Vapaus, July 17, 1924

              Sira2
Nuorisoliike
niahdollisdcsi oman lehden kustanta­minen
I*W.L. of A, lasten jaoaton
lehti <Young Comrade» ymmärrettä­köön
meidän
Myöskin tulee valvoa että oma Las­ten
Jaöston lehti voidaan ai^aa mah-rCoannsai
Haaann ÄKOonumllUmluuo"n .ijj.^s^yt- ij ^-^ , ^J^ ^joh"ta^jlk-'ri ' ta^i"st^e^lu .s^s«a• idolfcimman pian.
sen Nuorisoliiton las­ten
jaoston muo­dostaminen
johtajista, liiton j a puolueen jäse­nistä,
jotka ovat i'alitru tehtävään.
4. Valvoaksemme lasten etuja ja
Jaostomme lehdeksi. jtaisteHen heidän vt«?lmukslensa
puolesta, tulee muodostaa vanhem-lasten
vanhempain.
Kapitalismin rappeutuminen ja
imperialistbet sodat ovat aiheutta-r
e t t jatkuvaa kurjuutta työväen­luokan
lapsilJe. Puolinälkäisinä, huo­nosti
vaatetettuna ja orjuutettuna
I hittyä lasten johtajiksi
i kurjuutta va.?taan. Me emme mää­rittele
lasten toimintaa, mutta py-
'rimme. kehittämään heidän yhteis-'
tunnettaan, aloitekykyään ja huo­maavaisuuttaan.
Tätä ei voida tehdä neljän sei­nän
sisällä suDiiuntai-iltapäivisin.
Osastojen johtajat jotka käsittävät
osallisuutensa lasten toimintaan a i ­noastaan
kokouksiapa tekevät perus-tvöläisten
lapset kärsivät sanoma-1 t^njsjmnian virheen. Työ., lasten
tointa kurjuutta kapitalistisen jär- kesj^uudessa tulee sisä
jestelmän alaisena. Puutteellinen
ravinto, taudit, j a lika on heidän
JLuten jaoftoD »Xinnöt.
Jaoston työtä johtaa Canadan
Kommunistisen Nuorisoliiton kansal-listoimeenpaneva
komitea. Kontrol­li
tulee olla liitolla seuraavista syis­tä:
•
a) Ollen kykenevämpiä sovellut­tamaan
itsensä lasten erikoislontee-seen.
b) Ilmenee vähemmän pyrkimystä.
tkasvatta3> pieniä tovereitaan el-.
. . . . . . . . . . . . . . . ^ ^ y ^ joka-i ihmisystävällisessä ja
päiväiseen toimintaan, joko koulussa. ^ , , 1 ^ , 1 1 5 ^ 3 , , , muodoissa.
leikkikentällä tai kotona. Täten me
•osansa, vaikkakin toiselta puolen jkehitämme lasten ymmärryskykyä
rikkaiden lapset ovat hyvin ruokitut
j a puetut.
Kun alennus ja epäterveelliset
asunto-olot heikentävät proletariaa
tin lapset fyysillisesti, rikkaiden tap-set
ovat leluineen ilmavissa hoito­loissa
kokeneiden hoitajattarien alai-
sm a. Välinpitämättömänä näläsia
j'a alennuksesta kapitalismi ar­mottomasti
riistää työläisten lapsia,
huolimatta porvarillisesi lainlaadin-nasta,
lasten suojelusyhdistyksistä,
mitään todellista askelta er ole otet­tu
lapsityön suojelemiseksi tai saada
ehkäistyksi kapitalismin villi pyrki­mys
lisätä rikkauksiaan kiskomalla
voittoja nuorten työläisten lihasta
j a verestä. Lapsityön riistäminen
yhä lisääntyy, huolimatta ulkokul­lattujen
«hyväätekevien ihmisystävä
en> huudoista, jotka itse niittävät
miljoonia dollareita lasten j a heidän
vanhempainaa työstä. Child Wel-fare
Association raporttien mukaan
on jatkuvasti teollisuudessa työssä
ei vähempää kuin 25,000 lasta alle
14 ikävuoden, tämä niiden tuhansi­en
lisäksi, jotka työskentelevät se-
BonJdtöissä eri vuodenaikoina. L i ­säksi
on paljon lapsia koulutuntiensa
lomassa ahertamassa sanomalehtien
myynnissä, kaupoissa, pajoissa ym.
vanhempainsa pienen palkan lisäksi.
Vaipuminen paheisiin ja rikoksien
teille, osoittaa porvariston lausunnot
rikollisuuden lisääntynxtBestä Jä^Je^
torniksi. Kadut ovat rlkokselllsten
kehtoja j a luokkamme lapset joutu­vat
rikoaliejuun.
Koulut.
ja tietoisuutta, sillä sivistys aaavru-tetaan
luokkataisteluun osanoton
kautta.
Toiminnan metoodit.
(Ryhmä) Johtajain tehtävänä on
järjestää lasten toimlura ryhmiin,
voidakseen ohjata ja antaa niiden
toiminnalle muotoh j a sisällön. Teh­tävän
käytännöllinen «ovelluttami-nen
voidaan saavuttaa seuraavilla
muodoilla:
1. Jatkamalla entisiä metoodeja
— väittelyjä, leikkejä, luentoja, ret­kiä,
y.m.
2. Järjestämällä toimivia ryhmiä,
valitsemalla kullekin johtaja.
3. Käyttäen lasten taistelua kou
luissa, kuten ahdinkoa, huonoa i l ­manvaihtoa,
tyrannimaisia opettajia
y, m. <Lapsille on koulu samaa,
kuin työpaja vanhemmille. Se on
heidän toimintansa alue, paikka mis­sä
he muodostavat kiinteän rinta­man.;
»
4. - Järjestämällä aktiivista työ­väenjärjestöjen
avustusta, kuten ke­räyksiä
lakkolaisille nälänhätäisille,
liitolle j a puolueelle, vangittujen to­verien
perheille, y.m.
5. Systemaattisella toiminnalla
tehden lapsille tunnetuksi luokka­taistelun
perusteet ja luokkataistelu
avartaen heidän näköpiiriään j a kä­sitteitään
(Tehden tunnetuksi teh
taiden, pankkien, kasarmien, poliisi­asemien,
ikirkkojen, vanJcilain y.m.
tarkoitus). Saattaen heidät sovel­luttamaan
huomioidensa tuloksia
asioihin ulkopuolella ryhinän.
6. Tutustuttaen lapset kapitalis­tisen
valtion oikenskäsitteihin^ lasten
suojeluksen suhteen ja kuinka ne
todellisuudessa' ilmenevät (kouluissa
tehtaissa y.m.)
7. Elvyttämällä lasten mielen­kiintoa
ItertomuksUla Ja selostuksil­la
luokkataistelusta (käyttäen . Mar.
xin, Leninin, Puna-armeijan, Lieb-nechtin,
y.m. tekoja esimerkkeinä)
Järjestäen leikkejä, joiasa lapset or
vat osallisena.
8. Koulolomat avaavat hyvän
mahdoUisuttden toiminnalle. Lapset
voidaan saada luonnon vaikutuk­seen
retkien y.m. kautta, sekä se­lostaen
heille yksityiskohtia (tapah­tumia)
ihmisen taistelussa luontoa
va6taan, eroavaisuutta Icaupunid- ja
maalaiselämässä, tutustuttaen . eläin­ten
jä lintujen elämään, työn muo­toihin
y.m. y.m.
9. Böy Scout liikkeen toimin­nan
metooteja ei tarv^se sivuuttaa
- r - siliä niiden pyrkimystä vain vas­tustamme.
Harjoitas, kenkisesti Ja
ruumiillisesti voidaan suurelta osal­ta
tehdä näiden inetootien pohjalla.
Likaiset vaatimukaet.
On välttämätöntä että koko työ­väenluokka
liittyy taisteluun las­ten
vaatimuksien puolesta. Koulu-lakot
eivät oI« mitään uutta, j a mis­sä
ikänä taistelu on mahdollista, nä­mä
vaatimukset tulee esittää» Van­hempain
työläisten tulee -myös ot­taa,
taistelu näiden puolesta poliit­tisissa
järjestöissään lasten tietoi­sesti
j a aktiivisesti avustaessa.
1. Vapaat ateriat j a vaatetus
työväenluokan lapsille j a erikoisesti
työttömäin lapsille.
2. Koululasten työn kieltäminen,
(maidon, sanomalehtien myynti y.
m.) • v' ••.
3. Kouliihuoneet nykyaikaiset,
hyvin tuuleetetut j a lämmitetyt.
5. Vapaa lääkärin apu j a hoito
sairaille lapsille.
4. Isot luokat jaoteltava,
6. Leikkikentät koulujen yhtey­teen,
suojellen lapset kaaun vaaroil­ta.';\
•/ .
7. Ruumiilliseh rangaistuksen
poistaminen opettajain taholta.
8. Kansallisten mielenosoituksien
j a isänmaallisten laulujen ehkäise­minen.
Lapöet itse, erikoisesti ryh­mien
jäsenet johtavat toisia. Radi­kaalisia
lauluja voidaan laulaa vas-tapiainoksi.'
Tämä voi o l l a perustana ei aino­astaan
lasten j a vanhempiin komi­teoille
(joiden järjestämisestä tulee
Vanhempain järjestöjert huolehtia),
mutta keskusorgaanien tiukan joh­don
alaisena tulee kehietää ulkopuo­lisiin
nuorison järjestöihin.
Sanomalehti.
Kom. NuoirisoU K . Tp. komitean
tulee . lähestyä työväen sanomaleli-tiä
nuorison osaston alkamisen ym-mia
vajstaan j a kebit^nrät taisteli- märrykseUä niissä. Kunnes käy
Kouluissa vallitseva luokka myr­kyttää
lastemme ajatusmaailman, o-pettaen
ylläpitämään nykyistä jär­jestelmää,
kunnioittamaan sen «la­g
e j a j a järjestystä» j a vastustamaan
'työväenluokan taisteluja. Canadas-ea,
ollen osa brittiläisestä vaKakun-nasta,
koulut käytetään imperialis­min
ylistämiseksi. Tuhansia läksyjä
on omistettu häpeällisten brittiläis­ten
tapojen ylistämiseksi. Koulut
perustuvat , opettajain mielivallalle,
j a ruumiillinen rangaistus on palkkio
lapselle, joka ei pyay taile /vallalle
tottelevaisena. Kapitalistisen kasva­tuksen
pyrkimyksenä on pakoittaa
lapsi. hyväksymään aatteita, jotka
Jfäyl^nnöllinen kokemuksensa opet­taa
hylkäämään. Porvariston kas-vaitus'
pyrkii ehkäisemään lasten
ialoitekyvyn ja solidaarisuuden.
PonrajrillliMt nuorisojarJMtöt.
Tyytymättä koulujen työhpn, k a -
pitalistit innostavat uuden imperia­listisen
kasvatuksen muodon kehit-täanista,
nim. Boy Scouts, Girl Guide,
fiekä kädettiliikkeet. Niiden pyrki­myksenä,,
taitavasti salattuna, on
valmipUa tulevia taistelijoita impe­rialistisiin
: sotiin j a kapitalistisia a r ­meijoita
varten. Taitavan romantii­kan
avulla, pyritään ehkäisemään
proletaarinen luokkatietoisuus lap­sissa
ja kehitetään imperialistinen
j a kansallinen kiihko, vetoamalla
heidän niielikurituksiinsa^j^ herkkiin
taiputhuksiinsa. Jokainen paikalli­nen
järjestö on jossakin muodossa
yhdistetty kirkkoon j a uskonnollinen
henkinen myrkytys systemaattiaeati
pidetään yllä,
Tobtavamme.
KapitaiistiseUe järjestelmälle luon­teenomaisena
on yhä laajenevia ja
kärjistyvä ristiriita työväenluokan
j a kapitalistiluokan välillä. Kapita»
lismi aiheuttaa köyhyyttä j a sotaa,
kurjuutta j a riistoa työväenluokan
iapsinie. Historiallisesti kapitalismia
seuraa konununismi, mutta kapitalis­mi
ei automaattisesti luhistu, mutta
täytyy työväenluokan tietoisella toi­minnalla
kukistaa. Koska sivistyk­sen
tulevaisuus riippuu työläisten
menestyksestä. taistelussa kapitalis­mia
vastaan, seuraa siitä, että on
taisteluun järjestettävä ei ainoas­taan
nuoret ja vanhat kumpaakin
sukupuolta, mutta myöskin työläis­ten
lasten tulee ottaa osaa. Voi­daksemme
taistella porvarillisen vai-ikutuksen
eri muotoja vastaan j a l o ­pullisen
päämäärämme »aavuttami-seksi,
on välttämätöntä yetää työ-laidapsien
jopkot kommunistisen
vaikutuksen piiriin j a järjestää kom-munistisiH
» lasten jaostoihin, s Nämä:
eivät ole eristettyjä siirtoloita, jois-ea
lapsille - r - opetetaan marxilaisuu­den
teozioitaj tnutta järjestöjä, jois­s
a he oppivat pitämään yllä joka­päiväistä
luokkataistelua kapitalis-c)
Paremmin ymmärtäen toimin­nan
ylläpidon siinä ymmärryksessä,
että ne muodostuu sisäänkäytäviksi
Kommunistiseen Nuorisoliittoon.
jäsenyys avoin kaikille pro-pain
neuvostoja,
puolueen jäsenten Ja inulden työ­väenjärjestöjen
toiKiesta.
Työläisnaisten liittojen tulisi myös­kin
kiinnittää huomio tähän. Taan­tumuksellisia
vanhempia, jotka usein
ovat vaikeuttavana esteenä, ryhmien
työlle, tulee lähestyä vanhempain
Neuvostojen taholta, saattaen joko
puolueettomaksi tai myötätuntoisek­si.
.
5. Puolueen jäsenet, jotka työs­kentelevät
Kommunistisissa lasten
ryhmissä, ovat Can. Kommunistisen
Nuorisoliiton Tp. komitean valvon­nan
alaisia.
6. Lasten Jaoston rahastamiseksi
tulee ottaa seuraavat askeleet:
a) Kom. Nuorisoliiton Tp. Kom.
painattaa jäsenmerkit, jotka myy­dään
ryhmille kahdella sentillä kap-ietaariaatin
lapsille kaUdeksan Ja pale. Ryhmät päättäköön kuukaus-neljäntoista
ikävuosien välillä, muut ten verojen suuruudesta jasenil-lapset
voidaan ottaa johtajan har­kinnan
mukaan. Saavuttaessaan nel­jäntoista
ikä vuotensa heidät siirre­tään
Liittoon.
2. Jaosto on Kom. ^Nuorisoliiton
tp. k. valitseman johtajan valvon­nan
alaisena.
3. Paikallinen valvonta pidetään
yllä paikallisten valvojakomiteain
kautta, jotka muodostuvat ryhmien
leen.
b) Erikoisia Jaoston . merkkejä
myytäköön puolueen ja liiton jäse­nille
j a kannattajille.
c) Varoja koettakoon konserttien,
näytelmien, ulkoilmaretkien, y. m.
kautta.
d) Järjestettäköön erikoistoimen­piteitä,
ryntäyksiä y.m.^ suoranaista
avustusta puolueen eri osilta.
vastaan
iCanada on osa Britannian valtakun­taa,
joka muodostaa ryhmästä siirto­maita,
jotka ovat väkivallalla liitet-tetty
brittiläiseen imperialismiin,
jonka sydämenä ja keskuksena on
Suurbritannia. Sen siirtomaiden teh­tävänä
on elättää brittiläistä kapi­talismia.
Brittiläisen kapitalismin
traritsooneihin ehdottomasti liittyy
sen alusmaitten välivaltainen riisto
ja murskaus. Indian, Egyptin »a
Etelä-Af rikan historia samaten kuin
Canadan j a Yhdysvaltain aikuisempi
historia toteaa sen täydelleen. In­dian
'kulien elämäntaso, jotka tuon
itämaan hilipajoissay kaivoksissa ja
kutomoissa tekevät tyOtä, on m a : i -
dollisesti kaikkein alhaisin maan-llä.
Äskeiset Britannian «työ­väenhallituksen
» yritykset murskata
Indian kommunistinen liike, on tuo­nut
päivänvaloon useita kertomuk­sia
niistä hirveistä olosuhteista, joi­hin
brittiläinen imperialismi on alis­tanut
sen maan asukkaat. •
Täällä 'Canadassa me olemme vä'
hän toisellaisessa asemassa; . Sen
sijaan, että brittiläinen kapitaali
olisi vallitsevana teollisuadessa, niin
täällä amerikalaisella pääomalla
näyttää olevan erikois taipumus s i ­joituksien
tekoon. Vaan kaikesta
huolimatta Canadaa ikäytetään toi­siin
sellaisiin tarkoituksiin, jotka
edelleen pitävät brittiläistä imperia­lismia
hengissä. Viittaamme tässä
erikoisesti brittiläisen työväenhalli­tuksen
j a canädaiaisen liberaalifaalli-tuksen
siirtelaispolitiikkaan sen täh­den,
ikoska se: koskee työläisiä ja
sen tähden kun me kuulumme v ^ -
lankumoukselliseen Nuorisojärjes­töön,
Kapitalismi e|lää kaikkien
maitten työläisten veren j a elämän
kustannuksella j a me, tän^n maan
työläiset, emme suinkaan ole • poik­keuksena
yleisestä säännöstä.
Vastoinkäymiset johtavat itsemur­hiin
Joku kuu sitten me kauhuksemme
luimme kertemuksen Charles Bulpit-tin
itsemurhasta Goderichissa, Ont.
Meillä oli silloin tilaisuus paljastaa
se farmarin ystävä, joka oli syynä
pojen itsemurhaan j a jaka. myöhem­min
teostaan sai jonkun kuun van-kilanrangaistuksen.
Samaan aikaan mie myöskin luim­me
nuoresta siirtolaisesta, joka kes­kellä
kylmän, katkeraa Saskatehewa-nin
talvea, nälissään j a rahatenna
etsi suojaa heinäsuovan alta j a v i i ­meisten
kuukausien aikana olemme
kuulleet useita tällaisia kertomufc
sia vastoinkäymisistä Ja kärsimyk­sistä.
N i i n kutsutussa cBritish Empire
Settlement» laissa on säädöksiä lapsi
orjain ..tähän .maahan tuonnista, kuin
imyöskin verirahan maksamisesta n i i l -
le järjestöillej jotka tuovat heita
tänne. <Pelastusarmeija» j a <Bar-nados
Boys Home» ovat, huomätuim-mat
järjestöt tällä alalla. Yllämai­nitun
lain mukaan maksetaan heine
lapsesta $80 matkakulujen j a ope­tuksen
peittämiseen. Tuo summa
vähennetaän nuoren orjan palkasta
hänen saavuttuaan tänne. Tällaisia
farmarikokelaite on pelastusarmeija
jo tähän mennessä tuonut tuhansit­tain
Canadaan, j a suunnittelee tuo­da
vielä 10,(>00 tämän vuoden s u -
luessa; fle valikoivat pojat j a t y ­töt,
lähettävät ne työnantajani luo,
joiden kanssa he tekevät lapsista
vuosikontrahdin; täten huolehtien
hallituksen siirtolaisteimesta.
Lamia on petetty.
Harjotettu. petes on kirottavaa.
'Lapsille uskotellaan, että heitä odot­taa
onnellinen elämä uudessa maas­sa.
Mutta kaukana poK kodistaan
j a ystävistään, haudattuna elävältä
Kultaiseen Länteen, vaikuttaa sen
fyysilliset seuraukset tuTioisestl hei­dän
ajatusmaailmaansa. Pelästus-aimeija,
sen enempää kuin mikään
muukaan järjestö, ei vor taata näil­le
lapsille onnellista olemassa oloa.
Bulpittin kohtalo toteaa meille sen.
P o j i l l e opetetaan, että heistä tulee
farmareita jos he ovat taipuvaisia
j a ahkeria, j a että länsi tarjoaa heil­le
suoria mahdollisuuksia. Me syy­tämme
pelastusarmeij^aa j*a haffitos-ta
petoksesta. Lännen farmarien ti­lanne
on hyvintunnettu. Yksistään
Manitoban maakuhnasim 8<r pros.
vuokrafarmareiste on kiireestä kan­tapäähän
fciinnitysvelassa maanvil-jelyskaluyhtiölle
j a muille nylkereil-le.
Pojille on . valehdeltu, heitä on
petetty j a narrattu. Heistä ei tule
koskaan farmareita, vaan halpaa
rikkurityövoimaa.
Brittiläistea kpset ovat tyottömänii
Työttömyys iSuurbritanniassa on
yleinen.
Varaventtiinejä täysyy löytää l i i -
katyövoiman uloslaakemiseen. Ca­nada
tarvitsee halpaa työvoimaa ke­hittääkseen
luonnonrikkaiifcsiaan ja
halpoja rikkureita tukvaisuuden l a ­koille.
Suurbritannialla on paljo
työläisiä nuoria j a vannoja. Sen-tähdeh
— Canada ollen kiinteänä
osana Britannian valtakunnasta, k u ­ten
ylempänä esitimme — näitä
työläisten lapsia lähetetään tänne,
jotka avuttomina ollen, tyydyttävät
tämän maan työnantajain riistonha-lua.
iC. P . R. höytyy, pelastusar­meija
hyötyy, brittiläinen kapitalis­mi
höytyy, mutta työläiset maksavat
kaiken.
K; N. Liiton vaatimukset.
Canadan Kommunistinen Nuorlso-liitte
on työläisnuorten vallankumo­uksellinen
järjestö. Me^ olemme k i i n ­tyneet
luokkamme kohtaloon ja tie-\
dämme että ainoastaan kapitalismin
kukis'tamisen kautta pääsemme pää­määräämme^
Mutta tällä kertaa
pirullinen lapsisilrtblaisuus on tä^r-dessä
käynnissä. Me protestee-raamme
sitä vastaan ja julkisesti
syytämme:
1. Canadan hallitusta sen siirto­laispolitiikasta.
2. Britannian hallitusta eentäh-den
kun se pettää nuoria työläisiä ja
kieltäytyy estämästä halvan työvoi­man
Canadaan lähettämisen.
3. Pelastusarmeijaa j a toisia sa-mallaisia
järjestöjä, jotka toimivat
työnantajaluokan kätyremä, tehden
kauppaa nuorten työläisten lihalla ja
verellä, pestaten heitä ^farmeille a l ­haisista
palkoista, joss» H e i i i a tee­tetään
pitkiä päiviä j a kohdellaan
kuin orjia.
Tämä kysymys lapsiorjakaupasta
koskee Canadan koko työväenliik-kettä,
poliittista j a taloudellista. Sik­si
me kehotamme kaikkia työväen­järjestöjä
avustamaan K. N . l i i t t oa
sen yrityksissä paljastaa j a tuomi­ta
vallitsevan i orjakaupan, protes-teeraamaUa
viranomaisille sen edel­leen
jatkamista vastaan. Nuorten
j a vanhempain työläisten edut ovat
samanlaiset. T^hänmennessä ei tä­män
maan työväenliike ole luonut
huomiotaan ntiorisoh probleemeihiri;
Osottakoot he nyt uskollisuuttaan
ottamalla osaa orjakauppaa vastus­tavaan
liikkeeseen, orjakauppaan jo­ka
varaa rikkuriarmeijaa tulevaisuu­den
työtaisteluja viarten.
Suomennos Ganadau Young
Worker» lehdestä.
Suuri sairashuone, missä työläisiä
käsitellään.
Pitkällä pöydällä ja lasisäiliöissä
on auki kierrettyjä punaiseksi vSr-jättyneitä
laastareita, sidekangasta;
pumpulia, avonaisissa kaapeissa mo­nimutkaisia
lääkärin työkaluja, hyl­lyllä
nahkakantinen, suuri merkintä-
Idrja, niiden vieressä seisoo nilkkaan
asti ulottuvissa, valkeissa takelssi
miehiä, naisia ja ilman täyttää kir­peä,
pistävä lääkkeen haju.
Ovi avautuu, työläinen astuu si­sään,
Silmänräyksen ajan nähdään
oviaukosta malttiton, tunkeileva
joukko.
Työläinen astuu rohkeasti valopu-kuisen
lääkärin luo, hänen kasvonsa
ovat kalpeat, alakuloiset, mutta siitä
huolimatta hymyilevät ne:
cMinä olen jälleen taalla, armol­linen
h e r r a . . . »
Hän ravistaa takin olkapäältään;
hänen oikea kätensä tulee näkyviin,
se on kyynärpäästä olkapäähän saak­ka
kääritty siteisiin, hän puhkuu
kiemurtelee, kun lääkäri irroittaa si-detä.
«Ruhjevamma . . . olkavarsi...»
Nuorempi valkopukuinen kirjoittaa
kaikki nahkakantiseen kirjaan, lää­käri
leikkaa ketterillä saksilla, i r r o t ­telee
siteen kiemuraa sieltä j a tääl­tä
hätäilemättä, kummikäsineisellä
kädellä, sivellen verentahraamalla
pumpulilla:
«Säröhaava . . kyynärvasi...»
' Työläisen ruhjottu käsi riippuu
paljaana, rumennettuna, känsäisenä
lääkärin edessä, joka pientä lihare-paletta
järjestää; poistaa perkaa,
vastahakoisen työmiehen kanssa al­kaa
keskustelu:
«Miksi ette ole varovainen?...
Miksi ette ole varovainen? . . . . Nyt
olette t ä ä l l ä .»
•Nojatuolissä istuen murisee koris­ten
työmies, jolle lääkäri puhuu
huutaen, kysyy, käskee: . ^
«•Kuinka on tapahtunut?... Tosin
. . , Tosin...»
«No, no, e i se ota n i i n kipeästi..»
Työläisen vihreiltä kasvoilta vir
taa hiki, hän murisee kiskoen kät­tänsä
takaisin, j a korisee narisevien
hampaidensa välistä:
«Pyörä...»
«Vauhtipyörä...»
Järjestys säännöllisyys julmistut-taa
ulkona odoFttavia, toinen viides
työläisen ryntaä ovesta sisään, yh
dellä on rinta käärittynä, toiselle
kierretään purapuliturbaani päähän
kolmas osoittaa olkapäätään, mar-kiintynyttä,
veristä aukkoa kylkilui­den
yläpuolella, lääkäri keskeyttää
kiireelliset toimensa, sanoo punaisen
tuttavanne Canada
Parhain Upa tuotta* tattaraaBe ja oraal.«.- * ^
osutte tialli W|iit« Star Dominion iin/an niJeöT^. ^ " ^ ^ i * .
Wluto Star Dominion Linjan tai ^ v j eU^SuuÄlÄ^
TäOatsen piletin lähettiä taalla oleva Whiu S i i . i -
laiseen saman linjan konttoriin, joka on lilumrf - - *
kusujaa. W!uto Sterilla on konttorinsa jokaisesJTfci * ^
pantrissa joka maassa Enropassa. "»oaattati».^
TaydelBsii tietoja paasyehdoista, passi. y^a. asioista
. H. a THORLEY
42 Kin» St E .
Toronto, Ont.
tai kaikilta paikalli­silta
rautatie- j a l a i -
va-agente2t8..
i m n BANK OF » A
SUDBURTN, ONT. HAARAKOIfTTORI
Avaa mielihyviiUii tilejä Suomen k«o«aUi,m,
Talletuksia $1.00 ylöspäin vastaanotetaan. Lamoja
tään luotettaville henkilöille. Läbetysvekselejä ostetajo S M «*
ja muihin vieraisiin maihin. "•••«1
Arvopapereita, osakekirjoja ostetaan ja myydään.
^ T. A. GALE, Johuj»
NYLAND GROCERY
Parhain paikka on tehdä kauppaa meillä. Välitetään k.ivvi'
ruokatavarakaupan alaan, kuuluvaa tavaraa.
Huom.! Vaihtaa j a ostaa kaiklda farmituotteita.
P: N Y L A ND
229 Grandvrall Ave. Port Arthu^ Ortirfk
kirjan y l i nojautuvalle virkatoveril-leen
jotain, nyt katsovat molemmal
sairasta työmiestä; el haavaa, vaan
hänen suutansa, kieltänsä tutkivat
he. Lääkäri, jolfa ön silmälasit
pääsrä, asettaa pelästyjieen miehen
pään rintaa vasten, toruu hyväntaiR-toisesti
j a kiihoittuneena kuihtuneel­la
ruumiille:
«Keuhkotautiko?...»
«Sellaisen ihmisen on oltava varo­v
a i s e m p i . . . Nyt olette te täällä...»
«Sellainen haava parantuu hitaas-t
L . .j>
«Kuinka se o n tapahtunut...»
Hämmästyneen työläisen katse ei
ymmärrä, kysymystä, hän katsoo
kummastellen lääkäriäj hikoilee, lää­hättää,
puhuu koruttomasti:
o K ö n e . . . » ja vielä kerran kauhis­tuneena:
«Kone...» ,
Vaimoja j a lapsia tulee sidottuinc
käsineen, käärittyine käsivarsineen.
pieni, vaalea tyttö, itkee j a seisoc
väristen lääkärin edessä, oikealla
kaivaen vasenta, mustat ruusut kas-vavat
siinä Silmälaslnen' lääkäri
tutkii murskattuja sormia, juttelee
hymyilee, puuhailee huutaen, tytön
valkeat hampaat värisevät. kylmästä.'
hän ajattelee häviötä, kotia, juma­laa
j a vastaa mUtei tieöottomana:
«Kone... — Kangaspuut... i>
Roteva nuorukainen näyttää ikyl-keään,
alaston, jäntevälihaksinert
vartalo kumartuu ruhjevammaan
päin, lääkäri kääntelee solakkaa^ k u -
maista vartaloa kaikkiin suuntiin
löytää suuren naarmun käsivarressa
kysyy; työläinen vastaa:
«Voimansiirto...»:;
Rinnassa naarmuja,"lääkäri tiedus­telee.
Työläinen hiukan rohkeana
«KattCa...,: : :
Silinälasinen lääkäri tuticii miehen
naarmuja, hämmästyy; työmies ny^
myilee, luettelee hillittömän haluk­kaasti:
<Rautavitjat... Puukko... Vals­si.
. .»
lääkäri pn hyvällä tuulella, taputp
telee alastonta vartaloa j
«Rikkaruoho ei turmele...»
Hän asettelee\ ruppuvaa lihaa,
luunsirpaleita, työlöineii kohisee:
«Myös-tämän on kbae tehnyt...
Kaikkea saa kone arkaan...»
Karavaani kulkee päakallc, vaeltaa
edelleen; tämän päästä vuotaa Ver­ta,
tuoBa on olkapää- murskattuna
täällä taudin turvottama, paisuunni
rinta, taolla ruhjotut kädet, runnel­lut
käsivarret, kärsehtyneet raajat
he kulkevat jonossa yksiteflen bhit
seni, j a minä kuulen kauhistuneita,
läähättäviä, huolestuneita ilmoituk­sia:
•
PVILLAMETTE BLVD. SANITARIUM.
Suomalainen luonnonparantola. Parannamme akttuttisia k
kroonillisia tauteja, käyttäen kiropractiikkaa, hierontaa, sSiikM
toa j a monipuolisia kylpyjä. Myös uusi verta pesevä kylpy jonh
pituus on 1—8 tuntiin on otettu käytäntöön muun hoidon olielt'
Dr. PETER KOKKO Dr. ANN A KOKKO D. C. 4 Pfc. C
Chiropractic Specialist.
467 Willamette Blvd. Puhelin Walnut 6747 PoHlsad, Oii
!«Höyryvasa;ua...»
«Valssi...»
« K o n e . , .»
Mikä on tuo rautainen hirviö. Jo­ka
kietovine käsineen r e p i i elävää l i ­haa,
jyrsMvine pyörineen sotkee
vehnää, hamppua j*a sormia, raastaa
kahleisiin j a hihnoihin viattomia, j*a
työläiset, aavistamattoman käden re­pii
ulvofen, /liekin: toisensa jälkeen
sammuttaa, jonka piikit työläisen
silmiä pistävät, puhkovat; j a raate­lee,
repii jalkoja, korvia j a kaikReä.
mitä ihmiseen kuuluu?
Mikä on itämä rämisevä hunriö hen-kuvien
sulatusutmien tummassa' lois­tossa,
tukahduttevisga tehtaissa Ja
kumisevan yön pölyisissä linnoissa
Mikä se on? ' !
RadioaaHojen salape­räinen
tie
Vaikka radiokoneita käytetään jo
menestyksellä kaikkialla, ei 'kukaan
tiedä, miten radioaallot liikkuvat
maan ympäri. Itae eetterikin, r a ­dioaaltojen
s u u r i - m e r i , on kiistan­alaisena.
Jo se otaksuma, että eet­teri
ylipäänsä voisi muodostaa aal-^
toja, on vastoin sitä ominaisuutta,
joka etteerillä ennen on väitetty ole­van,
että se nimittäin ^ei vahvene e i ­kä
ohennu, mitkä vaihtelut taas kuu­luvat
vattämättömästi , aaltoliikkee­seen.
Kun s i i s . e i tiedetä mitään
varmaa etteeristä itsestäänj saati s i t -
te sen aalloista, on ymmärrettävää,
että oppineetkin ovat aivah e r i m i e l ­tä
siitä, miten etteeri- eli radioaal­lot
tulevat kulkeneeksi maapallo-pintaa
pitkin. Tämä outous antaa
adiokysymykselle mieltäkiinnittävän
taustan; kaikella kun on tässä u u ­tuuden
viehätys. Jokainen menes­tyksellinen
askel on tällä alalla tien-raivausta.
Tähän mennessä on selitetty kol­mella
tavalla radioaaltojen liikettä
maan tai erikseen molempien maa-pall9n
puoliskojen ympäri. Jotkut
otaksuvat, etta maapallon piirissä,
sen ilmakehän sisäpuolella, on 200
•500 kilometrin korkeudessa kerros
jotakin ainetta^ joka palauttaa r a ­dioaallot
takaisin samassa kulmassa
kuin ne saapuvatkin. Tämän; m u ­kaan
radioaallot eivät kulkisi maan
tkuperaa pintaa pitkin, vaan tulisivat
reflekseinä taivaalta päin. Tällä te­orialla
on nykyisin paljon kannatta­jia.
Toiset tiedemiehet taas otaksu­vat,
että radioaallot ovat alunpitäen
maanpintaan sidottuja j a noudatta­vat
sen kuperuutta, lipuen' siis sen
pintaa pitkin aaltomaisesti. Sensi­jaan
että tavalliset tavattoman ly­hyet
valoaallot etteerissä kulkevat
aina suoraviivaisesti eivätkä koskaan
kierrä «nurkan teitee», kulkisivat
pitkät radioaallot nain ollen käyräs-
K maan ympäri.
Kolmas teoria yhdlotSa molem­mat
edelliset otaksumat! Sen m u ­kaan
pitkät radioaallot eivä_t kul.j e kysymystä ja ^
suoravuvaisesti eteenpäin, vaan ovat han isannisKm
maan vaikutuksen alaisia Ja talpu- maan.
:vat kuHdessan sen puoleen. J!^'^
tämä taipmninen tapahtuu säi
taasti,. etteivät radioaallot sditä
kierrä yhdensuuntaisesti niui^;
taa, vaan lopulta jota tapiuba
etaäntyvät siitä yläihnoihia. 1^
ne taas heyastnvat, joHoia fl^
radioaaltojen «kangastus>, JO1B|
tuintua ZG,00a kilametrin päifijl
hetysasemalta- " v
Vastaisuuden ratkaistavia;^;
mikä mielipide näistä on ODKII^
välin voi käytännöllinen r A ;
rastelu jatkua piittaamana i i i
teoreettis-tieteelUsistä oneelniiit:;
Pariamenttaariset h
likukkaset
Seuraavat kaunopnheisuude» #
teet ovat poimitut Ranskan pÄ.
mentin pöytäkirjasta. , i
— Te /tahdotte asettaa öJn^:
kuolemalle. Koettakaakn Tui..,!
Saatte nähdä, mitä se vasta» (ak\
— Me emme saa löydä
koiksi näitä nuoria aivoja, j«tb4
tavat ensimäisiä horjuvia iieSu
(Ote eräästä kolukeskustelnsU.);;
— Väkivaltainen, niin, jopitft;
pava pula on syntynyt, mirttofl^.
ei saa olla vakavia seurankäi.
— Näissä vanhoissa vaataoV.
kasäärystimissä sykkii umooffiBifl-^
dämiä.
— Se sydän, joka lyö
puseron sisällä, on usein jtö^
hoollinen, kuin se. Joka löy f "^
kiiltävässä silinterissä.
— Minä kiitän teitä hem 1
teri, siitä, että olette _
minua suopealla "Imälli
— Nuo jobbarit on birtetttfi»
tulyhtyihin — miiMn v. 178J- /
- T e sidotte'heidänkätewJ,
että he eivät tiedä, millä J«l»^**
dän on seisottava.
_ Minä olen kysynyt^
Hän myönsi kysymyksessa cKt"
asian jyrkällä hielk)lla. ^
_ Minä puhuin I^sj-lnö»J»
rista, jotka sijaitsevat aivan 1^
rannalla. „ ^
— Minä haluan k u ^ » ^
m ielipiteen tämän P y j f / ^ ;,
misen voimassa P.
T Y Ö P A U C K Q J E N A L E N T ^ ;
niemen höyrysahaU^°» J*7, pn,;
ha työläisten p Ä a ^ ^ : ' ' ^
sentiHa, joten V^^J^^^,
kään eivät o U f .
muodostuivat ^°^r^r^i>,
koiksi. L a s t a u s k a u d M ^ ^.
taan menetehnääjov^^ jg^-;
töön -myöskin I ^ - ^ S - ^
ilmoitettiin «^.^
lesta työläisiHe Ttt^o^'
sahkn lantetarhassa
edellisenä keräili