressimies
West Virginiasta, valtiosta
jonka talous perustuu hiili-jättiläiseen:
Tästä huolimatta mr
Hechler haluaa hiilen avokaivuun
lopetettavaksi. Yhtä huomiota herättävästi
Yhdistyneitten Kaivostyöläisten
liitto (UMW) on pyytänyt
kieltoa, mikäli häirittyä maata
ei voida asiallisesti paikata ennalleen.
Avokaivanta on melkein yhtä
vanhaa kuin mäet, joita se tuhoaa
Hiili korjattiin Kentuckyn kukkuloiden
rinteiltä ja kuljetettiin
lauttaamalla kaupunkeihin polttoaineeksi
jo niin varhain kuin 1800
Vuoteen 1825 mennessä käytettiin
muulin vetämiä kaapimia
pintahiilen peittäneen katemullan
irroittamiseksii Vuonna 1877 höy-rylapio
sai työkseen hiilen rohmuamisen
Pittsburgin lähistöllä.
Kansasissa. Ja vuoteen 1905 mennessä
täysin mekanisoitu avolou-hintakaivos
avattiin Laurel kaun-tissa
Kentuckyssa. Tänä päivänä
teknillinen viisaus on synnyttänyt
sellaisia koneita kuin kahdeksan
kerroksen korkuisen "Gfem of
Egypt" (Egyptin jalokivi-nimisen
maanno^urin, jonkinmoisen jät-tiläiskopion
suomalaisten nimittämästä
"Hullu-Jussista"), joka
haukkaa maata uima-altaiden kokoisina
puraisuina.^.
jen nousu ja inflaatio. He ennusta- järviä, ilmaa ja maaperää. j
vat loppua koko maailmalle eivät- Erotuksena kapitalistisista mais-I
kä näe ulospääsyä kerkevistä risti-1 ta Neuvostoliitto ja miiut sosialis-!
on joutunut Washingtonissa risti- i riidoista historian tuomitseman ka-1 tiset valtiot ovat ryhtyneet tarmok.;
tuleen voimavärakriisin yrittäessä pitalistisene yhteiskunnan o:osuh-{kaisiin toimenpiteisiin ympäri.^tön :
teissä. Heidän ennustustensatar- i sujelemiseksi, huolehtivat; luonnon-1
koituksena on johtaa harhaan työ- j suojelusta sekä/työ- ja elinolojen |
tätekevät, jotk?/taistelevat oi'k£uk-!tervehdyttämisestä. .Esimerkiksi;
siensa puolesta, sekä kylvää työ-{ SNTL:ssä on saatettu voimaan la-j
väenluokan keskuuteen epäilystä | kr luonnonsuojelusta, valtion sani- j
sosialismin puolesta käytävän tais- teeCtiläinsäädäntö veden, ilman ja j
telun menestyksellisestä- lopputu- ] maaperäfl. suojelemisesta. Sosiähs-j^
loksesta. ! tisellayaltiollä on reaaliset mahlaisen
halvan energian yltäkylläisyyttä?
Onko se halukas repimään
maan päästäkseen siihen
käsiksi?
Runnellun maan korjaaminen
on yksi tapa, jolla voidaan jatkaa
maan "ryöstöä" hiilestä. Mutta
kuopitetun maan saattaminen ennalleen
on monimutkaisempaa ja
kalliimpaa kuin yksikään on ajatellut.
Tosin maan korjaustyö on
ollut tuloksellista Euroopassa,
mutta se on, ainakin erään asiantuntijan
käsityksen mukaan, tapahtunut
"erittäin yksityiskohtaisesti
tarkan suunnittelun tuloksena
. . . Euroopan järjestelmiä
ei: voida mitenkään verrata
amerikkalaisten valvontaan."
Avokaivosomistajien
saavutukset maan korjaamisessa !
eivät ole rohkaisevia. Maan suo^
jelupalvelu iThe Soil Conservar
tion) arvioi viime vuonna, että
avokaivanta on raiskannut maata
yli 7,800 neliömailia. Myös satelliittivalokuvia
silmäiltäessä, muuan
geologi tuli äskettäin siihen
tulokseen, että "90 prosenttia
avokaivantomaista oh edelleen
maan paikkausta vailla".
— Työmies-Eteenpäin.
VIKING FOODS
& IMPORTS
Saomalaisten lihajalosteiden
valmistaja Torontossa
133 Laird Dr.. Toronto 17, Ontario
Puhelin 425-0450
MjTmme kaikkia laatuja tuoretta
lUiäa, Liha jalosteita. säi]yk]cei't&.
juastoja. leipää y.m. ruokatavanoa
suoraan tehtaalta.
KLSS-.UJKIOLOAJAT:
Maanar.t.—iieskiv. 8-6, Torstai 8-7
Prrj:iniai 8-8, Lauantai 8-2
Siksi ei olekaan satunnaista, et-} doUisuudet taltuttaa luontoa tuta
järkeillessään tulevaisuudesta ! hoavat voimat. Sitä paitsi meidän
LYHYESTr SUOMESTA
Helsinki — Eduskunta kokoon-i dioita ja televisioita sekä eräitä
tui maanantaina täysi-istuntoon, j talouskoneita; stereolaitteet. levy-
Syksyn kuumimpana ongelmana on ! soittimet, jää- ja pakastekaapit
tunnetusti Suomen ja EEC:n so-; pesukoneet, ompelukoneet ja näi-pimus,
jota hallitus ilmoituksensa ihin verrattavat talouskoneet.
mukaan ajaa valmiiksi ennen mar- ——— .
raskuun loppua. Siihen liittyvät Submeh kauppavaje on jatku,
kynnyslait eli suojalait—, ensi: vasti syventynyt. Tammi-heinä-menheet
suoden budjetti ja muut tärkeät j kuussa vajeen kokonaismääräUsi
tuli 1,322 milj. markkaa. Viime
- — . ! vuonna vastaavaan aikaan vajeen
Suomen papariteollisuuspiirteistä i suuruus oli vajaat puolet tästä,
annettujen arviointien mukaan.i eli 587 milj. markkaa. Viinie vuö-yleismaailmallinen
paperipula jat-! desta vienti on kasvanut 13^ mut^
kuu vielä pitkän aikaa. j ta tuonti peräti 22 prosenttia 7
— — ! ensimmäisen kuukauden aikana, to
Itämeren kailastusta ja elollisten detaan tullihallituksen katsaukses-luonnonvarojen
säJlyttämistä kos- i sa
keva kokous alkoi Gdanskissa
Finn Home Bakery
And Delicatessen
Raili ja Eril{ Sahlsberff,
omistajat
Puh. 463-3331
281 nanforth Ave., Toronto. Ont.
Valmistamme suomalaista ruoka-ja
kahvileipää, liha. ja kaalipiirakolta,
eri laatua täytekaakknja^
Myymme myös snomalalsia makkaroita.
Juustoja, sillejä Ja makeisia
sekä maksalaatikkoa, kaali-käärylöilä.
silli. Ja perunasalaattia.
TILATKAA
VAPAUS
lafliniiiiitKiiiiiiiiiiiiiaiiiiiiiiiinniiiiiiiiiiiiaiiiiiiiiiiunii uniiiiiiiiuua!!
KIRJOITUKSIA JA KUVIA
JOULU-JULKAISUUN
ajelulla Tonavan vorrcdf^ kun ampiaisen
pistoksen johdosta auto
l ^ i kontroilistÄ ja syöksyi jokeen.;
I Perinteellinen Joiilu-julkaisu ilmestyy tänäkin syksynä 1
I Canadan ja Yhdysvaltain «uomalaisten yhteistyön tuloksena. |
I Avustajien kirjoituksia, kertomuksia, runoja jä' muistelmia 1
1 sekä muita kirjoituksia ja varsinkin kirjoitusten ^yhteyteen 1
1 sopivia knvia otetaan kiitollisuudella vastaan. Kuvat palaute- 1
I taan, jos lähettäjä niin haluaa. |
1 Kirjoitukset ja kuvat pitäisi saada julkaisun toimituksen
1 käyteitäväksi mahdollisimman Mkaisin tai viimeistään lokä-
I kuun 15 päivään mennessä. Lähettäkää ne osoitteella:
1 JOULU,
I . . Box 69,
I Sudbury, Ont.
syysk; 4 pnä ja kestää saman kuun
14 päivään. Suomen valtuuskun-an
puheenjohtajana tässä kansainvälisessä
kokouksessa on maa- ja
metsäteollisuusmtnisteri Meimo Lin
na.
Urho Kekkonen
S.C.A. URHEILULIITTO
virkailijoiden osoitteet:
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 IIiawatha Rd! Toronto, Ont
Puhelin 466-8815
Rahastonhoitaja: Lauri Penttinen
226 McKee Ave., Willowdale. Ont
Puhelin 231-8076
Puheenjohtaja: Ake Hnnnakko
90 Neville Park Blvd.
PuheUn 691-6195
Toronto 13 Ontario
Neuvostoliitosta tilatuista sähkö-vetureista
saapui ensimmäinen Suo
meen maanantaina. Nyt annettujen
tietojen mukafin näitä sähkö-yetureita
tulee Suomeen vielä 6
kappaletta tänä vuonna.
Ramnuii
Maan heikentyneen maksutaseen
— kauppavajeen peloittavan kasvun
_ vuoksi, astui hallituksen
viikko sitten tiistaina antaman asetuksen
perusteella tilapäinen tuon-tisäännöstely
voimaan Suomessa.
Tämä säännöstely koskee joukkoa
ns. kestokulutustavaroita, mm.
henkilöautoja, moottoripyöriä, veneitä
ja niiden moottoreita, ra-
Neuvostoliitossa
Helsinki — Presidentti Urho
Kekkonen matkusti, sunnuntaina
syyskuun l pnä lentoteitse Leningradiin
tapaamaan Neuvostoliiton
presidentti AlelkseiKosyginia.
Maanantaina Kekkonen ja Ka-sygin
siirtyivät Svetogorskiin, jossa
he olivat läsnä Finh-Stroi-yh-tymän
järjeaitänKässä peruskiven
muuraustilaisuudessa. '
Presidentti Kekkosen seuruee.
seen kuuluivat: 1. adjutantti Urpo
Levo, toimitTisjohtajä Kauko
Rastas, konsuli Kustaa Loikkanen,
yliluutnantti Teuvo Hirvonen ja
hovimestari Pekka Vilpas.
CSJ:n Osastojen
kokoukset
CSJ:n Toronton Osaston kokouk-sot
pidetään Johtokunnaii kutsusta
Don haalilla, 957 Bnxuf'
viev^ Ave.
Cafrn' Vancouverin osaston kuukausikokoukset
pidetään Uknd-mailaiatenhaa-
ffla 805 E. Ftttder
St;, jokaisen kuukauden toäsena
sunnitnitiaiina -keBo 12 pälvfiVä.
Kirjeenvaihto asoitteeiaa: 803
East PfiTider St.. Vancouver, B.C.
Puh. 254-3436 toS 255-1415.
CSJrn Sudburyn osaston kokoukset
pddetään kerran kuukaudessa
Johtokunnan kutsuista. Johtokunta
kokoontuu uaeänUtaln
asiain vaatleasa puheenjohtajan
.kutsusta. Kirjeenvaihto: ^
354, Sudbury, Out
CSJ:n Port Arthurin osaston kuukausikokoukset
tridetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä > keskiviikkona,
alkaen kello 7.30 i l l:
. Kirjeenvaihto Maitfeellst: 316
Bay St., Thundcr Bay. Ont
i :
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, September 5, 1973 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1973-09-05 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus730905 |
Description
| Title | 1973-09-05-04 |
| OCR text |
SFvu 4 " 'KeskiviSkko, syyäk. 5 p. — Wed., Sept. 5. 19.73
Urheilua
SUOMI VOfm RUOTSIN
YLEISURHEILUMAAOTTELUSSA
Kuten ennakolta povailtiin, mm.
Ruotsin maajoukkueen johtaja Stig
eli Stickan Petterson, Suomi voitti
jälleen Ruotisin yleisurheilumaaotta-lussa
Tukholman Stadionilla.
Varsinaisia tilastotietoja viimeiseltä
päivältä ei ole lehtemme painoon
mennessä käytettävissä, mutla_Suö-men
voitto 'tiedetään. Tätä ennen
Suomi on voittanut perinteellisen kilpailijansa
kolmena viimeksikulunee-na
vuonna 41—60 pisteen erolla.
•Nj-t on piste-ero ilmeisesti pienempi.
Lauantain( ensimmäisen päivän i l tana)
kilpailujen jälkeen olivat miesten
kohdalta puntit tasan 102,5 pisteen
tuloksella kummallekin maalle.
Myös naisten puolella oli tasaista,
silla suomalaiset -johtivat vain 43
Vanhan tavan mukaan kuuluvat
myös protestit kuvaan. Asko Pesosen
. piikkareista jättivät ruotsalaiset
korkeuskilvan jälkeen vastalauseen.
1500 metrin kovan käsirysyn
jälkeen sekä Suomi että Ruotsi vaativat
tilannetta selvitettäväksi.
Muita tuloksia-
Kuula: 1) Reijo iStahlberg S 20.43
emo-ennätys), Hans Almström R
19.87; 10,000 m; 1)"Lasse Viren
S 28.25,9, Seppo Nikkari 28.25,56
Arno Ristimäki S 28.32,33 (TULn
ennätys), 100 m^ Christer Carpen-borg
R 10,48, Raimo Vilen S 10,58
korkeusAsko Pesonen S 21X. Lassä
ViskarrS Rune Almen R 214: moukari
Heikki Kangas S 69,78 Sune
Blongvist R 68.00; pituus Tapani
Taavitsainen S 759, Ari Väänänen
754; 4x100 m R 40.40, Suomi 40.44.
Ensimmäinen päivä vietiin lävitse
hienoissa sääoloissa. Stadion, oli täpötäynnä
ja vanha, tuttu ralli riehui saalis melonnan Pohjoismaiden mes-
MONA LISA 11.0 SE
Mona-Lisa Pursiainen pinkoi naisten
100 metrin juoksun SE:n ajalla
11.0 Helsingin olympiastadionilla.
Tulos nosti Pui-siaisen jaetulle toiselle
sijalle maailman kaikkien aikojen
tilastossa. Edellä on vain
DDRn maailmanennätysnainen Re^
nate Stecher.
Seppo Saranpää ampui Saarijärven
Ampujien mestaruuskilpailuissa
väkipistoolilla tuloksen 583, mikä on
pisteen parempi kuin virallinen ME.
Viisi mestamutta oli suomalaisten
katsomossa.
Ruotsin avaus miesten lajeissa oli
murskaava, mutta loppu sujui suoma
laista merkeissä. 110 aidoissa otti
Ruotsi kolmoisvoiton.
Naisten lajeissa : yksinäisiä tahtia
olivat Mona-Lisa Pursiainen ja Tuula
Rautanen. Mona oli 100 metrillä
ylivoimainen' ajalla 11.3 ja Tuula
taruuskilpailuissa Hämeenlinnan Ka-tumajärvellä.
Canadalaislajeissa Timo
Grönlund asettui kolme kertaa
yksikköjen lähtölinjalle. Yhtä monta
kertaa Grönlundin loppuveto riitti
mestaruuteen saakka. Ilkka Num-misto
osoitti kajakkiyksikköjen 500
metrillä olevansa pohjolan nopein
meloja. Toisen mestaruutensa Num-
Vastaus ibmisk. baudankaivajilte
kumoaa inalthuslaisuus-ennusteet
Mikä odottaa ihmi8ki«»ta«uf:ÄX''
vuosisadan lopulla? Kysymys askarruttaa
kapitalismin maissa monia
taloustieteilijöitä, sosiologeja
ja politiikkoja. Pyrkien antamaan
panoksensa vastauksen löytämiseen
Ranskan televisio järjesti kes-kusteluluontoisen
lähetyksen, jo-lioiv
osallistui tulevaisuuden ongelmia
tutkivia, asiantuntijoilta sekä
Euroopan talousyhteisön (EEGn)
komission puheenjohtaja Sicco
MansliQlt, joka- on ennustuksillaan
ehtinyt ansaita "uuden" Malthuk-sen
maineen.
Ihmiskunta, hän sanoi ranskalaisten
televisiokatsojien puoleen
kääntyen, kulkee. katastrofia kohti
ja vuonna 2000 voi tulla maail-kapitalismin
puolustajat yribtävät
sivuuttaa vaitiololla sosialismin
maat, missä ei ole pitkään aikaan
oliu^ sijaa toivottomuiudelle ja pessimismille
ja missä kansat rakentavat
varmoina tulevaisuutta.
Mitä tulee pessimistisiin ennustuksiin
väestön kasvun ja elintarvikkeiden
riittämättömyyden raskaista
seurauksista, niin he yksinkertaisesti
toistavat englantilaisen
taantumuksellisen taloustieteilijän
T. Malthuksen ennusteluja, jotka
mai-xismin-leninismin klassikot
ovat murskanneet ja todellisuus ku
monnut. Malthus yritti jo XVIII
vuosisadan lopulla ja XIX vuosisadan
alussa todistaa, että "liikaväestön"
ja työtätekevien kurjuu-
I man loppu. Maailman väestö li- den syyt eivät piile kapitalismin
i sääntyy nopeassa tahdissa; mutta ! taloudellisissa laeissa, vaan luon- j
Toisen pesämiehen tehtäviin kuuluu etlä hän osaa
mennä pois tieltä, kuten Paul Popovich, Chicago
Cubs:sta tässä näyttää väistäessään Dodgersien
Willie Crawfordin,
HIILiPAROONIT EIVÄT HALUA KORJATA
KUOPPIAAN YHDYSVALLOISSA
! raaka-ainevarat yhä vähenevät. II-Ima
ja vesi saastutetaan teoilisuus-
^ jätteillä, USA kohtaa ensimmäise-
• nä kuolettavan kriisin. .
i Hyvin vähän eroavat S. Mans-
I holtin ennusteluista niin sanotun
'Roomalaisen klubin johtopäätök-set.
Ryhmään kuuluu ryhmä italia-
' laisia tiedemiehiä-futurologeja. Ita
lialaisten, yhtiöiden Fiatin ja^OlJi
nonedellytyksissä, toimeentuleva-1
rojeii. riittämättömyydessä. I
Antaen oikean merkityksen'
väestön kasvun ongelmalle englantilainen
biologi A. Barnett kirjoittaa
kirjassaan "Ihmisen biologia",
että nykyään maailmassa viljellään
vain 10 prosenttia maa-alasta,
vaikka olisi mahdollista viljellä
yli _30 prosenttia maasta.
yhteiskunitamme uudistaa luontoa
ihmisten lisääntyvien tarpeiden mu
kaisesti .heidän fyysisten ja henkisten
voimiensa harmonisen, kehityksen
mahdollisuuik^ia vastaayas'
ti.
- Ranskalainen viikkolehti France
Nouvelle on antanut Ihmiskunnan
haudankaivajille ansaitsemansa
vastauksen. Se paljasti päättäväs-ii
kapitalismin puolustajien yrityk-
.5et siirtää aikansa eläneet kapitalistisen
järjestelmän paheet koko
ihmisyhteiskunnan niskoille. Elämä
ei voi olla inhimillisempää, aika-kausjulkai.
su kirjoittaa, niin kauan
kun kourallinen ihmisiä ,joiden ainoana
ohjesääntönä on voiton saan
ti, tekee päätöksiä, jotka koskevat
mil.1oonia työltätekeviä. Vastuu kapitalistisen
maailman onnettomuuk
sista kantaa kapitalismi, tuotantovälineiden
yksityisomistus.
R. Serebrjannikov, Tass.
vetin sekä länsisaksalaisen Volks-! Käyttämällä hyväksi nykyarkais-
' \vagen-konsernin antamasta tehtä- ten tieteiden .saavutuksia, ciede-
• västä he valmistivat selostuksen i mies osoittaa, voidaan turvata no-i
sosiaalisista .ja taloudellisista nä-' pea edistys ja jos sitä ei vielä oi?,
leiskautti pituudessa kovan sarjansa | misto meloi Kari Markkasen kanssa
parhaalla 650. kaksikoiden 1,000 metrillä.
URHEILUPAKINAA
Hannes Kolehmaisen, legendaa-j Suomen juoksu noussut valtavalla
rinen juoksu Tukholman olympia-| kohinalla ja,innostanut uusien voi-laistssa
1912 varsinkin ranskalai- '"'<^" " O " ^ ^ " " ^"ä puolentunnin
„: ; . alittajia on nyt kympiHä-suuri liu-sen
suurjuoksijan Jean Boumin 1 , ^ .•
: (ia. Tar\'.tsemme vaan innostavia
voittaminen oOOOm muiden juoksu i täräyksiä että ihminen uskoo omiin
jen ohella, oli Suomen koko kan-1 3:ihen ettei ole muuta
salle sellainen herättävä tirheilul-. ^^^^^ j^^jp^jj^^ säälinen
tapahtuma joka innosti ko-' jj^^tön harjoitus tieteellisellä poh-ko
kansan kuten jo edellä mainit- jalla jota lääketiede ja muu palve-sin
suurtöihin joka jatkui uljaana, Heitoissa, kuulassa, kiekossa,
monissa olympiakisoissa ja jatkui; ^^^i^kin keihäässä on nousu
juoksuriritamalla varsinkin Nur-I ^^^^^^^ gp ^.^^-.^
men Paavon jjaa muiden työnä!
muillakin urheilun aloilla. Tarvitaan
Siis "aatteen nostattajia" olipa
kysymyksessä mikä tahansa.
Mutta sitten tuli takatalvi maailman
kuuluisalle suomalaiselle
kautta maailman tunnetulle juok-on
noussut kun sieniä sateen jälkeen.
Siitonen on kahdesti, ollut
18 sentin päässä Wolfennanin uudesta
maailmanennätyksestä ja on
vain ehkä hetkinen kun onnensat-tuessa
ennätys on hänen nimissään.
Hyvin on muiden ohella hei-
Avokaivosteollisuuden . valvomista
tähtäävä ankara lakiehdo-aen
kannattamaan, maanparan-nusvaatimukset
eli standartit
asettamaan lakiehdotuksen hylkäämistä
heti, enää aikaa hukkaa- kuluvan vuosisadan lopulla.
Aikana jolloin olet ehtinyt, lukea
tämän kirjoituksen viimeisen
lauseen." avokaivos-miehet ovat
kerinneet nakertaa paljaaksi yhden
eekkerin lisää Yhdy.svaltoja.
Ympäristösuojelutoimiston (En-vironmental
Protection Agency)
mukaan j_vphilikaivostyöläisetjyr
sivät viikossa 4.680 eekkerin kokoisen
alueen. Tämä merkit.see yli
668 eekkeriä päivässä tai noin.27
eekkeriä tunnissa — vähän alle
yhden eekkerin jokaisen kahden
minuutin aikana.
Hiilen kuorijat jättävät jälkeensä
kuunmaiseman, jota on
vaikea kuvailla. Se olisi oivallinen
paikka maailmanloppua esittävän
filmin kuvaussijainniksi. Avokai-vanto
on asioita tuntevan Ken
Hechlerin mukaan "maapallon
syöpä . . .tauti mikä juontaa alkunsa
meidän energiahimostum-me
rahan halvimmalla hinnalla, i Päästä voitolle ympäristökriisistä
välinpitämättömänä,. ..yhteiskun-1 Kaksi kysymystä kaipaa vastaus-nan
kustannuksilla palttua lyö-i ta: Tarvitseeko Yhdysvallat sel-kymistä
vuoteen.2000 asti. Meitä
odottaa lähitulevaisuudessa, selo-v
niin se ei ole seuraus väestön kas- i
\aista, vaan. tulos kapitalistisen
järjestelmän vararikosta. A. Bar-1
ttdd
L I M I T E D
"Kukkasovitelmamme
erikoisalamme"" ~
PUH. 485-2918
1G95 Bayvlew Ave.
(LjyieUä Eslinbonia)
T O R O N T O . O N T.
tus kuoli viime kongressissa. | tuksessa sanotaan, liikaväestö.
Useita lakialotteita on nyt odot-1 luonnonvarojen ehtyminen, teolli-j.nett on sitä mieltä, että valtavien
tamassa. Yksi niistä on Hechlerin 1 suus- ja maataloustuotannon lasl |
Tags
Comments
Post a Comment for 1973-09-05-04
