Vapaus, August 12, 1967

              Sivu 2 Lauantai, elak. 12 p. — Saturday, Aulg 12, 1967
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
V A P A U S O F F I N N I S H G A N A D I A N S
( L I B E R T Y ) Eatabllshed Nov. 6, 1917
EDITOR: W . EKLUND MANAGER : E / S U K ^^
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 674-4264
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursäays and Saturdaysby Vapaus'
Publishing £^0- Limity, 100-102 ^Im St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
"AdleTtlslng ratcis upon application, translation free of charge.
Authorlze4 a? second |Class mail by the Post Office Department, Ottawa,
CANADIAN LÄNGUAGEPRESS
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $5.25
' • ' 3 kk. 3.00
TILAUSHINNAT:
USA:n:
Suomeen:
Ivk. $11.00, «kk, $5.75
1 vk. 11.50, 6 kh;. 6.26
Teryetulpa jSuclbiiryyn
Kuten cn-uutistiedoissa kerrottu, Suomen eduskunnan
puhemies Johainines Virolfiinen ja roava:: Virolaihen saapu­vat.
Sudbury y n lauantairiltana, elglkuiuin 12 päivänä ija ovat
täällä maanamitaihin elokuun 14 päivään asti. Tämä on tie­tääksemme
ensimmäinen mutta toivottavasti ei viimeinen
Suomen eduskunnan puhemiehen vierailu Sudburyssa miikä
sellaisenaan on ilahduttava seikka nyt jolloin vietetään: Suo­men
itsenäisyyden 50-vuotisjuihlia ja - Canadan Centennial
ji^hlia.
Me: uskomme, että Suidburyn seudun suomalaiset — ja
•m«tä on 'täällä kymmenkuntatuhatta — antavat suuren ar­von
sille Jfcun puhemies Viirclainen tulee tänne ilcäänkuin
yhteiseksi vieraaksemme, vaikka kohtakin. vain muutaman
pälyän 9jaksi.
Meidän lehtemme toivoo, että sääsuhteet olisivat suo­tuisat
koko vierailun ajan. Me olemme vatiuiuttuneita pitä,
että puhemies ja rouva Virolainen saavat henkilökohtaisesti
timtea sitä lämpöä ja myötätuntoa,mitä täkäläisten kansa­laistemme
keskuudessa yleensä tunnetaan Suomea ja Suo­men
kansaa kiohtaan.
Tietäen että korkea-arvoisten vieraittemme 'aika on hy­vin
rajoitettu, 'ja että heille on järjestetty vierailu Incon
laitoksille sekä erinäisiä tutustumistilaisuuksia, me halu­amme
puolestantime lausua — ja uskomme täkäläisten kan­salaistemme
yhtyvän siihen — puhemies ja rouva Virolaisen
sydämellisesti tervetulleeksi Sudburyyn.
Hj^vin tehty
"Pitkän viikonvaihteen" aikana Torontossa pidetty GS-J:
n ja SCAUL:n yhdestoista yhteinen urheilu- ja musiikki­juhla
onnistui niin osanottajamääränsä kuin yleisökanna-jmsensa
sekä myös ohjelmistonsa tason kannalta odotettua­kin
paremmin.
Juhlaa suosi kaunis suvinen sää ja se osaltaan myötä­vaikutti
siihen, että ulkoilmatilaisuuidet saivajt erittäin hy­vän
yleisökannatubsen.'Toisaalta on ehkä totta, että samat
seikat vähensivät jossakin määrin "sisätilaisuuksien" yleisö-kannatusta,
mutta kaiken kaikkiaan; juhlan järjestäjät voi­vat
olla täysin tyytyväisiä saamaansa yleisökannatukseen.
Erikoisen ilahduttavana seikkana on pidettävä sitä tosi­asiaa,
että niin urheilun ja voimistelun kuin laulun ja'soiton­kin
alalla oli havaittavissa selvää 'kasvua sekä määrällisesti
että laadullisesti. Yhteisvoimisteluun osallistuneita oli nyt
enemmän kuin moneen vuoteen ja samoin urheiluväen nuor­ta
ka,artia. Jos ei juhlia edeltäneinä päivinä vallinnut sade­sää
olisi pehmittänyt muuten hyvään kuntoon laitettua ra­taa,
niin rata- ja kenttä urheilussa olisi todennäköisesti ri­kottu
.entisiä ennätyksiä, jotka olivat nytkin monessa tapauk­sessa
miltei hiuskarvan varassa.
Musikaalisten voimien kasvua heijasti määrällisesti esim.
.G. Gustafsonin johdola esiintynyt torvisoittokunta, minkä­laista
elintä meillä ei ole pitkään aiil^aan enää ollut ja laadul­lisesti
esimerkiksi Monarch Park CoUegiaten suuressa juhla­salissa
sunnuntai-iltana esitetty taiteellisesti harvinaisen kor­keatasoinen
ohjelmisto.
Kaikki tämä johtuu tietenkin siitä peräänantamattomasta
työstä mitä on kuluneen vuoden aikana tehty tämän suur­juhlan
onnistumisen hyväksi. Jos missään niin tässä pätee
suonta "a^-ussa työ hankalaa, mutta lopussa kiitos seisoo".
Voimistelijoille, urheilijoille, laulajille, soittajille ja. muille
ohjelman esittäjille sebä niille ikymmenille työmuurahai­sille
jotka ovat voimiaan säästämättä työskennelleet koko
vuoden juhlan; onnistumiseksi sekä juhlan aikana yleisön
palvelemiseksi, kuuluu sydämellinen suxu*kiitos hyvin suori­tetusta
työstä. Jatkukoon tämä rakentava työ ja toiminta
Jsansallisten kulttuuriperinteidemme vaalimiseksi nimen­omaan
siinä mielessä, että se rikastuttaa sekä vanhempaa että
nuorempaa sukupolveeunme ja auttaa osaltaan Canadan kan­sallista
kulttuurikehitystä. Huolehdittaikoon jdka paikkakun­nalla
voimistelu- soittor ja lauluvoimien yhtenäisyyden ja toi^
miritakyvyn säilymistä ja kartettakoon kuin ruttoa kaikkea
sitä, mikä vahingoittaa tai hajoittaa rivejämme.
• Yhtenä erikoispiirteenä Toronton juhlasta näkyir-ja. tun­tui
se välitön yhteenkuuluvaisuuden tunne, mikä vallitsi
suuren juhlayleisön ja ohjelman esittäjien välillä. Tämä on
myös seikka, jota tulee jatkuvasti kultivoida sillä tosiasia
on, että ohjelm'an esittäjät tarvitseva)t yhtä paljon juhlaylei­sön
"moraalista" ja taloudellista tukea k<uin juhlayleisö kai­paa
öfijelmanesittäjien hyviä suorituiksia. Ne täydentävät
töinen toisiaan. Ilman urheilijoita ja ohjelman esittäjiä ei
voida mitään kulttuurijuhlia järjiestää--- mutta parhainkin
ohjelmisto on silloin merkityksetöntä, jos ei ole yleisöä sitä
seuraamassa, tai jos se ei saä vastakaikua juhlayleisöltä. Vii­mevuosien
aikana on saatu ilomielin todeta suurjtdhlien^
ohjelman esittäjien ja jifhlayleisön sulautuinee^ entitetä lä-ihLeisemmin
toisiinsa ja tämä myönteinen kehitys auttoi niyös
Toronton juhlan onnisitumista.
Näitä rivejä kirjoittaessa emme ole vielä aivan, varmoja
siitä, missä kahdennettoista suurjuhlat pidetään. Todennä­köistä
kuitenkin, on, että he ovat täällä Sudburyssa, Jos niin
Öh, silloin me puolestamme uhkallamme ennustaa) että sud-burylaiset
eivät jätä kiveäbään . kääntämättä ensi vuoden
;5uurjuhlan onnistumisen hyväiksi. ,
Selvää on, että voimistelijait, urheilijat, soittajat jä lau-
Igijat .sekä toimitsijat ja muut työmuurahaiset pitävät nyt
hyvin ansaittua "kesälomaa". Mutta syksyn tultua alkavat
harjoitukset ja muut valmistelut siinä päättävässä mielessä
Dmitri Gudfcov:
BONNIN TAIKUaiT
Boimissa jatkuu kiivaiaina kansle­ri
Kleslngerin vuosia 1968—71 kps-kevan
finanssiikiiunnitelman aihq>ut-tama
ibösäcustelu.' E i ole mikään sa>
laisuus, että «aksan liittotasavallas.:
sa on viiime vuosien aiikana vallJLn-ntiit
ivoimaikas laskufltausl. Länsi-Sök-san
'4capsa]||i9tuot(0(^{sen ikokonäis-määrää
*oe|k€vat^^ W J,Btä
mitä^ii ^pälleini^n yaaraa — vuo­desta
i 9 5 0 vuoteen 1955 kansan
kokonaisifcu)Otipp ikawoi virallis);en
tietojen maifkaan ikeskimäärin j9.3
prosenttia vuodesisa; vuosina 1955
—1960 vain 6,3 pmsenttia ja vupsi-na
1960—1965 vain 4,8 prosienttia.
Sitten asiat alkoivat luistaa vieläkin
.hupnomnjin. Vi|nie vuonna maan
kqikonaisituot^os ei li&ääntyinyt" laik­kaan.
Ranskalainen lehti Expresse
luonnöhti Saksan liittotasavallas­sa
vallitsevaa tilannetta todelliseksi
kriisiksi.
Hirtetyn kotona ei ole tapana
puhua köydestä. Länisi-Saksassa py­ritään
vaikenemaan nyikyiseen la­makauteen
johtaneista syistä. Ne
piilevät ennen kaikkea maan militar
risoinnissa, Ijoka puolestaan johtuu
Länsi-Sakisan hallitsevien ipiirien
revanshipyirkimyksistä. Viime 'kym­menen
vuoden (1956—1966) aikana
Saksan liittotasavalta on käyttänyt
ilO miljardia imarkkaa Bundeisweh-rin
aseistulkseen. Se osoittautui
Länsi-Saiksallekin liian rasikaalksi
taakaksi. Tämän sai huomata Erhar^
din hallitus, joka joutui eroamaan.
Vielä kärtkevämpänä tämä ongelma
nousi suuren 'koalitiohallituksen
eteen. Kiesingerin hallituksen esit­tämä
hätäfaudjetti pyrkii lopetta­maan
lamakauden Länsi-Saksan ta­loudessa
ja' paikkaamaan liittobud-jetis?
a olevat reiät.,
Tässä yrityksessä käytetyt keinot
osoittautuivat kuitenkin kelvotto­miksi.
Suunnitelma rakentuu näet
Bonn ja Bukarest
tteyhteisfyilön
Bukarest. — Romania ja Länsi-Sak­sa
allekir;joittivat viime viikolla tek­nistä
ja taloudellista yhteistyötä kos
kevan sppimuksen,_ kertoi Romanian
virallinen uutistoimisto Agerpress.
Sopimuksen mukaan teoliisuuslair
tokset harjoittavat yhteistyötä konei^
den ja investiorntiliyödykkeiden tuo­tannossa
jä markkinoinnissa. Lisäksi
maat vaihtavat teknisiä tietoja, liseiis-sejä
ja näytteitä.
Bukarestiin saapunut Länsi-Saksan
ulkoministeri Willy Brandt allekirjoitti
sopimultsen maansa puolesta; Hänen
romanialainen virkaveljensä Corrieliu
Mariescu sanoi maljapuheessaan toi­vovansa
Romanian ja Länsi-Saksan
välisten suhteiden kehittyvän edelleen
myönteiseen suuntaan.
Manescu sanoi, että Romanian hal­litusta
askarruttaa erityisesti Euroo­pan
turvallisuuskysymys. Romanian
mielestä Euroopan turvallisuuden saa­vuttamiseksi
olisi lähdettävä maan­osassa
nykyään vallitsevista tosiasiois­ta"-
Vastaiispuheessaan ulkoministeri
Brandt sahpi myös olevansa toiveikas
maiden välisten suhteiden kehittymi­sestä.
• '.,
"Rakentava henki, missä käynnissä
olevat neuvottelut ovat alkaneeet, ei
ainoaistaän ole palvellut Romanian ja
Länsi-Saksan etuja vaan myös on
edistänyt rauhan asiaa", sanoi Brandt,
joka lisäsi "vaikkakin. Länsi-Saksa
noudattaa NATOn jä Euroopan yh­teismarkkinoiden
säännöksiä haluaa
se myös lisätä Romanian tavoin yh-teistyptään
kaikilla aloilla muiden, eri-r
tyisesti Euroopan valtioiden kanssa."
uuden taloudellisen nou^auden
varaan. <>pthnllS[tisin^natjKjih^ asian­tuntijat
ovat kuitenkin sitä mieltä,
että lamaikauisi tulee jatlkumaan vä­hintään
seuraavan kahden vuoden
ajan. 'jTämän lisäiksi sotamenolhin.
kohdistuvat "ankarat toimenpiteet"
joissa länsisaksalaiset poliitikot ja
lehdet ovat alkaneet puhua ovat
osoittautuneet paikikansa4)itämättö-miksi.
- . '•• ••••
Miltä näyttää todellisuudessa so-tabudjelin,
supistuikset? Kansleri
Kiesingerip julJcaisema suunnitelma
edeliytti 77,03 miljairdin markan
sotamenoja neljän vuoden aikana.
Kun vertaamme tätä.summaa viime
nedivuiotiskauden vastaavaan menor
erään niin huomaamme, että Kie­singerin
suunnitelma edellyttää so-:
tamenojen lisääntymistä 1,5 miljar­dilla
markalla.
On mielenildinloista todeta, että
Bonnin temppuilu sotabud jetin
kanssa johti VVashingtoninkin jok­sikin
aikaa hai^haan. Sti'aussin oli
palkko levittää korttinsa pöydälle.
Bundeswehrin miesluvun supista­misia
koskevat tiedot ovat "ilkeä­mielistä
propagandaa", hän ilmoitti.
Lausuntonsa vahvistamiseksi hän
julkisti seuiraiavan neljän vuoden
sotamenojen "todelliset luvut" —
83 miljardia markkaa. Ne ylittävät
5 miljardilla markalla kansleri Kie­singerin
suunnitelmassa hahmotel­lun
summan.
Tämän jälkeen Washingtonissa
rauhoituttiin. USA:n Bonnin suur­lähettiläs
ilmoitti kansleri Kiesin-gerille,
että hallituiksen toimenpi­teet
ovat saaneet osakseen Valkoi­sen
talon ymmärtämyksen. Bonnis­sa
ei enää puhuta"supistuksista"
vaan väitellään siitä, miten Bundes-wehrin
iskuvoimaa voitaisiin lisä­tä.
Juilisleessa vuonna 1909 sotalai­vaston
kiihdytetyn rakennussuunni­telman
voimaanastuneeksi Wilhelm
H heitti vasten Saksan kansan kasr
voja lauseen "Maksakoot koirat niin
kauan kuin nahka kestää". Bonnin
hallitus kulkee samaa tietä, vaikka
käyttääkin hienoimpia menetelmiä.
Se ei kieltäydy asevarustelun kiih­dyttämisestä
edes vaikeampana la­makautena
siirtäen kilpavaiustelun
aiheuttaman raskaan taakan koko­naisuudessaan
Lähsi^Satksan väestön
harteille.
mm V|^8tU8t||ja
arii^tiin
Helsinki. — Puunjailostusteoljii-suuden
konedden vajmistus, johon
paporik!on>;den lisäksi sds^ltyvät
niyö;; sellujoosaiteollisuuden ja me­kaanisen
puunjalostuksen tarviise-mien
koneiden ja laitteiden valmis­tus,
on nykyisin eräs suomalaisen
metalliieollisuuden suurimpia tuo-
•taninoh ja yiepiidn aloja. Näiden
koiieitjtn valmistus on viime vuo-r
i m vastanmit noin 25 pros. kone-leollisuuden
kokonaistuotannan ja
yli 50 pros. k,onei<ien vieiui^n ar-;
vosta. • •'. ••
Varsinaisen paperikonietuotap^^h
läpirtiuito Suomessa tapahtui II
maajlmansodan jälkeran, jolloin suo­malainen,
meitalliteoUisuus ryhtyi
määrätietoisesti kehittämään pape­rikoneiden
suunnittelu- ja valmis-tustyötä.
Tuotannon laajentamiselle
.loivat viennin ohella edellytyksiä
erityisei.li 1950-luvulla Suomessa to­teutetut
laajat investoinnit puun-jaloriusteollisuudeon
piirissä. Kone­hankinnat
keskittyivät tällöin pää­osillaan
kotimaahan.
Suomalaisien, papej-ikoncita val-inistavitn
konepajojen yhteinen
tuotantckapasiteelti on nykyisin
.lOin lO-T-12 konetta vuodessa ko­neiden
koosta riippuen. Viime
kynuneiien vuoden aikana on maas­sa
valmistettu noin 70 paperikonet­ta,
näistä yli puolet vientiin, vien­nin
suuntautuessa 18. eri maahan.
Kans«invälisten tilastojen perus­teella
cn laskettavissa, että Suomi,
on viinip vuosina vastannut 10—^12
pros maailman kaikista paperi- ja
kaifmuiko.neiden vientitoimituksis­ta.
R.3Skaan koneteollisuuden mer-kittävä?,
tä työllisyyspanokscsta pu
huvat muutamat valmistuksen vaa-t:;
mat lyötiintimäärät omaa kiel-i
m t . Keskikokoisen paiterikoneen
cuunnitteMyön vaatima tuntimää­rä
arvioidaan noia 50,000Jcsi, val-miistuisprosessikonepajoiila
se vaatii
noin 150,000—200,000 työtuntia ja
<iiinen kuin rkone on valmiiksi asen­nettuna
v.-jiaditaan yjelä 75,000—
ifiOfiOQ tuntia ammattitaitoista
asenlajatyötä ja suunnilleen sama
määrä aputyövoimaa. . V
S.ekä suyji|n^t*e(luin 'että valmds-tufcson
osalta • parerikone edustaa
r.ykyisi^ suomalaista tiiotamtoa ja
insinööritaitoa. Omasta maasta pys­tytään
liankkimaan mm. koneisiin
liittyvät sähkökäytöt ja ~ä|>ukoneet,
ilmastointijärjestelmät siekä huo­mattava
osa koneiden automaatii-kan
vfiatiraiata mittaus- ja säätö-laittsislc.
Metaliiteuilisuutemme on suhteel­lisen
lyhy'>.«ssä ajassa pystynyt val­taamaan
itselleen merkittävän ase-nian
puunjalostusteollisuuden ko-
.neiden maailmankaupassa.
Alan tuotannon ja viennin jatku­van
Jafijenit-umisen pahimmaksi pul-loniciulnksi
on kuitenki n viime vuo­sina'
muodostunut teollisuutemme
1 iiltäijaäitömät mahdollisuudet ko-
Tiiatoimitustcn luottorahoitukseen,
joka kansainvälisen kilpailun kiris-
•yessä cn muodostunut yhä ratkai­sevammaksi
edellytykseksi kauppo­jen
syntymiselle.
Kapkftopunki. — Johtava eteiä-aMkkalainon
lääketieteen tuikija,
tri Raymond Hoffenberg on ase­tettu
TOid(f.ksi vuodeksj: rajoitus-määräyiten
alaiseksi,' ilmoitettiin
Kapkaujiungissa. •
Hofffsnberg, joka luennoi Kap­kaupungin
yliopiston lääketietedli-tessäi
tiedekunnassa, toimi BStelä-
Afrikan' pupiustus- ja avustusra!^-
ton puheenjt^taiaoa, kuii raha^jto
kiedlettfin viime vuonna. Rahasto
avuKti poliittisia vankeja ja heidän
omaisiaan.
Rajoitusmääräysten mukaan Hof-fenberg
saa liikkua vain Kapkau­pungin
alueelia eikä häri saa ottaa
osaa ylioppilasjärjestöjen toimin­taan.
Hän ,ei myöskään saa antaa
julkisia lausuntoja eikä julkaista
mitään. Edelleen hän ei saa men­nä
afrikkalaisten asuma-alueelle ja
häDjcn o n ilmoittauduttava poliisil­le
kcrr?n viikossa.
Polyansky vierailee
Ottawassa ja
Expossa
MAURERILLE KUTSU BONNIIN
Bukarest. — Länsi-Saksan ulkomir
nisteri Willy Brandt esitti Romanian
pääministerille lon Gheorghe Maurer-ille
kutsun saapua viralliselle vierai­lulle
LänsiSaksaan.
Brandt, joka itse vierailee parhail­laan
Belgradissa, keskusteli kaksi jä
puoli tuntia Maurerin kanssa. Hän sa­noi
myöhemmin Maurerin hyväksy­neen
kutsun. Vierailun ajankohdasta
päätetään myöhemlnrin.,
Brandt sanoi keskustelleensa Mau­rerin
kanssa kansainvälisistä kysy­myksistä
ja Länsi-Saksan politiikasta.
Neuvottelun oli alunperin määrä kes-.
tää vain tunnin.
"Juniila ja Tanula" raja-aidat
madaltuisivat niin; jotta pääs-täisiiin
vihdoin viimeinkin kailk-kikäsittävien
yhteisten juKlien'
järjestämiseen, j'os ei ensi yuon
na, niin sitten ainälkin,' jo seur
raavana, sillä, vain siten, voim­me
parhaalla mahdollisella ta­valla
kansalliisia iculttuuiriperin
teitämme vaalia jai tämän
maan kultturiölämää rikastlit-taa.
Innoittakoon Torontossa pi­detty,
(kaikin ptiidlin onnistunut
ja rbthkäiseva juihla meitä kaik
kiia jatkamaian ponnistdtija
paljon vaativailla, joskus ras-
NL voi antaa
uräkkatarjduksia
generaattoreista
0(tawa. — kauppaministeri Robert
Winters sanoi keskiviikkona; että lilt-tohallitiiksella
ei ole mitan vastenrnei-lis.
v>'Uä Neuvostoliitossa valmistettu­jen
generaattorien ja pitkän matkan
sähköjohtoja kohtaan.
Mr. Winters oli sariomalehtien haas­tattelutilaisuudessa
Neuvostoliiton ul­komaisen
kauppaministerin, N. S. Pa-tolichevin
karissa joka ilmaisi; käsitys­kannan,
että hänen maansa pn valmis
tekemään urakkatarjouksia suurten
generaattorien valmistamiseksi Por-tage
Mountain sähkövoimalaitokselle
British Columbian pohjoisosas.sa.
, Wintersilta tiedusteltiin hallituksen
asennettta tähäii herkkään kysymyk­seen
ja sitä, otaksuukp.hän siihen liit-tyvän
turvallisuusseikkdja.
Mr. Vinters sanoi, että Neuvostoliit­to
on kehittänyt paljon teknillistä tai­toa
säkövoima alalla. Kun hän oli joh­tajana
British Newfoundland Corpora­tionissa,
mikä nyt rakentaa jätfiläis-kokoista
Churchill laitosta Labradori.Sr
sa, hän oH tietoinen siitä, että Neu­vostoliitto
pii edistynyt. pitemmälle
kuin mikään muu maa erikoisesti pit­kän
matkan sähkÖjohtoalalla. Brico
lähetti asiantuntijoita tutkirnaan Neu­vostoliiton
tekniikkaa, häri selitti."'' :
Ottawa. - Neuvostoliiton nunis-
'.erir.cuvoston ensimmäinen vara-puheeniohUija
Pmitri Polyansky
ialec sivnniiritaina 0,Mawaan. Tämä
on hänen toinen Vierailunsa Cana­dassa
ya jaan vuodcit kuluessa. Täl­lä
kcit.';-". hi^hen vierailunsa kestää
vain 97 tuntia ja rajoittuu Otta-vyassa
ia Montrealissa käyntiin.
Häntä ihence Uplandsin lento­kentälle
vastaanottamaan pääminis-icri
Peai-soii, joka tarjoaa sunnuri-tai-
iltani! vieiaaUe illallisen Coun-
;i:iy.Clul)lllr
M.?.anunta:nä rtir. Polyan.VKy käy
Ottawaii kniipungiritalolla,; neuvot-
'elec cihaualaisvirkailijain kanssa
parlamenttitalolla ja osallistuu ben-
1 aalikuvemööri Roland Michenerin
järjestämään lounastilaisuiiteon Ri-deau
Hallilla ennen Montrealiin
lähtöä.
M.vöhcmmih illalla Quebecin kn-vernööi
i Hugiies Lapointe järjes­tää
vierailijalle vastaanottotilaisuu­den
Ch-;teau Champlainiin, mitä t i ­laisuutta
seuraa Montrealin kau­pungin
ja Quebecin maakuntahal-
.'ituk.?en yhteisesti järjestämä illal-listilaisuus.
Quebacin päämipisteri
Daniel Johnson vierailee, illallisen
jälkeen mr. Polyanskyn luona
Oueon Elizabeth hotellina.
yarapiil:eenjohtajä Polyaiisky
osallLstuu tiistaina Neuyostoliitöh
päivän, viettoon Expossa. Hän tu­lee
vieriiilemaan Canadan, Ontarion
ja Quebeci'1 paviljongeissa, Ösallisv
tuen myös"'Ne^vostpliiton paviljon­gissa
järjestettävään . vastaanotto­tilaisuuteen"
ja konserttiin Keski­viikkona
hän osallistuu Neuvosto­liiton
kansallispäivän juhlaan Pla­ce
des AriG rakennuksessa.
Juhlayleisö
Vietnamin rauhan
puolesta
Toronto. — Välittömästi toi-veh-ityspiiheensa
jälkeen Canadan rau-l'anl:
ongre.5!;in puheenjohtaja tri
Jamf^s Endicott- esitti .-viime sun-nuntiiiiia
Tarmolassa juhlayleisön
hyväksyttäväksi päätöslauselman,
missä vaaditaan ihmiskuntaa uh­kaavien
yd'iiaseiden romutta^iista,
stikä Victnajhin sodan lopettamista.
Tässä juhlaväen hyväksymässä
päätöshuseimassa sanotaan:
"Tänä elokuun 6 päiyänä 1967
me muistainme. jotta 22 vuotta sit­een
mi^i.^^ilmaa tyrmistytti tieto, et­tä
Hiro?himäan ja Nagasakiin oli
pudctetcU .itomipomniit. ;
Kansojen kaikista pohniätaluista
huolimatta ydinasieistautumiskilpai-lu
kiihtyy vuodesta toiseen. Ihmis-kuntia,
n yllä leijaa tuhöutumismah
dolli.',uus. Me keholtamme, että Ca­nadan
1-alli» us näyttäisi tiotä ydin-
Canadah ja USAn
suht^sta
keskustelutilaisuus
Toronto. — Camp Palermossa oh
sunnuntaina, elokuun. 27 päivänä
kello 2 ip. alkava Canadian Tribune
lehden järjestämä tilaiisuus' minkä
keskusteluaiheena. on Canadah ja
Yhdysvaltain sekä, ranskalaisen ja
englantilaisen Canadan väliset suh­teet.
• ' - ' r • \
Ensinmainitun kysymyksen alus­taa
Canadan kommunistisen puolu­een
kansallinen sihteeri. Wm. Kash-.
tan ja toisen kysymyksen (ranska­laisen
ja englantilaisen Canadan
suhteista) alustaa Quebecin kom-niunistisen
puolueen johtokumian
jäsen .Claire DaSylvä; Erikoisena
juhlapuhujana on neuvostoliittolai­nen
taloustiedemies A. G. Milei-kovski
joka ori kirjoittanut "Cana­da
and the Anglö-American Con-
Camp Palerrao on No.v.'i maan­tien
Tmfaliiarin länsipuolella. Si­säänpääsy
on $1.00. ,
Kruppteernin
viimeinen ontiitaja
onltuoflut
Fried. Kiupp-perhekonsernin vii­meinen
omistaja ja johtaja Alfried
Krupp von Bohlen und Halbach
kuoli sunnuntaina Essenissä 59 vuo­den
ikäJsejiä keuhkosyöpään. Täf-hän
pää'tyy Krupp-dynastian, maa­ilman
suurimman yksityisen yhty-ihan,
historia. Epäonnistuneidtai lii­ketoimien
johdosta Krupp-yhtymä
joutui viime talvena länsisaksalais-ten
suurpankkien valvontaan ja yh­tymästä
mv.odostetaan viimeistään
ensi vuoden loppuun mennessä jul-iinen
csaikeyhtiö. Alf ried Krupp
von Bohlen und Halbach sekä hä­nen
pääa'altuutettuna Berthold
Beitz menettivät jo kevättalvella
kaiken vallan Krupp-yhtymässä,
kun .suurpankkien muodostama
'neuvotJ-antavä johtokunta" otti
lirman johdon käsiinsä. Alfriedin
ainon poika 29-vuotias Amtd Krupp
von Bohlen und Halbach on jo ai­kaisemmin
ihnoittanut luopuvansa
kaikesta pärinnöstään Krupp-kon-serni.
ssj. ja ; vakuuttanut, .ettd^^^h^
halua olla • missään tekeriiiassä l i i -
ketoiriiien kanssa.
Alf ried Krupp von Bofalen und
Halbach (i907-r-67) tuli isänsä
Gustfvin jälkeen vuonna 11943
Krupp-konsomin johtajaksi ja toi­mi
täUä paikalla aina natsi-Saksan
romahtamiseen asti 1945. Hänet
tuomittiin Niirnbergiii sotarilcosoi-keudcs:;!
sctariköksista, mnu orjä-työvoinxan
käytöstä 12 vuodeksi
ranlicuiieen mistä hän istui vajaat
kolme vuotta, Tätä ennen sodaii
päättymisen jälkeen hän ehti olla
kolme vuotta tutldntavankeudiessa.
Länsiliittoutuheet vapauttivat kui­tenkin
Alfiied krupp vön Bobien
und Halbach.
aseidtn poistamiseksi Canadan maa-pei'äitä,
ijnti'.antuisi kaikisita ydinase-
•iittosuhtei.«ta ja ryhtyisi Vaatimaan
sriaailmnnlaajuisesti. ydinaseistuk-ven
kkdtämistä.
Yhdysvaltain sota Vietnamia vas­taan
uhkaa laajentua suuripiirtei-
»eksi yleisjvodäksi. Canadan halli-
.'uksen tulisi vaatia nyt, että Yh-dysvalteln
tulee lopettaa Vietnamin
pömmiiiiksen ja tunnustaa Vietna­min
kansalle oikeuderi itse. pääittää
omista asioistaan, sekä vetää ase­voimansa
pois Vietnäniisia.
—; Hullu kiittää itsensä, mielipuo­li
poikiamBa, mieletön emänteähsä,
epäteto tyttöjänsä. '
Suomal. sananlasku.
P Ä I V Ä N PAKINJV
Icaalla, mutta myös toisinaan
e^täepsi'vuonna voidaan ta9s todeta edistystä tapaihtuneek- hyvin palkiltsevallakin kulttuu-si.
Toivottavaa myös on, että eri kansalaispiiriemme väliset ritoiminnan sairalla.
Viikon lopulla Torontossa vie­raillessamme
"pisti silmään"
erään .«-ikäläisen päivälehden mie­lenkiintoinen
,kuvaus asiastamikä
oli kaikkea muuta muttei mieltä-ylentävä.
'
Siinä kon-öttiin:
Eräs 80vuotias hairien joka on:
asunut yksin muutamien kissojen
ja kyyhk-^-sten kanssa, ei halun­nut
mennä mihinkään hoitokotiin
(nursing home)^. mutta kun ta-
' lononaiflta ja •kasasi hänen muuta­mat
s;irkyneet huonekalunsa nur­mikolle,
talon ulkopuolelle, niin
naisella ei ollut enää valinnan
•-.varaa.-
: Mrs. E.mma Letman pU muuta­man
eläinystävänsä kainssa asunut
98 Portland kadulla^ kunnes po­liisit
löysivät hänet kodittomana
tor^vtai-iltana, Hänen viiokranmak-:
sunsa olivat jälessä ja talon omis-tajalila
6U muita käyttöriiahdolli-suuksia
talolle.
"Siinä ei ole mitään laittomuut­ta'',
sanoi eräs poliisi, "ei aina-tavarojta.
Mi-s. Letman sijpitettiin YlläJainrttu uutistieto tämän
yöksi erääseen hotelliin. Tällä nai- vanhan naisen surkeasta kohta-sel!
a ei ole yhtään elossa olevaa losta palautti mieleen äskettäin
ystäväi; tai sukulaista Torontossa,; lukemcmme erään ranskalaisen
eikä hän osaa juuri lainkaan eng^ filr>sofiriaiseri kirjan," missä edtet-laaiitia..
.tiih väitös, että! ihminen ei ole
Nainen sijoitettiin huoltokotiin, perusolemukseltaan muuttunut
minkä ylläpitäjä puhuu samaa miksikään siitä, mitä se oli sil-kieltä...
Naisien kissat ja kyyh-^^^M^ kun hän oppi kahdella ja-ky.^
ot katosivat kuitenkin siinä lalla kävelemään ja rupesi kehit-kahakassa.
Poliisit ja huoltovir- ::tymään nykyaikaiseksi sivistys-kailijat
eivät voineet sanoa mitä^. kauden-ihmiseksi.
on hiille lapahtunui... ^ Tämän naisfilosofin sslityksen
Sen pituinen se! mukann ihmisiä ei synny "hyvik-
Sdvää' tietenkin on ettei siinä si" eikä "pahoiksi", sillä/niitä mo-ole
mitään "laittomuutta^' jos 80-
vuotias, (>nglanininkieltä taitama­ton
nainen, jolla ei ole yhtään "
ainoata elossaplevaa sukulaista tai
tuttavaa koko miljoonakaupungis­sa,
heitotfiän kimpsuineen kamp-suiueon
kadulle.
• Mutta, ja tässsä se mutta taas
onkin, vähän kaiketi löytyy sel­laisia
henkilöitä jotka pitävät sitä
oikeudenmukaisena ja moraalises­ti
hyväsyttävänäl tekona "lUhim-kaan,
sikäli kuin . on kysymys mäisitä kohtaan" joka saittuu kai-meistd."
ken lisäksi olemaairi "yksi niistä
Poliisit soittivat kuitenkin Suur- pienernmiijtä''. Tämä sittenkin,
Toronton huoltövirastoon, niistä vaikka talon omistaja kävisi joka.
lähcteltiin kuorma-auto hakemaan sunnuTitai kU-kosaa.
lempiä pminaisuulcsia löytyy mieis-tä
kaikista.
Todista.^kseen sen, ettei ihmi­n
e n ole muuttunut perusolemuk-seltaam.
miksikään, tämä naisfilo­sofi
pailauttaa mieleen alkukan­taisen
ihmiselämän missä kaikki
saivat syödäkseen silloin, jos oli
jollakin syötävää ja kaikki näki­vät
nälkfiu, jos ei kerran ruokaa
ollut.
Niis.sä olosuhteissa, hän selit­tää,
el käyty sotia, paitsi joskus
silloin kun oli naisia vähemmän
kuin miehiä. '
Muti a kuUpLnkin vailinneet yh-tels.
ku.»?nalllset olosuhteet, mitkä
heijastavat oman aikansa talou'
dellistä, tokrustä ja sosiaalista ke­hitystasoa,
ovat muokanneet niiei-dät
ama .olosuhteisiin sopiviksi.
Kun tuli mahdolliseksi tuottaa
eriemrnän mitä henkilö välttämät­tä
tai*vitsi elämäänsä, siiloin tuli
"edulliseksi" pitää Orjia Ja kun
taioudellinen kehitys johti siihen,
eittä "vapaa työläinen" on orjaa
hyödyllisempi työnantajille, sii­loin
"vapautettiin" orjat ja jär-jes^^
ettlin yhteiskunnalliset tuo-tantosuht<?
et uudella, nykyaikai­semmalla
tavalla.
Kaikissa näissä kehitysyaiheis-sa
on ollut omat moraalikäsite
teensä. ,,__/• ••• ; " •
Ja nykyajan yhteiskuntamm,e
"virallisem" käsityksenä on, se,
että "mitään laittomuutta ei ta­pahdu"
silloin kun SOrVuotias yk­sinäinen
;7ainen heitetään huone­kaluineen
asunnosta kadulle vala
siksi ettei häneUä ole riittävästi
rahaa vuokransa maksamiseksi!
Ilahduttavana puolena tässä! on
kuitenkin se, että moraaliselta
kannalta vi tällaista tekoa kukaan
pidä enää suotavana eikä tolvot-taivana.
Se o n osoitus siitä, että
jotakin parempaa on sittenkin
tulossa nyt vallitsevan "ei mitään'
rikosta" katsantokantaa»!; .perustu-van
o'osuiiteen tilalle. '
— - Känsäkoura. '