Vapaus, March 16, 1968

              Sivu 2 Lauantai, maalisk. 16 p. - - Saturday. Mar. 16,1968
VAPAUS
< L I B E R T Y )
EDITORI W. E K L U ND
INbEPENOENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Eätäblisheä^ Nov. 6. 19»
TELEPHONE: OPFIOB AND EOITORIAL 674-4264
Publlshed tlulce weekly: Iftfesdftyb, Ilittifedfti/SAflMil^Saturda^ öjr Vajfa^'.
Publishing C3oi Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing atidress: Box 69-
Adltfrtlslift rfftes upön appllcitlon, translatlon Iree ot chaig«.
^AUl&oH^^ 'ds'gecom cläfis ihail byi the Poäföitite Departtnfeht, Ötimm,
önd ^Xor päyjnMt öf pöÄtage In cäsli;
ii CANADIAN"LA^GUÄGL PRESS,
Cabadassa: i v k : i l O M f i \ k : i ^ i ^ \ tJSA:if:
8 kk. 8.00 Suomeen:
1 VK.in.00,6kk.a5<75
Ivk. 11.50, 6Kk. 6 ^
TSHEKIT
Varattomien kuri^tatmsbodjetti
Viitaten siihein suureen verotaakan lisä§niiseen> minfcä
Ontatt-iori maaikuntalhaillitukseh rahamiiniisteri Charles Mac-
•Nau^hton tiistai-iltania e^siittämiänsä budjettinsa' yhteydessä
määritteli tämän maakunnan tavallisiten kansalaisten maksfet- ^
tävaiksi, eräs sudbuirylainen 'hudmaiUitti Iditetame edustajalle
eilen, että "Siitä saiimime nyit 'Mitoksen jia palkan siitä kun va-lUtsimme
viime lokaikuussa torypuolueen uudelleen hallitus­puolueeksi".
Tämä sellaisenaan on vaitteanlotettava seikka silkäli, että
Vaalei^önaiinia tarffcoin laskettava se, kenelle ja mille puo­lueelle
äänemme annartime.
Olisi buiterikin väärin syyttää Onttarion. väestöä siitä rik­kaitten
hyväksi laadituäta ja "tavallisia virtasia" niin aihka-raati
veloittavaöta budjetista, mimkä rahaministeri MaöNaugh-toh
riyt laiiiläaitijakuih^
nlittälti "tulee, että vaikka pääministtferi Robartsin johtamalla
torypuolueella onvieiläkin suuri ienemitiistö lairtlaaitijalktinnan
jäsenistä, niiii se on kuitenkin vähemmiölöpudluöön hallitus.
Ainoastaan 42 prosenttia ontairiolaisi^ta valitsijoista antoi lö-kakuAissa
äänensä pääministteri Robartsin johtamalle itorypuO^
lueelle ja sen hallitufkselle: 58 prosenttia ääntesti isatä vastaan
^täen 32-proseiiittise9ti äänensä liberaaildipuloliieeille ja suh­teellisen
suuren vaalivoiton saaneeftle NDP-lie 26 prosentjtia
äänistään; Tämä sellaisenaan osoittaa, että suurempi syy, mik­si
meitä ontariolaisia nyt rangaistaan totyhalUtuksella ja sen
rikkaita miehiä puoltavalla budjetilla, on yaalij ärjestelmämime
epädemokraattisuudessa, sillä kuten san-otitu, Robartsin tory-hallitusta
kannatti Idbakuun vaaleissa vain 42 prosenttia ää­nestäjistä.
* « *
Yllämainittu tosiasia on kuitenkin perin heikko lohdutus
tällä kertaa, j'o(Ildn:onrt^iolaistentyötö
Vasta hipovia verökorotuksia. Emme ole taipuvaisia pessimis-tisyyteen,
mutta tosiasia on,\ että 1 ^ voimasuh-teicien
nykyiseliään ollessa on perin vähän mahdollisuutta,
että. oppositio voisi yhtenäisestikin esiintyen saada korjausta
ehdotettuun budjettiin. Ellei maalkunnan yleinen mielipide
nlöuse NDP:n ja yleensä työväenliikkeen johdolla rajumyrs­kyn
tavoin vaatimaan mtitrtosta tilanteeseen, meille ontario-laasiHe
tulee näiden veraklorotuäten johdosta "pujopää -ilitvii-fcejä"
kuten sanotaan. Tosiasiassa niitä ei vain "tule" siiliä ve­ronkorotusten
maksu on jo aloitelttu gastdiinin ja tupaikanlhin-nan
koihoamisen muodossa. Muilta jos tämä :budjetti jyrältään
väesltön vastarinnasta huolimatta läpi, kuten kaiken todennä­köisyyden
mulkaan tulee tapahtumaan^ silloin saamme yhtei­sesti
"kiittää" Ontarion toryhallltuata Bditä, että veromme
nousevalt keskimäärin $140.00 vuiodessa — puhumatta lainkaan
niistä ''hsämenoista" joita verokorotukset aiheuttavat italva-
: rain ja" palvelujen, hinnantedtusten muodossa. Mainittaikobn
vain, että kun 20 savuketta käsittävän pakkauksen vero nou­si
neljällä ^ sentillä, niin . vähittäi^kauppiaiden kerrotaan
saaneen ohjeen,, että . hintaa on körötettävä viidellä sen­tillä.
Gasoliimn hinnan korotus aiheulttaavannastiviÄDtt^
eli taksi-autojen maksujen kohoamisen jne.
Palauttakaamme nyt tässä yhteydessä mieleen, minkälaisia
"lahjoja" tämä; mr. MacNau^tonin budjetti huhtifcu)un 1 pnä
alkavan talousvuoden aikana 196&T-1969 lupaa.
Savukkeiden veroa on. jo borotettu 4 sentillä 20 savuk­keen
pakkausrta <köhti;
Gasoliinin veroa on kcrotetftu 2 sen/tiliä gallona; .
Vuoden 1969 autojen rekistefilaatatmaksalvat $5—10
enemmän kuin nyt;
. Sairaalavakuutuksen kuukausimaksut nousevat $3.25—
$5.50 yi<sityisille ja $6.50—$11,00 perheellisiflle.
; Sairaushuollon (OMSIPin) kuukausimaksut nousevat $5.00
^5.90-yksinäisftUe henkilöille; $lj0.00—$11.80 lapsettomille
perheille ja $12.50—$14.75 lapsellisille perheille.
Tämän lisäksi tulee ikään kuiii-"kaupanpäälliseksi" ul­koilua
harrastaville tieto, että tkaikkien 17 vuotta täyttäniei-den
Ontarion asukkaiden tulee hankkia itselleen $3.00 mak­sava
kalastuslupa, jos mielivät mennä sunnuntaina Ongensii'-
.ritaansarlioittamaan jonkun puron tai j'ärvein rannalle; että
tähän äisti. dollarin maksanuif pyssynkantokipa tulee veroko-rotuksen
voimaanastumisen jälkeen maksamaan $5.00; että
peuranmetsästysluvasta on n3fft.m'8lksetitava $10.00 vii-^
tösen asemesta, ja muusinkatntoluvaäta $15.00 entisen kyrripin
asemesta!
Kaikki tämä yhteenlaäkien ja huomioiden, etltä henkillö
ajaa 6-sylinteriseIlä autolla noin 15,000 mailia vuodessa, jo­kainen/
ontariolainen vei^onnialksaj a saa makseibtavakseen noin
$140 lisäveron vuodessa! —
— RIKKAILLE TAAS VgROVAPAtTS
_ Pahin ptHoli asiasta on se, että nämä lisäveriot jäävliit val­taosalta
tavallisten ihmisten malksettäva^ salrnalla
rikkaat ja suuryhtiöt pääsevät kuin koira veräjästä. Mikälli
hallitus todella lisää veirotu/loja tarvitsee, ja viimie lokakiujussa
suoritettujen vaalien yhteydessä ei puhuibbu mitääh täMaisiJsltä
verokorotuksista, hallituksella olisi olilaittiladsutisverloittaa nii­tä,
joilla on kodolta sitä, "mitä varkaat varastavat ja 'kfoi syö",
tarvitsematta lisätä pientuloisten eflnestäänMm liian puurta
täloustaakkaa. Lisäämällä tuloveroa niilll,e, jodden vuoeiltiulot
ylittävät $7,000 ja niille yhtiöille; joiden vuosivoitot ylittävät
$25,000, hallitus..olisi saanet' kerielldkään mitään vaAkeufesia'
aiheuttamatta tarvitsemiaan lisätuloja. '
' Silloin kun Ontarion maakunnan jättlläissuiuirista metsä-operätioista
on hällituikselle tuloa vain $2,000,000 ja kadvosDe-pliisuiudesta
ainoastaan $14,000,000; on ilman muiutia selvää, et-tämetsä-
ja kaivosyhtiöitä asiammulkaisesti vörottamiaiUa halli-
Praha. Nyt on kolmas kuur
kausi menossa Tshekkoslovakian
komÄunfilti^A l^ttdlUi^ Uem»^
koukslsta vuoden, vail^te^ssa, J o i
Itflh Itraäid^nfti A^forib >^ViM#
'lutf^tfi )tUoltie«h tAfiiiäMibfti
teerin paikasta. Tämä avasi padot
HVttMvlfb ^(bUJttiHii&IUifteh olo­jen
arvostelulle.
la jä t^ttäeflla (m,t |Wol«äöh äihat'
MärteltitölJWat' — iKuKki Ikfeäkias-jiffflitoteituS,
iM&ta i>U41lbfeissa iHiöltte '
kMKeist6 <»i oibtixhtLt ]teell«tä!i e ^ .
halUtukselte j a parltiiiHeriitiiil^ läiulu-tt^
tfehtävifir, dUbJÖfctiJfvistiUB jä
epMeitnofcrtiaötteiiUs -päätösteil' teoööa
ja_i«teilfttarfnJsessa — olleet p#us-tfeelli^
fedti plultaV^.
»tertiieet 67 kötoimulistislba p i i r i -
fcökotistö, jotka ledusitavdt nöJti pt»ol-
^ta kökttftaisrti^r^tä, diivat jöttkiA
lainen lähes lajoittaimattomain saman
vaipatidein äyimyttSmniön arvioiden
örtsdlcäteelirtus. 'MedotusU>ii4*tilrtrträn
jäiikiivaa iparatttaftnlsta vaadittiin
useilla 'it*ho*ft^. filväthan € d « puo-lutien-
jSsenet <tte vlelS saftfteeit tietoa
siitä, nijita pyrkimyksiä k*isktiskotni-team
ytariityiset jäsfenet vuödftn vaih­teen
ikolcouitarfssa tukivat. Monet ovat
kylläkin olleet alustajina kokouk-sissia
j a selostaneet kamnanottojaan,
muitta millään yleistä informaatiota
ei ole fcttuhmult.
Eräs puolueen sihteereistä, Dra
homir Kolder, lausui äskettäin Pra­hassa
"etiia^tämä^aslaintiJa o n vero;
jota 'maksetaan hienotuinteisuuaestar
oräitä kodcelssa viroissa o|bvia hen­kilöitä
kohtaan. T o i s i a ^ sama pu-itlitja
mM, ettei demfota^tisdimis-prosessia
saä Väärtnkäyttää, «ettei
s€M täflpRoltuiksena ole p y r ^ ^ helmi
KUultä 1948 «deltSneisiln poliittisiin
Öftlliirt. Häh liioin hyvSksynjyt s i ­tä,
että joiikRotiedotusVällheet ovat
julkaisseet aineistoa, jonka tulisi o l ­la
vain puolueen sisäistä j ! ^ painotti,
äbtei puoluie aiio liiopua johtavasta
asemastaain. eikä m y i ^ k Ä muuttua'
ihifcsfkääih fcöskustolukerhoksi.
"LÄHTEMISEN TAITO"
Erityisesti Yhdysvaltoiihiin loikan­neen,;
nytferAmiii entisen fceniraalin
Jan Sejnan itapaus anitioi vauhtia jul­k
i s i l l e vaatimuksille, eitä niiden,
jotka o v i i t vastuussa hänein tä;hd'eiri-temnonoanaiSiesta
urasitaan jotka sai
liVrit hänen pakenevan korvaaimatto^
miön puolustusvoimain henkilöpoli-tiifckaä
ym. koskevinc tietoineen, tu­lisi
heti pyytää «i-oa viroistaan. Eräi
den pUoluistusvoiimissa toimivien
kömmunistiisen puoluieen pemsjäi'Jes
töjen pääitöslauselmisisa mainittiinv
ciHä tämä koskee myös tasavallan
presidenttiä. Niinpä niin: sanoittu läh'
teiftisen taito on viime aikoina ollut
ylei*;!?^»! pohdinnan kohteena.
itlÄLTTIÄ JA TIETOJA
VAADITAAN
Tästä puhutaan epäsuorasti myös
Tshekkoslovakian komm unistisen
BRYSSELISSÄ TULI
TMS SELVÄ VESIPERÄ
E E C : n mintetferineuVosto päätti
viime viikoh lopulla jälleen "hisi
torfcdlisen" kokouksen: Se o l i oi­keastaan
kaksiosainen. Toinen pi­dettiin
Brysselissä helmikuun lo­pussa
j a toihen viime viikon lapusi
sa. Kokouksen lähtökolitana oli
Ranskan presidentti de Gaullen ja
Länsi-Salksan' liittokanslerin Kiesin-gerin
väliset neuvottelut Pariisissa
helmifcuuh 16. päivä .Tästä tilaisuu­desta
odotettiin — ainakin eräillä
tahorlla - ^ j o t a i n käänteen tekevää
Englannin j a kolmen muun EFTA-maan
(Tanska, Nona ja Irlanti)
pyrkimykselle liittyä EEG:hen. O l i ­han
Kiesingertn seurue 904ienkinen
joukossa jopa kahdeksan: ministeriä
ja puoli tusinaa valtiosihteereitä.
Kysymyksessä siis o l i suurin saksa­lainen
virallinen valtuusto Parii­sissa
sitten H i t l e r i n päivien.
P a r i i s in tapaamisen jälkeen eräil­lä
tahoilla — pääasiassa Länsi-Sak-sassa
— riemuittiin, että nyt oli
vihdoinkin syttynyt vihreä valo.
Kenraalin sydän o l i lämmennyt asi­alle,
ja Länsi-Saksa oli saavutta­nut
suuren menestyksen. Tämä oU
seurausta LänsirSaksan sotilaalli­sen
ja poliittisen vallan kasvusta.
Virallisista tiedoista ei saanut kui­tenkaan
tällaisille käsityksille vah­vistusta;
Kun sitten Brysselissä a l ­koi
ministerineuvoston kokouksen
ensimmäinen vaihe päättyi helmi-kuun
lopussa, n i i n saatiin todeta,
että kenraalin sydän oli pysynyt
yhtä kylmänä 'kuin ennenkin.
Länsi-Saksan ulkoministeri Willy
Brandt ehdotti Biysselissä mini!}-
terineuvoston kokouksen ensimmäi
sessä osassa 8 kohtaa käsittäneen
ohjelman EEC:n j a neljän EFTA-maan
välisen vapaakauppa-alueen
luomiseksi. Brandt mainitsi myös
tällöin Ruotsin, Itävallan j a Sveit­sin.
Viiden vuoden aikana poistet­taisiin
kaikki tullit teollisuustuot­teilta
ja maatafloustuotteilta kaup­paa
lisättäisiin vastapainoksi. Täriiä
o l i s i välivaihe, joka johtaisi EFT.-V-maat
täyteen jäsenyyteen EEC:ssä.
Ranskan ulkoministeri Couve de
Muirville vastasi tähän, että ulkomi-nisteri
Brandtin esitys oli l i i an yli­malkainen
j a kehotti häntä laati­maan
yksityiskohtaisemman perus-
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Lettipi MähbAöh, Kiiiklahd Lake,
Ont. täyttää maanantaina, maalis­kuun
18 pnä 60 Vuotta.
Yihdymme. sUikuilaisHon j a tutta-valn
önnentöiv<>tuksiin.
niiden hinnoista.
Me puolestamme toivomme
että oppositiolpuolueet, ja eri­koisesti
NDP:n .ryhmä, ottaisi­vat
lainlaatijalkuiuiassa perään-antamaittoman
kannan näitä ve-rokorotuksiia
vastaan vaätilmal-la
niiden peiruuttamilstastekä
verotaakan jakamista niiden
kenkien, jotka ovat liian kauan
olleet aliverotelttuinä ja joilla
on yltäkyllin maksukykyä. Joi-
,kaihen onitariolailniep: voii puo­lestaan
auitrtaa asiassa antamal-telun
esitykseen; Tähän Brandt vas­tasi,
ettei hän tosin aio laatia mi­tään
tohtorinväitöskirjaa asiasly,
mutta pei-u3telee,kyllä myöhemmin
asiaa. Kokouksen Jatkoa siirrettiin
viikolla.
Viime viikon lopussa pidettyni]-
nisterineuvoston kokouksen toinen
osa . paljasti, että Länsi-Saksa oli
vetänyt länkiäkoiA'iinsa, vesittänyt
8 kohdan ohjelmansa ja yhtyn>-t
täysin Ranskan kantaan^ Kenraali
de Gaulle oli nimittäin esittänyt io
Kiesingorin neuvottelujen yhtey­dessä,
että Englannin kanssa voitai­siin
suorittaa joitakin kaupallisia
jätTjestelyjä, mirt.ta vain kahdenkes­kisellä
pohjalla määrättyjen teolli­suustuotteiden
os;?Ita ja määrätyin
iprosenttimääyin. Tämä :ei .myös­kään
johtaisi automaattisesti mi­hinkään
täygjäfenyyteen EEC:ssa.
Länsi-Saksan kanta oli siis aikai­semmin
ollut, että neuvottelut käy
täisiin koko EEG ja EFTA-maidon
kesken moninkeikeisellä pohjalla.
Kun Brandt, nyt perääntyi Ranskan
kannalle, todettiin Biysselissä ylei­sesti,
että tässäkään "hi.storiallist's-sa"
kokouksessa ei oltu edistytty
tuumaakaan.
On sangen kuvaavaa, että Rans­kan,
ulkoministeri Couve de Mur-ville
esitti nyt Ranskankin puo­lesta,
että tällaisia kaksipuolisia
keskusteluja olisi käytävä myös
Ruotsin, Itävallan ja Sveitsin kans­sa.
Suomen nimeä ei mainittu mis­sään
yhteydessä. Brandt yhtyi kan­nattamaan
Couve de Murvillea ja
tämä merkitsi: koko puuhan ajau­tumista
edelleen neuvottelujen yhtä
mutaiseen kuin paisuvaankin v i i ­taan.
Myös Benelux-maiden esitys
erillisestä sopimuksesta EEG-mai-den
j a sen jäsenyyttä anoneiden
maiden kanssa teknologisesta ym.
yhteistyöätä sellaisilla aloilla, jot­ka
eivät kuulu EEG-sopimuksen
p i i r i i n , joutui automaattisesti Bry.i-selin
pölyttyville arkistohyllyille.
N i i n ikään kukaan ei välittänlyt
puuttua Italian esitykseen suuren
neuvottelukokouksen järjestämisek­si
EEC:n ja jäsenyyttä anoneiden
maiden kesken. Uusia "historialli­sia"
kokouksia on luvassa huhti­kuussa,
toukokuussa ja kesäkuus­sa.
— LIBRA.
p u o l u ^ päH-äänenkainniaiiitajan' Ru-de
Pi^von fcirjoittthseasa m a a n^
tainia 11. 3. Sen otsikossa kysytääji^
UutVa politiikkaako 'Hranlholn voi­min".
Kirjoituksessa todetaan; että'
olojen arvostelu on samalla myös
niitä edustaneiden henkilöiden ar-vosteduia,
mutta eHtä tämäi ikysymyk»
öehasfttltelu on Sellaisen käi-simättö-myyden
sanelemaa, joka pyi'kii rat­kaisemaan
asiat yhdessä yösJsä.
Pmjlueen ensimmäisen Bibteerin
lisäksi ovat uudelt ttiiehet nyt hoitÄ-masisa
kesikuskänvitdiani puolustids-ösastoiA
ja i d l e o t o g i ^ osaston joMa-jien
itehtäviä, ja ideologiset asiat
iniiolueen puthemiehistösfiä on siir-reltty
itoisilh 'kasiin. Suurin vaara
uudeille politiilkalle oliaivat kuiten­kin
ylitykset-toteuttaa sitä vaiÄidin
meneilteilytavoin eli rhutkia tutki­matta.
Rude Pravo kirjoittaa edelleen,
että puolueelle ja yhteistkuimalle on
elintärkeää, että niillä on toimiva
järjestelmä jöfca mahdollistaa laa­jan
mleliipiteid-en vaihdon. .
Kun kaikki tietävät: eri henkilöi­den
osuudesta määrätynlaiseen po­litiikkaan,
ovat edellytykset olemas­sa
joko luotitamuksen Msääntymiselle
'ai epäonnistumisen sattuessa asian­omaisten
ajoissa tapahtuvalle: läh­dölle.
Tämä o n oleva silloin täysin
luonnollinen ymmärrettävä j a oikeu­denmukainen
ilmiö. Tätä poliittista
järjestelmää ei kuitenkaan pystytä
luomaan käden käänteessä, ja siksi
lehti kehottaakin kärsivällisyyteen.
Valtiomiesviisautta vaati myös
Prahan korkeakoulujen Fiuo^luepiiiin
kokouksessa nykyinen TsJhokkoslovai
kiam feirjailijätito^ pulieenjolltt^a;
prof. EdUj^rd .GOldstluctaer. Vfjisei säf-m
i ymmärtttvM, em iätnm
vääryydet ItalvÄält miellä, että rie
houkulttelevat m r m m J i i m ^ m ^ t i .
Nyt ovat kuitenkin vielä paljon tär­keämmät
asiai päiväjärjestjitsessä.
" Jw nyt jollakin tavoin vahftngoitam-mie
iltiiiita s t r i M ^ t a puolueessa,
niin seuraukset -tulevat oteanaan va­kavat
kauas eteenpäin", professori
korosti.
SANANVAFAUTTA
V^LJELLA;!^:
Mitkään sananvapauden rajoituk­set
tusikin enää tulevat ^ kysymyk­seen
tämän päiväftTshiek^
assa. Niille jotka ovat paheksuneet
2<voititft arvoä^lua, osoittaa radion
johtava huomioitsija Mi,£an W'dner
kysymyksen: Sanokaa, milloin mei­dän
on tässä maassa tarviniilut hä­vetä
liiallisia väpaöfUta, atvösltelua Ja
vapaata mtelipäterden vaihtoa. Sillä
kaikki se, mikä ei vain viirilfe Vuttsi-fcymmeninä
vaan Väinöksi kiilUneeh
kolmen ja puolen vUbsisadah aikana
on muritanut ibmisiten selkärankoja,
on liittynyt sortoon sekä satfan,- ja
arvoslleluhvapäMen tulkähdUttartli-seen.
- Niin sanotut vanhoilUset voimat
eli entisen suuntauksen kannatta­jat
astuivat äskeisinä puolueen
piirikokoukslsäa ItfpttltaUtt esiin
nimettömyyden pimennosta. Seu-:
raaVa kierros otellaan etitsil viikon
lopun kuluessa. ICekktistelti alkaa
muuttua väittelyksi^ Jossa vastak­kaiset
mielipiteet ottflvttt yhteen
ja uudesti syntyvä ' demokraatti­suus
joutuu ensimmäiselle suurel­le
koetukselleen.
SU' , ^ 'i)
t m i , - vkiii Öiiftlsbikeuk.
sien komissio IfiAietti viime laufln-taln^
Israelille s&hlkieen, jossa ts.
raella vaaditaan hetio lopettamaan
arabisiviilien kotien tuhoäitiiiieiä' Is-sadin
sodassa vaiIloit^m|U^. Avfiih
la ja muut lämäntafpa&etjjI^iinAi.se^
kä kunnioittamaan ihmisoiikeuksia
ja ihmisen peru9vaip^ilksi§.<v
Sähkeen läheitääiiitt^: }• m m
Jugoslavian valtuutettu,
Lazarevic Ja se hyvökiqrttiin i t ' t i ­tteliä
l:tä (Israel) venmti'. SeiÖfe-män
maata Jätti äänestämättä (Itä­valta,
Italia, Uusi-Seeläirti, Filip.
pHnit, Ruotsi, Englanti Ja Vhdys-vaUat.)
Tfilheldtosiloviayasisia
tanldsteiteian oilloeiu^
loUkkaainisitapiaiiMia
Ptätiä, — VitsHkyttlhg^mVUft
stallhistrsölU katfd^Ilsi 'JkMetut
latltoiftät tuiimibt täfklstkääfi |t-akkoin,
ilmoitti Tsheläs^äi^iX
Kotitein olkeäs läuäiiisihL
Tuomarit eivät toslrt köyttänefet
sanaa "stalinistinen" vaait nimitti­vät
sitä "puolueen j a JuMtisendä-män
epämuodostanUsen fcmrdetel".
Ilmoitus näyttää olevan uUsi as­kel
kohti vapaamielisyyttä maan
uuden puoluejohdon taholta, sanoi­vat
taiickailijat.
Korkein oikeus ei aio ottaa yäii-hoja
murha-,, sabotaashi-, terröris-mi-
tai vastaavia tuomioita uudel­leen
käsiteltäväksi, vaan aikoo an­taa
kaikki tarpeelliset tiedot: vää­rin
tuomittujen omaisille..
JOUKKOTYÖLU VAPAUS-LEHTEÄ
LeviTTÄMÄÄN HUHTI-TOUKOKUUSSA
I^vitysryntäys alkaa huhtilkuun 15^^ kes!täätoi^ko(kmm 31 päivään
Tarkoituksena on, että tämän nMuaksemme tässä tehtävässä^ tu- lehtemme tilaaja? Jos ei, tärjoit hä-ryntäyksen
aikana hankitaan Va- Iisi jokaisen lehtemme Ulaajan olla «elle Vapaus-lehden tilausta;
paudelle 75 uutta tilausta ja huo- apuna paikkakuntansa asiamiehelle, ^ Jokainen voinune omalta koh-
. , ,. ...... , . . . . daltamme auttaa ja tehostaa lehtem-lehditaan
päättymässä olevien tilaus- hankkimalla yhden uuden tilaajan ^^^.^^ lisäämistä, haUkkMdUa
tcn uudistamisesta. Tärkebitä kui- Vapaudelle. Sen kun teemme, silloin yhden uuden tilauksen Vai^udfdle!
tenkin on, että jokaisella paikkakun- 75 uuden tilauksen hankinta voidaan Toimikaamme tarmokk<l'ibtt> että
nalla huomioidaan ja huolehditaan helposti täyttää Ja vielä ylittääkin, saadaan Vapaus-lehdelle vähintään
UUSIEN TILAUSTEN HANKIN- Arvoisa lehtemme tilaaja, onko 75 uutta tilausta tämän kevätlevi-
TATAVOITTEEN täyttämisestä. On- Sinun naapurisi tai työtoverisi Jo tyksen aikana!
ITÄ-CANADAN —
QUEBECIN ALUE
Montreal . _. i. _ _ - _ - _ _.. - - - 2
Rouyii , 1
Vai d*Or 1
Malartic - 1
5
ETELÄ-ONTARIO
Toronto. 5
VVindsor 1
St. Gatharines . — —- 1
Sarnia I
8
POIIJOIS-ONTARia
Timmins - — 2
South Porcupinö 2
Pottsville-Porcupine 1
K a p i t s k a s i n g _ - 1
Hearct 1
Kirhland Lake 2
9
KESKI-ONTARIO
Sudbury — Goppor Cliff - ' 5
Wanup 1
Long Lake — K e l l y I>ake _ 1
Wah n apitae ^ .. ^. . _. _ 1
VVhitefish 1
Beaver Lake — N a im . 1
Sault Ste. Marie 2
GarsonMrne —-- 1
Waters Twp. — Naughton 1
Azilda 1
15
LÄNSI-ONTARIO
Poit Arthur i ^ - i . . . 5
Fort W i l l i am —
Initola — Alppila
Tarmola — - N o r t h Branch
Lappe —• Kivifcoskii
Kaministiquia —
Kakabeka Falls
Nolalu
Silver Mountain
Geraldton ._ _ . . _. _—_ - - - .
Nipigon
15
MANITOBA JA SASK. ALUE
Meadow I*ortage
Shaunavon
Dunblane ——-
Dinsmore
Rorketon _ - . „ _ . . . . . . . _ _^
Macrorie _-_--—-___-_„
Wapeila Uusi Suomi i .
ALBEB,TA
Ganmore 1
Eckville—• SylvanLake __ 1
Elspeth—- B o n a l t o ^ . _ _ v _ 1
Thorhild 1
Bingley _________ 1
Hespero 1
Rocky Mountain H o u s e — 1
BRITISH COLUMBIA
Vancouver 3
Salmon A rm
Webslers Corners - Haney
Soiritula
Ladysmith - _ — — —
Nanaimo ^ _
New We9tminster
9
UUSIEN TILAUSTEN
HANKINTATAVOITTEET
ALUEITTAIN
Iitä-Canada — Quebec i — 5
Etelä-Ontario 8
Pohjois-Ontario 9
Keski-Ontario 15
Länsi-Ontario _ . 1 5
Manitoba ja Säsk. w_i—— 7
Alberta — 7
British CJolumbia —^ "9
75
PÄIVÄN PAKINA
KUH KENRAALIKIN AJATTELEE
la alueensa lainilatätiijakuhnaih
tus olisi saanut paljon enemmän tuloja, mitä nyt hankiltaan jäsöniten tietää om.an hienkllö-
'piöneläjiä rankaisevalla' .kialafltusveron käytäntöön ottatfnilsella koihtaisen jä omilten järtjfestöjeh'-
• ja mdtsästysverojen korottamisella — ja "voroista" on silloim sa kannan "tästa verokorotuk-
• kJ^^lViys kum- pUlhUtaän "käläätUs"- ja' "h^lsääfcysluvibtä" -^jtk • sosta.
Mitä tahansa siitä muuta sano-
Itaankin, varmuudelta kuitenkin
tuntuu se, että sotaisuudestaan
tunnettu USAn ulkominiisitcrl Dean
Rusk ei tunltenuloloaan mukavaksi
ollessaan alkuviiikolla oman maan­sa
senaatin ulkoasiain-valiokun­nan
kuulustaltavana.
Näistä tilaisuuksista lähetetyt te­levisiokuvat
antoivat sellaisen vai­kutelman,
että mr Rusk oli mahti-ponitJsuudcstaan.
huolimatta jatku­vasti:
huonommalla, ©li häviön
puolalla.
Ei varmaan leikannult hänen ve-toumuksensa
siihen, että "viholli­sen
kuuntelun" takia hän «ii mukk
voi Vietnamin sodasta tosiasioita
körtoa Yhdysvaltaöin kansalle.
.Suorastaan varomaittomuudelta
tuititui hänen rinnastiiiksonsa siltä,
että myt käytävä julistamaton Viet-naihiln
äota oin muka verrattavissa .
itöis^cin maaijiinansdtaan, milstä o l i
Ylhdysivaltalh hallittisportatssa asi­anmukaiset
sotiipäätökset tehty.
•Muitta mitä onemimän ntr. Rusk
kiemurteli, fcaartoli ja väitteli, sitä;
useammat katselijat itulivat va-kulitiinocikjsl,
olilu j^akln^maiää
on muuallakin kuin Tanskan
maassa.
Tällaisia "Epäileviä Tuomaita"
näyttää olevan Yhdysvalloissa (jo
asevoimien korkeimmissakin por­taissa.
Ja kun taanitumuiksellisuu-destaan
yleisesti tumnottujen ken­raalienkin
keskuudesta löytyy
"ajattelevia" tyyppejä, niin silloin
ollaan jo aika pitkällä.
Sellainertkin "Hime" on kuiten­kin
jo nählty j a fcuuiltu. Keyes
Beech-miminan Jcirjefenvaihtaja keiv
: iboi näes viikon alussa Saigonista
lähettämänsä uutisklrjecm yhtey­dessä
seuraavaa:
"Sota", sanoi kahden tähden
kortratiili, "oi ole enää lystiä
(fun)."
. Hän imaiätol ryypystään j a jat­koi:
"Se (sota) on keskitjeitty, tieto-koneistettu,
ja auitdmatisoitu. Nuo
tuolla olevat edvät ole ntinun soti-laitaiii.
He kuuluvat Pentagonille
(USAn sotapäämajalle).
"Muistatteko Inchönia (Koreassa
— K ) ? Muistatteko Seöulla? Minä
menetin paljon imiohlä Seouliiii
mientäossä ja milin he ahtoivat mi>-
Jtiaile "sllvbd' stlu'" linitaUh. MlilÄ
menetin paljon enemmän miehiä
Ohoslnin alueellai jä he antoivat
minulle toiäen mitalin sekä korot­tivat
minut lo]pwlta täydeksi eveis-itftsl.
_^
."Päivänä muutamana monetim-me
48 miestä yhdestä pataljoonas­ta
ja nyt on edessäni ^tutkinto";
Kenraali nauroi iroonisesti.
"K-erron itelUe jotakin muuta­k
i n " , hän sanoi. " S i l l o i n k u n fämne
ituiin, olin täydellisesti innoissani
tä^ä iodasta. Nyt, oltuani lääUä
jonkun aikaa, minä olen ruvennut
miettimään.
"Tiedän, etltä kfcnii'aalicn ci pi-itäisi
ajatella tällaisia asioita, mutta
en voi olla aprikoimatta minkä­laisen
maan jältämme täällä jäl-kobmmfe.
" K u n tämä (sota) loppuu, osoit­tautuvatko
uhrauiksemme saavutus­ten
arvoisiksi? Minä en tiedä, mut-ita
en voi olla lajattelematita sitä."
Nämä ovat roheJIIsen miehen
injatuiksia, kertoo mainittu kirjeen­vaihtaja
ja sanoo, että e r i rtvuoi
doiusa näiltä kenraalin eslHtämiä
ajHttKldJia liikkuu mon<en "ajattele­van"
amorikkdldlson tfMtslossa
Etelä-Vietnamissa.
Tämä on Vietnamin sodan "fcaik-keijn
,tärfcein, j a toisaalta välhiiten
huomiota saanut kertomus" Viet­namin
sodasta.
Viimieksikuluneen kuuden tai
seitsemän viikon aikana'on siellä
ollut «inemmän omantunnon tutids-kelua
kuin_seitsemäinä edellisenä
vuonna yhteensä, sanoo mainittu
kirjeenvaihtaja.
Mutta kuten sanobtti,kyllä o n jo
aikoihin eletty kun teenraalittdn
i-upeayat "ajattelranaMiV!;
Viietinamin sota on todiela nfts-tatitanuit
ajaitlbelevien (ameriddcailais-iten
m i e l i in sellaisia '^kauheita" ky­symyksiä,
että pystyykö ; U S A n im­perialismi
minkäänlaistd' VOlttba
Vietnamfcsa saavuittamaain — j a.
jos se jonkunlaisen "voi*on" s ^ s i ,
mitä siitä on hyötyä?
Kuten arvon ikea^illnkferrolbaon
huomauttaneen, ajattelu ei kuulu
sotilasjohdon " t a p o i h i n ' ' , mutta
"kun oikein kovalle dittoa,''niin lrt>i-ranenkin
munii".
Vaiimaa on fcuibe(nkin,iettä ken­raalien
ajaittelu ei tääSä y k s in attta
— siinä tarvitaan kaikkien hyvää
tarkoittavien yhdysvaltalaisten Ja
erikoisesti yhdysvalitalajsten työ^
Iäisten ajattelua ja «Mmintiia.
- Kiii4iWmrti.