Vapaus, April 19, 1972

              Siivu 2 Keskiviikko, hulhtik. 19 p. Wed., April 19, 1972
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O I ^ O R G A N
; O F F I N N I S H C A N A D I A N S ?
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6, 1917
Editor: W. EKLUND . Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and Editorial 674-4264
PnbUshed once veekly: Wednesdays by Vapaus Publishing Co. Limited,
100 Elm SU West, Sudbufy, Ontario^ Canada.
I^fatlipg addrens: Box 69. ~
> idvertlsfaig rates upon application, translation free of charge.
S^cond Class MaiL registratlon Number 1076
Member of the' CANADIAN LANGUAGE-PRESS
Canadaäsa;! 1 Vk: $10m 6 kk. $5.;;5
- 'l--,>8kk. ?3.00
TILAUSHINNATj
USA:n:
Suomeen::
1 vk. $11.00, O k . $5.75
1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
Vappuna 1972
Työväen suuren kansainvälisen solidaarisuuspäivän, vapun
aattöviikoilla (näitä rivejä kirjoitetaan huhtikuun 13 pnä) vallit­see
Canadassa työväenliikkeen kannalta monessa suhteessa toisen­lainen
tilanne kuin Viime vuonna—- todellisuudessa paljon tpisen-kinen
tilanne kuin vuosikausiin. Minkälaiseksi nyky hetken tilanne
kehittyy toukokuun ensimmäiseen päivään mennessä, siitä ei voida
sanoa muuta kuin melkoisen hyvin perusteltu olettamus, että Ca­nadan
työväenluokka on tänä vappuna taisteluvalmiimpi ja ^kykyi­sempi
kuin vuosikymmeniin. Maamme työväestön, farmarien ja
muiden pikkueläjien keskuudessa vallitsee nyt voimakas ja syvä
käymistila, mikä herättää torkkuvia ja.lisää toiminnallisuutta sekä
yleistä tietoisuustasoa.
.. Syventymättä yksityiskohtaisemmin tilannearvioihin, joihin
pystyvät parhaiten koulutetut ja kokeneet talouspoliittiset tiede­miehet
jä •^naiset, meitä kiinnostaa yhteiskunnallisen kuohun pin­nalla
näkyvät pääilmiöt:
..-^ Toisin kuin '^nonrtaalisesti" maaliskuussa cli canadalaisia
työttömänä enemmän kuin helmikuussa; virallistenkin tietojen mu-kaah
oli 642,000 työtöntä eli 15,000 työtöntä enemmän kuin helmi­kuussa.
Kaiken lisäksi työttömien määrä lisääntyi eniten alle 24-
vuotiaiden nuorten keskuudessa; joiden kohdalla on entuudestaan­kin
kaikkein suurin työttömyystaakka.
— Vaikka työttömien määrä lisääntyi 15,000 hengellä helmi­kuusta
maaliskuuhun niin paljon, että maaliskuussa oli maan koko
työvoimamäärästä 7.4 prosenttia työttömänä, elinkustannusindeksi
kohosi edelleen ja on joulukuusta alkaen noussut 4.7 prosenttisesti.
Toisin sanoen inflaatiovyöry jatkuu suuren työttömyyskauden
aikana, mikä myös on "epätavallinen ilmiö" ja aiheuttaa lisää
vaik2Uksia, huolta ja kärsimystäkin työtätekevälle väestölle.
Juuri tätä rämeistyvää taloustaustaa vasten on ymmärrettä­vissä
Canadan työtätekevien voimakas radikalisoituminen. Quebe-
Dhtavan ammatti-idolia
maakunnan
toimenhaltijat sekä y eishyödyllfsten laitosten työntekijät aloitti­vat
tiistaina 210,000 = jäsenen- Voimalla yleislakon lyöehtosopimus-vaatimustensa
puoleätki'Jös- ei huomioida näiden samojen työläis-ten
viikkoa aikaisfetttfiiii järjestämää yksipäiväistä lakkoa, niin
Quebecissa 'alkp^inyt: Canadan historian suurin yleislakkoj Tosi­asiassa
Canadassa ei olci ollut yleislakkoa vuoden 1919 Winriipegin
tapahtumien jälkeen. Kiiten yleislakoissa aina, taloudelliset; vaati­mukset
ilthäjstaitt^myijö-pdliittiselläartnäila—"tässä'tapauksessa
yaatpittfcÄiiii.' että)<3afeljecin:':>rersferi palvelujen ministeri; Jeanr
Paul Ij'AJUer"ry^ johta­maan
työnantajapuolen neuvotteluvaltuuskuntaa. Yleislakon aiheut
tajana oli tietenkin se, kun työläisten melko vaatimattomat vaati­mukset
hyjättiin;^ mutta "liipasimen painamiseksi" muodostui se
kun'mr"L'Allier torjui ylläöiainitun vaatimuksen.
Toronton puhtaanapitolaitoksen lähes 4,000 työläistä on nyt
lakossa palkkavaatimustensa puolesta ja kaupungin pormestari
Denison, entinen G C F : n johtomies ja NDP:n silm.ärtekevä, on räi-keimmin
kuin muut julistanut, että lakon on "annettava jatkua"
siinä mielessä, että siten kehittyy suotuisampi olosuhde:
Vancouverissa oli tällä viikolla 2,800 kunnallistyöläistä vuoro­kauden
kestäneessä lakossa missä esitettiin vaatimuksia hallituk­sen
työväenvastaisten edesottamisien peruuttamiseksi.
Farmarit vaativat oikeutetusti "parempaa jakoa" toimeentu­lonsa
hyväksi ja eläkeläiset Hikehtivät kautta maan vaatien perus­eläkkeen
korottamista 150: een dollariin kuukaudessa. .
. Maan talouselämä on menossa pahasti rempalleen, niin pahasti
että pääministeri Trudeau,katsoi parhaaksi luopua kesäkuussa pi­dettäväksi
aiotuista vaaleista. Ja mitä enemmän valtapiirit yrittä­vät
sälyttää aiheuttamansa talouspulan taakan työtätekevien kan­nettavaksi,;
sitä voimakkaammin kehittyy työtätelievien "radikali­soituminen".
.Tällaisia vapun-alusviikkoja ei ole Canadassa ollut miesmuistin
• dkana. • .
Äänestävät pian jaloillaan
.Kun historian kuohuja pakoilemaan tai niitä tuonnemmaksi
lykkäämään pyrkineet sellaisenaan ehkä hyvää tarkoittaneet hen­kilöt
esittivät Venäjällä, että rintamilla olevien sotilaiden keskuu­dessa
suontetjtaisiin äänestys siitä hyväksyvätkö he bolshevikien
kannan rauhan palauttamiseksi, niin Leninin kerrotaan sanoneen,
että joukkomitassa rintamilta pakoilemasisa olleet venäläiset soti­laat
"äänestävät jaloillaan".
Samaan tapaan, vaikkei vielä niin ratkaisevassa määrässä,
näyttää piitä, että Yhdysvaltain nuoriso "äänestäämyös jaloillaan"
Seuraavassa pari esimerkkiä:
New Yorkista saapuneen CP; n uutistiedon mukaan Rocke-fellerin
säätiönjoyiime. keväänä suorittaman tutkimuksen mukaan
peräti 30 prosenttia Yhdysvaltain collegien opiskelijoista haluaisi
"elää.mieluimminmuualla'"kuin Yhdysvalloissa."
Sen sijaan,' että heidän täytyy elää Yhdysvaltain "sairaassa
yhteiskunnassa" nämä nuoret pitäisivät edullisempana ja suota­vampana
asua Australiassa, Canadassa ja Länsi-Euroopan maissa
— mikä sellaisenaan psoittaa, että tämä tutkimustulos.ei heijasta
" v a i n " eikä edes "pääasia;ksa" vapemmistolaisia mielipiteitä. Mie­lenkiintoisena
kohtana voidaan vielä mainita, että tutkimus oli
suoritettu 50 oppilaitoksessa. Kysymykset esitettiin l,244:lle opis­kelijalle
ja heistä oli vain 10 pros. "radikaaleja". Toisaalta — ja
tämä on suoranainen epäluottamuslause hallitukselle— vain 10
pros. ,USA:n opiskelijoista uskoo, että Vietnamin sota, lopetetaan
tänä vuonna, kuten presidentti Nixon hallituksineen on luvannut!
Toinen esimerkki —• siitä yksityiskohtaisemmin tänään lehdes­sämme
julkaistavasta katsomuksessa on välittömästi lähtöisin
Etelä-Vietnamin sotanäyttämöltä. Huomattava ryhmä 196:nnen
jalkaväkidivisionan amerikkalaisia sotilaita kieltäytyi viime keski­viikkona
lähtemästä pÄtruUitchtäviin sillä perusteella, että se on
"liian vaarallinen tehtävä", että "tämä ei ole meidän sotamme" ja
Citä "meitä peloittaa''.
.... V. JVaiaataJdijdi^ upseoriston ji»
Mitä muut sanovat
N I X O N - T R U D E A U "KIELIVAIKEUKSISTA"
Ottawa. ^ Jos presidentti Richard Nixon ja päämm
Trudeau voisivat puhua samaa kieltä bUateraaUsista (molempia mai­ta
koskevista) talouskysymyksistä kun he kohtaavat toisensa tänä
iltana ja huomenna, he voisivat sopia jopa siitä, että heidän välillään
on perustavaa laatua olevia erimielisyyksiä.
Se olisi saavutus — jota ei sopisi vänätellä( oikeammin hui-hai-tella).
Mr. Nixon ja mr, Trudeau eivät saavuttaneet tätä mielipiteiden^
vaihdon ensimmäistä tasannetta r-^ samalle aaltopituudelle pääsyä
— tavatessaan toisensa Washingtonissa viime joulukuussa^ tai siltä
se ainakin näyttää kokousta seuranneiden t^itehtumleiipenistfi^Ha.
— Terrance Wills, Globe and MaiUil^hdessä, hu^it^k. 13 pnä |972.
Turkka särkee oikeisto-myyttiä
Lassilasta
Jouko Turkka on jatkuvasti
Joensuun keskeisiä puheenaihei­ta.
Sen jälkeen kun Joensuun
Kaupunginteatterin johtajaksi
neljän johtokunnan jäsenen kir­jallisin
vastalausein valittu Esko
Länsineva päättikin kiittää kun­niasta
ja siirtyä Ouluun, on uu­delleen
haettavaksi julistettua
Kaupunginteatterin johtajan paik
kaa hakenut vain Jouko Turkka.
Kaupunginteatterin johtokunta
joutui äskettäin tekemään uuden
ratkaisun asiassa. Sitä ennen pn
Jouko Turkan ansiolistaan Joen­suun
Kaupunginteatterin johta­jana
liittynyt vielä yksi työ:
Maiju Lassilan Tulitikkuja lai­naamassa
rnäytelmän raikas,
myyttejä karisteleva ohjaustyö.
Eräs tapa karistella porvarisi
ton luomaa kansannaurattajan
naamaria Maiju Lassilan kasvoil­ta
on katsella Joensuun Kaupun­ginteatterissa
Jouko Turkan oh­jaamaa
Tulitikkuja lainaamassa.
En väitä, että tämä esitys kai­kessa
loiätossaankaan olisi sinän­sä
marxilainen analyysi, mutta
joka tapauksessa Turkka on lä­hestynyt
näytelmää , marxilaisit­tain.
Porvareidpij luoma . k o r ea
kansallinen pääsiäismiina on sär­kynyt
ja .sisältä on, kömpinyt
es^in : tuoreesti. ja hyviin uudella
tavalla tojniiya .teattpiriesitys. ;,- ,.
Jouko .Turlf^in Tulitikku ja: -psi-!
tyksen. pääpiirteinä ovat ihmisen
sitominen taloudelliseen todelli­suuteen,
kielen käyttö ja kansan-hahmojen
luonti hiukan brjechtiT
läisittäin pyrkimättä jrleiseen sa­mankaltaisuuteen
kuvattavan h^n
kilon. kanssa, ihmisten sosiaali-*
suusvietin hahmottaminen esim.
"jahkailun" ja muun "kansan­omaisuuden"
uudenlaisessa, sosi­aalisemmassa
tarkastelussa, näyt
tämökuvan lennokas mielikuvi­tuksellisuus
ja mainio vauhti ja
S Y N T Y M Ä .
P Ä I V IÄ
Aino Gustafson, Burlington,
Ont. täyttää maanantaina, huhti­kuun
24 pnä 60 vuotta.
Onni Sikola, R. R. 1, Rouyn,
Que. täyttää lauantaina, huhti­kuun
22 pnä 73 vuotta.
Yrjö Erickson, South Porcu-pine,
Ont. täsrttää sunnuntaina,
huhtikuun 23 pnä 70 vuotta.
Hilja A. Ketola, Trepanier, B.
C. täyttää torstaina, huhtikuun 27
pnä 77 vuotta.
Väinö Lindholm. Sudburyn Me-morial
sairaalassa täyttää tors­taina,
huhtikuun 20 pnä 75 vuotta
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
"lakkoilevien" sotilaiden välillä.
Miehet suostuivat lopulta komen­nuksen
täyttämiseen, mutta ku­vaavia
ovat vihjaukset, ettei mi­tään
rangaistuksia ole annettu.
Sodalla on omat julmat lakinsa.
Myös "sotilaskurin" rikkomisesta
saa helposti kuulan kalloonsa.
Tyytymättömyyden ja sotavas-taisuuden
täytyy olla todella suu­ri
silloin kun sotilaat (ja osa
alemmista upseereistakin) kiel­täytyvät
kuulemasta komennuk­sia,
vaikkapa vain väliaikaisesti.
Siunatuksi lopuksi, Canadassa
on noin 90,000 psevelvoUisuuden
suorittamista karttelevaa, t a i ase­voimista
karannutta yhdysvalta­laisnuorta,
y
Yllämainitut esimerkit viittaa­vat
siihen, että Yhdysvaltain
ni^ortcn kärsimytten malja on
pian täynnä, että hekin ovat val-miina..
Vääne8tämään. jaloillaai^".
rjrtmi. -
Joensuu Lassila-esitys on hyvä;
esimerkki siitä, miten sanomisen
tarve ja tarkoitus vaikuttaa rat­kaisevasti
niiden aineksien syn­tyyn,
joita jopa- porvarillisen es­tetiikan
kannattaja voi pitää tair
teenä. Tällainen ilmiö on ominai­nen
mm. Kalle Holmbergin oh­jaustöistä
puhuttaessa. Kun Tur-,
kan ja hänen ryhmänsä ympä­rille
kuristui yhä voimakkaam­pana
pohjois-Jkarjalaisen oikeis­ton
ote, sitä nopeammin kasvoi
näyttelijöissä sanomisen tarve.
Ja oikeiston sensuurin kohotes­sa
huippuunsa tajuttiin myös
Maiju Lassila tärkeän puhumisen
välikappaleeksi. Kun Lassila ei
toimi todellisena välikappaleena
oikeistolaisen kirjallisuus- ja teat
teritutkimuksen valossa ,oli kir­jailijaa
lähestyttävä hänen lop-puvaiheittensa
valossa.
Samalla oli Tulitikkuja lainaa­massa
-näytelmä kehiteltävä mah
dollisimman yleisöön meneväksi,
toisin sanoen teatterin ilmaisua
oli kehitettävä mahdollisimman
pitkällö. Luokkaristiriitojen kär­jistyminen-
kulttuurin .alueella on
nostanut • edistyksen puolustajat
esille teatterissa : yhä' vahvemmin
ja tällaijsena kautena Turkan; ja
Holmbergin kaltaiset teatterityön
tekijät ovat j löytäneet teatteri-!
•kirjallisuuden .klassikoissa -r-
Lassilassä lifU iShakespearessa —^
taistelun oman: aikansa hallitse­vaa
luokkaa vastaan, uuden nour.
sevan luokan puolesta. Näin
klassikot eivät ole-tällaisten tyjön
tekijäin käsissä .'.enää homeisia
historiallis-esteettisiä dokument­teja,
..vaan V inhimillisiä taistelin
joita,/ jotka erottaa meistä vaiiti
aika ja aseet.
Mielenkiintoista on tarkastel­la
porvariston tarjoamaa vastaan
ottoa tällaiselle uudelle teatteril­le.
Koska porvarismi ei ole yhter
nainen ideologia, vaan sekava
kokoelma taloudellista liberalis­mia,
estetiikkaa, sosiaalifraaseja
jne., ei uusi teatterikaan saa
vastaansa yhtenäistä oikeistorin-tamaa.
Oikeiston arvostelijat
ovat välillä puoluesidoraiaisia po­litiikkoja,
välillä esteetikkoja ja
näin saa Holmbergin Kuningas
Lear osakseen ilolaulun Aamuleh
astui Maisteri Erkki Salomaa, Vappuna 1971 Kun Suomen työväenluokka
suiireen kansainväliseen rintamaan
~ PtQletariaatin toukokum juhtapiivä on M^^^^
kokpnaiseiTe ai'k^kaudeU€ ,eikä am<^ vuoksi, joka
teki siitä taistelevan työväenluokan ehsinmiäisenkansainvälheTi
teon, Se antoi, myös mahdollisuuden todeta Uiklken^^^^e
duttavat menestykset e]ri maissa Engek 1890 28. 5. Arbeider-
Vuonpa 1889 pidettiin Parij-fissa
suuri kansainvälinen, sosia-listikon^
Bsi, missä kaik^ii sil­loiset^
'huomätuimmat 18 maan
sosialistiset puolueet ja ammatil­liset
keskusjärjestöt olivat -edus­tettuina;
Tämä kongressi säilyy
historiassa ensinnäkin siksi, että
siinä perustettiin uusi työväen­liikkeen
II Internationaalin nimel
lä tunnetjtu järjestö. TPiseksi, et­tä
se vahvisti toukokuun 1 päi­vän
työväestön kansainväliseksi
juhla- ja mielenosoituspäiväksi.
Taistelu 8 tunnin työpäivästä oli
silloin jo temmannut mukaansa
karkkien eturivin teollisuusmai­den
työläiset. Toukokuun ensim­mäinen
päivä vahvistettiin mie­lenosoituspäiväksi
lyhyemmän
työajan puolesta.
Korkeasta teollistumisasteesta
huolimatta Amerikan Yhdysval­lat
eivät olleet 1800-luvun lopul­la
eikä myöhempinäkään vuosi­kymmeninä
eturivissä työväen­liikkeen
maailmankartalla. Ni­menomaan
sen vuoksi oli ainut­laatuista,
että työaikataistelu ja
siihen erottamattomasti liittyvä
toukokuun ensimmäisen päivän
viettäminen työväenliikkeen kan­sainvälisenä
juhla- ja mielenosoi­tuspäivänä
saf alkusysäyksensä
Amerikasta.
Amerikan Yhdysvaltpje|n| ty;ÖT
Iäisten voimaperäinen kampjäailu
työajan lyihentämiseksi oli i^ehit-tynyt
huippuunsa vuonaa 1886
toukokuun ensinunäisenä^ päivä­nä.
Tämän jo silloin suiiren,^teol­lisuusmaan
ei puolilla öli lukiii-sia
lakkoliikkeitä ja mle}en,Qsoi-luitsia.
" ^
Mm'. Chicagossa edelleen tun­netun
Mc Cormick'in mäatälous-kPnetehtaan
työläiset yihtyivät
lakkoon. Työnantaja hankki'ia-kbnmurtajien
suojaksi' 300' 'i^blii-sJa
(Pinikertonin miehiä).; tiisäk-dessa
ja Tutkan Tulitifckujav: lai­naamassa
Uudessa Stipmessa,
vaikka nämä lehdet poliittisesti
ovat valmiit tuomitsemaap holm-bergit
ja turkat. /:|-r
Ehkä yhä useammat teatteri-ihmiset
haluaisivat irtautua jär­jestelmän
valheunesta, ja tällai­sessa
ratkaisussa heitä auttaisi
työväestön välitön tuki. Työväes­tön
keskuudessa on pitkä perin­ne
karsastaa laitosteatteria, kos­ka
sieltä on harvoin löytynyt
mitään puolustettavaa. Ympyrä
on nyt särkymässä, mutta sitä
tulisi tehdä vielä tietoisemmin
myös lehtien palstoilla,
A. Lennart Auvinen,
si Chicagon säännölliset poliisi-voimat
olivat- työnantajan käy­tettävissä;
Viimeksi mainitut am-puivat
mielenosoitusten' yhtey­dessä
kuua; lakkolaista. Kun työ­läiset
järjestivät neljäntenä päi­vänä
toukokuuta vastalaiisemie-lenosoitukseni
heitettiin poliisien
keskuuteen provokaatiotarkoituk
sessa pommi. Sen johdosta van­gittiin
lukuisia työläisiä. Neljä
heistä teloitettiin hirttämällä.
Niin .toukokuun ensimmäinen päl
vä vihittiin katkerissa taisteluis­sa
; työväenliikkeen kansainväli­seksi.
juhlapäiväksi.
SUURI KANSAINVÄLINEN
ARMEIJA
Kuten tämän artUdcelin alkuun
lainatusta Engelsin kirjoituksen
katkelmasta ilmenee, oli touko­kuun
ensimmäisen päivän vietto
saavuttanut jo seuraavana vuon­na
laajat mittasuhteet. Se johta­va
tunnus Kaikkien maiden
proletaarit liittykää yhteen —
tuli jo silloin satojen tuhansien
työläisten tietoisuuteen. Käsitel­lessään
vuoden 1890 juhlia ja
mielenosoituksia Engels kiinnitti
erityistä huomiota Englantiin.
Olennaisimpana seikkana hän ko­rosti
maan työväenluokan herää­mistä
40-vuotisesta talvihorrokr
sestaan ja sen yhtymistä uudel­leen
sosialistiseen työväenliikkee
seen. Vanhoilliset ammattiyhdis­tysjohtajat
vastustivat kaikkien
työläisten yhteisiä mielenosoituk­sia.
Samanaikaisesti muodostivat
uudet sosialistisen linjan omak­suneet
ammatilliset järjestöt yh­dessä
poliittisten työväenjärjes­töjen
kanssa komitean, ! jonka
johdolla Englannin työväenluok­ka
astui, Engelsin sanontaa käyt­tääksemme,
"suuren kansainväli­sen
armeijan riveihin".
TOUKOKUUN 1 PÄIVÄ
SUOMESSA
• Vaikka maamme työväenliike
oli vielä vuoden 1889 Pariisin so-sialistikongressin
aikoina wrigh-tiläisten
johdossa, herätti sen
päätös toukokuun ensimmäisen
päivän vietosta täälläkin vasta­kaikua.
(Porvarillisjobtoisen von Wrigh­tin
johtaman työväenliikkeen ai­kakausi
alkoi vuonna 1883 Hel­singin
ja Vaasan työväenyhdis­tysten
perustamisella. Se jatkui
aina vuoteen 1899, jolloin perus­tettiin
ensimmäinen itsenäinen
työväenpuolue — Suomen Työ­väenpuolue.)
a
Helsingin kirjatyöntekijät päät
tivät vuorina 1890 von Wrightin;
ja kumpp. suoranaisesta- kielteir.,:
sestä asenteesta huolimatta jär­jestää
retken Konkeksaareen;
Siellä pidetyssä puheessia' käsitel­tiin
Pariisin kongressin iritfolttia-mana
kahdeksan tunnin työpäir
yävaatimusta. Tämä oli niihin
aikoihin, jolloin työpäivä vaihteli
11—-13 tuntiin, ja porvarit johti­vat
työväenliikettä, ennen kuulu­matonta.
Kirjatyöntekijäin edel-läkävijäasema
ei ollut sattuman­varainen,
sillä jo vuonna 1872
heillä oli ollut voitollinen lakko-taistelu.
Se Umensi heidän amr
mattiyhdistystoimintansa siirtyi
mistä luokkataistelupohrjalle. Sa­moin
kirjatyöntekijät olivat osoit
taneet kansainvälistä yhteenkuu­luvuutta
keräämällä ; lakkoavus-tusta
muiden maiden ammattito-vereille.
•Tiinainen lakkovuosi^' 1«96
toi punaisen värin työväenyhdis­tysten
toukokuun ensimmäisen
päivän merkeissä järjestämiin
"kävelyretkiin". Mainittuna vuon
na mm. Helsingin rakennustyö­läiset
kamppailivat toiselle tu­hannelle
nousevana joukkona 10-
tuntisen työpäivän puolesta. Niin
Helsingin kuin muidenkin pa,ik-kakuntien
työväenyhdistyksissä
voimistui jyrkempi sosialistinen
suunta. Wrightiläiset olivat sel­villä
siitä, että punainen väri
edusti sosialismia.' Siksi sen
omaksumisesta kamppailtiin kii­vaasti,
von Wright asetti kui­tenkin
turhaan arvovaltansa vaa­kalaudalle.
'Tunaiset" voittivat.
Vuonna 1896 olivat viiden am­mattiosaston
airueet varustettu­ja
punaisilla nauhoilla. ,
Kun työväenliike lopullisesti
itsenäistyi' vuonna 1899, jolloin
perustettiin Suomen , Työväen­puolue;
astuttiin myös toukokuun
ensimmäisen päivän vietossa jäl­leen
askel eteenpäin^ Tässä -vai­heessa
ei kuitenkaan vielä omak­suttu
vuoden 1889 sosialistikong-renssin
tunnuksia sen paremmin
toukokuun ensimmäisen päivän
osalta kuin muutenkaan., Kuiten­kin
"kävelyretkille" annettiin oh­jelmallisempi
luonne. Niistä kes­kusteltiin
äänioikeusuudistuksen
yhteydessä. Päätettiin, että ääni-oikeudenuudistusvaatimus
on nii­den
tunnuksena. Samassa yhtey­dessä
vahvistettiin niiden ajak­si
kesäkuun ensimmäinen sun­nuntai.
Kevään tulon katsottiin
olevan Suomessa niin paljon myö
hemmässä kuin muissa maissa,
ettei toukokuun ensimmäistä päir
vää voida meillä ottaa käyttöön.
Juhlien ja mielenosoitusten jär­jestämistä
työpäivänä ja työai­kana
ei vielä silloin rohjettu
suunnitella. Siksi päätettiin ke-
(Jatkuu sivulla 5)
PÄIVÄN PAKINA
VAPPUMIETTEITÄ
Vappu on kevään, ylioppilait-ten
ja työläisten juhla, sanottiin
Suomessa: Lyhyesti sanoen se
on meidän suuri kansainvälinen
solidaarisuusjuhlamme.
Vapiin vietto juontuu kuitenkin
jo ammoisesta menneisyydes­tä.
Jo-muinaisajan roomalaiset
_ juhlivat huhtikuun 28 päivästä
toukokuun 2 reen päivään Flo­ran,
kukkien-ja jumalattaren
kunniaksi.
7 Vanhassa Englannissa vietet­tiin
myöS" vappua suurin juhlalli
suuksin, liittyen-lse uskonnolli­seen
taruun Walburgista, Valpu­rin
yönä, toukokuun ensimmäis­tä
päivää vasten, luultiin noi­tien,
ratsastavan luudilla van­hoille
uhripaikoille harjoittaak­seen
siellä vehkeitään vanhan
vihtahousun kanssa.
Johtuen siitä kun kirkollinen
vuosi alkoi toukokuun 1 päiväs­tä,
Suomessa on vappua vietetty
kirkollisenakin merkkipäivänä.
Syntymämaan ylioppilaat viettä
vät sitä kevään alkajaisjuhlana.
Kukapa meistä ei olisi kuullut;
niistä keinokukista, joita myy­tiin
"maitopisaran'^ hyväksi,
sekä. simasta ja tippaleivästä,
- joita .vappuna ...tarjoiltiin.
Mutta 82 vuotta sitten — v.
1890 — tapahtui suuri muutos.
Silloin sai vapunpäivän vietto
kokonaan uuden sisällön ja mer­kityksen.
Historian näyttämölle
oli ilmestynyt tykkänään uusi
voima, yhä kasvava, voimistut­tava
ja kuten viiriieiset vuosi-kymmenet^
vat osoittaneet,- voit
toisä' työväenluokka, suuri työ-
• VäenHikkeen kehityksen ja sen
taistelun yhteydessä 8-tuntisen
työpäivän-ja sosiaalisen-edistyk­sen
puolesta, kehittyi kansain­välinen
vappumielenosoitusten
vietto. _
Siitä tuli työtätekevien kan­sainvälinen
mielenosoitus- ja
juhlapäivä, jolloin jätetään arki­set
työt ja kokoonnutaan yhtei­siin
solidaarisuustilaisuuksiin.
Saksalainen Hans MuUer kir­joitti
innostuksen vallassa jo v.
1894, että "vappujuhlien pitää
vaikuttaa kuin myrskykellon jy­rinä,
jonka kieltä heilahduttaa
köyhälistö. Aiiovallankumouk-sellista
iptohimoa täytyy siitä
kuulua. Kaikkien täytyy huoma­ta,
että leikki on kaukana, ja
että kysymys on valtavasta
maanjäristyksestä, joka saattaa
luokkayhteiskunnan horjumaan"
. Syventymättä tässä .yhtoydes-.
sä tämänvuotisen vappujuhlan
merkitykseen ja sanomaan, on
syytä kuitenkin todeta, että Ca­nadan
työtätekevien keskuudes­sa
on nyt kehittymässä suuri ja
syvällinen käymistila.
Enää ei oteta itsestään selvä­nä
asiana, että valtapiirit voivat
noin vain ilman muuta sysätä
omasta järjestelnjästään johtu­van
talouspular^ taakan koko?
naan "työläisten,, farmarien ja
mOIden pikkueiäjäin kannetta­va]^.-.
Ja vaikka vappua ei, vietetä-kään
Canadassa sen paremmin
kuin Yhdysvalloissakaan sellai­sena
suurena työtätekevien soli-daarisuusjuhlana
kuin muualla
maailmassa, alkaen sellaisista
porvarillisista maista kuin Suo­mi
ja päättyen Neuvostoliittoon
j a muihin sosialistisiin maihin,
niin varmaa on kuitenkin, että
vappujuhlat tulevat arvoonsa ja
kunniaansa myös täällä.
Tosiasiassa kunsainväHsen so­lidaarisuuspäivän,
vapun vietto,
sai alkunsa tältä mantereelta.
Yhdysvaltain ja Canadan "Or-ganized
Trades and Labor Uni-ons",
mistä tuli Amerikan Fede­ration
of Labor V. 1886, hyväk­syi
v. 1884 ensimmäisen vapun­päivän
päätöslauselman missä,
sanotaan:
"Päätettäköön, että 8 t. työ­päivä
tulee lailli^ekiii työpäiyäk-si
toukokuun ensimmäisestä päi­västä
lähtien v. 1886." .
Ja v. 1886 Chicagon työläiset
vastasivat vapunpäivän mielenr
osoituskutsuun 190,000 työläi­sen
lakolla. Chicagossa vuoda­tettiin
kuitenkin valtapiirien toi-
_inesta työläisten verta ennen
voiton saavuttamista. Poliisit
hyökkäsivät työläisten' rauhalli­seen
mielenosoitukseen ja tap­poivat
toukokuun 3 pnä'2 ihmis­tä.
''•
Vuonna 1889 .AFITvetosi Toi­sen
kansainvälisen Pariisin kon­gressiin
että nämä mielenosoi­tukset
tehtäisiin kansainvälisik­si.
Toinen kansainvälinen hy­väksyi
ehdotuksen ja päätti sen
mukaan toukokuun 1 pnä 1890
järjestää kansainvälisen mielen­osoituksen
koska A F L : n johdol­la
on Yhdysvalloissa päätetty
järjestää tällainen mielenosoitus
samana päivänä;"
Paljon on kulkenut vettä sil­tojen
alta sen jälkeen. Tämän
mantereen aimmattiyhdistysbyro
kraatit saatiin eroamaan kan­sainvälisen
vapun vietosta.
Mutta se on sittenkin vain väli­aikaista,
kuten laulussa sano­taan.
Sillä vappu on kuten sanottu»
myös Canadan ja Yhdysvaltain
työtätekevien yhteinen suuri
Bolidaarisuusjuhla. ^
. . 'r-r Känsäkoura,