Vapaus, September 16, 1961

              Sivu_2 _ Lauantaina, syysk. 16 p. — Saturday, Sept. 16,1961
VAPAUS
(LIBEBTT) — Independent Labor
Organ ot Finnish Canadians. J b r
tabilahed Nov. 6, 1917. Auöiorlzed
as second class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-lished
thrice vreekly: Tneaäaysi
Thursdays and Saturdäys bj^ Vapdti^
' Publishing Ciompany Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4284;
Bditorial Office OS. 4-4265. Manager
K. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon application.
Translation free of charge.
TILAUflHTNNAT:
Oafladassa: l vk. 8.00 9 kk. 4.25 t kk. 2.80
Yhdy8valtel8«ia: 1 vk. 9.00.6 kit 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 6J25
USA ansainvälinen santarmi
Ei ydinadeita Canadaan
Kaikki merkjtijViittaayat siihen, että liittohallitus aikoo
käyttää Berliinin, kysymyksen varjossa lietsottua sotahyste­riaa
yhdysvaltalaisten ydinäsetehtailijain voittojen lisäämi­seksi
ilmoittamalla pian,>että Canadan on muka olosuhteiden
pakosta otettava yhdysvaltalaisia ydinaseita sekä Csmadan
maan kamaralle että'Euroopassa NATOn komennuksessa ole­ville
.'asevoimille. ,'
Se olisi kohtalokäsharhä-raskfel, ja siitä johtuu, että Cana­dan
kansan suuri enemmistö vastustaa sitä kaikesta sotapro­pagandasta
huolimatta.
Tunnettu tosiasia on, että Yhdysvaltain taholta on
kauan aikaa painostettu Ottawf.a vastaanottamaan näitä
"kuoleman klubin" kirottuja "jäsenkortteja". Kansanjoukko­jen'päättävän
vastarinnan vuoksi.6n liittohallitus kuitenkin
epäröinyt tähän asti ja selittänyt ainakin julkisissa puheis­saan,
ettei näitä yhdysvaltalaisia ydinaseita tuoteta Cana-daait
"ennenkuin Catiada saa myös sananvaltaa niiden käy­töstä.
^
Nyt näyttää kuitenkin siltäj että liittohallitus 'valmistaa
yleistä mielipidettä vastaanottamaan tämän kohtalokkaan
askeleen. Tosiasiassa on annettu ymmärtää, että liittoahllitus
on asian ratkaissut jo aikaisemmin, mutta nykyhetkeä pide^
tääp "sopivana tilaisuutena" tämän pahan uutisen julkaise­miselle?
Esimerkiksi Globe and Mail lehden kirjeenvaihtaja
Walter Gray sanoi syyskuun 11 pnä Ottawasta lähettämänsä
uutistiedon yhteydessä asian tästä puolesta seuraavaa: "Par­lamenttitalon
kaikissa osissa nousi spekulaatiopyörre sen jäl-keen"
kun pääministeri John Diefenbaker antoi, mitä alahuo­neen
kaikissa piireissä pidetään vihjeenä siitä, että oikea het­ki
— mikä on muodostunut kansainvälisen tilanteen jännit­tyneisyydestä
— on tullut hallitukselle tiedoittaa, että Ca­nada
on päässyt sopimukseen Yhdysvaltain kanssa ydinasei­den
^yhteisestä kontrollista Canadassa ja canadalaisten soti­laiden
kohdalta ulkomailla . . ."
Mr. Grayn r selityksen mukaan alahuoneen kaikki piirit
ovat sitä mieltä, että liittohallitus on salannut tähän asti kan­sakunnalta
ne sopimukset, mitä on Yhdysvaltain kansisa tehty
ydinaseiden sijoittamisesta Canadaan, koska nyt katsotaan
haliituksen omanneen kannan, että ''nyt on sopiva hetki"
tämän sopimuksen tiedoittamiseksi!
: .Tuleeko liittohallitus pitämään kiinni siitä, että nyt "on
sopiva hetki" tämän sopimuksen tiedoittamiseksi, se tietenkin
johtuu paljpn siitä, kuinka voimakkaaksi muodostuu kansa­kunnan
vastarinta tätä kansallista itsemurhasuunnitelmaa
vastaan.
Tässä yhteydessä on havaittavissa mitalin kaksi puolta:
Yhtäällä tehdään erittäin voimakasta aivopesua sen hyväksi,
että saataisiin Canadan kansa itsetahjiottomasti menemään
tähäh'surmanloukkoon. Toisaalta on kuitenkin noussut erit­täin
Voimakas vastarinta' tätä suunnitelmaa vastaan hyvin
laajal(a pohjalla.
itse pääministeri Diefenbaker antoi alkuviikolla voimak­kaan
vihjauksen siitä, että ydinasevastaista asennetta on
muka "tarkistettavaa", että niitä vastustaneidenkin (ulkom.
Greehko) on olosuhteiden pakoista "tarkistettava kantaansa"
jne.
Välittömästi tämän jälkeeh piti alahuoneen istunnossa
puheen puolustusministeri Douglas Harkness korostaen en­tistä
voimakkaammin, että nyt on todella sopiva hetki ydin^
asesopimuksesta tiedoittamiselle. Hän antoi melko avoimia
"vihjeitä" siitä, että tällainen tiedoitus annetaan hallituksen
toimesta ehkä hyvinkin pian. .
Samaan aikaan tuotettiin Ottawaan NATO-liiton sihteeri
Dirk Stikker joka lisäsi painostusta propagoimalla avoimesti,
että "Canadan ja NATO-liiton muiden jäsenmaiden" pitäisi
vastaanottaa yhdysvaltalaisia ydinaseita.
Muita ulkomalaisia tulennielijöitä on käynyt täällä Ca­nadassa
julkisesti propagoimassa ydinaseiden vastaanottami­sen
puolesta, ilmaisten se sitä, että hallitus suhtautuu näihin
ydinasekuolemaa kaupusteleviin piireihin erittäin suopeasti.
Mainittakoon tässä yhteydessä, että yhdysvaltalainen ken­raali
Laurence Kuter tuotettiin aivan äskettäin Torontoon,
missä hän piti puheen, jonka tarkoituksena oli muokata
yleistä mielipidettä suotuisaksi yhdysvaltalaisille ydinase-tehtailijoille.
Toisä^lt^ on kuitenkin nähtävissä, että Canadan kansan
suOTi enemmistö vastustaa ydinaseiden sijoittamista. Cana­daan
ja niiden varaamista canadalaisille asevoimille Euroo-passa.
Pelkkä vilkaisu päivälehtien "yleisön kirjeitten" osas­toon
osoittaa, että sotahysterian ja ydinaseiden asemesta Ca-na"
a§n kansan suuri enemmistö haluaa rauhaa ja aseistariisu­mista.
' -
Yhtönä meflckfeä Öänadan^kansan yleisestä rauhanrak-
Jcaudesta voidaan»^pi^tää liberaalipuolueen maanpuolustusasi-ain
puhemieheA;^Paul Heilyerin puhetta alahuoneen istun­nossa
viime tiistaina. "
/Ilmaisten puolueensa-kannan, mikä epäilemättä heijas­taa
vississä määrässä liberaalisten valitsijain mielipiteitä, mr.
Hellycr sanoi puolueensa vastustavan tällä hetkellä ydin^
aseiden sijoittamista Canadaan. "Me olemme vielä sitä miel­tä,
että ydinaseet ovat tällä hetkellä tarpeettomia Cänadalle
. . . Me emme usko niiden lisäävän lainkaan Canadan turvalli­suutta
ja meistä tuntuu, etteivät ne anna mitään suojaa stra­tegisia
pommitusta vastaan", sanoi Hellyer ja selitti, että hal­litus
haaskaa kansan varoja bomarc-ohjuksiin jne.
iLlberaalipuolueen puhemies jätti "hyvään porvarilliseen"
tapaan takaoven auki siltä varalta, että ydinaseita voidaan
ehkä hankkia ulkomailla oleville canadlaisjoukoille, koska
hän nimenomaan sanoi, että niitä ei "tarvita Canadassa". Se
on liberaalien valitettavaa horjumista.
Mutta Uuden Demokraattisen Puolueen (UDP) ainoa par-lamienttijäsen,
Walter Pitman (Peterboröughsta) esitti paljon
selvemmin ja tuntuvammin Canadan kansan vastarinnan yh­dysvaltalaisia
ydinaseita vastaan.
* *i«r4rastustaessaan varauksettomasti yhdysvaltalaisten ydin*
Yhdysvallat alkoi esiintymään
kansainvälisenä santarmina latina­laisen
Amerikan maissa jo silloin
kun Theodor Roosevelt sanoi sen
esiintyvän "poliisina" ja "tuomari
na".
Viime vuosisadan' lopulla : a ku­luvan
vuosisadan alussa Yhdysval­lat
jatkuvasti sekaantui Keski- ja
£telä-Ämerikan valtioiden alueilla
'järjestyksen palauttamiseksi".
1890. Ryhmä amerikkalaista meri
jalkaväkeä nousi maihin Buenos
Aireksessa, Argentiinan päakaupun
gissa, estääkseen '-yleisen kansan­nousun,
joka oli kohdistettu ulko­maalaisen
pääoman hallintaa vas­taan.
1891. Taistelussa .Chilen valtio­vallasta
Yhdysvallat laski joukkoja
maihin Valparaisossa ^hettiläänsä
suojelemisen tekosyyn no'alla.
1898. Yhdysvallat ensiksi sekaan-tfii
Kuuban-Espanjan riitaisuuteen
"vapauttaakseen" Kuuban ja mie­h
i t t i maan 1899. Miehitys jatkui
ainoa 1902 saakka. Kuuban perus­tuslaki
valmistettiin Yhdysvaltam
sotilaskuvernöörin valvonnan alai­sena
j a hyväksyttiin 1901. Siihen
liitettiin seitsemän lisäkohtaa, jotka
antoivat Yhdysvalloille tilaisuuden
pitää Guantanamon merisatamaa o-mana
alueenaan.
1904. Yhdysvallat lähetti: laivas­tonsa
Dominikaaniseen tasavaltaan
järjestämään sinne finanssi- j a t u l -
likontrollin.
1906—1909. Yhdysvaltain joukot
miehittivät uudelleen Kuiuban kos­ka
maassa o l i vallankumouksellista
käymistilaa ja Yhdysvaltain val­taan
nostama presidentti Palma
syöstiin vallasta .
1910. Yhdysvaltain merijalkavä-keä
laskettiin maihin Nicaraguaan
tukahduttamaan amerikkalaisvastai­set
mielenosoitukset
1912. Yhdysvallat uudelleen mie-
1
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Edvard Rajala, Cobalt, Ont., täyt­tää
maanantaina, syyskuun 18 pnä
72 vuotta.
Mrs. Sanni H i l l , Sudbury, Ont.,
täyttää tiistaina, syysk. 19 pnä, 70
vuotta.
J. Peltokangas, Port Arthur, Ont.,
täyttää tiistaina, syyskuun 19 pnä
82 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
h i t t i Kuuban "Yhdysvaltain intre.s-sien
suojeluksen" tekosyyn nojalla
ja tukahduttaakseen neekerien ka-pinallisufuden.
Samana vuonna ame­rikkalaiset
merijalkaväen osastot
tukahduttivat kansalliset vapausliik­keet
Nicaraguassa ja Hondurasissa.
1914. Saattaakseen voimaan US-A
: n oman finanssi- jä tullipolitii­kan
amerikkalaista merijalkavä.keä
nousi maihin Haitissa; nämä joiikot
ottivat käsiinsä kansallisen pankin
j a maan kulta reservit, joita oli
$500,000 arvosta.
Samana vuonna amerikkalaiset
joukot hyökkäsivät Meksikoon ja
ottivat käsiinsä Veräcrusin "Ame­rikan
hallituksen -kunnian "palautta­misen"
tekosyyn nojalla.
1915. Harkiten, että " H a i t i n kan­saa
hallitaan hiiri huonosti ettei se
menettäisi mitään vaikka se olisi
ulkumaalaisen hallinnon alaisena".
Yhdysvaltain hallitus lähetti meri-jalkaväkeä
miehittämään tasavallan
suurimmat kaupungit.
1916. Yhdysvallat lähetti rankai-suretkikunnan
Meksikoon kenraali
Pershingin alaisena tukahduttaak­seen
vapausliikkeen. Samana vuon­na
Yhdysvallat avoimesti sekaantui
Dominikaanisen tasavallan asioihin.
Ottaissaan käsiinsä Dominikaanisen
tasavallan amerikkalaiset ottivat kä^
siihsä hallinnon ja lakiasäätävän
vallan.
1917. Yhdysvallat uudelleen mie­h
i t t i Kuuban senjälkeen kun ame-rikkaIaismielinen^
presidenttiehdo­kas
kärsi tappion j a miehitys kesti
1922 saakka.
1919. "Suojelemalla Yhdysvaltain
etuja" Hondurasissa amerikkalaiset
nlerijalkaväenosastot tukahduttivat
vapausliikkeen.
1924—25 amerikkalaiset jälleen
sekaantuivat maan asioihin.
1926. Yhdysvallat jälleen laski
maihin joukkoja Nicaraguassa ja
miehitys kesti 1933 saakka. Todel­lisuudessa
miehitys kesti 2d vuotta
lukuunottamatta mU'Utamia kuukau­sia
VV. 1925—26.
1933. Yhdysvallat sekaantui jälleen
Kuubassa Machadon hallitusta vas­taan.
"Amerikkalaisten kansalais­ten
suojelemisen" nimessä Yhdys­vallat
lähetti sotalaivoa Kuubaan
j a merijalkaväki nousi siellä mai­hin.
Yhdysvaltain merijalkaväen
suojaamana uusi hallitus muodos­tettiin
Yhdysvaltain lähettilään toi­mesta.
Toisen maailmansodan jälkeen U -
SA ei menestynyt avoimella J l l y l t -
kivenepolitiikalla" latinalaisessa A-merikassa
eikä Yhdysvaltain halli­tus
voinut sotilaallisilla toimenpi­teillä
kaataa hallituksia j a pystyt­tää
diktatuurihallituksia dollareilla.
1948 Amerikka järjesti salaisesti
vallankaappauksen Venezuelassa,
Perussa, Costa Ricassa j a E l Sal­vadorissa
'a 1949 Kolombiassa, 1952
Kuubässa-ja-1954 Paraguayssa.
Moneen otteeseen Yhdysvallat on
järjestänyr sekaantumisen sellais­ten
maiden asioihin, joista Yhdys­valtain
monopolistit eivät ole pitä­neet.
Näin järjestettiin 1948 Niga-raguasta
sekaantuminen Costa R i ­can
sisäisiin asioihin. Guatemalan
vallankumoukselliset kuikistettiin
Yhdysvaltain imperialistien aseis­tamien
interventionistien voimilla.
Santarmimaisia menettelytapoja,
j o i ta kokeiltiin latinalaisen Ameri-;,
kan maissa. Yhdysvaltain imperia­listit
yrittivät toteuttaa myös Aasi-a.
ssa j a vieläpä Euroopassa. V.
1910 Yhdysvallat kukisti raakamai­sesti
lähes kymmenen vuotta kestä­neen
vapausliikkeen Filippiineillä.
V. 1900—1901 Yhdysvallat kukisti
vapausliikkeen Kiinassa.
Erikoisesti ensimniäisen / maail­mansodan
.'aikeen Yhdysvallat toi:
mi poliisivoimana Kiinassa. Käyttä­en
hyväkseen yhdeksän vallan sopi­musta
Yhdysvallat järjesti sen omia
aseellisia voimian snne. Yhdysvl-tain
joukot ampuivat rauhallisia
mielenosoittajia Shanghaissa touko­kuussa
1925. Maaliskuussa 1927
Yhdysvaltain sotalaivat osallistuivat
Nankingin tulittamiseenj joka ai­heutti
monien tuhansien kiinalais­ten
siviiliasukkaiden kuoleman.
Yhdysvallat osallistui interventi­oon
Neuvostoliittoa vastaan pohjoi­sessa
1918—19 ja Kaukoidässä 1918
—20. Yhdysvallat myöskin osallis­tui
vallankumouksellisen liikkeen
tukahduttamiseen Euroopassa en
simmäisen maailmansodan jälkeen.
uka saattoi ilmiantaa
aulien matlcareitin
aseitten vastaanottamista, mr.
Pitman sanoi alahuoneen is­tunnossa
tiistaina pitämänsä
puheen yhteydessä, että ydin­aseiden
maahamme sijoittami­sella
"saboteerattaisiin Cana­dan
omaksumaa asennetta
aseistariisunnan hyväksi".
"Ydinaseet eivät lisäsi vähää­kään
sodan syttymisen ehkäi­sy
voiinaa" sanoi mr. Pitman.
"Ne eivät auttaisi lainkaan
maamme puolustusvoimia . . ."
Tosiasia onkin, että yhdys­valtalaisten
ydinaseitten sijoit­taminen
Canadaan pahentaisi
edelleen kansainvälistä jänni-tystilannetta
j a vaarantaisi Ca­nadan
kansaa siinä tapauksessa
j OS sota syttyisi. "Puheet voi­maan"
perustuvasta neuvotte-luasenteesta
tässä yhteydessä
on tarkoitettu vain- ihmisten
pettämiseksi. Tosiasia on, että
jos kapitalistisissa maissa ru­vetaan
jakamaan ydinaseita ns.
pikkumaille, samaa voi tapah­tua
sosialistisissakin maissa ja
niin päädytään voimasuhteista
puheenollen samaan asemaan
— tosin sillä erolla, että ydin­asesodan
vaara olisi edelleen
voimistunut.
Mikäli Canadan kansa ei täl­laista
kehitystä halua — ja se
ei sitä halua — silloin on vas­tustettava
päättävästi Ottawari
suunnitelmia amerikkalaisten
=ydinaseiden hankkimista Cana­daan
ja canadalaisten sotavoi-^
mien käytettäväksi ulkomailla­kin.
Canadan ainoana puolustuk­sena
on yleinen ja täydellinen
aseistariisuminen ja maailman
rauhan puolustaminen aseista­riisunnan
avulla. Varustelukil-pailu
ei ole koskaan johtanut
rauhaan — vaan sotaan. Ja
ydinasesota olisi niin suuri on­nettomuus
koko ihmiskunnalle,
että sitä on päättävästi vastus­tettava
kaikissa vaiheissa.
Yhtykäämme siis varaukset­ta
niihin hyvää tarkoittaviin,
patrioottisiin canadalaisiin, jot­ka
vaativat lisääntyvällä voi­malla,
että ydinaseita el saa
tuottaa Canadaan eikäjakaa
canadalaisille asevoimille Eu­roopassakaan.
P a r i i s i . — Muuan 35-vuotias
mies on pidätetty epäiltynä mur­hayrityksestä
presidentti de
Gaullea vastr an, mutta lähempiä
tictofa hänestä ei 'ole: saatavis­sa.
Mies pidätettiin 27-vuotiaan
maatyöläisen Daniel P i l l e t in an^
tamien tietojen perusteella.
P i l l e t kertoi ajaneensa perjantai-iltana
kello 21.45 pitkin Route Na­tionalia
no. 9:ää moottoripyöräl­lään.
Hän näki tällöin miehen sei­sovan
tiellä ojaan ajaneen urhei-luvaunun
vieressä.
Urheiluvaunun ajaja vaikutti
järkyttyneeltä. Hän kertoi kuul­leen
räjähdyksen, pelästyneensä
ja ajaneensa saman tien vaununsa
ojaan. Pillet auttoi häntä saamaan
vaunun jälleen tielle ja autoilija
lupasi tarjota hänelle kiitokseksi
lasillisen Pont sur Seinessä.
Myöhemmin Pillet palasi takai­sin
paikalle ottaakseen selvää rä­jähdyksestä,
josta mies oli puhu­nut.
Hän tapasi tällöin santarmiup-seerin,
jonka, hän hyvin tunsi: Up­seeri
kertoi P i l l e t i l l e , murhayrityk­sestä
j a Pillet puolestaan teki sel­koa
tapaamastaan salaperäisestä
urheiluautostapa sen ajajasta.'
Ajoimme takaisin Pont sur Sei­nessä
sijaitsevaan kahvilaan. Pillet
kertoi. Mies oli siellä edelleen. Hän
vaikutti noin 35-vuotiaalta.
Atentaattiyritys tehtiin Pont sur
Seinen j a Crancyn välillä noin 6
kmn päässä Romillystä: Suuri rä-jähdysainemöhkäle
oli kätketty
hiekkakasaan tien reunaan j a siitä
johtivat sytytyslangat nqin_300 mn
päässä olevaan tiheään metsäsaa­rekkeeseen,
jossa attentaatin te­kijät
luultavasti olivat piileskelleet.
Tarkoituksena oli luonnollisesti
saada panos räjähtämään presi­dentti
de Gaullen autosaattueen
lähestyessä paikkaa, mutta jostakin
syystä panos ei lauennutkaan. Tiel­l
e oli valutettu benziiniä j a jotakin
nestemäistä räjähdysainetta, jolloin
presidentin auto kärsi vähäisiä
vaurioita.
. Presidentin autoa ohjasi hänen
yksityiskuljettajansa Fontinil, joka
on ollut de Gaullen palveluksessa
20 vuotta. Auton edellä kulki ta­van
mukaan poliisivaunu aseistet­tuna
henkivartijoineen. Vaunussa
oli mukana myös ensiaputarvikkei­ta
ja veri plasmaa. Presidentin
vaunun takana tuli toinen poliisi­auto,
jossa oli samoin aseistettuja
henkivartijoita sekä radiolaitteet.
Tästä vaunusta oltiin jatkuvasti yh­teydessä
salaisella aaltopituudella
tien varrella oleviin poliisiasemiin.
Rouva de Gaulle ja presidentin
vävy, eversti Boisseu, matkustivat
myös autosaattueen mukana.
Kysymys on nyt ennenkaikkea
siitä, kUinka attentaatintekijät tun­sivat
presidentin ajoreitin, de
Gaulle ilmoittaa vasta lähtöhetkel­lä,
mitä tietä milloinkin ajetaan..
E i edes kuljettaja ole etukäteen
selviUä matkareitistä.
de Gaullen matkojen, yhteydessä
on aina ryhdytty ankariin turvalli­suustoimenpiteisiin.
Päivällä auto­saattuetta
seuraavat helikopterit,
jotka ovat radioyhteydessä poliisi-vaunuun.
Reitin varrella olevat
sairaalat saavat määräyksen olla
hälytysvalmiina j a pitää leikkaus­salinsa
äärimmäisessä toimintaval-meudessa.
Murhayrityksen jälkeen on
kaikkialla Ranskassa ryhdytty tiuk­koihin
varotoimenpiteisiin, koska
murhayrityksen pelätään. edeltä­neen
uutta kaappaushanketta.
Kuningatar Elisabeth on lähet­tänyt
presidentti de Gaullelle kir­jeen;
jossa hän ilmaisee syvän huo­jentumisensa
sen johäosta, että
attentaattiyritys epäonnistui.
Presidentti Kennedy ilmaisi
Hyannis Portissa ilonsa sen joh­dosta,
että attentaatin tekijät epä­onnistuivat.
Myös Länsi-Saksan
presidentti Heinrich Lubke j a l i i t ­tokansleri
Adenaeur ovat lähettä­neet
omat viestinsä de Gaullelle.
Italian presidentti Gronchi esitti
ranskalaiselle virkaveljelleen on­nittelunsa
pelastumisen johdosta
Pariisissa olevan suuriähettiläänsä
välityksellä.
Toisen maailmansodan jälkeen Y h ­dysvaltain
imperialistit avoimesti
Julistivat "maailman johtaja-ase-inaa".
Siltä taholta on yritetty toi­mia
maailman santarmina. Missä
hyvänsä on ilmennyt vapauden vir­tausta
amerikkalaiset ovat tukah­duttaneet
sellaisen. Heti sodan jäl­keen
Yhdysvallat sekaantui avoi­mesti
Kiinan. kansalaissotaan. Sen
taholta harjoitettiin j a varustettiin
yli 100 Chiang Kaf-shekin divisio-naa.
Senjälkeen kun kansanvallan-kumous
voitti j a Kiinan kansanta­savalta
julistettiin, Yhdysvallat on
sekaantunut entistä enenunän K i i ­nan
sisäisiin asioihin. V. 1950 Yh­dysvallat
miehitti Kiinalle kuuluivan
Taiwanin saaren ja teki siitä, hyök-käystukikohdan
tässä osassa maail­maa.
V
E r i osissa maailmaa .Järjestetyillä
sotilaallisilla sopimuksilla on tar­koitus
tukahduttaa vallankumouk-
.<;ellisia ja kansallisia vapausliikkei­tä.
Surullisen kuuluisalla Dullcs-
Eisenhowerin periaatteella on tar­koitus
toimia samanlaisina poliisi­voimina.
Tämän periaatteen no­j
a l la Yhdysvallat suunnittelee toi­mia
'tyhjiön täytteenä" Aasiassa ja
Afrikassa senjälkeen kun brittiläi­set
ja toiset siirtomaaorjuuttajat
lähtevät pois. Tuloksena oli val­lankaappaus
Jordanissa huhtikuus­sa
1957 käyttämällä turkkilaisia
joukkoa. Yhdysvallat sekaantui
Libanonin sisäisiin asioihin 1958.
Samoin se on valmistunut sekaantu­maan
Irakin sisäisiin asioihin;
Yhdysvallat varaa suuria summia
toimenpiteisiin sosialistisia maila
vastaan käytävään salaiseen toi­mintaan
ja harjoittaakseen jouk­koja
"vapauttamaan" Itä-Euroopan
maat. Sosialististen maiden "vapa­uttamisesta"
on tullut Yhdysvaltain
virallinen politiikka.
Mutta uuden maailman tasapaino
ja sosialistisen j a demokraattisen
l e i r in mahti jättää vähemmän tilaa
pahaa tarkoittaville oletetuille maa­ilman
polisivoimille. Yhdysvaltain
imperialistit eivät enempää voi tu­kahduttaa
vapaus- ja vallankumous­liikettä
kärsimättä rankaisua. Sel­vänä
osoituksena tästä on amerikka­laisten
seikkaili öitten äskettäin
kärsimä tappio vapaan Kuuiban alu­eella.
vfl-fl fl 6 O fl fl rymTrm"f»'Tn>Trm'fl'o"ava VflVö a'tt'ttYa'6'a'» a A a a a a flw
.e
e
KODIN PIIRISTÄ
TOIMITtANUT EEVA
Sailoa oikein
s e
e
a
Canadan Maatalousosaston ku-luttajain
alaosasto Ottawasta antpa
neUvoja Kun kuoritaan, Kuinka
kuoritaan— j a M i k s i ".
Kun valmistetaan hedelmiä ja
vihanneksia kannuttamista varten
n i i n muutamat on vain hyvin pes­tävät,
toiset paloitettavä j a vain 2
hedelmää on kuorittava — persi­kat
(peaches) j a tomaatit — niiden
ohuen j a sitkeän kuoren takia, että
« e saisi hyvin paloiteltua. Kuori
lähtee niistä helposti panemalla ne
kiehuvaan veteen korkeintaan puo­leksi
täi yhdeksi minuutiksi j a sen
jälkeen heti kylmään veteen j o ot­tamalla
sieltä heti pois kun ovat
tarpeeksi jäähtjrneet, että niitä voi
käsitellä. Tämä löysentää kuoren
niin, että ne on helppo kuoria,
mutta ei ole tarpeeksi niiden säi­ly
ttäväisyyden kannalta eikä muuta
niitä millään tavalla. Persikat kä­sitellään
tällä tavalla ennenkuin ne
paloitellaan siirappiin jäädyttämös-sä
säilytettäväksi.
Toiselta puolen vihannekset tulee
kuoria ennen jäädyttämistä. K u u -
mentamisaika vaihtelee kahdesta
minuutista yhteentoista minuuttiin
vihanneksista riippuen, mutta se­hän
on yleensä merkittynä k i r j o i ­hin-
joita annetaan jäädyttäjien os­tajille
ja niistä kukin saa tarkem­mat
ohjeet. Tämä alkukeittäminen
itävallan kehoHus
rauhan hyväksi
Wien. Itävallan varakansleri
Bruno Pittcrmann kehoitti viime
lauantaina suurvaltoja lopettamaan
kaikki ydinasekokeet.
On valitettavaa, hän sanoi radio­puheessaan,
bttä; riidanalaiset kysy­mykset
selvitetään yksipuolisilla
toimenpiteillä kärsivällisten neuivot-telujen
si aan.
Maailman ongelmista, joilla on
ratkaiseva merkitys, ja jotka vieJä
odottavat ratkaisua, mainitsi Pitter-mann
aseistariisunnan, atomiasei­den
hävittämisen ja Saksan kanssa
solmittavan rauhansopimuskysy-myksen.
P I K A I S T A SÄILÖNTÄÄ
Kiireinenkin perheenemäntä voi
säilötä tätä ohjetta käyttäen joita­k
in herkkuja talven varalle.
Maustettu etikka siirapipi: 4 kkp
valk. etikkaa; 8 kkp. sokeria; 4 r k l .
säilöntämausteita (1 pak.)
Etikka ja sokeri kaadetaan \ahr
vaan kattilaan. Mausteet pannaan
harsokangaspussissa sekaan ja se­osta
. hämmennetään hiljaisella tu
lella kunnes sokeri on sulanut.
Kattila peitetään kannella j a seos
saa kiehua v i i s i minuuttia. Säilöt­täväksi
aijotut hedelmät kuorittui­na
j a paloiteltuina pannaan siirap-piliemeen
kiehumaan vain siksi ai­kaa
kunnes pehmenevät ja sen
j aikeen pakataan ne puhtaisiin
lämpimin purkkeihin; Siirappi lien-.
tä kaadetaan päälle j a purkit sul­jetaan
tiiviisti. Kanelipalaisen voi
laittaa kuhunkin purkkiin makua
lisäämään j o k a sen mausta pitää.
Tämä on helppo ohje siitä, että
siirappiliemen voi keittää j o vaikka
aikaisemmin j a säilyttää jääkaapis­sa
siksi kun aikaa ilmaantuu he­delmiä
siinä keittää j a työ tulee
tehtyä aivan sivutöinä. Tällaiseen
säilöntään ovat sopivia kaikki muu­tenkin
säilöntään soveltuvat hedel­mät.
kuorineen tuhoaa vihanneksista
kemikaalin jota kutsutaan nimellä
enzymes ja jota tavataan yleensä
kalkissa vihanneksissa; Jos tätä ke­mikaalia
ei tuhota ennenkuin v i ­hannekset
jäädytetään niin'se a i ­heuttaa
epämieluisen ' muutoksen
vihannesten laatuun, kuten väriin
ja makuun; Se tekee samanlaisen
muutoksesn kuin jos vihannekset
olisivat olleet maassa pakkasen
purtavina, syötäviä kyllä, mutta
mauttomia.
On siis syytä tarkasti noudattaa
kirjassa neuvottuja kuumentamis-aikoja
ettei tule epämiellyttäviä
yllätyksiä jäädytettyjä ruokia säi-löessään.
Kullekin lajille varmasti
sopivat kuumennusajat saa i l m a i ­seksi
kirjasesta "Freezing Foods"
lähettämällä pyynnön nimensä j a.
osoitteensa ohella seuraavaan paik­kaan.
Information Division, Cana-.
da Department of Agriculture, Ot­tawa.-
.
Sosialistijohtajakin
tuomittu kuolemaan
"kommunistina"
SeouL — Etelä-Korean oikeus­istuin
tuomitsi torstaina enti:^en
sosialistijohtajan, Choi Paik-keu-nin
kuolemaan syytettynä komr
munisteille myötämielisestä (?)
toiminnasta.
Tämä viisimiehinen tribunaali,
jonka päämiehenä oli eräs upseeri,
tuomitsi samalla nyt lakkautetun
Eosialistipuolueen viisi muuta jä­sentä
viidestä viiteentoista vuoteen,
vankilaan.
Sosialistipuolue o l i . yksi niistä
useista puolueista, j o i l l a oli lyhyt
toimintaoikeus viime toukokuussa
kukistetun pääministeri John M.
Changin hallituksen aikana.
SITÄi
J A
TÄTÄ
K U M M A MIES
Kustaa pistäytyi naapurissa ky­lille
ja poislähtiessä hyvästeli t a ­lon
väkeä sanomalla:
— Käykeehän naapurissa, olokee
hyvät!
Vieraan lähdettyä vaari tuumaili:
••• Olipas se kumma mies kun
käski käymään naapuris, vuan ko­tonaan
käynnistä ei virkana mit­taa.-.
NL ja Intia yhtä mieltä useissa tapauksissa
Moskova. — Neuvostoliiton pää­ministeri
Nikita Ilrushtshevin
kutsumana maa sä> vieraillut In­tian
pääministeri Nehru matkusti
viime lauantaina Moskovasta Tash-kentiin.
VnukoVon lentokentällä olivat
päämini.';teriä saattamassa Hrush-tshev
ja muut neuvostojohtajat,
ministerit y.m.
Lentokentällä pitämässään pu­heessa
-Nikita Hrushtshev sanoi,
että huolimatta lyhyaikaisesta
vierailusta Nesuvostoliitossa päär
ministeri Nehru saattoi vakuut­tautua
siitä, että neuvostokansa
tuntee vilpitöntä ystävyyttä Inti­an
kansaa kohtaan.
Hrushtshev sanoi, että Neuvosto­liittoa
ja. Intiaa lähentää toisiinsa
jatkuva pyrkimys rauhaan. Hän
korosti, että vilpitön mielipiteiden
vaihto hänen ja pääministeri Neh-run
kesken osoitti ajatusten yhtä­läisyyttä
monissa ajankohtaisissa
kysymyksissä sekä molempien osa­puolten
suurta pyrkimystä estää oh­jus-
ja ydinasesota.
Tämä vierailu,- sanoi Hrushtshev
edelleen, on entisestään lujittanut
ystävyyttä, joka lähentää molem­pia
maita toisiinsa. Hän pyysi Neh-rua
välittämään Intian kansoille
Neuvostoliiton sydämelliset tervei­set.
Vastauspuiheessaan pääministeri
Nehru sanoi' vievänsä mukanaan
suuren ystävyyden ja sympatian
tunteet.
— Se sydämellinen vastaanotto,
jonka Neuvostoliitossa olen saanut-osakseni,
on ystävällisten tunteiden
ilmaus koko Intian kansaa kohtaan.
Nehru sanoi olevansa vakuuttu­nut
siitä, että yhteyksiä tullaan p i ­tämään
yllä vastaisuudessakin. —
Suoritettu mielipiteiden vaihto tu­lee
olemaan hyödyksi sAä henkilö­kohtaisesti
minulle, että myös eräi­den
kansainvälisten ongelmien rat­kaisulle.
Pääministeri Nehru lausui toivo­muksen,
että N i k i t a Hrushtshov vie­r
a i l i s i Intiassa, jossa hänet otetaan
Vastaan lämmöllä ja sydämellisyy­dellä.
PÄIVÄN PAKINA
Suuruudenhulluutta vaiko harhauttamista
Suuniudonhulluus on vissinlaista
micli.sairautta. Sil ä tautia poteva
henkilö voi kuvitella itsensä keisa­rien
keisariksi ja vaikka mihin ta­hansa
suurtckolhin pystyväksi haar­aksi.
• • . •
Onneksi voidaan nykyaikaisten kei­nojen
ja tietojen avulla hoitaa ja pa­rantaa
suuruudenhulluutta kuten
muitakin mielenvikaisuuksia.
Mutta rehentelyn ei ilmeisestikään
tarvitse aina olla mielenvikaisuutta
— se voi olla pahempaakin, petosta
ja vilppiä, pahaa aavistamattomien
ihmisten harhauttamiseksi.
Meillä täällä Sudburyssa on nyt
yltäkyllin tämäntapaista eli tarkoi­tuksellista
rehentelyä. Meille puhu­taan
mahtipontisesti CLCn Ja erikoi­sesti
terästyöläisteh union suuruudes­ta,
mahtavuudesta ja voittamatto-muudesta.
Täkäläisten kaivosmiesten ja sulat-timotyöläisten
pitäisi tuhota "heikon"
M-M unionsa ja sen "kehnot" työ­ehtosopimukset,
sekä liittyä "mahta­vaan"
terästyöläisten unioon saadak­seen
muka vihdoin viimeinkin oikein
"ylivoittoisan" työehtosopimuksen.
: Vastauksena tähän suuruudenhul­luutta
muistuttavaan rehentelyyn j a ­koi
kaivosmiesten union. paikallinen
puolustuskomitea maanantaina^ iien-tolehtistä,
jossa" pyydettiin terästyö­läisten
union relttaajilta ja myös }tso
heidän "keisariltaan" ^jehtiä vastauk­sia
eräisiin ajankohtaisiin kysymyk­siin.
Kukaan ei epäile sitä, etteikö te­rästyöläisten
uniolla ole omalla teol-liilsuusalallaan
saavutuksia, mutta
yleisesti myös tiedetään, että kaivos­teollisuuden
alalla se on "njennyt"
etanaakin hitaammalla vauhdilla.
Kun sen palkkaamat reittaajat pau­haavat
nyt terästyöläisten union suu­rista
voitoista Ja saavutuksista, nik-'
keliteollisuuden työläiset muistavat,
että mainitulla "suuruudella" on usei­ta
työehtosopimuksia esim. Pohjois-
Ontariossa. Edellämainitussa lento­lehtisessä
kajotaan tähän asiaan Ja
osoitetaan terästyöläisten union "saa-vuttiksiksfv
seuraavaa:
Hollinger Gold Mines, Timmins, se-<
katyömiehen palkka $1.26% tunnissa,
kaivosmiehen $1.59% t.; Preston
Mines Ltd., South Porcupine $1.26 ja
$1.41; Agnico Mines Ltd./ Cobalt,
$1.33 ja $1.66 t. jne.
Tämän jälkeen lentolehtisessä esi­tetään
mm. seuraavanlaisia kysy­myksiä:
' "Eikö ole totta, että terästyöläisten
unio on hyväksynyt viimeksikuluneen
vuoden aikana useita palkanalennuk­siin?
Mlt«i on asia.10% palkanalen­nuksen
suhteen Andcondan työläisille
Sequoiassa, Cal.? .Entäs 5% palkan­alennus
Tutan : Brassissa San-. Fran­ciscossa?
Kertokaa meille siitä '6 sen­tin
palkanalennuksesta jonka teräs-unio
hyväksyi Iron King Minella,
Humboldtissa, Arizonassa.
"Miten voi terästyöläisten union
johtajat kerskua "suuresta ja voimak­kaasta
uniosta" siioin kun he hyväk­syvät
palkanalennuksia?
". . . Eikö tämäkin ole totta? '
"Terästyöläisten union työehtosopi­muksissa
on aina kohta Jonka mu­kaan
työläisten palkoista pidätettävät
Jäsenverot lähetetään union pääma?
Jaan Pittsburghiin? .
" E t t ä terästyöläisten unioon pääs­tyään
Gillis Ja kumppanit eivät voisi
enää pidättää pääveroin maksua siitä
yksinkertaisesta syystä, että he eivät
enää koritrolloisi Jäscnverotuloja.
"Että terästyöläisten union presi­dentti
David MacDonaldin henkilö­kohtaiset
menölaskut ($38,619.00) ovat
suuremmat kuin minkään muun unio-
Johtajan?
"Että terästyöläisten unio^on haas­kannut
yli neljä miljoonaa dollaria
hajoittavaan reittaustyöhön Mine-
Mill uniota vastaan viimeksikuluneen
10 vuoden aikana?
•"Että nyt on työttömänä yli 200,-
000 terästyöläistä, jotka voisivat käyt­tää
avustuksena hyväkseen osan siitä
neljästä miljoonasta dollarista?" .
• Lopuksi MinerMill ^nion puolustus­komitean
lentolehtisessä sanotaan:
' /'Älkää-perustako suurista puheista,
suurista lupauksista ja suuresta pro­pagandasta
— Katsokaa 'teräsverhon*
taa nähdäksemme, minkälaisia tosi­asiat
ovat todellisudessa. Terästyö­läisten
unio saattaa olla suuri unio
terästeollisuudessa, mutta Pohjois-
Amerikan kaivosteollisuuden alalla se
on pieni, ja heikko unio . . . Me Sud-buryn
nikkelinkaivajat olemme re­hellisiä
ihmisiä. Me emme tykkää
valheista. Me rakastamme kuntiam­me,
emmekä suvaitse hajoittajia . . .
ulkopuolisia, Jotka tyrkyttävät vihan
Ja eripuraisuuden oppia."
Siinäpä onkin kysymyksiä kerraksi,
. — Känsäkoura.