Vapaus, November 22, 1960

              iOrgantoi^^tonld^Cajdadlans.; Es-"
:t»bllshed'mo^?6,"??1917./AHthorteed.
;uf8econd?cliinifluUlby.tthe''P^^
'Offi<»4fDfeiÄräiiettt;'jOttawa.f,Pub-,
i^ItauiMaysrand^ti&turdays byiVapam
,4l%UlshlngvCk>mpany Ltä.*; at 100-102
Ehn St: W.,?Sudbury/Öat, Canada.
'Tälephones .v • BusilOff Ice • OS.^.4-4284;.5
Edltorlaipffice OS.'4-4265. Manager
E..Suksi. Editor W. Eklund..Mailing,
addrfess: Box'.69,'SudbUry, Ontario.'^
Advertelng rates>'upon. applicatlon.
Translation/free of;charge. '/ , -i'
' • 'n;TILÄDSHINNAT:. ' ",'^1 '
Canadassa:' " ~ 1 y k 8.00 6 kk. 4.25
V\ ' 3 kk. 2.50
yhdysvalloissa:. 1- vk.'9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: IvUi 9.50 6 kk. 5.25
mmm
\. Nälkäinen joiilu. tulosia
I- ; > Maamme työttömyystilanne pahenee yhä — ja vieläkin nopeam-
^/ min,mitä,se tavallisesti pahenee tähän aikaan vuodesta., ,
^J' -^i'Virallisten'tilastotietojen mukaan-Canadassa'oli lokakuun puoli|||
\ välissä 3 ^ 0 0 0 työtöntä eli-41,000. työtöntä enemmä nkuih k u u k a u t tj
V " ' - ' aikaisemmin," e l i syyslcuun puolivälissä.' Prosentuaalisesti oli loicäf
kuun puo!wälissä 5.7 prosenttia maamme työvoimamäärästä työttö:^
m^ä vastaavan luvun ollessa kuukautta aikaisemmin^S.l pi:os.
7" / 83 prosenttia;kaikista työttömistä, 306,000 oli miehiä j a loput
'.62,000 naisia Kaiken lisäksi — vaikka väkiluku lisääntyy maassamme
\ ' melko nopeasti > -r- lokakuussa oli , Canadassa miestyöläisiä ^vähem-
' män kuin- vuosi sitten. Naistyöläisten lukumäärä oli sen sijaan 7
-h. " prosenttia suurempi kuin vastaavana aikana vuosi sitten. Naistyö-läisten
lukumäärä oli sen sijaan 7 prosenttia sudrempi kuin vastaa­vana,
aikana vuosi -
, Lokakuun puolivälissä oli 117,000 työtöntä enemmän kuin vas-lätaavana
aikana vuosi isitten.iSitäs paitsi: tilastotiedot osoittavat, että
•keskiijkertainen työttömyyskausi pidentyy. Nyt on entistä ene
sellaisia työttömiä jotka ovat olleet neljästä kuuteen kuukauteen
työttöminä. Vuosi sitten lokakuussa heitä oli 23,000 — nyt *53,000.
' 'Työttömyystilanteen yhtenä erikoispiirteenä on se, että välit­tömästi
tavaratuotannossa olevien työläisten lukumäärä laskee ja
erinäistä palvelua varaavien laitosten työvoima lisääntyy. Verrat;
tuamme; tämän vuoden kolmannen neljänneksen työttömyystilastoina
vastaavan ajan tietoihin viime vuodelta saamme nähdä, etta tava­roita-
tuottavien 'laitosten palveluksessa von tänä vuonna 64,0 työ­läistä'
vähemmän kuin vastaavana, aikana viime: vuonna! T
tilastotiedot osoittavat, että erinäisiä palveluja varaavien laitosten
; j a iliikkeiden; palveluksessa - on' nyt;'1
vastaavana aikana vuosi sitten. Tämä kehityssuunta selittä^ osaltaan
s sen;; miksi;, työttömyystilanne on; miesten ko
kuin naistyöläisten kohdalta. Kaikki merkit viittaavat nyt siihen,
että työttömyystilanne tulee jatkuvasti pahenemaan ja etta tulevana
talvenavoi kaikesta: päättäen olla: 700,000 työtöntä.^t
Y l i toinen puoli nyt työttömänä o'evista miehistä (306,000:sta),
eli 156,000 miestä on avioliitossa olevia perheen huoltajia ja kaksi
kolmannesta•kaikistaityöttömistd miehistä "oli nsi parhaassa t
20—64-vuotiaita miehiä.
m
1
Issn
l a * * .
\im.
. 1
I M
p
i P f pp m
Helsinki, c^;
land
holmassa avoinna; ,olevd,/^kuluvan:
kuun 4.»päivänä avattu arkkitehtuii-rinäyttely
on jo ennättänyt saada
osakseenrodottamattoman; suurta j a
vilkasta mielenkiintoa, kVitoi viime
\viikolla lehdistölle järjestetyssä t i -
Iftisuudessa Suomen ra'kennustai-teen
museon ^esimies, arkkitehti Ve­l
i ;Paatela; f Sunnuntaihin smenn^
b l i . näytte'yssämme jo käynyt y l i
8400 katsojaa.
Sekä itse näyttely, jblva sekin
muodostaa mielenkiintoisen arkki-tehtoonisen1
kokonaisuuden, että
suomalaisten arkkitehtien- aikaan­saannokset
ovat joutuneet niin am-mattimiespiirienjoiin
3uuren ylei~
ti».
elsinkl. <'^Ärkitektur?i Fin-1 &önkin'^»huömion^kohteeksi jaytun-
Suomen parhaillaan^ Tuk- 'nustusta j a ' kiitosta! on jaeltu l e h -
000000000oooooooooooooo
lO *
b,"
o" S Y N T Y A A Ä -
pÄiviÄ i
'sUUUiSiSLSLSLSUiSiSLSUiSiA^
Helena Mäkinen, Toronto, Ont.,
täyttää torstaina, marraskuun 24
pnä 73 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain-,
onnentoivotuksiin.
tien palstoilla.y^^.^V'"?* i'- \- i
' — 'Tienellä Suömelljj^^
arkkitehtuuri J a loistayi taideteoin
Jisuus^. ' m e i l l ä (on'^paljon tutkit|
tavaa itäisessä^ naapurimaassamme!
suuren arkkitehtuurin omaavassa
pienessä maassa", toteaa Svenska
Dagbladet ja tukholmalaisiehti Da­gens
Nyheter huudahtaa'iha^ttinec-na:
"Entä kuinka esittäytyykääa
näyttely Moderna Museefissa! Se
on sinänsä taideteos, ankara musta^'
valkoinen' rakennelma museoii ,^ j,i-semmässä
salissa, jonka katkaisee;
vain sisäänkäynnin ^vierceasijöitef
tun suuren, läpivalaistun, paljaista
.puusauvoista tehdyn^ veistoksen
leikkisästi kaareutuva viiva.' Veis­tos
ei esitä mitään, ~pe lähtee vain
materiaalista;,mutta:anta» silti iku-van
uudesta plastillisesti ryhmitel­lystä
maailmankaupungista.
— Tuberkuloosi ei ole perinnöl­linen.
Lapset eivät synny tuberkelir
sairaina mutta jokainen vuosi noin
500: canadalaiselle: lapsellesdäytyy
antaa :::sanatoriumihoitoa:koska:he
ovat saaneet ^tartunnan heitä lähel­lä
olevista ihmisistä.
'^C(^yaa<w työttömyys \
vakuiituslisäa ^caiipa^ 1
käynnin elvyttämiseksi.
V KiicBiineri ~ Laiiilaatijakunnan
jäsen'; Kenneth Bfyclen'' (CCF, To­ronto;
,Woodbine) isanoi^, täällä Vii-konlolpulia;
että liittohallituksen tu­l
i s i , korottaa' työttömyysvakuutusta
yhdellä kolmanneksella - j a ,sen tu-l
Iisi antaa huomattavaa apua myös
niille työläisille, jotka eivät ole
enää ? oikeutettu ja «nauttimaan/työt­tömyysvakuutuksesta.
Puhuessaan CCFn yhdistykselle
hän sanoi, että tällä hetkellä olisi
kaikkein tärkeintä jotta saataisiin
rahaaT-niiden-ihmistem käsiin,^^jotka
käyttäisivät sitä, ostaisivat jotain.
"Tämä tekisi mahdolliseksi sen
että' työttömätkin voisivat ostaa
enemmän tavaroita", sanoi hän?
"Kysynnän lisääntyessä teollisuu­den
pyörät alkaisivat pyöriä no­peammin
ja työttömät löytäisivät
uudelleen työmahdollisuuksia."
Hän ^ ei kuitenkaan ehdottanut sen
pitemmälle menemistä, siPä hän
sanoi, että sitä mukaa kuin työt­tömät
pääsevät' töihin hätävara-työttömyysvakuutuksen
.jakaminen
voitaisiin lopettaa.
— Kalatutkimusta ruvettiin en­simmäiseksi
harjoittamaan Ontn
riossa olevassa Algonqum kansal­lispuistossa
25 vMOll.i sitten.
m
m
I 9^
l i »
te
m m
I
HS
m
l i
te
m •
' Jos .oletamme,—: kn.ten yleisesti on Canadassa tapana laskea —
y ; e^
listen miesten kohdalta nämä tilastotiedot tarkoittavat, että työttö-w;
myydestä' kärsii välittömäsi:ja vä
takia y l i 600,000 ihmistä. Kun siihen lisätään vielä y l i 200,000 yksi­näistä
niiestyötöntä ja naistyöttömät niii\ ily|i^önury|d^t^j y;äliUoroästi ,
tai ^yäliilisesti .kärsivien lijkumäärä sivuiitfäa 'jo' kolAie 'n'eijärinesmil-joonaa.
- - ' ... i-. • r' • '
Kun työttömät'ovat-hajäahtöneet ympäri laajaa maatamme, niin
tätä työttömyyden /aiheuttamaa puutetta ja hätää ei huomata niin^
kään helposti., Mutta jos kaikki työttömät j a yheidän huollettavansa
•koottaisiin'^
menkunta 'Suur-Sudburyn (väkiluku 75,000) suuruista työttömien
kaupunkia!' Silloin nähtäisiin kaikessa kaameudessaan mitä nykyi­set
työttömyystilastot todella tarkoittavat,
> * * * '
Selvää on, että liittohallituksen tähänastiset toimenpiteet työt-tömyys'tilanteen
huojentamiseksi talvikuukausien ajaksi eivät vastaa
lähestulkoonkaan tilanteen vaatimuksia. Parhaassakin tapauksessa
hallitusvallan tähänastisten toimenpiteiden perusteella-voidaan odot­taa
Ipitakin kymmeniätuhansia työpaikkoja. ' '
pittohallitukselta ja parlamentin vasta kokoontuneelta istunnol­ta
o j ^ i n nyt vaadittava todella laajakantoista ohjelmaa työttömyys­tilanteen
korjaamiseksi. ^ ^ •^
' fCaikkein ensimmäisenä on valtiovallan huolehdittava,siitä, että
" yhd^kään työttömän ei tarvitse olla nälissään tai ^viluissaan sen
takia^ että ^ hän joutuu vastoin omaa' tahtoaan olemaan työttömänä.
K a i k i l l e työttömille on varattava työttömyysvakuutuksen turva t a i
' sitä jiastaava avustus.
• . Joiseksi olisi ryhdyttävä joukkomittaiseen kehitystyöhön — ka-n
a v i ^ , kastelulaitteiden, maanteiden, puistojen, koulujen ja muiden
jrleis^yödyllisten laitosten rakentamiseksi.
; Jotta voitaisiin rahoittaa tällainen laajakantoinen kehitysohjel­ma,'•
«neidän tulee kansakuntana' tunnustaa se yleisesti nähtävissä
. oleval^tosiasia, että nykyisestä varusteluohjelmasta johtuva riippu-
; vaisuutemme'~^hdysvaltoihin on pääasiallinen .työttömyyden aiheut-täja.
t?Tykkejä tuotettaessa 'ei saada kansalle voita! Maa köyhtyy ja
) jput4ju yhä enemmän riippuvaiseksi Yhdysvalloista. Työttömyys-
' tflan||etta ei siis voida korjata läheskään tyydyttävästi, ellei lakata
< haaskaamasta kansakunnan^varoja siihen pohjattomaan kuiluun, mitä
inenojmme voisimme kansakuntana veroja kohottamatta järjestiiä
työtä kaikille nyt työttöminä oleville ja myös niille, joita työttömyys
jihkaa. ^ - i
, 7 . Tällainen ohjelma tarkoittaa tietysti sanoutumista i r t i Yhdysval­tain
sotavarusleluöhjelmästa ja sen sanelemista sotaliitoista sekä puo-lueettoman
ulkopolitiikan/omaksumista. Siinä on itietenkinnomat^vai-
'Musta surma" Suomessa
noin 250 vuotta sitten
Näihin/ aikoihin/250^ vuotta/sitten
ei olisi ollut mukava elää Etelä-
Suomessa .ja varsinkaan Helsingis­sä,
Turussa tai Porvoossa. Kam­mottava
rutto,^kansan suussa "Mus­tan
surman" .nimen saanut/ aikansa
pelottavin kulkutauti oli saapunut
Suomeen. Se oli vuosisadan vaih-teesb?
tullut Etelä-Aasiasta Euroop­paan
Vähän Aasian kautta. Vuonna
1709 se: teki: selvää jälkeä Puolassa
ja Bartian maissa ja saapui seu-
Chef suuressa Ruhtinaan-Maasa ja Monet terveetkin sotilaat meneh-
Sijnä olevaisissa/ Lääneissä ja Maa-kunnisa
nijn myös Pohjan-Maasa,;
Minä Greivi Carl Nieroöth Teen
tiettäväksi,/että/se CaickeinCorkein
on tahtonut meidän synäeimme täh­den;
muiden'.rangaistusten/ ja yh-^
teisten Maanwaiwoin:;seas. meitä
myös etziä/llutolla j a tarttuwaisella
taudilla."
Ja se'ostettuaan vielä ruton kau­heutta
13 ikohtaa /käsittävä .julistus
laavan vuoden alkupuoliskolla Ete^maarää pitämään huolta, etteivät
la-Ruotsiin. Näillä alueilla se n i i t t i | saastuneista paikoista tulleet hen
suurimmat uhrinsa. Puolassa/jäi lu
kuisia kylia ja /"pienempiä /kaupun-
.keja täysin autioiksi. Suomessa py­rittiin
noudattamaan suurta varo-
,vaisuutta ja kulkutautialueilta saa­puneet
laivatijopa-postikin eristet­tiin;
Ja / ellei tämä/uhka olisi leiju*
nut /rmassa/ olisi maassamme asiat
taas pitkästä aikaa olleet jotensakin
hyvin, sillä sato oli suorastaan erin­omainen.
Mutta sitten levisi koko
Suomen eteläosaa järkyttänyt tieto:.
Kymenkartanossa-oli/tavattu ensim­mäinen
i-uttotapaus. Kerrottiin;/ett§
eräs Koulielan kylän talonpoika o l i
syyskuun alussa käynyt salaa Tal­linnassa
j a tuonut taudin/tuliaisina.
Historiamme / raivokkain epidemia
alkoi; riehuntansa. Se (kesti koko
sen syksyn ja oli pahimmillaan lo­ka-
marraskuussa.
://^f;'-'!?'/;^!//\;V'.:;^/v/.:.//'''V^
NIEROTHIN JULISTUS
Neljännes vuosituhat sitten, lo­kakuun
29 1710, ruton saadessa pe-loittavat
mittasuhteet puuttui jo
asiaan: Suomen kenraalikuvernööri­kin,
kreivi Kaarle Nieroth. Hän
antoi;: koko maassa//kuulutettavan
suomenkielisen julistuksen, joka
ajanjuhlalliseentapaan alkaa näin;:
"Cuningallisen Majestetin Ruot-zisa,
minun/kaikkein armollisimman
Cuningans j a ' Herrani, asetettu
Neuvonandajar General Gouverneu^
ri General myös Commendeuri en
ietä ei oley:eikä tulekaan^
öit tehtävä "^ennemmin tai
:]^eutehsa;Mutta iipitääi}ii|ielppoa^^^^
olemaan. TosiasiaJsa'-tilainen leikiarus''6r
myöhemmin jos mielimme vapaana kansakuntana säilyä. Parempi
siis on, mitä pikemmin tartutaan tosimielissä "härkää sarvista"!
Kitukasvuinen ha joitta jalapsi
PiipliilisS»»
l: t "Me Suomen ja siis ennenkaikkea Suomen työtätekevän kansan
' ystävät olemme surumielin seuranneet sitä kun vissit kukkoilevat'//
^. 4 johtajatyypit^ jos saa luvan sanoa, yrittävät jälleen hajoittaa Suomen
•nr^animattiyhdistysliikettä--mikä-luonnoUisesti -heikentää-^työläisten -ky-.~
^ ;:j^"^ky8j?uolustaa oikeuksiaan. ..^ m
' ^'^'^Ti.TäUekin puolen "suurta rapakkoa" on lähetetty jopa erikoisvies-
,/\vtej8^^2r.'t^^^^ kauniissa muodossa — siitä miten|
^^^''i^fjsi^lidemokrää^^^ puoldecn tannerilaisjphdon tavoitteena on Su6||
A%?*^Mi^^ma^^^^ hajoittaminen. Tällä kertaa käytetään
^"AV-^. (fCiajoitusvälineenä iiutta' ammattiyhidistysliiklceen keskusta minkä n l -
Tämä palauttaa mieleemme sen
valitettavan tosiasian että sos dem.
puolueen oikeistojohto 'on ^ useaan
otteeseen riittänyt; alistaa Suomen
ammattiyhdistysliikkeen/s/ : p
maan omia suppeita puoluepyrki-myksiähn.
Sen, jälkeen kun A ' YJ
kohtasi :kunniattoman;s;kuol^
hajoittajavoimat yrittivät sisältä­päin
poraten räjäyttää SAK:n kap­paleiksi.
Mutta kun tämäkään ei
onnistunut, niin sitten perustettiin
edellämainittu/: Suomen V/.:Ammatti­järjestö.
l l o i la on kuitenkin pantava mer­kille:
se; että tämän hajoittajajärjes-.
tön riveihin ei saatu lähestulkoon-kaan
niin paljoa jäsenjoukkoja,
mitä sosdem, puolueen oikeistojoh­tajat
etukäteen ennustelivat. Tältä
lohjalta katsoen uuden hajoitusjär-'
jestÖn perustamiiTen oli suuri tap­pio
^niille, jotka toivoivat siten saa­vansa
ammattiyhdistysliikkeen pal­velemaan
vierasta asiaa. Tosiasia
nimittäin on, että valtaosa .SAK:n
jäsenliitoista on edeleen yhtenäisyy-den_
ja^siis_SÄK:n -kannalla- ja
SÄKista syystä tai^ toisesta' eron­neetkin
liitot jälvät~useimmissa ta­pauksissa
pois hajoitusjärjestön jä­senyydestä
, ' )
'Mitä pikemmin tämä hajoltusjär-jestö
kuolee ja siinä^.olijo syn­tyessään'
nähtävissä kuoleman,, oi­reita,,^'
sitä parempi,se on 'Suomen
tybtätekevile. Ja, mik^ on;hyvä työ-tätekeville,'.
kansan enemmistölle,
"C on eduksi kannalle j a maalle "
kilot /pääsisi laivoistaan /maihin.
Puhtaudesta oli pidettävä huolta.
Katajanoksia o l i poltettava/ toreilla
ja kaduilla. Vaivaiset oli sijoitet­tava
kaupungin .ulkopuolelle. Talot,
joihin rutto oli.päässyt; tulimerkitä
mustalla ristillä Kuolleet oli 12n
tunnin kuluessa-haudattava. Erityi­siä
sairaanhoitajia; ruumiiden kan­tajia
ja haudankaivajia oli asetet­tava
»i tehtäviinsä. Vielä käsketään-kruununviranomaisia
pitämään an­karasti
huolta siltä, että näitä mää­räyksiä^
e i laiminlyödä,- Ja julistus
päättyy seuraavanlaiseen: uhkauk­seen.
" J a joka rohnis tätä wastan rikko
sen saman pitäcowan rangaistuksen-sen
tähden ulosseisoman,"
T A U D I N LEVIAIHINEN
Nierothin tiukat määräykset ei­vät
kuitenkaan //enää- voineet: pal­joakaan
/auttaa/rsuurimmissa'Etelä-/
Suomeni/kaupungeissa; missä ruu­miskasat
päivä päivältä /kasvoivat.
Pahimmillaan kuoli Helsingissä,
jossa siihen aikaan . o l i noin 1.800
asukasta,//*15-^20; ihmistä; päivässä.
Kaikkiaan//-arvioidaan / Helsingissä
kuolleen:.pakolaiset//mukaanluettu­na
1.185 henkeä, Turussa syksyn
aikana menehtyi yli 2.000 ja Por­voossa
652, E i edes Turussa, vaik­ka
se o l i pääkaupunki ja kenraali­kuvernöörin
virkapaikka, voitu: mää­räyksiä
noudattaa osapuilleenkaan;
Kerrotaan että omaiset heittivät
ruttoon kuolleet kadulle, eikä ter­veitä
riittänyt edes katajia poltta­maan.
Sen sijaan on .julistuksella var­masti
ollut huomattava merkitys
muualla Suomessa ja etenkin maa­seudulla.
Siellä ei " rutto tehnyt
kuin muutamilla paikkakunnilla
suurempaa tihutyötä. Talonpojat
eivät näet uskaltaneet liikahtaa-kaan
kohti asutusalueita ja eristi-
/vät itsensä kyliinsä koko syksyn ja.
talven ajaksi.
Tästä oli kuitenkin luonnolliseria
seurauksena että ruton/keskitalvel­la
jo mentyä ohi'joutuivat;/talonpo­jat
yhä elämään ilman monia heil­le
välttämättömiä tarvikkeita ja
kaupunkilaiset taas kesän hyvästä
sadosta huolimatta olivat nälkäkuo­leman
partaalla. Kauppiaat olivat
aikalaisten: kertoman-mukaan: paen­neet
Suomesta viimeistä miestä
myöten jä~vieneet ripitykseen _yält-tämättömän
viininkin mukanaan.
Ylipäällikkö Liewen harmittelee­kin
eräässä kirjeessään, että . . .
. "Siitä syystä väki suuresti valit­taen
makaa t kivuissaan ja kuolee
kuin pakanat."
HÄVITYSTÄ SOTAJOUKOISSA
Rutto ehkäisi myös huomattavasti
sötäjbTikl)ri~toimintaa'~ja~'teki"~suo~
rastaan sodankäynnin > mahdotto­maksi,"
' Aikakirjojen perusteella
saatamme todeta,-,, että monista
rykmenteistä ei epidemian jälkeen
ollut kuin rippeet jäljellä.,
Siihen.aikaan"oli' terveydenhoito
joukko-osastoissa ^alkeellista, toisis­sa
suorastaan oleihatonta. Ryk­menttiä
kohti oli.vain yksi välsltäri,
Porin rykmentissäelsltäkään. Lää­käri,
r i i t t i ..vasta r p r i k a a t i - jaj divlsi-oonatportalsiln.
c\ Nlij[änhätä:ii;<kas voi
sarnanaikaisestl eristyksen vuoksi.
tyivät nälkään.
Suomessa ei sittenkään tälläkään
alueella tuho ollut verrattavissa
muiden armeijain vastaaviin,lukui­hin.
Esimerkiksi Pinkovan linnoi­tuksen
50 000 varusmiehestd oli
epidemian mennessä, ohi / ^.jäljellä
vajaat 3.000 miestä.
TARTUNTA, VARMA KUOLEMA
Rutto on yleensäkin tauti, joka
2i säästä uhrejaan, vaan tartunnan
,aanutta voitiin pitää jo menetetty-l
a silloisen puutteellisen lääkintä-loidon
aikana. "Musta surma" o l i
/ielä rutoistakin kaikkein voimak-xaimpia.
.Ensimmäisen mustan pai­neen
ilmaannuttua saator uhri kuol-
.a jo parin tunnin kuluttua. Sit­keimmät
kituivat noin neljä viisi
päivää. , Hoitoa sinä aikana sai
vain aniharva, sillä potilaan lähellä
olo merkitsi varmaa tartuntaa.
Pakkasta tämä etelän.vitsaus ei
onneksi kestänyt ja n i in tauti alkoi
joulukuun kylminä päivinä nopeasti
vähentyä. Se ei levinnyt enää laa­jemmalle
ja tammikuussa tavattiin
vain vähän uusia tapauksia. Viimei­nen
tauti-ilmoitus on säilyneiden
tietojen mukaan 16. päivältä tammi­kuulta.
Nykyisin on Euioopassa ja jo
kauan Pohjoismaissa " l u t t o ollut
nhn voitettu kanta, että siitä tiede­tään
vam historian perusteella.
Eikä Helsingissäkään juuri edes
Vanhan kirkon puiston ohi astel­lessa/
tule /muistaneeksi, että siellä
lepää uhreja ajalta, jolloin kolmas­osa
kaupungin asukkaista heitti
henkensä tämän vitsauksen kouris­sa.
Vieläkin harvemmin, jos kos­kaan
tulee luetuksi taulua puiston
portin seinässä. Järkyttävän yk­sinkertaisesti
se kertoo murhenäy­telmän:
"Tällä paikalla oli se hautausmaa,
johon vuonna 1710 neljän^ kuukau­den
aikana haudattiin 1.185 Helsin­gin
asukasta ja ulkoa tulleet. Kau­hea
rutto surmasi sillin kaksi kol­masosaa
Helsingin asujamistosta."
Jorma Mäntykoski.
Kirjoitti
viime tiistaina SNTLn finanssi^
ministeri Vasili GarbuzovI
seuraavaa: -'Ruplan, uusi kurssini
joka astuu voimaan tammikuun
1 päivänä vuonna 1961 vastaa ny--;
kyisin muodostunutta Neuvosto­liiton
valuutan ja Yhdysvaltojen
dollarin " ostovoiman -reaalista
suhdetta.
Nykyinen ruplan kulta-arvo,
joka määrättiin vuonna 1950, on <
0,222168 grammaa puhdasta kul->
7 taa. Tammikuun 1 päivästä 1961
/ lähtiehfvruplan/kultararvoksi'tulee f
0,987412 grammaa puhdasta kul­taa.
Samalla korotetaan ruplan
' ' k u r s s i a USAn dollariin verrattu-,
ha. Yksi dollari tul^e vastaamaan |
:/90:;kopeekkaa;:kun'se vuonna 1950/
määriteltiin 4 ruplaksi.
Ruplan uuden valuuttakurssin
voimaan astumisen jälkeen käy­vät
lisäykset tarpeettomaksi noi­den
valuuttain/viralliseeniruplina
laskettuun tkurssiin; mitä/ sovelle-.
taan nykyisin käteisvaluutan
vaihdossa sekä ei-kaupallisissa
maksusuorituksissa.
:. Ruplan kulta-arvon' korottaminen
ei millään tavalla loukkaa toisten
maiden: aineellisia'etuja. Kapitalis­tisten
maiden valuuttakurssien
alentaminen suhteessa .ruiplaanjohr
taa vastaavaan ./ruplahintojen: las­kuun
ulkomaankaupassa ja siis
kaikkien niiden summien i/uuteen
maanttelyyny joiden/ruplamääristä
on sovittu ulkomaankaupan hintoi­na,
luottoina, cleanngtileina, sal­doina
sekä eräinä keskinäisinä
maksuina. Tällainen uudelleen määr
i i t t e l y e r aiheuta/enempää tappio­ta
kuin etuakaan kummallekaan
obapuolelle.
Vasili Garbuzov toteaa, että rupla
on nykyisin ainoa valuutta maa­ilmassa,
jonka kulta-arvo oir nous­tu
venattuna siihen kultakannan
aikaan, jolloin paperiraha vaihdet­tiin/
vapaasti kultaan.: Ruplan uusi
-kulta-arvo tulee olemaan 7,5 pros.
korkeampi kuin mitä se oli vuonna;
1913. Samalla USAn dollarin kultä-
-.11 vo on nykyisin vain 59.1 pros.
j a - Englannin punnan. kulta:arvo
vain 34 pros. vuoden 1913 kulta^ar-vosta
Samaan-^aikaan/luottamus dolla­r
in •/vakavuuteen laskee j
kun taas ruplan arvo nousee ja:on
nykyisin maailman kovinta valuut­taa.
Ruplan kulta-arvon nostami­nen
-huomattavasti korkeammaksi
neuvostokansan V. taloudellisesta¥rvoi-i
tosta.^ ^ ''-I
Neuvostoliiton rahajärjestelmäs­sä
^ säännöstellään liikkeellä oleva
setelimäärä, .taloussuunnitelmassa
silmälläpitäen tarkoin valtion' käy­tettävissä
olevia tavaravaroja. Vä­estölle,
myytävien ta varoideni määrä
kasvaa jatkuvasti, mutta-; hinnat
alenevat. ,
' Vuosina 1951—1959 ovat tavaroi­den
vähittäis-. ja tukkuhinnat las­keneet'-
Neuvostoliitossa 25''prosJ
Seitsenvuotissuunnitelmatedellyttää
jatkuvaa vähittäishintojen alentu-:
mista.- . , — -
^Samaan aikaan USAssa ovat vä­hittäishinnat
nousseet 21 pros. ja;
tukkuhinnat 16 pros. toteaa minis­teri
Garbuzov. ,
F ; A S K A S RUPLA
TAMMIK. 1 PSTÄ
: Moskova.: Neuvostohallitus on
on/päättänyt;että/tammikuun/l p äK
västä V. 1961 ruplan kurssia muu­tetaan
siten, että 90 kopeekkaa vas­taa
yhtä dollaria.
/Neuvostoliiton valtionpankin kul-,
lan ostohinnaksi von .määrättyv/tam-i
mikuun/1/;päivästä lähtien. I - r
—' giamma puhdasta kultaa.
ty 0,987,412 grammaa puhdasta kiil-.^f*^
Tästä Sr^TLn'ministerineuvosto
on antanut seuraavan tiedotuksen: ,^^,^^,^1
'RUPLAN uusi KULTA-ÄICVO -^^VirJ
SEKÄ^RUPLAN ULKOMAISEN"/'^^^^
VAtUUTTAKURSSIN
SNTLn ministerineuvosto on t i l j i ' ' ' ' ; ; ..
nyt päätöksen ruplan arvon~'ja rup-'/^^^
ian ulkomaisen yaluuttakurssiiT ii^'*"'/-
rottamisesta tammikuun f ^päivästäJ 'f
1^61 a l k a e n . , , \ ' , -/""u:
Ruplan kulta-arvoksi 'määrätään'j^;'i
0987412 grammaa puhdasta'kultaa,' '
ja SNTLji''yaltiopänkin kullan ostö^' '
hinnaksi: 1 rupla yhdestä grammas­ta
puhdasta kultaa.
Ruplan dollarikurssi on määrätty, 3^
90 kopeekka yhdestä USAn doUa- - ^
«•'sta. V
SNTLn ministerineuvosto on'vai*
tuuttanut SNTLn valtionpankin ko­rottamaan:
ruplan kurssin kapitalis­tisten
maiden valuuttaan verrattuna
ruplan kulta-arvon nousua vastaa-' '
vaksi. Mikäli näiden maiden valuun'''
tan kulta-arvo tai niiden valuutta ,
kurssi muuttuu, n i in SNTLn val-"^
tionpankki saa valtuudet määrätä •
rupln kurssin nämä muutokset ''
huomioonottaen. - ''<'•>
SUOMEN SOSDEM. AMMATTIJÄRJESTÖ
MYÖS "lliKOPOLITIfKAN TEOSSA"
Helsinki — (KU) — Efta-kysy-] töjen, ministerien ja' E F T A n kan-mykset;
vaikuttivat ./todennäköisesti
varsin ratkaisevasti .sosdemrpuolu-een
johdon päätökseen uuden am­mattijärjestön
perustamisen kiireh­timisestä
/siitä: huolimatta, että/ tä­mä
selvästi: puoluepoliittinen järjes-tö
jäi joukkopohjaltaan huomatta­vasti
heikommaksi/kuin mitä etu­käteen
oli laskettu. Sosdem.-puo
lueen/taholta; katsottiin tässä / v a i ­heessa^/
välttämättömäksi i perustaa
sen ohjeita kirjaimellisesti/nuodat^
tavav''ammattijärjiestö";rjoka ,voisi
esiintyä maamme: EFTAanliittämi-
:.sen puolesta /hankkeen /kohdattua
erittäin voimakasta vastarintaaAam-mattiyhdistysliikkeen
/ jäsenpiirissä.
S A J n ' ensimmäisenä näkyvänä
toimenpiteenä/olikin järjestön vas­tavalitun',
pääsihteerin, (lähettämi­nen
LonffeoÄeenl^ tk. 7-^9 'päivinä,
järjestettyyn ETA-maiden teoUi-suuskapitalistien,
työnantajajärjes-;
Arvatkaapa...
nalla olevien ammattiyhdistysjohta­j
i en kokoukseen. Tämän kokoiik-"
sen päätarkoituksena o l i " s i l l an ra-k^
itaminen" Länsi-Saksan " joHta-"'
maan Euroopan Talousyhteisöön d i ;
"kuutosiin" j a "Euroopan yksimieli- '
syyden lujittaminen kommunistisieii'Ä'3
blokin vastapainoksi."
mi
m
lm
•
i l
mm I
-^1
kuka on ensi kertaa missikilpailutuomarina.
Länsi-Saksan ja USAn
välillä kina puolustus-jav
ulkomaarapumenoista
Bonn, Länsi-Saksa. — Yhdysval-
,iat-ja. Länsi-Saksa ^alkoivat eilen ta­lousneuvottelut;
,jotl?ä"'uhiasivat he­ti
alussa ajautua" aarille.' Ensim­mäinen
neuvotteluistunto kesti
noin tunnin pitempään kuin suun­niteltu
30 inmuuttia.'! ' ' < ' \\
' Yhdysvallart vaatii,' että":Länsir
Saksa osallistuisi suureram^sa
määrässä ulkomaille annettavan" a-vun
antamiseen j a puolustusmeno­jen
korvaamiseen. '
vi Yhdysvaltain ; sanotaan vaativan V
Länsi-Saksan hallitukselta lähes
$1,500,000,000 ulkomaalaista apua
ja länsi-Euroopän' puolustamista
varten. Länsi-Saksan ilmoitetaafi
olevan valmis antamaan näihin tar­koituksiin
vain noin $900,000,000.,
I
' ' r m
m
•M
!3,
lm
•a
! i.
# Ä
:»?«i;
0
1
SITÄIIIIillH^^
JA'
lllilllllllllllllllllllll
K U R I N P I T O S A A R NA
Korkeakoulun opettajatar piti
seuraavan kurinpitosaarnan oppi­lailleen:
"Koulun yliopettaja * ja minä
olemme päättäneet, että kaulaile-misen
pitää loppua koulun alueel­l
a ."
Häntä tervehti yleinen naurun-rähäkkä.
Hetken epäiöimioen jäl­keen
hän ryhdistyi ja jatkoi:
"Tämän lisäksi suutelemisen ne­näni
alla pitää myöskin lakata."
Sofilaselämä kovenee vain
Sotamiehen; elämä ei ole; koskaan
ollut ruusujen päällä tanssimista,
mutta näyttää siltä, että heidän
vaivansa kovenevat yhä.
Meidän mielessämme on erikoi­sesti
jenkkisotilaiden osaksi ^tullut
mukavuuksien/ karsiminen ja/yleen­sä
heidäiT rhsltustensa lisääminen.
Vai mitä arvellaan esimerkiksi s i i -
tä__kun_ Frankfurtenista, Länsi-
Saksasta viikon alussa tulleessa
eräässä uutistiedossa ilmoitettiin,
että Yhdysvaltain armeija .viittaa
kintaalla Detroitin uusiin automal-l
e i h i n , . Julistaen ne "kromisiksi
näytelaivoiksi" ja selittää, että ne
ovat(/'UlkomaaIaisten.: silmätikkuna?':
—-Yksityiskäytössä^ olevien^autojen
kohdalta USAn- armeijan säädök­sissä
sanotaan; - - -
, "Loistavien j a kalliidenj autojen
vientiä ulkomaille pyritään täten
rajoittamaan. , '
. "Ulkomaille vietävien'yksityis­autojen
pitäisi olla asianmukaisesti
vähemmän,huomiota herättäviä . ."
, .Armeijan-puhemlesten'selostuk­senmukaan
näiden' säädösten tar­koituksena
on "vähentää joidenkin
ulkomaalaisten aivostelua rikkaista
tai luml&ta. umciikkalai&ista.' l a ­man
vuoksi aimetja pyrkii vaikut-taniaan;
/ettei yksityiskäyttöön/ han­kittaisi
"kromisia näytelaivoja".
Eikä tässä kaikki. Kun veron-;
maksajat maksavat myös armeijan
miesten yksityisautojen kuljetuk­sen
ulkojnaille^ niin^nyt harkitaali
sellaistakin muutosta, että sotilas:
johdon alaisuudessa varattaisiin
käytettyjen autojen "palvelu, minkä
avulla kotiutuvat sotilaas-voivjit
myydä N ajokkinsa'/uusille:: tulokkail­le.
- .
Sääliksi siis pakkaa oikein käy-määnamerikkalaisten-
sotilaiden! ko­va
kohtelu. >
Mutta-kun-ajattelemme tarkem-
^min_asiaa, niin tavallisilla sotilail-la
ja aliupseereilla ei ole mitään
yksitVisautoja — eikä veronmaksaa^
jäin tarvitse siis maksaa niiden kul­jetuskustannuksia.
Taitaa siis ' ol­lakin
niin, että kysymys on' pääasi­assa
upseeriston yksityisautoista —
ja sellaiset asiat eivät,kutilu meille
tavailisille kuolevaisille. ' " •>
•Kun nyt kuitenkin tuli puhe
USAn- asevoimien a s i o i s t am
kiipnostaa tavallaan kaikkia luotq-vhessa
joskus palvelleita — nun
todettakoon samalla etta spaitalaib-elämän,
matkiminen näyttää' nouse­van
siellä yleisesti arvoonsa.
Mariinien eli merijalkaväen pääl­likön,
kenraali David M. Shoupin
kei rotaan antaneen alaisilleen
inäaräyksen erikoistenafyysillisten
kuntokokeiden käytäntöön ottami­sesta.
Hänen sanotaan mennen jopa
minkin pitkälle, että on määrän­nyt
erikoisruokajärjestelmän ja sai­raalahoidonkin
niille alaisilleen,^
joiden/rinta:::painuu sisään-ja-maha
pullistuu ulo's:
Kenraali Shoupin määräykset
edellyttävät, että kaikki alle 40-
vuotiaat miehet , jouttuvat - arjtos-taan
ja asemassaan välittämättä
suj^nttamaan-vuosittain viisi kovaa
fyysillisen kunnon koetta, s
Näihin ' kokeisiin kuuluu ^ 60:n
noin 18 tuuman korkuisen asekc-leen
nousu ja lasku kolmessa mi
/. ^-.-r
' vi
: i : ^ |
.;v:-.'*5S«s
4\
lii]
m w
m
m il
nuutissa; nousu iMs-tuumaista sol-muköyttä
pitkin ylös 20 j a l an kor­keuteen
maasta ja sieltä luisumalla
alas 30 s e k u n n i s s a . . . Kolmen Wai-Iin
pikamarssi tasamaastossa 36
minuutissa. _
Komentaville upseereille anne-,
taan samalla valtuudet treenata
miehensä, näiden kokeiden, suorit-)
tamista silmälläpitäen. , ^ - |
Määrätessään painokontrollin ma|
r i n e i l l e , ' kenraali. Shoup ' varoitti,
että mariinijoiikkojen liikallhavat
miehet ja" naisU]Vamiaan^*k
tuhi upalle, rja Vtth heille varataan*
ciikois1iikunt.)a 'asevoimien laakin|
taqpsecnen_ valvonnassa |
Kysymys lalhdutusruoka-uhkauk-1
sesta': palauttaa;//mieleemme/tosita-f
pahtuman sotilaasta, jolta joudut­tiin
.ottamaan pois kaikki hampkät.
Huomaavainen hammaslääkäri an­toi
potilaalleen erikoisen "peh­meän"
/ruokajärjestelmämääräyksen
ja kun mies meni seuraavan ker­ran
aterialleen, niin hän antoi
"pehmeänV, ruokamääräyksensä kok-kikersantille.
^ ,
Kersantti suhtautui hyvin teyöta^^
mielisesti asiaan j a valitteli sitä
kun ei oltu> mitään erikoista'jral-v
mistettu.,.Mutta, sanoi .hän,; kyllä l
kai soppa käy laatuun sekä peruna-_j7vj
muhennos, k'eitetyt^ kasvikset Ja^^j^i
kastike?, Kävihän se.' N y V t i i l i lihan- «f
vuoro — tämä naudanliha on l u u l - J |
Iäkseni aivan liian sitkeätä, ,välit- « 3
teli kersantti, ja sotilas myönsi ettäV-|^
n i in on asia., Lopuksi siinä kävi siis .^^^
niin, että ."pehmeäruokajärjestel-' t*^*
mä" o l i samaa, mitä^ muutkin soti- i
laat sinä päivänä söivät liha pois T
jätettyriä. . - ; "
_-Seuraavana_--päivänä -hampaansa
menettänyt sotilas jätti erlkoisruo- v
kamaäräyksensä esittämättä —' j a t
mikäli^ melUä/on^ armeijan ^elämSs
tä'tuntemusta,; n i in < meillä, e i ole "
USAn merijalkaväessä sen^parem- ;
min^ kuin;muuallakaan.sellaista^vi
hamiestäkään^ j o l l e , talaistat hevos­kuuria
toivoisimme.
;'.Kut§nVsanottu,^sotamiehen ^elä- H'
mä näyttää*tulevanslentlstätkireäm-maksi
— Valloissakin-^ - ' ' " ^ ' m
— Känsäkoura.'
L-,ÄW'r
^ 4 *