Vapaus, October 20, 1956

              Lauantaina, toksäi^ 20 p. — Sat urday, Oct. 20,1958
(HIBCinm x-' ZDdeposdc^iti I«bar
TOephmtB' Bas, Ottbx QB. 4'Wt:
tmorm Office OS. 4-42a. msazex
SuksL AUtor W. SUund. Mailing
address:rBcHE Sodtnnry» Ontiuio.:
M eeeond d a » tnaU by tbe Post'
OJXice Di^Mftinml, o t t a v a . Pub-
Itated tiiitee «reäUjr: Tufestfays,
iTIiandsjniiuid S»Uträ»y»1ry Vapaus
Mblidiinff COotpany t t d ^ ^ t ^ l ^
ÄäverUsiJig ntampm appUcattan;
TranalatloD free of thirgt.
TZLAVSSINNATi
7anadaa83: l vk. 7i)0 d kk. 3.95
3kk.22S
nidyaranolasa: 1 vk. SJOO 6 kk. 4»)
Suomessa: 1 vk. dJiO 6 kk. 4.75
Kaksi maanlietäyttemä!
No. ^ 1 maantietöissä, BelleviIIen itäpuolella levittynyt
jupakka tuntuu siksi paljon skandaaliin^ että maa-ktintaiiallituksen
sietäisi suorittaa julkisen ja puolueettor
' siksi paljon ristiriitaisia tietoja, että ainoastaan julkisen tut»
kimuksen suoritus voi enää tyydyttää suurta yleisöä, jolla
pari vuotta sitten Ontariossa paljastautuneen maantieskan-daaUn
takia on lievemmin sanoen vissit varaukset maantie-ua>
kitiain myönteisestä.
'Meille on IialUtusviranomaisten toimesta selitetty, että
l^jreisellä maantieosaU
kastaja, Joseph J,, McLaren on "siirretty" toiseen "tehtävään
sen i: takia «kun mainitun tarkastaj ja maantietä rakennut-tavan^
HjfJiMcFarlandGonstruction yhtiön v^^
on oHut jatlkuvaa erixrtielisyyttä ja kinaa. Olettaen, että tämä
sfelxtyj^ on vedenpitävä, meillä ei ole muuta mahdollisuutta
kuin'^omaksua' sellainen käsityskanta, että kiistakysymysten
esiii]i..tulless'a on hallitusta edustavan tarkastajan tukittava -
tsuuiiKi" ja> hyväcsyttäva. u
ten;toini»npiteet! •
':l'^t, McLaren on puolestaan antanut vallan päinvastaisen
s«li'i^ksen.' -Hän on syyttänyt^ että ko. yhtiö ei olerakenta-nui'm1aantieosaansa
hallituksen säädösten ja määräysten mu­kaisesti:
Oikein, tai väärin (ja tästä olisi otettava tutkimuk-seri'^
uUa selvä) hän on syyttänyt, että yhtiö on poistanut
rJuvatJasmaanmittarien ^merkkitikkuja, että^^ y
; niisteriut-maantie^^]^^
tiesiltoja i(ctllverts) ei ole oikein rakennettu jne.
'IJ^äinah lisäksi on selitetty, että juuri McFarland yhtiö on
. va^j^put hallitukselta mr. McLarenin sivuuttamista; ja että'
hallijtustöimrtämänurakoitsijayhtiön vaatimusten perusteet
la?'""(Tomä herättää)uudelleen kysymyksen siitä, että kuka
tätÄ^äakufttaa oikein hallitsee?
/ I2|äksi.tuhtuu siltäi että mäakyntahallituksen tieminis-telil^
Uanih' antama selitys jättää toivomisen varaa. ^ On tun.
nus^ttava, että mr» Allan menetteli oikein lähettäess/ään vii-
:i^|eleiiriätiä iär^
^ osäV Näiden tutkimusten perusteella, selitti mr. Ällän on
> paljastunut joukko toisarvoisia seikkoja siitä, että MöFarland
yhtijy^on tohnyt ainakin huonoa työtä. Tämän tutiti^nuksen
perusteella on paljastunut, että mainitun urakoitsijan 6.6
mään'alle" kaksi kantoa,'jätetty kaivamatta ruokamulta pois
ja ^hfyylkisi viallinen silta (culvert). Edelleen sanotaan; että
,0!sa-"näi$tä paljastuksilta' vahvistaa tai-kastaja McLat^nih' va-litiUtSet.
Vaikka McFarland yhtiö on määrätty korjaamaan
näi^ä' "erehdyksensä'', niin mitään varsinaista petosta ei ole
kuitenkaan todettu, selitti mr, Allan. . . - .'
; Malidpilisesti'kysy^^ petoksesta on venyvää laatua
hiifaiiti^uiitkkaln, yhteydessä. Mutta jos maantiäperustaan
jä|et|iän, vaikkapa yaih pari kantoa ja pois kaivettavaksi
noäärätty ruokamulta .(tai nurmi), niin se vähentää yhtiön'
raicennuskustannuksia ja huonontaa työii laatua siksi paljon,
etia^antojen ja nurmen mädäntymisestä johtuva maantien
-lasku aiheuttaa lisäkustannuksia — ei mr. Allanille eikä maa^
kiiniSl^aUitukselle, vaan meille veronmaksajille,
y'lavallisten'kansalaisten keskuudessa on oikein tai väärm
; sdll^en-'käsitys,' että maantieu^
p^lj&i sellaista, mikä ei kestä kirkasta päivänvaloa. Tämän
vu<^i olisi enemmän kuin toivottavaa, että mr. McLarenin
juttaa,, nimitettäisiin tutkimaan hallituksen ja k.o.,yhtiön
köntfoUista vapaa elin ~ siUä kun hallitus ni^
tutlÄnaan omia edesottamisiaan, kuten nyt tapahtui — se
eii tyydytä yleistä mielipidettä sittenkään ftsia olisi
erusteellisesti' tutkittu.
fnaanantaifia, lokakuun 22 pnä SQ
vuotta,
Vbäyjme aqkolaisten ja tutta^
vain onn^iitoivotaksiiii^
YtIISöN
i l
VUSPArytBBAXtKSTA
Olen lukenufc tästä V^us-lebdestä
Ja' 'muuaitakln suomalaisen kirkon-mieiieD.
piispa Gulinin pubeistk. Silcsi
Länsi-Saksan asevoimista
äyttääsiltäj että' "porsaat kotiutuvat" jo ennen syksyä!
'1 Kuten muistettaneen, Canadan liittohallituksen toimesta
fflfmettiin muutama viikko sitten ymmärtää, että Canada on
k
niteltua^jpakolliseen palvelukseen perustuvaa armeijaa pie­nennetään,
ja sensijaan kehitetään "ammattisotilaista" muo­dostuva
armeijan osa suunniteltua suuremmaksi.
l Tämä oli aivan johdonmukaisesti ilmaistu pelko, sillä
ilmeistä on, kuten on esimerkiksi Vapaus selittänyt, että
alistettua Saksan imperialismia ei voida käyttää'ke^
mtiun kuin Salcsan imperialismin 'hyväksi. Näin on ollut
ennen Janiin tulee olemaan vastaisuudessakin. Tässä yhtey-deissä'
ovat Saksan imperialismin uudelleen aseistamista vas­tustaneet
voimat, mukana myös Vapaus, osoittaneet, että
salTOönkuin Hitleri aseistettiin "län-
: nenetuvarticÄsi kommunismia vastaan", *:uten sitä nytkin
aseistetaan; uudelleen aseistettu Saksan imperialismi tulee
taas riuhtaisemaan itsensä irti sitä muodollisesti rajoittavista
siteistä 'ja toimimaan omien etujensa mukaisesti.
Kehityksen kulku on kuitenkin osoittautunut <)iäotettua
nopeammaksi. Kuten torstaisessa uutistiedossamme' kerrot­tiin
Lansi-Safksan kansleri Adenauer erotti sotaministerr
Blankin ja : nimitti hänen tilalleen "atomikehitystä" valvo­neen
Franz Josef Straussin, joka" AP:n uutistie^on'mukaan
"korostaa enemmän uuden armeijan laatua" kuin sen kokoa.
. T o i s i n sanoen, Strauss vaatii Länsi-Saksan uudelle armei­jalle
enemmän nykyaikaisia lento-, meri- ja muitajÄekarii-soituja
voinMff — ja" vähemmän jalkaväkeä.
Tekniikan nykyisessä kehitysvaiheessa tämä tuntuu
"luonnolliselta" kehitykseltä. Mutta jos mui^ aikai­semmat
puheet Saksan uudelleen aseistuksesta, niin silloin
tulee esiin melko kauaskantoisia kysymyksiä. Meille on seli­tetty
että Saksan iinperialismin uudelleen aseistamisesta ei
tällä kertaa tule mitään uutta vaaraa, sillä tämä uusi aseista­minen
tapahtuu toisten länsivaltojen kontrollissa ja niin, että
Länsi-Saksa varaa NATO:n käytettäväksi ^^ pääasiassa jalka­väkeä'--
Yhdysvaltain ja muiden liittolaisi^ p
näekänisoiduista voimista yleensä.
'T^ta taustaa vasten on tutl^ittava Länsi-Saksan uuden
sotaministerin, Franz Josef Straussin lausimtpav.että:3Q0,00Q
miestä käsittävä ammattisotilaiden muodostama-armeijai on.
parempi/ibunr.pakko-ottoläisista miiodostettava 500,000-mie^,.
hirien armeija! 'f), >^•'l'^f^;-^;-^^!;;w^»Tfr.m{iU^^^^^^
kirjoitan minäkin liucHniolstanL
8e oli minulle suuri hengellinen y l ­lätys
Ja näkänisen täyhhien nähtä­vyys.
Canadan suoDialäiaen kirkko-
Joukko tai kirkossa kävijät; Ja muUt^
sanoiiBinko tavalliset suomalaiset, oli­vat
ikäänkuin heidän välillään ei olisi
mitään riitaa ollutkaan! Oliko, se
kaikki tobnviefaUullävolledn- piispani
ansiota, on- IcyByttävä.
Suomalaisia pappeja oli' näyttä­möllä
useita; Minun 'katseeni Ja aja­tukseni
toimi vilkkaasti Ja niin tuli
mieleeni mm. lausuhfo: ^"on aika
pyyhkäistä jliteiskUntahiumilsta tUo
mätäpaise". SUUT tarkoitettiin^ aika­naan
.työväenliikkeen hävittämistä.
En tiedä löysikö mtoun Ja "hänen
ajatuksensa yhtymäkohdan'mutta
katseemme osuivat usein yhteen.
Ajatuksissani - kulki ivanha suoma­lainen-
sanäabarai:^.'^^
imtu, ihmiselämä vielä khrjavampi.
Kuuim erään papeista sanoneena mo-nceii
kertaaniivol tuota-ihmispaljout­ta,
nähdessään kirkon täynnä väkeä.
Puhuiko' tuo;-vieraUulla oUiit pU^a
Ja papit oikein tai väärin; siitä en
halua vältellä. On' kuitehkto myön­nettävä,
että soptf ihmisten keskttu-dässa
on taipeen Ja'-sen asian puolta­minen
on myönnettävä' oikeaksi; pu­heeksi:;
Mautta ? muista asiaiAaarois-ta
voitaneen kuitenkin väitellä:.
Olen kuullut J o s t ^ n että- vierai­lulla
olliitta kälcon'miestä on^sahottu
"tehdasplispaksi" siksi kun hän on
mennyt työpäii^ölli'0kin< väittelemään
raamatun perusteella. Joku o» kä-slt^
hyt häAen lausuntojaan väärin
piiäpan siittäessä; että hän meni
työläisten Joukkoon' varusftettuna hy­vällä
ladlngUIa, mutta eitä el tarvin­nutkaan
käyttää, kun kalkki olivat
ykahttielisiä.
Minä olin piispan kanssa^ kahdeii
ke^enkeskUiitelussa Ja silloin myös;
kysyin suoraan, että mlkal hän el ol-^
lut Tinnninsin ^ suomalaisten Icanssa
väUttömästi' kosketuksissa, koska hä-^
nett tarkoituksenaan^n lähentää työ-läisiä
Ja Urkkoä'toisiinsa? IShän
hän vastasi: " E i tarjottu- tUaisiiutta".
Hän sanoi Suomessa tapahtuneen'
muutokseh työläisten Jä kirkon väli­sissä-
suhteissa. Suomen'' saama' rau­ha-
on 'sen tuolitanutiikuten hän- se4
Utti. ^ • '
Hänen kauniit kiitoksensa pakettien
j a rahan lähetyksestä viittasi vähäri
siihen, että piispa halusi saada k'ir4
kolle lisää kannatusta.^ Khrkko' on
saanut miljoonia/'Amerikan kahvi-;
ynnä muiden Ähetysten' kautta.
mä öh tietenkin' hänen asiansa;- Minä
puolestani pyysto piispaa seuralaisir
neen vaikuttamaan täkäläisen papis­ton
tunnetun ahdasmielisen kiivailun;
lopettamiseksi. — Mainarl.
Lö,YTYI älEAieN JOKA
ITI KIVIPERÄLLÄKIN
Tämä keski-Ontario on nähnyt 'o-suustöiminta-
nälkää' puolen vuosi­sataa.
Ydtyksiä osuusliikkeiden
perustamiseksi on kuitenkin tehty
jo yli neljännes vuosisadan — ja
ainakin kolmeen eri i rupeamaan;
Varhaisaiköiha etupäässä suoma­laisten
toimesta.
; Mutta, kuten tiedetään,' on nikk&
lialue kiviperäistä. Siemen on: Ur
sein langennut kivikkoon, eikä ole
itänyt. Monenlaisia siäraenlajeja on
kokeiltu. Mutta epimmälcseenhuo^
noilla tuloksilla. Muttavihdöin vii­mein
löydettiin siemen joka iti.
Vapunpäivänä. 1934 — siis ke­väällä,
touvon auva|isena aikana,'
alettiin peltoa muokkäilerhaan sekä
maan laatua j a ilmastoa perusteelli­sesti
tutkimaan; v_ Beaver-,_ Kelly- ja
Long Laken' suomalaiset iarrhärif
kynsiskelivät saivaristoaan. Poltte­livat
piippujaan ^ ja > mietisk^livät^
Kutsuttiin: neuvonantajia;Superio-rista:
Halonen,' öhrn, Helen Haeys
y,m,i ja katso: lopulta löydettiin sie­men,
joka iti kiviperälläkin!
Kaikki siemenet «iväf ktiitehkaan
^täneet.: Olipa mukana olidakkeita-
'kini:: Itäneet ^ nousivat kaäniille
ofaall^r Oltiin toivorikkaitta hyväl­tä
sadosta. Mutta sitten kivipera
osoitti taasen taitonsa^kepposten te^
ossa. Itä ja pohjanpufiurl-alkoi pu-
Canadan Suomalaisen Järjestön
4^-v00tiselti tifpabelta'
h
Canadan l^moaiainen JSriegt»
viettää tSsä $yksya3 iointintansa
45-vuotisJufiU8^ Tämän kiijoituk-täa
tarfcoitulisena on vain lybkäi-
8e$ti esitellä ne Mstorialliset p3^ai'
heetja toimintasuhteet, joiden läpi
Jfirjestite kehKys on' jontunut ka­maan,
SirofHALAlSTEN SIIftTYMINBN
CAHADAAS
Ensimmäiset suomalaiset tulivat
Ctoadaan .viime/Vuosisadalla..^ Itä-
Cänadaan. varhaisin', snomaliusten
menluvtiUa^ Korkänusinaan nousi
Canadan^suo]naIainai^asutus:4S,0D0.
MySliIisin huomattavampi Suomes
ta sUrtyminen alkoi sodan päätyttyä;
Mutta se oa korvannut vain aikai-tulo
pohjautuu Delaware-asutukseen
Yhdysvalloissa ja tulivat ne tänne
viime vuosisadan -alussa. Varsinai­sesti
alkoi suoraan Suomesta siirty;
minen viime vuosisadan viimeisellä
neljänneksellä. .
Alaskäissa työskenteli suomalaisia
Venäjän tsaariballituksen palveluk­sessa
ennen kuin Yhdysvallat osti
seii Venäjältä. Heitä siirtyi Van­couverin
saarelle j a keski-Canadaan.
Suurempi; ryhmä suomalaisia tuli
CPRtn ra\itatieratatöitten alkaessa
(1882); ainakin v. 1883 oli heitä
työssä rautatieradan: avaamisura-koissa
lännellä. Hekään eivät tul­leet
suoraan Suomesta; vaan siirtyi­vät
tänne Yhdysvaltain kautta, Mic­higanin
, ja Minnesotan: valtioissa
työsäennältyään metsätöissä ja uu-tisvirjelijöinä.
Hiukan myöhemmin
asettJÖ! ^ satoja'' heistä asumaan ja
työskentelemään hiilikaivoksissa
Welliiigtobrssa ja Nanaimossa B.C.
maakunnassa. Port Arthurin alueel­la
otfasutus alkanut myöskin.samoi­hin
aikoihin. Sault Ste. Marien ka­navan
laajentamisen alkaessa saapui
sinne''suÖmalaisia-Yhdysvalloista ja
Suomesta suoraan j a asettuivat tiu-tisasukkalksi
lähiseutuville, sekä o-sällistuivat
CPRm Soon sivuradan
rakennlistöihin. Mutta tämän viio-sisadan
alussa alkoi suurempi ;sub-nialäfsten
virtaus Atlannin^ taicäa
suollaan Ganadäata;
rin siirtynliskausl
Toinen ja suu-'
oli kolmekyini-hallella,
ja- myrsky mukanaan toi
sitä tuttua 'tulikivenkaryä' mlRä oli
ennemminkin jb monet lupaavat
oi-aat ja idut näivetyttänyt. /Tuulessa
oli vielä' lisäksi senlaista repivää
myrskyäkin, mikäv tuppasi touoiite-kijöitä
viskelemään sinne ja^ täntte.;
nionet nuoret r oraat jo kalpenivat,;
kellastuivatkin',' mutta; olipas mukiä-na
niinkin voimakkaita, jotka'ikääh-kuin
uhmaten — ' nostivat pää­tään
kohti valoa ja ^aurinkoa. JTa
niinpä osuustoiminnan oraat kukoikr
tavat nyt kauniisti kiviperälläldni:
Sattuipas kerrankin oilcea siemeii-'
laji. Tietoiset neuvonantajat ja pe­räänantamattomat
maan muokkaa­jat.
;^ Ja: eikä se nyt enää tunnu mil­tään
erikoiselta ihmeeltäkään. Niin
pian sitä totutaan uusiin tilanteisiin:
PahimmistakOmpastuskivlstä on jo!
ainakiii suurin piirtein vapauduttu
ja 'kolmen-järven' vähäväkinen vä-"
e!stS'uutteraiK^a häärii osuustoimittr-nallisella
sarallaan, löytääkseen yhä­kin
tehoisampia viljelystapoja ja;
tuottaakseen yhäkin vauraampia ja
ihanampia 'yhteistyön hedelmiä.
- • » «
.; Samassa; mielessä nikkelialueen
osuiftväki järjestää valistusjuhlia
kuluvan lokakuun aikana, joka on
osuustoiminta-kuukausi.
fiudburyn Ukrainan Co-Operative
Limited järjestää 20-vuotisjuhlat
sunnuntaina tk. 21 p. Noin 500 o-sallistunee
niihin.
Sudbnryn osuusmeijerin valistus-komitea
järjestää ohjelmailtamat
Sampolaan sun. tk. 28 p. iltana, jo­hon
kaikki ovat tervetulleita. Siellä
tulee; ohjelma olemaan harvinaisen
monipuolinen. Musiikkeria, laula­jia,
lausujia ja taidetanssin esittä­jiä
on jo 'tukuttain' luvassa ja 'kit-tilän-
mäellä' Kupari ja Hirsimäki
polttavat sydänyönöljyä löytääk-teen
yhä uusia kykyjä. Puhujaksi
hankitaan kansainvälisesti tunnettu
kirjailija, luennoitsija,* kielimies y;
m., V. S. Alanne, joka puhuu osuus­toiminnasta
ja terveisiä suomesta,-
Port ^Arthurissa tk; 21 p ja jos
suinkin hänen - matkaanpa soveltuu,'
saapuu myöskin Sampolaan tk; 28 p.-
illaksi. Näin harvinaisen monipuo­lisilla
lahjoilla ja syvällisellä osuus-toimihta^
aatteeft tuntemuksella va­rustettua
henkilöä on ilo nähdä ja-kuuUa
Sudburyssa.
semmin olleiden vanhempain kuole­man.,
, , ,
YHTEISTOIMltoTA SUOMALAIS­TEN/
KESKUUDESSA/A ENSI»
MAISET SEURAT JA-YHDISTYKSET
.jCanadan, suomaljusten kesktiudes-^
sa; seura-, y^distus- j a ilndnuurltoi-njinnan
ybäyssiteet kulkivat' rinnak­kain
jä kehittyivät muiden järjestö­toimintojen
kanssa. :>Raittiusseurat
nähtävästikin; olivat ensimmäisiä,
sillä jo lokak;^llp. 1891 perustettiin
raittiusseura "Aallotar" North Wel--
lingtonissä,- B; C. Samanlaisiamuo­dostui'
vuosisadan vaihteessa myös
Torontossa ja Port Arthurissa.
Nanaimon suomalaisten johdolla
(pääasiassa hiilenkaivajia) ja Aust-:
raliasta tulleiden Matti Kurikan op­pilaiden
ohjaamana perustettiin Ka;
levän; Kansan-nimellä osuustoimin­nallinen
Sointula, jolle: B. C:n hal­lituksen
lupakirjassa myönnettiin
omistusoikeus koko Malcolm saaren
alueeseen''(1901).
; : Muita- vanhempia yhdistylcsiä'- on
perustettu seuraavasti: Toronton
Suomalainen Seura-v; 1902,' Coppev
eUflin; nuorisoseura v. 1903, Port
Arthurin "Imatra Yhdeksäs" V.
1903. ift Urheiluseuroja / perustettiin
Torontossa: ja , Port Arthurissa v.
1906. . ,
Bdellämainituista-seuroista ja yh­distyksistä,
sekä muista suomalai­sista-
järjestöryhmistä yhteistoimin­nan;
tuloksena muodostettiin; Cana­dan
Suomalaineii Järjestö v; 1911,
Sitä ennen tapahtuva yhterstoiminfa
Canadan työväenliikkeen ja demok;
raattisen kansanliikkeen kanssa an­toi
suomalaisten toiminnalle' käy-tännölITsert
ohjelman ja läheisen tar­koitusperän.
'
gitatlonijSijesldb muodostamista.
^Wami :^tiSMyiuti3: ciU: Torontoa
lukmmottamatta P49rt Arthurin S.
.T!y3väeoybdiSty8, Copper Cliffin
nuofiscBebra; Plibenix ja Nanaimon
yhdistykset B. C:n maakunnassa. A-
«äUe, oltiin myötämielisiä jantoron*
tölaiäet bjn^äki^ttiinmuodostumaan
täksi agitatiohikbmiteaksL' Näissä
PYRKIMYS YHTEISTOIMINTAAN
MAAN TYÖVÄENLIIKKEEN
KANSSA
Torontossa v. 1905 muodostettu
Canadan Sosiälistipuolue; myönsi y ;
1906 lupaldrjan: Toronton suomaiai>^
selle osastolle?, ''joka aloitti kirjeen­vaihdon
(selittää J . W., Ahlqvist
kirjoituksessaan Järjestön n 25-yuo-tisjulkaiäussa)
Canadassa- olevien
suomalaisten, yhdistyksien kffissa
tarkoitukseUa: ?U
seen j a ^suunnitella jdnkirilaisen a-ybdistjrksissäolleet^
foverit olivat a-!
gifafiojärjeston elähyttämiä, kansaa
laistemme kasvatustyötä varten, sil­lä
he käsittivät täydellisesti sen, et-;
tä sosialisteina^^heidän tulee olla jär
senenä ja edistää tämän maan työ
väen taloudellista ja poliittista lii-^
kettä. / ,
"Syksyllä 1908 pidettiin ensimt-mainen
Socialist Party of Canadan
(Canadan- Sosialistipuolueen) Onta;^
rion: maakunnan; osastojen edusta-^
jakokous;-jonka: yhteydessä pidetä
tiin: suomalaisten edustajien kesken
neuvottelukokous,'jossa oli pääkysy­myksenä
Järjestön muodostaminen.
Järjestön' perustamiseen: o l i - myös
suurena kannustimena; saada aikaan
järjestetty V' toiminta ; aikaisemmin
perustetun-viehtepime^ - Työkansan
hyväksi; Riitaisuudet j a hajanai­suus,
mitkä' olimme aiheuttane&t
esittämällä"välillisiä parannuksia''
otettavaksi JS; P.'of C. ohjelmaani ai­heutti
sen, että V. 19Ö9—1910 kulu­tettiin
aikaa' riitoihin' ulkolais;
ten; ja;',englanninkielisten välillä;
hidastuttaen;: järjestin ^muodosta­mista::
' Puolueesta (sosialistipuo:
lueesta) eroitettiin sitten'-kaikki ul­koiset
ja joitakin englanninkielisiä
osastoja.
"Kuten edellä jo mainitsin, c li
tarkoitus perustaa : Suomaldi::en
Järjestö, agitatiotyötä varten, edis­tämään
kansalaistemme luokkatie­toisuuden
herättämistä ja' ollakseen
tämän maan taloudellisen ja poliit­tisen:
liikkeen tukemisessa. Meidä.!
suqmal^ten;ei tarvinnut kauan-olla
täällä kiin huomasimme, vettä eng­lanninkieltä
puhuva työväestö ei
katsonut maahan • virtaavaa siirto­laisväestöä
ensinkään suopeasti; He
väittivät, että olimme; tulleet tänne
työnantajien houkutuksesta,: polker
aksemme työläisten palkkoja. Kie-flentaitamattomuus
ja olosuhteet pa-köittivat
siirtolaiset: alistumaan
'minkälaisiin ehtoihin tahansa. Oir
i^valtaessamme tämän ja tuntiessam-me
kapitalistisen järjestelmän riis­ton
muodot, kannusti tämä meitä y-hä\
finemmän; nostattamaan tämän
maan sosialistista liikettä, mikä oli
MaifcusSciNdoasea
l e i i G i i ^ maioDa'
«odfltaab, mafkB^, «etaloii'
ses KMMssa Jntlfttjriiaiiifaa
Orialaimissa leikU ItUJaftain
CfälaS atana itämaisi» sata^ins-s^
X BID on satamm fSnlba, |a
feSse» ollessaan vailiona laivosl
saoranalnen fUnmdaynlv* Thtäk-läa
tunsi Sebidoiäeii,-että'Jokin
ItobDta haiet kbrlneal^e ilmaan Ja
fcnljettl lunta satama-altaan ylä­puolelle.
Vilmein~ hän patosi al­taaseen
nliii'kanas,etta pääsi Iiä-din
ttfskin maihin, märkänä Ja
kauhistuneena. Vasta päivän val­jettua
saatiin selitys tähän peräti
eriskummalliseen tapanlueen.
Myrskyssä oli suuri saojapeite
päässyt irti ja se\ vei yovahdin
menuetöään^knin' lentävällä .ma-.
toOa-merelle:
V SebulOns^u kuuli selityksen'sai­raalassa
ja tunsi suurta helpotus­ta.
Hän oU koko ajäh lunllnt; et^
tä hän oli ^ joutunut ; j o n ^ ^ grSii- <
lantilaisen pahan hengen valtaan;;
SITA
TÄTi
Pappi oli harmissaan' siitä, etl
eräs bänensanankauUjoistaan. vaj
ha'mies, vaipui aina saaman aik
na uneen. Mies Irävi kirkossa p|
nen pojan seurassa.^ Viimemainitu
l e pappi virkkoi/tavattuaan tämä
yksinään:
— Kenen kanssa istut kirkossa?
— Isoisäni.
' — Annan sinulle kynunene
markkaa joka viikko, jos pidät h
net hereillä kirkossa.
Poika suostui ehdotukseen. Kai
tena sunnuntaina' isoisä todel!
kuunteli saamaa, niutta kolmant
na simnuntaina hän' jälleen vaipi
uneen.
-. -^Unohditko sopimuksenune? k;
syi"pappi pojalta.
— Enhän toki. Asia on vain niij
että isoisältä saan kaksikymmeni
marickaa^iitä, että annan'hänen o
Ia rauhassa kirkossa. ;
TySyäehjohtäjaveferaani kehoittanut
ääiiesiinään fyöläisediistuksen puolesla
, Vancouver. — Entinen Trades
and Labor- Congressin sihtednrahäs-'
tonhoita j a ' j a ; veteraani' työväeni ah-taja
John' W. Biickley, Torontosta,
esitti täällääskettäin pidetyssä Van­couver
and District: Labor-neuvos-
Sanomaiyidlstö 00 hyviii dustettuna
Nyrkki" sekä pari Suomifilmiä ja:
yksi Co-Opk filmi Canadan'kielinen.
Juuri saimme myös>tiedon että Pu-karan
hanurikoulusta osallistuu oh^
j^lmistoon myös- joukko ^oppilaita-haniu-
eineen. — Mika Inari.
; ^ Toisin kuin pinnallisesti katsoen tuntuu, Lansi-Sak^an|
hallituksessa tehdyt-ministerimuutoksei eivät mielestämme^
kuvasta niinkään, paljoa^ Saksan kansanjoukkojen sotavas-taista
mielialaa kuin Saksan imperiaUsniin ruokahalun jsf väl-; >
länhimori lisääntymistä. Saksan imperialistit laskevat, että
he ovat jo kyllin voimakkaassa asemassa-ottaakseen yhden
uuden a l l e e n sotaisten tavoitteidensa toteuttamiseksi.
Tätä kirjoittaessa (torstaina) ei ole vielä- tiedossamme i
vmitensuhtautuu kokoontimut NATOm sotilas^;!
johto tähän kysymykseen. Varmuudella voidaan kuitenkin
sanoa, että .lÄnsifBäksan i m ^ "ryhdistyminen"
aiheuttaa unettomia öitä ja päänkivistystä jomuuallakin.kuin
teyallfetiiH kahsa^^ keskuudessa, jotka joutuvat kai-^
}V^|^i^;ina£ssil^(drht£^ suurimman uhrauksen sotajuma-"
R i t a r i l l e . '— " : .-^-./v-. ^ . . ^.sg
Melbourne. — Noin 800 virallista
sanomalehtikbrjeenvaihtajaa välittää
uutist'ledotoly?»vpiakisolstai, jotka plr
detHän tä4l]ä marraskuun 22 pn Ja
jöul^k! 6'pn välisenä aikana. -
Olympialaisten aikana Ja yhteydes­sä
läriettävät nämä khrjeenvaihtajat
miljoonia'sanoja käsittäviä uutisUe-toja
ja tukuttain kuvia edustamilleen
jsanomalehdille; ' Yleismaailmallisesti
katsoen nämä olympialaiset; antavat
sanomalehdille vsuurimman;: uutisai­heen
mitä; on koskaan 'Australiasta
saatu. -'
KAXKNETA%N'35 KIELELLE
Kielenkääntäjät ,^oyat- vauttamassa
kirjeenvaihtajia' siinä, määrin; että
uutistfcdot' käännetään heti 35:lle
kielelle.; Sanomalehtimiesten - toimi-huoneessa
on 90 kirjoituspöytää kone-klrjoittajineen
ja 'heidän koneissaan
viisi erilaista kh-Jahimallia. '
Tähän: huoneeseen; tulee teleprint-terlen
: (kaukokirjoituskoneiden)''uu-tistiedot
eri kUpallupaikoUta. Kah­dentoista
monistuskoneen avuUa mo­nistetaan
kilpailu-uutisista' 1,200 ko-^
piota, missä'onkilpailijainnlmrt Ja
yksityiskohtaiset tulostiedot.
-iVarsinalseen' s a n omalehtlmlesau-tiooa
mahtuu Istumaan 800 sanoma-lehtimlestä.
Joilla on esteetön näkö­ala'arenalla;:
Sanomalehdistön käy­tettäväksi
'on'''py3tytetty; noin 2,500
puhelinta.
Kaikilla uutistoimistoilla» on omat
teleprlnttinsä Ja nUden käyttäjät.
Jotkut uutistoimistot ovat paattäneeT
käyttää yhdeksää teleprinttiä: Joista
huolehtii 30-henkinen palveluskunta;
u u t i s toimistoista
mainitaan AP, UP, INS Ranskan uu­tistoimisto^
' Neuvostoliiton uutistoi­misto
TASS Ja Saksan uutistoimisto.
' (Vanhoja pertoteitä seuraten V^^
paus tulee luonnollisesti huolehtimaan
olympialaisten aikana taas siltä; että
lehtemme on eniten kysytty niiden
keskuudessa Jotka haluavat olympia-laisuutlsla.
Ja siihen "luokkaan"; l u ­keutuu
meistä suurin osa. —- Vapaus).
yhtä nuorta kuin meidänkin; toimin­ta
(Soslpublue perustettu 1905); etf
tä emme tulisi olemaan esteenä'tä-^.
män ^maan i nousevalle^ työväenliik--
keelle, vaan että voisimme kaikin
voimin sita tukea. Tämä- oli' järr;
jestömme tarkoitus — liittää kansa:
Iäisemme' tämän maan työväenliik­keeseen
J a tehdä luokkavalistusta
oman V järjestömme'avulla siUäku:
kaan mutt'' kuin me itsci ei voinut
sitä kielivaikeuksien vuoksi tehdä; <
;''Neuvottelujen tuloksena'huhtite:
4911 perustettiin Canadan sosialisti-liitto
eli "Canadian Socialist Fedc:
ration."^Sen<tp. komitean neuvo­teltua
''lännen tyytymättömien v o-sastojeu/
ja; itsenäisten --osastojen
kanssa", yhteinen neuvottelukokous
näiden osastojen' edustajain k?.nsss^
pidettiin saman vuoden;joulukuun
Iopulla\;Winnipegissäj^ jossa > muok-kailtiinvpuolueen:
sääntöjä; ja hyväk­syttiin
sen. nimeksi u^Social Democ
ratic. Party* of Canada (Canadan So­sialidemokraattinen
Puolue).
Suomalaisia edusti tässä: kokoukr
sessa J . Lindala Torontosta.
J2UUEST0N' PERUSTAMINEN
'Tämän puolueen perustavan" koi
koukäen yhfeydessäpidettiin siidma-laisteh
edustajain neuvottelukokous:
Torohton osasto* oli - valinnut eri o-sastöjenrja
lehtemme Työkansan
painostuksesta väliaikaisen toimeen»
panevan ~ keskuskomitean (18 p.
jouluk.'l910) joka selosti tälle koko­ukselle
mitä' oli; tehty järjeston pe-;
rustamiseksi, johon;- kysymykseen;
nähden läsnäolleet edustajat antoi­vat
/ raportin osastojensa mielipiteis­tä;
Annettujen selostuksien jaj käy­dyn
keskustelun perusteella velvoi­tettiin
väliaikainen keskuskomitea
jatkamaan työtään, laatimaan sään­töluonnoksen
osastojen; lausuntoja
varten j a alistamaan sen sitten yleis-äänesykselle.
"Komitea teki työtä käskettyä.
Säännöt hyväksyttiin ja % m'y'6s To­ronto
järjestön toimeenpanevan ko­mitean
kotipaikaksi.: -Asiat näin pitr
källe; kehittyneenä, esitti väliaikai­nen
komitea raportin Toronton osas-;
tolle 3, p. syysk. 1911, s^kä pyysi va
litsemaan: j'ärjestölle toimeenpaner
van komitean (myöhemmin toimeen­paneva
komitea ja sihteeri valittiin
vuosittain yleisäänestyksellä v.
1923 asti)."
Jatkuu '
tossa ; vetoomuksen kehoittaen; ty
' Iäisiä käyttämään hyväkseen vo
maansa äänestyksessä.
Kokoulcseen osallistuneet edust
jat -'osoittivat; lämmintä, suosiotaa
kim Buckley sanoi heille,:että "sa
vuttamanne taloudelliset'edut eivi
pitkään hyödytä teitä ellette valits
työväenedustajia parlamenttiin."
- "Teillä: on Canadian Labor Conj
ressissa yli; miljoonan jäsentä", si
nor Buckely,"mutta. parlamenti
-265, jäsenen joukossa on vain sei
seinällä työläisellä edustajapaikk
Loppu on lakimiehiä, kauppiaita j
niin edelleen.
f: ;;"Kuka on ;;vastuussa tällaisesta t
lanteesta? Teidän on tehtävä täm
kysymys itsellenne. Hallitus el suii
kaan pelkää voimaaiine unionistein
ellei teillä' ole kannattajia parli
mentissa.
"Valitaksenne parlamenttiin jäa
niä teidän on osallistuttava polii
;tiseen; ; kamppailuun; nimittäkä
kunnon miehiä, j a sitten taistelka
heidän puolesta vaalitaistelussa Y i
distäkää. äänenne ja äänestäkä
luokkanne puolesta. Käyttäkää vo
maanne vaaliuurnalla."
Buckley,. joka et;osi toimestaa;
seitsemän vuotta;sitten,.sanoi, ett
hän; aina on ollut imioiden yhtenä
syyden puolesta taistelija.
I ''Sn kokkaan virkakauteni aikan
ole kannattanut CIO:n unioidei
eroittamistaTrales and Labor Con{
ressista", sanoi hän v ilmeisestikii
ylpeänä.
"Mikään muu e i ilahduta min"
enemmän vanhoilla päivilläni kui
nähdä Canadan työväenliikkeen yi
•distyneenä jälleen yhden viirin a
la."
Silloin kun Buckley saapui Cans
daan V. 1906 ei ollut edes"säädyl
Iistä" kuulua unionistien joukkoon
jatkoi hän. Hänet eroitettiin tyÖ!
tään kolme eri kertaa unionististei
käsityksiensä takia.
;"Vähän yli sata vuotta sitten mie
hiä' mustalistattiin, karkoitettiin ts
hirtettiin unioon liittymisestä", ss
noi hän. ^'Te ette käsitä teidäi
esi-lsienne käymää suurta taisteluj
"Multa näitä taisteluita, joidei
yhteydessä laskettiin perusta viinu
viiosien ^ kuluessa saavutetuille vfli
töille, ei tule koskaan unhoittaa. El
ka myöskään tule imhoittaa sitä, el
tä taloudelliset saavutukset voiva
olla ohimenevää laatua ellemme v3
litse työväenedustajia parlamenl
tiin,'Sillä meidän on tunnustettava
että meidän kaltainen deraokratii
perustuu luokkaeroavaisuuksiin".
Naisten; "puolusfajan" vinkeitä
Sampolan: illätsussa ilmestyy , ^ ^ ^..„ _ ...
myöskin lyhyt ja pirteä "Co-Op.L f J^u» taUaisen-mense^^^^
Nvrkki" sekä oari .<i.T«nH«imiä L antajasta jUlkaistaisun viela suuria
Jos meille suomalaisille sanottai­siin
päin naamaa, ja aivan tosissaan,
että armas synnyinmaamme Suomi
:on"kommunistlnen"^maa ja-lisäk­si
vielä "pakanallinen maa", niin se
nostaisi varmaan.monen pojan sil-mäkarvoja.
Ja kuh: tällaisen? meriselityksen
uuti^av?korostaen; hänen armonsa
suurta- lähimälsent-akkautta, niin-silloin
kuuluisi jo hartaita ärräpäl'tä
hitaitten^ hämäläistenkin keskuudes­sa.
' '
Asiallisesti puhuen/rjvaikkakaan
siinä yhteydessä >': ei ole Suomea;
mainittu'nimeltä, roomalalskatoli-:
sen'kirkon nykyinen Paäyir^
viime oiauantäina ylläkuvatuiilaiseh
lausunnon. '\ , ^
''Mutta ennehkuin:menenune;aslaär
sa pitemmälle, meidän / sietää pa­lauttaa
mieleemme, eitä'roomalais-,
katolisessa kirkossa vallitsee aukto^.
riteettiperiaate. Slinäv laitoksia^
el käydä-taistelua ''yksHöpalvontaa"
vastaaiif
Tam^ atiktoriteettiperiaat^een"
mtikädn -)el tunnusteta yksilön oi-
'keuttä'ja'rvelvoIIisuatta-( omien, tis-'
konnOllisten'<«vakaumuksiensä!'^luo^'
mUe6ttVY&ilon>on-aIIstätt3v4 kir^
kdtt^^ijc^toon. '^-'Kirkon'johtovaltaa
*taas" edustaa papisto, jonka; valta
keskittyy paaviin; Tottelematto­muus*
kirkon määräyksiä vastaan;
erikoisesti paavia vastaan; on vielä­kin,
herran vlionna 1956, rangaista­vissa
pannall^.
Paavin valta el ole aida Ollut
yhtä suUri kiiihTiyt Mutta oh myös
ollut aikoja; jolloin piädvi oif vbiiiut
nöyryyttää kuninkaita' jä^ adlaa kei-'
sarikruunun kenelle tdEföi.
- Tämä rajaton valta'johdatti kui"
tenkin^keskiaikäiia'paavit'-hyvinkin
nöyryytettyyn' aseniaan,' joista muis-tetäätiesim.
Baabelin^ankeus joka
alensi päaviii arvon aivan nutättö-miin:>
- ' •'. >
Mutta viimeisen vajaan; sadan
vuoden aikana oh paavinvaltaa tai­tavilla
' menettelyillä jatkuvasti lu­jitettu.
Tällainen viskaali oh siis pääpiir-teissääii
paavi.
Ja piihuessaan nyt Italialaisille
naispy;hiinväeltajllle Paavi sanoi jo^
takin iseliaista,' jofika johdosta Suu­ren
Rahait lehdet 'saivat, tilaisuuden
julistaa otsikoissaan,'- etta "Paavi
pyytää' lo^ettaniaan naisten: käytön
raskaassa työsöä.'"
^el£iiisenadtn' hyvä - juttu:''Ra^Eäs
työ pitäisi fämiikan-kehityksen iie^
rusteella suorittaa jo'kokonaan ko­neellisesti.
MUtta Reuterin uutistiedon mu­kaan
(lokak; -14 p.) paavi kohdisti
tämän pyyntönsä erikoisesti kom-mimistimaihin
- selittäen, että "nais­ten
käyttö tehdas, ja kaivostöissä se­kä'
raskaissa' töissä" edustaa "palaa-mis^
v siihen aikaan, jonka Icristin-uskei-
on aiiioja sitten haudannut."
Muistaen tässä yhteydessä; sen,
että-esimerkiksi Suomessa ovat nai-'
set muurarien apulaisina, laastin
kantajina^ lankkujen, ja lautatavaran
lastaajina; sekä-kymmenissä muissa;
"raskaissa • töissä", meistä tuntuu,
että suuressa- viisaudessaan Paavi
liiokitteli Suomenkin sekä kommu­nisti-
että 'pakanamaaksi!
Ja entäs^ sitten tämän maan nai­set,
jotka,' vaikka eivät (lekaan
usein laastin kantajina, mutta teke-;
vät' päivisin - kilpaa ulkotöitä mies­tensä
kanssa j a kaupan päälle koti-'
työt yöllä maaseudulla sekä kuuraa­vat,'
harjaavat ja siirtelevät raskaita
"raoöpeleitä"; päivätöissä käyden'
kaupungissa jne? '
Mutta tässä yhteydessä meitä kiin-,
nostaa eniten'se, mitä Suuren Ra­han
lehtien vofslkoissa korostettiin
ja mitä ne jättivät' korostamatta, -
Paavresiintyiiiiiden mielestä ^"hy­vänä
'miehenä'' joka vaatii ettei nai­sia
saisi käyttää raskaissa toisää.
Mutta hänen arinonsä sanoi muu-takirt.
'
Reuterinuntistledon'mukaan hän
sanoi' italialaisille nalspyhilnväelta-jlÖ^,
että"naBen päätehtävä, hänen
•^hHJJn*' mlEgtonliisaM (jala kutsua
muksensa), on äiteys. v;Hän:kehoit
tl myös naisia ottamaan oikean (pro
per)' ; paikkansa perheessä pyrki
mättä tasa-arvoisuuteen miesten rin
nalla. Hän selitti, että kristillinei
laki on määritellyt rajoitukset, jöt
ka perustuvat luonnon sekä yhteis
kunnan vaatimulksiin j a yhdyskun
nan tarpeisiin; mitkä eivät voi sai
lyä ilman auktoriteettisuutta set
pienemmässäkään yksikössä — per
heessä. . ." Siis ''nainen vaietkoot
kaikkiaUa!"
Toisin sanoen Paavi sanoi naisi!
le ,kuten selitti aikoinaan eräs Aa
tu, että naisen päätehtävä on lasten
synnyttäminen ja hetravallan tuH;
nustamlnen yhdyskunnan "pieniin;
massakin yksikössä'', perheessäkin!
Tämä sellaisenaan selittää aina­kin
osittairi sen, miksi protestantti­sen;
maailmanosan ihmiset eivät
ole koskaaH voineet ymmärtää kato­lisen
kirkon eräitä edesottamisia. •
Samalla; tämä palauttaa mieleen
sen kuinka tärkeätä on työväen-lehtien
levittäminen ja tukeminen.
Kun Suuren Rahan lehdet antoivat
ylläkuvatusta puheesta; "vain otsik:
koja lukeville mUjdonille" sellai­sen
käsitykseö, että paavi on esiin­tynyt
jalomielisenä naisten oikeni--
sien puolustajana, vaikka hän tod^t
lisuudessa «vaati naisten -täydellistä
alistamista miesten mielivaHasta
riippuyaanasemaan; niin se on vain
yksi pieni esimeridki'siitä, nait^
porvarisetiett' ja - -tätien lehdet
paliolripiteleväf totuutta'; niaailroan
asioita kSsitbUeSsaan.,, — KansS-