Vapaus, April 11, 1959

              Sivu 2.
fc PA U S
(UBEBTY)! i;^-|Independent »Labor
^ Organ ^of ^Finnish Canadlans. -Es- \
tabllshed Nov.,6. 1917. Authorized
83 second. class mail by the Post •/
Office Department. Ottawa, Pub-iish^
thriqe - weekly: Tuesdays.K
:'Ihui^ays and: Saturdajrs by Vapaus';
Publishing Company Xtd;; at 100-1025
Elm St. W. Sudbury, Ont. Canada.-
Telephones: vBus,; Of f ice OS; 4-4264; i
EditorlBl Office OS. 4-4265 Manager
E. Suksi.'Editor.-yy. Eklund MaUing'
address.-.Box .69,; Sudbvryi^jOntario.;
Advertlsing, rates; upon'!<application.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: ^ 1 vk. 800 6 kk 4.25
•• '• 3 50'
Yhdysvalloissa; 1 vk 900 6 kkMSO
Suomessa: 1 vk 950 6 kk 5.2ä'
Adeiiauer ^'potkaistu yläkertaan"
' Kun tavallinen työläinen tai toimenhaltija syystä tai toi­sesta
tulee "tarpeettomaksi", hänet erotetaan tehtävästaaän
ja heitetään työttömien armeijaan. v
Mutta isoisten kohdalta on asia hieman toinen. Erotta-*
inisen jamlosheiton asemesta heille varataan tavallisesti joku
leppoisa ylempi virka — toimesta erotettaessa heidät "pot­ilaistaan
yläkertaan" sanan varsinaisessa_merkityksessä.
— V Kuluvan viikon yjksi kaikkein huomatuin kansainvälinen
pohittinen tapaus olikin epäilemättä se kun Länsi-Saksan-
"rautainen" amerikkalaisjohtaja, liittokansleri Adenauer
"suostui puolueensa (kristillisdemokraattisen puolueen) esi­tykseen,
että han ryhtyy presidenttiehdokkaaksi", kuten uu-tistiedoissa
viattomasti kerrottiin. Pitäen mielessä, että pre­sidentin
virka Lansi-Saksassa on vain '^kunniapaikka", tama
uutinen tarkoittaa selvästi sita, etta "kristillisdemokraattinen
puolue" on päättänyt "potkia yläkertaan" johtajansa, joka on
syystä tai toisesta tullut käyttökelvottomaksi. Ken tata tul-kiiitaa
epäilee, hänen sietaa palauttaa mieleensä, etta viela
muutama viikko sitten puhuttiin ilman muuta selvänä asiana,
että tri Adenauer ryhtyy v. 1961 pidettävissä vaaleissa nel­jännen
kerran puolueensa kansleriehdokkaaksi.
- Mistä johtuu tama yhtäkkinen "mielenmuutos", mika
son aiheuttanut mm suurta kohua kaikissa kapitalistisissa
'maissa, se on vaikeammin todettavissa. Ilmeistä kuitenkin on,
etta kansleri Adenauerin "jyrkällä" asenteella on siina tär­keä
osuus.
; Kuten tiedetaan, nyt kaynnissaolevan idan ja lännen vä­lisessä
keskustelussa on kansleri Adenauer ollut kaikkein
•jyrkemmin kielteisellä kannalla neuvotteluratkaisuja vas-
.taan. Samalla kun esimerkiksi Britannian pääministeri Mac-miUanin
kerrotaan kannattavan seka ulkoministerien etta
korkeimman portaan neuvotteluja "jos" ulkoministerikonfe-
•renssissa saadaan joitakm tuloksia, tn Adenauer on vastus^-
'tanut kaikkia neuvotteluja Saksan ongelmasta Neuvostoliiton
kanssa. Adenauer on vastustanut vallitsevien tosiasiain tun­nustamista
siita, elta nyt on olemassa kaksi Sak.saa. ?osia-
'listisella tiellä oleva ja kapitalistinen Saksa. Adenauer on
vastustanut kaikkia käytännöllisiä neuvotteluja kahden Sak-
. -san yhdistämisestä silla nimenomaisella perusteella, etta
»Lansi-Saksa saa jotenkin, lossakin tilanteessa vallatuksi, su­latetuksi
tai kaapatuksi Ita-Saksan siten, etta sieltä havite-
Itaan sosialistinen järjestelmä.
f Samalla kun kansleri Adenauer vastustaa Saksan yhdis-
'tamista neuvotteluteitse, han hautoo ilmeisesti sotaisia rer
vanshiaikeita. Tama selittää sen, miksi kansleri Adenauerin
^kerrotaan huudahtaneen suuttuneena Britannian paaminis-
:teri Macmillanm Moskovan matkan johdosta:
"Ne brittiläiset! Heidän pitaisi oppia, etta he eivat voi
•enaa johtaa mannermaata. Saksa ja Ranska ovat manner­maan
johtajia."
Sotapoliitikkojen ja sotatarviketehtailijain kannalta kat-jsoen
kansleri Adenauerin neuvotteluvastainen asenne on ym­märrettävissä,
silla hänen tavoitteenaan on ollut ja on ilmei­sesti
vielain Saksan "yhdistäminen" asevoimalla. Lansi-
Saksan militarismin uudelleen aseistaminen onkm edistynyt
JO nim pitkälle, etta esim. Timesm Bonnin kirjeenvaihtaja
Arthur J. Olsen tiedoittaa, jotta "Lansi-Saksa on jo tana
vuonna valmiina yon kuluessa muuttumaan atomiasesotilas-vallaksi".
Olsen huomioi, etta Lansi-Saksan 'asema sotilasvaltana
ja sotatarpeiden tuottajamaana" on nopeasti saavuttamassa
Lansi-Euroopassa sen hallitsevan aseman, mika silla ön ta^
lous- ja finanssimaana. Hyokkayshenkisen puolustusminis­teri
Franz Josef Straussin johdolla Lansi-Saksa valmistautuu
suunnittelemaan ja rakentamaan lentokoneita, hävittäjiä ja
vedenalaisia.
Neuvottelut ovat loppuvaiheessa, selittää Olsen, Lansl-
: Saksan, Ranskan ja Italian kesken suta, etta ne rupeavat yh­teisvoimin
valmistamaan amerikkalaisia alhaalla lentäviä,
vlentokonetorjuntaan sopivia HawkrOhjuksia. "Eurooppalais-
- tankin" jms. tuottamista pidetään itsestään selvänä asiana
'lähitulevaisuudessa. "Lansi-Saksassa ruvetaan tuottamaan
yha enemmän raskasta tykistöä, silla (L-Saksalla) kun on si-
• joitettavaa pääomaa ja tuotantovälineitä sita^ varten" sanoo
Olsen. _ _ _ ^
Sotaministeri Strauss selittää, etta Lansi-Saksan armei- '
«tjalla on JO sen ensimmäiset, atomilatauksella ^varustetut oh-
- jukset; ja että. LansnSaksan sotilaat opiskelevat amerikka-
. alaisissasotatukiasemissa miten käsitellään naita aseita. Länsi-
Saksalla, sanotaan myos' olevan jo lentokoneita, jotka voivat
kuljettaa atomilatauksella varustettuja pommeja.
Kaikki tama edustaa kansleri Adenauerin revanshipoli-rtiikkaa.
vjoka: uhkaa ihmiskuntaa taas maailmansodalla:
- Missä määrin jos lainkaan, kansleri Adenauerin "ylaker-
'taan potkiminen" edustaa taman renvashipolitnkan hylkaä-
I mistä, sen nayttaa lähitulevaisuus. Ilmeistä kuitenkin on,
^*etta Lansi-Saksan hallitsevissakin piireissä on jo vakavaa
^erimielisyyttä taman hirveän its&murhapolitiikan suhteen.
Teräsputkia pidet-1
fiin strategisina I
toimittaa fnJiHih i
New York. — ,"USAn hallituksen
kauppapolitiikka Neuvostoliittoa-ja
muita sosialistisia maita kohtaan on
epärealistista;.ja vahingollista!'; kir­joittaa
amerikkalainen kauppalehti
"The Journal of Commerce". Leh­ti
selostaa Pittsburghissa: äskettäin
pidettyä 13. kansainvälistä kauppa-konferenssia
ja lainaa amerikkalai-:
sen talousasiantuntijan -Rundtin
mainitussa tilaisuudessa esittämää
kärkevää arvostelua hallituksen
noudattamasta id a n kauppapolitii­kasta,
Rundt mainitsi puheessaan, että
_Pittsburghm terästehtaat ' saivat
Neuvostoliitosta suuren saumatto­mia
terasput-kia koskevan tilauk­sen,
mutta hallitus kielsi lisenssit.
Seurauksena tasta oli, etta Neuvos­toliitto
on nyt tehnyt samasta tar­jouksesta
kaupan Lansi-Saksan
kanssa. Toisena esimerkkina Rundt
mainitsi, etta Neuvostoliitto on toi­mittanut
huomattavia eria bentso-lia
eräälle suurelle amerikkalaiselle
yritykselle. Bentsoli on vähintään
yhta "strategista" kuin teräsputki,
mainitsi Rundt. Tiedän useita ame-rikkalaisKi,
jotka haluavat myyda
tuotteitaan Neuvostoliittoon, mutta
heidän anomuspaperinsa ovat
maanneet kuukausikaupalla Wash-inqtonissa.
Jos voimme ostaa miksi
emme voi myyda? kysyvät useat
amerikkalaiset liikemiehet. Halli­tuksen
vastustaessa kauppaa Neu­vostoliiton
kanssa menetämme lu-
L o n t o o . ' (KU) "Perääntymi-t
seksi::Moskovasta^?: mäSritteli eräsi
työväenpuolueen :: parlamentinjä-^'
sen /Englannin pääministeri Ha­rold
Macmillanin kiertomatkan
. Bonnin ja Pariisin kautta Wash^:
4ngtoniin. Ensin vMoskovassa.oli;^
keskustelujen "f; alaisena > '/disen--
gagement"; suurvaltojen' sotilas­voimien
vetäminen pois 'Keski-
Euroopasta, Pariisissa ja Bonnis­sa
se vesitettiin sitten, "ohenne­tuiksi"
joukko-osastoiksi ja Wash-ingtonissa
päädyttiin lopuksi vain
nykyisten voimien "jäädyttämi­seen".
Mutta samaan aikaan, kun Mac­millan
neuvonpidossa eraan liitto­laisensa
kan.ssa tuli paljastetuksi
koko maailman ede.s.sa ja joutui
yha heikompaan asemaan, pili työ­väenpuolueen
johto kotona kokouk­sia
henkilöiden kanssa, joita useim­miten
luonnehditaan •vihollisiks)".
Neuvostoliittolainen parlamentti­valtuuskunta,
joka Mihail Suslovin
johdolla oli taalla eräiden työväen­puolueen
paiiamenttijasenten epä­virallisena
vieraana, kavi ystavalli-
.ses.sa hengessä ke.sku.steluja työ­väenpuolueen
ylimmän johdon ja
ammattiyhdisty.s- ja osuustoiininta-kuisasti
edullisia tilauksia, mainitsi
Rundt lopuksi.
Suomen NLn ystävyyden
suuri vuosijuhla H:ssä
Ajan kuva
Saatuamme rajan eteläpuolelta virallisten piirien r''toivor:
rikkaita" sehtyksia ja povauksia siita, etta Yhdysvaltain la-makausi
on voitettu, etta tuotanto oh jyrkässä nousussa ja
: '^työttömyyskin vähenemässä; mesaimme keskiviikkoa
"seuraavanlaista, mitaan reunahuomautuksia kaipaamatonta
; uutistekstiä:
1. Washingtonissa kokoontui — ensimmäisen kerran 30-
luvun nälkävuosien jälkeen — 5,000 työtöntä, joiden puhe-
'mies, AFL-CIO:n presidentti George Meany tuomitsi halli-
! tuksen ohjelman joka aiheuttaa joukkotyöttömyyttä ja mhi-
J millisiä kärsimyksiä työttömille.
*' 2. Eräässä New Yorkista tulleessa uutistiedossa sanotaan
'•"Yhdysvaltain yhtiöiden'rikkovan tana vuonna kaikki enti-
*set ennätykset, ja etta tämän hetken kysymyksenä on vain
"se, kuinka} suureksi* nousee yhteenlaskettu voittojen summa.
'jEkonom'istien keskuudessa ei ole täydellistä yhteisymmär-
• ^rystä', mutta nyt veikataan, että ne (voitot ennen^verotusta)
! •«lievät olemaan yllättävän suuret, paljon suuremmat mitä
Helsinki. — Suomen ja Neuvos­toliiton
ystävyys-^ yhteistyö- ja
keskinäisen avunantosopimuksen
llvuosijuhlaa vietettiin sunnun­taina,
huhtikuun 5 pna Helsingin
Kulttuuritalolla. Tilaisuutta kun­nioitti
lansaolollaan tasavallan
presidentti Urho Kekkonen puo­lisoineen.
Neuvostoliiton edusta­jana
juhlassa oli ministeri A. P.
Volkov. Tilaisuudessa nihtiin
runsaasti arvovaltaista kutsuvie­rasjoukkoa,
Neuvostoliiton suur­lähettiläs
Zaharov ja kansande­mokraattisten
maiden Helsinkiin
akreditoidut d i p lomaattiedusta-jat.
Suomen valtiovallan edusta­jina
juhlassa nähtiin pääminis­teri
Sukselainen seka ministerit
Tömgren ja Karjalainen. Juhlan
oli järjestänyt Suomi—Neuvosto­liitto
Seura.
Juhlassa puhuivat pääministe­ri
V. J . Sukselainen seka minis­teri
A. P. Volkov. Sen Iisaksi esi­telmöi
S u o m i — Neuvostoliitto
Seuran varapuheenjohtaja prof.
Göran von Bonsdorff.
Tasavallan presidentin saavuttua
juhlaan soitti varuskunnan soitto­kunta
molempien maiden kansallis­hymnit,
jonka jälkeen puhui pää­ministeri
Sukijelainen. Puhuja kä­sitteli
ystavyy-ssopimuksen merki­tystä
Suomelle kosketellen siina
yhteydessä naiden naapurimaiden
suhteiden kehitystä viimeksikulu-neen
vuoden aikana. Puhuessaan
tasavallan presidentin viime vuo­den
kevaana ja taman vuoden tam-mikuu-
ssa suorittamista matkoista
Neuvostoliittoon, pääministeri to­tesi,
etta naiden kahden matkan
välinen aika suhteissamme Neuvos­toliittoon
on tilinpaatoksessa mer-kitava
menopuolelle.
Sen olemme onneksi sivuuttaa
nect, mutta sitä tärkeämpää on
palauttaa mieleen ystavy>ssopi-mukscn
ensiarvoinen merkitys
niin suhteillemme naapuriin kuin
maamme turvallisuudelle, yleen­sä.
Sopimuksen sisalto . on meille
viimeaikoina entisestään kirkastu­nut
Epäilijöille, jotka ov.it siita
etsimällä etsineet salattuja taikoiT
luksia, viimeaikaiset tapahtumat
ovat kiistattomasti osoittaneet, et­ta
sopynus ystävyydestä, yhteis­työstä
ja avunannosta tarkoittaa
juun sita. mita siina sanot:ian.
Olemme nähneet naapurimme joh- !
donmukaisesti ia ehdottomasti. pe- ,
rustavan suhtautumisensa sopimuk-!
sen periaatteisiin. Omana asimiam-[Puolestaan pitaa NATOa 'tay
me'on osoittaa vakuuttavasti, että I sm käyttökelvottomana'.. kanta, jo
liikkeen ^korkeimpien;^ohtomiesten
kanssa'' \ ^ ' l
' Kun NLnl täkäläinen suurlähetti­läs
Malik.järjesti'jaähyvaisvastaan^:
oton Suslovin johtamalle valtuus­kunnalle,
tarjoutui kirjeenvaihta­jallenne
tilaisuus s keskustella Sus­lovin
Itsensä sekä • eräiden' työväen­puolueen
johtohenkilöiden kanssa.
Gaitskell heidän joukossaan. Suslov
lausui vastauksena kifjeenvaihta-janne
kysymykseen; etta' hänen
matkasta-saamansa vaikutelmat oli­vat
erittäin myönteisiä ja etta sen
tuloksena on epäilemättä voitu lu­jittaa
molempien maiden välisiä
suhteita.
Tama voidaan ehka tulkita pel­käksi
diplomaattiseksi kohteliaisuu­deksi,
mutta vJisemmistosuven tun­nettu
edustaja lan Mikardo lausui
hetkeä myöhemmin taman kirjoit­tajalle,
etta Suslov oli myonlei.se.sti
yllättynyt havaitessaan, miten va­han
erimielisyyksiä on enaa ole­massa
NLn ja työväenpuolueen ul­kopoliittisen
a.senteen valilla. Kun
huomautin lahan, etta työväenpuo­lueen
johto on kuitenkin yha viela
NATOn ja USAn rakentuvan liitto^
.suhteen kannalla, lausui Mikardo:
" E i ole kauaakaan siita, kun
Gaitskell itse esitti suunnitelman,
jonka mukaan kaikki vieraat jou­kot
vedettäisiin pois Keski-Eu-^^
roopasta ja koko Saksa tehtaisiin
puolueettomaksi. Tosin han ei
halua katkaista siteitä amerikka­laisiin,
eika vastusta NATOa.
Mutta han on sita mieltä, etta
hänen ehdotuksensa Saksan neut­ralisoimisesta
tekisi NATOn toi­minnan
merkityksettömäksi ja
panisi sen parissa—kolmessa vuo-de.
s.sa kuihtumaan pois."
Sanomatta asiaa suoraan antoi
Mikardo ymmärtää, etta vaikka työ­väenpuolueen
johto tuskin avoi­mesti
aikookaan ryhtyä vastusta­maan
NATOa, nim se olisi kuiten­kin
tyytyväinen, JOS järjestö kokisi
•luonnollisen kuoleman'. Mikardo
olemme yhta
ehdottomia.
johdonmukaisia ja
Puheensa .lopu,s,sa pääministeri
lausui: jS
hallitus arvioi; muutama kuur
kausi sitten ($47,000,000,000 tai
$48,000,000,000) . . . Kaikkein
toivorikkaimmat odottavat
voittojen nousevan^ahes~'$55,-
000,000,000 dollariin . . "
3 " . . . Työttömien lukumää­rä
väheni 387,-000 hengellä Yh­dysvalloissa
.maaliskuun ai
na ollen työttömien lukumäärä
4,362,000."
4. New Haven, Conn. (AP)
Tyoton -isa kuristi eilen (viime
maanantaina — V) kolme las­taan
ja sisarensa ja yritti tap-paa^
vaimonsa. Hän hirtti itsen­sä
muutaman minuutin kulut­tua
. . Naapurit kertovat mie­hen
sanoneen työstä: kotiin tul­leelle
vaimolleen: "Meidän huo--
lemme ovat lopussa. Lapset
ovat kuolleet." . . . Kraus on ol­lut
viimeaikoina sairas ja hän
menetti työpaikkansa.
Nykyajan am^erikkalaista elä­mäntapaa
ilman mitaan koris­teita!
mm i
K ^ ^ u n i l a n ! |^lKmä$sa tulee
va\^icalanaji ulkonaise^^Jtnrvalli-suijleii
varmistamisen] p||la kcs-k^
l^enä tavoitteenaf, koska vain
uttbnainen turvaiUsuusJ! takaa
kansiakunnalle työrauhan; Meid|m
olm^hteissamme iällaiseR (yorau-haii:|
uominen.edellyttää tervettä
ja 'tobelisuudentajuista ulkopoli-tiikkifa,
hyvien ja luottamuksel­listen
suhteiden luomista ja yU^-
pitämistä naapurikansoihid. Huh­tikuun
kuudes on juuri taman
ajattelun merkkipäivä. Juhlimal­la
huhtikuun kuudetta me ka.si-tamme
luovamme kestävää ja
turvallista pohjaa kansamme toi­minnalle,
sen taloudelliselle ra-kennufityölle,
yhteiskunnalliselle
eheytymiselle ja kansallisen kult­tuurin
kohottamiselle. Vain taita
pohjalta lähtien kykenemme ot­tamaan
paikkamme kansojen per­heessä
ja lisäämään oman suo-
'malaisen panoksemme ihmiskun­nan
yhtci.seen kulttuuripääomaan
• • •
Valtiosopimus, joka yksitoista
vuotta sitten solmittiin, on osoit­tautunut
kulmakiveksi siina tyo.s.sa,
mita kan.sallisen turvallisuuden
merkeissä tehdään. Rohkaiskoot tä­hän
merkkipäivään liittyvät myön­teiset
ajatukset meita yhteisessä
ponnKstelussamme rauhan, turvalli­suuden
ja kansallisen yksimielisyy»
den hyväksi..
Suomi—^Neuvostoliitto Seuran va­rapuheenjohtaja
Göran von Bons:
dorff lau.sui mm:
Olemme Suomen ja Neuvostoin-rbn
suhteis.sa kokeneet: ennaisia
kriisi-ilmioita, jotka tosin sinansa
on poistettu: päiväjärjestyksestä,
mutta joiden vaikutus tuntuu viela
kauan ja monella tavoin. Oli.si il­meisesti
turhaa ja: aivan eparehelr
lista olla olevinaan: kuin ei mitaan
olisi tapahtunut.: Pikemminkin :voir:
taneeu:sanoa,-etta kriisi-ilmioita on
syytä tutkia tai kasti niiden, jotka
pyrkivät sailyttamaan^uomen ja
Neuvostoliiton - suhteet kaikin puo­lin
mallikelpoisina.^^Jokaj tapauk­sessa
on käynyt ilmi. etta naiden
suhteiden yllapitanrista emme • voi
ilmansuunta saada, lahjaksi, vaan
sen eteen on tehtävä .jatkuvasti po-:
situvistatyota molemmilta:tahoilta.
Mikapa onkaan vluonnoUisenip
kuin; etta me -^olematta hyökkää­viä
-mihinkään: suuntaan:—; toivom­me
:saavamme selville syvällisen ja-monipuolKsen
rauhanomaisen rin­nakkaiselon,
edellytykset kansojem­me
kesken"',""
Ministei I A P. Volkov puoles
taan korosti puheessaan,-etta.ei ole
mitaanv syytä uusiin yöpakkasiin:
Suomen ja - Neuvostoliiton välisissä,
suhteissa "Meille tama tilaisuus
on erittäin mieluisa, koska se liit­tyy
taikeaan tapahtumaan kansq-jemme
elämässä", sanoi mii^Ksteri
Volkov selittäen, etta ystävyys-, yh-teistyo-^
ja avunantosopimusivastaa
kummankin maan rauhanomaisia
pyi'ki|nyksid.
-1
1 ka OH voittamassa alaa typvaqn-puolueen
parlamentlijasenten kes­kuudessa.
Gaitskellia olen harvoin nähnyt
n i i n säteilevän iiojsbnä Huin \a^ä\
tilaisuudessa. Pilapiirtäjät kuvaa­vat
hänet tavalfisesU rutikuivaksi
mammanpojaksf, m^tta Mtse 'asifessä'
han on ystävällinen herra, joka
haluaa lämmitellä kaikkien ihmis­ten
suosion auringossa. Tosin on
viela paljon sellaista, joka erottaa
työväenpuolueen NLn • ulkopolitii­kasta,
se on täysin luonnollista,
mutta yhta kaikki Gaitskellin vas­taukset
ky.symyksiini olivat erittäin,
positiivisia. Tapaamiset neuvosto­liittolaisten
vieraiden kanssa olivat
olleet erittäin myönteisiä ja arvok­kaita,
han lausui.
EEVAN HÖVHENSI
MACMILLANIA
Työväenpuolueen itsetunto nayt­t
a a kasvaneen ja se nakyi myös
Aneurin Bevani.ssa, joka jo useiden
kuukausien ajan on vain tyytynyt
lepäilemään laakereillaan. Vas­taanotolla
minulla ei ollut tilqi-suutla
keskustella hänen, kanssaan,
.silla han nauroi ja laskr koko ajan
leikkia vieraiden kanssa,, mutta
edellisellä viikolla pitamas.saan pu­heessa
han todella perusteellisesti
hoyhensi Macmillanin:
"Tunnen mr. MacmiUunin", han
lausuL 'ilan on niita. joiden kans-
:sa: leikitään: kirjamarvoitusta.' Han:
on poseeraa ja. Olen huomioinut
häntä tarkoin; vuosikausia,: Hänen
vuosisadanlopun edwardianisten
kasvojensa takana ei ole mitaan!
Han. on aina siirtynyt asemasta- toi-;
seen, ennenkuin hänenvkoko; kukis-'
tumisensa historiaa on ehditty Tcir-joittaa.
\. Uskomattomassa rakkau­dessa:
on han. liihotellut yhdestä
kukasta toiseen."
. Jos nyt oh totta, että Macmilla-'
nm oli. onnistunut saada amerikka-
'laiset—huippliEokoukspen, han -jat.
koi^ niin 'se, on'lu(^nnollise'sti'hyvä'
asia, mutta NL:han oh vaatinut seF
laista JO kauan. /
ZILLIACUSEN NÄKEMYKSET
Nyt voidaan tosin sanoa, etta il­massa
liikkuu vaahhuhuja, jotka'
selittävät tällaiset puheet. Tiedus­telin
sen vuoksi Suomessakin tun­netulta
työväenpuolueen parla-menttijasenelta
Konni Zilliacus'elta,
miten voidaan luottaa siihen, etta
työväenpuolue taas mahdollisesti
valtaan paa.styaan myös toimii toi­sin
kuin Macmillanin hallitus.
"On kaksi syytä", han vastasi.
"Ensiksi siksi, etta USAn politii­kan,
johon Macmillan on sidottu,
täytyy johtaa kiertämattomasti
sotaan, eika meidän puolueemme
halua sotaa. Toiseksi suta syystä,
että meillä ei kerta kaikkiaan ole
varaa uhrata varusteluihin sellai­sia
summia, joita tama politiikka
vaatii ja saman aikaisesti viedä
lävitse taloudellisen ja yhteis­kunnallisen
elpymisen ohjelmaa.
Puolueemme tavalliset rivijäsenet
eivät kenties ole kovin nopeita
tarttumaan johtomiehiimme ulko­poliittisissa
kysymyksissä, mutta
omissa kotimaisissa asioissa he
eivat tule sietämään mitaan
vaappuilua. Nimenomaan talou­dellinen
laskusuunta on horjutta­nut
konsei-vatiivisen hallituksen
a.scmaa ja kansa odottaa, etta
työväenpuolue korjaa ne vahin­got,
jotka tama hallitus on maal­le
aiheuttanut."
Kolyman alueella Neuvostoliitossa on ryhdytty raken- ' '<
tamaan suurta ruöppauskonetta, jota on tarkoitus kaytf' '
taa kullan huuhdonnassa. Kuvassa näkyy lautalle ra- ' •
kennetun Tuoppauslaitteen eras «osa., > . , ( 0 .
Miksi Nasser hyökkää
kommunisteja vastaan
KIRJ. DURAID DABBAS
Vihuri surmasi
jälteen l^nlpjän
Helsinki — Nuori suomalainen
}enti}»' menetti viime -> lauantamaii
henkensä Kokemäellä sattuneessa | omi-^^-^Jain valta olisi lopetetta\a
I Tahan dSti on jo otettu lukuisia
Epäonnistunutta kapjnayntystä
Mosulissa nuoressa Irakin tasaval­lassa
on seurannut Yhdistyneen
Arabitasavallan propaganda ja var­sinkin
pääministeri Nasserin hyök­käykset
Irakin pääministeri Kasse-mia>
ja Irakin kommunisteja vas­taan.
Nasser on nimittänyt Irakin
hallitusta kommunistien terrorijar-jestelmaksi
ja Yhdistyneen Arabi­tasavallan
radio on kerta toisensa
jälkeen julistanut, etta kommunis­tit
ovat arabien kansallisliikkeen
vihollisia ja etta he ovat ulkolais­ten
palveluksessa.
Nasser ja Irakissa- olevat taantu-muk.
selliset purit käsittävät hyvin,
etta pitkien taisteluvuosien aikana
Irakin itsenäisyydestä, samoin kuin
toisissa arabimaissa, kommunistit
ovat olleet etulinjoilla.
Heti Irakin vallankumouksen on­nistumisen
jälkeen heinäkuun 14^
paivana koinmunisUnen puolue ju­listi,
etta kaikki sen vaikutusval­tansa
alaiset voimat ovat hallituk­sen
käytettävissä tasavallan puo-lu.
stanii.sessa.
Kommunistit olivat aloitteen te­kijöinä
kansallisen puolustusjarjes-ton
muodostamisessa. Kommunis-tLsen
puolueen toimesta myös esi­tettiin
hallitukselle nelja kohtaa
käsittävä ohjelma, jossa korostet­tiin
seuraavia seikkoja:
'Hallituksen kdneisto on puhdis­tettava.
,
" A s e v o i m i a on lujitettava.
"Kansa olisi aseistettava.
"Feudalismun perustuvan tilan-
Vihuri-onneltomuudessa, joka oli |
jarje.styks','ssa 15 näille koneille sat­tuneista
onnettomuuksista. Tapauk­sesta
annetussa tiedonannossa sano­taan
mm:
Satakunnan lennostossa sattui
lautmtama kello 11.10 lento-onetto-muus,
jossa vänrikki Yrjo Tapio
Sainio sai surmanssa ja ilmavoimien
omi-stama VH-47 tuhoutur täydelli­sesti
. . Maahan syoksymisen jäl­keen
0I1 kone syttynyt heti tuleen
. . . Ilmavoimien komentaja on
määrännyt onnettomuutta tutkivan
lautakunnan puheenjohtajaksi Ilma­ri
Erkkilän ilmavoimien esikunnas­ta.
Vänrikki Sainio oli syntynyt 2. 3.
19.36 Kokemäellä ja oli naimaton.
Suomen työväenlehdet knnnitta-vat
huomiota siihen, etta Vihureita
on nyt tuhoutunut kaikkiaan 15 ko­netta
ja onnettomuuksissa on kym
menkunla lentajaa saanut surman­sa/
Useissa onnettomuuksissa on
syyksi todettu moottorivika.
I askeleita naiden ehdotusten suun­taan,
mutta niiden tärkeys on edel-
; leen olemassa.
I Hyvin tietoisia suta, etta kommu-
I nistit ovat etujoukoissa taistelussa
demokratian ja edistyksen puoles­ta,
taantumus on suuntanut paa-hyokkayksensä
kommunistien joh­tajia
vastaan ja kuluneen kahdek­san
kuukauden aikana- on tapettu
enemmän kommunisteja kuin ai­kaisemmin.
Kommunistinen puolue on jatku­vasti
vaatinut hallitusta yhdistä­mään
tasavallan ja sen puolesta on
kerännyt tuhansia allekirjoituksia.
Jo aikaisemmin Nasser oli julis­tanut
yhtenäisyytensä Irakin kans­sa,
vaikkakin kahdessa, aikaisem­massa
kapinayritykse.ssa oli selviä
viitteitä siihen, etta arabiasukkaat
olivat sekaantuneet siihen. Maalis­kuun-
8', paivana, jolloin vastaval­lankumous
yritys ei viela ollut sei-,
va, Nasser vihjaili: "Arabien kan­sallismielisyyden
viholliset joutu­vat
häviölle kaikkialla". :
Kolme paivaa myöhemmin hän I
hyökkäsi suoraa Kassemin ja' Ira-);
kin tasavaltaa vastaan. Hän antoi]
selvästi ymmärtää, että hän halusi^i
Irakia vaikutusvaltansa alaisuuteen. •
Imperialistien alkusoitot Nasse-:|
rille pääsivät päivänvaloon ensim-|
maisen kerran kun USAn vaUiosih^l
teerin apulainen Roundtree vierai-i::
Il Keski-Idassa parantaakseen ara-..?,
bien ja lännen välisiä suhteita.-^;
Pian sen jälkeen seurasi taloudeklj
linen sopimus Britannian kanssa.; ,4
Eraat egyptiläiset kapitalistit,,;;
joilla on yhteyksiä varsinkin Ransj ;r
kan kapitalistien kanssa ja joiden^-v
kasissa oli valta Faroukm aikana,
ja joita Nasser ei ole poistanut, :
katsoivat ajan olevan edullisen as-v
tua esille. • ,
Aikaisemmin Nasser korosti
. neutrahsomtia ja selosti sillä tar­koittavan,
etta ollaan ystäviä nii-:
den kanssa, jotka ovat meille ystä-vallisia
ja vihollista niiden kanssa, :
jotka ovat meita vastaan. Nyt pu­hutaan
suta, ettei luoda liittoja:^
idan tai lännen kanssa ja näinkö]/
Ien ystävyyttä osoittanut sosialisti*-^;
nen lein on nyt samalla asteikolla^,
kum imperialistinen^ mä^liiifaRfri|!?
Nyt sen Iisaksi, että kommunis- j
teja syytetään siitä, että saavatr^kai-'!
kynsa: Moskovasta, I on syytetty,iettä
h^ .työskentelevät, arabien yhtenäii.
syyttä 'vastaani. NaintoUen syytakft
set ovat menneet nun pitkälle, ^ttäi
on syytetty Irakin olevan, kommu-i':
nistien kontrollissa ja tydskentelej^
van arabien yhtenäisyyttä vastaan» «
Naiden väitösten perusteella pääs-.v
taan siihen tulokseen, i että on oi^?
keudettua ryhtyä salaluttoihiOiJr^-,-
kia vastaan! , : v •
Se turmiollinen: vaikutus, -jota
tama "pyhä sota" kommunismia)
vastaan on aiheuttanut niissä arabi- - •:
maissa, jotka ovat edelleen imperi^-i s
lismin yliherruuden alaisuudessa,.^ i
ei pida Väheksyä. Jos kansallisessa ^:
liikkeessä tapahtuisi hajanaisuutta,
nun se olisi imperialistien, toivoa -
mu.sten mukaan.
Kommunistit väittävät, että ara- ;
bien yhtenäisyydellä pitäisi oUasi-; s:
salto. Sen on oltava demokraatti-; ,.-
nen ja imperialismin vastainenjsekä.;?
noustava kansan tahdosta. Arabi-.
kansoilla ei ole mitään voitettavis-^:
sa, JOS johdossa on taantumukseni-set
feudaaliset johtajat.
• Kansallinen vapausliike. arabi-....;
maissa on laajentumassa ja jos
Nasser : luopuu päämäärästään ;ja^:
ryhtyy vehkeilemaan juuri vapau­tettua
arabimaata vastaan^ niin ;hä- f:
nella on ainoastaan häviämisen- .
mahdollisuudet edessään.
Ml
PÄIVÄN PÄKINÄ
Mil(s'ei silakallekin uutta nimeä!
Nayttaa silta, etta suomalaisten
ikioma jouluherkku "lipeäkala"* eli
turska (cod), kaipaa, nimen. muu
tosta. Sille ohsi: kuulema saatava
joku hieno ninii,' jotta .voitaisiin
nostaa sen hintaa j.i "tehdä uhaa"
sen kustannuksella mille joilla
muutenkin on rutka.sti sita mita
"koi syo-ja luoste raiskaa"
Tutuskaamme asiaan jä sen avaa­miin
monenlaisiin mahdolliyiuk^^^
sun ^
:vTOttawastai huhtikuun 6:;^pna:lä
tetyssa CPn uutistiedossa keirot
tun asiasta mm seuraavaa
"C a n a dan kalastusteollisuuden
eiäs kqikein virkailija ehdotti ta­naan,
että hyvälle, mutta yltäkyl­lin-
saata vissa olevalle turskalle :pi-taisi
antaairuokahalua antava UUSI
mmi, vaikka siten katkaistaisiin
John Gabotin (ensimmäinen Cana­dan
kavija — K) paiviin ulottuvat
peiinteelliset siteet . . ."
; Canadan Fisheriesneuvoston pre­sidentti
H D FykOf joka on sattu-moin
myös Lunenburg Sea Pro-duct&
in, National Sea Products
Ltd;n alayhtion liikkeenhoitaja, sa­noi:
turskan i"johtaneen;.brittiläisiä
siirtokuntien peiustamiseen Poh-jois-
Amerikassa. Mutta maukas ja
ravintorikas tuiska "punastelee nyt
huomaamattomana Canadan nykyi­sessa
ekonomiassa" Pciheeneman-liat
eivat 'mone,juoksujalassa sita
•hakemaan kaupoista, i . ; Nimensä
vuoksi perheenemannat: ovat kyh
makiskoisia sen suhteen
"Annettakoon turskalle nun ra-dikaalisesti
uusi: ja kokonaan en-,
lainen nimi, etta ;:historioitsijain
täytyy ottaa kynän käteensä ja kir
joittaa uudelleen sen histoiian . "
Vai sinkin emantavaki tietaa mila
tarkoitetaan talla hienolla; uudella
ja kokonaan erilaisella nimellä
Joillakui-kalleilla:turkeillakin on
hieno "kauppanimi" (ei.^siis un­kaan
petosnimi)4Jainet(una suuni:
la.:)a' näkyvillä kirjaimilla-:ja jossa­kin
kulmassa tuskin silmin nähtä­vä
huomautus, etta se onkinJ'väi-jattya
janista tai kissaa".
MeiUa ei valitettavasU ole uutta
nimiehdotusta turskalle. - Tosiasias­sa
meitä epäilyttää, ettei: mikaan
UUSI nimi olisi kaupalliseltakaan
kannalta "lipeäkala" nimitystä pa-rempr
mikäli, on'puhe suomalaisista.:
Mutta tama esitys herättää ei aita
nuutavmielenkiintoisia;: ajatuksia;;:
Joillakin suomalaisilla on — oi­kein
taivaarini suta: ei ole kysymys
— vissi penseä suhde esinieikiksi
kultasilmaisöen' silakkaan, josta
monet-meista siiamme henkeämme-kin
kiittaa Mikseivät suomalaiset
"businessmiehet", jotka muuten­kin
matkivat kaikkea "amenkka-laishumpuukia"
ota opiksi; turskan
kohtalosta ja keksi silak«Ue;aivan
upouutta nimea, joka olismun tyy­ten
erilainen, etta 'historioitsijain
täytyisi kirjoittaa kokonaan uudel­leen
silakan historia"? Oikein tai
vaann, kokoon kaarin, on • business-:
maailman - moraalisina mottona. ja
niinmuodoin voitaisiin- talla: nyt il­maiseksi
täten taijotulla keksin;:
nolla.mainio tilaisuus' tekaista milr
joonia myös aiheetta halveksitulla;
silakalla
Ja "entäs sitten .nama.,kotoiset-kalat?
Kohta alkaa 'smeltin" (jotkut
sanovat sita "kuoieeksi) kalastus
ja .niita tulee :nun- paljon, rettävkau-nis
pohjolamme on hukkua smeltli->
paljouteen Mei^a henkilökohtai­sesti
oirvakunti/nut^apa tehdä jo
ka kevät yksi "dyhunvdellusmatka"
smelttik^&laaili^^Janiita-tulee sieltä
tavallisestiiaiuä. autokuormaa Mutta:
vaikeutena oit*se,' etta kaikilla: ystar
villamme-on-suhenaikaan yltä. kyl­lin
smelttia — "eika sus kukaan
huoh enää "'maistiaisiamme''. Mut­ta
JOS shieltillekin'keksittäisiin upo;
UUSI kaupallinen nimi, mm mikä
tietaa, vaikka smelttejakaan ei tar­vitsisi
sitten enää kuljettaa ovelta
ovelle — niita voitaisiin jo tulla
hakemaan kotoakin.
Kookasta ja komeata "sucker"-
kalaa(suomenkielinen'nimi tunte­maton
meille —- K ) ei syö yksi-
Kai^n kunniallinen ' "kalastaja"
muiilloin-kuinvjaidenlähddn, aikana
keväällä Mutta antakaapa sille
joku hienompi mmi, nun "sucke-listakin"
voi tulla himoruokaa.
Ja enlas sitten se paljon kiitetty
ja \iela enemmän moititlu^^made'
Jo senkin vuoksi "kun made on lä­heistä
sukua luiskalle, kuuluen ^sa­maan
kahiheimoon, mateelle olisi
V Vy ; , - : V ; ^ ^
aivan valttamajlonta saada ''uusi
nimi.
Takalaisten sunnuntaikalastajain j:
keskuudessa-madetta sanotaan ."Iin-.:-•
giksi" Asiallisesti "ling" on ma­detta
isompi merikala, mikä myös
kuuluu turskien sukukuntaan.
: . Mateen :• oikea englanninkielinen: '
nimi on kuulema burbot, josta esi--;<:
merkiksi Enclycopedia of Britan-nica-
niminen tietosanakirja sanoo,
etta sen liha on mainiota (excel-'t
lent) Suomalainen Pieni tTieto-'
sanakirja taas sanoo, etta sen "liha',
on "tuoreena maukasta, kesälläkin
syotavaa". ^
Mutta monet täkäläiset sunnun-";
taikalastajat katkaisevat mieluim­min
sumansa kum ottavat koukun'
•pois mateen suusta puhumatta-kaan
nyt, etta soisivat madetta,
Jos jturskien kanssa samaan kala-/)
heimoon kuuluvalle mateelle an­nettaisiin
joku UUSI ja niin erilai-'
nen:;nimi^ että:: mateenkin'|'historia
olisi uudelleen kirjoiteltava"/^ niin*
se antaisi suuren: sysäyksen varsin-.s!
km PöhjoisJOntarion sunnuntaika-"
lastajille. Ehkäpä päästäisiin sii­hen,
että muiden kalojen mätiä syö- j
viä mateita vähennettäisiin vesis-i
töistämme' ja annettaisiin siten^
mahdollisuus elää ja kehittyä niUle.
"paremmillekin' kaloille. Mene ja
tiedä! , ' «;
Mutta tähän ruokatavarain "ni- >
mien' vaihtoon" sisältyy myö^^tar-""
koituksellinen"^ .Joimihta 1 perheen-i
emäntien jymäyttämiseksi ja,,hei-,'
dän ruokarahojensa kynimiseksi.^
Voivatko p^rheenemännät^ijyastuS-^*
taa tata "kiusausta*: J a "missä mää-'
rin — silta joku toinen kerta.
i i
l i
W
Känsäkoura. ^ %\