Vapaus, January 8, 1966

              Sivu 2 Lauantaina, tatnmik. 8 p. — Saturday, Jaii. 8, 1966
I
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B Ö R O R G A N
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
( L I B E R T Y ) f Establlshed Nov. 6, 1917
E D I T O R : W . E K L U N D MANAGER: E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I ^ U 674-4264
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thurs^ys and Saturdays by Vapaus
PublishUÖg Co. Limited, 100-102 E lm St. We5t, Sudbury. Ontario. Canada.
Mailing Address: Box 69
Adyertlslng rates upon application, translation free of charge.
Authorized as second class mäll by ttie Post Office Department, OttAwa,
and fior payment of postage in oasb.
}.M>*mbt'r of,rh( CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. «9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa
3 kk. 2.75
1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25
Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 6.75
Ajankohtaisia ehdotuksia^
Canadan talousneuvoston viime tiistaina julkaisemassa
toisessa vuotuisessa raportissa ori mielestämme joitakin h y ­vin
ajankohtaisia ja samalla tärkeitä ehdotuksia, joiden täy­täntöönpanoa
olisi kaikin mahdollisin keinoin joudutettava.
Toisin kuin raha-asiain ministeri Mitchell Sharp, joka
Canadian Clubin tilaisuudessa Torontossa puhui tammikuun
3 päivänä "inflataiovaarasta" ja ilmaisi mielipiteen, että on
tarpeellistä"rajoiltaa talouselämän nousua", jotta ei muka
ylitetä sen fyysiilisiä' mahdollisuuksia, Canadan talousneu­vosto
korostaa erikoisesti "alati nousevaa tuotannoUisuutta",
mikä o n yksi perusehto "jatkuvalle talouskasvulle".
Pitäen Canadan talouden jatkuvaa kasvua sekä suota­vana
että tarpeellisena, Canadan talousneuvosto esittää ko­konaisen
sarjan ehdotuksia jatkuvan talouskasvun tehostami­seksi
ja edistämiseksi.
Kaikkein mielenkiintoisimpia näistä ehdotuksista ovat
varmaan työläisten ammattitaidon edistämistä sekä nuorison
koulukasvatuksen parantamista koskevat ehdotukset.
Lähtien siltä todellisuuspohjalta, että LänsirBuroopan
"maissa vallitsevan suhteellisen hyvän työllisyystilanteen johr
dosta Canadan on vaikea saada riittävästi ammattitaitoisia
työläisiä, ja huomioiden toisaalta sen, että Canadan työttö-mien
armeijassa on tuhansia sellaisia työläisiä, jotka voivat
täyttää ammattimiesten paikkoja, jos heille annetaan siinä
taiTpeellista opastusta, talousneuvosto kiinnittää erikoishuo-miota
ammattitaidon opettamiseen työttöminä oleville ai­kuisille
canadalaisille.
Samassa j-^hteydessä neuvosto ilmaisee "epäilynsä" halli­tuksen
ohjelmasta, jonka mukaan työttömänä oleville työ­läisille
annetaan "lainoja" siinä tapauksessa, jos he muutta­vat
työnhakutarkoituksessa omalta asuinpaikaltaan muualle,
missä on kysyntää heidän alojensa työläisistä. Meidän mie­lestämme
talousneuvosto iskee suoraan naulan kantaan.il-mäistessan
epäiiyn siitä, että tällaiset "muuttolainat" autta­vat
tilannetta, sillä työläisillä ei ole kerta kaikkiaan mahdol­lisuutta
velkaantua työnhakumielessä suoritettavista perheit­t
e n muutosta ehkä, maan äärestä toiseen. Mikäli työvoima­pulan
lieventämiseksi on tarpeellista siirtää työvoimaa yh­deltä
paikkakunnalta toiselle ja mikäli se auttaa työttömiä
työläisiä pääsemään tuotannon palvelukseen, sellaiset muut--
tokustannukset olisi maksettava valtion kassasta, kuten Car
nadan talousneuvosto antaa nyt ymmärtää ja kuten Canadan
työväenliike kokonaisuudessaan on vaatinut.'
K O U L U O P E T U S TÄRKEÄ TALOUSELÄMÄLLE '
Erikoisen mielenkiintoinen ja samalla ajankohtainen on
myös Canadan talousneuvoston ehdotus canadalaisnuorten
koulumahdollisuuksien parantamiseksi nimenomaan maamme
talouskasvun tehostamistarkoituksessa.
Vastoin joidenkin oppilaitostemme "snob"- eli keikari^
karstaa, että yliopistojen oppilasmäärää on muka rajoitettava
siksi, että oppineiston "laatu" voidaan pitää "korkealla", C a ­nadan
talousneuvosto suosittele korkeakoulu- ja yliopisto-kasvatuksen
nopeata laajentamista antaen kannatuksensa
esimerkiksi Vapauden monesti aikaisemmin esittämälle aja­tukselle,
että yliopistojen korkeat lukukausimaksut olisi ko-l
o H i a a n poistettava niin^ että nuorilla tytöillä ja pojilla o n
tilaisuus opintojensa jatkamiseen vaikka eivät olekaan sjm-tyneet
hopealusikka suussa.
Ehdottaen "opetustoiminnan edistämistä kaikilla tasoil­la",
sekä "tärkeintä asemaa" opetustarkoitukseen annetta­vien
määrärahojen myöntämiselle, Canadan talousneuvosto
yhdistää opetuslaitoksemme jälkeenjääneisyyden kansallisen
talouskasvumme hitauteen — ja osoittaa päinvastoin,, että
opetusjärjestelmämme parantamisen avulla voidaan tehok­kaimmin
edistää kansallista talouskasvua.
Tässä yhteydessä on syytä pysähtyä miettimään Talous­neuvoston
tilastotietoja, mihin ylläesitetty katsantokanta pe­rustuu.
Mainitussa asiakirjassa osoitetaan, että ainoastaan
kansakouluopetuksen saaneiden Canadan miespuolisten työ­läisten
keskinkertainen vuosiansio (1960) oli $3,526, mutta
korkeakoulun (High School) läpikäyneiden miespuolisten
canadalaisten keskinkertainen ansio oli $5,493 ja yliopiston lä­päisseiden
vuosiansio oli $9,188. Opetuksen puute riistää rfis
työläisiltä ansiomahdollisuudet koko eliniäksi . . .
Mutta tämä on vain asian yksi puoli. Verraten Canadan
ja Yhdysvaltain k.o. tilastoja toisiinsa, Canadan talousneu­vosto
osoittaa, että koko maa J a kansa joutuu kärsimään sii­tä,
kun ei myönnetä riittävästi varoja opetustyön hyväksi.
Mainitun asiakirjan, mukaan, oli Yhdysvaltain "(v. 1960)
koko miespuolisesta työvoimamäärästä 45 prosenttia sellai­sia,
jotka olivat, sanaeet ainakin 4 vuotta korkeakoulukasva-tusta
(ja jotka ansaitsivat 1%—21/2 kertaa enemmän kuin ne
amerikkalaiset, joilla on vain kansakoulukasvatus). Cana­dassa
(v. 1961) oli vastaavanlaisen koulusivistyksen ja tulo­rajan
omaavien miespuolisten työläisten määrä vain 24 pro­senttia
koko työvoimamäärästä. Yhdysvalloissa on 11.1 pro­senttia
koko miespuolisesta työvoimamäärästä yiiopistötqdis-tuksen
omaavia, mutta Canadassa vain 5.6 prosenttia.
Tilannetta pahentaa vielä se, että koulutusmahdollisuu­det
lisääntyvät paljon nopeammin Yhdysvalloissa kuin täällä
Canadassa. Esimerkkinä tästä niainitaan se^e^^^ ikä­luokkiin
kuullivista yhdysvaltalaisista työläisistä on nyt 14.7
prosenttia yliopistosivistyksen saaneita verrattuna siihen, et­tä
koko työ voima määräistä on 11.1 prosenttia yliopistosivis­tyksen
saaneita. Canadassa ovat vastaavat luvut 6 ja 5.6 pro­senttia
Olien yliopistokasy at uksen saaneiden kasyu äihoas-
^taan .4 prosenttia! ';\•
kukaan ei liioin vgi epäillä sitä, etteikö Yhdysvaltain
, tyjötätekevieh korkeamprkouiusivistysölie vaikuttanut myÖri-
Kappale Kuuban vallanikmhoufcsen higjtoriaa
Kuuban kansa vietti tammikuun
alkupäivinä vapaustaistelunsa
ratkaisevan voiton seitsenvnotis-muistoa.
Tämän taistelun histo­riaan
on pieni ja heiUokuntoi-nen,
noin 50 bruttoseUsteritonnin
alus GHANMA piirtänyt lähte­mättömästi
nime.psä. Granmalta
nousivat joulukuun 2 pnä mai­liin
ne 82 maanpäMsa ollutta kuu­balaista
isäninaanystäviä, jotka
sittemmin esittivät suurta osaa
maansa vapauttamisessa Batistan
.fasistisesta hirmuvallasta. Tähän
puuhan vallankumouksen kärki­joukkoon
liiuuluivat Fidel Cas^
tron ohella muiden .muassa Raul
o .
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
T(rivo Taipale, Beaver Lake, Ont..
täyttää tiistaina, tammikuun 11 pnä.
67 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttuvain
onnentoivotuksiin.
Maailman tuniilta
Y L I 20 V U O D EN
V U O K B A L A S KU
Malmö.— Etelä-Ruotsin itäranni
kolia asuva maanvilielijä aikoo tie­dustella
Yhdysvaltain puolustusmi­nisteriltä
mahdollisuuksia saada
Yhdysvalloilta vuokraa amerikka­laisesta
lentokoneesta joka on
maannut hänen maillaan vuodesta
1943.
Kun Boeing tyyppinen kone vuon­na
1943 teki -mahalaskun maanvilje­lijä
Torsten Dahlkvistin pellolle
polttoaineen loppumisen vuoksi, so­pivat'Ruotsin
ilmavoimat ja Yhdys­valtain
hallitus vajan rakentamises­ta
lentokoneen päälle. Tihipäiseksi
tarkoitettu puuvaja vie tilaa 25 ne­liömetriä,
joista Dahlkvist aikoo pe­riä
vuokran.
Vaja on 23 vuodessa osittain ha:
jonnut, eikä lentokoneestakaan ole
enää jäljellä kuin siipi ja joitakin
moottorinosia.
ANOPPI SAI HÄISSÄ L A P S EN
Englantilainen äiti jouduttiin
äskettäin viemään sairaalaan- suo­raan
tyttärensä häistä . synnyttä­mään
lasta, jota hän ei tiennyt odot­tavansa.'
.
41-vuotias Linda Coates sai kes­ken
hääjuhlia pahoinvintikohtauk-sen.
Paikalle kutsuttiin lääkäri, joka
lyhyen tarkastuksen jälkeen ilmoit­ti,
että rouva Coates voi minä het­kenä
hyvänsä synnyttää lapsen.
Hoiva tessaan yllätysjoululah-jaansa,
melkein 3,5 kilon painoista
tyttöä, rouva Coates sanoi: " E n ol­lenkaan
tiennyt, että olen raskaa­n
a . '
• • . , » • . ••
KEHNOJA MIEHIÄ
Muuan nevvyorkilainen avioliittoncu-voja
väittää, että lääkärit, lehtimie­het
ja taksinkuljettajat ovat melkoi­sen
huonoa aviomiesainesta. He ovat
kuulemma levottomia, kiivasluontoi-sia,
itsekkäitä ja epäluotettavia. •
KOIRASTA TULI ALKOHOLISTI
Lontoo.— Erään lontoolaisen nai­sen
omistamasta koirasta on tullut
alkoholisti. Koiran nimi on Patsy,
~^Mrs Mary Shannon, joka on koiran
cimistaja, kertoi ostaneensa koiralleen
pint'in olutta silloin tällöin. Nyt se
on tullut sille n i ^ persoksi, että juok­see
joka päivä Hope and Anchor ni­miseen
kapakkaan jossa joku aina
ostaa sille muutaman pinfin,olutta.
Koira on toisinaan niin päissään, et­tei
se kykene jaloilleen. Se tarvitsee
kaksi aspiriinia krapulaansa. Koiran
omistaja sanoo katuvansa sitä, että
opetti koiran..oluelle — mutta eikö­hän
katumus ole jo liian myöhäistä.
Castro, Camllo Cienfuegos ja Fi­del'Castroon
Meksikossa tutustu­nut
argentiinalainen lääkäri Er­nest
» Guevara» Joka Kuubassa
sai lempinimen "Che".
Granmaa on viime kuukausien
aikana muistettu Kuuban lehdis­tössä
usein ja monella tavalla. Sii­tä
on kirjoitettu sekä runoa että
proosaa, sitä on sanottu "Kuuban
vallankumouksen äidiksi", siitä
on julkaistu kuvia tekstein:
"Täällä syntyi Kuuban vallanku­mous'',
ii Kuuban kommunistinen
puolue on ikuistanut tuon his­toriallisen
laivan nimen antamal­la
sen omalle pää-äänenkannatta-jalleen.
Suuret vallankumouksel­liset
pälvälehdet Hoy ja Rievolu-'
cion 0.1 yhdistetty, ja viime lo­kakuun
4 päivästä alkaen ilmes­tyy
Havannassa niiden asemesta
"Granma".
Retki alkoi Meksikon Tuxpanin
satamasta marraskuun 25 päivänä
1956. Mutta ennen-kuin niin pit­källä
oltiin, oli saatu elää monia
vaiherifckaita, vaivantäyteisiä Ja
jännittäviä, viikkoja maihinnousua
valmistellessa, minkä piti tietenkin
tapahtua salassa niin Meksikon
viranomaisilta kuin Batistan lähet.
tämiltä urkkijoiltakin. Oli hankit­tava
laiva, joka veisi joukon Kuu­ban
rannoille, tarvittiin myös kättä
pidempää. Ja kun u-seimmat ret-i
e l l e mukaan hyväksytyistä oli­vat
sotilaallises.«:a mielessä aivan
nahkapoikia, piti heille jäljestää
edes Jonkinlaista alkeisopetusta
aseiden käytössä, niin hankalaa
kuin-se olikin.
"Tänä vuonna olemme sankaiei-la
tai marttyyreja'; Näin arvioi
'.ilanteen Fidel Castro, jonka tar-mokkaalla.
taitavalla Ja pelotto­malla
johdolla valmistelut suori­tettiin.
Retkelle lähtijöiden tuli tie­tää,
että se oli täynnä vaaroja, i
miehiseen, tapaan: kopauttamalla
kämmenellä olkapäähän.
Kello 1.30 Granma irtosi laitu­rista,
häipyen mustaan yöhön. Oli
alkanut matka "keula voittoa koh­t
i " , kuten muistelmakirjoituksissa
on sanottu. Mahdollisimman täy­dellinen
hiljaisuus ja ehdoton pi­mennys
öliyat matkan alkuvai­heessa
välttämättömiä,'' sillä viran­omaiset
olivat kieltäneet kaikenlai­sen
laivaliikenteen kovan pohjois­myrskyn
vuoksi. Vasta avomerelle
päästyä oli lupa" ottaa ilo i r t i elä­mästä,
ja se aloitettiin laulamalla
reippaasti Kuuban kansallishymni
ja heti sen jälkeen Heinäkuun 26.
päivän hymni, joka oli sepitetty
vuonna 1953 Moncadon kasarmeil-,
Ia tehdyn kapinayrityksen- muis­toksi.
Iloisuus muuttui kuitenkin
useimpien kohdalta ennen pitkää
ankaraksi merikipeydeksi, myrskyn
paiskellessa armottomasti heiveröis­tä
laivaa. Sama kurja sää, joka
matkalle lähdettäessä ja sen alku­vaiheessa
oli ollut vain eduksi suo-jelessaan
Oranmaa ja sen mat-
.kustajia kiusalliselta huomiolta, t o i
nyt mukanaan jos jonkinlaisia vas­toinkäymisiä.
Eräässä vaiheessa
joutuivat laivan pumput epäkun-.
toon Ja vesi ruumassa nousi uh­kaavasti.
Miesten oli pitkän aikaa
ponnisteltava kaikki voimansa
ajaessaan ämpäreillä pois vettä
estääk.seen laivaa hukkumasta. Ja
kaikista vastoinkäymisistä huoli-:
matta Granma haikoi määrätietoi­sesti
ensin Meksikon lahden ja
sitten Karibian meren aaltoja,
suuntana kotisaari, jonka kaakkois­rannikolla,
lähellä Sierra Maestran
vuoristoa; oli määrä nousta mai­hin.
Kuuban vesiä lähestyttäessä oli
jälleen taipeen mitä suurin va­rovaisuus
ja valppaus. Pur-jchtin-.
inen ei voinut kaiken aikaa
Fidd Castro:
.. . . . . . , „• olla suoraviivaista etenemistä. Epä-mutta
myös voiton mahdolhsuudel ^ i , , ^ ; ^ , , ^ kohtaamisten välttämi-olivat
reahsc . i .del Castron la-, nakutettava jyrkästi-h.
mpana_ apulaisena Ussavaihee^^^ suuntaa. Tämä yhdessä aikai-
, sempien vastoinkäymisten kanssa
: aiheutti sen. että Granma oli kaksi
1 päivää jäljessä aikataulustaan, kun
80 toimi Juan Manuel, joka
osoitti : verratonta joustavuutta
aseiden hankinna.ssa. Hän omisti
vain yhden puvun, mutta lainail­len
niitä milloin yhdeltä milloin
toiselta hän saattoi esiintyä ^ 'ar-von-
sa mukaisesti" suurena liike­miehenä
ja urheilun mesenaattina.
Valloitettuaan ystävättärekseen rik­kaan
meksikolaiserp asekauppiaan
tyttären hän solmi tämän myötä­vaikutuksella
• "appiukon'- kanssa
asekauppoja varsin cdullisiira eh­doilla.
Aivan lähtöpäivän edellä sattui
onnettomuus, joka uhkasi pilata
kaiken. Suurin ponnistuksin' Ja uh-
Kuuba vi«^*W •fiwnn«lt«aif|i^ff tilli-den
i^nityiuä Mittonyuotlspäivää.
Siten on paikallaan julkaista kat-
' kelma siitä puheesta, < jonka pää-miiilsteri
Fidel Castro piti kansal-lispSiyiJHfalassa
tasan vuosi sit­ten.
Piihie oli, tuohoin tavanomai­sen
perusteellinen ja monia kysy­myksiä
j^vvava i a siinä tarfcas-teltlis
myiis erittäin nUeleiikliii-toisella
ja suorasukaiMUai t^^^
byrokratiaa ja taistelua sitä yas-
•••.taan.' ;••
Nyt pn vielä eräs käytännön ky­symys
: mikä oh sellainen ejpäkohtä,*
joka meidän on vielä korjattava? Te
sanotte: byrbkratia.^Emme. eniem-pää
voisi 'olla Istnssanne yhtä mifih
Afutta miten siihen pitäisi suh­tautua?
Erottamalla työntekijät ja
luomalla työttömyyttä? E i , se ei
ole oikea tapa. Se ei piisi myös­kään
oikeudenmukaista: Jos Joku
olisi erotettava, niin meidän tulisi
aloittaa itsestämme — me olemme
luoneet byrokratian. Ollaksemme
täsmällisiä ; me olemme perineet
byrokratiaa menneisyydeltä, mut­ta
eräissä tapauksissa olemme aut­taneet
sen lisäämistä ja toisiissa
emme ole riittävän; tehokkaasti
taistelleet sitä väistään.
Tarkoittaakö tämä, että meidän
tulisi suhtautua ylenkatseellisesti
toimistotyöhön? Ei lainkaan/
On öieinassa tietynlaista hallin­nollista
työtä, joka on tarpeel­lista;
meidän ei tule sotkea haL
lintoa j a byrokratiaa keskenään.
Byrokratia on ennen kaikkea ajat­telutapa,
että maailma tehdään
toimistopöydän ääressä. Täydelli­nen
pikkuporvarillinen ihanne on
sellaiseksi kuvaksi muokattu maail­ma,
jossa pikkuporvari istuu toimis­tossaan
— vapaana kaikesta prole-taarisuudesta.
Ja toiseksi se on
tiettyjen hallinnollisten tehtävien
ylikunnioittamista, Joka usein on
seurausta tästä ajattelusta.-
Näiden kuuden viioden aikana
olemme nähneet .melkein kaikkea! j
Mutta kokemus voi olla ai- [
vokasta, kuten pleh ennen sano­nut.
Esimerkiksi siipikarjan tuo­tannon
ongelmaa ei ratkaissut
marraskuun 30 pnä. oltaessa Kuu- "consolidado' (valtion yritys tai
ban cleläpuolella Suuren Caimanin f järjestö) vaan "combinado", mikä
saaren kohdalla, kuultiin radiosta,
että Santiago de Cuban tärkeässä
.satamakaupunsissa: Kuuban kaak­koisrannikolla
oli puhjennut aseelli-neri
kansannousu. Sittemmin selvi­si,
että kapinan alkamisen ajankoh­taa
määi-ättäessä öli pidetty sil­mällä
Granmanmlesten maihinnou­sua,
josta Fidel Castro oli Säiitia-jjo-
sa oleville- puoluelaisilleen i l ­moittanut,
•Tarkoituksena oli fasis­tisten
viranomaisten huomion joh-lauksin
koottu tärkein asevarasto, taminen pois maihinnoususta. Tar-johon
kuului parisenkymmentä ko-! köitus saavuteltiinkih.: mutta Gran-rffepistoolia
ja "pikakivääriä, joutui
meksikolaisen'poliisin käsiin Se oli
paukku, joka pani monen ajattele­maan,
että koko suunnitelma oli
mennyt myttyyn Fidel Castro ar­vioi
tilanteen toisin. Asevaraston
"kärähtämisen" aiheuttama riemu
oli tuudittanut Meksikon viran­omaiset
ja Batistan urkkijat sellai­seen
uskoon, että kuubalaisten
maanpakolaisten salahankkeille o l i
annettu musertava isku. Urkkijain
valppaus oli hetkeksi herpaantunut,
ja tätä seikkaa oli käytettävä hy­väksi,
oli. lähdettävä matkaan,
vaikka heikosti aseistettunakin.
Ja niinpä sitten määrähetkellä.
marrask. 24 päivän muututtua pimcj
äksi illaksi, alkoi Tuxpanin sataman
läheisyyteen saapua lähtijöitä eri
puolilta Meksikoa. Laiturin vieressä
sei.soi Grannia sammutetuin valoin.
Siihen lastattiin takayarikplta säi­lyneet
aseeti ammukset ja ; varus­teet.
Toimitusta johti itse Fidel
Castro. Hän otti jokaisen tulijan
vastaan, tervehtien tätä vanhaan
man viivästymisen vuoksi vain osit­tain.
Maihinnousupaikaksi oli valittu
Las Cqlorados- niminen liejuinen
rantakaista lähellä kaikilla kartoil­la
selvästi -erottuvan niemen. Cabo
Cruzin. kärkeä- Myöhään jouluk. 1
päivän iltana kun oltiin lähesty­mässä
rantaa Ja valmistautumassa
maihinnousuun, tapahtui Jälleen
onnettomuus, Joka tiesi Uutta vaa-.
rallista viivytystä. Cabo cruzin ma­jakan
valoja tähyämään noussut
Granman kapteeni Roque putosi
katkenneen maston mukana mereen
Ja paljon mitä kalleinta aikaa kului,
ennen kilin hänet oli saatu ongituk­si
Jälleen kannelle korkeana käy­neestä
aallokosta: Jouluk. 2. pn aa­mu
alkoi jo sarastaa, kun Granma
tarttui liejuun lähellä tiheää
mangrpve-iiensaikkoa kasvavaa ran­taviivaa.
Maihinnousu öli suori­tettava
kahlaamalla, veden nous­tessa
miesten rintaan asti. .Vieläkin
hankalaniitiaksi muodostui matkan­teko
vesiperäisessä ja liejuisessa
on aivan eri asia. "Combinado' yh­distää
kananruokatehtaiden ja sii­pikarjan
ruokintakeskusten-työn ja
myös kokoaa ja jakaa munat ilman
välikäsiä.
Toisin' sanoen se ottaa munat
suoraan tiloilta kauppoihin käyt­tämättä
valtion välikäsiä, joka nn
samaa kuin sanoa, että ei ole ole­massa
parasiittimaisia valtion väli-manjjrove-
tiheikössä. Kun siitä
vihdoin pä'ästiin ulos, läpimärkinä
ja kuraisina, lopen uupundna ja
nälkiintyneinä, : saatiin havaita,
että Granma oli Joutunut viholli­sen
tykkitulen ja ilmapommituk­sen
kohteeksi. Mutta siinä e| ollut
enää yhtään matkustajaa. Granma-tuhoutui
täytettyään kunniaila tär­keän
historiallisen tehtävänsä. ;
Merkittävä vaihe Kuuban kansan
vapauslaitelun historiassa oli
päättynyt, uusi alkoi välittömästi.
Tuskin oHyat gränmalaiset saaneet
hieman levähtää kotimaan kama­ralla
tavattoman rasittavan mat­kansa
jälkeen, puhdistaa liejuisia
vaatteitaan Ja syödä vieraanvarai­sessa
talonppikaistuvassa, kun kävi
selväksi, että heidän oli viipymättä
iyalmistauduttavä ottamaan vastaan
tulikasteensa, lyömään napit yh­teen
batistalaisten kanssa, aloitta­maan
taistelutoiminnan, jonka kes­täessä
heidän ympärilleen muodos­tui
vähitellen, voimistui ja karais­tui
Kuuban voitokas Kapinallisar-meija,
Ejercito Rebelde.
— - Tuure Lehen.
tysmiehiä. Koska päcasiitit voivat
elää myös sosialismissa, niin myös
parasiittimaiset ja sen tuottamat­tomat
järjestöt voivat elää sosia­lismissa.
"Combinado" on merkin­nyt
henkilökunnan ja työn'sutn*ta
vähenemistä. -• '
Olin unohtaa f" mainita, että
kaikki siipikarjakeskukset, hatito-mot
Ja laitokset, jotka tekiyät
suunnitelmanmahdolliseksi, ostet-
: Uin osaksi niillä korvausrahoilla^
I jotka maksettiin Playa Gironin
palkkasotureista (maihinnousuyti-
-tys huhtikuussa 1961). Kun siiis
keitätte tai paistatte munan, niin
muistakaa, että myös imperialistit
vastahakoisesti antoivat panoksen­sa
tähän suunnitelmaan.
He ovat saattaneet ryöstää meil­tä
10 miljoonaa dollaria korvaus,
rah ya, mutta saamme kanoista
paljon tätä enemmän.
On aivan totta, että siikikar-jan
hoidon alalle perustettu "com­binado"
on tuottanut mainioi­ta
tuloksia, mutta se e i miten­kään
merkitse että meidän nyt
automaattisesti . tulisi .perustaa
"combinado' kaikille muille tuo­tannon
haaroille. Eräs meidän
vioistamme on ollut dialektisen
ajattelun puute, joka usein on
houkutellut monia meistä teke­mään
kaiken saman kaavan mu­kaan.
Se olisi samaa kuin yrittäi­simme
saada kaikki naiset — p i t :
kät ja lyhyet, lihavat ja laihat —
pitämään samanlaista pukua; se
olisi kauheaa. Ja naiset esittäisivät
varmasti vastalauseensa ja heillä
olisi siihen kaikki syyt.
Mutta onnettomat yritykset ovat
kykenemättömiä- esittämään^^vasta-lauseensa.
Meidät on joskus jopa
tunnettu "nuppineula consolidadon"
muodostajina "Ecopinsin" (yhdisty­neet
nuppineulayhtymät) suuren
tittelin mukaan, jota satiirinen
lehti "Palanle y Palante" on eh­dottanut.
-Meillä on mania penistaa
ylenpalttisesti pystykkäisjärjestöjä,
jotka menevät pituudeltaan ja le­veydeltään
koko maan halki, k u n
kuitenkin monessa tapausessa tä­mä
ei ole lainkaan suhteessa
asianomaisen teollisuuden täi tie­tyn
tuotannonhaaran kehitykseen..
On ilmeistä, että monet meidän
valtion järjestöistämme on muo­kattava
uudelleen ja on luotava so­veliaammat
perustat; Syy näihin
epäonnistuneisiin peinistoihin on
osaksi byrokratiassa, mutta mer­kittävää
osaa esittävät myps pikku­porvarillinen
mentaliteetti, jota yhä
esiintyy proletaarisessa vallanku­mouksessa,
sekä vastuun puute, jo­ta
monet ihmiset ovat osoittaneet
rahakysymyksissä.
Milloin tahansa näen viran­omaisen
osoittavan vastuun puu­tetta
raha-asioissa, alan ajatel­la,
että joko hän ei ole milloinkaan
elämässa.un ansainnut pesoakaan
tai hän pn unohtanut sen. Tämän­kaltaisille
ihmisille, jotka eivät mil­loinkaan
kysy minkään kuluja t a i
harkitse, mitä heidän luomansa
uusi työpaikka maksaa, jotka eivät
sure pannessaan muutaman lisäpe-son
jonkin työntekijän taskuuni l i ­säten
samalla työläisten taakkaa,
heidät olisi parasta lähettää aina­k
i n kolmeksi kuukaudeksi Zebu-lehmien
meijeritaiolle. Kun heidän
ori noustava ylös kello kolmelta tai
neljältä aamulla lypsämään eläin­tä,
jota Ön hyvin hankala käsitel­lä,
niin he saattaisivat oppia ar­vioimaan,
miten paljon tarvitaan
ponnisteluja maidon tuottamiseen
yhdenkin peson arvosta j a siksi
he ehkä oppisivat ajattelemaan
kahdesti ennen kuin antavat rahat
käsistään.
Tuotannon on kuljettava peso­jen
edellä; eräänä päivänä jonot
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
teisesti Yhdysvaltain talouselämän
kasvuun ja toisaalta on korkeamman
koulukasvatuksen jäljellejääneisyys
hidastuttanut Canadan talouskasvua.
Heikoin puoli Canadan talousneuvos^,
lon raportin opetuskysymyksiä koske-vis.
sa ehdotuksissa on_se, ettei siinä
kiinnitetä lainkaan huomioa koulujärr^
Jestelmämme rahoittamiskysymykseen
mikä jää siis parlamentin ja muiden
hallituselinten puntaroitavaksi ja ratr
kaistavaksi. Maamme pcru.stuslain
'BNA)uTiukaan opetusasiat ovat "maa^
kunnallisia" kysymyksiä. Mutta. maa­kunnilla
ei ole riittävästi tuloja siihen,
että opetuslaitosta voitaisiin laajentaa
ja tehostaa niinnopeasti: kuin on tar­peellista.
Opetustyöstä puhuttaessa on
siis välttämätöntä, että saadaan liit­tovaltiolta
enemmän varoja tähän tar­koitukseen
niin, että voidaan kunnal­lisesti
huojentaa veronmaksajien taak­kaa
koulukasvatuksen tiimoijta ja sa­malla
saada maakuntahallituksen ta­loudellisesti
siihen asemaan, että ne
voivat rakentaa Joukkonjiitassa uusia
korkeakouluja ja yliopistoja sekä kas­vattaa
niissä tarvittavia opettajia,
professoreita jne.
Todella mielenkiintoisia asioita!
Me olemme paljon kuulleet pu­huttavan
Län.si-Saksan "talousih­meestä''.
V
Mutta koskaan aikaisemmin ei
meille ole annettu niin paljoa vih­jeitä
niistä vaaroista, mitkä uh­kaavat
nyt-tätä "talousihmettä".
Näyttää siis sillä, että Ludwig
Erhardin johjlplla Ja ennenkaik­kea
Yhdysvaltain dollari- ja^soti-lasmahdin
siunauksesta saavute­tulla
länsi-iaksalaisella " t a l o u s i h ­meelläkin"
oh rajansa. L
Niinpä itse "ihmeitten" tekijä,
eli entinen talousministeri Ja ny­kyinen
kan.slcri mr. _Erhard va-l
o i t t i uudenvuoden puheessa "ala-\
maisiaaii" ettii paha heidät perii,
elleivt; luola enempää tai tyydy
kulutuksensa rajoittamiseen, mit- :
kä tähtäävät loppukädessä yhteen
i j a samaan, eli siihen, että työtä­tekevien
pitäisi tyytyä pienem­pään
osaan kansajlistulpista.
Ja niiksi? Siksi hän sanoo, kun
inflaatio kurkistelee nurkan ta­kana
ja uhkaa hävitystyöllään
,^ maata."'';
Mutta parlamentin talouskysy­mysten
"viisi viisasta miestä" on
myös puhunut ja .selittänyt, että
juuri Erhardin hallitus on vika­pää
siihen, että "talou-sihme" al­kaa
rakoilla, että suhteellisen no­pea
talouskasvu voi kääntyä alas­päin
lui-sumiseksi.
Tämä bn kuvan yksi puoli.
Mutta konstit ovat monet sanoir
se entinen emäntä.; '
; Sotaseikkailut voidaan ciikä
saada Saksan talousihmeen avuk­si.
Ja Länsi-Saksan miiilarislit
ovat ilmeisesti valmiina Vaikka
minkälaisiin seikkailuihin silloin
jos vain saavat jotenkin paine­tuksi
sormen!>a ydinaseiden lau-kaisuiiappulalle.
Se ori tietenkin vaarallista hom­maa,
mutta toisaalta siten saadaan;
hetkellisesti ainakin keinotekoista
elvytystä talouselämällekinT ^ •
Niinpä emme hämmästynyt
lainkaan saadcssannme New York
Tinies Servicen uuti.sesta lukea
viime tiistaina, että vaikka Länsi-
Saksan hallifus ei suunnittelekaan
vielä varsinaisten sotajoukkojen
lähettämistä jenkkien tueksi Viel
namiin; niin "Etelä-Vietnamin ei-
.sotilaallinen avun laajentamista
harkitaan vakavasti hallituspiireis-
;sä".'':
Tässä yhteydessä länsi-saksalai-set
muistavat kuitenkin, että kun
pirulle annetaan pikkusprmi, niin
se vie lopulta koko käd(^n.
"Vähitelleri" alkoi Yhdysvaltain­k
i n sekaantuminen Vietnamin asi­oihin.
Ensin sinne lähetettiin Y h ­dysvalloista
"neuvonantajia". Sit-
J e r i lisättiin näiden sotilaallisten
neuvonantajien määrä. Pian. i l ­moitettiin
kuitenkin,; että nämä
"neuvdriäntajat" saavat ampuv
"itsepuolustukseksi". Sitä seurasi
tiedonanto, että "turvallisuussyis­tä"
neuvonantajille pn annettu oi-
_kenr;i'etsiä Ja tuhota" vihollisia.
Sitten luovuttiin kaikesta tekppy-
. hyyksistä Ja sanottiin avoiniesti,
että Washington on päättänyt lä­hettää
Vietnamiin niin Ja näin
paljon sotilaita, että Yhdysval­tain
ilmavoimat aloittavat myös
Pohjois-Vietnamiri pommituksen
Jne..;;
Tällaisten kokemusten perus-s
teellä länsi-saksalaisille annetta­neen
anteeksi, vaikka he epäile­vätkin,
että Bonniri nyt puhuman
"ei-sotilaalliscn' avustuksen taka­na
piilisi muitakin suunnitelmia.
; Niinpä Länsi-Saksan - johtava
lehti — porvarillinen sellainen,
se pantakoon merkille-— Die Welt
tiedoitti Johtavassa etusivun ar­tikkelissaan,
että NATO-liiton ko-
/koukseen Pariisissa osallistunut
USAn suurlähettiläs Harlan Cleve­land
oli pyytänyt mainitun liiton
jäsenmailta, siis myös Länsi-Sak-
.salta apua Vie'"amin sotaan. DIc
Welt kertoo mr. Clevelandin sa­noneen:
"Yhdysvallat tervehtii liittolais-tensa
kaikkea avunantoa Etelä-
Vietnamin puolustamiseksi. Tä­män
avustuksen muodot, olkoot ne
sitten sotilaita tai kuljetusyksikkö­jä,
pioneerijoukkoja rakennustöi--
den suorittamista varten, tai lää­kintäryhmiä
Etelä-vietnamilaisten
avustamiseksi, se riippuu luonnol­lisesti
asianomaisista hallituksis­ta."
- \ • . • • . • v ; ; _ i ^ - ^ '— .
Länsi-Saksan lehdistö on myös
kiinnittänyt huomiota siihen, että
Erhardin hallitus on jo lähettä­nyt
; "humanitaarista avustusta
-Etelä-Vietnamiin^, seuraavasti:
$21,250,000 arvosta pääoma-apua
ja $1,970,000 arvosta teknillisiä
apua. • •
On se muuten kumma juttu kun
Washingtonin suurieleisen -rau-hanhyökkäyksen"
aikana USA:n
läheisin nykyliittplaineri, Länsi-
Saksan hallitus ahKeroitsee eri­koisesti
Vietnamin likaiseen so­taan
yhtymiseen tähtäävien kysy­mysten
kimpussa?
Jokatapauksessa näyttää siltä,
että vaikka Länsi-Saksan "talous­ihme"
saattaa pain lyödä muuta­mia
iskuja takapakkia, sikäläiset
riiilitaristit näkevät • ' itifkkaalla
./'•ii I
päivälläkin unta uusien sotäseikt
kailujen autuaaksi tekevästä " i h ­mevoimasta".
— Känsäkoura.
,;;y:..:|h,,.
s;; pii ''!:Ai;^^;i;'v^i;';[i;;.^;i!';;';i'ji^^^
:||ijg||||i||^