1968-12-03-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Roolimuuri räjähti valinnoissa
Marjatta Kajosniaa TUL»i paras
H d s i i i k L —- Karhulan Veikkojen
' hiihtäjätSr Marjatta Kajoamaa onnistui,
ensimmäisenä naisena murtamaan
roolijaon myös' urheilun p i i ristä.
T U L : n toiminnasta kirjoittavien
töimittajieri yhteisessä \pala-
.verissa Marjatta valittiin' T U L : n par
. h a a k s i urheilijaksi vuonna 1968,
Naisten voimakasta panosta täydensi
; pikaluistelijaneitonen Kaija-
; IJiisa keskiviiikka, joka sijoittui listalla
kakkoseksi. Vasta tämän jäl-ikeen
oli miesten vuoro. Kolmanneksi
kohosi Ossi Karttunen, jonka
Suomen mestaruudet, Suomen ennätykset,
maaotteluvoitot j a Pohjolan
parhaan pikajuoksijan titteli katsott
i i n painavammaksi kuin Eero Tapion
Suomen mestaruus ja viides
tila olympiamatoUa.
Marjatta Kajosmaa kohosi Suomen
parhaaksi naishiihtäjäksi Gre-
; noblen olympiakisoissa. Hän.oli v i i des
sekä ,5 että 10 kilometrillä ja
hiihti ankkuriosuuden . neljänneksi
sijoittuneessa viestijoukkueessa.
Henkilökohtaisissa kilpailuissa Marjatta
oli Grenoblessa aivan mitalin
tuntumassa, mutta latujen loppu-
- päässä sijainneet hurjat laskut veivät
mahdollisuudet tasankomaise-
' m i i n tottuneelta hiihtäjärouvalta-
Hän joutui jarruttelemaan silloin
' kun toiset päästelivät täyttä vauhtia
Karhulalaisrouvan murtautuminen
Suomen naishiihtäjien eturiviin
yllätti täysin monet asiantuntijat.
Marjatta voitti olympiakatsastukset
Mikkelissä ja Joutsassa sekä o l i kak-
~ konen Liperissä. Kansainvälisten
suurkilpailujen saavutuksiin taas l i sättäköön
voitto Ounasvaaralla, kakkostila
Puijolla, kolmas sija H o l -
menkoUeniUa j a neljäs sija Salpausselällä;
Salpausselällä Marj atta l i säksi
hiihti ankkurina Suomen joukkueessa,
joka. kukisti maaottelussa
ADEU - USÄn KEITTIÖPQUTAÄT
UtINALArSEN AMERlKÄN MAmiN
Ruotsissa on kiinnitetty huomir
ota Adela-nimiseen (Atlantic Development
of Lätin America) in-vestoiatiyhtiöön,
jonka jtehtäväni
on "kehittää .latinalaista Amerikkaa"
investointien avulla. Yhtiö,
joka on vain kolme vuotta vanha,
on maineeltaan eurooppalainen ja
sen päämaja on Luxemburgissa.
Ruotsalaisen Veckans Affärer-leh-den
mukaan Adela on jo nyt "valta-tekijä
latinalaisessa Amerikassa" ja
päässyt sellaiseksi eurooppalaisen
"kylttinsä" avulla. Useat ruotsalaiset
rahoituslaitokset ja yhtiöt, Mar-kaikki
olympialaisten mitalijouk- cus Wallenbergin omistamat etune-kueet
Norjaa myöten. Järjestys "Selällä"
o l i Suomi, Ruotsi, Neuvostoliitto,
Norja. Suomen mestaruuskiUi
pailuista Marjatta otti kaksi hopeamitalia.
TUL:!a 10 KÄRJESSÄ
T U L : n kymmenen parhaan urheilijan
lista muodostui seuraavaksi:
1) Marjatta Kajosmaa, 2) Kaija-
Liisa Keski vi tikka, 3) Ossi Karttunen,
4) Eero Tapio, 5) E r i k N i k k i nen,
6) Kalevi Vahkonen, 7) A r i
Salin, 8) Reino Heino. 9) Matti Salonen,
10) Hannu Rantakari.
T U L : n kuuden parhaan naisurheilijan
lista näyttää seuraavalta:
1) Marjatta Kajosmaa, 2) Kaija-
Liisa Keskivitikka, 3) Aira Mylly,
4) Marita Aaltonen, 5) Riitta Flink-man,
6) Pirkko Apponen.
nässä, ovat Adelassa merkittäviä
osakkaita — mutta myös amerikkalaiset
firmat työntyvät sen avulla
"keittiön' kautta" maanosaan, joka
syystä haluaa päästä Amerikkalaisesta
"avusta",
Adela on toistaiseksi tyytynyt
varsin vaatimattomiin voittoihin —
yhtiön nettovoitto kolmannelta toimintavuodelta
ilmoitetaan ipääomal-le
2 prosentiksi eli ,1.5 miljoonaksi
dollariksi. Yhtiön tarkoituksena ei
kuitenkaan ole toimia "tappiolla"
— "kohtuullinen voitto" voi ilmetä
toisellakin tavalla, yksinoikeuksina
j a toimilupina, joiden täysi merkitys
nähdään vasta myöhemmin.
Toisaalta Adelan tehtävät nähdään
poliittisella alueella. Adelan
tarkoituksena "monikansaisuudes-saan"
on toimia eräänlaisena takuu-
NEITOSIA STADIONILU
S.C.A. Urheiluliitto
virkailijoiden osoitteet:
Puheenjohtaja: Ake Hunnakko
90 Neville Park Bvld.
Puhelin O X 1-6195
Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 Hiavatba Rd., Toronto 8, Ont.
Puhelin HO 6-8815
Bahastonhoitaja: Martha Turkia
692 Woodbine Ave„ Apt. 18,
c Puhelin 691-3477
Liiton Naisjaosto: Martha Turkia
592 Woodbine Ave. Apt. 18
Toronto 13, Ontario -
Puhelm 691-3477
Katsellessamme olympialaisissa
naisten 'kilpailuja, n i in todeta pitää,
että ne olivat aivan samaa korkeaa
tasoa kuin miestenkin ja niinollen
yhtä jännittäviä j a mielenkiintoista
nähtävää. Oikeastaan kauniimpaa se
liikehtiminen, koska siinä on sitä
naisellista pehmeyttä.
Silloin kun naiset juoksivat loppukilpailun
100 m:n tasan 11.0 he
hermostuivat siinä lähdössä aivan
samoin kuin miehetkin. Kahdesti
epäonnistuivat. Siinä lähtöpaikalla
oli jokaisen juoksijan takana sellainen
jalka kanttiinsa oleva laatikko
jossa oli kolme valoa. Se joka varasti
lähdön . siihen syttyi valo ja
jos kahdesti niin kaksi valoa. Kolmannella
kerralla punainen valo.
Silloin kun lähettäjä kutsui takaisin
niin juoksijat järjestyivät radan
päähän noin kolme metriä viivasta
niiden laatikkojen eteen, vasta sitten
kun tuli käsky paikoilleen he
siirtyivät viivalle. Joka radan kohdalla
oli myös kumivasarat että saivat
itse lyödä lähtöblokit kiinni,
n i in miehet kuin naisetkin.
CSJ:n OSASTOJEN KOKOUKSET
C S J : n Toronton osaston varsinainen
kuukausikokous pidetään
Joka kuukauden ensimmäisenä
maanantaina klo 8 illalla Don-haaUlla.
C S J : n Sndbaryn osaston kokoiik-set
pidetään kerran kuukaudessa
johtokunnan kutsusta. Johto-kimta
kokoontuu useammin
asiain vaatiessa puheenjohtajan
kutsusfta. Kirjeenvaihto: Box
354, Sudbury, Ont.,
C S J : n Beaver Laken osaston k u u kausikokous
pidetään Joka kuukauden
toisena sunnuntaina klo
1 päivällä osaston haallUa. Khr-
Jeenvalhtajan osoite: N . Piispanen,
R. B . 1, Worthlnffton. O n t
C S J : n Vanconverin osaston kuukausikokoukset
pidetään Clln-ton-
haalissa Jokaisen kuukauden
toisena sunnuntaina kello • 2
ip. : Kirjeenvaihto sihteerille:
Art Siven, 2605 East Pender
St., Vancouver 6, B.C;
C S J : n Sanit Ste. Marien omslon
sääntömääräinen kokous pidetään
joka kuukauden ensimmäisenä
tiistahia keUo 8 lllaUa
omalla talollai 331 John Street.
C S J : n Port Arthorln osaston k u u -
kausikokouacset pidetään Jokair
sen kuukauden ensimmäisenä
tiistaina, alkaen klo 7.30 Ulalla;
KlrJ^nvalht» osoitteella: 316
Bay.St., Port Arthur. Ont.
JOKA MIEHEN JA NAISEN TASKUKIRJA
"TASKUKALENTERI 1969"
ON NYT ILMESTYNYT
132 Sivua Hinta 75c
• (Ontariossa lisaibtävä 5% myymtiveix), joka on 4 sein*ti^
SISi<ÖLVETTELO:
Kalenteriosasto, lasittaen
nimipäivät, merldcipäivät
Ja muistiinpanosivut
Eläkloet Cänadassa
Taattu $105 knolraositulo
Tydkyvsrttömyyseläldceet
Jälkeenjääneitien
etuisuudet
Canadan eläkesnnnnltel-man
hautausapu
Leskien elälie
Erikoismääritelmiä eläkkeestä
1968-69
Milioin leskeneläke'aikaa
Oriiojen etoisondet
Äitien avustus Ontariossa
Sokeiden avustus. Ont.
Canadan Juhlapäiviä
Canadan uudet postimalcsnt
Lämpömittarit
Lämpömittarien vertailu
Canadan mittoja ja painoja
Tietoja Suomesta
Hankkikaa. itsellenne tämä käytännäCJinen taskukfa-ja "Taskukaaeniteri 1969".
Siinä on paljon tärkeitä ja hyödyllisiä tilätaja JokaiseHle kansalateellemme,
Taskukallmterin (tilauksista jotka käsittää. 5 kpl. tai enemmän myönnetään;
asiakkaille 15% palkkio. Kdrjakaupoöle j a jälleemnyyjlllle esrikoic»-
•alenmiB.'.' •
' : Taskukalenteria on saatavana paikkakuntanne aslamflehiltä tai tilaamalla
osolUeelia:
VAPAUS PUBLISHING CO. LIMITED
P.O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
Komentosanat olivat omalla kielellään,
siis Mexicon kielellä:
Katsoin kelloani ja aina oli komentosanojen
välft kymmenesosa
sekunnin tarkkuudella yhtä pitkät:
En päässyt selville mikä laite oli
sillä lähettäjällä siihen tarkoitukseen.
Hän ampui lähtölaukauksen
vinossa päin maata, eikä siitä tullut
savua, vaan pieni liekki.
Pituus- ja kolmiloikkapaikat oli^;
vat juoksuradan ja katsomoreunan
välissä ja niinollen mitä' parhaiten
seurattavissa. -
.Naisten pituushyppy olikin mielenkiintoista
katseltavaa niin komeasti
ne hypyt tapahtuivat heiltä
Siinähän Romanian Viorica hyppäsi
aivan huipputulokseen 6 82. Jos oli
tulos komea niin oli tyttökin tavallista
komeampi. Uljain kaikista mitä
kentällä sain tähtäimeeni, täysi Vecr
nus-vartaloltaan.
Ne mitä näinkin romanialaisia
siellä, niin kyllä he ovat sitten kaunista
kansaa. Etenkin naiset piirteiltään
niinkuin mustalaiset, kapeat
kasvot ja vartaloa^kuin luotu.
Olipo Vioricästa "komea etusivun
kuva siellä urheilulehdessä ja mitä
parhain kirjoitus tuosta romanialaisesta
insinööristä.
Samaan aikaan oli naisten keihäänheitto
siinä samalla kohdalla
juoksurahan sisäpuolella. Kyllä se
vauhdinotto oli jokaisella tyylikäs
ja raisu. Jos o l i ne heitotkin kantavia,
ei siinä harjoiteltu. Järjestäen
y l i 50 m heittoja^ joista Unkarin
Angela viimeisellä heitollaan vetäsi
kullan 61.36.
Aamupäivisin katsomo ei ollut
koskaan aivan täysi, vaikka sinne
olikin tiketit loppuunmyyty, koska
kilpailuja suoritettiin niin monessa
eri paikassa ja niinollen oli useam-:
maila tiketit moneen paikkaan. P i tääkin
mainita, että se sisäänpääsy
stadionille oli 20 dollaria joka>päi-välle
ja siitä avauspäivän tiketistä
meille soitettiin edellisenä päivänä
hotelliin j a tarjottiin 100 dollaria
jos haluamme myydä sen.
Emme välittäneet omasta paikastamme
vaan liikuimme siellä jos
oli>, mahdollista lähelle kilpailupaikkaa.
Nyt satuimme pääsemään naisten
guulantyönnön lähettyville.
Jos oli miesten kuulakaarti komeata,
niinpä naisten aivan samaa
laatua. Eipä siinä heikosti rakennettuja
ollut muita kuin japanilaiset
neitoset, joilla kylläkin oli sitä sisua
vastaavasti. Kuitenkin huomattavasti
komeampi kaikista oli Itä-Saksan
Margarita joka myös kullan voitti.
Ei mainittu mikä hänen painonsa oli
vaan pitkästi kolmatta sataa paunaa,
niin ettei sitäkään tyttöä oikein
kauan olisi halunnut tuossa polvellaan
tuuditella.
Kun kilpailuja ; seurasi huomioi
myöskin sen juhlallisen tunnelman
kilpailijoiden kesken. E i siinä naurettu,
eikä juuri välinsä puheltu,
vaan jokainen oli omissa oloissaan
vuoroaan vartoilessa.
Miehistä ei mitenkään huomannut
heidän mielenlaatuaan heittojcnsa
tai hyppyjensä onnistuimesta tai e i .
Naisista kyllä huomasi sen masei^
nuksen mikä koski heitä epäonnistumisesta.
Sitten kun he nousivat
palkintopukille tahtoipa päästä ilku
kun torvisoittokunta soitti heidän
kansallisryhninsä— Uuno Korpi.
järjestelmänä -; kansallistamlQUhkaa
vastaan sekä"kylttinä" amerikkalaiselle
pääomälle,\ joka tätä tietä pyrkii
viattomin kasvoin latinalaisen;
Amerikan talouselämään.
Adelan 165 osakkeenomistajan
joukossa ovat useimmat USA:n suur
yhtiöistä, sellaiset kuin Esso, Genev
ral Motors, Du Pont ja IBM. Jos
jonkin latinalaisen Amerikan maan
päähän pälkähtäisi kansallistaa Adelan
osakkeenomistajille kuuluva u l komainen
yhtiö, se riskeeraisi Adelan
finanssi-instituutin kautta virtaavan
pääoman saannin ja "good
Viliinsä" eurooppalaisillakin markkinoilla.
Adela antaa amerikkalaiselle pääomalle
etenkin nykyisessä vaiheessa
kiitollisen takaportaan sen pyrkiessä
säilyttäimään ja lujittamaan otettaan
latinalaisen Amerikan: talouselämässä.
USA-vastainen mieliala
on monessa latinalaisen Amerikan
maassa niin voimakas, että hallituksilla
on Vaikeuksia hyväksyessääri
amerikkalaisia sijoituksia: Siltä- va-.
raita on tarjolla Adelaii mukavasti
"eurooppalaista" pääomaa.
USA H A L L I T S E E ADELASSA
Adelan osakepääoma on 40 miljoonaa
dollaria, josta ruotsalaiset ja
sveitsiläiset yhtiöt ovat merkinneet
2.6 miljoonaa kummatkin, espanjalaiset
ja canadalaiset yhtiöt kummatkin
3 miljoonaa. USA-laisella
pääomalla on hallitseva asema 16.66
miljoonine doHareineen.
Adelan takana olevista amerikkalaisista
mainitaan äskeinen presidenttiehdokas
Hui>ert Humphrey,
joka yhdessä senaaltori Jacob J a -
vitsin kanssa vuonna 1963 ehdotti
"uutta asetta kommunismia vastaan"
(Financial Times 19. 8. 1965)
— tuloksena oli Adela.
Euroopassa ei tietenk|än puhuta
Adelasta taisteluaseena kommunismia
vastaan. Kielenkäyttö- on sivili-soidumpaa:
Adela on voittoperiaat-teella
toimiva kansainvälinen inves-tointiyhtiön.
Ruotsissa korostetaan, ettei Adela
olCj mikään kehitysapuelin. Tämä on
läksyä joka on opittu Liberian Lam-co-
projektin ja Mosambikin Cabora
Bassa-projektin yhteydessä, jotka
aikaisemmin yritettiin esittää Ruotsin
kehitys-apuna- Adelan sveitsiläinen
toimitusjohtaja Ernst Keller korostaa
Adelan tarkoituksena olevan
osoittaa kehitysmaille, että voitto-periaatteella
toimiva ulkomainen
pääoma on kehitysmaille taloudellisesti
edullisinta.
SUURYHTIÖT IMEVÄT V E D EN
Kehitysmaa-asiantuntijoilla on
tästä kuitenkin toinen käsitys., Y K : n
latinalaisen Amerikan talouskomission
ent. brasilialainen puheenjohtaja
Celso Furtado ilmaisee asian
näin; "Pääomavahvat suuryhtiöt,
joilla on kehittynyt tekniikka, vaikuttavat
alikehittyneeseen elinkeino
elämään kuin suuret eksoottiset
puut istutettuina rajoitetulle alueelle.
Ne\ imevät kaiken veden, kuivaavat
maan j a horjuttavat eläimistöt^
ja kasvullisuuden tasapainop.
Kun suuret yritykset, joiden hallinto,
on mitä suurimmassa määrin järk
kymätön j a j o i l la on suuri finanssivalta,,
tunkeutuvat haperoon taloudelliseen
rakenteeseen, ne usein syn
nyttävät vaikeasti hallittavia rakenteellisia
häiriöitä ^ e r i l a i s t e n väestöryhmien
elintasojen ero esimerkiksi
kasvaa ja avoin tai piilotyötr
tömyys lisääntyy."
PÄAOMAvijO TOISINPÄIN
i Maailmankuulu elintarvikeasian-^
tuntija ja Y K n maatalouselimen entinen
puheenjohtaja, Y K n kehity^-;
komission johtaja Josue de Castro
esittää latinalaisen Amerikan riistosta
seuraavat tiedot ja numerot^
a) raaka-aineiden ja teollisuustuotteiden
hintojen epäsuhteen a i heuttama
vuositappio latinalaisen
Amerikan maille 1;3 mrd dollari^
b) vuosittainen päomavirtaus voittojen
ja korkojen muodossa latina-;
laisesta Amerikasta sijoitusmaihin
1 mrd dollaria
c) aikaisemmin saatujen lainojen
kuoletus vuotta kohden 1;4 mrd dollaria.
Yksityinen pääoma ei harjoita hyväntekeväisyyttä.
Vaikka Adelan a l -
kuvoitot ovat vähäisiä, merkitsevät
toimilupa, jalansija, mahdollinen
yksinoikeus ja muut oikeudet ajan
mittaan ei vain riittäviä vaan myös
turvattuja voittoja.:
Adelan operaatioiden takana ovat
mm. seuraavat ruotsalaiset yhtiöt;
Alfa-Laval, Asea; Atlas Copco, Bonniers,
Electrolux, Kockums, Johnso-"
konserni, Saab, Scanla-Vabis, S K F ,
Stab, L. M . Ericsson, Grängesberg,
Volvo, Enskilda Banken^ ja Skandi-naviska
Bankeiji.
Ltixemburgissa rekisteröidyn (verojen
välttämiseksi) Adelan hallituksen
puheenjohtajina ovat näihin
asti olleet skandinaavit, ensin ruotsalainen
Marcus Wallenberg ja viime
vuodesta lähtien Tanskan itä-aasialaisessa
yhtiössä'palvellut tanskalainen
MogensFogh.
A D E L A N SIJOITUKSET
Adela on avannut kahdeksassa latinalaisen
Amerikan maassa finanssi
ja luottolaitoksia. Yhtiön välittömät
sijoitukset ovat tapahtuneet elintarvike-,
konepajateollisuuteeni kaivoksiin;
massa- ja puuteollisuuteen, rakennusaine-
j a öljy- j a petrokemial-liseen
teollisuuteen sekä tekstiili- -
alalle Ja hotellitoimintaan. Yhtiön
sijoitukset- latinalaisessa Amerikassa
nousevat 441.9 miljoonaan kruunuun,
jotka jakautuvat 18 maalle.
Suurin saaja on Brasilia (124.4 milj.
kruunua), seuraavana on Meksiko
(104.6 milj. kruunua). Muiden kohdalla
sijoitussummat ovat seuraavat
Venezuela 34.9, Honduras 27.1, Chile
26.9. Peru 23.7, Argentiina 19.7, N i caragua
19, Ecuador 17:3, Kolombia
16.9, Paraguay 7.2, E l Salvador 6.8,
Bolivia 5.8, Uruguay 36, Costa Rica
Tiistai, •j.o.Vu luk. 3 p. ~ Tuesday, Dee. 3, 1968 . Sivu 3
Radio-^ohjelima
Sbäittilksta ^
Sointula..— Täältä tulee j o u ^ -
ikuiuissiai k«acö W a i t i a ika$H;t^ä'OBC'ra
di>i^O(hJeJifn^ tuptip. Sqast^yä "B(^tf
Mreeaji (>un-sdives\.T(u<>tta}ä»ft/Q?» B^lji
Teray, h ^ t a ^ l i R<>Wn
j a teihnäskoijia, H^r«en.
Emme. itiedä viedä tarkkaa: IMietj^-
ai)kiaia, muitta ilmoiitan. tämän. stksi^
eittä on «Ihka p a l j o n äwm)alaisia,jqtf.
.ka hflHUatvafc. Hatuilla, «ihjelman.
Tä)5sä ohjeJmas-ia " puhuvat tip
Piefcup,. opetit^ 1 . EUid(t, Hannes
Mymitti, Onni Halminein, R. Michelt
sm ja Katri ^Riksntafn, Jonka piJr
heen kääntää englannin kielelle h^>
nen tyittäremä mrs Gadorin. Lisäik|5|
i'©! cHa muitalkjn puhujia. Suomenr,
.kieliset laiulut siooloina j a taustamur
siuklkima lauiliaia. A n n i Tymjälä.
Toivomma sen-kiuiuilOis/tavan~h>-^
väiltä luin tämä meidän saaremn^e,
on itunnim ajan edustettuna " S o i%
tula on Air"-<yhijelinassa.
Hämeen tyttö.
OIdn!awa haimaa'
päästä tuJkilkoJhdasta
Tokio. — Okinavvan ammattilii!>.
.toneoivosto on ; pääittäiö3«t; jäajesliäi
jouluJouun puolivassä yleislakon,
Sitjä itulkeo^^ myös Okinawain Japa>
«ille palaailtamiata vaativa neuvosto,
atomi- ja. vetyaseita vastustava
järjestö seka Okinaivvan opettajayh-diatys.
Lakon ttarkoituiksetna on t u r
kea vaatimuksia amerikkalaisten B -
52-koneiden poistamiseksi OkinavvaV
ta s«kä Okinawan satamien suJikemir
soiksi amerikkailaisilita atomialuiksilta,
ja -suikellljisveneilitä.
Vastalauseliike amerikkalaisten
tufkikohtien punkamiseksi Okinawa]-
Ja on viime päivinä voimistunuft tun-
•tuivasti. Syynä on pommeja kuljet-,
taneen ameriikkalaisen B-52-koneen
räjäMäminenKadenan kylässä.
kuMJuipBiSk
Toronto. — Pian tulee taas taypl-lisesti
suurta yleisökannatusta osakseen
saanut Finlandia-kuoron konsertti;
Se on Don haalilla sunnuntaina,
jouluko 8 pnä klo 4 ip. Suoraa-iaisia;
lauluja o n kuultu ja laulettu
paljon: sekä. yksin että ryhmtn esi-tiettynH/
Matta kuorolauluilla on ojna
erikoisyiebätt^yytensäy: Siksi toiyo-taan,
että,'haalimme täyttyisi' taas
^äriään mypten.
* »
Uudenvuodeii, kabaretti on joqju-kuun
31 pnä- Tarjoilu alkaa kellQ 8
illaila, Hunnakon yhtye alpittaa soiton
kello 9 illalla j a se jatkuu k ^ l o
Jialiteen yöllä. Viime vuonna oli
meillä tupa täynnä j a mukana i(al-j
on ulkopaikkakuntalaisiakin vierailta.
Ystävyys ja yhteishenki kasvaa
tällaisissa erikoistilaisuuksissa. 17er-vetuloa
suurin joukoin. T i l a t pa
pöytäpaikat etukäteen puh. 463-9^18
Kauniit_kiitokset sudburylaisjlle
kauniista näytelmästä; mikä esiäitiin
niirimainioisti, että siitä sai
nauttia koko rahan edestä; Oli tp<^jel-la
nautinto nähdä ramppivalojenta^
kaa sellainen näytelmä missä tulkitaan
elämää kaikkine ristiriitoini^n,
missä on sekä hyvää että pahaa.
Kiitos vieläkin vierailijat hyvä^tä
näytelmästä. ~ J . N .
U R H E I L U P A K I N AA
Arnold Zlvreg
kuolluft
Berliini. — Kuuluisa k i r j a i l i ja
Annold Zweig (kuoli viime viikolla
JtäHBerliinissä vaikean sairauden
murtamana, ilmoltU uuti.stoimisto
ADN. Zweig oli 81 vuoden Ikäinen.
Tunnettu suomalainen suurh i 1 ii-täjä.
nykyäiän Suomen uusi valmentaja
Arto Tiainen on puhunut kovia
samoja Suomen hiihdosta j a ser
tulevaisuudesta.
Valmentajalla on murheell iset
näkyanät tulevaisuudesta ellei tyyli
muutu. Hän toteaa.murhemidin.etT
tä nykyinen konekausi on johtanut
siihen ettei lapset januori-so, joihin
juuiri hiihdon j a muun urheilun tu
levaisuus nojaa, ei saa enää tarvittavaa
'liiikuntaa ja fyysillisrtä harjoi-tusita.
Lapset viedäiän »ykyään busseilla
kotiportilta kouluun ja tuodaan
illalla samaan paikkaan takaisin,
kun läksyt on tehty seuraa radion
kuunteleminen ja television
katseleminen ja sama jatkuu päivästä
päivään. Liikunta puuttuu. ;
Samjia olemme puhuneet täällä
Canadassa jo vuosia ja tilanne on
täällä aivan sama ja näkymät samat,
Muistaimme entiset ajat Suomessa ja
täällä. Muistamme monet suurhiihtäjät
ku'ten Koskenkorva, Aitamurrot,
Ritola, Manne Vuoriset vaan
muiuitamia mainitaksemme, .kuinka
he kiipailuiunikin meniväit hiihtämä!-
lä ituillen mennerijkun oi ollut rahaa
'matkustella jumalia eikä monikaan
heiijtä olluit läibellä rautatietäkään.
Silloin oli p^akko liikkua jo
lapsesta lähtien suksilla kun ei oU
luit ikulkufvälinettä varsiinkaan sydänmailla
ja sama oli edessä koulutiellä;
Tästä saatitn kova pohjakun-to.
Kuinkas on itänäpäivänä? Juuri
niin ikuin Tiainen s m o o . Kuka tuo
Suomelle kansaimvälisistä kilpailuista
mjitialleja k u n Mäntyrantakin lopetit!
joka v i i m e titlvenaikin Gi'enob-le&
sa oli aiinoai Suomen mitaliin tuor
ja hiiihdo.-isa. Tiaisella on siis kova
liyö edessä ja muissa maissa-nousee
ladulle -suiuiilokiijörtä hiihdo.ssa joista
ei ole kuultu mitään.maas(tohiih-dossa.
Yhdistetyssä hiihdoÄSiv, joka ennen
oli pistämätlömästi- Pohjois
ma.ittcn iheiniä ei enää pärjätä vaa n
volitltajail .tuloviiit Itä-Euiroopan maii;-
ta, Grenoblessa oli 50 k m . hiihdossa
kolmantena sveitsiläinen, eiikä Sveit-ai
ole einnen oiiiluit maasitohilhdossii
edes pisiteillä, Italialaiset "posetiivarit"
osaavat voittaa hiihdossa olym-pjuikultaa
j a lyödä suomalaiset heidän
omilla laduillaan. Kehitys ^cul-kee
eteenpäin, olemmeko me mukana?
Nykyään ei enää missään urheilussa
päästä eteenpäin ilman rahaa.
Kas näin sanoo Tiainen. "Suomen
M.M. hiihtojen edustusryhmään kuu
hju:9 hiihtäjää. He eroavat ratikaise-va.<}
ti muiden maiden hiihtäjistä.
Muiden maiden hiihtäjät eivät tee
talvella muuita kun hiihtävät, meidän
pojillamme on suurempi huoli
jokapäiväisestä leivästä kuin huippukunnosta.
Kyllä Suomen urheilu^
kansalla pitäisi olla varaa elättäi
yhdeksän hiihtäjää." Kas näin T i a i.
r.en asiantuntijana ja tiotta haastava
mies. Samat samit passaa kyllä Ca-nadaankin
Me "vahtasimme"; silmät
tapilla Mexico Cityn olympialaisia
ja ihmettelimme että milloin ne tytöt
ja pojat tuo mitalleja meille,
muitta tuskin muis-timme miten näitä
tytitöjä ja poikia on valniemie'.tu.
Onko heillä valmentajia, onko heillä
ratoja ja aikaa valmistautua tasavertaiseen
kilpailuiun maailman
huiiippuijen kanssii. Kun ei pärjätii
n i i n sanotaan että huono maa tämä
Canada ja huonoa kansaa. Tämä
maa on likais maa ja hyvää kansaa
ja ainesita mutta johto puuttuu. P u humalla
saiamme vähäm aikaan mutta
rahailhi on ihmeellinen voima. E i
yksin urheilun vuoksi vaan koko
kainisaikvmnan 'tei^eyden ja hyvin-voiinnin
puolesta olisi saatjiva uusi
suiumliaius. Missä on Canadan murto-inaahiiiitäjät
ja kuinka he valmistuvat;
tulevan talven koitoksiin? JO'-
kälncin haliva joka valmistuu omilla
vai'oillaain, tekee kovaa 'työtä aamusta
il ta:»n ja jossakin välissä yrittää,
hairjoiilclla ja pääistä ikuntoon. Voimmeko
odottaa loLstavia tuiloksia?
Nyt on nolijä vuotita aikaa olympia-lailsiiin
Myushemissä, Saks<»ssa, jo
nyt oi isi 1 uot ava organ isatio j oka
rupeaisii huolemtimii-ain maamme ur-
Iveilusta elitä: siellä paremmin pär-jä;
isimni,e, mutta kaikki tämä tarvitsee
myös rahaa ja huoltoa. Avatkaa
maain is&l ja konsulit rahapussien
siiiia, Niin toivoo '
Tekonimus.
1.5. Guatemala ja Dom, tasavalta: 1
ja Panama 0.5 milj. kruunua.
Adelan investoinnit ovat joko välittömiä
sijoituksia tai lyhytaikaisia
lainoja.
ENTÄ SINISILMÄINEN SUOMI f
Adelan yhteydessä tulevat mieleen
myös suomalaiset sinänsä vaatimattomat
kehitysmaainvestoinnit.
Valmetin Brasiliassa sijaitsevasta
traktoritehtaasta julkaistaan meillä
vain kiiltokuvareportaaseja: Voitoisr
ta ei puhuta. Samaan tapaan kuin
Adela on kyltti USA-.n toiminnalle
latinalaisessa Amerikassa on pari
vuotta vanha Aasian kehityspankki,
jonka jäsen Suomikin on, amerikkalaisen,
japanilaisen j a länsisaksaläi-sen
pääoman operoinnin verhona
Aasiassa. Suomalaisetkaan eivät ole
aivan niin viattomia kuin sinisistä
silmistä voisi päätellä. .
Työläisaiktivislteia
kidutettu
Espanjassa
Pariisi; — Espanjassa on hiljattain
vangittu 36 ityöläistoimikuntien
aktiivijäsentä. Francon (turvallisuuspalvelua
tekoitulksena on saada
vangit «tumiuötamaain otevaiisa kopi-munlsteija.
Näin voitaisiia^ Espan.^n
.työläisten ammattiliLtot —: työläiSr
•toimi'kunna(t nimetä kommunistisen
puolueen aseejjsi.
Tuitikimusiten aikana 'turvaudutaan
kidutuiksiiii imm, sähkön avulla, K i -
dutu>st]en jälkeen on ikaksi vankia
yrittäniyt tehdä itsemurhan.
Regis Bebray ikeihoitti
Etelä-Amerildkaa
kapinaan
Camiri, Bolivia^—- Ranskalainen
vasemistokirjaiÄja Regis Debray on
kehottanut Etelä-Amerik^caa no.use-maan
aseelliseen kapinaan ulkopuolista
interventiota^vastaan.
Debray kärsii parhaillaan 30 vuoden
vankeusrangaistusta, jonka hänelle
langetti: bolivialainen sotaoikeus
vuosi, sitten. Häntä syytettiin
kumouksellisesta toiminnasta, koska
hän kävi kuubalaisen vällankumouk
sellisen Che Guevaran sissileirillä.
Lehtimiehet saivat haastatella h^n-tä
hiljattain kymmenen minuutin
ajan Camirissa.
KAUNEIMMAT KUKAT
edesmenneen toverimme
EELIS
M U I S T O L LE
VIENO JA T. NIIRANEN
MARTHA JA J. TUOVINEN
HELEN. HENRY JA HANNES LÄMPSA
SADIE JA EINO ERKKILÄ
KERTTU LAAKSO
MARTHA JA J. SALORANTA
HILMA JA EINO LUOMA
W. KAHARA
HELGA_JA TAISTO RUOHO _
MARTHA JA K. KUJANPÄA^^
LYDIA MÄKELÄ
EVA JA K. KÄMÄRÄINEN
LYYLI TUUTTILA
OLGA JA ARVO SALO
ILMA RöNTY
TYYNE LATVA
TAIMI JA ALEX NUMMI
AINO JA GUNNAR GUSTAFSON
SAGA JA EINO SALO
GINGER JA" GEORGE KAUTTO
AILI JA NIILO SAUKKO
MARILYN JA ANNIE HINTSA
HELEN JA EINO TARVAINEN
HANNA JA KALLE TARVAINEN
VÄINÖ TULONEN
LYDIA NIEMI
Toronto Ontario
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 3, 1968 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1968-12-03 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus681203 |
Description
| Title | 1968-12-03-03 |
| OCR text |
Roolimuuri räjähti valinnoissa
Marjatta Kajosniaa TUL»i paras
H d s i i i k L —- Karhulan Veikkojen
' hiihtäjätSr Marjatta Kajoamaa onnistui,
ensimmäisenä naisena murtamaan
roolijaon myös' urheilun p i i ristä.
T U L : n toiminnasta kirjoittavien
töimittajieri yhteisessä \pala-
.verissa Marjatta valittiin' T U L : n par
. h a a k s i urheilijaksi vuonna 1968,
Naisten voimakasta panosta täydensi
; pikaluistelijaneitonen Kaija-
; IJiisa keskiviiikka, joka sijoittui listalla
kakkoseksi. Vasta tämän jäl-ikeen
oli miesten vuoro. Kolmanneksi
kohosi Ossi Karttunen, jonka
Suomen mestaruudet, Suomen ennätykset,
maaotteluvoitot j a Pohjolan
parhaan pikajuoksijan titteli katsott
i i n painavammaksi kuin Eero Tapion
Suomen mestaruus ja viides
tila olympiamatoUa.
Marjatta Kajosmaa kohosi Suomen
parhaaksi naishiihtäjäksi Gre-
; noblen olympiakisoissa. Hän.oli v i i des
sekä ,5 että 10 kilometrillä ja
hiihti ankkuriosuuden . neljänneksi
sijoittuneessa viestijoukkueessa.
Henkilökohtaisissa kilpailuissa Marjatta
oli Grenoblessa aivan mitalin
tuntumassa, mutta latujen loppu-
- päässä sijainneet hurjat laskut veivät
mahdollisuudet tasankomaise-
' m i i n tottuneelta hiihtäjärouvalta-
Hän joutui jarruttelemaan silloin
' kun toiset päästelivät täyttä vauhtia
Karhulalaisrouvan murtautuminen
Suomen naishiihtäjien eturiviin
yllätti täysin monet asiantuntijat.
Marjatta voitti olympiakatsastukset
Mikkelissä ja Joutsassa sekä o l i kak-
~ konen Liperissä. Kansainvälisten
suurkilpailujen saavutuksiin taas l i sättäköön
voitto Ounasvaaralla, kakkostila
Puijolla, kolmas sija H o l -
menkoUeniUa j a neljäs sija Salpausselällä;
Salpausselällä Marj atta l i säksi
hiihti ankkurina Suomen joukkueessa,
joka. kukisti maaottelussa
ADEU - USÄn KEITTIÖPQUTAÄT
UtINALArSEN AMERlKÄN MAmiN
Ruotsissa on kiinnitetty huomir
ota Adela-nimiseen (Atlantic Development
of Lätin America) in-vestoiatiyhtiöön,
jonka jtehtäväni
on "kehittää .latinalaista Amerikkaa"
investointien avulla. Yhtiö,
joka on vain kolme vuotta vanha,
on maineeltaan eurooppalainen ja
sen päämaja on Luxemburgissa.
Ruotsalaisen Veckans Affärer-leh-den
mukaan Adela on jo nyt "valta-tekijä
latinalaisessa Amerikassa" ja
päässyt sellaiseksi eurooppalaisen
"kylttinsä" avulla. Useat ruotsalaiset
rahoituslaitokset ja yhtiöt, Mar-kaikki
olympialaisten mitalijouk- cus Wallenbergin omistamat etune-kueet
Norjaa myöten. Järjestys "Selällä"
o l i Suomi, Ruotsi, Neuvostoliitto,
Norja. Suomen mestaruuskiUi
pailuista Marjatta otti kaksi hopeamitalia.
TUL:!a 10 KÄRJESSÄ
T U L : n kymmenen parhaan urheilijan
lista muodostui seuraavaksi:
1) Marjatta Kajosmaa, 2) Kaija-
Liisa Keski vi tikka, 3) Ossi Karttunen,
4) Eero Tapio, 5) E r i k N i k k i nen,
6) Kalevi Vahkonen, 7) A r i
Salin, 8) Reino Heino. 9) Matti Salonen,
10) Hannu Rantakari.
T U L : n kuuden parhaan naisurheilijan
lista näyttää seuraavalta:
1) Marjatta Kajosmaa, 2) Kaija-
Liisa Keskivitikka, 3) Aira Mylly,
4) Marita Aaltonen, 5) Riitta Flink-man,
6) Pirkko Apponen.
nässä, ovat Adelassa merkittäviä
osakkaita — mutta myös amerikkalaiset
firmat työntyvät sen avulla
"keittiön' kautta" maanosaan, joka
syystä haluaa päästä Amerikkalaisesta
"avusta",
Adela on toistaiseksi tyytynyt
varsin vaatimattomiin voittoihin —
yhtiön nettovoitto kolmannelta toimintavuodelta
ilmoitetaan ipääomal-le
2 prosentiksi eli ,1.5 miljoonaksi
dollariksi. Yhtiön tarkoituksena ei
kuitenkaan ole toimia "tappiolla"
— "kohtuullinen voitto" voi ilmetä
toisellakin tavalla, yksinoikeuksina
j a toimilupina, joiden täysi merkitys
nähdään vasta myöhemmin.
Toisaalta Adelan tehtävät nähdään
poliittisella alueella. Adelan
tarkoituksena "monikansaisuudes-saan"
on toimia eräänlaisena takuu-
NEITOSIA STADIONILU
S.C.A. Urheiluliitto
virkailijoiden osoitteet:
Puheenjohtaja: Ake Hunnakko
90 Neville Park Bvld.
Puhelin O X 1-6195
Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 Hiavatba Rd., Toronto 8, Ont.
Puhelin HO 6-8815
Bahastonhoitaja: Martha Turkia
692 Woodbine Ave„ Apt. 18,
c Puhelin 691-3477
Liiton Naisjaosto: Martha Turkia
592 Woodbine Ave. Apt. 18
Toronto 13, Ontario -
Puhelm 691-3477
Katsellessamme olympialaisissa
naisten 'kilpailuja, n i in todeta pitää,
että ne olivat aivan samaa korkeaa
tasoa kuin miestenkin ja niinollen
yhtä jännittäviä j a mielenkiintoista
nähtävää. Oikeastaan kauniimpaa se
liikehtiminen, koska siinä on sitä
naisellista pehmeyttä.
Silloin kun naiset juoksivat loppukilpailun
100 m:n tasan 11.0 he
hermostuivat siinä lähdössä aivan
samoin kuin miehetkin. Kahdesti
epäonnistuivat. Siinä lähtöpaikalla
oli jokaisen juoksijan takana sellainen
jalka kanttiinsa oleva laatikko
jossa oli kolme valoa. Se joka varasti
lähdön . siihen syttyi valo ja
jos kahdesti niin kaksi valoa. Kolmannella
kerralla punainen valo.
Silloin kun lähettäjä kutsui takaisin
niin juoksijat järjestyivät radan
päähän noin kolme metriä viivasta
niiden laatikkojen eteen, vasta sitten
kun tuli käsky paikoilleen he
siirtyivät viivalle. Joka radan kohdalla
oli myös kumivasarat että saivat
itse lyödä lähtöblokit kiinni,
n i in miehet kuin naisetkin.
CSJ:n OSASTOJEN KOKOUKSET
C S J : n Toronton osaston varsinainen
kuukausikokous pidetään
Joka kuukauden ensimmäisenä
maanantaina klo 8 illalla Don-haaUlla.
C S J : n Sndbaryn osaston kokoiik-set
pidetään kerran kuukaudessa
johtokunnan kutsusta. Johto-kimta
kokoontuu useammin
asiain vaatiessa puheenjohtajan
kutsusfta. Kirjeenvaihto: Box
354, Sudbury, Ont.,
C S J : n Beaver Laken osaston k u u kausikokous
pidetään Joka kuukauden
toisena sunnuntaina klo
1 päivällä osaston haallUa. Khr-
Jeenvalhtajan osoite: N . Piispanen,
R. B . 1, Worthlnffton. O n t
C S J : n Vanconverin osaston kuukausikokoukset
pidetään Clln-ton-
haalissa Jokaisen kuukauden
toisena sunnuntaina kello • 2
ip. : Kirjeenvaihto sihteerille:
Art Siven, 2605 East Pender
St., Vancouver 6, B.C;
C S J : n Sanit Ste. Marien omslon
sääntömääräinen kokous pidetään
joka kuukauden ensimmäisenä
tiistahia keUo 8 lllaUa
omalla talollai 331 John Street.
C S J : n Port Arthorln osaston k u u -
kausikokouacset pidetään Jokair
sen kuukauden ensimmäisenä
tiistaina, alkaen klo 7.30 Ulalla;
KlrJ^nvalht» osoitteella: 316
Bay.St., Port Arthur. Ont.
JOKA MIEHEN JA NAISEN TASKUKIRJA
"TASKUKALENTERI 1969"
ON NYT ILMESTYNYT
132 Sivua Hinta 75c
• (Ontariossa lisaibtävä 5% myymtiveix), joka on 4 sein*ti^
SISi<ÖLVETTELO:
Kalenteriosasto, lasittaen
nimipäivät, merldcipäivät
Ja muistiinpanosivut
Eläkloet Cänadassa
Taattu $105 knolraositulo
Tydkyvsrttömyyseläldceet
Jälkeenjääneitien
etuisuudet
Canadan eläkesnnnnltel-man
hautausapu
Leskien elälie
Erikoismääritelmiä eläkkeestä
1968-69
Milioin leskeneläke'aikaa
Oriiojen etoisondet
Äitien avustus Ontariossa
Sokeiden avustus. Ont.
Canadan Juhlapäiviä
Canadan uudet postimalcsnt
Lämpömittarit
Lämpömittarien vertailu
Canadan mittoja ja painoja
Tietoja Suomesta
Hankkikaa. itsellenne tämä käytännäCJinen taskukfa-ja "Taskukaaeniteri 1969".
Siinä on paljon tärkeitä ja hyödyllisiä tilätaja JokaiseHle kansalateellemme,
Taskukallmterin (tilauksista jotka käsittää. 5 kpl. tai enemmän myönnetään;
asiakkaille 15% palkkio. Kdrjakaupoöle j a jälleemnyyjlllle esrikoic»-
•alenmiB.'.' •
' : Taskukalenteria on saatavana paikkakuntanne aslamflehiltä tai tilaamalla
osolUeelia:
VAPAUS PUBLISHING CO. LIMITED
P.O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
Komentosanat olivat omalla kielellään,
siis Mexicon kielellä:
Katsoin kelloani ja aina oli komentosanojen
välft kymmenesosa
sekunnin tarkkuudella yhtä pitkät:
En päässyt selville mikä laite oli
sillä lähettäjällä siihen tarkoitukseen.
Hän ampui lähtölaukauksen
vinossa päin maata, eikä siitä tullut
savua, vaan pieni liekki.
Pituus- ja kolmiloikkapaikat oli^;
vat juoksuradan ja katsomoreunan
välissä ja niinollen mitä' parhaiten
seurattavissa. -
.Naisten pituushyppy olikin mielenkiintoista
katseltavaa niin komeasti
ne hypyt tapahtuivat heiltä
Siinähän Romanian Viorica hyppäsi
aivan huipputulokseen 6 82. Jos oli
tulos komea niin oli tyttökin tavallista
komeampi. Uljain kaikista mitä
kentällä sain tähtäimeeni, täysi Vecr
nus-vartaloltaan.
Ne mitä näinkin romanialaisia
siellä, niin kyllä he ovat sitten kaunista
kansaa. Etenkin naiset piirteiltään
niinkuin mustalaiset, kapeat
kasvot ja vartaloa^kuin luotu.
Olipo Vioricästa "komea etusivun
kuva siellä urheilulehdessä ja mitä
parhain kirjoitus tuosta romanialaisesta
insinööristä.
Samaan aikaan oli naisten keihäänheitto
siinä samalla kohdalla
juoksurahan sisäpuolella. Kyllä se
vauhdinotto oli jokaisella tyylikäs
ja raisu. Jos o l i ne heitotkin kantavia,
ei siinä harjoiteltu. Järjestäen
y l i 50 m heittoja^ joista Unkarin
Angela viimeisellä heitollaan vetäsi
kullan 61.36.
Aamupäivisin katsomo ei ollut
koskaan aivan täysi, vaikka sinne
olikin tiketit loppuunmyyty, koska
kilpailuja suoritettiin niin monessa
eri paikassa ja niinollen oli useam-:
maila tiketit moneen paikkaan. P i tääkin
mainita, että se sisäänpääsy
stadionille oli 20 dollaria joka>päi-välle
ja siitä avauspäivän tiketistä
meille soitettiin edellisenä päivänä
hotelliin j a tarjottiin 100 dollaria
jos haluamme myydä sen.
Emme välittäneet omasta paikastamme
vaan liikuimme siellä jos
oli>, mahdollista lähelle kilpailupaikkaa.
Nyt satuimme pääsemään naisten
guulantyönnön lähettyville.
Jos oli miesten kuulakaarti komeata,
niinpä naisten aivan samaa
laatua. Eipä siinä heikosti rakennettuja
ollut muita kuin japanilaiset
neitoset, joilla kylläkin oli sitä sisua
vastaavasti. Kuitenkin huomattavasti
komeampi kaikista oli Itä-Saksan
Margarita joka myös kullan voitti.
Ei mainittu mikä hänen painonsa oli
vaan pitkästi kolmatta sataa paunaa,
niin ettei sitäkään tyttöä oikein
kauan olisi halunnut tuossa polvellaan
tuuditella.
Kun kilpailuja ; seurasi huomioi
myöskin sen juhlallisen tunnelman
kilpailijoiden kesken. E i siinä naurettu,
eikä juuri välinsä puheltu,
vaan jokainen oli omissa oloissaan
vuoroaan vartoilessa.
Miehistä ei mitenkään huomannut
heidän mielenlaatuaan heittojcnsa
tai hyppyjensä onnistuimesta tai e i .
Naisista kyllä huomasi sen masei^
nuksen mikä koski heitä epäonnistumisesta.
Sitten kun he nousivat
palkintopukille tahtoipa päästä ilku
kun torvisoittokunta soitti heidän
kansallisryhninsä— Uuno Korpi.
järjestelmänä -; kansallistamlQUhkaa
vastaan sekä"kylttinä" amerikkalaiselle
pääomälle,\ joka tätä tietä pyrkii
viattomin kasvoin latinalaisen;
Amerikan talouselämään.
Adelan 165 osakkeenomistajan
joukossa ovat useimmat USA:n suur
yhtiöistä, sellaiset kuin Esso, Genev
ral Motors, Du Pont ja IBM. Jos
jonkin latinalaisen Amerikan maan
päähän pälkähtäisi kansallistaa Adelan
osakkeenomistajille kuuluva u l komainen
yhtiö, se riskeeraisi Adelan
finanssi-instituutin kautta virtaavan
pääoman saannin ja "good
Viliinsä" eurooppalaisillakin markkinoilla.
Adela antaa amerikkalaiselle pääomalle
etenkin nykyisessä vaiheessa
kiitollisen takaportaan sen pyrkiessä
säilyttäimään ja lujittamaan otettaan
latinalaisen Amerikan: talouselämässä.
USA-vastainen mieliala
on monessa latinalaisen Amerikan
maassa niin voimakas, että hallituksilla
on Vaikeuksia hyväksyessääri
amerikkalaisia sijoituksia: Siltä- va-.
raita on tarjolla Adelaii mukavasti
"eurooppalaista" pääomaa.
USA H A L L I T S E E ADELASSA
Adelan osakepääoma on 40 miljoonaa
dollaria, josta ruotsalaiset ja
sveitsiläiset yhtiöt ovat merkinneet
2.6 miljoonaa kummatkin, espanjalaiset
ja canadalaiset yhtiöt kummatkin
3 miljoonaa. USA-laisella
pääomalla on hallitseva asema 16.66
miljoonine doHareineen.
Adelan takana olevista amerikkalaisista
mainitaan äskeinen presidenttiehdokas
Hui>ert Humphrey,
joka yhdessä senaaltori Jacob J a -
vitsin kanssa vuonna 1963 ehdotti
"uutta asetta kommunismia vastaan"
(Financial Times 19. 8. 1965)
— tuloksena oli Adela.
Euroopassa ei tietenk|än puhuta
Adelasta taisteluaseena kommunismia
vastaan. Kielenkäyttö- on sivili-soidumpaa:
Adela on voittoperiaat-teella
toimiva kansainvälinen inves-tointiyhtiön.
Ruotsissa korostetaan, ettei Adela
olCj mikään kehitysapuelin. Tämä on
läksyä joka on opittu Liberian Lam-co-
projektin ja Mosambikin Cabora
Bassa-projektin yhteydessä, jotka
aikaisemmin yritettiin esittää Ruotsin
kehitys-apuna- Adelan sveitsiläinen
toimitusjohtaja Ernst Keller korostaa
Adelan tarkoituksena olevan
osoittaa kehitysmaille, että voitto-periaatteella
toimiva ulkomainen
pääoma on kehitysmaille taloudellisesti
edullisinta.
SUURYHTIÖT IMEVÄT V E D EN
Kehitysmaa-asiantuntijoilla on
tästä kuitenkin toinen käsitys., Y K : n
latinalaisen Amerikan talouskomission
ent. brasilialainen puheenjohtaja
Celso Furtado ilmaisee asian
näin; "Pääomavahvat suuryhtiöt,
joilla on kehittynyt tekniikka, vaikuttavat
alikehittyneeseen elinkeino
elämään kuin suuret eksoottiset
puut istutettuina rajoitetulle alueelle.
Ne\ imevät kaiken veden, kuivaavat
maan j a horjuttavat eläimistöt^
ja kasvullisuuden tasapainop.
Kun suuret yritykset, joiden hallinto,
on mitä suurimmassa määrin järk
kymätön j a j o i l la on suuri finanssivalta,,
tunkeutuvat haperoon taloudelliseen
rakenteeseen, ne usein syn
nyttävät vaikeasti hallittavia rakenteellisia
häiriöitä ^ e r i l a i s t e n väestöryhmien
elintasojen ero esimerkiksi
kasvaa ja avoin tai piilotyötr
tömyys lisääntyy."
PÄAOMAvijO TOISINPÄIN
i Maailmankuulu elintarvikeasian-^
tuntija ja Y K n maatalouselimen entinen
puheenjohtaja, Y K n kehity^-;
komission johtaja Josue de Castro
esittää latinalaisen Amerikan riistosta
seuraavat tiedot ja numerot^
a) raaka-aineiden ja teollisuustuotteiden
hintojen epäsuhteen a i heuttama
vuositappio latinalaisen
Amerikan maille 1;3 mrd dollari^
b) vuosittainen päomavirtaus voittojen
ja korkojen muodossa latina-;
laisesta Amerikasta sijoitusmaihin
1 mrd dollaria
c) aikaisemmin saatujen lainojen
kuoletus vuotta kohden 1;4 mrd dollaria.
Yksityinen pääoma ei harjoita hyväntekeväisyyttä.
Vaikka Adelan a l -
kuvoitot ovat vähäisiä, merkitsevät
toimilupa, jalansija, mahdollinen
yksinoikeus ja muut oikeudet ajan
mittaan ei vain riittäviä vaan myös
turvattuja voittoja.:
Adelan operaatioiden takana ovat
mm. seuraavat ruotsalaiset yhtiöt;
Alfa-Laval, Asea; Atlas Copco, Bonniers,
Electrolux, Kockums, Johnso-"
konserni, Saab, Scanla-Vabis, S K F ,
Stab, L. M . Ericsson, Grängesberg,
Volvo, Enskilda Banken^ ja Skandi-naviska
Bankeiji.
Ltixemburgissa rekisteröidyn (verojen
välttämiseksi) Adelan hallituksen
puheenjohtajina ovat näihin
asti olleet skandinaavit, ensin ruotsalainen
Marcus Wallenberg ja viime
vuodesta lähtien Tanskan itä-aasialaisessa
yhtiössä'palvellut tanskalainen
MogensFogh.
A D E L A N SIJOITUKSET
Adela on avannut kahdeksassa latinalaisen
Amerikan maassa finanssi
ja luottolaitoksia. Yhtiön välittömät
sijoitukset ovat tapahtuneet elintarvike-,
konepajateollisuuteeni kaivoksiin;
massa- ja puuteollisuuteen, rakennusaine-
j a öljy- j a petrokemial-liseen
teollisuuteen sekä tekstiili- -
alalle Ja hotellitoimintaan. Yhtiön
sijoitukset- latinalaisessa Amerikassa
nousevat 441.9 miljoonaan kruunuun,
jotka jakautuvat 18 maalle.
Suurin saaja on Brasilia (124.4 milj.
kruunua), seuraavana on Meksiko
(104.6 milj. kruunua). Muiden kohdalla
sijoitussummat ovat seuraavat
Venezuela 34.9, Honduras 27.1, Chile
26.9. Peru 23.7, Argentiina 19.7, N i caragua
19, Ecuador 17:3, Kolombia
16.9, Paraguay 7.2, E l Salvador 6.8,
Bolivia 5.8, Uruguay 36, Costa Rica
Tiistai, •j.o.Vu luk. 3 p. ~ Tuesday, Dee. 3, 1968 . Sivu 3
Radio-^ohjelima
Sbäittilksta ^
Sointula..— Täältä tulee j o u ^ -
ikuiuissiai k«acö W a i t i a ika$H;t^ä'OBC'ra
di>i^O(hJeJifn^ tuptip. Sqast^yä "B(^tf
Mreeaji (>un-sdives\.T(u<>tta}ä»ft/Q?» B^lji
Teray, h ^ t a ^ l i R<>Wn
j a teihnäskoijia, H^r«en.
Emme. itiedä viedä tarkkaa: IMietj^-
ai)kiaia, muitta ilmoiitan. tämän. stksi^
eittä on «Ihka p a l j o n äwm)alaisia,jqtf.
.ka hflHUatvafc. Hatuilla, «ihjelman.
Tä)5sä ohjeJmas-ia " puhuvat tip
Piefcup,. opetit^ 1 . EUid(t, Hannes
Mymitti, Onni Halminein, R. Michelt
sm ja Katri ^Riksntafn, Jonka piJr
heen kääntää englannin kielelle h^>
nen tyittäremä mrs Gadorin. Lisäik|5|
i'©! cHa muitalkjn puhujia. Suomenr,
.kieliset laiulut siooloina j a taustamur
siuklkima lauiliaia. A n n i Tymjälä.
Toivomma sen-kiuiuilOis/tavan~h>-^
väiltä luin tämä meidän saaremn^e,
on itunnim ajan edustettuna " S o i%
tula on Air"- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1968-12-03-03
