Vapaus, February 28, 1967

              Sivu 2 Tiistai, helmik. 28 p. — Tuesday, Feb. 28, 1967
VAPAUS INDEPENDENT LABOR OROAN
OF FINNISH CANADIAN8
(LlBERT^t Establlshed Nov. 6, 1917
EL.<-OR:W; EKLUND MANAOER; E. SUKSI
TELEPHONE: OCPICE ANO EOttORIAL e74<4l«4
Publish«d thi'icewee!£ly: Tuesday s, Xhursdays «nd JSaturdays by VapauiS
Publishing Co. Limited, l00'-102Elm St. We5it,;&udbm7, Ontario, OaHada.
Mailing address: Box 69
Advertislng rates upon applicatlon, translation free of oharge.
Authorized as second class mall by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage In cash.
CANADIAN LANGUAGE-RRESS
TILAUSHINNAT:
Cahadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk.$5.25 USAtn:
3 kk. 3.00 Suomften:
IvJc. $10,00, 6 kk. $5.76
1 vk. 11.50. 6 kk. 6.25
Kalevalan päivänä
Tänään, helmikuun 28 päivänä tulee kuluneeksi 132 vuot­ta
siitä jolloin Elias Lönnrot kirjoitti Suomen kansanrunou­den!
.Kuolemattoman mestariteoksen Kalevalan esipuheen.
Juuri tämän merkkitapauksen on helmikuun 28 päivä omis­tettu
Suomessa ja yleensä suomalaisten keskuudessa Kale­valan
päiväksi. " .
Kalevala on Suomen kansan ia erikoisesti Karjalan kan­sanrunouden
suurenmoinen muistomerkki, jcka kuuluu maa­ilmankirjallisuuden
parhaimpien aarteiden kärkijoukkoon.
Muiden maiden samansuuntaisiin . kulttuuriperintöisiin
verraten Kalevala on erikoisuus ja harvinaisuus vielä siinä,
että se elää vieläkin kansanjoukkojen keskuudessa, ja että
sen kuolemattomien runojen laulajat ovat tavallisen kansan
miehiä ja naisia. Se on: aitoa vanhan kansan runoutta, mis­sä
nykyajankin työtätekevä väestö voi nauttia täysin sie­mauksin.
Palauttakaamme mieleen, miten Suomeh työväenliike
on Kalevalaan suhtautunut ja suhtautuu, lainaamme otteen
työväenliikkeen yhden näkyvimmän suomalaishahmon, Yrjö
Sirolan lausunnosta seuraavaa:
"Marx on: sanonut, että mies ei voi uudestaan tekeytyä
pojaksi tulematta naurunalaiseksi. Mutta meitä viehättää ih­miskunnan
lapsuusajan runouden naivius, sen iki-ihana tuo- •
reus . . . Oppia sanonnan sattuvuutta, kielenkäytön elävää
ilmeikkyyttä, todellisuustuntcista kuvauskykyä, mielikuvi­tuksen
rohkeaa lennokkuutta. Kalevalan runojen aikaisen:
kansan elämän, työ ja taistelu innoittivat runoilijoita luo­maan
niin kauniita teoksia, että me yhä voime niitä naut­tia
. . . "
Helmikuun 28. päivä on ennenkaikkea Elias Lönnrotin
päivä. Silloin palautetaan mieliin Lönnrotin elämäntyön
merkittävin tulos, Kalevala, joka kansanrunoutemme kau­neimpana
ilmauksena on tullut koko sivistyneen maailman
tietoisuuteen.
Ilolla voidaan myös todeta, että muistojen joukkoon ovat
jo jäämässä ne ajat ja vaikutteet, joiden vuoksi osa Suomen
kansasta ja suomalaisista yleensä, on saanut tu"tea, ettei
sitä haluta Kalevala-päivän viettoon. Kalevalan päivän vie­tosta
on tullut suuria kansanjoukkoja yhdistävä kansallis-juhla,
kuten sen todellisuudessa pitääkin olla.
On vaikea ajatella sitä merkitystä, mikä Lönnrotin K a ­levalalla
on Suomen kansallisen nousun edistyksellisten aat­teiden
tulkkina, Suomen kansalliskirjallisuuden kulmakive-.
nä, sekä sitä vaikutusta, 'mikä sillä on ollut Suomen kansan
kulttuurin kehitykseen .kuluneen vuosisadan aikana. Ajatel­laanpa
vain tässä yhteydessä sellaisia nimiä kuin Gallen-
Kallela, Leino, Sibelius ja muut. Tämä jos mikään on osöituk
sena siitä, miksi tätä merkkipäivää juhlii koko Suomen kan­s
a — me Canadan suomalaiset mukaanluettuina.
KAHDESTOISTA KUOIrEMANTAPAUS
KENNEDYN MURHAN YHTEYDESSÄ
Washington. — David Ferrie, jo­ka
oli New Orleansin plir isyyttä jän
Jim Garrisonin presidentti Kenne:
dyn salamurhasta aloittamien uu­sien
tutkimuBten avainhahmo, kiis­ti
keskiviikkona ennen kuolemaan-sia
olleensa osallisena murhaan; ker^
toi Washington Post torstaina, ,
Ferrie löydettiin kuolleena asun­nostaan.
Äkillisten kuolemantapaus­ten
syitä tutkiva virkamies ilmoitti
myöhemmin kuoleman syyksi aivo­verenvuodon.
Washington Post julkaisi torstai­na
George Lardner-nimisen toimit­tajansa
laatiman kirjoituksen. Lard-ner
haastatteli Ferrietä keskiviik­koaamuun
klo 4:ään saakka ja pois­tui
tämän luota vain seitsemän tun-ua
ennen kuin Ferrie löydettiin
kuolleena... . „ :
Kirjoituksessa sanotaan Fei;rien
nimittäneen "suureksi pilaksi" Gar­risonin
väitettä, että hänet olisi va­littu
"lentäjäksi, jonka piti kuljet­taa
murhaajat pois, Kennedyn sala­murhan
suunnitelmia laadittaessa".
Ferrie sanoi, ettei hän ollut tunr
enut Lee Hai-vey Osvvaldla eikä
muistanut edes koskaan tavanneen­sa
tätä. Washington Postin mukaan
Ferrie kiisti myös tiedot, Joiden
mukaan hän olisi vuoden 1959 paik­keilla
vienyt'Oswaldin lentokoneel-a
Kuubaan. "En ole koskaan käy­nyt
Kuubassa", hän sanoi. Ferrie
kertoi myös tutkineensa omakohtai­sesti
presidentin salamurhaa Ja tul­eensa
siihen tulokseen, että Os-wald
oli toiminut yksin, eikä ky­symys
ollut niistään salahankkeesta.
Lardner toteaa kirjoituksensa lo­pussa,
että Ferrie oli vaikuttanut
hyväntuuliselta eikä mikään viitan­nut
siihen, että hän olisi hautonut
itsemurha-ajatuksia.
Ferrie pidätettiin kuulusteluja
varten pian Kennedyn murhan Jäl­keen,
mutta hänet päästettiin va­paaksi
poliisin pidätettyä OswaIdin
Dallasissa. Ferrie johti paikallista
lentokonevuokraamoa ja oli lisäksi
yksityisetsivä. Poliisin kertoman
mukaan Ferrien ruumiin vierestä
löydettiin lääkkeitä.
New Orleansin liittää Kennedyn
salamurhaan mm. se, että Oswald
asui tässä kaupungissa aiemmin ja
kuului "Kohdelkaa oikeamiclisesti
Kuubaa"rnimiseen sikäläiseen east-rolaismieliseen
järjestöön.
Viime lauantaina Ferrie sanoi
(.Janeensa yhdessä kahden ystävän­sä
kanssa Teksasiin samana päi­vänä
kun presidentti murhattiin.
SYNTYMÄ-
Kaikkiko ^^samanarvoisia''?
Lain edessä me canadalaiset olemme muodollisesti kaik­ki
samanarvoisia. Mutta käytännössä tämän kauniin teorian
toteuttaminen tuntuu toisinaan ontuvanvi'molemmillä jaloil­la"
kuten sanotaan. 1
Kuten muistetaan, röyhkeydestään tunnettu Ontario^
ylioikeuden tuomari Leo Landreville käveli maanantaina
mielenosoituk-sellisesti pois senaatin ja alahuoneen yhteisen
komitean kokouksesta, missä oli tarkoitus kuulla mr.Lan-drevillen
omaa puolustusta ehdotuksesta, että hä^et pitäisi
"toimeensa sopimattomana" erottaa tuomarin virasta::
Vaikka hän sai tämän kuulustelutilaisuuden omasta
pyynnöstään, tuomari Landreville esitti komitean istunnos­sa
hyökkäävän tulipalopuheenRandin kuninkaallise" komis-sionin
raporttia vastaan ja käveli muitta mutkitta lakiasia-miehinccn
pois kuulustelusta.
Näin tuomari Landrevillen kohdalta.
Mutta kun eräs ammattiyhdistysmies kieltäytyi Vancou­verissa
antamasta vastausta hänelle ' kuninkaallise" komis-sionin
kuulustelutilaisuudessa esitettyihin eräisiin kysymyk­siin,
niin mies vangittiin heti ja pantiin käsirautoihin,.syy­tettynä
komissionin halveksumisesta.
'Vancouverin: tapauksessa on kysymys Pulp and Paper
Workers of Canadan presidentin Orville Braaten asiasta.
Kuten muistetaan, mainitun union edustajakokoushuoneisiin
sijoitettiin eräässä hotellissa salakuuntelulaitteita. Asiasta
kehittyi ensiluokkainen poliittinen skandaali ja~BC:n rnäa-kuntahallitus
muodosti erikoisen kuninkaallisen komiissionin
tutkirtiaän sitä.
•,.U.utistiedcissa kerrotaan kuitenkin, että komissionin is­tunnossa
ruvettiin Braatenilta vaatimaan vastauksia vuosia
vanhoista asioista, joilla ei voi olla mitään välitöntä teke­mistä
salakuunteluasiain kanssa.
Mr. Braaten lakimiehineen vaati komissioneria anta-;
maan lausunnon, kuinka laajoissa puitteissa näitä kuuluste­luja
pidetään, ja kun siihen ei suostuttu, hän kieltäytyi vas­taamasta
sellaisiin vanhoihin kysymyksiin, joilla ei hänen
mielestään ole mitään tekemistä salakuuntelujutun kanssa,
mitä tutkimaan kuninkaallinen -komissioni nimitettiin.
Asia tulee oikeuden kuulusteltavaksi, mutta näitä rive­jä,
kirjoitettaessa, mr. Braaten on vankilassa syytettynä ku­ninkaallisen
komissionin halveksumisesta. Asia tulee sitä­kin
ihmeel,lisemmak.si kun muistetaan että mr. Landre­ville
on syytetyn ja mr. Braaten puolustettavan roolilla.
Mr. Landrevillea ei ole pidätetty eikä häntä vastaan
ole liioin nostettu mitään syytöksiä parlamentin koinitean
halveksumisesta, vaikka esimerkiksi Canadan laajimniin le-
PÄIVIÄ
Fanny Bloöm, Port Arthur, Oiit.,
täyttää sunnuntaina, hielmikuun 26.
palva 92 vuotta. Häh vietti timantti-häitään
helmikuun alusjia Dawson
Court vanhainkodissa.
Einari Kokko, Port Arthur, täyt­tää
tänään,: helmikuun 28. päivä
80 vuotia.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin: >
viävä päivälehti. The Toronto
Daily Star sanoi asiasta tpimi-tuspalstallaan:
"Jos parlament­tikomitean
jäsenet eivät tiedä,
millein heidän komiteaansa kä­sitellään
halveksuvalla tavalla,
he itse joutuvat yleisön hälvek-sitlavaksi."
Julistettuaan, ettei parla­menttikomitea
ple oikeutettu
hänen tuohnarihyirasta erotta-misasiaansa
käsittelemään, se­kä
: hyökättyään röyhkeästi
Handin komissionin i-aporttia
vastaan ja käveltyään mielen­osoituksellisesti
pois mainitun
komitean kokotiksesta, tuoma­ri
Landreville esitti vaatimuk­sen,
iettä vain oikeuslaitos on
oikeutettu hänen asiansa käsit­telyyn,
sillä kiiten hän röyhke­ästi
sanoi, tuomaria ei eroteta
. toimestaan siten kuin erote­taan
talonmies. .
Mutta kun tuomari Landre­ville
oli jokin aika sitten alus­tavissa
oikeuskuulusteluissa
siitä, että pitäisikö hänen jut­tunsa
mennä oikeuden käsitel­täväksi,
niin hän vastusti sitä
kynsin ja hampain ja piti i l ­meisesti
voittona sitä, kun oi-keuskuulustclua
ei silloin jär­jestetty.
-
Tuomari Landrevillella on
näköään mursunnahkainen
omatunto, minkä mukaan mo-raaliasiat
voidaan heittää ro­mukauppaan
silloin jos hän voi
hankkia tavalla täi toisella ra­haa
niin, ettei sitä lain kirjai­men
mukaan voida aivan lait­tomuudeksi
osoittaa.
"Menimme Houstoniin,, Galveston-iin
j a sieltä takaisin.Louisianaan",
hän sanoi. Palatessaan' Ne\^ Orlean-siin
hän Joutui kuulusteltavaksi.
Ferrie kertoi myös, ettB häntä
kuulusteltiin viime marraskuussa
piirisyyttäjän toimistossa. Kuulus­teluissa
häneltä kysyttiin, missä hän
oli liikkunut Kennedyn murhan ta­pahtumaviikolla.
K U O L E M A N T A P A U K S E T
K E N N E D Y N MURHAN
Y H T E Y D E S SÄ
Lennonopettaja David Ferrien
kuolema New Orleansissa keskiviik­kona
oli Jo kahdestoista salaperäi-i.
en kuolemantapaus, joka kytkey­tyy
presidentti John F. Kennedy^""
salamurhaa koskeviin tutkimuksiin.
J IM K O E T H E — nuori dallasi-lainen
toimittaja, joka löydettiin
kuolleena poikamiesasunnostaan.
Hänen niskaluunsa oli muriunut
todennäköisesti k a r a t e -iskusta.
Muistiinpanot, joita hän oli teh­nyt
presidentin murhaa koskevaa
kirjaansa varten, jonka hän aikoi
julkaista, olivat kadonneet. Viikkoa
myöhemmin pidätettiin Larry Rend-niniinen
vankilatuomion kärsinyt
mies, joka tavattiin myymästä
Koethen henkilökohtaisia tavaroi­ta,
murhasta epäiltynä. Häntä ei
kuitenkaan koskaan syytetty mur­hasta,
vaan hänet tuomittiin elin­kautiseen
vankeuteen erään hotel­lin
ryöstöstä.
B I L L HUNTER, erään sanoma­lehden
rikostoimittaja, Joka tuli
tunnCfusti hyvin toimeen poiiisien
kanssa ja Jokg hoiti Kennedyn
murhajuttua, sai surmansa polii­sin
vahingossa ampumasta laukauk­sesta
23. huhtikuuta 1964. Tämä ta­pahtui
vain muutamia tunteja sen
Jälkeen kun eräs todistaja oli ker­tonut
Warrenin komissiolle erääs­tä
kohtaamisesta .Jack Rubyn asun­nossa,
jossa sekä Hunter että Koet-he
olivat läsnä. Poliisi sai. ehdon­alaisen
tuomion tahattomasta mies-taposta.
TOM H0WAR: ) , Rubyn pääpiio-,
lustusasianajaja kuoli 27. maalis­kuuta
196.5. Hänen sanottiin kuol­leen
.sydänhalvaukseen, mutta tätä
seikkaa ei koskaan vahvistettu ruu­miinavauksella.
Howard saapui po­liisiasemalle
hieman .sen jälkeeni
kun Ruby oli ampunut kuoliaaksi
presidentti Kennedyn oletetun mur­haajan
Lee Harvey 0.swa!din.
E A R L E N E ROBERTS, joka oli
Rubyn vuokraemäntä ja ystäviensä
mukaan "poliisia kovasti pelkää­vä",
kuoli myös ilmoiletusti sydän-halvauk.
seen. mutta tä.ssäkään ta­pauksessa
ei tehty ruumiinavausta.
NANCY J A N E MÖONEY, Strip-teasetanssijatar
Rubyn omistamas­sa.'
yökerhossa. Hän järjesti alibin
Warrell Wnyne Gärnerille, jota syy­tettiin
poliisikonstaapeli Jeffcrson
Tippitin epäillyn murhaajan paon
lilminnäkijänä olleen Wanen Reyi
noldsih murhasta. (Warrenin ko­missionin
.selonteossa.sanotaan, et­tä
Osvvald surmasi tippitin sen jäl­keen
kun hän oli murhannut pre­sidentti
Kennedyn,) Aikakauslehti
Ramparts ilmoitti, että neiti Moo-ney
hirttäytyi sellissään Dallasin
kaupunginvankilassa,
IIANK KILLAM. Hänen vaimon­sa
työskenteli, Rubyn yökerhossa.
Rampartsin mukaan Klllam oli
jostakin selittämättömästä .syystä
erittäin kiinnostunut presidentin
murhasta ja "FBI:n miehet jahta­sivat
hänet kuoliaaksi". Hänet löy­dettiin
kuolleena Floridasta, jonn^
hän oli muuttanut asumaan, ja hä­nellä:
oli viiltohaavoja kurkussaan.
W I L L I AM WHALEY. Hän kul­jetti
Oswaldin pois murhapaikalta
vuokra-autossaan. Hänen ilmoitet­tiin
kuolleen auto-onnettomuudes­sa,
mutta Rampartsin mukaan hä­nen
työnantajaansa haastattelemaan
mennyt toimittaja "potkittiin ulos"
ja hänelle sanottiin: "Jos olette vii­sas,
ette tule enää tänne tekemfiän
kysymyksiä."
EbWARD BENAVIDES. Hänen
veljensä oli Tippitin murhan to­distaja,
ja Ramparts olettaa ole­van
hyvin mahdollista, että häden
selkäänsä amniuttu luoti oli todel­lisuudessa
tarkoitettu hänen vel­jensä
tappamiseksi.
DOROTHY K I L L G A L L E N . Ruu­miinavauksen
jälkeen ilmoitettiin
tämän tunnetun amerikkalaisen sa*
nomalehtipakinoitsijan kuolleen
lääke- Ja alkoholimyrkytykseen.
Ramparts toteaa kuitenkin Killgal-lenin
olleen ainoa toimittaja. Jon­ka
sallittiin haastatella Rubyä yk­sityisesti.
Lehti väittää hänen sa­noneen
ystävilleen muutamia: päi­viä
ennen kuolemaansa, että hän
aikoo selvittää tämän jutun juurta
Jaksain.
L E E BOWERS. Hänen ilmoitet­tiin
myös kuolleen auto-onnetto­muudessa.
Bowers oli Kennedyn
murhan silminnäkijä ja antoi myö­hemmin
todistajanlausunnon kah>
den miehen epäilyttävästä käyttäy­tymisestä
onnettomuuspaikalla.
Rampartsin mukaan Bowersla: en­nen
hänen kuolemaansa tutkinut
lääkäri oli todennut potilaan olleen
merklllises.sä shokkitilassa, joka
poikkesi onnettomuudessa olleen
potilaan tilasta. Lääkäri totesi: "En
ole koskaan nähnyt tällaista, en
ymmärrä tätä." .
J A C K RUBY. Lee Harvey Os-wttldin
murhaaja. Hän kuoli Dal­lasin
Parkland-sairaalassa 3. tam­mikuuta.
Kennedy ja Oswald kuo­livat
sama.ssa sairaalassa. Lääkärit
ilmoittivat hänen sairastaneen erit­täin
pahanlaatuista syöpää, mutta
kuolemansyyksi ilmoitettiin veri­tulppa
keuhkoissa.
DAVID FERRIE; Hänet löydet­tiin
kuolleena asunnostaan New
Orleansissa viime viikcÄ keskiviik­kona.
Hän oli piirisyyttäjä Jim
Garrisonin presidentti Kennedyn
murhasta aloittamien uusien tutki­musten
avainhahmo. Kaikkiin hä­nen
kuolemaansa koskeviin kysy­myksiin
poliisi antoi saman vas­tauksen:
'E,i kommenttia. Tämä
on Garrisonin juttu";
OHJUSJOUKOT MUODOSTAVAT
Nl:n ARMEIJAN ISKUVOIMAN
Moskova. — Neuvostoliiton ar­meijan
päävälineinä ovat strategi­set
ohjusjoukot ja ohjussukellus-
Veneet, sanoi armeijan kenraali P.
Kurotshkin. Neuvostoliiton armei-
Jah ,49. vuosipäivän Johdosta Jär­jestetyssä
tiedotustilaisuudessa.
Kenraali ei antanut vastausta ky
symykseen, Joka koski Yhdysvaltain
presidentin Johnsonin Neuvostolii­ton
johdolle tekemää ehdotusta oh­justen
torJUDtaJärjestelmän luomis­ta
koskevista suunnitelmista luopi'
mistä.
Hän viittasi pääministeri K'>t$
ginin lausuntoon ja Jatkoi: — ky­symys
on valtion politiikasta. Tie­teellisessä
mielessä ohjusten tor­juntajärjestelmän
luominen ei ole
ongelma. Tätä kysymystä ratkais­taessa
maan poliittinen Johto jou­tuu
ratkaisemaan kysymyksen: On­ko
hyökkäyksen uhkaa vai ei? Me
sotilaat puolestamme teemme kaik­kemme,
että maamme puolustus
tulisi mahdollisimman lujaksi, sa­noi
kenraali Kurotshkin.
Erltellessään Neuvostoliiton ra-kettivoimia
kenraali totesi niiden
käytössä olevan suurin ydinlatauk­siin
varustfettuja martnertenvälisiä
ohjuksia, kovalla polttoaineella toi­mivia
mannertenvälisiä Ja keski­matkojen
ohjuksia ja myös liikku­vin
alustoin varustettuja ohjuksia.
— Ne ovat helposti liikuteltavissa
mikä antaa mahdollisuuden kätkeä
ne ilma- Ja > avaruusvakoilulta , ja
suojata ne yllätyshyökkäyksiltä, sa­noi
kenraali;
Hän käsitteli atomisukellusvenei­tä
ja totesi, että mikään kolkka
maailmassa ei ole niiden ulottu­mattomissa
ja korosti; että maa­voimilla
on nykyisin: myös käytet­tävissään
ohjuskalustoa Ja että uu­simmat
ilmatorjuntaohjukset ovat
erittäin tehokkaita.
E I V Ä T K E S T Ä TOTUUTTA
Tiedotustilaisuuteen osallistuivat
myös Moskovassa toimivat ulko­maiden
lähetystöjen sotilasasiamie-het.
Kun kenraali Kurotshkin alkoi
puhua USA:n hyökkäyksestä Viet-ramiin,
USA:n sotilasattashea apu­laisineen
Järjesti oman mielenosoi­tuksensa—^
poistumalla tiedotus­tilaisuudesta,
Kenraali Kurotshkin lausui tästä
aiheesta:-
— USA käy rikollista . hävitys-
.'Otaa Vietnamin kan.saa vastaan.
Tämän sodan . mittasuhteet ovat
saaneet yhä uhkaavamman luon­teen.
Se on läheUänyt Vietnamiin
400 000 miestä käsittävän armeijan,
voimakkaimmain seitsemännen lai­vastonsa
ja yli 2 000 lentokonetta;
Hyökkääjät tuhoavat Etclä-Vietna-nin
rauhanomaista väestöä käyttä­mällä
sitä vastaan lav;illisten asei­den
lisäksi myös kemiallisia asei­ta.
Neuvostoliitto lähettää Vietna­miin
elintarvikkeita, a.seita, sotilas­teknisiä
Ja muita tarvikkeita. Neu­vostoliiton
sotilaskouluissa koulu­tetaan
paljon henkilökuntaa Viet­namin
armeijalle.
Länsi-Sak.saa kenraali Kurotshkin
nimitti hyökkäyksen aslirflaudaksi
sosialistisia maita vastaan.
HÄMÄRÄPERÄISIÄ RAHOJA
FESTIVAALIÄIKÄNA
Puola ja Elnglanti
konsuli-sopimukseen
Lontoo. — Puola ja Englanti sol­mivat
torstaina konsulisdpimuksen.
Englanti on siten ensimmäinen län­sivalta,
jonka kanssa Puolalla on
tällainen .sopimus toi-sen maailman,
.sodan jälkeen.
Allekirjoittajina i)livat ulkomi­nisteri
Adain Rapacki ja George
Brown, jotka keskustelevat Lon­toossa
maailmanlaajuisista ongel­mista.
Neuvottelut kestävät viikon.
Sopimus on tämän jälkeen rati:
fioltava, ja sen odotetaan astuvan
voimaan vuoden sisällä. Englanti
pystyy nyt perustamaan konsulaat-te
jaan Puolaan ja Puolalla on öi-
Helsinki. — Jo Helsingin festi­vaalin
aikana kesällä 1962 meillä
oli vahva käsitys, että festivaalin-vastaista
toimintaa johdettiinja ra­hoitettiin
kansainvälisistä järjcsr
töistä ja nyt ovat amerikkalaiset
lehdet itse todistaneet, että kysy­mys
on ollut CIA:n, Yhdysvaltain
tiedustelupalvelun rahoista, toteaa
kesällä 1962 festivaalin järjestely-toiminnan
vastaavana työntekijänä
toiminut Olavi Poikolainen, joka
viittaa myös useisiin jo festivaa-vin
aikaisiin lehtitietoihin festivaa-linvastaisesta
toiminnasta.
— Festivaalin aikana julkaistiin
Helsingissä lähes päivittäin kolmel­la
kielellä, englanniksi, espanjaksi
ja ranskaksi antifestivaalilehteä,
kertoo sihteeri Olavi Poikolainen.
Sen julkaisijana oli pari päivää en­nen
fcstjvaajiii alkua eli heinäkuun
27. päivänä 1962 rekisteröity Yli­oppilaiden
ja nuorison demokraat­tinen
yhdistys, jonka perustamisen
yhteydessä kiinnitettiin huomiota
nini. siihen, ettei se ilmoittanut
yhdistysrekisterille mitään toimih-tanisa
rahoitustavoista.. Kuitenkin
yhdistys kykeni heti julkaisemaan
lehteä, jonka painosmääräksi festi­vaalin
aikana arvioitiin peräti
20 000 kappaletta ja jonka kustan­nukset
olivat miljoonia vanhoja
markkoja.
— Lehti ei kuitenkaan saanut
festivaalin osanottajien keskuudes­sa
käytännöllisesti katsoen mln-keus
perustaa Englantiin Uu.siakon
?ulaatteja.: Puolan aiiioa Englan­nissa
oleva konsulaatti oriv Glas-gowassa.
Sopimuksen solmiminen
oli välttämätöntä lisääntyneen mat­kailun,
kaupan ja muun kanssakäy­misen;
vuoksi.
i käänlaista vastakaikua. Lehden vai-i
keudet alkoivat jo siitä, ettei sitä
i julkaissut järjestö saanut riittäväs-j
ti suomalai.svoimia lehteä jakamaan
! ja i l n i e i s c sU tästä johtuu, että fes-j
livaalin jälkeen majapaikkoja sii-
: vottaessa lehteä • löytyi nipuittain
! majoituspaikkojen nurkista. • .
i — Festivaalin aikana kertoivat
I myös amerikkalaiset lehdet festi-i
vaalinviistaisesta toiminnasta ja sen
rahoituksesta. Niinpä Newsweek-:
i lehden kertoman mukaan festivaa-
I linvastai.sissa merkeissä toiminut
i Independent Research Service,
j IRS, oli saanut 80 000 dollaria lah-
! joituksina "parilta tunnetulta
1 USA:n kansalaiselta". WaH Street
Journal puolestaan kertoi, että IRS
lähetti Helsinkiin 160 henkilöä fes-tivaalinvastaisen
toiminnan mer-
; keissä. Tämä tieto oli peräisin
j USA:n ulkominisleriöstä, mainitsi
Wall Street Journal. Edelleen leh­ti
kertoi, että IRS;n lähettiläät ei­vät
olleet pelkästään ylioppilaita,
kuten oli laita Wienin festivaalis-
I sa 1959, vaan eii ammateissa työs­kenteleviä
miehiä ja naisia, joiden ^
oli helpompi saada kosketus oman
alansa, edustajiin festivaalivaltuus-kunriissa,
Heille oli lehden kerto­man
mukaan järjestetty etukäteen
kursseja jä lueritpja USA:ssa, mm.
4-päiväiset kurssit Harvardin yli-cpistossa.
lRS:n käytössä oli tätä
varten 40 0G0 dollaria, kertoi Wall
Stieet Journal, sekä ainakin lÖ000
kappaletta lehtisiä ja kirjasia jaet­tavaksi.
. .
—•Kuten näistä jo Helsingin fes­tivaalin
aikana julkisuudessa kerro­tuista
seikoista ilmenee, nuorisojuh­lan
aikana käyteltiin rahoja, joiden
alkuperästä saattoi silloin olla väin
epäilyjä. ,•:
PÄIVÄN PAKINA
SIELLÄ, Y^^^
Meille kerrotaan, että "Ihminen
ei elä yksinomaan leivästä".
Tämän läksyn on oppinut myös
Yhdysvaltain sotaministeri Roijert
McNamara, jota myös puolustus­ministeriksi
haukutaan.
Yksi kolmesta perussyystä, mil­lä
Washingtori on yrittänyt puo­lustaa
julmaa pommitussotaansa
pientä Vietnamin kansaa vastaan,
on se, että siten muka voidaan
paköTttaa Pohjpis-Vietnamin halli­tus
polvilleen -jir kuuntelemaan
Washingtonln sanelemia rauhan­ehtoja.
Mutta aina sanavalmis mr.Mc-
Namara sanoi vähän toista viik­koa
sitten Washingtonissa. että
"yksinomaan pommittamalla ei
voida pakoittaa Pohjois-Vietnamia
neuvottelupöydän ääreen."
Tosiasiassa hän myönsi, että
Pöhjols-Vleinämin pommitus on
epäonnislunul myö.s sikäli, että
se ci ole, kuten on väitetty estä­nyt
miehiä jä materiaaleja kul­kemasta
Pohjois-Vietnamista Ete­lä-
Vietnamiin.
Kuten muistetaan. Yhdysvaltain
korkein tahto, on kieltäytynyt Poh
jois-Vietnamin . pommituksen lo­pettamiselta
selittämällä, .että se
muka vaarantaa amerikkalaisten
elämää. -
Tämä "korkeimman tahon"' mie ,
leen ei tule ajatuskaan siltä, että
paras keino amerikkalaisten soti­laitten
elämän turvaamiseksi olisi
se, että heidät tuotaisiin takaisin
Yhdysvaltain oinan maan rajojen
sisäpuolelle, minne ei ole tiettä;
: yästi yhtään "vihollisen" kuulaa
ammuttu, puhumattakaan kranaa­teista,
pommeista Ja muista suu­remmista
tappovälineistä.
Senj sijaan on Washingtonin toi
mesta lähetetty satoja tuhansia
sotilaita tuhansien mailien päa
hän Vietnamiin ja sitten ihmetel­lään,
kun pieni Vietnamin kansa
on niin julkea, hävytön Ja häpeä-mätön,
ettei se antaudu, vaan jat-
: kaa taistelua' maansa itsenäisyy­den;
ja vapauden puolesta ulko­maista
hyökkääjää vastaan.
Tämän vuoksi on muka ollut
aiyan välttämätöntä jatkaa Poh-
Jois-Vietnamin ponimitUsta. Ainoa
keino amerikkalaisten sotilaiden
suojelemiseksi ja tui-vaamlseks.i
on pommituksen Jatkaminen. Ilse
presidentti Johnson on suuressa
vILsaudessaan näin asiaa selltlä-nyt.
Mutta sotaministeri McNamara
sanoi nyt kuitenkin USA:n kong­ressin
erään komitean kokouk­sessa:
. '
"Minä en usko, että pommltu.s
on tähän mennessä merkltscväm-min
vähentänyt, tai että mikä ta­hansa
piommitus tulevaisuude.ssii
tulisi .vähentämään, aktuaalista
miesten ja materiaalien kulkua
etelään". Toisinsanoen, m r. Mc­Namara
myönsi, että sotilaallisel-takin
kannalta on pommitus täy­dellisesti,
epäonnistunut, moraali­sista
seikoista puhumattakaan.
Mahdollisesti on sentään liioit­telua
kun sanotaan, että pommi­tus
on "kokonaan" epäonnistunut,
: Mr. McNamara on nyt esittänyt
kaksi aivan uutta perustelua, min­kä
vuoksi hän pitää tarpeellisena
Pöhjois-^Vietnamin pommituksen
jatkamista.
Kuten uutistapahtumien seuraa­jat
tietävät, yksi hiistä on se, että
Poh jois-Vietnamin pommitus on
elämän eliksiiriä Saigonin sotilas-
Juntalle. jPommitus ylläpitää Sai­gonin
Mpraliaa, sanoi mr. Mc Na-mara
muUtania päivä sitten!
Sen lisäksi hän vetosi siihen, et­tä
vissit "puolueettomien" Aasian
maiden Johtajat vastustavat pom­mituksen
lopettamista sen vuoksi,
kuten hän sanoi, kUn se "olisi
heikkouden merkki".
Yhdysvaltain kongressissa ole-vat
"Epäilevät Tuomaat" haluai­sivat
tietää, ketä ja mistä maista
ovat ne "puolueettomien maiden
johtajat" jotka vastustavat Poh­jois-
Vietnamin pommituksen lo­pettamista,
mutta vanhana hiottu­na
politllkpntekiJBnä sotaminis­teri
ei halunnut "paljastaa'yksi-tyiskohtia".
"Hyvä on. mutia ketä he ovat,
Robert," kysyi senaattori John
Pastore (D-R.I) ja kun vastausta
ei tullut, hän jatkoi: Sellaisia
pyyntöjä ei ole varmastikaan "tul­lut
Intiasta, ei Pakistanista eikä
Japanista."
Tavallisesti sanavalmis sotami­nisteri
oli kuiteiikin tuppisuuna.
Hän ei "halunnut" paljastaa mis­tä
"puolueettomista" Aasian mais­ta
on pommituksen löpeltafnista
vastustettu.
Ajateilkaapa tälä asiaa hieman
syvemmin. Koko hyvää tarkoit­tava
inaailma, aina YKin päämi-nisteii
U TKantia ja Roomiin paa-
'\ viii. myöten on vaatiiuit Poiijois-
Violnamin poniniiUiksen lopelta-
•, m-i•^ta! : , ,. •
Näitii vruttiimik.sia on tehty, jul-'
k i ; . c - ' i , 'a kuten «anottu kautta •
; mr.iiilman. Washiiig1ön oi kuiten­kaan
oli' kuulevinaan niitii .
Mutta >olaniinisteri McNamara
on niin "herkkä" ja sanoo nyt,
että kiin joku "nimetön" Aasian
maan Johtaja vastustaa pommituk
sen lopettamisia, niin Washing-lonin
täytyy rikollista kansantu-ho-
ohjelmaansa jatkaa.:
Pinnallisesti näyttää siltä, että
Yhdysvaltain sotaohjelman jatka­misesta
päättää joku "tuntema­ton"
ja "nimetön" Aasian mati,
multa jollakin tavoin meistä tun­tuu,
että niin avuiromia eivät
Washinglonin sotaiset herrat vie­lä
ole. — Känsäkoura