Vapaus, January 23, 1965

              id
f' •
|;||
Sivu 2 Lauantaina, fammik. 23 p. — Siaturday, Jan 23, 1965
VAPAUS
EOITOR:
I L I B E R T Y )
W . E K L U ND
TELEPHONE:
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Eslablishcd Nov. 0. li)17
M A N A G E R : E.. S U K S I
O K F I C E AND E D I T O R I A L 6 7 4 . 4 2 64
Publi-hcd thrice Aveekly: Tuesdnys. Tljursday.s and Siilurdays by Vapaus
Publishing Co. Limiled, 100-102 Elm St. W.c.st, Siudbury,.vOntavio, Canada.
Miviling Addrc?s: Box 69
" Advertising iT.tcs upon application, translation live of chargc;
Amhorized as scconddass niail by tluvPast Office Department, Ottiiwa,
'and lloi-iKiymeni oi pcsingR In cash.
>"H<^ CANADIAN iliANGUAGEIRRESS
TILAUSHINNAT: •• ^ . .
Canaiiassa: 1 vk^ $9,00. 6 kkr$4.75 USA.v.^^a __r vk. $10.00, 6 kJc,^9'.25 :
3 kk. 2.75 Suomessa: l.vk. 10.50, 6 kk; -,5.75 !
^ SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
LATINALAISTA AMERIKKAA:
SotilisjiRttien luYatto main^ia
lianiel Kalcnius, Beavor Lake
(nyt Sutlbury MenVorial sairaahissa)
täyttää maanantaina, tammikuun 25
pnä 80 vuotta.
Ylidymme sukulaisten ja
vain onnentoivotuksiin.
tutta-
Vuoden 1964 päättyessä USA:ssa tehdyissä latinalaista Amerikkaa
koskevissa selostuksissa on heijastunut tiettyjä vaikeuksia. New York
Times julkaisee katkeria hyökkäyksiä eräitä latinalaisen Amerikan dik­taattoreita
vastaan. Muissa suhteisi^a eriävistä kannoista huolimatta on
amerikkalainen lehdistö viime vuotta koskevissa katsauksissaan yksimie-liiaeu
siltä, että menneen vuoden aikana taantumus on lisännyt valtaansa
latinalaisessa Amerikassa ja että taistelu USA:n etujen puolesta jatkuu
yhä voimistuvan vallankumouksen merkeissä.
-Haukkuu väärää jiuiita ~~ -
^ - Tor.staisen lehtemme uutisosastolla kerrottiia ^>hkä tarpeettomair
4tJa'.yksityiskohtaisesti, miten erästä David Maunder-nimistä henkilöä
, syytetään siitä, että hän on yrittänyt maamme kauppaa rajoittavia
lakeja kiertäen myydä Neuvostoliitolle $106,000 arvosta "raskasta teol-
Ijsjipskoneistoa".
C!!lMeitä ei kiinosta tässä yhtetydessä lainkaan se onko mr. Maun-dejt"
syytön" tai 'syyllinen". Eikä edes sekään, että ko. kauppasumma,
$1W.OOO, on asiallisesti puhuen kuin pisara meres.<;ä. kun sitä verra­taan
esimerkiksi niihin valtaviin talousetuihin, mitä Canada sai Neu­vostoliitolle
myymästään viljasta. Ilmeiseltä siis näyttää, että tätä
juttua on sanomalehdissä tarkoituksellisesti paisuteltu.
Tosiasiassa meidän tulisi kansakuntana kiinnittää tässä asia.ssa
huomiota vallan toisiin seikkoihin. Jos asia on niin, että joku yksityi­nen,
liikemies syyllistyy lain kirjaimen ja hengen rikkomiseen sillä
että hän yrttää päästä rehelliseen kaupankäyntiin Neuvostoliiton —
tai jonkun muun hyvän luoton omaavan maan kanssa — silloin on
syytä tarkistaa sellaisia "kylmän sodan" lakeja ja säädöksiä, sekä
pyyhkäistä ne romukoppaan maamme lakikirjoista.
Tosia.sia nimittäin' on, että nykyään on avautuma.ssa aivan sil­miemme
edessä "uusi ajanjakso" idän ja lännen eli .sosialismin ja
kapitalismin välisissä kauppasuhteissa. Uutistiedoissa on kerrottu, nii­aten
esimerkiksi Ranska, Britannia ja Japani ovat myöntäneet Neuvos­toliitolle
pitkäaikaisen luoton, tavallisimmin 15-vuotisen maksuajan,
suurista kone- Ja tehdastilauksista. Yhdysvalloissa on myös äärettö-
,.män voimakkaita talouspiirejä, jotka vaativat kylmän sodan kauppa-kieltosäädösten
romuttamista ja sitä, että heidänkin pitää päästä osal­lisiksi
sosialistisen maailmanosan alati laajenevista markkinoista.
Meidän oman maamme talousetu vaatii ehdottomasti teollisuus­tuotteiden
kaupan laajentamista Neuvostoliiton, Kiinan ja muiden
sosialististen maiden markkinoilla: Canadantalous .sai äskettäin voi-
• makkaan ruiskeen Neuvostoliiton vehnänostosta. mutta selvää on,
että-meillä ei ole kansakuntana pysyvää mahdollisuutta myydä viljaa
näin suurissa erissä Neuvostoliitolle. Sen sijaan olisi Canadalla mah­dollisuus
laajentaa teollisuustuotteiden kauppaa .«Juure.ssa miltakaa-vas.
sa sekä Neuvostoliiton että muiden sosialististen maiden markki­noilla,
edellyttäen, että romutamme ilman muuta kylmän sodan ke­hittämiseksi
ja ylläpitämiseksi VVashingtonin sanelemat kauppa- ja
luQttorajoitukset, ja että myönnämme yleisen käytännön ja. tavan mu-kaan
pitkäaikaisia luottoja sosialistisillekin maille
Käytäntö pn. osoittanut, että Canadalla on suuria hyötyä kaupan­käynnistä
esim. Neuvostoliiton kanssa, mutta tämä kaupankäynti ei
voi olla vairi yhteen suuntaan kohdistuvaa myyntikauppaa, eikä liioin
kylmän sodan ylläpitämiseksi laadittujen säädösten\kieroon yääntä-mää
boikottiohjelmaa. ' . .
• Tältä pohjalta katsoen meistä tuntuu, että parempi olisi ryhtyä
tällaista edullista kauppaa rajoittavien säädösten romuttamiseen kuin
haaskata valtion voimavaroja niiden turmiollisten säädösten voima.ssa-pitämiseen.
Toisin sanoen huono on "väärää puuta haukkuva orava-koira".
Jap^ haluaa
lisää kauppaa
Kiinan kanssa
OAS — amerikkalaisten valtioi­den
yhteisjärje.stö, josta Kuuba on
erotettu — mukaili koko vuoden
ajan VVashingtonin toivomuksia ja
siitä tuli, kuttMi pahat kielet ovat
Kolumbia ja kaikki Keski-Amerikan
kahvi-, hanaani- ja kaakaovaltiot —
kiistelevät jäljelle jäiivistä 488 mii- j
Joonasta dollarista. SainaatT~aikaan
:>merikkalaiset vhtymät ostavat nii-
;,parjanneet, U S A n ulkoministeriön ; den rikkauksia, raaka-aineita, ali-
Hyvä niinkin, mutta , . .
Kun Yhdysvaltain presidentti .John.son esitti m i a t i l a l l a a n T e x a s i sT
sa viikko sitten vierailleelle pääministerillemme, että Canadan tulisi
avustaa Yhdysvaltain .sotatoimia Vietnamissa, niin mr. Pearsonin ker­rottiin
esittäneen hänelle sarjan tilastotietoja, joiden tarkoituk.sena
oli-"todista". että maamme ei voi nykyistä enempää ulkomaa-avustu.sta
myöntää. Toisin sanoen, pääministeri Pearson ei sanonut suoraan "ei"
tai •'kyllä" mutta esitti kuitenkin diplomaatti.sin sanankääntein kiel­teisen
kannan selittämällä, ettei Canada voi taloussyistä siihen leik­k
i i n lyhtyä. '
Hyvä on niinkin! Canadalla ei ole totisesti mitään voitettavaa
Etelä-Vietnamin .sotatoimiin .sekaantumi.sesta. Päinvastoin siitä olisi
maallemme äärettömän suuri arvovallan menetys afro-aasialaisi.ssa
mai.s.sa erikoisesti ja samalla kaiki.ssa demokraattisissa piirci.ssä kaut­ta
maailman. Esitläe.s.sään diplomaattisin sanakääntein kiellei.sen vas­tauksen
ehdotuk.seen, että Canada liittyisi Etelä-Vietnamissa käytä­vään
likaiseen sotaan, pääministeri Pearson ilmaisi varmasti Canadan
kansan enemmistön mielipiteen ja meidän lehtemme Vapaus terveh-
"•tii.sitä. •••
Mutta maailman yleinen mielipide ei ilmeisestikään tullut täy­dellisesti
tyydytetyksi tästä lausunnosta. Vietnamin ja sen naapuri­maiden
asioita tarkkailevan Geneven konferens.sin valvontakomission
yhtenä jäsenmaana CanadalUi odotetaan tällaisissa asioissa vähän lu-jcmpa
selkärankaa, eli rohkeutta sanoa avoimesti "ei", silloin kun
on ky.symys vuonna 1954 Genevessä tehdyn kansainvälisen sopimuksen
rikkomi.sesta yleensä ja _&i:ikoisesti Yhdy.svaltain laittoma.sta .sekaan­tumisesta
mainitun sopimuksen alaisten maiden sisäisiin asioihin, kiF
tcn on tapahtunut Etelä-Vietnamissa. — -
Sitäpaitsi on syytä muistaa, että mikään määrä canadalai.sapua
ei voisi pelastaa Yhdysvaltain imperialismin-häviötä Etelä-Vielnamiif-sa.
Kaikkein viimeisimmät tapahtumat ovat'tässä yhteydessä paljon
puhuvia.
Viime tiistaina liedoitettiin Saigonista, että Etelä-Vietnamin po-lijftinen
kriisi 'oli saalu ratkaistuksi" Wa.shingtonin tahdon mukai­seksi,
ja että eräs yhdysvaltalainen puliemies oli ilmaissut tyytyväi-
.syytensä maanantaisesta hallitusremontista, jonka mukaan "neljä
nuorta kenraalia liittyy" pääministeri Tan Van Huong'n n.s."puhtaa­seen
.siviilihallituk.seen". "Tämä on pcsitiivinen ja auttava askel hal­lituksen
vakiintuneisuutta kohti", kerrotaan AP:n uutistiedossa ko.
yhdysvaJtalaispuhemiehen .sanoneen.
Mutta tuskin oli muste kuivunut yllämainitun uutisticdon tek.s-tistä,
kun New York Times Servicen keskiviikkoisessa Saigonin uutis»;
.tiedo.ssa kerrottiin näin: '
" [ ' ä ä m i n i s t c r i Van Huong lykkäsi eilen tuonnemmaksi hänen uu-den
hallituksensa vihkimisen kun kenraali Nguyen Cao Ky, joka on
yksi voimakkaiden nuorten turkkilai.sup.seerien jäsenistä, kieltäytyy
vastaanottama.sta haHUusmini.sterin tehliivääl . . .
"Yksityiskeskusteluissa Huongvalilli kutkeroiluneensa sotilasjoh-
Ncw' York. — Japanin päämiiiis ;
teri >:isakii Salo .sanoi lor.stainai
New Yorkissa järjestetyillä päivälli' I
Jillä piiämä.ssään puheessa Japanin j
niahdoili,iesti pyrkivän lähiaikoina!
rajoitetusti lisäämään kaupankayn i
tiään Kiinan kan:-;sa. i
Meiilä on (iiplomaaltisel suhteet i
Formosan Kiinaan ja käymme {
kauppaa sen kanssa. Aiomme m.vös i
säilyttää nämä suhteet. Samalla
meidän on kuitenkin otettava huo
mioon myös suhteemme mantereel­la
asuviin lähes 700 miljoonaan kii­nalaiseen.
Kauppamme manner-Kii­nan
kan.s,sa on vam kaksi prosenttia
koko kaupastamme ja jopa vähäi-i
sempää kuin
Fofmoican k
jonkin verran laajentaa sitä — ku
ten C:inada ja eriiät Euroopan maa
;)arhaillii;in tekevät. :
Käiiministeri Sato sanoi voivansji
latinalaisen .\merikan asioiden, sih-
;eeri.stö.-
Tämä tilanne~oii .syntynyt vuosi­kausia
kestäneen painostuksen jäi;
keen. USA:n suurin voitto saavutet­tiin
heinäkuu.ssa jolloin OAS enem­mistöpäätöksellä
velvoitti jäsenval­tiot
katkaisemaan suhteensa Kuu­baan.
Myöhemmin painostettiin
Chile, Bolivia ja Uruj^uay toteutta­maan
tämä sanelu.
; Järjestöä on tarkoitus käyttää vä-
I likappaleena Etelä-.'\merikan armei­joiden
yhteensulnttamisessa. Joulu­kuussa
järjestetty ' Operatian Aya-eucho'
oli näiden <>uunnitelmien
kulminaatio. Harjoituksiin osallistui
joukkoja Perusta Kolumbiasta, Pa-hinnoin
usein fnvydäk.seen niitä ja-lo.
steltuina kalliilla hinnalla takai­sin.
Tästä .synt.vy .se.noidankehä'jo^
ka tekee Ki;hitys'iilo.sta niinensä ir­vikuvan.
USA:n taloudellinen ote on voi­makas,
nuuit maat eivät juuri py.sty ;
pinaa, edellisenä vuonna niitä oU
kuusi. KIa.ssillinen esimerkki lati­nalaisen
Amerikan vallankaappauk­sesta
oU Brasiliassa maaliskuun lo­pulla
ja huhtikuun alus,sa järjestet­ty.
Liberaalin, mutta heikon presi­dentin
asemaa j ä r k y t e t t i in ensin.pa­rin
viikon ajan syytöksillä 'kommu­nistisesta
.solutuksesta". Kulissien
takana suoriteltiin neuvotteluja
Washingtonin kanssa ja sitten ta­pahtui
kaappaus \armeijan avulla.
Seurasi laajoja pidätykpiä etukäteen
tehtyjen li.stojen mukaan, "rauha ja
.iärjest.vs ' palautuivat' j a " sarhalla
hetkellä Washington'fijnnusti/uiulet
vallanpitä,iäl. — ' '''
, Marrasktiun"4. piiä' öli Bolivilan
vuoro. Työläismieleno.soltukset oli­vat
herättäneet levottomuutta Wash-injjtonissa
ja presidentti Paz Estens-
.soron .syrjäytttimistä toivottiin.
Mitä inuut ssunpvat
iiiHpiniiimniiniitiitititim
^^^i^LE E N T I S T * ^ U ^MP I « T E AUTO^BOfc 3STA
Auto-osien tuotanto^pimus jota nyt mu^ i y ^ j f f i ^ .yjjbdysvaltain ja
Canadan välillä, edustaa asiallisesti puhuen tepUiavitUti^tannon ration^
Usointia (järkiBeräistyttämistä) P^hjois-Ameril^^ loärkkilioilla yhdys­valtalaisten
autojen tuottajain ja niiden satelliitHen välillä. , -.f.
Siihen ei liity mitään canadalaisuutta.' MeiöSn halliUiksetiUnft oh.
mentävä Yhdysvaltain suurpääoman uudelleenjärjestelyjen mukaha huo­limatta
siitä tykkääkö.se (hallituksemme) siitä tai'"eikö tykkää.
Yhdysvallat on ottamassa haltuunsa koko F^qhjois-Anierikah aU^-
markkinat. Tämä jäädyttää eurooppalaisten autojpn tuonin Cada^ftSSa
.ia antaa Britannialle uuden kovan iskun. Se vaikuttaa Canadassa iMtn-läisten
autojen ostoon ja tulee pian heijastumaan BAitannian ja Capadaii
välisissä kauppatilastoissa; vJ. -SM
— Victoi-^Campbell, Toronto Daily Starin yleisön kirjeitten osastolla. >
liiiiiiiiiiiiiiiiiiiniutflu]#ll^^
kilpailemaan sen kan.ssa. Kuitenkin 'Kaappauk.sen suoritti kenraali Renej
on Länsi-Saksa viime aikoina li.sän- Barrientos ja Washin.(4tonin tunnus-i
nyt panostaan latinalaisen Ameri-1 tus .seurasi muutamien tekohurskai- •
kan markkinoilla. Ranskan piesi-j Uen lausuntojen jälkeen. Sitten o l i!
-vuotis- M i ) i l "
, ... .. , raguaysta Venezuelasta ja USA:sta.
in kaupankayntimmel ,,,kkadijat ovat pitäneet nii-ans.
sa. joten aiomme ... , ....
iä eräänlaisen latinalaisamerikka­laisen
NATOn alkuna.
Vain yksi ainoa OAS:n jiiseii on
suhtautunut kielteisesti järjestön
Kuuba-päätöksiin ~ Meksiko. Se
matkustaa kollin tyytyväisenä sMori •
tettuaan tehtäsänsä Yhdysvallois.sa ' ' ' ' " • " . l»HittumatTomuu.spolit,.kkaa
— ProsidenttrJohnsonin kanssa pu­huimme
kuin kaksi kansanedusta
Jaa, jotka yrittävät ajaa lakiehdo
tuksen iapi valiokunnassa sen
suorempaa puhetapaa ei olekaaii.
sirtioi Sato.
suhtei.ssa Kuubaan, johon se edel-lenkin
ylläpitää .suhteita.
Meksiko ei kuitenkaan ole ainoa
arka kohta USA:lle. Myös Chilellä'
on omat :;jatuksi3tNa. Niinpii sen
edustaja selitti VK:ii ke.skustelujen
.•|lkaessa Chilen kannattavan Kuu­ban
ottamista takaisin 6AS:n>jäse­nyyteen,
vaikka mailla oii.monissa
suhteissa erilai.set käsityk.set.
---Jokaisella maalla, se|itti Chi­len
'YK-edusta ja Eni,ique Bernstein,
on oikeus valita it.se se yhteiskunta-järje.
stelniä, jossa .se haluaa elää.
kehitysliitto — .Vlliance for iMo- i
gie.ss ~ , jonka USA perusti autta­maan
latinalaisen .\merikan niaiden
taloutta ei ole saavuttanut menes­tystä.
SUiinnitclmien mukaan se
asettaa joka vuosi zpOO mii jo
dollaria latinalai.sen Amerikan kiiy-tettäväksi
talouden . ja sosiaalisten
olojen koheni am i.seen.
Joulukuun 3. pnä 1964 pidet,j'.ssä
Kehitysliitön kokouksessa todettiin
virälli.sesti.: että investoinnit eivät
;Pian havaita olevaii.si ilman raaka ' «le onnistuneet pvsäyttämään inflaa
laineita, jotka ovat .sen lahatalouden! J"'^'' »^t^^l^tlyn.vl erittäin
dentti Charles de Gaulle, joka suo­ritti
lokakuu.ssa kierroksen kym­menkunnassa
latinalaisen Amerikan
maa.ssa, sai tuntea matkansa aikana
olevan.sa USA:n ja Länsi-.Saksan
vaarallinen kilpailija. Hänen lupa-uk.
sensa rajoittuivat kuitenkin pää-asia-
ssa muutamiin kauniisiin sanoi­hin.-
I\-irhain vastaanotto dc (laullella
oli Paraguays.sa, missä ranskalaiset
tekivät .sopinnik.sen parin uuden teu­rastamon,
jokisataman. erään tien
la parin lentokentän rakentamtses-ta
seka avusta oliyporauksi.ssa. L i ­säksi
aiotaan tehdä .sopimus suu-iesta
voimalaitok.sesta. Uriiguay.ssa
lupasi de Gaulle Ranskan tukea
E l Salvadorin vuoro.
Latinalaisessa Amerika.ssa on ol­lut
Saksan Demokraattisen Tasa­vallan
ta>ous on voimakkaassa
nousussa. Se näkyy myös ulko­maankaupan
kasvu.s$a. Kaikki
vuoden vaihteessa solmitut tava
ranvaihlosopimukset edellyttävät
Perinteelliset Leipzigin , messut
ovat vaikuttaneet huomattavastii-.de-mokraattisen
Saksan ulkomaankau­pan
kehitykseen. Ennätyksiä niin
! kauppojen solmimisessa kuin .me?-.
' sujen laajuudessakin on odotxitta-
Afrikkalaiset ovat '
kuin orjuudessa
VK, Neu- Vork. - - Lounais A i ri
kassa • ulkomaalaisille yhtymille
työ.<k'.'iitele.v.-it afrikkalaiset elävät
•kuin orjimdessa". ja itse yhtymät
rii.siavät tältä alueelt;i nopeasti sen
mineraalirikkaudet, sanottiin viime
viikon keskiviikkona Ne\v Yorkissa
jurkaistu-,sa YK n selo>tuk^e-sa
205 sivua käsittävässä asiakirjas- i
jassa, jonka YK:ii erityinen siirto-;
maaky.symys ten valiokunta laati
yleiskokoukselle; . sanottiin, -.että
Lounais;\rrikka .saattaa verratfair
olleet eräänlaisia kansalli.sen poli
tilkan edu.stajia. toiset suorastaan'
bandiitteja, jotka ovat valmiit^myy-;'
mään itsensä kelle tahansa., .Kaikis- j
sji Keski-Amerikan mai.ssä ovat |
Washingtonille uskolliset kenraalit '
tai everstit va 1 läs.sa. Näin on myös i
Kolumbiassa; Perussa. Ecuadorissa; j
Ai-gentiinassa, Paraguayssa ja nyt
niin ikään Bolivii'.ssa. j
Demokratian on vaikeaa lyödä i t -1
sensä läpi. Vahvimpana se tuntuii;
Chilessä, Uruguayssa ja Mek.sikossa. |
Meksikossa on vuoden 1910 porya- j
rillinen vallankumous tullut korke-1
lentokenttätöissii Matkan vaikutus { ymman porvariston monopoliksi ja i
tuntui kulte.^kin eniten poliittisella i pysähtynyt kehityksessään. i
alalla — kaikki latinalai.sen .Ameri-' Peronismin aika on ohi Argcn
, tiina.ssa mutta maa er silti ole de-
1 mokratisoitunut Päinvastoin Pe-monia
"gorilloja". .Jotkut ovat; huomattavaa viennin ja tuonnin ! vissa ensi maaliskuun alussa pidet-nousua.
Erityisesti herättää huo
miota Kanskan kanssa solmittu
tavaranvaihtosopimus, joka on ar­violtaan
kokonaista 80 p<-os. suu­rempi
kuin vuotien 1964 vastaava
sopimus, vaikka sekin jo oli hyvin
laaja. Samoin ovat kauppasuh­teet
USA:han vilkastuneet kyl-m."
n sodan aiheuttaman lamakau­den
jälkeen jopa siinä määrin,
että LänsivSaksan hallitus on huo­lissaan
esittänyt vastalauseensa
hallitukselle.
kan oppositioliikkeet käyttivät tilai
suutta hyväkseen osoittaakseen, et­tei
poliittinen tilanne ole vakaa.
.Sotila.sjuntt;iiiv ote on lisäänly-ma.
s.sa. Presidentti Kennedyn aika­na
yritti L'SA suosia latinalaisen
.Amerikan maltilli.sia tai liberaaleja
aineksia, mutta lohn.sonin latinalai­sen
Amerikan asiantuntijat ovat
kiinnittäneet kail:ki toiveensa ken-raaleihin.
Ns ••;4orill;it" aikaansaiv.it vuo­den
lf*64-aikan.i kaksi la puoli ka-kon
Ja Argentiinan kokemukset.
Chilen. Uruguayn ja Venezuelan ko-kemiik.
set puolestaan o.soittavat, et-
1 tä vain tiukka vasemmiston yhtei.s-|
rintama pystyy rakentamaan vallin
ronin läsnäolo olisi varmasti johta-nuf'
yhteenottoihin nykyisen hallit­sevan
piirin kan.ssa. koska se inhoaa
kaikkia Peronin toimeenpanemia
uudistuksia. Peronismi ei sen nykyi-
.sessn muodossa kuitenkaan merkit­sisi
edistystä, siihen se on liian ha­janainen;
Yhteisrintama on demokratian ai­noa
tie latinalaisessa Amerikas.sa.
Tätä vahvistavat Brasilian. Meksi-täviltä
messuilta, jotka ovat "800-
vuotisjuhlamessut. OsanottajaiiKti'
den joukossa ovat Luxemburgia,ja
Liechtensteinia myöten kaikki ne,
I joita jollaliin tavoin kiinnostaci.y^-
kom^aankauppansa laajentaminen,
v^aitamerentakaisia kapitalistiani
maitakin on kokonaista 35. '
RAVSKA SUURIN
LÄNSIMAISTA
Ran.ska esittelee juhlamessuilla
jokseenkin koko teollisuutensa. .Mu­kana
ovat suuret metalliteoUisnus-
.ionsernit ja kaikki johtavat autOr
.'irmat, joista Renault ensimmäistä
keilaa esittelee Leipzigissa koko.
!uotanto-ohjelmansa. Ranskalaisten
I väritelevisiolaitteiden esittelystä
! tulee varmaa,n eräs messujen >ietoi-taantumuksen
painetta vastaan. nauloista. jMukana ovat myös kaik-
Chilessä voitti Eduardo Freitä t"-j kj" Vunn^tuV kosmeettisen"'t^^^^^
kenut erilaisten reformistien ja , n,uotikaan puutui
konservatiivien ryhmä va.semmislo-; ^.^.^ ^„g„ p^^^^^ ^ ^ ^ j^
'aisen kansanrint.-man. mutta Frein pi,,,i,ti.sien maiden joukossa... tol-hallituk.
sen nykyinen viileä asennoi-, Englanti ja kolmantentf Ka­tuminen
USA:han osoittaa enem-; ^jj^^ -
perusta.
SelQ.stukse.ssa arvosteltiin Eelä-
.Afrikan hallintoa talla, entisellä
Kansainliiton hallinnassa olleella
alueella ja nionopoliyhtymia, jotka i
toimivat siellä pääasiassa mineraa i
iien alalla.
Lisäksi huomautettiin tilanteesta
tehdyn yksityiskohtaisen tntkimuk'
sen täydellisesti tukevan vaatimuk i
sia. että alueelle on pikai.sesti myön- i
nettävä ja varmistettava itsenäi-1
•'>yys
voimakkaasti nimenomaan Bra.si
lia.ssa. Argentiinassa ja Chilessä. In­flaatio
on seurausta US.A:n hinta­politiikasta
eika ole seisautettavissa
avustusvaroin.
Kehitysliiton tehtäviin kuuluvista
ratkaisemattomista ongelmista on
etualalla maatalouden jatkuvasti
heikkenevä luotanlotaso, joka ci
vastaa lisääntyvän väestön tarpeita
lähestulkoonkaan Latinalaisen
Amerikan maanomislijat — latifun-distat
— eivät -suostu Kehitysliiton
perusajatukseen hoidotta olevien
maiden jakamisessa viljelijöille. Ke­hitysliiton
lukutaito- ja terveyskam.
panjoihin myöntämät varat ovat
usein hävinneet kenraalien varuste-lusuunnitelmiin
Vuonna 1965 heitetään latinalai-i
Haelikcrup arvosteli
USAn kaupankäyntiä .
Los Angeles.—-Tanskan nlkomi-
' nisteri P e r l l a e k k e r u p .syytti per­jantaina
Yhdysvaltoja siitä, että se
."•uuntaa kauppansa Euroopan talous-! sen Amerikan talouteen jälleen 2000
yhteisöön ja unohtaa Euroopan va- \ miljoonaa dollaria. Brasilia saa 725
, paakauppajärjeslön. {miljoonaa, Argentiina ."i05 miljoo-
. Piihiie.ssaan ulkopoliitti.sen järjes-j naa ja Chile 182 miljoonaa dollaria.
; tön kokotik.sessa Statler Hilton ho-j Summat vaikuttavat suurilta, mutta
lellissä Los Angelesissa Haekkerup ovat kuitenkin vain pisara meressä.
mänkin tappiolle jääneen kansan­rintaman
voimaa kuin kristilli.sde-mokra.
ittien toimintakelpoisuutta.
Frei on jo käivinyt ensimmäisen
ulkopoliittisen tappionsa: Hänen si-säministerinsa
Bernardo Leighton-in
on ollut pakko peruuttaa Fidel
Castrolle esittämänsä kutsu. Minis­teri
itse sitä vastoin on saanut lu­van
käydä Kuuba.ssa, "jos haluaa":
Vuosi' 1965 tuskin tuo mitään
muutoksia nykyiseen vallanjakoon
latinalaise.ssa Amerikas.sa. Kansal-
Ranska ei turhaan esiinny edu|-'
tavasti Leipzigin messuilla. Se toi­mittaa
Saksan Demokraattiseen Ta­savaltaan
mm. Schwedtiin Oder-joen
rannalle rakennettavan typ-pilannoitetehtaan
koneiston. Toinen
suuri Ranskan, tarkemmin sanoäi
Renault-tehtaiden saama tilaus :oii
automaattisen, konelinjan toimitus
Kuorma-äuton osien valmistusta vär-'
ten. Saksan Demokraattinen Tasa^
valta toimittaa puolestaan Ranskaan
konttorikoneita, työstökoneita, ta­listen
vapausliikkeiden voima tosin {tisia laitteita, kotitalauskoneita jnb.
(»n li.sääntymäs.sä, mutta sekä Doug-
!as Mravosin partisaanien Venezue-'
lassa kuin Lionel Brizolan 11 mie­hen
ryhmien BrasiliaE.sa ja Kolum­bian
vuoristotalonpoikien on tyydyt­tävä
puolustamaan valloitettuja alu­eita
ja suorittamaan näkymättö­mien
rintamien takana poliittista
SUOMIKjm J^iSTYY » —r»*
Aikaisempina vuosina on Suomen
vaatimaton panos Leipzigin 'Res­suilla
ollut joskus suorassaan har-mistultava,
koska siellä jos mis.<>|än
olisi hyvä tilaisuus tehdä maatamme
ja teollisuuttamme tunnetuksi. Nyt
tvötä. Näissä maissa vallitseva näl-; "«i^^ää tilanne ainakin jonkin, ver­ka
ja kurjuus ei ole .saanut liikkeel- ] »a" korjaantuvan. Ensimmäistä.ker-le
joukkoja, joiden taso on poliitti- [taa ylittää Suomen tilaama naytte-sessa
mielessä alhainen. i 500 m-'.- Vanhojen näytteiUe-
.«anoi Yhdysvaltain kärsineen tap- i
pion polilijkkan.sa vuoksi. :
EFTAinai.ssa asuu »O mjlj. ihmis-;
tä, joilla on korkein elinta.so Kuroo- i
passa, huomautti ulkoministeri
Latinalaisen Amerikan köyhim­mät
maat — Peru, Ecuador. Bolivia, i
Siiomal.-iinen snuna. Suomen asukasluku' on noin 4,6
miijdoiiaii. Siellä on niyö.s noin puoli miljoonaa saunaa.
Kuva.ssa niilulään pojat heittämässä vettä kiukaa.seen.
I,<'t11inllnon komt-a kiulukin.
.Selvää kuitenkin on, että Wash­ington
perustaa toimintansa vääriin
arvioihin, mm. väittäessään, että
kytevä kapinallisuus olisi kommu­nismia.
Latinalaisen Amerikan val­lankumousliikkeet
eivät ole kom­munistisia
eivätkä sosialistisia vaan
vleensä selvää ohjelmaa vailla ole­vaa
talonpoikaisliikettä; Kommunis­tiset
puolueet vaikuttavat tosin näi­den
vapausliikkeiden .sisällä. Onko
kehitys mahdollisten vallankumous­ten
jälkeen oleva samanlainen kuin
Kuubassa, voi vain tulevaisuus näyt­tää,
tulevaisuus, joka tu.skin on kä-
.sillä vielä kuluvan vuoden aikana.
asettajien. Valion ja Enighetenin
ov^it tällä keilaa mukana mm. Enzo-
Gutzeit Oy, Oulu Oy ja tekstiiliteol­lisuutemme
ainoana edustajana Oy
Finlayson Forssa Ab. ,
UUSIA HOTELLEJA
Hotellihuoneista on Leipzigia^a
sodan jälkeen ollut aina suuri pula.
Tilanne;"helpottuu jonkin verran tä­nä
keväänä, sillä juhlamessiiihin
mennessä valmistuu neljä uutta ho­tellia,
jotka voivat ottaa vastaaQ yh­teensä
1.500 vierasta. Suurin uusis­ta
hotelleista on aivan Leipzigin
rautatieaseman läheisyydessä ^jait-se\'
a"Stadt Leipzig".
I l I H i l l • III
PÄIVÄN PAKINA
Uljain ilmeistä mielipiteiden muu­tosta
yhdennellätoista hetkellä. Mr.
Huong arveli kenraali Kyn viku­roinnin
johtuvan loppukädessä siitä,
että sQtilasjohtajain keskuude.ssa on
erimieli.syvltä siitä, miten hallitu.s-
•asioita käsitelläänT^
Kun nyt muistetaan ne toinen
toistaan .seuranneefvallankaappauk-set^
mitä on asiiiTlise.sti' Yhdysval­tain,
hallit.semassaElelä-Vietnamis-sa"~
viimek.sikuluncilten kuukausien
aikana tehty, sekä- sissien .saavuttaa
man suuren kansansuosion kautta
maan ja lisäksi tämä Etelä-Vietna­min
kroonillincn hallituskni.si, niin
eipä: totta toti.sesti taida löylyä niin
horjumatta Washingtoniin uskovaa,
joka voisi Qdottaa Etelä Vietnamis­ta
kunniankukon laulua Washlng-tonille.
Kaiken tämän perusteella päämi­nisteri
Pear.son olisi voinut sanoa
häiiellc esitetystä avunpyynnöstä
"kiitos ei" ja sen lisäksi ilmaista
eanadalaisten yleisen toivomuksen,
jotta parempi olisi, jos Yhdysvallat­kin
jättäisi Etelä-Vietnamin rau­haan,
etelävietnamilaisten omaan
hallintaan.
JUMALÄNPILKKAUS POHDITTAVANA
Suomen oikeusministeriön loi­mesta
on nostettu 7.') vuotta van­han
ja siis vanhentuneen, sääty-yhteiskunnan
aikakaudelta peräi­sin
olevan rikoslain ns. jumalan­pilkkaa
koskevan kohdan peru.s-teella
.syyte kirjailija Hannu Sala­maa
ja kusTannusrdke Otavaa vas­taan
teoksesta "Juhannustanssit".
Kuten odottaa' .sopii, tällainen
epätavallinen. Suomen nykyaikaan
lä.vsin .sopimaton t(umenpido on
.saanut tavattoman suuren hu(mii-on
osakseen maan julkisen .sanan
pastoilla. Lainatkaamme joitakin
mehukkaimpia paloja eri suuntia
edustavista lehdistä:
Helsingin Sanomissa leimaa
Marja Niiniluoto tämiin s.vytetoi-menpiteen
"erittäin lyhynäköi-seksi":
'Kysymys jumalanpilkasta on
siksi vakava, että päällimmäisten
henkilökohtaisten ja lyhmänkes-keisten
päätelmien ajautumisia
syytteennuioloiseksi loiminniiksi
taiteen vapautta vastaan on pidet­tävä
erittäin lyhytnäköisenä me­nettelynä.'
Päivän Sanomat pitää tyrmistyt­tävinä
niitä perusteita, joilla .syyte
kirjailijaa ja Otavaa V . ; vastaan
on nostettu:
"Tapahtumien kulku nykyiseen
pistee.seen voidaan ilmeisesti kyt­keä
arkkipiispa Simojoen syksyllä
ky.sec.ssä olevalle, kirjalle anta­maan
tuomioon Samoin oli kokoo-
.^.^miikselaisten naiskansanediista-jain
yksityinen ristiretki ns. si-
-vivysky.sely todennäköi.sesl4-omalta'
huvittavaIta_osaltaan vaikuttamas­sa
asiaan . . . Jo unohdettua, mut­ta
m u o d o l l i s e s t i voimas.saolevaa
lakia hyväksikäyttämällä" voidaan
lähteä demokratian ja siihen eli­mellisesti
liittyvän sanavapauden
rajoittamisen tielle ja kun tälle
tielle on kerran lähdetty on sillä
. vaikea poiketa "
Suonien Sosialidemokraatissa
A I V O Salo tekee joukon aiheelli­sia
kysvmyksiii oikeusviranomaisil­le:
"Miksei syytteeseen panna myös
kirjakauppiaita, jotka ovat moista
saastiia pitäneet kaupalla'/ .
Mik.sei anneta maailmalle muuta­kin
nauramista saman tien'.' Jos
viitataan vuoden 17.'i4 lakiin, niin
miksei mennä vielä hieman kau­emmaksi'/
Kun ei varmasti ole ^
käytettävissä asiantuntijaa, joka
pystyisi .sanomaan, mikä on juma­lanpilkkaa,
niin miksi ei vedota-juin;
ilanarpaan . ,,, Miksi ei Ilaii:
nu Salamaa heitetä veteen ja kat-
.sota py.syykö pinnalla'/ . . . Tai
miksei rikoslain 10 luvun vanhen­tuneisuutta
. . . esitetä uudistet­tavaksi'/"
Maakansa ihmettelee, miksi oi­keusministeriön-
toimesta__ci ole,
.„ r.vhdytty- toimenpiteisiin pahasti
vanhentuneen jumalanpilkkaa kos­kevan
lain uudistamiseen."'
"Mta kyseinen—roinaani ei tar­joa
ylentävää näytelmää_jiiin, e i'
pä sellaiseksi ole kat.sott;iva myös­kään
syytetoimenpiteisiin ryhty­mistä
. . ."
Kan.san Lehti valittaa sitä, että
'Muhannustan.ssit*' saa tästä .syy­töksestä
turhaa mainosta.
Hämeen Yhteistyö vaatii lain­säädännön
uudistamista tältäkin
kohdalta:
"Nykyajan ihmisen käsityksen
mukaan jumalakäsitc koskee jo­tain
sellaista, jota toinen ihminen
oi voi loukata. Jumala on henki
. . . johon eräät uskovat, eräät ei­vät
usko.
, " L a i n sanonta ei vastaa tätä kä­sitystä.
Nykyisin olisi oikeampaa
puhua siitä, että eräät .sanonnat
•ja painotuotteet loukkaavat us­konnollisien
ihmisten mielipiteitä,
heidän käsitystään Jumalasta, ja
uskonnosta."
Suomen Kansan Demokraattisen
Liiton kansanedustajat jättivät
puolestaan hallituksen vastatta­vaksi
kysymyksen että 'kuka pai­nosti
oikeusministeriä" ko. juma-lanpilkkasyytök.
sen nostamiseksi'/
: Kansan Uutiset käsittelee asian
tätä puolta seuraavasti:
"Puuttumatta millään tavalla
ko. kirjan sisältöön on miele.stäm-me
.syytä hyvin vakava.sti kiinnit­tää
huomiota siihen, että nyt i l ­meisesti
väistämättä- edessä oleva
oikeudenkäynti varsin siTures-sa
määrin on omiaan saattamaan
Suomen .sanavapauden ja uskon­nonvapaudenkin
varsin kriitilli.sen
ja-^ maamme maineelle epäedulli-
.sen tarkastelun kohteeksi ainakin
Pohjoismai.s.sa.
"Nykyaikana ei pitäisi antaa
Suomesta kuvaa joka on ahdas-henkinen,
suvaitsematon. puriUia-ninen
ja fari.sealainen. Kaikkein
ikävintä täs.sä ilmeisesti pelkäs­tään
tragikoomiseksi muodostuva.s-sa
asia.ssa on kuitenkin se, että oi­keusministeri
itse ilmoittaa olleen­sa
haluton syytteen nostamiseen,
että pääministeri ilmoittaa vastUs- .
taneensa tällai.seen toimenpitee­seen
turvautumista, ja että aka­teemikko
Mika Waltari on ollut
pakoitettu julkisuuteen antanias-nostusryhmien
kohteeksi, joille .
sekä kirjallisuus että kristityn va­paus'
ovat hämäriä käsitteitä'.
Tässä ' v.yMteydessä todettakoon
myös, että arkkipiispa Martti Si­mojoki,
joka julkisesti on arvos­tellut
puheena olevaa teosta, oh
omassa lausunnossaan antanut ym­märtää,
että oikeuskäsittely on hM-nelle
vieras tämäntapaisen asiah
yhteydessä. - ^
Masentavinla on kuitenkin to­deta,
öttä oikeusministerlfi, iofca-itsekin
on pitänyt lakia vanhentu-neenar^
ilmeisesti on joltakiir tai­joiltakin
tahoilta painostettu, Tä­mäntapainen
painostuksen har­joittaminen'
meidän yhteiskunnas­samme
ei voi olla sallittua. Kan­salaisilla
on täysi oikeus saada tie­tää,
mitkä piirit tai ketkä henki­löt
ovat .sanotunlaisen toiminnat
takana. Tällaisen ky.symyksen esit­täminen
on aiheellista, koska edes­sä
oleva oikeudenkäynti on ainut­laatuinen
ja tulee saattamaan
maamitie ulkomailla naurun alai­seksi
. .
Lisähuomautuk.set ylläesitetyistä
ovat allekirjoittaneen kohdalta
täysin aiheettomia. Jäämme siis
odottelemaan miten kirjailija Sa- .
lamaa ja kustannusyhtiö Otavaa
torutaaii,.ja j^itsotaan tulevassa ju-saan
lausunnossa .sailiomaan, että liialanpilkkajutussa.
'Iällä kertaa nähtävästi oikeusmi-.
nisteri on joMtunut sellaisten pai- ; — Kiinsäkohra.'
I
.ai
1
• '7 j