Vapaus, March 1, 1956

              Sim^. Torstina, BÄalisk, 1 p. — l^ursday, U^vch 1, J956
nMiii
iOUSۤ pepuliPCDl^ Ottem. Pub-
J i M ^SSe wedtir:. Tvmdm,
mpbonoi: Sai. Office O0,4-fM;
E.BOaL ms»orW, adantf. itol&v
« d a n » ; Boat « , Sudteiy^ ^y*^*"^'
iMimtffing saitf» upon tppliution.
TnmOäiioa itu ct tbarge.
TILAUSHXNNAT: «
YbOftnsamMf-i vfc. 8J00 6 kk. «20
SOMU»»: 1 ^ 0 Kk. 4.75
Olisiko autamatisoifiti hyyä iai
hilono yiihe ttolmUmtssB
miiita laivaava tapaus
^SaBiiaHa4(Mn Stidburyn ja Jähi>Tnpärist6n työtätekevät flmaisiyat.
troxi}.^Idetäan lääUä Stidbutyssa, järjestivät taantumusvolmat, jotica
KieMtiöle 0iitääni« oppineet; surkean mie-ljprt6SWtdKen,^<
mlä'jäIjet johtavat selvästi sylttytehtaalle ^
ii- ne^jOMSSa |iyip^yttaisiin .katvosmieslien-umon heikentämisestä hävit-
\r tammesta, i^iiaikkeinin^rklttävip-^iklcai^sataa^
xnS^ surkeassa snielenosoituksessa oli kujtenkin sen aatteellinen tyh- .
4' , ,r*-l"P^auttakaan>in«r njieleen joitain tosiasioista^ tästä surkeasta' ta-
^ rti;4S^niaan aikaan kun kaivosmiesten edustajat kcjkoontuivat vuosi-
> jkom^nUbonsa k^ust^llaks^^ ^palkkojen 'korottamisesta'Ja tydblo-rt*^
r sii^'£eide9l parantamisesta^ pi
j^j^ nttelipau inukaisesti inyjSs paikallinen kauppakamarin kokdu^. missä
liyv^sytettlin ja&älausunia, ^o^sa kehoitetaan kaivosmiehiä '^puhdis-
;j ' 1(aiiÄ'^Wonsa"könimunistij<Atajistar; ' n . / ' -
/ l^k^mea kauppakamari, joka on tpttlinut kunnalHsasiain kä-
- sitl^m yhteydessä^ julistamaan ^ällaisia /;ulkoparlamentaarisia''
Jsntaina %)aa!liskuun 2 pnä 7J. vuotta.' ' , ^ '
YMyxassie sukulaisten ja tuttavain
<äineotoivotuksiiD. | se voi ofla joko lurois^taj sii|^|in^'
JärJeEtimyt tF<ivrj(i on huolestunut reafissar^^ttä otf aio}t^tti(. uusi jvoiJiä'
Mitä muut iMiiu»yal
VVdt^citVSTA' KiJtH, EAVllA
< y'Iäoleva3Ia Wk( / ua kirJoSttaa' hy­vin
ttftmÄtutorontoIäinenAf'^
ti Toronto Weekly Star «ewaava»r:'
Zhmiskunnan edeisä tfti -valinta Jo­ko
täirdeUIiMi{«ä'hävfänUsestS m rau^
hastä,viata-eirole ktfBkaaii ailatäeem
automatisoinnin tulevien Ja nyky'
hetkien .'vaikeukalen Johdosta. "tTjnio-
IJikkeen niin Canadaasa; kuin V h -
se
pun|$0^kaupj^i(äma'r^le äitienkin, vaikka «.sen takana oli» tässä, yri-'
l y ^ ^ sup^iakjui woim!aI ^ „ - ' , * .'^^' ;
' v^7^utta,«rHtäin:t^eIeiikilntöista oh ,tämä: Va^ta .muutama päivä
sit^l|.;fi^y^jil»,,täkäläism johtaja, -mr, Luke lausunnon
1^ pbni^tdl^i^ ^avulla. Jlnuui 'Mine^Mill iiniöa Sudburyssa vallitsisi^
2j M%.l^ fl?Wi?uiUine»,alhainen ^Ja>kka ^nikä^nyt vallitsee Pohjois-Ontarion-j
^ Jtäivosäla^la. st^^koittaes^n Ii)cop''omistajat kerta toisensa jälkeen^
tmsgdam.^aJflm unio g|l||iinoljii
ses|^.|(»5ötseei| iKJOij,-—je^fen asiamiföten — Jeppymätt|mat vil^^^^
V^.^f^f^^l koroti]j|t$ia"vatatlnut, sitä kovenmiin on,silloin huudettu "kommunis-s
i l p i i iKutttka'kauan. Sudburyn kaupungin liikemiehet sallivat et^^heitä '
^ttäfa;rk)8rfv^%| aattaaH^coai'ja vaikeuttaa työläisten uniptoi-;.
taa ylleiJsä seka eriRdisestrjpalkankorotusvaatimuksiay se. «ak^p|
' ko.<iniefeno^aHu^ ^jäT|esjiäjäin tja^jiaikallisen kauppakatnarin/aa^^^^^
teclHsesta^tyijjryde^.' on, että kuiJtp|#
väenUiklGeen voittajilla d tole m aseita
iiSli^li t^öTaenliilcettä vastaan tässä tapauksessa (Mine-Mill i|iroa§
'vasfäiin^'—- ne tumutuvat punakauhun lietsontaan. Nj^in tap|ihtui|[
täl§^^a^tai>aukse5sa. ^Kaupi>akarnaril]a ei ollut yhtään ainoata'pate|^^^^^^^
vkar^rvQi^telun sanaa Mine-Mill iiniosta. ' 'Sikii se puhui vain "kom-
^ I',' inttröSö*fc5fä"'fa'sjitä n^t^n tinio on muka'''ftuhdistettava kommunis-
^''^ I ! "tislata aineksista" — ikäänkuin kaivosmie'het eivät itse osaisi maine-
^uniensa sisäisiä asioita'hoitaa! , ,
^ '^'y'§ania ^fctelten ja asiain tyhjyys näkyi paikallisen päivälehden
klöntissään 1%^^
^ . w _ A ^ingjjiiiijyniQa.vastaan —-muttei löydetä yhtään
toki lausuttu'samalla painokkUudel--
la kilin'erään yhdysvaltalaisen acomii^;
Medemlehen' Francis B. Itorzelln pu-
Hee&sa. Sotilas-teollisuuslconferens-sissa
Chicäsossa Jiän sano), 'etli ei
ole; niitään r rajaa'si'le;havitysvoinu
le^^mikä <voida^ sisällyttää atoA>i-ponuneihin.
, , , -
Nyt Jo^^on olemsissa §ellälsia j?om-meja.
Jotka yhdellä läjäyksellä voisi^;
vat hävittää Amerikan suurfnunän
kaupungin laltakaupunkdneen.' Vh-tähyvln
voitaisiin valnilsta!» sellainen
pommi Joka kylcenlfll häWttän4än
kokoguisen valtion; tai!kqkonafseiiE^^
ro^an kokoisen, maanosan. Sfttä*
eteenpäin olisi vain askel «eraisen
pomminrakentamfaeen.jjokavoisi tu­hota
koko maai^an ihmiset Ja muut­taa
koko maapallokin roihuavaksi
tähdeksi. , v !
Tästä ilmeinen Johtopäätös on se.
että ,'Jos sivillfpuolustustoimen|)lteet
ehrät Ole v i ^ auttamatt^miasti tehpt*
tornia, niin pe pian tuleväl olemaan.
Mitä hyödyttäisi paeta, Ja piiloutua
'iaiappaan kun nyt - Jo on • kokeiltu / sel­laista
pommia, Joka repii maankuo­reen
mallia ^väh Ja halkaisijaltaan,
kohne mailia laajan kuopan?-Mitä
hyödjrttävät suUnnitehnat kaupun­kien
evakuoimisesta kun mantereelta
mantereelle Johdettavat |-aketit tule-
4fat vuoden, i«irln kiUuttjk «kulke-^^
maan niin nopeasti, että mikään r a ­dar-
verkosto ei iiykene niitän seiiraa-^
maan? f ^ r>
Jos tästä vaarasta on päästS^vä Ja
rauhan riiputtava Jostakto varmem-;
masia' kuin keskhiäisestä^ toistensa'
pelosta suurvaltojen välillä, on kes-khikettalstbl
'auinisten 'aikaansaäta-;
V^lmuutbs äslaan.:äuiurei armeljat^^^
jjät^ilälinnähien ''koston Voima" eivät
kokkaan estä isot^.''^tävänä on so­dan,
sylrien poistaminen, jäihin l u -
J^eutttvat kiö-hyys, lukutaidöttopittus.
;foloniallsmi .Ja, rotuvihat,„Jot^a 'ke-,
^titävät -.yhteisiä'. vihamielisyyksiä
kuten Be4rafl4 RusseU sar»oi, ihinlsi
teit on opittava se alkeellmen viisaus;
eiftä ainoastan ylitelsWn^v:|hamfell-'
^yksien voittami$ea tuloksena yol
ihmiskunta säilyä: ' E l ole olemassa
m^uuta puolustusta kuin rauha.
mm
korostetaan, että on: valttämätSntä^
iyhentää työviikko 35—30 tuntiin, fä-tä^
toimenpidettä on pidetty .väUtä-mättömänä
United' Auto - Work6rS,
£lectricaIWorker3.Ja muiden-järjes­töjen
taho!ta niissä /;teollisuuicsiss3.
Joita automotlsointi lähinnä' kos^e;^'
Työviikon lyhentämisen lisiksi
uniot ehdottavat myös: .,
1. Tanttua vuosipalkkaa, /
2. Eläkeiän Haskemlsta'60:een;^ 4^^
gandakampanja "Itatkoltuksäla es­tää
teknisistä k^itystä , . . £1 «le
tehty mitgan yritystä koneen itsenaä;
dysvaUolssakln t^emlssä esityk^sä^ kehityksen estämiseksi, vaapparem-
VV 1ie läpä 55 vuoteen, i , *
3. Koulutusajan Jatkamista, ^ ^
; 4.' 'Korkeampaa -työttömyysvakuu­tusta,
'
5, Yleisiä palkanlisäyksiä.
6. Pitempiä kesälomia,' _ ^ \ \
: 1: Enemmän korvauksia ylityöstä.^:
8. EropallÄaa, Jä
^ d.:Uusi&t'ammattitaitojen - opetta­mista
työnantajan kus^nnuksella.l^;
•:••< Joihinkin työehtosopimuksiin on Jo
sisällytetty^ jotakin : naista ehddtuk<^
sista, kuten, taattu vuosipalkka^ ero-paikka,
joii& on maksettava,' jos työ?
Iäinen eroitetaan^ työstä,: ja^ uusiin
ahunatteihln; Tojjettamlsta: s: k
kohtia. Eräs : erittäin mielenkiintoir
nen' eropalkkaa koskeva, kohta ;.^loym
tyy Textile:'^orkers Union Ja. Con*--
vvallissa; Ontariossa; sijaitsevan. Corn:
taulds-ybtion sopimuksesta; -Maini^
tun kohdan mukaisesti yhtiö on • vel4r
VoUInen maksamaan v työläisille eri?,
koista eropalkkaa \ siinä tapauksessa/
että työläinen Joutuu^pois työstä teh-.
taessa tapahtuneiden te&nl'listen
muutoksien takia. :;;SUnai:ta{patiks
yh/tiö Joutuu maksamaan rt^röläiselle
yhden viikon paUcan Jokaista yhtä­mittaisesti
suoritettua työvuotta ;koiiv-
'^Jotkut ibyvin tunnetut teollisuus-'*
suhteita tutkivat: asiantimtijat ovai
kannattaneetkin yleispiirteisesti näl-^
tä ufiioiden tekemiä ehdotuksia. Turii'^
netibnMn»t;;heistä:r ovat •professorit
BaJdvvin ' Ja ShiUltzl^Ma£sac!husetsI^^
tekniikkahast^ituutlsta sekä/Buckm^I-ham.
-Georgian'.teknilkkalnstituutistai.
Baldwin Ja > Shultz osofttävat."^ etiä
työstä erottamisen 'Johdosta työläl-^
nen 'Joutuu kärsimään kahdesti. Eif-^
siksi tulojen'päättymisestä'silla a&aa
minkin on yritetty' kahlehtia > se ta«
kuUla Ja IimaukiEilla siitä, e^ä työläi.;
siä,ei eroteta tai että /selkdnen^ ke­hitys
ei vaikeuta työäislä,"
Montreal Star^ 'maalikuun 'J5.~ pnä'
1955:
Automatisoinnin^ kehitteessä' tulee
esille .muutamia ongelmia:' työh>'|uo-^
kittelu, vabbemmusoikeudet Ja kysy--
.mys ammattitaidosia;:
; Atitomatisointii voi hj^^
där nykyiset työluoklttelut toivotto-man:.
vanhentuneiksi/Uniot ovat'.:pa-ko;
tettuJa:. neuvottelemaan^:uusista
työluokista^jä
dessa tehtaassa i e on helppo tehtäv^.
Ailcaisemmln. rakennetussa tehtaas^i
:Jossai: atitomatisoinUoni^t^^
vähän kerrallaan vuosien kuluessa; se
voi oUa valkeampaa.'
Työnantaja voiivaittää, että uudessa
työssä ei tarvita sen raempää työtl^
kiun> Jonkun kelon silmälläpitoa,'ei
minkäänlaistaifyysOlistä^tj^ta; joten
miksi siltä olisi' maksettava' enem­män?
/r. ^ Vastaus y siiihen ^-on luonnolU-sesti.
se^^vettä huomattavasti Usäänty-^^
nyt vastuunalaisuusihyvin^-vastaa-isen
mitä .'f^illisen'työvoiman rväiienta-misellä
on helpotettu työtä. Eräänä
esimerkkinä voidaan pitää sitä * For­din
>Dearbomin tehtaan työläistä^: Jo­ka
pyysiyjpäästäxpois^automaatiisen
koneen :%d[l0h,vahtaamisesta'^:koäka
siiheii'jiittiyyä^vastuunalaisuus Oli hä­nelle
lil^a.* ; A)Utomäattis!8sa koneisi,
SB työskentely,' ei ainoastaan lisää,
vastuunalaisuutta .^suoxia^:.^^^summia
maksavistik koneista vaan Vieläpä
suunnattomasti suiuremmastatuotan-nostaJ
• Tämfi^viime^kohta on täirkeä sillä se
korostaa; ^ttä^uudietpalkkataksat uu­sista'
'työluokista 'eivät 'korvaa :työ­läisen
su)iresti^ lisääntynyttä työn-tuottavalsuutta.:
yleliBestä pallEtoJea kohottamisesi
ta Ja/.inulsta>i»rannuksi$ta voivat
osittaisestl korvata iniomattavasti h -
solniodii yhteydessä voi tapahtua jou^
kOti^sta erolQamisi^, xuiir on ehdot-:
^onmti vä'til^töntä. että vanhem.
munsoilkejiiks^ mukaisesti slimtään
työlä^ä tplsUD töihhi. Myös on tut-
^kittara JOsitasii ^mahdollisuutta siir­tää
työläisiä yhdeltä yhtiöiltä tolseV
? oi^Isestikin«: niitä^^^^;^
l y ö l ä ^ ; Joiden n ^
den tyiisäBn <4^pimiseen Ja uudepe
alueeBesil]:tymlseen^ ovat väbäi^em-mät,
• ,
AntqmaClsaintl ja mtthtkin uil-
- det j a saorj^unoiset^ teknilliset \
kehitykset voisivat oBcela'' käy- |
tet^rnä'Elheittää monel^ vnodel-'
-: .Huntiten Jo luoao' pndbrnoimaa < -;
talon^eUisen rtnuanden aika­kautta
— mutta huonosti, ahdas- |
mtelisesti Ja^ itsekkäästi käytetty­j
ä ne voivat aikaansaada sosiaa­lisen
Ja talondelllsen painajaisen.
— U. E. Newk
sääntyneen 'työn tuottavaisuuden;
VardiemmuSorsymys tuiee myös
«rtttäin-tärkeäksi. Koska automati-t«<» on kutsuttu koolle-tk..20 päiväksi
Jattsttiin belmljsniuK,
päirSs jpube«nles HL A. f^agerholmhi
jcKhdpni.- jnu^a ratkaisuun ei vielä'
kääo PS§ffy^ SosiaUdemokr^ttisel^
la eduskuntaxyhnoällä oli jltapäivällä
kokous. Jossa kuultilp'tUamuseostus
ja pohdittiin asiaan Illttyviä^ pulma-ky^
mykslä. Sosdem.^ puolueneuvos-l
^ t u « ^ v o t t e - u > | ^^^^^J^Zto^^
suun'*, pnä koko «ijijn«»clorto.s«6n«b.ama^ay
Jakamaan^ mi^^£^;iäass&'m^
j a arvellaan. :ettei.>hallitusky^-myk-^
«sessä tapahtuisi ratkaisua ennen tätä
kokousta. Tasavallan .presictentiksi
valittu t n Urho K e l i n e n palaa tä­nään
pääkaupunkiin ja puhemies F a ­gerholm^
itpta^ {^?Ueselostuksen
ha*lltustunhtisteli^'taah. Batlcaisu'
asiassa 'siirtynee Joka tapauksessa
viikonvaihteen ylitse.
nita, että_ työnantajataholta on ^ -
moltettu oltavaa valmiita! 6 pros; pai;,
kankorotukseen;,-Jos 'työehtosopimi&-
£iaikoskev«^r kysymykset ratkaistaan
sanialla .kertaa, li': H
luissa lienee käsitelty tätäkin asiaa
javpohdittur .mahdollisuutta 'kriisin
laukaisemiseen siten, • että palkkoja
korotettaisiin 4 — 5 prosentlla. min­kä
hsäksi: maataloustuotteiden V kulut:^
tajahintoja alennettaisiin ^ subventioi.
^en. avulla, c liapsilisienkordttamlses-
Jta.on .myös; tasta .yhteydessä:keskus­teltu.
' t
kanssaan nalaislin.
ASCNIOFDLA
— i r a i m o l l a n ; ; j ^ "nunulla-«
flsunt<«.' y-, ' r
' •— lauuttakaa apphranhempienae'
lUDk».
. JEmme vol.^ ,He asuvat vlela ajKr'
plvanhepipiensa-Iuona.'
USA-dumppaa voita
New t o r £ - h a n s k a n YK-valtuuL^^!
tettu Ä. P . Knudssen jätti torstainaT'
maansa .vastalauseen sen -johdosta,
että'uSA,on asianofnaisen yK-n, « i i 4^
men;teanssa?Jieuvottelematta<jakäf'*"*^
,yolyl|[ä^män$ä^7.f;EuTOo»ppaan, ker
New Yjcafc Timfe. . ^
Y K : n euntalfiffice- Ja maatalousjäfl
jestölle(POAr Jätetyssä vastaJat;!^
seessa;sahotaan,*että "USA:n myyp5#
mt äslMttäin Hanskaan, lÄnsi-Sak^
saan jarSuomeen ovat esimerkki Vö
tohnitfönisestai;a'<nnettuihi^,"hih^^
hln, mmä,on'ollut haltaDinen vaiöj^
tus Tdii^slcan markkinointiin sen
rintrönlällai-myyntimarkkinom
roopassä." . '. ^ / C^i
AMERIKkALAlNEN NOITATOHtORI
'IHMEPARANNUkSiNEElM" H:SSÄ
jslin, lomiin' Ja työssä edistymis^il'
ma^dollisuiÄslln. ' ''^ ^
Juuri tästä asiasta esitettiin ^nöln
>vUosL; sitten suurpääoman'-kanta' kun
general vMotors ;• DIese*-yhtion presi­dentti-
E.; V.RlppIngiUe sanoi .MÖnt-
Omm OH FARMAREILtt VELKAA
HEIDÄN YHMEyUOTISEtI PALKKANSA
'3j#
aiiuata ^^ista/^sjytpstä" t^i valitusta sen toiminnasta. Jos Sud-
' lnfi^'kai4)))akamri ja paikdlineif päivälehti olisivat väittäneet edes
piidffiik^^hpffiä M-I\i tinio olisi joitakin toisia menetelmiä käyt-tättf
^'sasuitif Jyheimefyfo kaivo<miiesten työviikkoa, voit-
- ^^tpaKmman'terveysvakuutuksen ja vanhuudeneläkkeen/sekä saa.
•vttttaimt-suutempia'palkankorotuksia — silloin voitaisiin tarkistaä>
«tfä Iniko^ johdossa tai 'Jilen^ttelytavoissa vrka, sillä jtf*m tällaisten
ta^l^tdden vuoksi työläiset järjestyvät teollisuusalansa ammatti-titVio^
liin* , Mutta yhtään ainoata tämänsuuntaista asiallista syytöstä
i:i^*i'MinerMiHunioa vasteen^rtehty; sen p
d€»<kuin kapppakainariitkaan toimesta. ^ Yämä sellaisenaan osoittaa,
ettePniillä <Ae kiipnnalläkaan työläisten hyvinvointia sydä>mellä, että
Be!i^}umnalkm qiyat amei^^laisten suuromis*tajain asialla nikkelialUr
««A,ityöläisiä v:^taan; että t^^^
Kiri. NELStfN CCABltE'
8askatchewanln liberaalijohtaja ,A.
H. McDonald arvosteli Douglasin h a i .
Utusta äskettäin kun se^ei ole ryhty­nyt
tolmenitelsUn ktmtien verotaakan
§|J;|ff8||;jtä^^ ti-ävä
sitä, että tähähm^
, värvättiin miehiä, ^joiden tiedot kaivosmiesten uniosta • ra-;-
/poliitUsel' opettajana ovat heil^
maahan tulltf^t^dkräinäläi
.vät Juonnollisestataan tiedä mitä ^line-Mill unio on Canadassa ja
• erikoisesti Sudburyssa^ tehnyt. Ei ole niinkään paljoa heidän oma
syynsä kun heidät saatiin näitä vkommunisUvastaisia'* -tunnuksia
^IkäDät^aan, 'Tosiasiassa"on heidän kunniakseen sanottava, että kun-huojentamlseksl
eikä ble ' tolmhiut
teollisuuden kehittämis^: maakun-nassa.
' ' ' '
Hänen vefokysyrnykseenk
va arvosteluansa knit^nkh^i heikensi
se. että hän yritti ylenkatsoa n^ene-tetyistä'
0 ^
'ja huomattavasta- farraitiUoJen /las­kusta
johtuvaa niäatalo.uskrilsi^^
Pääministeri Douglas oli valmis
tarttumaan- näin hänelle > dvautuneer;
seen v~ arvostelumahdopfisuuieen^ Hän
puhui farmarlezf edess^oievasta v a ­kavasta
tilanteesta Ja' asetti syyn
Uitt^altlon läieraalisto ballituksen
pottaille. Ään sanoi, että farmarit k y ­kenisivät
maksamaan visioim^^
tohaUltus niaksaM/Iheille f^imevuor'
tlsen palkkansa." <
Maaktmtahallitiä^kob saada mah.
dollisimman '^paljon poIiiUlsta > pää«:
omaa kasvavasta kyIlSstyiiliiswt& Ih
tohaUitiiksen kauiq>a^: jaX;!inläatalous-'
politiikkaan. iLainlaatijakunta on
päätänyt vaiMtft pysyväisen markkina»-;
niahdollisui^:sia i;^tki^w
joka tidisi muodostunuian teh^
joi|kkotyytymätWmyyde^ to
,lijaksi .r ' ^ >i y ^ „ . ~
hyökkäys maakuhtabaLr
hiuksen- teollistuttamlskannan joh­dosta
asettaa, hallituksien yhä vai­keampaan
^^Uanteeseen.<vSitä syyte-
,^nsUtä^ ettei se ole jäi-jestäiiiyt h a i -
p!{a .voimaa / teollisuuden; k^ittfbni-seksi.
. * 4 ' ^,
'.: .il^aakuntahallitus . .Komistamansa
Power Ckirporationln kautta ikontro^
loi; kaiken t^uomtonkaasunsja sähkö­voiman
jakelim > maakunnassa. JUI>e-raallt
arvostelevat tätä: '*kan5an..mo-nopoolia".
'Mabdolhsesti he eivät he­rätä
suur takaan -kannatusta kampan­jalleen
antaa SaskatOhefwanIn: volma-resunssit
yksit^^lsiUe ^ yrittelidille.
.Muttaepailemattakin'- - halUtuksen
asiankäsittelyssä on -ihelkkouksiakin'.
£(allitus kl6*täytyy ilmoittamasta
luonnonkaasun kaslttelykustaimuk-sl4ta.
Täten on tilaisuus epäillä-; että
haUltusvaatii liiahy, ;s^ hintaa.'
.EdeUeenbalhttis ei ole vielä ^esittänyt
minkäänlaista:: yleistä : suunnitelmaa
maakiuinan suurien voimaresurssien;,
kivihiilen,, -luoxmonkaasun,^ vesivoi­man
j a uraniumin; kehittämiseksi
maakunnan; Ja liittovaltion - • etujen
mukaisesti.
.Huolimatta alita, etta :CCP:n kan-;
sallinen Johio^on kannattanut valtion
omistaman' ja läpi Canadan -kuOtevan
putkilinjan rakentamista, Douglasin
hallitus yha: e({elleenkin. väistää ky-
^^mystä. Puheessaan lainlaatljakun-,
na*le,vmr. Douglas^ vertasi jOntarioon
.tilidotettua kaasuputken haarahnjaa
: South >Saskatchewanin: padon raken
tamlseen antaen täten tilaisuuden: li
beraaU Dunlleldllle (Meadovv Lake)
esittää, että :kansallisessa, mielessä
kaasuputkilinjan - rakentaminen olisi
yattnkn Varaa fy
f)iijelinieii %mim
NeuvMJitossa kun hän etsU uutta työtä Ja toiieksiVC^ , -'-^y-''^ ,> ^ :<^^*<i.'-. ^ „
oikeutehsa ' menettälhlsestKi"%läfifteW T ftO|&o<a^t^~;iso»kovan tfelevisioase
^' t;bia on. äskettäin, alkanut lähettää
kahta-dnnakkalsohjeimaa, ,Jöistä te-
-levision katselijatJvoiVat-,t^' vaUta
^ l e h l b s a o^
tettyvainyhtä ohjeinpa. ToIs|a;oh.-
jelmaa varten on "valmistunut 'iiusl
rtu^ia- ^ JWal^koIn toteutuu \m.y^
({-^uugjni^;!^ phleimienv^älittämises-tä
toisaalta Moskovan**ja'^Isaalta
Leningradin, iklevln ym. suurteii"Kes|;
.kusten velillä. Neuvostoradion päär^
irallinnoiij johtaja ;BMMöv/on^^'^^
nut, että '^Moskovan televisfokekcus
saa erlllcolskana^at, joltä-^myöten. Voi
tapabtua-ohjelmien mihtp; ensin--Le-:
ningradhi Ja myöhemmin kalkkien
'tasavaltojen pääkaupunkien; kiUisöa.
Mahiittakoön, etta iämän ohella
moskovalaisilla, kuten kaikiBa TXea-vostoliiton,.,
asukkai'la on, mahdoBl-suus
:vaUta'vradio-otajeImansa Icolmesr
ta i-innä^kadslähe^s^aes mmkä';ii-saksi'ovat^
eri keskuksilla ^nai' päl-
•"kalUsiaietyksensä. ' ^ / :
Helsinkt <VS) HiMnpnnki on
rjg slnätisäMn InhoittaTaa;\mutta
syystä 'tolseste
:;-äskonnoIIinen hiimjpuuki; valfcot-
1 taa f vielä tavallista enemmän Joo-; v
taantyöntäväilä — Ueneefcö sit-teni;
iQ':ifnä' se;-;ett8 :nskonnollsen '
petkatuksen harjoittaja käyttää
hjrväkseen fhmisenitunnerelämäa
j3-'erikoisesi sen baiidcein' her- '
kimpia alueita i;ämä esipnbe tar-köit&
a alUh etta amerikkalainen ,
saarnamies j a ' "llimeparantaja'%
Tomnqr Hicfts aikoo läldpäivinä '
jälleen konnlolttaa'kanpunkiam-
^i^me läsnäolollaan'Ja-JIIessahalUn-^
' kokouksillaan. •
* ^ "Herätyssaarnaaja" Hicks vaikut-
,tea parhaillaan Tukholmassa; Eraas--
sasikäl|!sessä tilaisuudessa; hanvvaa­timattomaan
ja^ iloiseen: tapaansa Julr
kitoi;^.-jmten ;bän Lausennessa; Sveltr
slssä oli 17. 2. pijletyssä kokouksessa
^paIauttänut;^eräälIe;lsokealle' naiselle
,hjänen> näkönsä. Niin, hänen oli on­nistunut
vieläpä iiskonnoUlBesti käan-
^njrttää':.kaupungin:/poliisikomentaja;
.eversti: G. :Brlde% v jolloin ;DagenSiNyr;
heter;Ottlyhteyden'!mainittuun polii­sikomentajaan:
Hänelle oli Siina maä-^
rln iaydellinen "uutinen" banen oma
fciäntymyksen«l,> «tljä'^ hänen oU-U-moltettava,
ettei "ban ollut milloin­kaan
tavannutkaan koko mr;r Hickslä:
Myöskään mitään: ihmeparannuksia
ei.' Lausannen:'kokouksessa ;oUut t a ­pahtunut.
- '
; Asian vakava puoli on se, että hän
mainostaa .myös ikykyjaan "JBmepa-lantajana".
Tosin'hänen toista^^
mistaan /.Helsinkiin mainostavissa I l ­moituksissa
on•:al*eviivattu sitar etta,
sairaiden ei pitäisi-:varsinkaan maar:
seudulta, sadpua Helsinkiin, vaan <hei
tä:keboitetan turvautumaan fkirjeel'
lisiin ;eslrukoiispyyntölbm';;i:T
on kuitenkin'-^ihmisluonnon tuntien
—; ^ttei^^tällalnen keholtus\ auta mir
tään. Messuhallissa Järjestettävissä
tllaisuiäsissa tulee varmasti olemaan
mukana myös ^ maaseudulta saapunei­ta
sairaita. ' •- _ "
Tiedustellessamme'' Helsingin kau­pungin
I kaupunginlääkäriltä, tri T:
W. Wwtlovaara'ta. eikö tällaisia ko­kouksia;
voida. ennakolta estää puos­karoinnista;
annettujen lakien jä ase-tusten
perusteella, bäl^n kiinnitti^t»»}-^
miota siihen- että kokousilmoituksissa
on tämä piioli herra Hlcksln toimin­nasta
varsin syrjäöä: "Emmehän voi
sanoa, että esiriikoukset sairaiden
puolesta olisivat puoskärointla''.':mail
nitsi -hän, "Näinollen olemme myös
voimattomia -estämään tällaisia tilai­suuksia
ennakolta, emmekä - tietefi-kään
haluaisikaan /puuttua niihin
muuten ku^n ' sairaanhoidollisessa
niIelessa.;Mutta.>.yolns JokseenktaÄva^^
jnastl'sanoa,-x^etta)Lääkäri;hton'. edus­tajat
.^tujeyatr olemaan-paikalla-todev
takseeni ettei tämä .herra Hicks .saa
aikaan n^*ä,n vahinkoa sairaille," ,
' tilaisuudet «vat-<'.vapaapäasyisiä,
mutta arvata sopii, että tilaisuudessa
kannetaan myös kylehti. Eiliseen
mennessä ei Helsingin poUisilaitok-senvao.:
elimeeivol,|tu/kultenkaan jVielä
jätetty*inItäanvtätä..tarko'ittavaa ano-
™"sta, . ' , ^ . ,
^Ko.>;kokousjlmoitukse48a. —''jossa
muuten vllabtaaohi niinkin iämerik-:
kalaisen 'Servicen" 'tyymen sana
kuin "esirukouspalvelu'^ — löytyi sel­lainenkin
^ängtmastyttävä.mamlnta,
että pääsylippuja näihin Hicks-tUai-suuksUn.
jakavat; '^elsinkllätsten seu­rakuntien
:toimIhetdtllöt'v^'S^^
tämän johdosta: Helsingin 'Seurakun­tien
vtledoltusslhteeri Erkki- Kariolle
tarkistaaksemmetaman tiedonannon-,
paikkansapitävyyden. Hän mainitsi,
että- mr.^Hicksin tiilon^ maahamme
on järjestänyt - jonkinlainen tolml-kunta;'
vJohon-vkuuluu'imyös: paakau-i'
pungin; erir. seurakuntien pappeja:
;; Lausunto lienee käsitettävissä sltettK
ettei.kirkko asetu mitenkään tämäri^
saarhamfehen! taakse, vaan sen teke-vät
yksityiset papit oma^nlaskuuiisä^y
r - vaikka toisaa*ta on todettalva, ettl "'
kirkollisten plj-ien 'virallinen" aa-+
nenkannattaja "Kirkkosanomat" '4]. %
moitti näkyvällä; paikalla, mainitun •
herran saapumls9sta. — Saatuamme,
tietää; X etta- - mainitun: toimikunnan
-puheenjohtajana toimii, everstiluut-i
nantti f%avo Varis, kaännj-imme lo­puksi
hänen puoleensa. i
Hän huomautti, että Tukholman'"
pälVälehtlenuutiset, jotka leimaavat
Hicksm huijariksi? on "pätevästi ku­mottu"
tukholmalaisessa Dagen-leli-^
d&sä. Jcka on Ruotsm helluntai iik-"
ke^n pää-äänenkannafctaja. Dagens'
Nyheterin jutun Ihan leimasi "Dage-nin"
s i o i l l a ""jonkin atplstln sairaan
ja pa£tan sydämen alka^isäannoksik..
sl". Ev.lti Varis valtti'Itse nähneensä
Ihmeparantumisia aivan: vierestä'seu-'
raten ja vetosi mm. viikkolehti "Seu-ran"
seUai^e-i^kpskevsan reportaa^^^"
ShUn. Edelleen han viittasi — paitsi
piispa Gulinin myönteiseen kasltyk-feeen
herra Hickislsta — siihen lääke­tieteenkin
piirissä- tehtyyn havam-toon,
i etta / uskolla' on ^ Ihmeitätekevä
vouna.' ) ^
Muutamissa 'sekuzmeilla sellaista
ei kuitenkaan tapahdu. Elka^ ansio
ole nar. Hicksin', Jos sairaan oma us­ko
joskus poikkeustapauksissa pys-tyisikin
parantamaan hänet itsensä.
- . . AIR,
Intia suosittelee
tleuvottelurailcaisua
Lontoo. — Intia on keholttanut
Englannin ulkommlsterlä, Selwyn
Lloydiavkesl^ustelemaan Neuvostoin- '
ton ; u ^oniliilsterir Molotovin kanssa ;
tUanteesta Vietnamissa, joka on ja­kautuneena,
ilmoitettiin asioista pe- -
rillä olevalla taholla llontooSta tors- ,
talna. , *
tärkeämpi tehtävä.
E l tiumu olevan mitään pätevää;
syytä miksi balUtuk^nrtuilsl sekaan­tua
tällaIseen;-:väittäyyn.:Canadassa:
tarvitaan niin valtion omistama kaa-
:suputki''inja kuIU: SouÖn Saskatche-vanin
Joen patokin, ^uten myös voi-s
malaitoksla ,. Saskatchewanln . Ja
^Churchillin joIUa. Asia kun esitettä!
.sllä- tänä:vtavalla ja^ samalla koros­tettaisiin
liittovaltionja maakunnan
yhteisrintamaa suurien voimaresurs-sieiä
kehittämiseksi^ niin halUtus olisi
aseznassav: antaakseen V7Johtoa: koko
maaUe sensijaan;; että: se nyt syyliisi
tyy a!ueellisten - etujen- asettamiseen
ennen koko; Canadaa koskevia ^etuja;^
' p^laSisen näköiadioaseihän kuvaaja otti heistä maanantaina kuvia
illjIfelaHäallMn -^l - : ' _ kasvonsa-'—toisten: häveteir piiloit-
''^^-^iitaeiasikäsvo^^ taal
;taantumusvx>imien taholta värvätä javie-henkilöitä
sellaisiin tekoiMn, mitä he jo
vaikka tuntevatkin poliittista kutsumusta
{kiihkoiluun, mistä he ovat .kouluutuksen
pyydetty Mine-jMill unioa pUoluslä-puolustautumaan
näitä f^kommuM*stivastaisia'vsankareitakin vastaan. ^
M millä paikallinen päivälehti
ja kauppakafmar] "halWhsrvat Sudbuiyn kaupungin hjrvää nimeä nii­den
ulkopaikkakun^aisten edustajain sibnissä, jotka osallistuvat
.'Miner^Mill iunion kc^nventionin t^^
imäistärkertaa nrkl^
itu iltaseitsemän sielun vohna" oli heflle kouraantuntuvana; esimerk^
- kjhä siitä, että sudbiurylaiset er\-ät halua olla missään tekemisissä
| | | | S J ^ ^ j ^ i | | | | L ^ ^ mielenosoituksen takia.^^ine- sudbjjiyläi^f tulevja omat johtopäätök^nsä tästä surkeasta
ifey«ir-tf r.-.-i _ i se^iytynyt paljon pahemmistakin tilanteista ja. kykenee' ja säälittä^äkä mielenosoituksesta; •
V|h|n jmrimukaisuiittä, olkaa hyvä
Josisielunvlholhnezv^ae v ^^
tahousu,Vn^}ealsl vänäämään iämän
matoisen niiaan kamaralla tallustete-viein
syntisten ääiljataivt^
-kuntaani jäpaiäiaih^n> nuhdesaabio-
Ja..xiiille;'jotka eiVät osaa etäkkoai-kaansa
oikein^Säy^tSä" (ässäsuhteffisa;
niin uskovaiset pltälsivät^ ^iiä;melko
karkeana, pilana.' He siOitautulsi^t
sielunvihollläeo >äkkikäännökseen
meikoisih Vatoidcstn:ja sanoisivat; että
sillä veU&rilla taitaa nytkin-Olla ke­tunhäntä
kainalossa.
Niinpä Torontossa Umestyvän^^Va-^
paa Sknkn -tilaajatkin saivat' ibmeek^
seenlukea]^^lebtaasä|pa]stoilte;tiäta-tulikivenKJryä
•sultsuyan- manaviksen
Suomen v'^communisieja'> yastaan; siif
tä, kun he eivät 'Valinneet:' ^jtuhat-järvlsen:;'
Menunec maan^ p r e s i d e n l^
vtyöväenmlestä" V . x a a n "äänestivät
virkaan ns,:^rvatin'?,
Mainitun lehden, Ibkijat kysyivät
luonnollisesti; ihmeissään;; että ^ mistä
johtuu Vapaa^jSanatt Skkinämen;:ktt-vallu
VtyöväenUkk^^^hyväksi?
^'Kunlcerrtm-kommjanlstlt: sanoivat
Olevansa työväenndeben valitsemisen
ibnnalla presidentiksi,
näillä vuosiluvidU^fi^
vSenmiestät.Olisi 'ollu^ sittiien virlcaan
tftrJoUa ^kuin ^ Fagerholm on,^ mutta:
nuo iproletaariaatin ' esitalstdijat'
caWvatJkuiiäi]dn:;par^luiaksi^^^^^
ää ns.'porvärin . . " . v a l i t t i ' Vapaa
0aisikö'iaSln, sivusta" tään hivaH
pyytää: l^häti joJuilolSnlcrtiroutta,
Ikäaihyvä?
'siahdemokraattisten:ja ^ puolueetto-^
mieh'työläisten- j a - talonpoikain .ryh-telstoUninnan;-
kannalla :niin täällä
Canadassa kuin Suomessakin?
V - Jos asia ."on siten, kuten :epäilemme;
että Vapaa Sana : vastustaa'tällaista
yhteistolinintaa; kaikkialla Ja eriloil-sesti
töäilä Canadassa, niin millä i h -
meenj^perusteella se silloin: voi ::vaatla
"t^Cvaenliäckeen nlmls^ sitä. että
kommunlstlen^iolisi .pitänyt :äänestää
soislalidemokraattlen ehdokasta?
'Myönnettäköön,: että Vapaa Sanalla
on ^oikeus, kuten kalkilla syntlsUlä
tehdas parannus j a :Qmaksua - myös yfi-tenäkorysbbjelma.
Allekirjoittanut oU-si
ensimmäisenä vglmis;tervebtimään
sitäsanoin^ysäcä :teoln> sen käsitys­kannat
* perusteella : mikä -l^dUte^
lausunnolla: vT^TaivaassaAoni^uurempl
tto^h4en'syntisen kääntymisestä kuin
kymm^estä vanhurskaasta"..
Mutta Jos Vapaa Sana on tehnyt:
tällaisen tervehdittävän kääimöksen.
siltä; että "kommunistien volmakkuu-i-tav*
on nyt paisuteltava; jotta:: voidaan
sitten'heitä syyttää "ns. porvarin"
v/illtsemisesta.
< Toslaslatr ovat tietenkin tässäkin
tarua kummempia,
SKDL ja sen mukana' Ssonun
^kommunistit, Ehdottivat kauan
enben" vaalltaiiBlelan attna, eitä
tydväkf j^distalsivo^uuisä, sopi­si
jiiteisestäl^ presldaatin,ehdok­k
a a s i ja hnolefatlsiTat siltä, etta 1
presideniikä saat:^lin työvSeii-mles.
'
Mutta keskinäisissä ristiriidoissa
rypevä sosialidemokraattinen: olkelsr
tojohto hylkäsi tämän^bdotuksen.:^
Kenen on siis syy, että työväki me'-
ni vaaleihin'hajanaisin rivein?
Heti valitsijamiesten vaalin Jälkeen
jE^ vielä-yaUtsQamiesten:kbkoontuessa
ehdotti skÖL työväen voimien yhdis­tämistä,
neuvottelua, yljtdsestä eh­dokkaasta;
ja :mulsta> toimenpiteistä.
mutta-- sösdem,rpuolueen: oikelstojohto
Uylkäsi vieiä nämäkin yhten|isyys-tarjoukset.
: V; rjEnemmänkln; Sosdem-^pnohieen-''
oikeistojohtajat jolistivai avoi­mesti
ja mahiipontlsesti, että
Snoittäti ..«^pte^denttS <^ valtts
näyttää olevan sitä xnieUpuolta," että
neymihinkään kom-;'
munlstit' imiltitvse. tarknittelir^a^
koznmunisteja,että maulta BSOiJizääii
kuplivia'^^nlitä Ittinnättev^^**
__j^gHeiOUTat4
niin ^omnattaako" se vain sdfaista
'^btelstolmlniaa'% missä jommanj ;k^
kumman : aislapuolen, täytyy ehdoitta' tehn^ij tätk^teansa' j^'. .Iqoitivaf
alistua toisen Wapuolen:'^sanelurat;;,' •iv'«&ea^'tKimu^
kalsuun? Mteidän käsiiyksemme yh- - .^.^^^^^^-.^^. ^ ^
telstoimlhxiastar. on:ikuitenkin?:töisen-lainen."^-
Yhtdsfoija^fauiasta :<m sovit­tava'kaikkia
«äbpuoUs tyydyttävällä
"Ja siunatuksi.loptöcdJ Vapaa:Sana
/SKDLin|Mbc|fca|iSH^
syyspohnistäiäisäaliU^^
ehdotettiin ty^^
dentin^ehdö]
mla ja Kekkosta.
Tässä ratkaisevassa valheessa^ liit-toutiuyat
kaikki porvarit, joitakm^ ,
kunnianarvoisia yfaätyisiä' lukuunot- ]
tamatta; j a sosdem-puolueen oikeisto-:
laisten-kontrolloimat vaUtsijamlehet .
Fagerholmin valitsemiseksi^ ^ Porva- ^ ;
rien tavoittecria oli saada taas "käyt- ;
.tökelpomen:aasi?i eli selteinen sosia-V .
Udemokraattlnen'^ presidentti, ^ jota ^.^
voitaisiin käyttää seikkallupohtukan
vähk^paleena.3
Selvää oh; ettei tähän edesvastuut-'^ ,
tomaanseikkailuun haluttu eikä edes-'
imfdettyk|Än : S ^ kannatusta.' '
Arpa oli heitetty Ja sosdem-puoliieäi
olkeistbjohto liittoutui maan mustien; :
voimien kanssa. ^Kaikenlaiset vuon-tj^,
neuvokset, kenraalit, piispattaret ja"' \
muut tuhnustivat — kiitos Suomen
kansan antamalle tuomiolle "-r^ että he
eiv^t millään^ keinolla saa omäa\,'
miestään läpi. 1 >
*Iämän tosiasian tunmistettuaan, ' ,
he titrtotituivat "pienemmän pahan"
politiikkaan — "käyttökelpoisen aa-^^*
shi" etsintään Ja sosdem-puolUeen'^'
Oikeistojohtb oU siihen valmUna. ' ' '
'y -t.-V;'.:.,:'-s'<,\T,''.- Vivv:;.^-'...-'-;"'----•'•'->•'.• 'i" • • - • .•>'.^'
Kuinka laokkatietoisesti'' por- '
' yariein vaUtslJamlehei tässä ^Un-tyivät
se ,näkyy jo idUä, ettäpor-
<-värien valitsijamiesten joukossa
olleet papit pa piispattaret aänes-rta^#
ä»ime|nf 1^ Jv-r:::
••' me'{reinnie'-:fiaa^^ • -•: - -^'r
.ilitatkä^M^|d*a^^
Ilsen ybtenäisn^deoh nimissä äänestä­nyt^
porvarien - "lilenemmän pahan"
^tMiOlesia?!^
^Ä^däni mleie»t|iMiul^^
' t Ö i ^ | M Ä p l ^ l w ä ^ t i e ^^