Vapaus, June 30, 1964

              /Ifllll
,!i '
I
90)^,4
pii:
Rl
'Tiistaina, kesäk.v30 p. — Tuesday, Jun^ 30, 1964
i Y f A "n A TT'G> INDEPENDENT L A B O R ORGAN
'>''<y< JL A U'0 FINNISH CANADIANS
V. " (LIBERTY) , . E5tabllsh«d'Nov. 6, 1917
Edltor: W. Eklund ^ . • Manager: E. Suksi
A ' " .Telephone: Office 674-.4264 ~ Editorial 674-4285
ln^^nUl slähheedd th|rice wweeeekkllyy:: 'TTuees^daa;^^ss; ;^T7hluurwsd^t iys anä'SatUKd^^s bhyy^jVapA&t^paii Si,.
Publisbing Co, Lt<.. 100*102 Elnr Qt, VTest. Suäbilty» Cta|t^lo. (&l»(la. .
Mailing a t i ^ e ^ : ^ «9 ^ }
i": Advertising rates upon ;pppllcätl«iiv translations free ^ charge.
A i i t b o r l z ^ as seqond dass mail by> th<) Post Office Departmg^t, .Ottawa,
ivf , and for pajrment bf {tostKife i n
- ^ CANADiAFJ LANGUAbE-PRESS^^ CLUb
TILAUSHINNAT
p^Emadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 'USA:ssa 1 vk. ^ 0 . 0 0 9 Vk. ^ 2 5
3 kk. 2.75 suomassa:'1 Tk. ^0.50 6 kk. 6m\
( Syntyväisyydati ^lomöstdystä
i< SyntyvSisyyden saäiinö^ttljtJeltplikaisykysymyksestä on viime­aikoina
kehittynyt yleinen keskustelunaihe GänaQahT Yhdysvaltain ja
moiien muunkin kehittyneen kapitalistiinäan julkisien sahan^^älstoilla,
Ty:ssa; Radiossa, filmeissä, kirkoissa ja möniss3:£rinäisissä kansalais­järjestöissä.
Seuraavassa on joitakin esimerkkejä tSmän kysymyksen
käsittely laajuudesta ja laadusta: .
, Muutama viikko sitten ilmoitettiin Torontosta, että' köyhyydfen-
.aiVUstukMn (työttömyysavustuksen) varassa eläville äideille on an­nettu,
tosin ilman kaupunginhallinnon virallisia valtuuksia, muun
avustuksen lisäksi ilmaiseksi, suullisesti nautittavia syntyväisyyden
ehkSisypfllereltä. Asiasta sukeutui' melkoinen "myrsky vesilasiin'',
rnikäjöffti siihen, että vissit kunnallishallinnot ilmoittivat lopulta, jot­ta'niiden
ohjelmaan kuuluu tällaisten pillerien anto avustusta nautti­vien
nuorten perheiden äideille.
^^^^^ V S ehkäisypillerien käyttö on siis tullut yleisen kes- -
jjkusteluB alaiseksi ja selvää pn.että niiden käyttö lisääntyy erittäin
nopeasti tällä mantereena, vaikka niiden "käyttöoikeudesta" jä tervey-dellisesiä
vaikutuksesta pitkän päälle on vielä melkoista erimielisyyt­tä.
Yirs(IIis'esti niiden yleistä käyttöä ei ole kuifenkaan täällä vielä
"liyväksj^ty. Mutta, j a tämä on myös ajankohtaamme hyvin kuvaavaa,
monet pelitavat politiikantekijät, sanomalehdet ja muut ns. "yfeisen
mielipiteen muokkaajat'*» ovat propagoineet-yksimielisesti sellaista
ajatusta, että vaikka syntyväisyyden säännöstely, niitä "paremmissa
piireissä" on toteutettu jo vuosikymmeniä, saattaa olla kyseenalaista
hommaa meillä kotona, mutta Afrikassa ja Aasiassa ei muka ole
mitään inuuta pätevää kieinoa jatkuvan nälänhädän j a kurjuuden kor­jaamiseksi,
kuin pakollinep^y^ityyäisyyden rajoittaminen! Vaikka nä-cia
"yleisen mielipiteen muokkaajat" saattavat selittää, että syntyväi­syyden
'ehkäisy voi olla «sim. tällä mantereella "moraalittomuutta"
tai p e r ^ i syntiäkin, n i in alikehittyneissä maissa se on samojen piirien
katsantokannan mukaan miltei ainoa autuaaksitekevä voima, sillä ja
;kaiketi ^tarkoitus pyhittää keinot".
PAAVI! PAULIN LAUSUNTO
f Syiityväisyyssäännöstelykysymyksen käsittelyn laajuutta länsi-
^ maissa kuvaa ehkä parhaiten paavi Paulin äskettäinen lausunto, jonka
perustdla hän lupaa pikapuolin antaa asiasta ohjesääntönsä Rooma­laiskatolisen
kirkon jäsenille, ja muistaa tuee; että mainitulla kir­kolla
sanotaan olevan noin 500,000,000 seuraajaa. Tosiasia onkin, että
foomalaiskattolinen k i r k k o . j g u * ^ haaroista suurin
kirkko.
Tiedöittaessaan, että hän tekee asiasta pian päätöksen, paavi Paul
•julisti samalla, että syntyväisyyden ehkäisypillerien käyttö on edelleen
kielletty ^ooinalaiskatoliseen uskoon kuuluvilta naisilta — luultavasti
silloinkin vaikka heille niitä tarjotaan "köyhyydenapuna" esimerkiksi
Toronton malliin! Paavin lausunto aiheuttaa tältä kohdalta epäilemät­tä
monia ristiriitaisia tilanteita j a asia on sitäkin vakavampi k un
kirkon korkein johto selittää, että naisten kuukautisia säännöstelevien
pillerien käyttö bn, ei vain virhe, vaan suorastaan synnillinen teko.
Toisaalta roomalaiskatolinen kirkkokin hyväksyy syntyväisyyden
säännöstelyn tarkoituksessa sen, että pariskunta pidättyy sukupuoli­suhteista
muulloin, paitsi niinä ajankohtina jolloin hedelmöityminen
on vähiten mahdollista. "Synfyv^isyyden säännöstely" epänormaalisen
"pidättymisen" avulla on siis sallittua, mutta "hedelmöitymiskausien"
vapaaehtoinen säännöstely o n muka syntiä!
Selvää on. että tällainen asiantila on kaikkea muuta muttei jär­kevä
— j a pahinta on, että katolisen kirkon korkeimman johdon kanta
heijastaa oikeastaan koko porvarillisen maailman ulkokultaisuutta
tässä asiassa. ' •:.
MISTX ON LOPULTA KYSYMVS?
• l4yt päiväjärjestykseen noussut keskustelu syntyväisyyden sään­nöstelystä
johtuu välittömästi lääketieteellisestä kehityksestä, jonka
johdosta tämä 'taito" on tullut asiallisesti puhuen kaikkien naisten
i%äsien ulottumaan.
>/. Toisaalta se palauttaa mieleen epämieluisia muistoja SOluvulta.
ijoUoin työttömyyden ja taloudellisen epävarmuuden vuoksi joutuivatt
^lukemattomat nuoret pariskunnat Canadassa, Yhdysvalloissa ja muissa
länsimaissa turvautumaan, ei vain syntyväisyyden säännöstelyyn; vaan
kerta kaikkiaan syntyväisyyden ehkäisyn jos se jotenkin oli mah-tdoUista.
Bennettin nälkävuosina pidettiin työläispiireissä yleensä yh­tenä
suurimpana "vahinkona" ja suorastaan "onnettomuutena" sitä,
•.qiikä normaalioloissa olisi ennakkotieto "iloisesta perhetapahtumasta".
Viralliset tilastotiedot puhuvat tästä kumoamatonta kieltä: Pular
^vuosilta laski syntyväisyys romahdusmaisesti, mutta sodan jälkeen,
jyvänä työkautena* j a nuorten miesten palattua sodasta normaaliseen
jflämään, nousi syntyväisyys huippumääriin.
i v . Selvää siis on, että "syntyväisyyden säännöstely", mikä on vain
J^ienompi nimi syntyväisyyden ehkäisytoimenpiteille, ei ole sellainen
>patenttilääke, mikä parantaisi kaikki suurimmat yhteiskunnalliset pul­linamme,
kuten työttömyyden ja epävarmuuden huomisesta toimeen-
«tulosta.
- O t t a k a a m m e esimerkiksi vaikka oma maamme Canada.-Samat
i/'politiikantekijät", jotka puhuvat "syntyväisyyden säännöstelyn" tar-vpeellisuudesta
"liikakansoituksen" estämiseksry ovat täällä äännek-käimpinä
niiden joukossa, jotka vaativat, että Canadaan pitäisi tuoda
lisää siirtolaisia, koska uusista siirtolaisista toivotaan saatavan (vaikka
asiaa ei n i in sanotakoon) visseille aloille nöyrempiä j a halvempipalk-
Kaisia työntekijöitä, kuin ovat Canadassa syntyneet ja Canadan elä-ipään
mukautuneet muut canadalaiset.
' ^ Tosiasia tietenkin on että suuri j a luonnonresursseista rikas Ca-
-nada voisi varata vauraan toimeentulon kymmenen kertaa suurem­malle
kansakunnalle, mikä maassamme nyt on. Vaikk^ tilanne ei ole
kaikkialla 'yhtä otollinen kuin täällä Canadassa, n i in yleisesti puhuen
^OjD kuitgnkin ehdottomasti totta, että puheet "liikakansoittumisen
vaarasta" ovat suuresti liioiteltuja, kuten Mark Twain sanoi aikoinaan
ennenaikaisesta kuolepianilmoituksestaan.
; Perusvaatimuksena eli tarpeena ei ole syntyväisyyden säännös­tely,
vaan sellaiset taloudelliset ja poliittiset uudistukset* jotka vas­taavat
nykyhetken tarpeita ja vaatimuksia taatakseen tietöen ja tek­niikan
Jcehityksen mukaisen vaurauden kaikille kansalaisille.
Mutta niin kauan kuin tällaisista kiireellisesti tarvittavista uudis-
, ,4ltr^ ^Bitfl, Port A^rtliur, <:^nt<,
täyttää perjantaina, heiriäkut^ 3
pnä 74 vuotta.
'-Helena Rajäinäki, Toronto, Ont.,j
täyttllS ikuantäiha, heinäkuun '\ p'n^'
81 vUöita;
Mrs. Alina Hakula, Wanup. Ont.i
täyttää sunnuntaina, heinäkuun S
UnS 70 vuotta.
YHdymme sukulaisten ja tutta-'
viin oniientoii^ttiksifn.
Johtajat lajeihin
Salisbury. — EteläRhobedlati
afrikkalaisen Zluba1!>we • K a n s ^ -
UsUitön i^ulieehjohtaja N. SIthole
on pidätetty lain j a järjestyksen
säilyttämistä koskevan lain mää­räysten
kojaiOä, saholvat Sallshur
ryn pdUislvtranoihalset: ihälahatt-tdina.
P o l i i s in edustaja lisäni, eitä hä­net
pidätiittlin Fort yiktorlassa
330 k m päässä Sällsbiirysta. Hä­net
asetetaan syytteeseen kahden
lähivuorokauden aikana.
Z A N U n edustaja sanoi uskovansa,
että pidätys on yhteydessä erään
kumoukselliseksi väitetyn asiakir-
:an julkaisehiiseen.
Sithole on afrikkalaisen johtajan
Joshua Nkomon läheinen apulainen
Tukiiöljtta. ^ tlfudislh HHkeistöIehflen iodennBkÖlse^^i tuntuvalbi
' p ^ y m y k s e k s l el Ruotsin ja Neuvostoliiton pääministerien virallisessa
kt^munikeassa esiintynyt iiiiään erimleirsyyksrä^, kuteii f r l H ^
M a t t i i n . Päinvastoin se kuvastaa suurta yhtetfiyniniärryätä tarkälssä k u i -
^"«Uhvällslssä kysymyksissä. ÄfkaluonVöisena plHetyi 'Itysymykset allcä-'
li^nNeuvdstölUtossa tai Itämerellä kadonneista henUlöistä eivät myös-k
i ^ rakentaneet riitaa^ vaan Ruotsin hallitus toteaa voivansa hyväksyä
hiistä VbäibiihklEi BeiUtsHM^t aintikin osittain. Myöhemmin Illalla järjestä-
I n i i s s ^ l^äl^tlftllklMtfäessa «lUlikAlnisteri Erlander piti kommtinikeaa
• ^ r l t t ^ h^lHili %'\'snm '^^iteXX kahta seikkaa. Hän sttioi olevan
«^ttilhi <arkeiii, eftä ^ v l Vätttf lAften Neuvostoliitto hyväksyy ja tun-nustafa
^^fatiin <tlk%<Aftl(ikto |>&liti&uiinat, vaikka Ruotsi itse omasta
u l k o i l d ^ l K i f t a B h 1^^ kysymyksenä hän korosti sitä
k o r n d H l ^ ^ t ^ B viWiiJi'^iArt«B,;i^^ maailmankauppa on «aatava tasa-ar^
olätit^diiin i p e i ^ l f e ) a lfob^<tt^^^^
Viiiheistä edellinen Vierailtipäivä
dli mutiteriktn'fäycre11ihen "htirmaus
öftenöiivi" Tfliten eifäät lehdet
t o r s t a i t a Maaäbiituklerrcista jo n i ­mittäjäät,
i^ciliislkln 'Oli muuttanut
ösönnfe^taäh l i l e i n an sovittelevam­maksi
^a rifhlsätina Itatnjen varsille
ja v i e r a i l u k t o s l i n koKodritunteet
tukhotmaT81äe't ^älVät •Vffiaöitiktn bl-la
vieraansa lähettyvillä. Skansen,
herraskartanon lounas,, poliittiset
keskustelut ja vierailu L O : n toimis
tossa, siinä päivän päätapahtumat.
Ja edessä enää lähtöseremoniat ja
pitkä purjehdus Tanskan salmien
kautta vuonoiseen Norjaan, \jonne
pääministeri Hrushtshov saapuukin
Nkomo on ollut suljettuna l e i r i in va^ta manantaiaamuna.
viime huhtikuusta saakka. < Sithole
uopui Nkomosta perustaakseen
oman puolueensa. .'.
Z A N U n pääsihteeri Robert Mu-kabe
pidätettiin myös saman lain
perusteella viikonvaihteessa. Hänet
päästettiin vapaaksi takuusummaa
vastaan.
Useat muut puolueen toimihenki­löt
ja kannattajat ovat suljettuina
leireihin aikaisemmin tänä vuonna
afrikkalaisissa yhdyskunnissa PP-Cn
ja Z A N U n kannattajien välillä
syntyneiden mellakoiden jälkeen.
— Aikakaus- ja kuvalehtlä Neu­vostoliitossa
ilmestyy 4,055 Ja niiden
yhteinen kertapainos on 52 mlljoor
naa kappaletta. Naita Ilmestyy 52 en
kielellä.
Torstäi-illäh Ohjelma venyi lopul­ta
paljon odotettua myöhäisemmäk­si,
eikä ^pääministeri Hrushtshev
p^iässyt vuoteeseen ennen kuin pik­kutunneilla.
Siitä huoliihatta hän
jo i ^ n e n kello 8 perjantaiaamuna i l ­mestyi
Harpsundin terassille, o l i hy­väntuulinen
ja kertoi olevansa elä
mänsä kunnossa.
— Näin kauniilla ilmalla ja talini
sen luonnon ympäröimänä ihminen
ei voi muuta kuin hymyillä hän sa­noi..--
Hrushtshev nautti aamiaiseksi, ku­ten
useimmiten, ensiksi lasillisen
jugurttia, jonka sanotaan olevan hä
nen lempi juomansa ja samalla erin­omaisen
kuntonsa salaisuus. Sitä
seurasi pieni souturetki järvelle ja
Hrushtshev söi päälle tukevan aami­aisen
paistettua lohta ja pinaattia.
Bromman'jentökentäne seurue
saapui klo 10,45. Jälleen iK)Hisi oli-eristänyt
alueen- ja sama univormu-ketju
vierustl koko reittiä Hagan
linnaan saakka. Tunnin kuluttua
seurue jo suuntasi matkansa kohti
Skansenia, missä p o l i i s i k i n ' ilmei-
'sesti ankaran arvostelun painostuk­sesta
oli jossain määrin muuttanut
suhdettaan lehdistöön ja päästi ai­van
tanskalaiseen tapaan toimitta­jat
ja kuvaajat seurueen tuntumaan.
Skogaholmin herraskartanon edus­talla
ulkoministen Nilsson rouvi­neen
otti aloitteen käsiinsä ja veti
Hrushtshevin, Erlanderin, Gromy-kon^
ja kumppanit ympyrään j a p ii
r i pieni pyöri oikein sievästi val­tiomiesten
ja heidän rouviehsa voi­malla.
Sitä ennen olivat Ncrikenen
kansantanssijat esittäneet oman
ohjelmansa. Hrushtshev taputti
ympärille kerääntyneen tanssiryh­män
jäseniä poskelle ja sanoi hei­dän
tanssineen oikein hyvin. Eräs
tanssijoista vastasi heti, että Hru­shtshov
tanssii itse niin hyvin, että
voisi edustaa ainakip varajoukkuet-ta.
— E i , vaan A-joukkuetta ehdotto­masti,
protestoi Erlander heti.
Tämän jälkeen Hrushtshev vilkut­ti
kättään ja hyvästeli lehdistöä sa­nomalla:
Ja sitten pitää kai taas
syödä, ja poistui Erlanderin seu
rassa kartanon päärakennuksen vie-rassaliin.
Kartano, jossa vierailu tapahtuu^
on-Kuinktilnaisjäännös '1700-IUVUIT
Tä; -Vlieiääf^inväl' iX^imtim
varmasti, Jiiivittuneita.kUnf'Kustaa
TII."n äkäim asuTKrn'1? täpöiBiti
sonnustautuneet palvelijat liihbitte-livat
sinne ^änneaikojeii/'tomutta-man
etiketin iiiukaan. - Y k s i virhe
'tähän etikettiin^ kuitenkin livahti^
heti alkäjaisbcsi, sfllävjeraillc tar­jottiin
tomaa^ttlmehua, josta Kustaa
l l l todennäköisesti ei ollut edes
koskaan kuullutkaan. Ruokalista o l i
ntuutei&in pienbihen, tyylirilöto, fsU^
lä i 0 r e i i i i katkaravut: ja iiniutörha-;
mansikat^ eivät nekään kuuluneet
kustaviaaniseen ruokapöytään.
Istumajärjest^s. o l i ruokapöydäs­sä
tiukasti protQkollan mukainen.
Ministerien lisäksi sinne kuHehkin
oli kelpuutettu mukaai^ mm. Ruot
sin kommunistisen puolueen nais-,
jaoston ^puheenjohtaja Birgit Jans­son.
Lounaan aikanael; pidetty yh­tään
puhetta ja; poliittiset keskuste­lut
aloitettiin välittömästi tilaisuu­den
jälkeen kello 14:40 j a rte kesti­vät
kuulemamme mukaan vain run­saan
neljännestunnin.
Suuret yleisöjoukot reunustivat
kadunvarsia Hrushtshevin seurueen
ajaessa halki kaut>ungin L O : n Ruot­sin
ammattiyhdistysten keskusliiton
päämajaan, missä Hrushtshev kes­kusteli
puheenjohtaja Arne Geijc-r
i n ja muiden ruotsalaisten ammat­tiyhdistysjohtajien
kanssa noin lun­nin
ajan. Myöhemmin Geijer ker
toi lyhyesti keskustelustaan järjes'
tämässään. lehdistötilaisuudessa.
iilHplii'
. . . J A T O D E L L I S U yS
; . Kööpenhamina, 22. 6. --^ TaW^ Jeiu'Otto k r a g sanoi
maanantaina/, että ^Neuvostoliiton pääministerin Nikita: H ^
• Tanäkah vierailua " e i Voida sanoa m u n ^ l kuin onniatweeksi^' ja £ttä
tanskalaiset W a t tj^yyäisiä tapaan, j o l la < v i e r a i lu ^ai|ui'i^^Crag'«eiioi^ «ttä
taloudelliselta kannalta- katsottuna vierailu :pn tuonut 20 miljonaa kruu*
nun voiton Tanskan maataloudelle .:. < —- SiHr-ÄPP-miiUliieto. v
. . . ;JA E D E L L E E N , * ' " -'«'iofo;
'Kööpenhamina, 22. ft — PfeämifllsterI H n i s i t ^ Ä ' j p l k u v a s t i Ä
tämät ulkopoliittiikkaa Mevat- arviot vaikuttäVai välkitittäviHa, kir­joittaa
Tanskan hallitukseh sanomalehti Aktuel n^/i^ibjohtajalr Tiuas-kan
vierailun jälkeen. u.' '.!.-wnM:. ^^f^uaxv^y
— Rasittava'Viikko tin olllit'Vaivansa atvoiitdh ^^'^käa,'Neuvosto­tiinpa
ja koko ntoailmaä^siimällä pitäen, päSitaä lM'^aikkelinsa.
—'löW-RB-uutistieto
. . . J A V I I L A K I N - - '
< Köiipenhamina, 22. 6. -^Neuvostoliiton h a l l i . t u l ^ i^
Hrushtshevin vierailu Tanskaan o l i onnistunut'ja^öleniinetyytyväidä,
sanoi Tanskan pääministeri J . O. Krag tanskalaiyeUfe"'uutistoimistolle
antamassaan lausunnossa.
Mielipiteiden vaihto Neuvostoliiton ministerineuvoslon puheenjoh­tajan
N . S. Hrushtshevin ja minun välilläni on ollut jatkoa Moskovassa
käymilleni keskusteluille, totesi J . O. Krag. Tässä yhteydessä pääminis­teri
Krag mainitsi sopimuksen N L n ja Tanskan kaupan laajentamlsestia.
— TASSin; uutistieto.-
ninininin
SUOMEN \m\%\k
HL:STA JAPANIIN 1 MIU. TONNIN
SELLULOOSATEHTAIDEN TILAUKSET
Helsinki.—Japanilainen C. Itoh-yhtymä
on saanut N-liitosta ti­laustiedustelun
kolmen sulfaattl-j
a yhden sllkklselluloosatehtaan
koneiston toimittamisesta, kertoi­vat
äsken Tokiosta saapuneet tlev
dot. Kysymys on suuritehoisista
tehtaista, joiden vuosikapa^teetti
edustaa yhteensä lähes 1 miljoona
tonnia selluloosaa. Kolmesta sul-faaftlselluloosatehtaasta
kunkin
kapasiteetti on 250,000 tonnia kun
taas silkkiselluloosatehtaan vuo-slkapaslteetti
on 200 000 tonnia.
Kaupan arvoksi on arvioitu 100
miljoona dollaria. Tämän tehdas­kaupan
synty on tulosta Neuvosto­liiton
ensimmäisen varapääminis­terin
Mikojanin keväällä Japaniin
soorittamasta neuvottelumatkasta.
Suomi on ollut sodan jälkeen eräs
maailman suurimmista paperikonei­den
valmLstajista ja viejistä mu­kaan
luettuna myös selluloosa- ja
kartonkiteollisuuden koneet. Tällä
hetkellä Suomen metallitetollisuutta
varjostava taantuminen johtuu huo
mättävältä osalta siitä, että telakka­teollisuuden
ohella paperikoneita
valmistava teollisuus potee pahan-laista
tilauskannan puutetta: Käy­tettävissä
oleven ennakkoarvioin­tien
mukaan Suomessa valmistuu
kuluvana vuonna 7 paperikonetta.
tuksista ja parannuksista kieltäydy­tään,
ja niin kauan kuin sosiaalinen
huolto laahustaa väestön tarpeiden
tyydyttämisessä — ihmiset turvau­tuvat
aina ankeina aikoina keinolla
tai toisella syntyväisyyden rajoitta­miseen:
Varakkaammat siksi, että
pysyisivät varakkaimpina j a voidak­seen
taata, etteivät heidän perilli­sensä
joudu kurjien työläisten ase­maan.
Toisaalta on työtätekevien­kin
pakko I suhtautua kielteisesti
VHcrran lahjoihin" siksi, että saa­daan
nälkäiset ruokituksi ja jonkin­lainen
koulumahdollisuus lapselle
tai korkeintaan kahdelle.
Syntyväisyyden säännöstelyä tOr
teUtetaan siis Canadassakin suures­sa
mitassa varsinkin huonoina työ­aikoina.
Ja sellaiset lait ja säädök­set,
joita olosuhteiden pakosta riko­taan
joukkomitassa, ovat vastoin
kansalaisten j a koko kansakunnan
parhaita etuja.
Mc siis lukeudumme nihin, jotka
toivovat ja vaativat sellaisia talour
dellisia ja poliittisia uudistuksia,
että canadalaisperheet voisivat elää
kaikin puolin^ normaalista elämää.
Mutta niin kauan kuin siihen ei ole
mahdollisuuksia, on kansalaisilla,
tässä tapauksessa ennenkaikkea
nuorille naisille, varattava täysin
laillinen mahdolliuus elämänsä jär­jestämiseen
"niukkuudeen olotilaa"
vastaavasti myös syntyväisyyden
säännöstelyn avulla.
joista viisi kotimaahan ja kaksi ui- maaliskuussa v y l e r a i l i Suomessa,
komaille. mutta e i yhtään Neuvosto­liittoon
eikä muihin sosialistisiin
maihin toimitettavaksi. Toistaisek­si
ei tiedetä^ mi.ssä määrin uudes.sa
Suomen ja Neuvostoliiton välisessä
5-vuotisessa kauppasopimuksessa on
rfjyös paperiteollisuuden koneita.
Neuvostoliiton metsä- ja puunja­lostusteollisuuden
valtion komitean
puheenjohtajan, mini.steri G. M . Or-lovin
vieraillessa viime vuoden maa
liskuussa huomattavan neuvostoliit­tolaisen
kauppa- ja teollisuusval­tuuskunnan
kanssa Suomessa mai-nit.
si ministeri, että Neuvostoliitto
rakentaa lähivuosina 70 selluloosa-ja
paperitehdasta ja korosti, että
"voimme antaa Suomelle ilman ri.s-kiä
suuria konetilauksia". .
Neuvostoliiton käymät neuvotte­lut
jättiläismäisistä paperikoneiden
tilauksista, vaikka tehdasyksiköidcn
kapasiteetti onkin kunnioitettava ei­vät
tule yllätyksenä, sillä paperite­ollisuus
(mukaan luettuna myös sel­luloosa-
ja kartonkitehtaat) kuulu
vat Neuvostoliitossa niihin teolli­suuden
aloihin, jotka voimakkaasti
lisääntyvän kotimaisen paperin ku­lutuksen
johdosta laajenevat kaik­kein
dynaamisimmin. Japanilai.scn
C. Itoh-yhtymän presidentti palasi
äsken Moskovasta, missä oli neuvo­teltu
paperikonekaupoista ja hän oli
tyytyväinen matkaansa. Japani on
tällä hetkellä Neuvostoliiton suurin
ulkomainen paperikoneiden toimit­taja.
Kun ministeri Orlov viime vuoden
mainitsi hän edelleen, että Neuvos­toliitto
on ostanut suurimman osan
ulkomailta hankkimistaan selluloo­sa-
ja paperikoneteollisuuden ko
noista ja laitteista Suomesta, j a mc
olemme olleet niihin hyvin tyyty­väisiä.
Ministeri totesi edelleen,
että Suomessa on tapahtunut 20 v i i
mc vuoden aikana mainitulla alalla
hämmästyttävän nopeaa kehity.stä
ja lau.sui lopuksi, että Suomen sel­luloosa-
j a paperiteollisuus on tek-nilli.
scltä tasoltaan maailman huip­puluokkaa.
Suomessa on valmistettu sodan
jälkeen pyörein luvuin 100 paperi-,
selluloosa- ja kartonkikonetta. Maa­ilman
paperituotannon lisäyksestä
Suomen osuus on ollut viime vuosi
na 10 %. Vuosien 1958—63 välise­nä
aikana Suomesta on viety yh­teensä
47 paperikonetta mistä spsia-listislcn
maiden osuus on ollut 27
konetta (Neuvostoliiton osuus 18
konetta) cli lähes 60 %. Läntisiin
teollisuusmaihin on viety 13 kappa­letta
ja kehitysmaihin 7 kappaletta.
Nyt ollaan siinä tilanteessa, että
kuluvana vuonna Suomesta ci toimi­teta
yhtään paperikonetta .sen pa­remmin
Neuvostoliittoon kuin mui­hinkaan
sosialistisiin maihin. Japa­nin
ja Neuvostoliiton käymien jätti­läismäisten
selluloosatehtaita koske
vien kauppaneuvottelujen ja mi­nisteri
Orlovin lausunnon valo.ssa
Suomen paperikoneita valmistavan
teollisuuden asema ei ole vain traa­ginen,
vaan myös mitä vaarallisin.
itävalta aikoo
erota EFTAtäta
Bryssel. — Sekä EEGn komissio
että Itävalta toivovat, että neuvot­telut
Itävallan assosioitumisesta
talousjärjestöön voidaan aloittaa p i ­kaisesti,
ilmenee liittokansleri Josef
Klausin ja komission Brysselissä
viime v i i k o l l a käymistä neuvotte­luista.
'
Neuvotteluja halutaan kiirehtiä
nimenomaan siksi, että ne ilmcLses-ti
tulevat olemaan mutkikkaampia
kuin aikaisemmin oletettiin. Joukko
ongelmia, mm. j o i t a k in lainopillisia
kysymyk-siä. on ratkaistava ennen
kuin"Itävalta voidaan hyväksyä E E
Cn assosioiduksi jäseneksi.
Itävallan on määrä sanoutua i r ti
Euroopani Vapaakauppa-alueesta E-FTAsta
ja ilmoittaa eroamispäätök­sestään
vuotta aikaisemmin.
Helsinki — (Suomi-Seura)
A U R I N K O I N E N JUHANNUSSÄÄ
Suurimmassa osassa Suomea saa­tiin
juhannuskokon ääreen kokoon­tua
kauniin j a tosikesäisen sään
vallitessa. Helsinkiläiset olivat' jou­kolla
paenneet viettämään maalais-juhannusta,
mutta pääkaupungin
monille juhannusvalkeille kokoon­tui
sentään y l i 50,000 ihmistä.
Keskiyön aurinko paistoi Pohjois­suomessa
vallinnesta epävakaisesta ^
säästä huolimatta useimmilla aurin­kovuorillamme
yötöntä yötä viettä­mään
saapuneiden iloksi. Aavasak­salle
j a Ounasvaaralle kokoontuneet
valoisan yön ihailijat joutuivat kui­tenkin
pcMymään, sillä siellä taivas
vetäytyi pilveen pari tuntia ennen
keskiyötä. Aamuyöstä alkanut sar
de toi juhannuspäivänä varsin run­saasti
vettä etenkin Pohjoissuo­meen
ja Pohjamaalle.
Ainakin parisenkymmentä ihmis­tä
menetti henkensä erilaisissa on­nettomuuksissa
juhannuksen aikana
Suomessa. Liikenneonnettomuuk­sissa
sai surmansa seitsemän henki­löä,
vaikka •.. jpaantielilkentf essä. oli.
voimassa 9 0 kilömebninicaftonope^^
rajoitus. Tämän lisäksi monet jou­tuivat
turvautumaan sairaalahoitoon
liikenneonnettomuuksissa saamien­sa
vammojen^'jbhdosta.
Juhannuspyhien-helteet houkutte­livat
runsaasti' ihmisiä vesien p a r i i n'
surullisin seurauksin: 10 henkilöä
menetti henkensäT hukkumalla. E - -
dellisenä jtihanmriisena hukkui koi-me
ihmist^. (HS, Iltasanomat)
L O V I I S A N V A N H A KASINO
P A L p I — A V 4 A T I K A H D EN
IHMISEN .;HE;NGEN
Perinteinä rj^as loviisalainen ke-säravintola.
Kasino tuhoutui perus-'
tuksiaan niyöten' tulipalossa varhain *
juhannuspäivän (19.6.) aamuna. Pa^
lossa sai surmansa.kaksi tilapäises­ti
ravintolan palveluksessa ollutta'
tarjoilijaa, jotka^.olivat nukkumassa
rakennuksessa. Seitsemän muuta
rakennukscTssa^tnintfa henkilöä pe­lastautui
' viim#^4IStkessä ikkunoit­ten
kautta, j o l l o in yksi heistä louk­kaantui
lievästi. )
—" Hyppytaitureita: Heinäsirkka
hyppä.ä 30 kertaa,)^ byppyrotta 15«
kertaa, metsälgiri^;^_ ja t i i k e r i sekä-leijona.
3; Jcertaa. ..oman pitutitensa.
Voitön%i4 kuit^iMi?1ki^^^.*rokk^
hyppää 200 kertaa oman pituutensa.
ti :
Uh
.. mUtta kestääkö'potilas tutkimuksen?"
PÄIVÄN PAKINA
fCOSrO ON SULOISTA!
Tiistaisessa lehdessämme oli
"laatikkoon" sijoitettuna pieni,
: mutta silti erittäin mielenkiintoi­nen
uutistieto,'mihin syventymällä
paljastuu, ei vain-Yhdysvaltain de­mokratian
onttous, vaan myös us-konnonasioista
kiihkoilijain todel­la
jumalattomat konnantyöt.
Mainitussa uutistiedossa kerrot­t
i in kuivaan uutistyyliin ja yksi­tyiskohtaisempia
selityksiä anta­matta,
että kymmenkunta vuotta
samassa talo.ssa Baltimorcssa asu­nut
mrs.Madalyn Murray, oli jou­tunut
tiistaina nostamaan valkoi­sen
lipun antautumisensa merkik­si,
j a kuuttamaan Havvaijiin as­ti!
"Me pakenemme henkemme
uhalla", sanoi tämä nainen, jonka
esittämän vetoomuksen: perusteel­la
Yhdysvaltain ylioikeus antoi
viime vuonna hyvin tunnetun lau­suntonsa,
että rukoushetkien jttr-jestäminen
kouluissa on perustus-lakivastainen
teko Yhdysvalloissa,
Uutisen lopussa kerrotaan tä­män
44-vuotiaan> terhakan, vaa­lea
verisen naisen näyttäneen sa­nomalehtien
edustajille ruhjevam-maisia
käsiään ja ajettunutta ran­nettaan
syyttäen, että poliisi pa­hoinpiteli
häntä "ainakin 250 i h ­mistä
käsittävän väkijoukon seu­raten
sitä ja vaati hurraata huu-,
taen 'tapa h ä n e t ' k u t e n mrs,
Murray selitti.
"Uskovaiset" saivat siis lopulta
kostetuksi mrs. Murrayllc sen kun
Yhdyijvaltain ylioikeus katsoi hä­nen
olleen perustuslajllisesti oike­assa
muodollisessa rukousmenelel-mäjutussa!
Kosto on suloista ja niin tämä
"tuhannen prosentin" uskovaiset
huusivat 250 suun voimalla "lahti
pojan" malliin "tappa pois'' juma-lenkieltäjä-
akka ja tietysti myös;
hänen 9:n ja 18 v. vanhat poi-kansakin.
Raamatussa kyllä puhutaan jota­k
in "vihflliisen rakastamisesta ja
siitäkin,-ellä lyöjälle pitäisi, kään­tää
vielä "toinenkin poski", mutta
"eiväthän kiihkouskovaiset voi sel­laisia
pikkuseikkoja muistaa sil­loin
kun o n - tosi kysymyksessä
eikä ainoastaan jotkut korupuheet.
Sivumennen sanoen mrs. Mur­rayn
tapaus on ollut aikaisemmin­k
i n sanomalehtien puitavana. Jo­kin
aika sitten r'New York Herald
Tribune"-lehdelle antamassaan
haastattelussa mrs. Murray selitti
lastensa asemaa seuraavasti:
"Joukkiot ovat hakanneet hei­tä
niin monta kertaar että sa­dannen
yhteenoton jälkeen me­nimme
laskuissa sekaisin. B i ll
(vanhin e l i 18-vuotlas poikansa
— K) on työnnetty portaita alas
j a hapen päällään on hypitty.
He yrittivät myös työntää hänet
liikkeellä olleen auton eteen.
Hänen käsiään on pidetty taka­na
j a hakattu vatsaan. Häntä
on heitetty kirjoilla.
"Opettajat ovat 'kadottaneet'
hänen kokeensa. Hänet on mää­rätty
koulussa tyttöjen vaate-kaapplosastolle^
ainoana poika^
'na, jota on täten loukattu.
Meillä on luodinreikiä autossam­me.
Marylandin vakuutusyhtlbt
eivät enää halua o l l a tekemisis­sä
autommfe.>kanssa.'*
Tähän- mennessä lukij^ luuleq.
ehkä että kysymyksessä tSiÖa sSi-'
tenkin olla "neekeri", joka esiin­tyy
"vaaleaverikkönä" keinotekoi­sesti,
tai ainakin joku "punainen
paholainen".
Näin ei kuitenkaan asia ole, s i l ­lä,
mrs. Maurray sanoi vielä jokin
aika sitten, että hän on " s i s u k a s "
— meille suomalaisille melko tut­tu
määritelmä — '^härkäpäinen ir-lantilais-
skotlantilainen, eikä, pa­huus
vieköön, kukaan aja minua
pois kaupungista."
Mrs. Murray ei siis ole neekeri,
vaikka päältäpäin luulisi, eikä
edes "sosialistikaan", kommunis­tista
puhumattakaan, koska hän
on antanut koirilleen sellaiset n i ­met
kuin Marx ja Engels.
Syy yksinkertaisesti on Vain sii­nä,
että hän on julkisesti ateisti
eli jumalankieltäjä. Tältä pohjalta
hän vetosi j a voitti v. 1960 vetoo­muksensa,
että kouluissa ei pidä
lukea raamattua eikä herransiu-nausta.
Hän perusteli vetoomus»
taan sillä, että "J^bdysvalloissä eil
ole valtion kirkkoa j a niinmuo-.
doiQ on uskonnon opetus irroitet-
Tava kansakoulujen opetusohjel-masta.
J a m a a n korkein olkeuselin
totesi, että oilipassa o l i mrs. -l
Murray! N i i n annettiin korkeim­man
oikeuslaitoksen arvovallal­l
a määräys, että Jtansakoululssa
ei saa enää rikkoa maan lakeja
j a niinmuodoin raamatun luke­minen
ja herralhsiunauksen n i -
koilemIneh'-]4pet;^ttava.
Mutta hiiteen'p^hiätuslaki, i n h i ­millisyys
lähimmäisenrakkaudesta
puhumattakaanjja säädyllisyyskin
silloin kun eift©»"tekemisissä " t o i - ; ; ':
sinajattelevfön"*' 'Uänssa, tuumivaf *"
nämä kiihkouskovaiset!
Kuinka ^^Brtsfd syntiä onkaan*"
tehty ja ed9(}«^n tehdään lem-r
peyttä, lähimmäisenrakkautta ja
rauhansanomaa levittäneet Jeesus-lapsen
nimljoLaaJKänsäkoura.