Vapaus, May 2, 1959

              m
m
Iiii}'
1^-
mm
•SK*
«V.,.
M l *
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
EditOTlal :ÖffIciE^OSv4i426^
B. Suksi. Edltor W. Eklund; MaUing
addresa: Box^^W
Orgah'V: Pirinlsh C ä ^ , Es-"
tablished: NoV. 6. 1917. Authorized
u acGOQd daiss mäil by the' Post
Offite^ Dqpartment, Ottawa. Pub-l-
IliuiMays: and'• Saturdays by: Vä
Bm; S t W.v Sudbury, Ont;, Canada.
Advertislniri;ratesB,upöut,ippUcatioa'^
Tnunslätloii free öf diarge. \
X!anadässa: ^ 1 vk..8.00.6 kk. 455
Yhdysvalloissa: 1 vk! 0;OO:iB kk;^ 4iO
Suomessa: • 1 vk. 9.50 6 kk. 6J25
mi
m
m-l
a : ;
1 v-i;-' •
IfC.
y}:-
m:
I
I^V- •
I® •
Iiii •
liv;
I I
deläähiSudburyn alueella työ
t. huohota; osakseen saava poliittinen kokous, missä keskus-
T .t^aan"CLG:n Winnipegin edustajakokouksen päätösl^usel-
^^^^
- Täällä nyt pidettävä^työväehkoköus öh;^^
ytBuricm.^ti^^ Canadian Labor Gongres^
GLCJ Jäudburynrf)iirineuw^ Kokouksen "oh jel-mäluoiitoistenipuhfeldeh
on kutsuttu ulkopaikkaisia,
d l ^ m .huomattavia johtohenkn CLC:n valistus-tyoft
johtaja-Max Swerdlow,CLC:n järjestämistyön apulais-
•johtaja Henry Rhodes ja OP^Lrn poliittisen toiminnan valis-
• tusjäöston johtaja M. Lazarus. Kokouskutsuja ön lähetetty
paikallisille ammattiyhdistysosastojen yksityisille jäsenille
jä ehkä joillekin ammattiyhdistysosastoillekin, Vaikka Sud-buryn
seutu on suuri "siirtöläiskeskus", missä toimivat mo­nien
karisallisuusryhmien eri järjestöt, jotka muodostuvat
'imlfei sataprosenttisesti työläisistä ja omaa peltoa viljele-
.,yi5tä farmareista, niin meidän tietääksemme näitä työläis­joukkoja
ei ole jostakin syystä tähän alustavaan kokoukseen
kutsuttu.
Kuten sanottu, tämän uuden poliittisen liikkeen pe­rustamisesta
keskustellaan Winnipegissa huhtikuun 23
V - priä 1958 hyväksytyn CLC:n päätöslauselman perusteella,
' miSsä ehdotetaan muodostettavaksi "laajalla pohjalla ole-
• -va kansan poliittinen liike, mikä vetää riveihinsä
- ' GCF:n, .työväenliikkeen, farmarien järjestöt, vapaiden
ämmät ja muut vapaamieliset ihmiset,
'jotka ovat kiintyneet sosiaalisiin reformeihin ja uudel-
.jeenraikentamiseen parlamentaarisen hallitusjärjestel-
' mänrnie puitteissa."
. Kuten näkyy, tämän päätöslauselman mukaan suunnitel-
'övaha olevasta kansan uudesta poliittisesta liikkeestä pitäisi
tulia yhteinen koti kaikille työtätekeville, jotka haluavat so­siaalisia
reformeja. ,1
Tämä onkin avainkysymys tämän uuden poliittisen liik­keen
onnistumiseen nähden. Tähän mennessä on visseillä
CC!F:n oikeistojohtajilla ollut voimakas taipumus sivuuttaa
. .jfeinnipegin edustajakokouksen yhteistoimintahenkinen pää-
...tifelauselma ja käyttää tätä poliittista valveutumista CCF:n
•suppeiden puoluepyyteiden edistämisen hyväksi. iSanomat-takin
on selvää, että tällainen ryhmäetuilu ei tule onnistu­maan;
Kaikista puheista huolimatta Canadan animattiyhdis-tysliike
ei hyväksynyt CCF:ää "poliittiseksi kädeksi", kuten
G.GF:n oikeisto johto halusi'*— eikä se tule alistumaan nytkään
pfelkäksi CCF:n komentamaksi rahoittaja- ja äänestäjäkaar-tiksi.
Mutta tällä uudella poliittisella liikkeellä on todella
suuri ja kauaskantoinen merkitys jos siitä muodostetaan Win-nipegin
edustajakokouksen päätöslauselman mukaan kaik­kien
työtätekevien, sosiaalisia reformeja ja uudistuksia kan­nattavien
voimien yhteinen järjestö — sanottakoon sitä sit­ten
työväenpuolueeksi tai miksi muuksi tahansa. Juuri täl­laista
laajaa yhteistyöjärjestöä — missä ei mikään puolue tai
iyhinä ole yksinään määräilemässä, ja missä ei mitään työ­väen
osaa diskriminoida — Cariadassa nyt tarvitaan. Vain
sellainen kaikkikäsittävä kansan poliittinen liike voi antaa
tehokkaan taisteluhaasteen tätä maata suuren rahan hyväksi
hallitseville vanhoille puolueille, Tä.ssä mielessä toivotanlme
: .pnnea ja menestystä täällä nyt kokoontuvalle poliittisella
työväehkokoukselle.
Tervehdittävä oikeuspäätös
Canadan korkein oikeus antoi tiistaina urheiluasiasta
erittäin tärkeän ja samalla lämpimästi tervehdittävän pää­töksen,:
jonka mukaan urheilukilpailujen järjestäminen sun­nuntaisin
voi vihdoinkin tulla lailliseksi toiminnaksi kautta
maan ^ jos kansa käyttää tilaisuutta hyväkseen. Kumotes­saan
Noakin aikaisen — noin viisikymmentä vuotta sitten
laaditun Lord' Day lain perusteella tehdyn valituksen British
Columbian maakunnallista lakia vastaan, Canadan korkein
oikeus sanoi asiallisesti puhuen, että Canadan kymmenellä
maakunnalla on oikeus järjestää urheilukilpailuja sunnuntai­sin,
josne sitä haluavat.
: M oikeuslaitoksen käsiteltävänä qli
viBtoomus vuosi sitten laadittua BvC:n maakunnallista lakia
vastaani i joka antoi Vancouverin kaupungille oikeuden am­mattimaisten
urheilukilpailujen järjestämiseen sunnuiitaisih
kello 1.30-r6 välisenä aikana iltapäivällä; Vetoomus oli tehty
Lord's Day Alliancen toimesta seUttäen, että k;o;^^^^^ laki
on; ristiriidassa Canadan kansallisen rikoslain kanssa. Kor-keinj
oikeus antqi kuitenkin yksimielisen päätöksen, että maa­kunnilla
on oikeus kontrolloida sunnuntaiurheilua — ja niin
^ ^tuli • hyljätyksi Lord's Day AUiancen vetoomus sunnuntai-
.,^i_^lieilua .vastaan. »n-- T , ; A - - ' - " -
' ' Pinnallisesti katsoen näyttäisi' siltä, että Hässa ön kysy-injs.
vairi kommersalisoidusta urheijusta, ammattiurheilusta,
" jokajiktiiviurheilijain ja useimpien penkkiurheiiijaln käsi-
^.tjrskannan mukaan on melko kaukana suurten kansanjouk-
"ojen- fyysillistä ja henkistä terveyttä kehittävästä-joukko­urheilusta.
— ' —
Teknillisesti asia onkin näin ja se heijastaa sellaisenaan
-sitä valitettavaa tilannetta mikä maassamme vallitsee — ur-
- ,!.Heiiuakin pidetään ensi tilassa .rahanhankinta- eli liiketoi-
'."mena.
. l,'- Mutta toisaalta on korostettava, että juuri^ Lord's Day|
' ^,iain perusteella ei ole voitu-esimerkiksi Canadan rata- ja':
kpnttäurheilun ,amatöörikilpailuja järjestää sunnuntaisin,
' . 'koska niainittu laki kieltää pääsylippujen myynnin sunnun-taisin
pidettäviin urheilukilpailuihin. Valitettava tosiasia
« /'kuitenkin on, kuten tiedetään, että amatööriurheilukin tar-
. .,:.yltsee varoja ja'kilpailujen järjestämisen yhteydessä on aina
' ' Hankittava myös tuloja matka- ja muiden menojen peittämi-f;',
^, Antaessaan nyt maan korkeimpana oikeuslaitoksena lau-
' .\ 7.svuanon, että maakiinnill^ on oikeus laatia-lakeja, jotka oikeut-|
...vr-tavat ammattiurheilukilpailujen pitämisen sunnuntaisin, äu- ~ ^,^.;^^-;AyJ:'^^^'^f^;*^^^^ i?py.ös .,ämatpöriiurheil^
J
nadassa .-^ ovat läheisesti seuranneet
sitä suurta keskustelua,, jota par­haillaan
vkSydään^anunattiybdistySi
liikkeessä'ui^enpiicäueeiijperiistf^
misesta työväestöni:;farmarien ja
edistysmielisten vvcanadalaisten; y l i -
distämis«ksi> vastapainoksi .iVanhoiU
iisten puolueiden inonöpolilie n i i -
x i e n l l l i a l A ^ ^
etuja| Mbhet iiKra
laiset ja suomalaiset ja monet toiset
työiSisei jjvät^
ierer^sfei^ ItfiskUstelta
lujdestä" pii^
tysliikkeen edustaj inä. ; •: V ; ^
/SJBlliM^e^^^^^^ piMliieen muödöstami-seri'
eä&tysmahdölUi^^ Q\^t r a -
jattoriiatJ; Miniista kiiitenkin tun­tuu,
että esaiiistiiminen nieiivöttc-l
u i h i n ja ajatus uuden puolueen
luonteesta eivät ole n i i n laajoja ja
voimakkaita kuin ne voisivat olla ja
pitäisi olla.
L A A J E l U n OSANOTTO
Kahsailisryhmien osallistuminen
heuvöttelvrihin lisäisi voimaa ja
vauhtia uudien .puolueen suunn;-
telmien laatimisessa — ja antaisi
puolueelle laajemman toimialan ja
enemmän voimaa kun se peruste­taan.
Canaäiani liabör; Gortgressr
syi=i|^iimii«
huhtikuussa^ 1058 päätöslauselttian,
missä ehdotetaan muodostettavaksi
''laajaila poHja^ pp
jiittinen; liike, m^
^arJH^iKÄiiVäpaide
:jOittäjat j a muut^ v^
iilJsetifjotka;
lisiiti/lre^opmeih^ uudelleen ra;
kentämiseen parlamentiaarisen hai-iituäjärjestelmäinme
kautta,"
. Selvästikin tuohon päätökseen si^
sältyvät känsallisryhmien iedistyk-selliset
kulttuuri-t ja veljesjärjestöt
j a siihen voisi rriyös sisältyä sellai­sia,
jotka tällä kertaa eivät omaksu
selvästi edistyksellistä kaittaa. mat­ta
joiden jäsenistö lähestyisi uutt^
puoluetta, koska heillä on siihen pe-ruskiintymys
työläisinä ja farmari­na
Ja kaiken lisäksi, uusi puoliae ja
sen muodostamiseksi käytävät neu­vottelut
jäisivät puutteellisiksi i l
man känsallisryhmien osanottoa.
On tosi, että canadalaiset työläi­set
j a farmarit toimivat yhtenäisesti
ammattiyhdistysliikkeissä ja farma­rien
järjestöissä huolimatta kansal­lisesta
alkuperästä. On aivan totta
sanoa, että puolalaisten ja jugosla-
!Viäiaist|pl>|y^
ovatVaivari samat kuihienglantilais-ten;
>ja raiiskalaistenivcariadalaisten
:|j^läist|i||'iu(Ä
' ka Canada oh /suuren siirtolaisuu­den
maa, missä: yksi-viideosa 'väes­töstä
pn; toista kuin
tai rahskalaista alkupe^
lä biit. «räitäv isiirtq^
j öissä^ t?|irau: ivpiihäkka^
ja j o i l l a onoimäleHäistö;^^ v:
Jpkaiseii kansallisen ryhmän k e s
kuudessa nämä siirtolaisten asutuk­set
tehittävät-v
lua jäeblbgisista ja p o l i i t t i s i a ^
öistä: jä taisteluja jotka kiivastayat
perusongelmia ^anadan poliittises­sa
elämässä; Ja:jdistysmieliset rj^iv
mät jokaisessa kansallisuudessa
ovat j u u r i päätekijöinä työväenliik­keen
periaatteiden levittämisessä.
HUOMATTAVA OSA
Kansallisrymien sivuuittaminpn
suunnitelmissa luoda yhteisen työ
väestön ja farmarien poliittisen l i i k ­keen
merkitsisi tuntuvan osan maan
työväestöstä sivuun jättämistä ja
heihin hyvin suuresti vaikuttaa hei­dän
oman kansallisryhmänsä poliit­tinen
toiminta. Ja kaiken lisäksi
juuri tätä samaa ryhmää ahkerasti
Tervejärkisyys vaatii rauhaa
K i r j . GEORGE HARRIS
Toronto. — Huolimatta siitä vaik­ka
on e r i maiden ^välillä u ^ i t a eri
mielisyyksiä ja että eräät näistä eri­mielisyyksistä
uhkaavat maailman
rauhaa, on syytä uskoa, että sodan
syttyminen voidaan dikäistä — jos
se suuri sodan vastainen enemmistö
ihmiskunnasta voidaan yhdistää voi­makkaaseen
ja jatkuvaan mielenil­maisuun.
Juuri tätä tarkoitusta silmällä p i ­täen
noin kymmenen vuotta sitten
kannalta. Jos, ammattiurheilu-kilpailuihin
voidehan Vancouve­rissa
myydä pääsylippuja sun­nuntaisin,
niin totta totisesti
silloin voidaan myydä pääsylip­puja
kaikkiin amatööriurheilu-kilpailuihinkin.
Valitettava seikka on vain se,
että tämä korkeimman oikeu-^
den päätös ei astu voimaan au­tomaattisesti
kautta maan. To­siasiassa
näyttää siltä, että Bri­tish
Kolumbiassakin se pätee
vain Vancouverin kaupungissa,
koska k.o. laki koskee vain
Vancouverin ammattiurheilu-kilpaiiuja.
Onpa olemassa vielä
sekin vaara, että ammattilais-kilpailujen
järjestäjätkin tule­vat
vastustamaan,tällaisten kil­pailuoikeuksien
myöntämistä
muille kaupungeille, koska se
voi muodostua tavallaan am-mattilaiskilpailujen
kilpailiiksi
oyitulojen suhteen._
Miitta British Golumbiassa
on nyt mainio tilaisuus vaatia
sunhuntaikilpailujen järjestä­misoikeutta
kaikissa kaupun­geissa
ja kylissä, eikä lainlaati­joilla
ole siinä enää mitään
muodollistakaan estettä, sillä
jos urheilukilpailujen järjestä­minen
on sallittira Vancouve­rissa,
niin samanlaiset oikeudet
kuuluvat ilman muuta muille­kin.
..
Ja jos British Columbian
maakunnalla on oikeus järjes­tää
ammattilaisurheilukilpailu-ja
sunnuntaisin, niin sama oi­keus
täytyy olla Canadan yh­deksällä
muullakin maakunnal­la!
Tämän oikeuden toteutta­misen
ehtona on vain se, että
kunkin maakunnan lainlaatija-kunta
laatii sellaisen:maakun­nallisen
lain, joka oikeuttaa
urheilukilpailujen järjestämi­sen
sunnuntaisin.
Täällä Ontariossa on jo maa-kunnallinenilaki
— mikä sivu­mennen;
sanoen oli myös,-rjos-kin
-^päviradlisesti BC:n lain
kanssa^ korkeimman oikeuden
ratkaistavana — mikä antaa
kaupungille vissinlaisen olkeur
den sunnuntaiurheilun järjes­tämiseen.
Tällainen lupa on jo
annettu Torontolle, Windsoril-le
ja Cornwallille. Mutta nyt
kun ei enää oi vähäistäkään
sunnuntaiurheilun
"laillisuudesta", niistä on niin
paljon joutavia puhuttu,. Onta­rion
vlainlaatijakunnani pitäisi
pikamarssissa: laatia laki, joka
"laillistuttaa" sunnuntaikilpai-lujen
pitämisen kaikkialla täs­sä
maakunnassa. Tosiasiassa
pian, tulevissa maakunnallisis­sa
vaaleissa sopii kysyä halli­tuspuolueen^
edustajilta, miksi
tällaistakaikkisisältävää . ur­heilulakia,
ej, 'olGJq,;laadittu?-. /-
perustettiin Maailman Rauhan Neu­vosto.
Ja saman tarkoituksen edis­tämiseksi
Canadassa ja monessa toi­sessa
maassa perustettiin rauhan
l i i k e . Canadan rauhan liike par­haillaan
järjestää tukea Maailman
Rauhan Neuvoston lOvuotisjuhlal-lisuuksille,
joitka pidetään kokouk­sen
muodossa Tukholmassa touko­kuun
a—15 päivinä.
On sinänsä selvä etteivät suuret
joukot canadalaisia voi osallistua
Tukholman konferenssiin, mutta on
mahdollista, että kansamme ääni
kpuluu siellä sellaisten vaatimus
ten puolesta kuin ydinasekokeilujen
lopettamiseksi, suurvaltojen neuvot­telujen
puolesta ja asteittaisen a-seistarfisumisen
puolesta tärkeim­pinä
tehtävinä rauhan säilyttämi­seksi.
Kaikki voivat tähän puoleen
osallistua lähettämällä henkilökoh­taisia
terveisiä ja järjestöjensä ter­veisiä
konferenssille. Rahallista a-pua
tarvitaan myös ja rahalahjoi
tukset voi tehdä suoraan Canadan
rauhan liikkeeUe. Monien ihmisten
tekemät pienetkin lahjoitukset ovat
tehneet ruahan liikkeen työn mah­dolliseksi.
Rauhan lupiaus bn samalla lupaus
turvallisuuden ja paremman elämän
puolesta. Tästä suurenmoisesta
mahdollisuudesta hiusui joukostam­me
siirtynyt prO|f. Joliet-Curie W\e
nin rauhan kongressissa vuonna
1952:
"Tosiasia on, että pQistamall.i
aseistuksen hirvittävän kuorman ih
miskunnan selästä, suuntaamalla
tiedettä rauhanomaisiin tarkoituk­siin
hyväksymällä eri yhteiskunta­järjestelmien
rinnakkaiselon ja nii­den
välisen kaupankäynnin, hyödyl­listen
tavarain tuotanto voitaisiin
helposti kaksinkertaistuttaa 25 vuo­den
aikana maailman jokaisessa
maassa."
Rauhan lupaus on antelias. So­dan
lupaus merkitsee täydellistä ;a
hirvittävää tuhoa. Täysjärkisten ja
ajattelevien ihmisten keskuudessa
ei ole mitään vaihtoehtoa sodan ju
rauhan kesken. Tervejärkisyys vaa­tii
rauhaa.
Mutta silti tällä kertaa on ole­massa
sellaisia, jotka uhkaisisivat
rauhaa mahdollisimman vaarallises­ti
sen sijaan, että hyväksyisivät sen
historiallisen 20-vuosisadan tosi
asian, että maailma ei ole enää sel­lainen
missä vallitsee ainoastaan
yksi yhteiskunnallinen järjestelmä.
Koska he eivät halua sitä seikkaa
hyväksyä, he koettavat viedä histo­r
i a a taaksepäin, yrittäen saada en­t
i s en takaisin, vaikka ihmiskunnan
historia on osoittanut sen mahdot­tomaksi.
Koska se ei ole järjellis­tä
eikä totuuden mukaista ja siitä
johtuukin, että mielettömät katso-muset
johtavat järjettömiin seik­kailuihin:
j a tässä tapauksessa so­taan,
j o k a on järj-iettöminseikkrir
lu.
; i Ainoastaan tällaisen järkeilyn p
rusteella voidaan selostaa se tosi­seikka,
että laukaisematta yhtäkään
pyssyä; maailman kansat ovat jou­tuneet
f yysil 1 isen; vaaran kohteeksi,
mikä johtuu siitä kun tulevan sodan
taisteluaseita' kokeiltaan.
; V a i k k a i toisinaan koetetaan selos­taa
{.ett ä yd in asekokeilu j en:: radioaic •
tiivineni pölyn vaikutus: ihmiskun­taan
on tehoton ja vieläpä joku tie-demieskinikannaltaa:
tätä ajatusta,
niin suurin,osa tieteen alan työnte­kijöistä
ovat sitä mieltä, että jo täl­lä
kertaa! radioaktiivinen pöly vair
kultaa huomattavasti; nykysiin ja
tuleviin sukupolviin.
teisen komitean äskeisen lausunnon
mukaan ydinasekokeilujen radioak­tiivisen
, pölyn maahan -laskeminon
on raskainta juuri Ontariossa, pp-loittavin
radoiaktiivinen aine on
strontium 90. Tämä aine on stron-tiLim
isotooppi; jota ei ollut havait­tavissa'maailmassa'
ennen: atomiko-keiluja.,
Nykyisin sitä-on todettu
esiihty vänmaidossa..-! k^miBllis^av
kokoonpanostaan se muistuttaa kal­siumia
ja se asettuu ihmisen luus­toon,
missä se voi aiheuttaa l uu
syövän tai verisyövän.
Yhdistyneiden kansakuntien tie­demiehet
ovat perusteellisesti tut­kineet
tätä ongelmaa j a viime vuon­na
julkaistussa raportissaan he en­nustavat,
että vastaisuudessa Cana­dassa
syntyy SSOQO puutteellista
lasta ja että tätä lukua voidaan l i ­sätä
7.000 jokaista vuotta kohti niin
kauan kuin atomikokeiluja jatke­taan.
Tri Linus Pauling. tunnettu No­bel
palkinnon voittanut tiedemies
Californiassa, on sitä mieltä, että
noin 50.000 amerikkalaista kuolee
syöpään tai toisiin vakaviin tautei
hn jo suoritettujen kokeiden joh­dosta.
Antaessaan lausuntonsa t r i
Pauling lausui mielipiteenään, että
hallituksen alainen atomienergiaa
käsittelevä komissio ci ole ollut re­hellinen
käsitellessään tätä asiaa ja
sen aiheuttamia vaaroja.
Ainoastaan kansojen toiminnalla
voidaan ehkäistä hallitukset suorit­tamasta
lisäkokeiluja ja aiheutta-niasta
lisää terveyden vaaroja. T i ­lanne
vaatii mahdbllisinlman laa­jasti
protesteja asianomaisille hen­kilöille.
Äskettäin y l i kymmenen tuhatta
ihmistä marssi Lontoon, kaupungis­sa
vastusta,en atomipommikofceilu-jen
jatkamista. Heillä oli siiuri
joukko mainosteita, joissa selvästi
vaadittiin kokeilujen lopettamista
ja ydinaseiden kieltämistä. Kolme­tuhatta
marssijoista oli ennen sitä
suorittanut 53 mailia käsittävän
matkan eräälle Britannian ydinase-keskukselle.
Täällä'Canadassa vähin mitä voi­simme
tehdä on antaa Maailman
Rauhan Neuvoston tietää mielipi­teemme.
Lähettäkää sille kirje,
missä selvästi vaaditte ydinaseko­keilujen
lopettamista. Se on sano
ma, jota maailman miljoonat ihmi­set
tervehtivät.
Edistysmielisten känsäiiis^hmieq
mukaan :otttaminen toisi:mukanaan
uuheen järjestöön lujia järjestöni^
siä yoiniia, jojlja. on'vaikutusvaltai­sia^
sanomalehtiä [kokoushuoneita ja
mahdollisuuksia voittaa: puolelleen
^i;'kymmeniätuhansia työväen jä
iäFmarieti yhteistoiminnan kahhat-
,tajiä';%- mikä lukuisilla^^alueilla o l i:
si ratkaisevana voimana voiton puo-i0^
ta;::-:;,.v^:;;.-V;^:v:^^^
V•; Katsokaamme ; iiytf :ia«plan töistä
puolta. ; Öiikö • ^e' edullista kahsal-siä
puolueita, eii^ätkä ne kuulu i n i -
hinkääh ppliittis^en -puolueeseen.
Mutta, ne eivät koskaan ole olleet
poliittisen : toiminnan vastustajia,
koko historiansa aikana ne ovat ak­tiivisesti
kamppaillee;!! rauhan puo­lesta,
kansakuntien ystävjryden puo­lesta,
laajeinpien demokraattisten
oikeuksien puolesta, ammattiyhdis-liikkeen
puolesta ja farmijärjestö-jen
puolesta hiiden yrittäessä pa­rantaa
työläisten ja farmarien elin­tasoa.
Nämä ovat luonteeltaan po
liittista toimintaa. Heidän omaksu­man
edistysmielisen periaatteen
johdosta ja kannattaessaan e.ra.
kamppailuja, näihin järjestöihin
kuuluvat ovat aina ottaneet aktii'
vista osaa vaalikamppailuihin j a on
eräitä tapauksia kiin eräiden järjes
töjen osastot ovat asettuneet mää­rättyjen
ehdokkaiden valitsemisek­si.
MENESTYS TAATTU
Eikö ole aihetta epäillä, etteikö
meillä ole kiinnostusta uurteen po­liittiseen
puolueeseen. Kaikki S)?,
jota pidämme kalliina riippuu suu­resti
sellaisen yrityksen onnistumi­sesta
tai epäonnistumisesta. Meidän
pitäisi tehdä kaiken mahdollisen
taatakseen sen menestymisen.
Tarkoittaisiko tämä eroamista
siitä perinnäisestä tavasta, ettei jär­jestömme
liity poliittisiin puoluei­siin?
Nämä järjestöt ovat virallisesti
liittyneet erilaisiin järjestöihin
menneinä vuosina. Eräät niistä yh
tyivät Canadian Youth Congressiin
30 luvulla ja monet osastot liittyi­vät
Canadian Labor Defence Lea-gueen.
Sodan jälkeisinä vuosina
eräät niistä ovat liittyneet Leaguc
for Demokcratic Rightsiin, Cana­dian
Soviet Friedship Societyyn ja
Canadan rauhan kongerssiin. Nämä
toisiin järjestöihin liittymiset eivät
sitoneet näitä osastoja ja järjestöjä
sellaisiin asioihin, joihin he eivät
olleet suostuvaisia, se yksinkertai­sesti
lisäsi keskustelumahdollisuuk­sia
ja yhdisti toimintaa määrätyillä
aloilla
Jos uusi poliittinen puolue muo­dostetaan
samaa periaatetta noudat­taen
(monet eri mielipiteitä j a eri
tehtävien ympärille muodostuneet
ryhmät yhdessä hyväksyvät ohjel'
man) ei näyttäisi olevan mitään es-tettä
toimintaan liittymisessä.
Joka; tapauksessa ne voisivat o-sallistua
alkuneiivotteluihin varsin­kin
paikallisissa konferensseissa,
joita pidetään ammattiyhdistysliik­keen
kutsumina.
Näiden ryhmien luja rauhan tah­to
ja niiden pyrkimykset parantaa
työläisten elinetuja tukisivat edis­tyksen
voimia jotka yrittävät luoda
laajaa yhtenäisyyttä taantumusta
vastaan Canadassa ja heidän kaut-asettaa
sen päinvastoin ähaiiaiai-
Mlui, mlkäU maa^
ydloasdta, toteaa Ntn paimlnlBte-ri
;N;^^HntshtalieT. vast]^^
panllalsen vtietotoimiston^/^ !'Japan
Press Servlceh'! piitoimltUJan Re-snkeiHondaii;
esittämiin: kysymykr:
äin. Hnulitshev tähdentää, että
atottipommipolitiikka merkitsee
Japanin yhä tiokemi^ ^kytkemistä
US Ah sotapolitUkkaan, mikä ei l i ­sää
turvallisnatta,^; vaan tunnitto-,
:'' miratt^^ Ja- f
paida-NlAf;^^ mädfeiäb^
iistj^ten maiden taboKa.
: (yasteiiksena Hondan kysymykseen
lamnu" Hrushtshev, että piiolueetto-inutispoliitiikka;
olisi elidottoinasti Jar
panUle eduksi Ja tällöin hän mainit­see
ihyöteisenä esimerkkinä aaa.
Suomen. Hrushtshov lisää vielä. että.
NL on valmis takaamaan 'Japanin
puölueettoiJiuuden; mihin myös U SA
voisi kernaasti yhtyä. ,
Kun Honda heittää esiin kysymyk­sen
ydinaseista vapaan vyöhykkeen
muödostaihisesta Kauko-Itään, aset-^
tuu Hrushtshev lämpimästi kannat­tamaan
ajatusta ja sanoo, että sen
toteuttamiselle olisi olemassa täysin
reaaliset edellytykset. NL on myös
kijäisessäf kaU^
' b i i ^ ^ p i m e m j p i^
liuikkaalla käduiia ja:taittanirt|l{|:^^^
teiisä Se o l i nyt asianmukai8es|i\!^.|
lastoitettu j a sidottu. M u u
—I PUkäUä laivamatkalla, 1
perinpohjin tuntemaan' känsM^b^
sensä. ;,, i' T'- 'i':W':'^'M::^
-^Aivan. SillÖintiää sitö^^^ ,'
. tarkoin,vmitJl tie sisältävät.r'*^J^:^-
valmis osallistumaäii konfereni^!B|tisl^||||
joissa pohditaan mahdollisitta^ i\
.säilyttää' rauha;:Aasiassa^-.liisä^ä^lÄ^^I
ori: v a l m i s ' S o l m i i r i a a n ^ r t ä M n ' : / t ä ^^
viä kaJcsipuolisia söpimutoia, lic^uäMÄ
Hiiislitshev, toteaa, että ^ Japani'--on' LA
eräs avainma pyrittäessä rauhan säf-' .'j
iymiseen Aasiassa Jä koko Tyynen- ' f j
meren alueella, Joten Japanhi kansa'.
voi tuoda arvokkaan panoksen koko,:
maailman rauhanpolitiikkaan.'
Suurta edistymistä Kiinassa ensimnäisen
viisiFuotissuunnitelinaR toteututtua
Peking. — Kiinan ensimmäinen
viisivuotissuunnitelma 1953—57 on­nistui
eritjtäin hyvin j a tulokset oli­vat
tavoiteltuja päämääriä parem­mat,
ilmoittaa virallinen uutistoi­misto
Uusi Kiina.
"Tämä merkitsee suurta voittoa
sosialistiselle vallankumoukselle,
mikä on sujunut poliittisella ja
aatteellisella rintamalla rinnan ta­loudellisen
kehityksen kanssa", sa­notaan
tiedonannossa.
Teollisuuden k o k o naistuotanto
ylitti vuonna 1957 tavoitteena ole­van
tason 21 pros. ja vuoden 1952
tason 141 pros. Viisivuotissuunni-taan
tuilisi voimkka^mmin esille sel­laisia
puolia, joita tarvitaan, kuten
voimakas rauhanomainen politiik­ka
ja ystävälliset suhteet eri kanso­jen
kansaa, terävämpi taistelu de­mokraattisten
oikeuksien puolesta
ja diskriminaatiota vastaan. Tämä
olisi suurena' palveluna ja tekisi
mahdolliseksi monien tuhansien
kansallisryhmiin kuuluvien työläis­ten
ja farmarien mukaan liittymi­sen.
YHTEISTOIMINTAA
Sen lisäksi, että laaja edistysmie­linen
puolue olisi tärkeänä tekijä­nä
kaikkien tavoitteiden saavutta
misessa, se myöskin auttaisi yhdis
tämällä e r i kansallisryhmiin kuulu
vat luomalla edulliset mahdollisuu­det
yhteistoimintaan toisten ryh­mien
kanssa ja avaisi tien kaikille
kansallisille ryhmille sekä esiintyä
ehdokkaina täi kannattajina maam­me
poliittisessa toiminnassa.
^ Keskustelut ammattiyhdistysliik­keessä
ovat olleet käynnissä lähes
vuoden ajan j a jos karisallisryhniät
haluavat yhtyä siihen, niin niiden°
olisi heti otettava asia> esille omissa
järjestöissään ja yhdyttävä yhtei­siin
konferensseihin, missä asiaa
käsitellään.
telman k a i k k i sijoitukset olivafcfBS -''1
miljardia juaniä. Maatalpijidea!
bruttotulot olivat Vuonna 1 9 5 T - ^ . |
pros. korkeammat kuin 1952, k u n '.
taas vähittäiskaupan myynti k^Kosi '.-i^.
viidessä vuodessa 7 i pros. Työnte- "'
kijöiden ja muiden valtion pälye^ ||
luksessa olevien määrä o l i vuoden
1957 lopussa 24.5 miljoonaa, j a tiei*
dän keskimääräinen palkk^isa o l i
viisivuotissuunuitelman aikana-tkb- ;v
honnut 4i,8 pros. Tänä aikana k i r ­joittautui
yliopistoihin ja muihin
oppilaitoksiin 560.000 uutta y l i o^
pilasta. , /
Sita toimintaa, jota valtio, har­joitti
Kinassa ensimmpsen vupn-na
1957 päättyneen viisivuotisifun-nitelman
aikana edistääkseen maa­talouden
kehitystä j a lisätäkseen
maataloustuotteiden tuotantoa, ku^
vataan. uutistoimisto Uuden Kiinan
tiistaina julkaisemassa virallisessa
raportissa.
Verona, luovutettiin valtiolle 83,3
miljoonaa tonnia viljaa, j a Y^IjUoin
viljaostot olivat 134,5 miljoonaa
tonnia. ^ /
Edelleen käy i l m i , että useiden
avaintuotteiden järjestelmäliisellä
ostolla ja varastoinnilla- on voitu
turvata teollisuustuotannon kehitys \%
sekä kaupunki- j a maalaisväesfÖn ..-
tarpeet raarkkinahintojeii samalla' #
pysyessä koko ajan vaicaina ja^tä-,'1?
ten luoda erittäin suotuisat edelly- ; ||
tykset taloudelliselle nousukau­delle.
• \^
U i k o maalikaupan kehitykseltä
näiden viiden vuoden aikana ilmbk5|i
' tetaan tuonnin ja viennin kokonais-.
arvon ollieen v. 1947 62 pros. siiiir
rempi kuin v. 1952, teollisuus- j a
mineraalituotteiden vientiosuudiea
noustessa vuoden 1952:n 18.; J I O -
sentis;ta 28 prosenttiin v. 1957. » f
Tehtaissa j a konttoreissa työ^
kentelevien lukumäärä oli vuoden.
1957 lopusa 24.510,000 j a talonpoi; ^
kaisväestön tulot olivat suunnilleen
30 pros. suuremmat kuin v. 1952. i
,:>Vr'i
••"SSr
•'#1
. ..' •••'K\
i:SSS:l
PÄIVÄN RÄKINÄ
Hölmöläisten Vipusen jutuista
Oli kerran . . . näin alkavat kaik
ki hyvät sadut . . . hölmöläisillä
poliittinen aviisi, jota tav!a^lisen
kansan keskuudessa sanottiin Vipu­seksi.
Kun hölmöläisiä ei tiettävästi
enää ole< niin kaikella allepräntä-tyllä
on luonnollisesti vain "histo­r
i a l l i n e n " merkitys j a arvo, mikäli
sitä on lainkaan.
Muitta asian tärkeyden vuoksi
lainaamme lehden pääartikkelista,
pakinasta seuraavaa: '
"Meidän siirtoläisministerimmo,
lupsakka Mrs. Ellen^^ Fairclough,
erehtyi^ tekemään äskettäin kaksi
munausta, joita emme missään-ta­pauksessa
olisi hänen kontolleen
suoneet.
"Ensimmäinen, o l i se. että nähtä­västi
hänen ministeriönsä esityk­sestä
hallitus änjtoi; hallinnollisen
määräyksen, jolla::rajoitettiin.siirto­laisten
pääsyä Canadaan — j a toi­nen:.-
munaus; oli se,.että ministeri
Fairclough joutui parlamentissaj il­moittamaan-^
sanotun ...määräyksen
tulleen peruutetuksi.
" E n s i k s i , sellaista harkitsema­tonta
määräystä ci olisi pitänyt
' antaa ollenkaan, mutta kun se
' kuitenkin tuli annetuksi, ei sitä
sentään biisi pitänyt niin pikai-siesti
peruuttaa . . . "
No. sinäpä sen veli hyvä sanoit!
Ei pitäisi kenenkän yrittää pääl­lään^-
puskea kivimuuria ^ kumoon.
M u f j ^ l o s tulee kuitenkinpruvetuk-siitällaiseenkliir^
ritykseeniniiiV: oi, s»:
tä "pitäisi niin pikaisesti peruut­taa."
E i muuta kisin lyödä vain pää­tänsä
kiviseinään, kunnes loppukin
järki lähtee yhdessä henkirievun
kanssa!
, Eipä silti, mikäli oikein muistam
me vihreässä nuoruudessamme luet
t u j a satuja, .aprikoivathan hölmöläi
set sitäkin^ että oliko ukko Pekal­la
:"päätä ollenkaan" kun hänet^*ve
dettiin päättömänä takaisin karhun
pesään tekemältään ''tiedustelumat
kaita".
Esitettyääri henkisesti tällaista
syväluotausta k. o; lehti päätti an:
taa satikutia, e l i kuka käskee j a mi
täkuuluu-koirannuuskaa eräälle to-r
o n t o l a i s e l l e " s u u r l e h d e l l e " r l i i a l la
'scsta liberaalisuudesta siitä: kun ::läi
mä suurlehti oli uskaltanut nauraa
Washington in .ukaasille,; että Punai­sen
armeijan kuoro ei voi_vaate.
tuiksensa takia tulla konserttimat'
kalle Setä Samulin maahan.
"Jokainen ajatteleva ihminen kä
sittääTcttä (liberalinen — K ) lehti
ottaa vliberalismin aivan, liian va­paasti
ja mielivaltaisesti, eli toisin
sanoen : käyttää sitä tietoisesti taik^
ka tietämättään väärin. -Asiahan on
niin etteivät nuö sata viisikymmen­tä
puna-armeijalaista ole, taiteilijoi­t
a sanan varsinaisessa merkitykses-sä.
mutta univormuun puettuja pro­pagandisteja.,
. ,
.'Tuollainen kirjoittelu^-U
min nimissä ei; ole muuta kuin suur.
ta houkkuutta j a venäläisten propa^-
gandistien: käsiin /pelaamista, sillä
olleivätlohdon julkaisijat ole poliitv
tisesti täysiä nollia, heidänhän olisi
käsitettävä,v ettei noilla Venäjän
valtion 'kulttuuriretkikunnilla' ul­komaille
ole suinkaan tarkoitus
vierailtavan maan taide-elämän ko
hottaminen ja taideyhteyksien 2i-kaansaaminen.
vaanrx kylmästi ja
häikäilemättömästi yrittää tehdä
tiettäväksi, että Venäjän konununis-tinen
järjestelmä on yliveto kaik
k i i n muihin järjestelmiin nähden
Näin: vaatimattomasti nuhdeltiin
hölmöläisten lehden toimituskirjoi-tuksen.
paikalla k i O . t o r o n t o l a i s t en
lehteä, "liiallisesta liberalismista".
Ja .tosiaankin, - hölmöläisten mie­lessä
on, kaiketi esim. lapualaispäi
vien ihanuus,'jolloin-armiaassa Suo­men
maassa ki(|llettiin suomalaisil
takin nuorukaisilta esiijitymisoikeus
_vain^Sen vuoksi, että; hei^tykkäsivät
esiintyä esim.: punaisissa paidoissa!
Jos, kerran Submessatnrkiellettiin
lapuanpäivinä esiintyinisoikeus /pi^^
naisissai paidoissa niin miksei -to-rontolainen
' i i i a n liberaalinen":leh­t
i käsitä; että herran vuonna 1959 ei
sovi maille eikä halmeille; että Y h ­dysvaltoihin
tulisi . v i e r a i l u l l e ; soti­laspukuinen
Punaisen armeijan
kuoro.
Kaiken lisäksi tässä piilee sellai­nen
vaara, että myös: Yhdysvalloista
lähetettäisi in : uhattu j eni atomi- j a
vetypommien asemesta-asevoimien
kuorokonserttimatkalle - Neuvosto-;
liittoon — sillä U S A : n j a N L : n vä­linen
kulttuurisopimus ;edellyttää
nimenomaan jotakin) tällaista, vasta­vuoroisuutta.
; Se olisi miltei-kapi­nallista
veljeilyä, se!
VsSivuhiennen: sanoen me^^^io
nähneet ;canadalaisennäköradiom-<
me välityksellä kaksin kertaa Y h ­dysvaltani
- sotakoulun poikien V kuo^
ron - esityksiä - j a v myönnämme ker­naasti,
että katselimme ja kuointe-kuin
niitä amerikalaisia sotakuvia, |
missä joku amerikkalainen meriso; ~ •' I
tamieskapteeni voittaa kerta toisen- J
sa perään miltei yksinään koko toi- 1
sen maailmansodan. Korean söldas-t
a puhumattakaan..
Jos hölmöläiset kuitenkin
levät, että Yhdysvaltain vasevöjt^
mien kuoro ei pysty kiIpalleiWttÄ|||^^
Neuvostoliiton kuoron kanss« S-^ > '
— että Amerikan kuoro Jää sibiji
kilpailussa alakynteen --niiii ipjt
toivomme että ko.tor,ontolainjeta
" l i i a n liberaalinen" lehti ottaisi
huomioon tämän viisaan neavb}!
j a opastuksen. ; < r '
I .4
•'r :;;;;'S:;)^vV;'-h-^A^-*K''v--*;^
Vakavasti puhuen'me syyllistyiipi- ^
me tahtomattamme tällä palstafia
viime tiistaina virheellisten tietojen ^: :
levittämiseen Saeco jä Vanzettijfuf ^
tussa. 'Saatuamme usein l!ioteä|^gg'
vaksi osoittautuneista lähtelffd
(Reuterin uutinen) uutistieddn; ct«
tä Massachusettsinvvältion; l a
j akun ta oli hyväksynyt demokrsÄt-'
tisen; kansanedustajan Alexandejr^ J.
Cellan: päätöslauselman me käsitte­limme
tätä asiaa ikäänkuin i ^ i k ^n
j a iVanzettin:maine.olisi n y t ; v i r a l l i ­sestikin
puhdistettu. l "t.
•Näin ei kuitenkaan näytä asiaple-van'.
Kun asia o l i mainitun taitok­sen
käsiteltävänä: huhtikuun :8 pi^äi
niin mr.; Cellan päätöslauselma ^ei
tullut hyväksytyksi, ^; Päinvastöih?se
hyljättiin sillä verukkeella että )|S3
loukkaisi hallituselinten-peru^tusla-kimääräisiä
oikeuksia, julistaen:
"Me emme ole välinpitämättön^5
siitä mitä. tässä asiassa tapahtuisi M c
emme vahvista emmekä arvostele
oikeuslaitosten edesottamisia.V >!
Pyydämme l u k i j o i t a hyväntalilfoi-sesti
huomioimaan tämän; oikaisun.
Muilta kohdin Sacco ja: Vanzettiaiit*
tumme ei kaipaa mitään lisähuo­mautuksia,
-^Känsäkourai
;!;'fe;'!l
;-:'a;7<Y^;l
mmi
I
.%.j:,'S;A.t.l
;3?#P1 m
i i i i