1961-06-24-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
15'; f,- ' 1 V A P A U S CUnsSStJV) -r- IlDdepeDde9!it Zisbor Ofgsa of FbiniOh ^ Canadians. 'fis-tebUshea Nbv. 6. 1917. Authbrized as leoond claas mail by the'Post Office Department. Ottava., Pub- :iished tbrice veekly: TuesdaySk T b u n d ^ and Saturdajnby Vapaus Etan Sti^ WH Sudbycy, Ont., Canada. Telephones: Bus. Office OS» 4-4284; Edltorial Office OS. 4-4265. Managei E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address: Box 69/ Sudbiury, Ontario. Advertising rates opön .Application. Translation free of charge. TILAUSHINNAT: Oanadassa^ 1 vk. 8.00 6 k k . 4Jt5 , 3 k k . 2.50 Tfadysvalloissa: 1 Tk. «.00 6 k k . 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50.6 k k . 525 FlemmgiA köyhä budjetti : Vaikka liittohallituksen .budjetin "munimisessa" tarvit-tiin pari kuukautta ylimäpräist^/aiklaai j^vaikkE^ sitä mainostettiin etukäteen suureksi mestariteokseksi, jonka perusteella^ mkantalouselänjä saadaan Jälleen -laajenemisen'' eli kasvun tielle, niin kaikesta huolimatta suuri elefantti synnyttitaas V pienen silihättömän ja karvattoman hiiren pojan. Tosiasiassa valtiovarainministeri Flemingin tiistaina esittämän budjetin perusteella ei "laajene" eikä kasva juuri mikään muu kuin kansallinen velkataakkaamme meille ja tuleville sukupolville sekä tavallisen kansan muutenkin suuret talousvaikeudet. Todistuksiako? = Itse valtiovarainministeri Fleming sanoi, että tämän bud^-. jetin perusteella odotetaan kansallisten taloustulojen kasvua tamän;^tilivuoden aikana ainoastaan 3-prosenttisesti — viime vuonna hän ennusti 6 prosentin kasvua jä poltti siinä pahasti eiihustajanäppinsä, mutta samalla >hän myönsi avoimesti, että nykyinen kroonillinen joukkotyöttömyys tulee kaikesta huolimatta jatkumaan. "Minä uskon kansallistulojen nousevan 3-prosenttisesti'' sanoi mr; Fleming maratoonipuheessaan tiis-tdi- iltana. " . . . Todennäköisesti se ei laske työttömyysmää-raä siedettävämmälle tasolle." • Ja sellainen budjetti mikä ei voi varata työtä työttömil-leinme ei kerta kaikkiaan vastaa nykyhetken kansallisia tarpeita. Tosiasia nimittäin on, että maassamme tarvitaan välitä tö^nästi hallituksen toimesta järjestettäviä suurisuuntaisia kehitystöitä jos mielitään varata hetifeohtaisesti työtä tuhansille työttömillemme. Sen lisäksi tarvitaan harkittuja ja kauaskantoisia toimenpiteitä, valmiita kulutustavaroita, koneita ja muita tarvikkeita tuottavien teollisuuslaitosten kehittämiseksi, sekä sellaista rauhanomaista, ts. puolueetonta ulkopolitiikkaa, minkä perusteella voimme kansakuntana ke-hUtää kaupankäyntiä kaikkien niiden maiden kanssa, jotka b^uavat molemminpuolisen edun perusteella olla kauppasuhteissa Canadan kanssa. * * * Kieltäytyessään vähentämästä varustelutarkoitukseen haaskattavia suuria rahamääriä, mikä tarkoittaa asiallisesti puhuen Washingtonin ulkopoliittisessa talutusnuorassa kulkemisen jatkamista, liittohallitus yrittää parantaa tilannetta . finanssipoliittisilla kikkakonsteilla, joista voi ajan niittaan olla enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Ainoa tuntuvampi apu talouselämämme elvyttämiseksi tässä budjetissa on se kohta, minkä perusteella poistetaan Cjanadassa valmisteltavista autoista 7% prosentin valmistevero. Se alentaa arviolta, keskimäärin noin $3,000 arvoisen auton, hintaa $150.00 kappale.' Selvää on, että tämä parantaa vähän iGanadassa valmistettavien henkilöautojen kilpaili^y-kyä Ja.elvyyttää vastaavasti autoteollisuuden kriisiä. Tämä pjtää paikkansa sittenkin; vaikka tästä verohelpotuksesta pääsevät hyötymään pääasiassa vain keskiluokkalaiset ja korkeimmin palkatut työläiset, eli ne canadalaiset jotka pystyvät uu§ia $3,000 hintaisia autoja ostamaan. Suuri enem- • iriistö canadalaisista ei voi taloussyistä enää sellaista autoa o$taa — he ovat joko aivan ilman autoa, ostavat jonkun halvemman eurooppalaisen auton tai turvautuvat kerta toisensa Jälkeen käytettyjen autojen ostoon. Nyt kun Canadan Suomalaisen Järjestön ja Suomalais- Canadalai-sen Amatööriurheiluliiton liittojuhlat pidetään Sudburyssa elokuun a-lussa, niin ihmisten mielenkiinto varmaankin on kohdistunut Sudbu-ryyn. Monet Sudburyyn saapuvat vieraat ovat jo ennakolta tutustuneet paikkakuntaan, mutta saapuu myös sellaisiai jotka ovat vähem-mäfa tutustuneet tähän maailman suurimpaan nikkeliteoUisuuden keskukseen j a tuleepa sellaisia, jotka eivät koskaan ole käyneet täällä. Siksipä lienee paikalleen, että esitämme suurjuhlan pääkaupungin. • . • ' Maantieteellisesti Sudbury on Canadan sDurimpien suomalaisasutusten keskipisteessä. Etelässä on Toronto,- jossa on paljon suomalaisia j a lisäksi St. Catharines, Samia j a Windsor joissa asuu huomattavasti kansalaisiamme. Matkaa Torontoon ön noin 250 mailia ja Windsoriin on noin 200 mailia p i tempi matka. SYNTYMÄPÄIVIÄ E m i l i a Hänninen, Long Lake, Ont., täyttää sunnuntaina, kesäkuun 25 pnä 70 vuotta. ' Alma Karjalainen, Long Lake, Ont., täyttää tiistaina, kesäkuun 27 pnä 73 vuolta. t' Ida Koivula, Long Lake, Ont., täyttää tiistaina, kesäkuun 27 pnä 73 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tulta-vain onnentoivotuksiin. Idässä vähän y l i 400 maiJhi päässä oh Montreal, jossa asuu paljon suomalaisia. Sieltä saapuville on matka Stdburyyn siitäkin kiintoi-nen koska tie.kulkee maamme pääkaupungin Ottawan läpi. Pohjoisessa ovat sellaiset suomalaiskeskukset kuin Timmins, South Porcupine, Kirkland Lake, Rouyn, Vai 'dor sekä Cobalt. CobaLiin on vajaa 200 mailia j a Timminsiin y l i 300 mailia. Länteen Sudburysta ovat Sault Ste. Marie, Port Arthur ja Fort William. Ensiksi mainittuun paikkaan on noin 200 mailia ja viimeksi mainittuun yli 600 mailia. Viimeksi Sudburyssa pidetyn suurjuhlan aikana ei ollut vielä käytössä valtatie no:' 69, .ku.en nyt on, joka lyhensi matkaa Torontoon y l i 70 maililla. Trans- Canadan m a a n t j ^ avaaminen Jär-vienpäähän lyhensi matkaa ainakin 300 maililla. Kuten huomaatte Sudbury on maantieteellisesti suomalaisasutusten keskipiste. Kun Torontosta matkalla Sudburyyn sivuuttaa Parry Soundin suuremmat asutuskeskuikset ; katoavat. Sitä vastoin maisemat ovat vaihtelevia, kauniita männikkökan-kaita ja t ie on erinomaisessa kunnossa. Välillä ohitetaan kaksi suurta jokea, ensiksi Pickerel-joki ja ainoastaan maili siitä Sudburyyn päin historiallisesti kuuluisa French-joki. Viimeksimainittua jokea kulki ensimmäisen kerran alas valkoinen mies ranskalainen tutki-musnlatkailija Champlain 1615. Pian tämän jälkeen sivuutetaan Burvvashin vankifarmi ja sen ]äl keen alkaa näkymään pikkukyliä ja asutus tihenee sitä mukaan kun lä- Länsi puntarissa ! Mutta budjetissa esitetyt muut "lääkkeet" ovat melko karvaita nautittavaksi ja kaiken lisäksi niiden parantava voima, on hyvin kyseenalaista laatua. • Vakuuttaen kuulijoilleen, ettei nykytilanteessa ole suurempaa vaaraa "inflaatiosta" — ja se pitänee paikkansa sikäli kuin taloudellinen lamatilanne jatkuu -—mr. Fleming esitti budjetissaan 600 miljoonan dollarin tappion. Toism^ sanoen, liittohallitus aikoo tämän tilivuoden aikana elää vastaavasti yli varojensa, eli kuluttaa $600,000,000 ($32 jokaista miestä, naista ja lasta kohti, eli noin $130.00 jokaista keskinkertaista nelihenkistä perhettä kohti) enemmän, mitä se Erinäisinä veroina saa kerätyksi kassaansa. Se lisää täten sekä nykyisen että tulevien sukupolvien taloustaakkaa vastaavasti. ' , • muuna parannuskeinona sanotaan sitä kun Canadan dollarin arvo lasketaan Yhdysvaltain dollarin arvon alapuolelle — ehkä 95 sentin paikkeille tai sitäkin alemrnäksi, ; Meille on aikaisemmin yritetty selittää jonkmlaiseksi hyvinvoinnin ja kunnian merkiksi sitä kun Canadan dollarin arvo on toisen maailmansodan jälkeen ollut Yhdysvaltain dollaria korkeampi. . ; Nyt sensijaan mr. Fleming selitti dollariparkamme arr von alentamista joksikin ihmelääkkeeksi, joka auttaa kotimaisen teollisuuden kehitystä ja koituu siunaukseksi koko kansakunnalle. Ihmetellä vain täytyy, että miksi tällaista remonttia rahanarvon alentamiseksi ei ole suoritettu aikai- ..•scmmin?, . ; 'XsiallisestT puhuen döTTarin arvon alentaminen ja suiiri budjettitappio lisäävät inflaatiopainetta maassamme. Nähtäväksi vain Jää, missä määrin mr. Fleming on oikeassa siinä, että laman jatkuessa ei inflaatiosta-ole suurempaa vaaraa. Varmaa, kuitenkm on, että rahan arvon alenemisen johdosta nousee vastaavasti ulkomailta tuotettavien tavarain ostohinta. Se lysti lankeaa siis'kaikkien canadalaisten maksettavaksi! Mijreäjmäärin .tämä ulkomailta tuotettavien tavarain hintojen nousu rajoittaa tuontia Yhdysvalloista ja lisää näiden tavarain valmistamista kotimaassa, se on vielä monessa. Muistaa nimittäin tulee, että länsimaailmassa puhutaan nykyään nielko", laajassa mitassa punnan ja muiden rahayksikköjen, ' mukaanlukien Yhdysvaltain dollarin arvon alentamisesta. • Jos osoittautuu, että Fleming olisi ottanut vain 'varaslähdön" laajemmin kehittymässä devalvaation sarjassa, niin se ei auta hiuskarvan vertaa ulkomaakauppamme tappion vähentämistä, vaan heikentää kansanjoukkojen ostokykyä ja siten pa- V hentaa pitemmän päälle niitä talouspulmia, joita sen pitäisi nluka parantaa. m^^f'MSlM^-;'^'^^''- ' *•••'• ,' ^^;^;p,^l^^rt)öU arvon alentamisen pitäisi myös parantaman — •^il^j^jfeM^lirt*»^ — Canadassa tuotet-ä|^| plfj(^-;jEl(yarainJd^ ulkomaamarkkinoilla. Teo-; I ^ J | ^ p t | y t t seiuntietenkin mahdollista, mikäli monopoli- Suomen laajimmin leviävä työ-väenlehti, Kansan Uutiset, julkaisi kesäkuun 13 pnä ylläolevalla otsikolla varustetun ajankohtaisen toi-mituskirjoituksen. missä esitetään Euroopan rauhafasopimuksesta ja Saksan ongelmasta seuraavia johtopäätöksiä: ' K u t e n , n^uistetaan, julkaisi eräs newyorkilainen lehti \ j u u r i ennen Wienin kokousta provosoivan uutisen, jonka mukaan, N A T O i l l a on suunnitelma suorasta hyökkäyksestä Saksan, demokrattiseen .tasavaltaan, mikäli Neuvostoliitto solmii eririsraiihan demokraattisen Saksan kanssa j a Länsi-Berliini juliste^ taan vapaakaupungiksi. Provokaatioista välittämättä selvitti kuitenkin kumpikin sopimuspuoli vWienis-sä toisilleen kantaansa myös Sak: san ja B e r l i i n in kysymyksessä molemminpuoliseksi hyödyksi, kuten virallisessa kommunikeassa todettiin. Nyt on Neuvostoliitto julkaissut : sen muistion, jonka' Hrushtshev esitti Wienissä Kennedylle Neuvostoliiton kantana Saksan rauhansopimukseen ja Berliinin on^ gelmaan. • Neuvostoliiton tässä muistiossa esittämä kanta ei poikkea perustaltaan sen aikaisemmista ehdotuksista. Muistio sisältää samalla erittäin pitkälle meneviä myönnytyk-siä^ j o i l l a taattaisiin, ettei länsivaL tain j a Saksan liittotasavallan etuja misään tapauksessa loukattaisi, mikäli nämä osoittavat haluat ratkaista Saksan kysymys rauhanomaisten neuvottelujen avulla. Neuvostoliitto menee sovintoehdotuksessaan jopa niin pitkälle^ ettei sen mielestä rauhansopimuksen ai-lekirjoittamisenkan vielä tarvitsisi pääoman kontrollissa olevat tuotantolaitoksemme eivät pistä siitä saatavia, etu ja lisävoit-toja taskuihinsa kotimaistenkin, tavarain hintojen korottamisen avulla. Ja vaikka valtionvarainministerin puhe oli pituutensa puolesta ennätyspitkä mara-toonipuhe täällä Canadassa, siitä ei kuitenkaan löydy yhtään ainoata ehdotusta tai esitystä- miltei vararikkotilassa olevien kaupunkien ja muiden kuntien talousaseman huojen-tamiseksi. Lyhyesti sanoen, mr. Fle" mingin budjettipuhe Jätti paljon toivomisen varaan. Totta on että tuntuvampia korjauksia siihen saadaan vain suuremman remontin avulla — vähentämällä varustelumenoja, lisäämällä suuryhtiöiden veroja jne. Mutta sitähän varten on alahuoneen jäsenet valittu eri puolilta maata, että he huolehtisi vat kansakunan yhteisistä asioista. Nyt onkin vaadittava mahdollisimman voimajpe-räisesti, että kunkin alueen parlamenttijäsenet ryhtyvät puolueyhteyksistään huolimatta vaatimaan parannuksia mr. Flemingin tiistain^ esittämään kovin heikkoon ja köyhään budjettiin. merkitä kaikkien allekirjoittajien "kannalta Itä- tai Länsi-Saksan v i rallista tunnustamista. Voisi olla olemassa jopa kaksi erillistä . rauhansopimusta, kunhan ne vain tärkeimmissä kohdissaan vastaisivat toisiaan. Neuvostoliitto ei myöskään yhdistä rauhansopimusten aikaansaamiseen vaatiinusta Länsi- Saksan eroamisesta NATOista, vaan kumpikin Saksa voisi jäädä määräajaksi niiden sotilasliittou-, lumien jäseneksi, joissa ne nytkin ovat. Mitä Länsi-Berliiniin tulee, niin sen demilitarisoimisesta j a va-paakaupunkiasemasta huolimatta siellä voisi olla "symbolinen" kolmen läntisen suurvallan sekä Neuvostoliiton mi^odostama , joukko: osasto t a i s i t t e n ' Y K n alainen puolueettomien maiden sotilasosasto. Siiiä, ettei Länsi-Berliinin sisäisiin asioihin puututtaisi, lupaa Neuvostoliitto antaa voimakkaimmat, mahdolliset takeet. N i i n suuresti kun aina onkin luotettu Neuvostoliiton haluun set vittää rauhanomaisten neuvottelujen ja sovittelujen avulla kansainväliset riitakysymykset saattavat näin pitkälle menneet sovittelut tuntua jopa yllättäviltä. Loppujen lopuksi näissäkään ehdotuksissa ei ole yllätystä, sillä Neuvostoliittohan on aina korostanut haluavansa selvittää Saksan j a Berliinin ongelmat niin, että lännen edut turvataan. Kuitenkin tämäkin muistio esittää selvästi sen monesti toistetun asian, että Saksan j a Berl i i n i n ratkaisun lykkääminen on mahdotonta ja jopa vaarallista. Näin ollen riippuu länsivalloista joudutaanko kaikesta huolimatta sellaiseen ratkaisuun että Neuvostoliiton on pakko solmia rauha yksipuolisesti vain Saksan demokraattisen tasavallan kanssa, jolloin 'länsi ehkä menettää sille tarjotut mahdollisuudet valvoa etujaan sopimuksen solmimisen yhteydessä. Äskettäin haastatteli Neues Deutschland pääministeri Ulbrich tia, jolta mm. kysyttiin, voisiko sellainen rauhansopimus, joka sisät täisi myös Berliinin kysymyksen rauhanomaisen ratkaisun, aiheuttaa selkkauksen vaaran. Ulbricht vastasi.^ettei sotilaalliseen selkkaukseen ,ole pienintäkään aihetta. Länsilehdistössä on puhuttu joistakin uhkaavista saartotoimenpiteis-tä ja Länsi-Berliinin liikennereittien sulkemismahdollisuudesta, mutta tosiasiassa ei demokraattisella Saksalla ole mitään sellaisia aikeitakaan. Luonnollisesti on sovittava demokrattisen Saksan kanssa jos maalla vedessä tai ilmassa käytetään ^sen alueen kautta kulkevia liikennereittejä^ mutta samalla tavallahan, jos Itä-Saksan lentokoneet lentävät esim. Länsi-Saksan alueen y l i , tarvitaan tämän maan hallituksen lupa. Jo vuosia ovat Saksan' demokraattisen tasavallan viranomaiset valvoneet vähintään 95 pros. Länsi-Berliinin ja muiden maiden välisestä liikenteestä, totesi Ulbricht. Lopun viiden prosentinkin siirtymiseen demokraattisen Saksan valvontaan maailma kyllä tulee tottumaan. ' Lännelle on nyt tarjottu mahdollisuus, jonka edullisuutta se e i ' voi minkäänlaisin perusteluin kieltää. Nyt on lännen rauhanhalu ja neuvotoluvalmius jälleen puntarissa. hestytäan Sudburya. Kun tulee idästä j a sivuuttaa Ottawan, tie kulkee kaunista Ottawa-joen laaksoa pitkin aina Mattavvaan saakka. North Bayn jälkeen kulkee tie Nipissingin järven rantoja pitkin ja paperitehdaskauppala.n Sturgeon Fallsin sivuutettua tulee hedelmällistä farmiseutua. Sitä mukaan kun lähestyy Conistonia matkustaja huomaa, että kasvillisuus aikaa vähetä j a kun Wahnapitaen joen yU päästään j a noustaan enr simmäisen mäen ~ päälle kohtaa häntä hämmästyttävä maisema. Maisema on musta kuin palanut e i kä juuri ensinkään näy vihreää. Näyttää siltä kuin olisi kuun hedelmättömällä pinnalla. Conistonin kauppalassa tosin näkee vähän vihreää kun siellä on istuteltu vesi-haapaa, joka on ainoa tulikiven savua kestävä puu. Kun pohjoisesta tullaan ja sivuutetaan kulta-alue, niin tullaan Englehartin viljelysalueelle. New Liskeardin kauppalassa näkyy jo Timiskamingin järvi, jonka ran- 'oja tie seuraa Haileyburyyn saajc-ka. Pian tämän jälkeen tulee kuuluisa hopeaperukka Cobalt. Se on tuttu canadalaisille vaikka eivät o-lisikaan koskaan käyneet siellä. Se on edelleenkin Canadan suurin ho-peatuotantokeskus. Siellä o l i aikoinaan niin paljon hopeaa, että sita voi irrottaa maan pinnalta kallioita j a tien varrellakin näkyy kallioissa ikäänkuin suuria "halkci-mia"', joista hopean kaivajat ovat kaivaneet hopeaaj: Etelämpänä Cobaltista lähtien alkaa kaunis j M ^ I u e ja jos haluaa, niin voi" vSlatieltä kääntyä oikealle Fieldiin*ja sitä tietä Sturgeon Fallsille, joka lyhentää matkaa noin 20 mailia sensijaan, että menisi North Bayn kautta. Lännestä kaksoiskaupungeista tu^ levät saavat ihailla Trans-Canadan valtatien varrella olevia komeita maisemia. Tie seuraa Superior-j arven rantaa ja varsinkin vähän ennen Pi?- jokea tie kulkee niin korkealla, et ä sieltä on suuremmoinen näköala Superiorille. Välillä on "rauta-kauppala" Wawa, jossa asuu huomattava määrä suomalaisia. Sault Ste Mariosta lähdettyä tie kulkee jonkun matkaa Huron-j arven rantaa. Beaver Lakella sivuutetaan CSJ:n Beaver Laken osaston uu=i mahtava haali ja ympäristön seudut muistuttavat"- suomalaista maa-söutua. Ennen Copper Cliffia alkaa taivaanrannalta näkyä suuria sa^'upat^ saita, ja pian tulee näkyviin savU' piippu, joka on Incon rautatehtaalla j a sen korkeus on 615 j a l kaa, e l i korkein Britannian kanso-jenyhteisön maissa-. Pian sivuutetaan Incon sulattimo j a päältäpäin jo näkee, ett^ se on ^ättiläislaitos. Tässä yhteydessä on huon;iautet-tava, että teitä pitkin Sudburyyn tullessa näkee Sudburyn vain pita-puolisesti sillä . Sudburyn alue salaa kaikkien parhaimmat puolensa ensikertalaiselta. Keskikesällä ja varsinkin suur-juhliemme aikana elokuussa näkyy Sudburyn ympäristössä paljon ame^" rikkalaisia au oja. Mistä tämä johr tuui, voi mahdollisesti joku. kysyä. Selvitys on siinä, että. Sudburyn alue on kuuluisa rikakista kalavesistä ja eriomaisista peuramaista j a siksi juuri amerikkalaiset tulevat tänne kalastelemaan ja metsästelc-mään. Tiet Sudburyyn, kuten muuallak i n kulkee pääasiassa järvettömiä ja joettomia alueita pitkin. Mutta Sudburyn ympäristöön rikas järvistä. Onhan Sudburyn kaupngin alueella kaksi melkoisen kokoista järveä ja joukko pienempiä järviä. Sudburysta ei tarvitse mennä k u i n jonkun mailin niin pääsee Long Lakelle, eli "pitkällejarvelle' joka on kymmenkunta mailia pitkä Kolmisenkymmentä mailia Sudburysta on mahtava Penage-järvi, mainio kalajärvi, jonka ympärillä on mainiot metsästysalueet. Jos vierailija osaa oikein kauniisti puhua, niin on mahdollista, että pääsee sudburylaisten kanssa kalareissuun ja kaloja varmasti saa kunhan ei ole ranttu lajeista. Jos on onni, niin voi saada komean järvilohen, kuhia, bassoja ja mah-avia haukia. Ja Sudburyn ympa; ristön järvet maisemineen ovat kauniita ja muistuttavat vanhaa ko timaatamme. • Siis tervetuloa suurjuhlille! Terroria Iranissa Teheran. — Ehtinen Iranin sotaoikeuden syyttäjä kenraali Hossein Azmoudeh pyysi torstaina yleistä syyttäjää nostamaan syytteen pääministeri A l i Aminia j a tämän hal-liiusta vastaan laittomasta, perus-tuslainvastaisesta j a epädemokraattisesta hallinnosta. :. Kenraali, joka jätti virkansa viime viikolla, väitti että "Aminin hallitus oli perustuslain vastaisesti siirtänyt yleisiä vaaleja, laittoihastf pidättänyt 4 kenraalia, ryöstänyt kansalaisilta näiden omaisuutta, saanut aikaan epäjärjestystä ja riistänyt kansalta sen liikkumisvapauden. Hurjia huhuja lännessä valuuttakurssimuutoksista Helsinki. (KU) — Mikään n i in sanotuista suurista valuutta-maista ei harkitse valuuttakurssien muuttamista, lausui Kansainvälisen valuuttarahaston johtaja Per Jacobsson Baselissa Sveitsissä antamassaan lausunnossa. Lausunnollaan Jacobsson halusi kumota ne sitkeät huhut, j o i l a lännen suurissa valuutta-keskuksissa on levitetty osittain eräiden maiden valuuttojen devalvoinnista j a osittain revalvoin-nista. Huhuille on antanut kuitenkin vahvaa todellisuuspohjaa Englannin punnan jatkuva heikkeneminen, ja puntafcriisin odotetaan nousevan pahimmilleen ensi syksynä. On aivan luonnollista, että myös Englannin hallitus on "jyrkästi kumonnut" tällaisten devalvaatiohu-hujen todenperäisyyden. Mutta näin on tapahtunut aina aikaisemminkin devalvation ollessa ovella. Tavallisesti mister Jacobsson antaa lausuntonsa devalvoinnin pe-rättömyydes ä ja vierailee siinä maassa, jonka valuutta on devalvoinnin kynnyksellä. Toinen samantapainen herra on Maailmanpankin johtaja Eugen Black. On palautettava mieleen että ennen Suomessa syyskuussa 1957 tapahtunutta markan devalvointia Suomi Jatkuu sivulla 4 Mistä pahat .akat tulevat" kuri kaikki tytöt ovat n i i n kilitejä, sa notaan? Moni naisihminen, h e i : koimmista: ruumiillisista^ voimistaan johtuen, pieksää kielellään j a jös mies on rauhallista sorttia ; n i in kuuntelee kuin "hepo kelloa". On pahan kuin tausta musiikkia, välipä sillä mistä 'koneesta" se tulee. E l hän sellaista' suukopua .voi puolus taa t u l i se sitten äidin tai isän puolelta, mutta silloin kun tartutaan sanoista tekoihin, e l i turvaudutaan käsikähmään aikuisten kesken on jotakin vinossa asianomaisissa. U-sein kuulee pahoista miehistä, jotka etenkin hi.imalapäissään kurittavat perhettään jos nämä eivät ehdi lähteä pakoon. Sanomalehdissä on kyselyjä k a i kenlaisista asioista ja n i i h i n erikoiset vastaajat omalla palstallaan Pieksetyt naiset hädissään kysy vät neuvoja avioliittopulmissaan j a tavallisesti heidät neuvotaan kääntymään papin tai avioliiltoneuvolan Juhannuksena Juhannusilta ja "Mittumaari" hetkeksi nukahtaa auri.igon kaari. Rannoilta loistavat kokkojen palot pilvistä heijastuu niiden valot. Tanssintahti ja nauru helää kukin tunkee ett' halu on elää, vaikkapa syrjässä haaveillen ja toisten iloa katsellen. Tänä vuonna se sattuikin mukavasti j u u r i viikonlopuksi että mek i n täällä kaukana kotimaasta saamme nauttia keskikesän juhlasta oikein vapaapäivin, mikä ei tapahdu kovin usein. Juhannusesta puheenollen se tuo mieleen valko-runkoisen koivun, jonka tuoksuvista lehdistä tehdyllä vihdalla juuri on saunan löylyssä kylvetty, tai rannan valkean sannan ja lip^ 'attavat laineet — siis ulkoiluun kohdistuvat kaikki puheet ja muistot juhannuksesta. Ja sehän avaa-k i n ovet kesään ja mahdollisuuden levittää olotilaa ovien ulkopuolellekin, sekä retkeillä saarissa ja lämmitellä kesäisillä hiekkarannoilla keräten auringon lämpöä terveydekseen. K a i k i l l a ei ole aikaa kumminkaan ulkona laiskottelemiseen; etenkin perheenemännät ovat s i dotut jokapäiväisiin askareihinsa kodin seinien sisälle, mutta tulisi ottaa tavaksi mennä ulos tekemään sellaista työtä jota suinkin voi esim. vihanneksia, marjoja ja hedelmiä voi hyvin kuoria ja ruoaksi valmisata ulkoilmassa j a hiukan aja'telomalla löytää muitakin töitä; Ainahan riittää vaatteiden korjaamista j a uusien tekemistä niiden töiden kanssa on hauska istahtaa ulkoilmaan. Voipa ompelukoneenkin siirtää avonaiselle verannalle. Mutta vietetäänpä kesä miten tahansa, kukin omalla tavallamme ja olosuhteiden mukaan, niin nyt se on alkanut ja toivottavasti ilmatkin ovat suosiolliset — siis sadetta j a auringon lämpöä vuorollaan, että kaikki olisivat tyytyväisiä. Hauskaa juhannusta ja virkistävää kesää toivotamme tälläkin palsr talla kaikille sen lukijoille! KODIH PIIRISTÄ TOIMITTANUT EEVA Perhe-elämää puoleen ja mies tuomitaan julmaksi joka näistä lyö; Joissakin elokuiis s& on jo nähty miebei^vj^öväi), paista; onkohan se ;uudeta^äistä-i^^^ hekkyyttä? hiljakkoin;; ^eräs d mies kysyi' minkälainen neuvo 'aniidtaan miehelle, jota vaimo hakkaa? Mies kertoi ctteT vielä ole lyönyt takai sin, m u t a että hän on kohta kypsä- V iihenkin. Hänelle vastattiin ettei kenenkään tarvitsee pukeutua haarniskaan omassa kodissaan toisen osapuolen lyöntejä vastaan ja k e heitettiin miestä lähtemään kotoaan tietymättömiin joko tunniksi, päiväksi, tai viikoksi vaimon paksu-. nahkaisDudesta riippuen, eli siksi kunnes tämä lupaa elää sovussa. ' M i k s i ' ihmiset ovat niin-riifiiisia;;] oerhe-eläniässään? Kullakin on kai-.- olevinaan siihen omat syynsä, mutta eiköhän se suurimmaksi osaksi johdu itsekkyydestä j a pahasta sl--' susta, joka ei halua katsoa muuta' - kuin omaa etuaan. Ainahan siTa syyn hakeva löytää toista m o i t t i a' Vaikkapa omista virheistään Olen huomannut monen tällaisert riitelevän pariskunnan riidan ai-- heena olevan entiset'sulhaset ja morsiamet, mikä on niin naurctta-' va riidan aihe kuin-ajatella saattaa. Kukin on mennyt keskenään naimisiin: omasta vapaasta tahdostaan ja sanovat sen olevan rakkaut-a. Voiko sitä sanoa rakkaudeksi joka j o muutaman vuoden, ehkä jo vi kkojen kuluttua muuttuu haluksi loukata toista mahdollisimman syvästi? : Joskus sanotaan, että sellaisessa avioliitossa jossa e i riidellä on toinen tohvelisankari antaen ai na periksi ja on aina samaa mieltä kuin vahvempi osa"gtfoli. E i kaksi ihmis ä voi aina olla aivan samaa miellä asioista, eikä tarvitsekaan, " kukinhan on kehittyvä yksilö omine mielipite meen ja katsantokantoi-neen, mutta siksihän meille on annettu puhelahja, että puhuen asiat sei vi äm me, emme riidelleen ja pa-. kolia omia mielipiteitämme toisille (Jatkuu 5. sivulla) SITÄl JA TÄTÄ BUSSISSA K U U L T UA Lentoyhtiön bussi jyristeli Seutulasta kohti Helsinkiä. Matkustajien, joukossa on myös Kalle AV., joka kolmenkymmenen poissa olon jälkeen on tullut käymään vanhassa kotimaassaan. Laveasti hän kuvailee kanssamatkustajilleen, mikä ihmemaa rapakon tuolla puolen on olemassa. . , ' Kun. minäkin tulin Valtoihin •olin ihan pennitön; Minulla ei; ollut edes kunnon paitaa ylläni ja nyt omistan 3 miljoonaa. — Onko niissä kaikissa kiinto-kaulus, kysyy ääni joukosta. N A I S M A T K U S T A J AN PÄIVÄKIRJASTA Torstaina: Kapteeni kosi mmua. Vastasin kieltävästi. Perjantaina: Kapteeni uhkasi hukuttaa koko laivan miehistöineen päivineen, ellen suostuisi hänen kosintaansa. Lauantaina: Pelastin koko aluksen miehistöineen. PÄIVÄN PAKINA Meitä vihreässä nuoruudessamme urheilukärpäsen pureman saaneita sekä vanhemmilla ikävuosilla paremmin tai huonommin "kunnostan* uneita" penkkiurheilijoita ilahdutettiih viime tiistaina Ateenasta tulleella "urheilu-uutisella", missä kerrottiin, että kommunistien salakavala yritys maailman urheiluelämän demokratisoimiseksi on sittenkin saatu torjutuksi. Nyt voimme siis hengittää helpommin kun saamme tietää että se "viimeisen ajan villitys", e li urheilukysymysten kansanvaltainen hallinta, jää toteutumatta! Jo on sivumennen sanoen a i koihin eletty, kun ne punaiset paholaiset ' yrittävät sekottaa olym-pialaisurheilunkin politiikkaansa, vaikka urheiluelämän pitäisi, olla ehdottomasti kaiken pplitiikan ylä-ja ulkopuolella, kuten on täällä demokratian esikuvana olevassa länsimaailmassa meille selitetty. A P : n tiedonannon mukaan Kansainvälisen olympiakomitean kokouksessa on hyljätty/ Neuvostoliiton ehdotus, mikä olisi tehnyt peräti "vallankumouksellista" laatua olevia muutoksia kaikkein pyhimpään, eli tähän Kansainväliseen olympiakomiteaan. ;asi suuri "vaara" Olympiakomitea kokoontui viime maanantaina Ateenan vanhassa kuninkaallisessa palatsissa Kreikan parlamenttitalossa, kolmipäiväiseen neuvonpitoon. Mainitun uutistiedon mukaan tälle komitealle esitettiin Neuvostoliiton toimesta kaikkein radikaalisin ehdotus sen jälkeen kun Kansainvälinen olympiakomitea jnuo-dostettiin viime vuosisadalla. Ko. Neuvostoliiton ehdotuksen, mukaan Kansainvälisen olympiakomitean jäsenyyteen olisi tullut kunkin maan kansallisen olympi^r komitean j a kaikkien kansainvälisten urheiluliittojen puheenjohtajat. Toisin sanoen "diktatuurista" mustamaalatut neuvostoliittolaiset esittivät nyt sosialistisen demokratiansa toteuttamista niin, että kansainvälisen ofympiakomiten jäseniksi tulisi asianmukaisella tavalla kansallisten - olympiakomiteain tai kansainvälisten - urheiluliittojen presidenteiksi valitut miehet tai naiset. Voidaanko tämän -'katalarapaa" esitystä enää ajatellakaan kansanvallan ^"väärinkäytöstfi" kansainvälisessä urheiluelämässä? Tuskin"! . Katsotanpa hieman mitalin toistakin puolta. A F P : n saman uutistiedon perusteella Kansainvälisen Olympiakomitean jäsenenä on nyt 67 henkilöä, jotka on nimitetty (eikä siis valittu kenenkään toimesta) tähän toimeensa E L I N K A U DEKSI tämän Kansainvälisen Olympiakomitean toimesta. Kansainvälistä Olympiakomiteaa ei siis ole kukaan valinnut. " Se ei ole vastuussa teoistaan tai tekemättä jättämisistään kenellekään. Minkään maan urheilul i i k e sen paremmin porvarillisen kuin sosialistisenkaan maan urheiluliike - — e i voi millään tavalla vaikuttaa Kansainvälisen Olympiakomitean kokoonpanoon. Tällainen itse itsensä "elinkautiseen virkaan nimittävä Kansainvälinen Olympiakomitea edustaa porvarillisen urheilukatsomuksen kannalta korkeinta kansanvalhm muotoa ja ilmeisesti ainoata au-tuaaksitekevää urheilun "puolueettomuutta"! Kansainvälisen olympiakomitean kansleri Otto Mayer tiedoittikin nyt vöiloniloa uhkuen, että Neuvostoliiton ehdotus -— mikä esitet-tiiii harkittavaksi jo pari vuotta sitten — on vihdoin v i i m e i n / h y l jätty äänin 35—7. Vain 42 jäsentä oli saapuvilla kun tästä asiasta teh-. tiin päätös Kansainvälisessä Olymr piakomitean kokouksessa. Hit. Mayer selitti sanomalehtimiest^ ticdoitustilaisuudessa ^NeuvosjtolUI ton chdotusU ".vaUankumoalis$lU« seksi" esitykseksi. Samassa uutistiedossa selitettiin "vapaan maailman" edustajain asennetta sillä "pelolla" että Neu-vo. stoliitto "aikoo miehittää" Kansainvälisen olympiakomitean j a samalla muodostaa se "tehottomaksi väittely-yhdistykseksi". Miten voisi Neuvostoliitto ehdotuksensa perusteella "miehittää" Kansainvälisen Olympiakomitean nykytilanteessa, missä-on numerollisesti porvarfmaita ja porvarien kontrolloimia kansallisia-^ckä kansainvälisiä urheiluliittoja paljon enemmän kuin sosialistisia maita j a sosialistien kontrolloimia^.kansallisia olympiakomiteoita — kansainvälisistä urheiluliitoista puhumattakaan? Todellinen selitys V lieneekin; V , siinä, että Neuvostoliito pyrkii demokratisoimaan Kansainvälis»'; iä Olympiakomiteaa — tuomaan: sitä korkeasta yksinvaltiudestaan lähemmäksi kansaa ja vällttfi-.:;: mästi urheiluväen kontrolliin^ kuten sosialistiset maat ovat se-14 littäneet. , l Mutta onneksi ei tällaista ,:'vika.-j\ , pistoa" tiaVi/ISS . I n t n itea ifaon'i!$V ^•^.'('^^«l sä ^ teaan elinkaudelsL^ vMi^ll)i«n kUöt-äänesUvfit'!nytv^ I i L ;•i'•-••;^•V5t%^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 24, 1961 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1961-06-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus610624 |
Description
Title | 1961-06-24-02 |
OCR text | 15'; f,- ' 1 V A P A U S CUnsSStJV) -r- IlDdepeDde9!it Zisbor Ofgsa of FbiniOh ^ Canadians. 'fis-tebUshea Nbv. 6. 1917. Authbrized as leoond claas mail by the'Post Office Department. Ottava., Pub- :iished tbrice veekly: TuesdaySk T b u n d ^ and Saturdajnby Vapaus Etan Sti^ WH Sudbycy, Ont., Canada. Telephones: Bus. Office OS» 4-4284; Edltorial Office OS. 4-4265. Managei E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address: Box 69/ Sudbiury, Ontario. Advertising rates opön .Application. Translation free of charge. TILAUSHINNAT: Oanadassa^ 1 vk. 8.00 6 k k . 4Jt5 , 3 k k . 2.50 Tfadysvalloissa: 1 Tk. «.00 6 k k . 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50.6 k k . 525 FlemmgiA köyhä budjetti : Vaikka liittohallituksen .budjetin "munimisessa" tarvit-tiin pari kuukautta ylimäpräist^/aiklaai j^vaikkE^ sitä mainostettiin etukäteen suureksi mestariteokseksi, jonka perusteella^ mkantalouselänjä saadaan Jälleen -laajenemisen'' eli kasvun tielle, niin kaikesta huolimatta suuri elefantti synnyttitaas V pienen silihättömän ja karvattoman hiiren pojan. Tosiasiassa valtiovarainministeri Flemingin tiistaina esittämän budjetin perusteella ei "laajene" eikä kasva juuri mikään muu kuin kansallinen velkataakkaamme meille ja tuleville sukupolville sekä tavallisen kansan muutenkin suuret talousvaikeudet. Todistuksiako? = Itse valtiovarainministeri Fleming sanoi, että tämän bud^-. jetin perusteella odotetaan kansallisten taloustulojen kasvua tamän;^tilivuoden aikana ainoastaan 3-prosenttisesti — viime vuonna hän ennusti 6 prosentin kasvua jä poltti siinä pahasti eiihustajanäppinsä, mutta samalla >hän myönsi avoimesti, että nykyinen kroonillinen joukkotyöttömyys tulee kaikesta huolimatta jatkumaan. "Minä uskon kansallistulojen nousevan 3-prosenttisesti'' sanoi mr; Fleming maratoonipuheessaan tiis-tdi- iltana. " . . . Todennäköisesti se ei laske työttömyysmää-raä siedettävämmälle tasolle." • Ja sellainen budjetti mikä ei voi varata työtä työttömil-leinme ei kerta kaikkiaan vastaa nykyhetken kansallisia tarpeita. Tosiasia nimittäin on, että maassamme tarvitaan välitä tö^nästi hallituksen toimesta järjestettäviä suurisuuntaisia kehitystöitä jos mielitään varata hetifeohtaisesti työtä tuhansille työttömillemme. Sen lisäksi tarvitaan harkittuja ja kauaskantoisia toimenpiteitä, valmiita kulutustavaroita, koneita ja muita tarvikkeita tuottavien teollisuuslaitosten kehittämiseksi, sekä sellaista rauhanomaista, ts. puolueetonta ulkopolitiikkaa, minkä perusteella voimme kansakuntana ke-hUtää kaupankäyntiä kaikkien niiden maiden kanssa, jotka b^uavat molemminpuolisen edun perusteella olla kauppasuhteissa Canadan kanssa. * * * Kieltäytyessään vähentämästä varustelutarkoitukseen haaskattavia suuria rahamääriä, mikä tarkoittaa asiallisesti puhuen Washingtonin ulkopoliittisessa talutusnuorassa kulkemisen jatkamista, liittohallitus yrittää parantaa tilannetta . finanssipoliittisilla kikkakonsteilla, joista voi ajan niittaan olla enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Ainoa tuntuvampi apu talouselämämme elvyttämiseksi tässä budjetissa on se kohta, minkä perusteella poistetaan Cjanadassa valmisteltavista autoista 7% prosentin valmistevero. Se alentaa arviolta, keskimäärin noin $3,000 arvoisen auton, hintaa $150.00 kappale.' Selvää on, että tämä parantaa vähän iGanadassa valmistettavien henkilöautojen kilpaili^y-kyä Ja.elvyyttää vastaavasti autoteollisuuden kriisiä. Tämä pjtää paikkansa sittenkin; vaikka tästä verohelpotuksesta pääsevät hyötymään pääasiassa vain keskiluokkalaiset ja korkeimmin palkatut työläiset, eli ne canadalaiset jotka pystyvät uu§ia $3,000 hintaisia autoja ostamaan. Suuri enem- • iriistö canadalaisista ei voi taloussyistä enää sellaista autoa o$taa — he ovat joko aivan ilman autoa, ostavat jonkun halvemman eurooppalaisen auton tai turvautuvat kerta toisensa Jälkeen käytettyjen autojen ostoon. Nyt kun Canadan Suomalaisen Järjestön ja Suomalais- Canadalai-sen Amatööriurheiluliiton liittojuhlat pidetään Sudburyssa elokuun a-lussa, niin ihmisten mielenkiinto varmaankin on kohdistunut Sudbu-ryyn. Monet Sudburyyn saapuvat vieraat ovat jo ennakolta tutustuneet paikkakuntaan, mutta saapuu myös sellaisiai jotka ovat vähem-mäfa tutustuneet tähän maailman suurimpaan nikkeliteoUisuuden keskukseen j a tuleepa sellaisia, jotka eivät koskaan ole käyneet täällä. Siksipä lienee paikalleen, että esitämme suurjuhlan pääkaupungin. • . • ' Maantieteellisesti Sudbury on Canadan sDurimpien suomalaisasutusten keskipisteessä. Etelässä on Toronto,- jossa on paljon suomalaisia j a lisäksi St. Catharines, Samia j a Windsor joissa asuu huomattavasti kansalaisiamme. Matkaa Torontoon ön noin 250 mailia ja Windsoriin on noin 200 mailia p i tempi matka. SYNTYMÄPÄIVIÄ E m i l i a Hänninen, Long Lake, Ont., täyttää sunnuntaina, kesäkuun 25 pnä 70 vuotta. ' Alma Karjalainen, Long Lake, Ont., täyttää tiistaina, kesäkuun 27 pnä 73 vuolta. t' Ida Koivula, Long Lake, Ont., täyttää tiistaina, kesäkuun 27 pnä 73 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tulta-vain onnentoivotuksiin. Idässä vähän y l i 400 maiJhi päässä oh Montreal, jossa asuu paljon suomalaisia. Sieltä saapuville on matka Stdburyyn siitäkin kiintoi-nen koska tie.kulkee maamme pääkaupungin Ottawan läpi. Pohjoisessa ovat sellaiset suomalaiskeskukset kuin Timmins, South Porcupine, Kirkland Lake, Rouyn, Vai 'dor sekä Cobalt. CobaLiin on vajaa 200 mailia j a Timminsiin y l i 300 mailia. Länteen Sudburysta ovat Sault Ste. Marie, Port Arthur ja Fort William. Ensiksi mainittuun paikkaan on noin 200 mailia ja viimeksi mainittuun yli 600 mailia. Viimeksi Sudburyssa pidetyn suurjuhlan aikana ei ollut vielä käytössä valtatie no:' 69, .ku.en nyt on, joka lyhensi matkaa Torontoon y l i 70 maililla. Trans- Canadan m a a n t j ^ avaaminen Jär-vienpäähän lyhensi matkaa ainakin 300 maililla. Kuten huomaatte Sudbury on maantieteellisesti suomalaisasutusten keskipiste. Kun Torontosta matkalla Sudburyyn sivuuttaa Parry Soundin suuremmat asutuskeskuikset ; katoavat. Sitä vastoin maisemat ovat vaihtelevia, kauniita männikkökan-kaita ja t ie on erinomaisessa kunnossa. Välillä ohitetaan kaksi suurta jokea, ensiksi Pickerel-joki ja ainoastaan maili siitä Sudburyyn päin historiallisesti kuuluisa French-joki. Viimeksimainittua jokea kulki ensimmäisen kerran alas valkoinen mies ranskalainen tutki-musnlatkailija Champlain 1615. Pian tämän jälkeen sivuutetaan Burvvashin vankifarmi ja sen ]äl keen alkaa näkymään pikkukyliä ja asutus tihenee sitä mukaan kun lä- Länsi puntarissa ! Mutta budjetissa esitetyt muut "lääkkeet" ovat melko karvaita nautittavaksi ja kaiken lisäksi niiden parantava voima, on hyvin kyseenalaista laatua. • Vakuuttaen kuulijoilleen, ettei nykytilanteessa ole suurempaa vaaraa "inflaatiosta" — ja se pitänee paikkansa sikäli kuin taloudellinen lamatilanne jatkuu -—mr. Fleming esitti budjetissaan 600 miljoonan dollarin tappion. Toism^ sanoen, liittohallitus aikoo tämän tilivuoden aikana elää vastaavasti yli varojensa, eli kuluttaa $600,000,000 ($32 jokaista miestä, naista ja lasta kohti, eli noin $130.00 jokaista keskinkertaista nelihenkistä perhettä kohti) enemmän, mitä se Erinäisinä veroina saa kerätyksi kassaansa. Se lisää täten sekä nykyisen että tulevien sukupolvien taloustaakkaa vastaavasti. ' , • muuna parannuskeinona sanotaan sitä kun Canadan dollarin arvo lasketaan Yhdysvaltain dollarin arvon alapuolelle — ehkä 95 sentin paikkeille tai sitäkin alemrnäksi, ; Meille on aikaisemmin yritetty selittää jonkmlaiseksi hyvinvoinnin ja kunnian merkiksi sitä kun Canadan dollarin arvo on toisen maailmansodan jälkeen ollut Yhdysvaltain dollaria korkeampi. . ; Nyt sensijaan mr. Fleming selitti dollariparkamme arr von alentamista joksikin ihmelääkkeeksi, joka auttaa kotimaisen teollisuuden kehitystä ja koituu siunaukseksi koko kansakunnalle. Ihmetellä vain täytyy, että miksi tällaista remonttia rahanarvon alentamiseksi ei ole suoritettu aikai- ..•scmmin?, . ; 'XsiallisestT puhuen döTTarin arvon alentaminen ja suiiri budjettitappio lisäävät inflaatiopainetta maassamme. Nähtäväksi vain Jää, missä määrin mr. Fleming on oikeassa siinä, että laman jatkuessa ei inflaatiosta-ole suurempaa vaaraa. Varmaa, kuitenkm on, että rahan arvon alenemisen johdosta nousee vastaavasti ulkomailta tuotettavien tavarain ostohinta. Se lysti lankeaa siis'kaikkien canadalaisten maksettavaksi! Mijreäjmäärin .tämä ulkomailta tuotettavien tavarain hintojen nousu rajoittaa tuontia Yhdysvalloista ja lisää näiden tavarain valmistamista kotimaassa, se on vielä monessa. Muistaa nimittäin tulee, että länsimaailmassa puhutaan nykyään nielko", laajassa mitassa punnan ja muiden rahayksikköjen, ' mukaanlukien Yhdysvaltain dollarin arvon alentamisesta. • Jos osoittautuu, että Fleming olisi ottanut vain 'varaslähdön" laajemmin kehittymässä devalvaation sarjassa, niin se ei auta hiuskarvan vertaa ulkomaakauppamme tappion vähentämistä, vaan heikentää kansanjoukkojen ostokykyä ja siten pa- V hentaa pitemmän päälle niitä talouspulmia, joita sen pitäisi nluka parantaa. m^^f'MSlM^-;'^'^^''- ' *•••'• ,' ^^;^;p,^l^^rt)öU arvon alentamisen pitäisi myös parantaman — •^il^j^jfeM^lirt*»^ — Canadassa tuotet-ä|^| plfj(^-;jEl(yarainJd^ ulkomaamarkkinoilla. Teo-; I ^ J | ^ p t | y t t seiuntietenkin mahdollista, mikäli monopoli- Suomen laajimmin leviävä työ-väenlehti, Kansan Uutiset, julkaisi kesäkuun 13 pnä ylläolevalla otsikolla varustetun ajankohtaisen toi-mituskirjoituksen. missä esitetään Euroopan rauhafasopimuksesta ja Saksan ongelmasta seuraavia johtopäätöksiä: ' K u t e n , n^uistetaan, julkaisi eräs newyorkilainen lehti \ j u u r i ennen Wienin kokousta provosoivan uutisen, jonka mukaan, N A T O i l l a on suunnitelma suorasta hyökkäyksestä Saksan, demokrattiseen .tasavaltaan, mikäli Neuvostoliitto solmii eririsraiihan demokraattisen Saksan kanssa j a Länsi-Berliini juliste^ taan vapaakaupungiksi. Provokaatioista välittämättä selvitti kuitenkin kumpikin sopimuspuoli vWienis-sä toisilleen kantaansa myös Sak: san ja B e r l i i n in kysymyksessä molemminpuoliseksi hyödyksi, kuten virallisessa kommunikeassa todettiin. Nyt on Neuvostoliitto julkaissut : sen muistion, jonka' Hrushtshev esitti Wienissä Kennedylle Neuvostoliiton kantana Saksan rauhansopimukseen ja Berliinin on^ gelmaan. • Neuvostoliiton tässä muistiossa esittämä kanta ei poikkea perustaltaan sen aikaisemmista ehdotuksista. Muistio sisältää samalla erittäin pitkälle meneviä myönnytyk-siä^ j o i l l a taattaisiin, ettei länsivaL tain j a Saksan liittotasavallan etuja misään tapauksessa loukattaisi, mikäli nämä osoittavat haluat ratkaista Saksan kysymys rauhanomaisten neuvottelujen avulla. Neuvostoliitto menee sovintoehdotuksessaan jopa niin pitkälle^ ettei sen mielestä rauhansopimuksen ai-lekirjoittamisenkan vielä tarvitsisi pääoman kontrollissa olevat tuotantolaitoksemme eivät pistä siitä saatavia, etu ja lisävoit-toja taskuihinsa kotimaistenkin, tavarain hintojen korottamisen avulla. Ja vaikka valtionvarainministerin puhe oli pituutensa puolesta ennätyspitkä mara-toonipuhe täällä Canadassa, siitä ei kuitenkaan löydy yhtään ainoata ehdotusta tai esitystä- miltei vararikkotilassa olevien kaupunkien ja muiden kuntien talousaseman huojen-tamiseksi. Lyhyesti sanoen, mr. Fle" mingin budjettipuhe Jätti paljon toivomisen varaan. Totta on että tuntuvampia korjauksia siihen saadaan vain suuremman remontin avulla — vähentämällä varustelumenoja, lisäämällä suuryhtiöiden veroja jne. Mutta sitähän varten on alahuoneen jäsenet valittu eri puolilta maata, että he huolehtisi vat kansakunan yhteisistä asioista. Nyt onkin vaadittava mahdollisimman voimajpe-räisesti, että kunkin alueen parlamenttijäsenet ryhtyvät puolueyhteyksistään huolimatta vaatimaan parannuksia mr. Flemingin tiistain^ esittämään kovin heikkoon ja köyhään budjettiin. merkitä kaikkien allekirjoittajien "kannalta Itä- tai Länsi-Saksan v i rallista tunnustamista. Voisi olla olemassa jopa kaksi erillistä . rauhansopimusta, kunhan ne vain tärkeimmissä kohdissaan vastaisivat toisiaan. Neuvostoliitto ei myöskään yhdistä rauhansopimusten aikaansaamiseen vaatiinusta Länsi- Saksan eroamisesta NATOista, vaan kumpikin Saksa voisi jäädä määräajaksi niiden sotilasliittou-, lumien jäseneksi, joissa ne nytkin ovat. Mitä Länsi-Berliiniin tulee, niin sen demilitarisoimisesta j a va-paakaupunkiasemasta huolimatta siellä voisi olla "symbolinen" kolmen läntisen suurvallan sekä Neuvostoliiton mi^odostama , joukko: osasto t a i s i t t e n ' Y K n alainen puolueettomien maiden sotilasosasto. Siiiä, ettei Länsi-Berliinin sisäisiin asioihin puututtaisi, lupaa Neuvostoliitto antaa voimakkaimmat, mahdolliset takeet. N i i n suuresti kun aina onkin luotettu Neuvostoliiton haluun set vittää rauhanomaisten neuvottelujen ja sovittelujen avulla kansainväliset riitakysymykset saattavat näin pitkälle menneet sovittelut tuntua jopa yllättäviltä. Loppujen lopuksi näissäkään ehdotuksissa ei ole yllätystä, sillä Neuvostoliittohan on aina korostanut haluavansa selvittää Saksan j a Berliinin ongelmat niin, että lännen edut turvataan. Kuitenkin tämäkin muistio esittää selvästi sen monesti toistetun asian, että Saksan j a Berl i i n i n ratkaisun lykkääminen on mahdotonta ja jopa vaarallista. Näin ollen riippuu länsivalloista joudutaanko kaikesta huolimatta sellaiseen ratkaisuun että Neuvostoliiton on pakko solmia rauha yksipuolisesti vain Saksan demokraattisen tasavallan kanssa, jolloin 'länsi ehkä menettää sille tarjotut mahdollisuudet valvoa etujaan sopimuksen solmimisen yhteydessä. Äskettäin haastatteli Neues Deutschland pääministeri Ulbrich tia, jolta mm. kysyttiin, voisiko sellainen rauhansopimus, joka sisät täisi myös Berliinin kysymyksen rauhanomaisen ratkaisun, aiheuttaa selkkauksen vaaran. Ulbricht vastasi.^ettei sotilaalliseen selkkaukseen ,ole pienintäkään aihetta. Länsilehdistössä on puhuttu joistakin uhkaavista saartotoimenpiteis-tä ja Länsi-Berliinin liikennereittien sulkemismahdollisuudesta, mutta tosiasiassa ei demokraattisella Saksalla ole mitään sellaisia aikeitakaan. Luonnollisesti on sovittava demokrattisen Saksan kanssa jos maalla vedessä tai ilmassa käytetään ^sen alueen kautta kulkevia liikennereittejä^ mutta samalla tavallahan, jos Itä-Saksan lentokoneet lentävät esim. Länsi-Saksan alueen y l i , tarvitaan tämän maan hallituksen lupa. Jo vuosia ovat Saksan' demokraattisen tasavallan viranomaiset valvoneet vähintään 95 pros. Länsi-Berliinin ja muiden maiden välisestä liikenteestä, totesi Ulbricht. Lopun viiden prosentinkin siirtymiseen demokraattisen Saksan valvontaan maailma kyllä tulee tottumaan. ' Lännelle on nyt tarjottu mahdollisuus, jonka edullisuutta se e i ' voi minkäänlaisin perusteluin kieltää. Nyt on lännen rauhanhalu ja neuvotoluvalmius jälleen puntarissa. hestytäan Sudburya. Kun tulee idästä j a sivuuttaa Ottawan, tie kulkee kaunista Ottawa-joen laaksoa pitkin aina Mattavvaan saakka. North Bayn jälkeen kulkee tie Nipissingin järven rantoja pitkin ja paperitehdaskauppala.n Sturgeon Fallsin sivuutettua tulee hedelmällistä farmiseutua. Sitä mukaan kun lähestyy Conistonia matkustaja huomaa, että kasvillisuus aikaa vähetä j a kun Wahnapitaen joen yU päästään j a noustaan enr simmäisen mäen ~ päälle kohtaa häntä hämmästyttävä maisema. Maisema on musta kuin palanut e i kä juuri ensinkään näy vihreää. Näyttää siltä kuin olisi kuun hedelmättömällä pinnalla. Conistonin kauppalassa tosin näkee vähän vihreää kun siellä on istuteltu vesi-haapaa, joka on ainoa tulikiven savua kestävä puu. Kun pohjoisesta tullaan ja sivuutetaan kulta-alue, niin tullaan Englehartin viljelysalueelle. New Liskeardin kauppalassa näkyy jo Timiskamingin järvi, jonka ran- 'oja tie seuraa Haileyburyyn saajc-ka. Pian tämän jälkeen tulee kuuluisa hopeaperukka Cobalt. Se on tuttu canadalaisille vaikka eivät o-lisikaan koskaan käyneet siellä. Se on edelleenkin Canadan suurin ho-peatuotantokeskus. Siellä o l i aikoinaan niin paljon hopeaa, että sita voi irrottaa maan pinnalta kallioita j a tien varrellakin näkyy kallioissa ikäänkuin suuria "halkci-mia"', joista hopean kaivajat ovat kaivaneet hopeaaj: Etelämpänä Cobaltista lähtien alkaa kaunis j M ^ I u e ja jos haluaa, niin voi" vSlatieltä kääntyä oikealle Fieldiin*ja sitä tietä Sturgeon Fallsille, joka lyhentää matkaa noin 20 mailia sensijaan, että menisi North Bayn kautta. Lännestä kaksoiskaupungeista tu^ levät saavat ihailla Trans-Canadan valtatien varrella olevia komeita maisemia. Tie seuraa Superior-j arven rantaa ja varsinkin vähän ennen Pi?- jokea tie kulkee niin korkealla, et ä sieltä on suuremmoinen näköala Superiorille. Välillä on "rauta-kauppala" Wawa, jossa asuu huomattava määrä suomalaisia. Sault Ste Mariosta lähdettyä tie kulkee jonkun matkaa Huron-j arven rantaa. Beaver Lakella sivuutetaan CSJ:n Beaver Laken osaston uu=i mahtava haali ja ympäristön seudut muistuttavat"- suomalaista maa-söutua. Ennen Copper Cliffia alkaa taivaanrannalta näkyä suuria sa^'upat^ saita, ja pian tulee näkyviin savU' piippu, joka on Incon rautatehtaalla j a sen korkeus on 615 j a l kaa, e l i korkein Britannian kanso-jenyhteisön maissa-. Pian sivuutetaan Incon sulattimo j a päältäpäin jo näkee, ett^ se on ^ättiläislaitos. Tässä yhteydessä on huon;iautet-tava, että teitä pitkin Sudburyyn tullessa näkee Sudburyn vain pita-puolisesti sillä . Sudburyn alue salaa kaikkien parhaimmat puolensa ensikertalaiselta. Keskikesällä ja varsinkin suur-juhliemme aikana elokuussa näkyy Sudburyn ympäristössä paljon ame^" rikkalaisia au oja. Mistä tämä johr tuui, voi mahdollisesti joku. kysyä. Selvitys on siinä, että. Sudburyn alue on kuuluisa rikakista kalavesistä ja eriomaisista peuramaista j a siksi juuri amerikkalaiset tulevat tänne kalastelemaan ja metsästelc-mään. Tiet Sudburyyn, kuten muuallak i n kulkee pääasiassa järvettömiä ja joettomia alueita pitkin. Mutta Sudburyn ympäristöön rikas järvistä. Onhan Sudburyn kaupngin alueella kaksi melkoisen kokoista järveä ja joukko pienempiä järviä. Sudburysta ei tarvitse mennä k u i n jonkun mailin niin pääsee Long Lakelle, eli "pitkällejarvelle' joka on kymmenkunta mailia pitkä Kolmisenkymmentä mailia Sudburysta on mahtava Penage-järvi, mainio kalajärvi, jonka ympärillä on mainiot metsästysalueet. Jos vierailija osaa oikein kauniisti puhua, niin on mahdollista, että pääsee sudburylaisten kanssa kalareissuun ja kaloja varmasti saa kunhan ei ole ranttu lajeista. Jos on onni, niin voi saada komean järvilohen, kuhia, bassoja ja mah-avia haukia. Ja Sudburyn ympa; ristön järvet maisemineen ovat kauniita ja muistuttavat vanhaa ko timaatamme. • Siis tervetuloa suurjuhlille! Terroria Iranissa Teheran. — Ehtinen Iranin sotaoikeuden syyttäjä kenraali Hossein Azmoudeh pyysi torstaina yleistä syyttäjää nostamaan syytteen pääministeri A l i Aminia j a tämän hal-liiusta vastaan laittomasta, perus-tuslainvastaisesta j a epädemokraattisesta hallinnosta. :. Kenraali, joka jätti virkansa viime viikolla, väitti että "Aminin hallitus oli perustuslain vastaisesti siirtänyt yleisiä vaaleja, laittoihastf pidättänyt 4 kenraalia, ryöstänyt kansalaisilta näiden omaisuutta, saanut aikaan epäjärjestystä ja riistänyt kansalta sen liikkumisvapauden. Hurjia huhuja lännessä valuuttakurssimuutoksista Helsinki. (KU) — Mikään n i in sanotuista suurista valuutta-maista ei harkitse valuuttakurssien muuttamista, lausui Kansainvälisen valuuttarahaston johtaja Per Jacobsson Baselissa Sveitsissä antamassaan lausunnossa. Lausunnollaan Jacobsson halusi kumota ne sitkeät huhut, j o i l a lännen suurissa valuutta-keskuksissa on levitetty osittain eräiden maiden valuuttojen devalvoinnista j a osittain revalvoin-nista. Huhuille on antanut kuitenkin vahvaa todellisuuspohjaa Englannin punnan jatkuva heikkeneminen, ja puntafcriisin odotetaan nousevan pahimmilleen ensi syksynä. On aivan luonnollista, että myös Englannin hallitus on "jyrkästi kumonnut" tällaisten devalvaatiohu-hujen todenperäisyyden. Mutta näin on tapahtunut aina aikaisemminkin devalvation ollessa ovella. Tavallisesti mister Jacobsson antaa lausuntonsa devalvoinnin pe-rättömyydes ä ja vierailee siinä maassa, jonka valuutta on devalvoinnin kynnyksellä. Toinen samantapainen herra on Maailmanpankin johtaja Eugen Black. On palautettava mieleen että ennen Suomessa syyskuussa 1957 tapahtunutta markan devalvointia Suomi Jatkuu sivulla 4 Mistä pahat .akat tulevat" kuri kaikki tytöt ovat n i i n kilitejä, sa notaan? Moni naisihminen, h e i : koimmista: ruumiillisista^ voimistaan johtuen, pieksää kielellään j a jös mies on rauhallista sorttia ; n i in kuuntelee kuin "hepo kelloa". On pahan kuin tausta musiikkia, välipä sillä mistä 'koneesta" se tulee. E l hän sellaista' suukopua .voi puolus taa t u l i se sitten äidin tai isän puolelta, mutta silloin kun tartutaan sanoista tekoihin, e l i turvaudutaan käsikähmään aikuisten kesken on jotakin vinossa asianomaisissa. U-sein kuulee pahoista miehistä, jotka etenkin hi.imalapäissään kurittavat perhettään jos nämä eivät ehdi lähteä pakoon. Sanomalehdissä on kyselyjä k a i kenlaisista asioista ja n i i h i n erikoiset vastaajat omalla palstallaan Pieksetyt naiset hädissään kysy vät neuvoja avioliittopulmissaan j a tavallisesti heidät neuvotaan kääntymään papin tai avioliiltoneuvolan Juhannuksena Juhannusilta ja "Mittumaari" hetkeksi nukahtaa auri.igon kaari. Rannoilta loistavat kokkojen palot pilvistä heijastuu niiden valot. Tanssintahti ja nauru helää kukin tunkee ett' halu on elää, vaikkapa syrjässä haaveillen ja toisten iloa katsellen. Tänä vuonna se sattuikin mukavasti j u u r i viikonlopuksi että mek i n täällä kaukana kotimaasta saamme nauttia keskikesän juhlasta oikein vapaapäivin, mikä ei tapahdu kovin usein. Juhannusesta puheenollen se tuo mieleen valko-runkoisen koivun, jonka tuoksuvista lehdistä tehdyllä vihdalla juuri on saunan löylyssä kylvetty, tai rannan valkean sannan ja lip^ 'attavat laineet — siis ulkoiluun kohdistuvat kaikki puheet ja muistot juhannuksesta. Ja sehän avaa-k i n ovet kesään ja mahdollisuuden levittää olotilaa ovien ulkopuolellekin, sekä retkeillä saarissa ja lämmitellä kesäisillä hiekkarannoilla keräten auringon lämpöä terveydekseen. K a i k i l l a ei ole aikaa kumminkaan ulkona laiskottelemiseen; etenkin perheenemännät ovat s i dotut jokapäiväisiin askareihinsa kodin seinien sisälle, mutta tulisi ottaa tavaksi mennä ulos tekemään sellaista työtä jota suinkin voi esim. vihanneksia, marjoja ja hedelmiä voi hyvin kuoria ja ruoaksi valmisata ulkoilmassa j a hiukan aja'telomalla löytää muitakin töitä; Ainahan riittää vaatteiden korjaamista j a uusien tekemistä niiden töiden kanssa on hauska istahtaa ulkoilmaan. Voipa ompelukoneenkin siirtää avonaiselle verannalle. Mutta vietetäänpä kesä miten tahansa, kukin omalla tavallamme ja olosuhteiden mukaan, niin nyt se on alkanut ja toivottavasti ilmatkin ovat suosiolliset — siis sadetta j a auringon lämpöä vuorollaan, että kaikki olisivat tyytyväisiä. Hauskaa juhannusta ja virkistävää kesää toivotamme tälläkin palsr talla kaikille sen lukijoille! KODIH PIIRISTÄ TOIMITTANUT EEVA Perhe-elämää puoleen ja mies tuomitaan julmaksi joka näistä lyö; Joissakin elokuiis s& on jo nähty miebei^vj^öväi), paista; onkohan se ;uudeta^äistä-i^^^ hekkyyttä? hiljakkoin;; ^eräs d mies kysyi' minkälainen neuvo 'aniidtaan miehelle, jota vaimo hakkaa? Mies kertoi ctteT vielä ole lyönyt takai sin, m u t a että hän on kohta kypsä- V iihenkin. Hänelle vastattiin ettei kenenkään tarvitsee pukeutua haarniskaan omassa kodissaan toisen osapuolen lyöntejä vastaan ja k e heitettiin miestä lähtemään kotoaan tietymättömiin joko tunniksi, päiväksi, tai viikoksi vaimon paksu-. nahkaisDudesta riippuen, eli siksi kunnes tämä lupaa elää sovussa. ' M i k s i ' ihmiset ovat niin-riifiiisia;;] oerhe-eläniässään? Kullakin on kai-.- olevinaan siihen omat syynsä, mutta eiköhän se suurimmaksi osaksi johdu itsekkyydestä j a pahasta sl--' susta, joka ei halua katsoa muuta' - kuin omaa etuaan. Ainahan siTa syyn hakeva löytää toista m o i t t i a' Vaikkapa omista virheistään Olen huomannut monen tällaisert riitelevän pariskunnan riidan ai-- heena olevan entiset'sulhaset ja morsiamet, mikä on niin naurctta-' va riidan aihe kuin-ajatella saattaa. Kukin on mennyt keskenään naimisiin: omasta vapaasta tahdostaan ja sanovat sen olevan rakkaut-a. Voiko sitä sanoa rakkaudeksi joka j o muutaman vuoden, ehkä jo vi kkojen kuluttua muuttuu haluksi loukata toista mahdollisimman syvästi? : Joskus sanotaan, että sellaisessa avioliitossa jossa e i riidellä on toinen tohvelisankari antaen ai na periksi ja on aina samaa mieltä kuin vahvempi osa"gtfoli. E i kaksi ihmis ä voi aina olla aivan samaa miellä asioista, eikä tarvitsekaan, " kukinhan on kehittyvä yksilö omine mielipite meen ja katsantokantoi-neen, mutta siksihän meille on annettu puhelahja, että puhuen asiat sei vi äm me, emme riidelleen ja pa-. kolia omia mielipiteitämme toisille (Jatkuu 5. sivulla) SITÄl JA TÄTÄ BUSSISSA K U U L T UA Lentoyhtiön bussi jyristeli Seutulasta kohti Helsinkiä. Matkustajien, joukossa on myös Kalle AV., joka kolmenkymmenen poissa olon jälkeen on tullut käymään vanhassa kotimaassaan. Laveasti hän kuvailee kanssamatkustajilleen, mikä ihmemaa rapakon tuolla puolen on olemassa. . , ' Kun. minäkin tulin Valtoihin •olin ihan pennitön; Minulla ei; ollut edes kunnon paitaa ylläni ja nyt omistan 3 miljoonaa. — Onko niissä kaikissa kiinto-kaulus, kysyy ääni joukosta. N A I S M A T K U S T A J AN PÄIVÄKIRJASTA Torstaina: Kapteeni kosi mmua. Vastasin kieltävästi. Perjantaina: Kapteeni uhkasi hukuttaa koko laivan miehistöineen päivineen, ellen suostuisi hänen kosintaansa. Lauantaina: Pelastin koko aluksen miehistöineen. PÄIVÄN PAKINA Meitä vihreässä nuoruudessamme urheilukärpäsen pureman saaneita sekä vanhemmilla ikävuosilla paremmin tai huonommin "kunnostan* uneita" penkkiurheilijoita ilahdutettiih viime tiistaina Ateenasta tulleella "urheilu-uutisella", missä kerrottiin, että kommunistien salakavala yritys maailman urheiluelämän demokratisoimiseksi on sittenkin saatu torjutuksi. Nyt voimme siis hengittää helpommin kun saamme tietää että se "viimeisen ajan villitys", e li urheilukysymysten kansanvaltainen hallinta, jää toteutumatta! Jo on sivumennen sanoen a i koihin eletty, kun ne punaiset paholaiset ' yrittävät sekottaa olym-pialaisurheilunkin politiikkaansa, vaikka urheiluelämän pitäisi, olla ehdottomasti kaiken pplitiikan ylä-ja ulkopuolella, kuten on täällä demokratian esikuvana olevassa länsimaailmassa meille selitetty. A P : n tiedonannon mukaan Kansainvälisen olympiakomitean kokouksessa on hyljätty/ Neuvostoliiton ehdotus, mikä olisi tehnyt peräti "vallankumouksellista" laatua olevia muutoksia kaikkein pyhimpään, eli tähän Kansainväliseen olympiakomiteaan. ;asi suuri "vaara" Olympiakomitea kokoontui viime maanantaina Ateenan vanhassa kuninkaallisessa palatsissa Kreikan parlamenttitalossa, kolmipäiväiseen neuvonpitoon. Mainitun uutistiedon mukaan tälle komitealle esitettiin Neuvostoliiton toimesta kaikkein radikaalisin ehdotus sen jälkeen kun Kansainvälinen olympiakomitea jnuo-dostettiin viime vuosisadalla. Ko. Neuvostoliiton ehdotuksen, mukaan Kansainvälisen olympiakomitean jäsenyyteen olisi tullut kunkin maan kansallisen olympi^r komitean j a kaikkien kansainvälisten urheiluliittojen puheenjohtajat. Toisin sanoen "diktatuurista" mustamaalatut neuvostoliittolaiset esittivät nyt sosialistisen demokratiansa toteuttamista niin, että kansainvälisen ofympiakomiten jäseniksi tulisi asianmukaisella tavalla kansallisten - olympiakomiteain tai kansainvälisten - urheiluliittojen presidenteiksi valitut miehet tai naiset. Voidaanko tämän -'katalarapaa" esitystä enää ajatellakaan kansanvallan ^"väärinkäytöstfi" kansainvälisessä urheiluelämässä? Tuskin"! . Katsotanpa hieman mitalin toistakin puolta. A F P : n saman uutistiedon perusteella Kansainvälisen Olympiakomitean jäsenenä on nyt 67 henkilöä, jotka on nimitetty (eikä siis valittu kenenkään toimesta) tähän toimeensa E L I N K A U DEKSI tämän Kansainvälisen Olympiakomitean toimesta. Kansainvälistä Olympiakomiteaa ei siis ole kukaan valinnut. " Se ei ole vastuussa teoistaan tai tekemättä jättämisistään kenellekään. Minkään maan urheilul i i k e sen paremmin porvarillisen kuin sosialistisenkaan maan urheiluliike - — e i voi millään tavalla vaikuttaa Kansainvälisen Olympiakomitean kokoonpanoon. Tällainen itse itsensä "elinkautiseen virkaan nimittävä Kansainvälinen Olympiakomitea edustaa porvarillisen urheilukatsomuksen kannalta korkeinta kansanvalhm muotoa ja ilmeisesti ainoata au-tuaaksitekevää urheilun "puolueettomuutta"! Kansainvälisen olympiakomitean kansleri Otto Mayer tiedoittikin nyt vöiloniloa uhkuen, että Neuvostoliiton ehdotus -— mikä esitet-tiiii harkittavaksi jo pari vuotta sitten — on vihdoin v i i m e i n / h y l jätty äänin 35—7. Vain 42 jäsentä oli saapuvilla kun tästä asiasta teh-. tiin päätös Kansainvälisessä Olymr piakomitean kokouksessa. Hit. Mayer selitti sanomalehtimiest^ ticdoitustilaisuudessa ^NeuvosjtolUI ton chdotusU ".vaUankumoalis$lU« seksi" esitykseksi. Samassa uutistiedossa selitettiin "vapaan maailman" edustajain asennetta sillä "pelolla" että Neu-vo. stoliitto "aikoo miehittää" Kansainvälisen olympiakomitean j a samalla muodostaa se "tehottomaksi väittely-yhdistykseksi". Miten voisi Neuvostoliitto ehdotuksensa perusteella "miehittää" Kansainvälisen Olympiakomitean nykytilanteessa, missä-on numerollisesti porvarfmaita ja porvarien kontrolloimia kansallisia-^ckä kansainvälisiä urheiluliittoja paljon enemmän kuin sosialistisia maita j a sosialistien kontrolloimia^.kansallisia olympiakomiteoita — kansainvälisistä urheiluliitoista puhumattakaan? Todellinen selitys V lieneekin; V , siinä, että Neuvostoliito pyrkii demokratisoimaan Kansainvälis»'; iä Olympiakomiteaa — tuomaan: sitä korkeasta yksinvaltiudestaan lähemmäksi kansaa ja vällttfi-.:;: mästi urheiluväen kontrolliin^ kuten sosialistiset maat ovat se-14 littäneet. , l Mutta onneksi ei tällaista ,:'vika.-j\ , pistoa" tiaVi/ISS . I n t n itea ifaon'i!$V ^•^.'('^^«l sä ^ teaan elinkaudelsL^ vMi^ll)i«n kUöt-äänesUvfit'!nytv^ I i L ;•i'•-••;^•V5t%^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1961-06-24-02