Vapaus, March 16, 1968

              tei Uurita kirjasi nimensä
Pirfion kisffjat särikaiHaiiliilioon
, iKu6iij|.o, — K a l e v i L a u r i l a suoritti
l^eira^MiyM^ jtapaiaii ensiimr
i]^Uscä|,/jP<^on valtauksen sunnun-
^tna, Puijon 45 talvikisojen 30 km
>k^pailws^ oltuaan. kärjen iunfu-mössa
k alun
«Ittiamtt .Manne Liinuttainein liävisi
l^aurilalle vain 25 sednmtia. Italian
Franco' Nönes maitfeain olympiavoit-itaja
ei^'bi^ut tomiossa- Hän johti
{biibtoa &b 1cm:n jälkeen, mutta «n-
'iaiujui Ibipu^iUsesti vitoieisen 8 kmn
. aikana |>U'doten 3. sijaltaan 6. Eero
iltäjjtyrj^ta keskeytti 6.5 k nm ase­malle
s^atmaA täällä 9. sijaan o i .
KefUttavan' väliajan. Norjalaiset Od
!8iartins6h j a Harald Grönningen
aloittivat valin muodon vuoksi k i l -
pVilun (keskeyttäen hiihtämisen^*^
nfl^äiiot pdmentooa päiästyään iioin
4 5 k m n hiihdon jälkeen.
^. Franco Nones läihti kovaan vauh­t
i i n j a .'otti jobtoopaikan 6.5 kmn
kohdalla^,! mutta vain sekunnin tun­tumassa
itfeiialäiseeii hiihtivät Ka­l
e v i Laurila^ ja yllättävästi hiihtä­nyt
Tapio Vallemus. Kaksi kovaa
parihiihtoa, tapahtui ladulla aina
15 klmn^saölfcka. Vallenius j a Nones
siuijuttelivat vmelkein perSikkäin puo
limatkan asemalle ja samoin teki­vät
myös L a u r i l a j a MTaraie Liima-laineni
Arto Tiaisen vauhti e i r i i t ­tänyt
kärkipaikkojen valtaamiseen:
PtJIJON TALVIKISAT
30 HM tuloHset
1) Kalevi Laurila 1.34.42, 2)
Martne Liimatainen 1.35.07, 3) Ka-l
^ i Olkarainfen 1.35 38, 4) Osmo
Karjalainen 1.35.39, 5) K a l l e Mäki-nen
1.36.01, 6) Franco Nones
1.36.02.
Ndistteh 10 kmn hiihto
1) Manjatta Kaijosmaa 38,57, 2)
Höföna Kivioja 37,53, 3) L i i s a Suih­konen
38,44.
Erikoi^Benlasku
1) W i l l l Schuster Itävältä 228,5,
2) Juhani Ruotsalainen 221,3, 3)
Juhani PutkOnfen 221,2.
^liBiiiiiiii-iÄi^
Launoselle kuudes SM
Helsinki. — Karstulan mestari-luistelija
Jouko Lauoionen vairmisti
sunnuntaina ikomeasti j o kuudennen
perättäisen Suomen mestaruuden
pikaluisteluin, yhteispistfeissä voitta­malla
p^Un?moilen»nat Odlpailttt.
Piste-eröicasvoi jo 1500 metrin
matkalla, mutta voitto sinetöityi
peninkulmalla^ jossa pahempana Uh-
?! kana öHut iKimmo K<tekinen hänen
parinaan joutui tunnustamaan Kars­tulan
miehen vakuuttavalla ajkaei-ol^
la pai^emmakseen.
Lähdön Kimmo Koskinen o l i Lau-noeen
lailto yäitä vamia hopeamital-
: limies, sillä hän t u l i sunnuntaina
'molemmilla kilpailuma<koiIla toi­seksi.
Pronssimitalin voitti Taalin-tehtaan
CHafvi. Hjellman.
PIKALUISTELUN S-M
KILPAILUT
Miesten ^LSOO m:
1) Laiinqnen 2.12,5
- 2.14,1
_.- 2.15,8
„ 2 1 Kosftmen
. 3 ),.R.^ Hietala
lO.OÖO m:
1) Launonen
2) Koskinen —
16.33.7
16.47.8
3) Hjellman - 16.56.3
Vhteiäpist«et:
1) ja Suomen mestaa-i Jouko Lau­nonen
184,332
2) Kiihtilo Koskinen 185,970
3) Olavi Hjellman 187,598.
Helsinki. — Pitääkö kirkko bom
miinismiayhil rauhan.pahiinpdna
viholUMna? Eikö hlrkkD voisi kut­sua
i»appinsa pois aAn«ijasta? E i ­kö
kirkko voisi selvästi ilmaista
kantansa Vietnamin; sdtaan? Mlk-si
kirkko miltei poikkeuksetta
historiansa v&nrellato asettunut
vallanpltiUien puoleUe» Eivätkö
pastorit voisi opettaa rippiiapslaah
rukoilemaan, että Johnsonilla Ja
hänen porukalleen hävjsl huonosti
Vietnamissa? Mikseivät papit Vot
saarnata villapaitA päällä ja tulla
tavallisten ihmisten tasolle?
Kysymyksiä kirkon edustajille
siniköili niiden parin sadan ihmisen
-foulcoötaj jotka olivat .saapuheet
Kuiltuuritalolle kuullakseen, mitä
'mahdollisuufesia. k i i k o l l a ja jäi-jes-täj^
yn^ellä työväestöllä on rtiaas-sämme
rauhanltyöh tekemiseen. Alp-p
i i a n s^urakunnaii ja -Kulttuurityön
yhdessä järj^stämiääh tilaisuuteen
olivalt saapilileet kirkon puolelta vas-taalfhaan
piispa A a i r e Lauha ja pas­tori
OUi LMne, järjestöväen puo­lelta
toimittaja Kati Peltola, kan­sanedustaja
Kuuno Honkanen, j a
maisteri Georg Palle. Välititäjän teh­tävä
olf langetettu tri Hannu Soi k-ltös!
ell6 j a professori Göran von
Bonsdorffille, joka johti puheilta
keskustelussa.
Jo alustavissa puheenvuoroissa
asettivat piispa Aarre Lauha ja toi-mittaja
Kati Peltola lähtökohdat
puolin ja toisin. Piispa Lauhan, sa­moin
kuin myös myöhemmin pastori
Verkerk ja Maier
toistelivat ME:stä
InzelL —•• Dramaattinen taistelu
miesten 5,000 metrin maailmanennä­tyksestä
päätti lauantaina Inzöllin
kansainvälisten pikaluistelujen en­simmäisen
päivän kilpailut. Hollan­nin
Kees Verkerk k i i t i ensiksi mat­kan
uuteen ME-aikaan 7.19,9 ja
sitten entisen M E : n 7.22,4 omista­ja
Norjan Fred Anton Maier vasla^
si vuorollaan, ajoi jatkuvasti Ver-k
e r k i n väliaikoihin j a päättyi maa­l
i i n jälleen uudella ME-aj alla, j oka
nyt kirjoitetaan luvuin 716,7-
Aikaisemmin iltapäiväiHä oli Nor­jan
Ivar Eriksen rtnmttanut jo mies­ten
1,000 metrin ME-ajan lukui­h
i n 1.20,5.
-^iiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiuiiii.iiitiiiMu
1 HYVÄÄ RUOKAA 1
i KEITTOKIRJA JOKA INNOSTAA NOPEAAN i
1 JA HERKULLISEEN RUOANLAITTOON |
r Koko: 7%" x l O V i " . kasiil&eti 534 sivua E
E 351 valokuvaa — 16 heirkullista värikuvataulua E
I HINTA SID. $13^0 |
i HYVÄÄ RUOKAA on perustava opas nykykodin keittiöön, Sen re- S
5 septeihln sisältyy arkiruokia ja juhlaruokia. kansallisia ruokalajeja ja =
= Vieräideh maiden erikoisuuksia, ravitsevia kodin ruokia, nopeita pikku- E
S herkkuja lllahlstujaisiinr' dieettiruokia ^ sekä taloudellisia ruokia =
s laihan kukkaron jäiiviksi. =
S HYVÄÄ RUOKAA on oikotie taitavaan ruoanlaittoon. Sen joka re- =
5 septissä opetetaan kädestä pitäen erältä ruoanlaiton 'peruskikkoja*. =
s liinan, kalan sekä muiden ruoka-aineiden valinnassa ja käsittelyssä =
S annetaan tehokas pikakurssi. E
S 8e on oikea opas keittiöönne koko elämänne ajaksi! , E
S T»IL/»TKAA OSOITTEELLA: =
1 VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. [
§ I^. 6, BOX 69 SUDBURY, ONT. |
^ m i i i i i i i i i i i n i i f i n i i H i i i i i i i i i i i i i i i m i i i i t i r i i i H i i i i f i i i i i i i i i i i i i i i i i i i f i i i i i i i i i i i i i i i i i ? ^ ^^
Romanttista jännitystä - suursuosittuja
fdnjännimiä "kuulouden kirja"-
sarjan romaaneissa
DOROTHY EDEN:
BELLA
320 SIVUA . HINTA SID. $4.60
Ennen. avlolUttoaan Guyn, Ravenscroftin linnanherran kanssa kau­nis
Bella oUihhan omaa syytiätt tulitat sekoitfetuksl' koko IfiOO-luvun;
Lontoota Järkyttäneeseen skandaaliin Ja Joutunut sisarensa kanssa
nuoria tyttöjä tunnottomasti hyväkseen käyttävän rikollisjoukon kä­siin.
Vain Guy uskoo Bellan kertomuksen j a ottaa sisarukset suoje­lukseensa,
.."Juoskaa, älkää kävelkö, lähimpään kirjakauppaan. Takaamme että
vietätte henkeä salpaavan lukulllan Ja viimeisen sivun Jälkeen
jiWmlfcykÄennfe laukeaa rentouHavastl enrten uhen tuloa", Kirjoittaa
Boston Globe tästä suursuosion saaneesta romaanista,
VICTORIA HOLT: SEITSEMÄS NEITSYT
323 .SIVUA - HmtA ISID. $4.65
Kuuluisan tekijän Jännittävä romaani mökin tytöstä. Joka raivaa
tiensä aatelisllnnan valtiattareksi.
Degehdäiiiriukaähkttusl luostarin noviisia j a ykSl nunna olivat hai­rahtuneet.
Ja rangaistukseksi noviisit muuttuivat kiviksi Ja nuima
muurattiin elävänä luostarin seinään.
DAVID BEATY:
SEIREENIN LAULU
243 SIVUA ' HlATA SID, $4;65
Anne Corby tapiaa miehensä, englantilaisen lentoyhtiön päälftfttäjän,
alalsllleefa JärJöÄtättlllä eöektan-kutsullla nuoren lentokapteenin Phi­lip
Mathöisotlih- Ja tuntee Voimakasta vetoa^ häneeft.- Jo hfttmkäntuva
aviomies tarkkailee mustasukkaisena nuorta säteilevää vaiihooan.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. O. Box 89 Sudbury. Ont.
Kulta^Kaija tdci
SE:n ja kukisti
Stien Kaifterin
InzelL Suomen kultamitali,
luistelijatar Kaija Mustonen voitti
ylivoimaisella tavalla j a uufdella
Suomen ennätysajaHa Inzellin kan­sainvälisten
pjikaluistelukilpailujen
naisten 1000 metrin kilpailun. Hä­nen
voittoalkansa 1.31,5 uupuu
vain 0,5 sekuntia Hollannin Stien
Kaiserin • maailmanennätyksestä
Nyt Sai ME-tyttö Kaiser katsella
Kaija Mustosen menoa hänen la­kanaan
ja hävisi parilleen 1,1
sekuntia sijoittuen s i l t i toiseksi;
Sunnuntain kilpailusää ei olUiI
niin mainio kuin mitä se o l i . ollut
lauantai-iltana. Kova tuuli haittasi
melkoisesti kUpailljain menoa.
Tuloksia: Naisten. 1,000 metriä:
1) Kaija Mustonen, Suomi 1.31,5
(uusi SE), 2) Stein Kaiser Hollanti
1.32,6, 3) Sigrid Sundby Nof ja 1.34,2
Miesten 500 m erikoiskilpailu:
D E i h a r d Keller, Länsi-Saksa 40,0
2) Neil Blalchfoid USA 40,0 (ha-visi
panna ollen 10 cm), 3) Hasse
Börjes, Ruotsi 40,3.
Miesten 1,500 m: i ) Kees Ver­kerk,
' Hollanti 2.03,7, 2) Magne
Thomassen Noi-ja j a A r d Sehenk
Hollanti 2.05,6.
"VäyyUe" kiuas
koitisaunaan
Kuopio, Franco Nones kilpaili
nyt Puijolla 4. kerran ja italialais-hiihtäjälle
luovutettiin ylimääräise­nä
kunniapalkintona osallistumises­ta
Puijon kisoihin kuopiolaisvalmis-teinen
saunartkiuas.-
Nones tulee sijoittamaan kiukaan
Italiaan rakennettavaan saunaansa-
Laineen näkomyiksenä oli lähteä- yk­silöstä
'kasini ; vaikuttaa ihmisen per-soonBlUäeen
vnkaumukseen/ jottft se
antaisi' enemtnän tilaa; hyväll» tah­dolle
ja mä kautta ijoHtaisi laulhan
kehitykseen. Kiv\sm tohtfivänä:, ei
piispa Laidian iniele3t& oilttt poliit-tiätien
keinojen käyittSminen pää­määrän
saavuttamiseni. .
•— Syrjäinen Suomi ei voi kii-kon
taholta tuoda Tatkaisujnj jotka kos"
kettelevat suuria kansainvätlssiä
selkkauksia,: tntesipiisixa Lauha; —
Sen sijaan kirkkojen käna&Lnväiliais»
säjärje^öissäkamianoltfeoja voidaan
tehdä ja käyttää jopa painostuskei-noja
« hän jatkoi.
— Rauhantyö ei voi olla enää sitä,
että vaaditaan ihmistä parantamaan
xtEpensS. RauhaiHtlyö on nonmaailift po.
Kitusta toimintaa, jossa tfiytiyy pyr­kiä
imUiittisten instituutioiden muitt»-
tamiseen sellaisiksi, eitä ihmiset voi^
vat todella käyttää niitä listirlito^
jcnsa selvittelyyn) sanoi puokstaan
toiralittaja »ati Peltola. TVövSenili-ke
on syntymästään alkaen ajanut
demokraattisten instituutioiden luo­mista.
Meillä Suomessa voidaan jo
nyt sanoa; että tämä työ on tuotta­nut
tuloksia. — Kirkon on voitava
ottaa poliittisia kantoja maailman
tapahtumiin lilppumaita siitä', että
joku puolue on ottanut samanlaisen
kannan.
SUHDE RAUHANTYÖHÖN
JA VAIMOON
Pastori Läihe kertoi, että hänen
suhteensa rauhantyöhön oh samana
lainen kuin suhde vainioon:"Rakas-tan
häntä, mutta en haUitoe häntä";
Kirkon ja työväestön yhteistyötä
Mahdotonkin ME
kev)rt Inzellissä
rnzell. r— Inzellin pikaluistelut
päättyivät sunnuntaina maailman-ennätystuloksin.
Yleisluistelijat
osoittautuivat pitäviksi vauhtimie-htksl,
sillä ensimmäisenä muutti y l i -
teispisteiden ME-tulosta Norjan
Dag Fornäss, joka paineli päätös-matkan
10,000 metriä aikaan 15.56,1
ja sai pisteitä kokoon 176,215. En­tinen
ME-tulos 176,340 oli Fomäs-s
i n maanmiehen maailmanmestari
Fred Anton Maierin kaksi viikkoa
sitten Göteborgissa saavuttama.
Fornäss ei saqjiut pitää M'E:tä
kuin hetken, sillä jo seuraavassa
parissa hänen maanmiehensä Björn
Tveter luisteli 10,000 metriä ajassa
15,56,2 j a samaMa^uuttuivat yh­teispisteiden
ME-lukemat numeroi­h
i n 17_5,713.
Mutta tämäkään ei riittänyt. Hol­lannin
Kees Venkenk j a Norjan
maailmanmestari Maier-olivat- vie­lä
vuorossa. Maier jäi 'kuitenkin
kymiplllä aikaan 15.51,1, joka toi
kyllä pairemiman yhteistuloksen
k u i n edellä eli 175,258, mutta sitä
ennen oli Verkerk kiitänyt matkan
hurjaa vaiuhtia aikaan 15.28,7 ja
samalla sinetöinyt näistä kisoista
päätöksen yhteistuloksen ME-kor-jailuun
luvuin 172,058.
iKaiiken kruuntina päätti päivän
Norjan Per W i l l y Guttormsen, jol­la
ei o l l u t enää malhdoUisuuksia
muuttaa yhteispisteiden M E l u k u ­ja,
mutta sen sijaan hän luisteli
uuden ME-^an 10,000 meti*illä
päätyen maaliin ajassa 15.1^,1. Tä­ten
oli kaatunuil jo toinen Fred
Anton Maierin tänäi vuonna teke­mä
ME. Alkälsemipl 10,000 metrin
ME oli nä^t olihiit Maierin .nim|s«a
luvuin 15.20,3.
Uppoamattomfa
tenMialuksia
AMabra-saaret, Agdlega-saaret,
Meladiiit, Qiagaos-saarfit . . . Pit­känä
nauhana ne ulottuvat Intian val­tameren
yli Afrikan rannalta Aasian
rannikolle. Viime aikoihin saaldca
näistä saarista, jotka oavt Englannin
protektoraatin alaisina ja muodosta­vat
"Intian .valtameren brittiläisen
alueen", on puhuttu vain sattumalta.
Nyt sen sijaan niiden eksoottiset ni­met
tavataan yhä useammin Washing-tonin
strategisissa suunnitelmissa.
Pentagon on laatinut suunnitelman
uusien tukikohtien perustamisesta In­tian
valtamerelle halutessaan jyrkästi
lisätä sotilaallista voimaansa tällä alu­eella.
Pentagonin ajatus on; että Agalega-saarista,
Chagos-saarista, Aldabra-saarista
jne. muodostetaan uppoamat­tomia
lentotukialuksia sekä täydennys
tukikohtij^ sukellusveneille, jotka kul­jettavat
Polaris-tyyppisiä, ydinkärjillä
varustettuja ohjuksia. Vähemmän mer
kittävä ei ole toinenkaan tehtävä, joka
niille antnetaan USA:n jatkuvassa es­kalaationa
Vietnamissa — niklen tu­lee
toimia pysähdyspaikkana "strate­gisille
reserveille", jotka lähetetään
Kaakkois Aasiaan.
Uusia tukikohtia on aikomus sijoit­taa
edelleen Gan-saarelle (Maledii-veilla),
Kokos-saarille, Scyshelleille ja
muille saarille. Erityisen tärkeä mer­kitys
annetaan Diego Garcian atolleil­le,
joista tulee muodostaa Englannin
ja Yhdysvaltain yhteisen tukikohtien
ydin.
Näihin meri- ja ilmavoimien tuki-
•iohtiin nojaten Washington aikoo val­voa
Eurooppaa ja Afrikkaa Aasiaan
ja Australiaan yhdistäviä meriteitä.
Laskettavissa olevat kilometrit tulevat
erottamaan nämä "saari-tukialukset"
Itä-Afrikan rannikosta. Niiden ulottu­villa
on myös lähi itä, Intia, Pakistan
ja Kaakkois-Aastän maat
Amerikkataisten tukikohtien perus­taminen'
perinteelliselle brittiläiselle
vaikutusvyöhykkeelle todistaa samalla
että Washington ottaa nyt itselleen
santarmin tehtävät knyös Intian val­tamerellä.
USA yrittää luoda sitä pait­si
teoreettista pohjaa suunnitelmil­leen:
on muka välttämätöntä täyttää
sotilaallinen tyhjiö, .jcrfta muodostuu
tälle alueäle Englannin asteittaisen
vetäytymisen seurauksena.
Englantilaisten varuskuntien ylläpito
Arabian niemimaalla j a KfiaMä>is-Aa-siassa
imperiumin suuruuden suojele­miseksi
tulee-Isolle'Britannialle liian
kalliiksi-^eikä vastaa loppujen lopuksi
maan finranssJmiahdollisuuksia.
Osittain tämän vuoksi Lontoo on;
kieltäytynyt rahoittamasta yhteisen
englantilais-amerikfcalaisen tukikoh­dan
rakentamista Aldabran saarille.
Washington Post tietää kuitenkin, että
Yhdysvallat fei aio luopua maapalasta,
vaan aikoo rahoittaa tämän tukikoh­dan
rakentamisen.
USA: n pyrkimykset pureutua Intian
valtamerelle ovat herättäneet Afrikan
ja Aasian maissa suurta levottomuut­ta.
Tälmä onkin luonnollista. Riirtni-mattomleh
kehitysmaiden olemassaolo
tällä maapallon alueella on osoitus
siitä, että siellä ei voi olla puhetta­kaan
mistään "tyhjiöstä". Koloftiaali-siesta
riippuvuudesta valpautunetlla vai
lioilla Intian valtameren alueella on
öiköus itae määnitä köMaldstaah. Val­tamerentakaisin
santarmin aggressii-
Visiot suunnitelmat vaarantevat niiden
turvallisuuden .ja ovat uusi »skel koh­ti
Aasian mantereen muuttamlstn so­tilaalliseksi
astinlau<Jaksl.
i^auhankysymykaessä piti ' pasitori
Lahie taiT^oIlisena; samoin yhtymä­kohtien
etsimistä erimielisyyksien
untrilttflmisan kustannukseillä.
Kansanedustajia. Honkonen kertoi
esimerklcejä työväestön ja kirkon­miesten
yhteistyön hankaluuksista,
mutta totesi että ilahduttavaa,kään­nettä
parempaan sumxtäan on tapah-ttmut.
—r Tojstoiseksi vain kovin har­voja
ikirkonmiehiä on mukana; esi-meridksi
Rauhanpuohistajissa, kaik­ki
olisi saatava mukaan. Uudenlaista
fcehityaitä olisi saatava aikaan: myös
kouluissa* joissa uskonrnmopeittajien
itiehtävän|i olisi antaa myös rauhan^
kasvatusta, hän huomautti. :
— Ihailen uskoa rauhantyön help­pouteen
näisää omissa 'pienissä puit-teissanune,
sanoi t r i Soikkanen. Toi­nen
kysymys on se, miten pystytään^
vaikuttamaan niihin erittäin vaikei­siin
maailman ongelmiin, joihin e i
ole olemasjia Matorian patenttiratkai­sua;
Tällaisina kysymyksinä t r i Soik­kanen
näki ensinnä sen, miten Kii­nalle
laillista tietä voidan taata sille
kuuluva asema maailmassa. Yhtä
cngelhiallinen kysymys on rikkaiden
ja köyhien maiden suhteesta. — Ky­symys
ei ole vain hyvästä tahdosta,
vaan viisaista valinnoilta, joita e i
ole aivan helppo tehdä,: hän sanoi.
RAUHANTYÖ ON
POLItTflSTA
Puhumalla rauhasta yleisenä, abs­traktina
käsitteenä ja jättämällä sa­maan
aikaan ottamatta kantaa niihin
sotiin j a kriiseihin, jotka maailmassa
parhaillaan vallitsevat, kirkko välil­lisesti
tukee kriisitilanteiden kehit-tymiatäi
totesi maisteri Georg Paile.
Sodat eivät synny ihmisten pahasta
tahdosta, vaan yhteiskunnallisten
epäkohtien aiheuttamista konflik­teista
j a niiden kärjistymissstä:
Välttääkseen näitä konflikteja työ­väki
etsii ratkaisua yhteiskunnallis­ten
epäkohtien poistamiseen j a te­kee
näin aktiivista rauhantyötä, jo­hon
kirkko o n harvoin ollut valmis
osallistumaan, hän sanoi.
Keskustelu jatkui samojen teemo­jen
ympärillä ja keskustelijat pysyi­vät
kannoissaan, jotka Paile puheen­vuorossaan
tiivisti seuraavaan ta­paan:
Kirkon j a työväenjärjestöjen
välille on syntynyt dialogi. Vaikeus
on lähtökohtien eroavuudessa. Kirk­ko
näkee ristiriidat ihmisen sisässä,
kun työväenliike näkee ne yhteis­kunnan
sisäisinä ristiriitoina. Pai-leen
yhtyi Kati Peltola toteamalla,
että yhteiskunnassa eri ihmisten
edut ovat ristiriidassa. Ristiriitojen
ratkaisu on myös yhteiskunnassa, se
ilmenee poliittisena toimintana. Tä­mä
pätee myös rauhantyöhön.
Laitiiajtitai;DftäaM. — S f e ^ ^ S u m a
USA valloittanut
Maltan tukikohdan
Moskova. — Malta on edelleenkin
NATO-valtioiden, ennen kaikke;-.
Yhdysvaltain ja Englannin hyökkä-y:
politiikan kohteena. Sitä on tar­koitus
käyttää NATO:n "sillanpään-
Jisemana" Välimeren alueella, kir­joitti
Pravdan huomioitsija Juri
Gliihov viikon alussa lehdessä.
Varsinkin Yhdysvallat on osolita­nut
aktiivisuutta. Englannin pää­tettyä
vähentää saarella olevia, sota-joukkojaan,
siellä nousi maihin
1,500-miehinen Yhdysvaltain meri­jalkaväen
osasto. '
Käyttämällä hyväkseen saaren
taloudellisia vaikeuksia Pentagon
sai aikaan sopimuksen, jonka poh­jalla
Maltaa käytetään Yhdysvaltain
6. laivaston korjauslukikohtana.
Washington on heti sen jälkeen
pyrkinyt luomaan suotuisat edelly­tykset
amerikkalaisille pääomansi-joittajille
saarella.
Washinglon ja Lontoo pyrkivät
estämään terveen j a elinkykyisen
talouden luomisen saarelle ja NA­TO
estää Maltan valtion riippuma­tonta
kehitystär kirjoittaa Gluhov:-.
UUSr MS; KUN(^OLM
- TOgKOKUUN 18,1968
NEW VORKISTA-KÖOPENHAMINAAN
EDELECN loukot.
UUSI M. s. FINLANDIA
under Finnish registry
KÖÖPENHAMINASTA-HELSINKIIN
jonne saavutaan toukok. 27p.
Matkanlohtalan» Mr. Etno
J . Railimo, 8AL: n Nev».
YorkfnkotiHoristcia
Mnan apunvsn matkane*
mäntänä Mrs. Sylvia Aamio
NeW JerseystS.
M!'*s"^KUNSoLM--TuristiIuokka--N6W^ Y
US $261.-R/T; us $275.-0/W. Jos; salataan kasiko 27 M. S. Gnpshol-milla,
halvin edestakameq lippu US $514.—
M . s. FINLANDIA-Turistlluokka-Köflpenhamrna/He!sinM,.._US$45-—
(I luokka us $58.-). Lipun hintäah sl»«ltyy hytlipaikka ja atanat
laivalla.
MATKATAVARAA ILMAISEKSI
koko-tat pUblilipulla aina 270 paunaan saakka säkä S. KUNGSHOL.
MILLA etu M. s. FINLANDIALLA New Yorkista Helsinkiin. Lisakal
hyteissä menevä käsipakaasi 'LMAISEK^SI. Sitäpaitsi" ka.kfcl^^^
varat siirretään laivasta toiseen Kööpenhaminassa ILMAISEKSI, Ylipai-nosta
molemmilla laivoilla pieni lisämaksu.
Koska Suomen marbka äskettäin devalvoitiin, elätte ensi
kesänä Suomessa dollareilla huomattavasti halvemiMila
kuin aikaisemmm.
Muut laivavuorot 1968.
New Yorkista: kesäk. 7 (GRIPSHOLM); eiok. 14 (KUNGSH W
syysk. 25 (6RIPSH0LM); jcniluk. 5 (KUNGSHOLM).
G ö t e b o r g i s t a : kesäk. 5 <KUNGSHOLM); tesäk.^7^(GRireH^^^
eiok. 30 (KUNGSHOLM); jouluk 27 (KUNGSHOLM).
SAFETY INFORMATION
Tlie M.S. KUNGSHOLM and M.S. GRJPSHOtM registered in Swe-d
«i and. tlie M.S. FINLANDIA Registered in Finland, meet Inter­national
Safety Standards for new Ship» devetoped in 1960.
VARATKAA PAIKKANNE PIKAISESTI MATKATOIMISTOSTANNE
TAI SUORAAN
Swedish American line
M O N T R E A L 1. Q U E . , C A N A D A . :. 46S St. John Street
VVINNIHEGZ, M.in., C A N A D A Dahl S.S. Agcy., Ltd.. 32S Losan Ave.
PORT ARTHURIN KUULUMISIA
Port Arthur. .lärvienpään nui-
.silkkiffstivaalin voittajina selviy­tyi
Uscita suonialaiäia ystäviämme, j
Ensin avoimen luokan viulusoolo-kilpailun
voitti 17-vuolias Yvonne
Olson 90 pisteellä. Hän on opiske­luvuosinaan
lukuisina kertoina kir-kaslultanut
meidän suomalaisten
ohjelmia. Karen ja Sharon Ristanen
12 vuotiaiden j a sen alle ikäluo­kassa
voitti pianodneton 83 pis­teellä.
Pianosoolon lyhyen esityksen
luokassa Sliaron Ristanen sai 82
pistettä. Poikasten 13 v. ikäisten ja
alle viulusoolon voitti Allan Rutka
84 pisteellä. Veteraaniyhdistyksen
stipendin voitti K. Niemi tuuba
soolollaan. Sitten .11 ja alle poikien
pianonsoiton voittajana selviytyi
D. Haavisto 83 pisteellä, sekä sa­manikäisten
tyttöjen pianodueton
voittivat Cheiyn Eklund ja Janet
Lovvcook 85 pisteellä.
Emil Teitto kuoli kotonaan viime
sunnuntaina maaliskuun 10 pnä.
Hän oli syntynyt SäkkijäncUä Suo­messa
ja oh 72 vuotias. Tähän maa­han
saapui hän vuonna 1927 ensin
Timminsiin. jossa työskenteli kai­vostyöläisenä
18 vuotta. Vuoona
1945 hän muutti karjafarmille
Conmeen-kuiitaan, ollen kaiken a i ­kaa
lehtiemme tilaaja.
Suremaan jäi vaimonsa Esteo* ja
poikapuoli. Hänet haudattiin Con-meen
liautausmaahan.
Port Arthur. — Budapestissä U n ­karissa
pidetystä työväen- ja konv-munististen
puolueiden ijeuvoa-aiot»-
vasta kokouksesta äskettäin palatt^
nut Canadan kom. puolueen joiitaji
William Kashtan puhuu yleiseissli
kokouksessa ukrainalaisella h a a l ^
203 Agden kadulla, Fort .WiUSaiÄis^
sa perjantaina, maallsk. 29 pnä. iHi-heen
aiheena on "Mitä om doUari-kriisin
takana". Myös on tUatotiu*
kysymysten esiltäimiseen, — A T l t
Ajatetkn! 21 Mivii
ylellisyyden sylissä-vain
• « t i i Ä »
Matkustakaa . M/S BATORYlla suoraan EncbmUIa,
Tanskaan ja Puolaan, Ja itieldäin lomaime alkaa sittä
hDt>k-£i£ra kun asitutte laivaan; Rauihoittulkaa yteUisyyden
syllssö. Rentoutukaa keskellärlikasta mukaivuutta Ja koh­teliasta
palvelua sekä nautiUkaa herkuUiseata kansain­välisestä
ruoasta Ja Iloisesta matlcakuanmrainien seurasta.
Ei ole mitM,n sellaista tällä hintaa.
LAIITOPÄEVAT: —
Hallfaxl6tia: Huhtikuun 2
Monti-ealiista: Toukokuun 2 Ja 31
' Kesäkuim 28 Ja heinäkunm 26.
*Saästökauden. edestnikakaen Upunhinta
Tansktian US $436, BnglanUin US $396.
Taloudellisin tapa'tuoda auuklalaenne Canadaan.
GDYNIA AMERICA LINE
ISS Bay Street, Toronto 1, Ont.. Canada
Phone 366-'54«4<41C)
Seo your travel agent or mail coupon below.
Gdynia Ainorica Line
U>9 Bay Street.
.Toronto 1, Ontario
••Sirs:- •
Please send me coinplete inforrnntion on M S Batory s a i l l n gs
to Soiifhaniplon, Copenhagen and Gdynia.
NAMC: .
ADDRESS: _i.„
CITY: . . . PROV.