Vapaus, July 17, 1924

              1 S3
" ^ 1
umonismi
maenkaivajat United Mine Work.
18 piirissä ovat oHeet l a -
Bitten huhtik. 1 päivän, es-kaivosyhtiön
panemasta voi­maa
"lihiaamaansa $1.17 palkana-päivää
kohden. U.M.W.
Eton taholta ei lakkolaisille ole a n -
^ avustusta nimeksikään j a sen
niobi ovatkin kahdeksannentoista
Jirin hiiknkaivajat oUeet pakotetut
^.oamaan Canadan järjestyneisiin
jjäjsiin avustuksen saamiseksi,
»idaksecn jatkaa taisteluaan,
Nova Scotiassa pitivät hiilenkai-
/ajat vastikään oman konventsioo-pusa,
vaatien liiton virkailijain pa-tuttämaan
piirijärjestölle sen itse-uääräämisvallan
mikä sUlä oli en­nenkuin
U.M.W. liiton presidentti
fohn Lewis otti piiriltä lupakirjan
ois vuosi sitten j a samalla oikeu­den
toimeenpanna heti piirivirkaili-ain
valitsemisen siinä järjestykses-
Jnrin järjestön säännöt määrää-
[it Konventsiooni samalla hyväk-yi
Lewisin asettaman 50 sentin y l l -
nääiäisen viikottaisen verotuksen
hiiden velkojen maksamiseksi mitä
Idime tammikuulla tapahtunut lakko
irjestölje aiheutti. Yllämainittujen
iapanksien valossa on aikomuksem-selostaa
Canadan hiilenkaivajien
aistelujen viimeisiä vaiheita.
Viime heinäkuulla Cape Breton-laren
hiilenkaivajat menivät inyö-itäntoisuuslakkoon
Sydneyn, N . S.
erästyöläisten puolesta, sen jälkeen
un Canadan hallitus oli lähettänyt
otilartaan murska:am&«in terästyO-äisten
lakkoa. Kun hiilenkaivajat
S-ivät tässä lakossaan saaneet suu-empaa
kannatusta Järjestyneiltä
yöläisiltä, lukuunottamatta muuta-nia
harvoja paikallisjärjestSjä, ja
nn sen lisäksi taantumuksellinen
I.M.W, liiton toimeenpaneva komi-määräsi
hiilenkaivajat lopetta-aan
lakkonsa, täytyi heidän loppu­en
lopuksi luopua taistelusta. S c u -
anksena tästä oli se, että terästyö-eiset
myöskin hävisivät lakkonsa.
*fova Scotian hiilenkaivajat saivat
en kouraantuntuvan näytteen Isii-mikä
on kapitalistinen valtio j a
Ikenenkä etuja se ajaa.
[TodeUinen lainrikkoja oli Lewis..
^ Lakon kestäessä Levis virkako-peistoineen
toimi lakonrikkojatoimis-
'ona. 'Hiiliparoonien vaatimuksesta
ewis erotti piiriunion virkailijat ja
«tti_ piirijärjestöltä lupakirjan pois
"lekä määräsi omat kätyrinsä, ne j o t -
olivat edellisissä piirivirkailijain
Jeissa joutuneet häviölle, piirt-
Ittnion. <väliaikaisiksi virkailijoiksi»,
^^''o^^ «Jevat kaivosmiehet määrät-
[tiin L«wisin toimesta palaamaan t a -
Ikaisin työhön sQlä uhkauksella, et-m
eUeivät he tee siteii, niin tullaan
Jbeidät erottamaan järjestöstä,
_ Tietäen mitenkä kävi Kansasin
[piirissä samoin kuin, idaenkaiväjien
IJärjestön kahdeksannessatoista p i i -
[rissäkin ja estäen piirijärjestön <uu-
|aelleen järjestämisen». L e v i s i i i dik­tatuurin
alaisena, päättivät hiilen­kaivajat
palata takaisin työhön. Tä-pna
tapahtuikin j a sen jälkeen ovat
edistysmieliset hulenkaivajat' olleet
etummaisina estääkseen hajaarinuk-l^
n tapahtumasta piirijärjestössä.
Kaikki yritykset kilpailevan järjes-perustamiseksi
ovat 'menneet
toyttyyn, sillä edistysmielisin osa
Piinnnion jäsenistöstä muistaa ne
[totkerat kokemukset mitä saatiin
[Wn kahdeksannessatoista piirissä y -
l^l^ettiin järjestää kilpailevaa jäijes-
*oä V. 1919,
, / f w i s i n nimittämät väliaikaiset
Pimunion virkaiiljat sanoivat ole-
,'ansa varmoja sntä että iiiillkorpö-
.^tsioonit tulevat korottamaan h i i -
tenkamjien palkat nykyisten työ-
.««Pnnnsten päätyttyä siihen missä
^^^hvat ennen V. 1921, sen vuoksi
^ ne jotka nyt joutuvat neuvot-
«jmaan uusista työs<)pimufcsi8ta o l i -
»kohtuullisia vaatimuksissaan»
5^tl?a <punaisia». eikä • Punaisen
, faloudelhsen Internattönalen kan-
^ J B , kuten oUvat ne union viiv
^ J ^ t , jotka I^wis : toiihestaan
Viime tammikuun puolivälissä
^«fopimukset päättyivät j a kaivos-
S ^ " " ^ ^ ihnottivat, tulevansa
^ ^ a a n hiilenkaivajien palkkoja
^.prosentilla. Tämä tapahtui sen
Z^^^ Imn Lewisitf himittämäf p u -
J ^ ^ n virkaiKjat olivat BeuW,
kavT ,^"^<>spaPooni€n: kanssa lähes
- ^ k u u k a u t t a , pääsemättä m i n -
•^a|se_en yhteisymmärrykseen u u -
^ ^ • o s o p i m u k s i s t a . Hiilenkaiva-
«itenkin ottivat päättSväisen
askeleen jäämällä työstä pois- Myö­hemmällä
sitten samat pelkurimai-set
piiriunion virkailijat selittivät
hiilenkaivajien «loi>ettaneen työnsä»
mikä itseasiassa oli sama kuin lak­ko,
vaikka virkailijat eivät uskalta­neet
sitä lakoksi nimi^ctää, peläten
menettävänsä konservatiivien kanna­tuksen.
Lewis rikkoo lupaaksensa.
Kaivosmiehille ilmötettiin ette
L e v i s i n menettelytapa — ei alen­nusta
V . 1921 palkoista — sovite­taan
paikallisiin oloihin j a että U .
M.W. liitto tulee tukollaan Mllen-kaivajia
heidän taistelussaan palk­kojen
alentamista vastaan. Mutta
helmikuussa sitten «ilekirj otettiin
työsopimus, joka vaikkakin sen mu­kaan
päiväpalkalla työ^entelevien
työläisten palkkoja korotettiin kym­menellä
sentillä päivää kohden ja
urakalla työskentelevien palkkoja
seitsemällä prosentilla, K u i t e n k i n s;-
toi hiilenkaivajat kaivosyhtiöihin
kuin henkiorjat. Työsopimus sisäl­tää
ehtoja, joiden mukaan hiilenkai-vajille
ei jää mitään valtaa eikä
mahdollisuutta huolehtia siitä että
korporatsioonit noudattavat allekir-jottamiaan
sopimuksia. J a Lewis
puolestaan huolehti siitä että hii­lenkaivajat
hyväksyvät sopimuksen,
uhkaamalla erottaa jokaisen kaivos­miehen
uniosta, joka ei taivu ehtoi­hin
j a palaa takaisinv työhön. Näy-telläkseep
kansanvaltaa/ Lewisin kä­t
y r i t alistivat työsopimuksen jäse­nistön
yleisäänestyksellä päätettä­väksi,
e i sen vuoksi eikä siinä y m ­märryksessä
että työsopimusta olisi
enää voitu muuttaa, siUä sen olivat
kansallisen järjestön virkailijat jo
hyväksyneet, mutta asettaakseen
va'stuunalaisuuden sen hyväksymises­tä
Jäsenistön harteille. Mutta ää­nestyksessä
kävikin -niin että hiilen­kaivajat
suurella äänten enemmlsr
töllä hylkäsivät tehdyt työsopimuk­set.
• • • r . ; ; ^
' Sinä aikana kun työt olivat pysäyk-sissä
-käytettiin työläisten avustami­seen
noin $100,000 . sillä ymmärryk­sellä
«ttä tämän summan antaa kan­sallinen
järjestö taistelussaolevien
työläisten avustamiseksi, /koskapa
Lewis o l i itse järjestön konventsioo-nissa
selittänyt,, että kansallinen j ä r ­jestö
on täydellä voimallaan Nova
Scotian lakkolaisten takana. Vii­meisessä
järjestönsä toimeenpanevan
neuvoston jcokouksessa I*ewiB kui­tenkin
selitti, että pääjärjestö ei
oie minkäänlaisessa : edesvastuussa
niistä veloista- mitä Nova Scotian
lakkolaisten avuptamiseksi otettiin.
HuMikuun lopulla- ilmötettiin, että
piirijärjestön väliaikaiset virkailijat
olivat tehneet kaivantojenomistajien
kanssa; sopimuksen, jonka mukaan
jokaisen hiilehkaivajain palkasta ve­detään
50 Öehttiä lakosta aiheutu­neiden
velkain maksamiseksi. Tä­mä
luonnollisestikin synnytti vasten­mielisyyttä
hiilenkaivajien keskuu­dessa
j a p ä ä s i a s s a tämän kysymyk­s
e n käsittelyä varten kutsuttiin p i i ­rin
jäsenistön ylimaärmnen kokous
toukokuun viidehneksitoista päiväk­s
i .
Kokouksen paStäcset.
•Konventsionikutsun lähetti Steller-tönin
paikajlisunip; Tämä on y k s i
niitä harvoja paikallisunioita Kctou
kauniissa, ' j o k a ; ei millöihkaan o l e
omaksunut niitä rediiiysmlelislä aat-t
e i , joista Cape Bretpn-saaren h i i -
Jenkaiyajat ovat tulleet tunnetuksi
Mutta t ä l l ä kertaa ovat monet näis­tä
paikallisumoista niiden aineiäten
kohtrplleeraattayana^ jotka uneksu­vat
yksinomaan • Csuiadaa käsittävistä
työväenjärjestöistä j a näinollen t e ­kevät
kaildcensa saadakseen canad^^
laiset hiilenkaiivajat erotettua U . M ,
W;:'liitosta.'>.;;';^
Kyisymystäi lisäverotnksesta lakos­ta
aiheutuneiden v<felkojen maksami­seksi
käytettiin päävalttinat tämän
jäsenistön konventsiooiim koöllekut-sumiseksL
Vaikka hiilenkaivajien
keskuudessa varsinkin Pictöu kaun-tisisa
on olemassa jossakin määrässä
•kannatusta /yksinomaan CaTiadaa kä­sittävien
työväenjärjestöjen muodos­tamiseksi,
on se: kuitenkin ^ epämää­räistä
j a ; s u u r i n o s a Cape Breton-saaren
hiHenkaiyajista on UJÄ.W.
liitossa toimivan edistysmielisen rya-m
ä n kanaalia j a vastustaa kaikkia
eroamispyrkimyksiä.
(Edustus konventsioonissa ei «uin
kaan ollut mikään täydellinen. Seft
semän^ paikallisuniota, joiden yhtei
nen jäsenmäärä on tuossa kolmen
ttdiaimeii paikkeilla, e i olhit edusteta
Torstaina, heinäkann 17 p. -r- Tkar., Jaly 17fli
tana lairfnkaan. Xoin yeöeJcsanm-hatta
piirin kahdestatoistatuhannes-ta
jäsenestä oli edustettuna. Pää-asiallisimpana
kysymyksenä konvent
sioonissa oli, kuten edeBä o n sanot'
to, se mitenkä suhtaudutaan siihen
ylimääräiseen verotukseen minkä
Lewi8in kätyrit olivat piirin jäsenls-tölle
lakkovelkain maksamiseksi a-settaneet.
Sen lisäksi käsiteltiin ko­k
o u k s e s i sellaisia kysymyksiä kuin
purin itsenäisyyden palauttaminen,
piirin virkailijain valitseminen- ja
komitean valitseminen vaatimaan,
että hiiliyhtiöt maksavat jäseniltä
vetämänsä viidenkymmenen sentin
viikkomaksun paikallisunioiden sih­teereille,
eikä kuten nyt tehdään,
piiriunion sihteerille.
Verotuskysymyksessä päätettiin
Pictou kauntin hiilenkaivajien vas­tustuksesta
huolimatta, että hiilen­kaivajat
maksavat lakosta aiheutu­neen
velan, mutta että hiiliyhtiöiden
on työläisiltään keräämänsä maksut
maksettava paikallisunioiden sihtee­reille.
Siinä tapauksessa että kai­vosyhtiöt
tästä kieltäytyvät, annet­t
i i n valitulle komitealte valta ot­taa
estetuomip, jolla kielletään k a i -
vosparooneilta valta vetää työläis­ten
palkoista tätä ylimääräistä mak»
sua. On muutoin mieletöntä puhua
siitä että kaivosmiehet ottaisivat ja
saisivat estetuomion kaivosyhtiöitä
vastaan iNova Scotian oikeuslaitok­silta,
joissa ovat «oikeutta» jaka­massa
kapitalistien omat miehet,
Kakdeksannentoista piirin antama
läksy
Vaatimukset piirin itsenäisyyden
palauttamiseksi ja piirivirkailijain
vaalien toimittamiseksi olivat kon-ventsioonin
todellisia saavutuksia.
Edustajien suuri enemmistö vastusti
hajaantumista. Se totesi sen, että
jäsenistö on edelleenkin edistysmie­listen
kannalla kilpailevaan unionis-miin
nähden j a hyväksyy taistelun
Lewisin diktatuuria vastaan niissä
puitteissa kuin edistysmieliset koko
hiilenkaivajien järjestöä käsittäväs­sä
mittakaavassa ovat suunnitelleet.
Nyt pidetty varsinaisen jäsenistön
konventsiooni tässä piirissä oli en-simäinen
ottelu - edistysmielisten ja
äärimmäisten taantumuasellisteh vä­lillä.
Hiilenkaivajien järjestön kah-deksarinentoiatd
piirin johoii kuuluu
Alberta j a itäinen osa British .Co-lumbiaa,
hiilenkaivajat ovat koke­muksesta
oppineet mitä voitetaan
kilpailevalla unionismilla. V . 1919
mainitun piirin hiilenkaivajat erosi­vat
pääjärjestöstä O. B . U : n agitat-sioonin
seurauksena- Tuloksena täs­tä
öli se, että tsaari Lewi8 nimitti
piirin «väliaikaisen hallinnon» j a h i i ­lenkaivajat
joutuivat omituiseen ase­maan.
Heidän palkastaan vedettiin
unipnmaksut voimassaolevien' työso­pimuksien
mukaan, vaikka eivät U .
M. W. liittoon kuuluneetkaan. Täl­lainen
tilanne piirissä jatkui v. 1922
asti, jolloin hiilenkaivajat jälleen
ryhtyivät ottamaan osaa U.M.W. l i i ­ton
paikallisosastojen toimintaan.
Viimemainittuna vuonna tapahtu­neen
lakon jälkeen toimitettiin p i i r i ­union
virkailijain vaalit joulukuulla.
Edistysmieliset tekivät voimakastr
vaaliagitatsiPonia saadakseen omat
miehensä piirin virkoihin. Piirin ny­kyinen
presidentti Sherman näytteli
silloin edistysmielisen osaa j a tuli
toimeensa valittua suurella äänten
enemmistöllä. Nyt Shermanista on
tullut Lewisih kätyri. Hänen toi­mestaan
m. m. otettiin lupakirja
pois Dnimhellerin paikallisunioita
sen vuoksi kun sen jäsenistö meni
myötätuntoisuuslakkooh Nova Sco­tian
lakkolaisten puolesta viime
vuonna. Sen lisäksi on Sherman
erotellut edistysmielisiä uniöita, vie­läpä
on määrännyt liiiliparoonit a -
settamaan heitä mustallelistalle.
Näin hän on aiitanut mustan silmän
niille, jotka valitsivat hänet nykyi­seen
toimeensa, Sherman on sa­maa
maata Capellinin kanssa, Capel­linin
joka Indianapolln konventsi­oonissa
ilmotti vihaavansa edistys­mielisiä
sydämensä pohjasta,
V. 1922 jolukuulla tehtiin 18 p i i ­rin
hiilenkaivajien j a kaivosyhtiöi­den
välillä työsopimus, jonka mu­kaan
V . 192'1 palkat jäivät voi­maan.
Työsopimus päättyi tämän
vuoden huhtikuuna. ' O. B . U : n saa­man
!haj*äannuksen aikana hiiliparoo-nit
myönsivät hiilenkalvajille $1.17
boonusta, antaen siten ymmärtää
haluavansa toimia yhteisymmärryk­sessä
UJM.W. liiton Jondon kan^a.
vKuri neuvottelut tänä vuonna alkoi­vat
vaativat hiiliparoonien edustajat
että tämä boonus on lopetettava j a
vastapalkkioksi siitä he lupautuirst
allekirjottamaan yhden vuoden työ­sopimuksen.
Hiilenkaivajien edusta­jat
tästä kieltäytyrrät j a niin kai­vosmiehet
mainitussa piiriföä meni­vät
lakkoon viime huhtikuun alussa.
Piiriunion virkailijat vaativat kol­men
vuoden työsopimusta j a palkko­jen
pysyttämistä ennallaan.
Ihdianapolin konventsioonissa kun
Lewis väitteli kohni-vuotlsen työso­pimuksen
puolesta hän selitti, että
piticäaikainen työsopimus antaisi jär­jestön
johdolle paremman tilaisuii-den;
avustaa tämän spplmtöcsen u?-
köiraolelia olevien piirien hiilenkai-v
a j i a säilyttämään nykyisen palkka-taksansa.
Että tämä oli pettkää
valetta sen osottaa parhaiten se et­tä
kun Sherman pyysi Lewisiltä v a ­roja
laJskolaisten avustamiseesi, vas­tasi
hän että varoja tähän tarkotuk-seen
e i kansallinen järjestö voi an­taa,
mutta että pienempi laina lak­kolaisten
avustamiseksi voitaisi ehkä
järjestää.
Tämä on piiriunion jäsenistössä
luonnollisestikin nostanut vihamieli­syyttä
Lewisiä vastaan eikä syyttä,
sillä suurimmalla osalla heistä ei
ole minkäänlaisia varoja. Paikalli­set
liikemiehet ovat kieltäneet heiltä
luoton j a onpa osa lakkolaisista jo
häädetty pois niistä hökkeleistä,
joissa he ovat asuneet, sen vuoksi
kun eivät ole voineet'maksaa vuok­raa.
Sen jälkeen kun kansallinen
järjestö kieltäytyi antamasta lakko­laisille
minkäänlaista apua, ovat he
olleet pakotetut vetoamaan Canadan
järjestyneisiin työläisiin j a erikoises­ti
Nova Scotian kaivosmiehiin, joita
he avustivat viimekesäisen lakon a i ­kana.
Piiriunion virkailijat ovat kaiken
muun lisäksi ryhtyneet tekemään
työsopimuksia yksityisten työnPsta-j
i en k ^ s s a , ' Tämä jos mikään ha­jottaa
työläisten rivit. Heti kun
työsopimuksen tehneet kaivosyhtiöt
saavat niin paljon työläisiä kaivan­toihin,
että»he voivat varustaa par­haimmat
ostajansa, rautatieyhtiöt,
hiilellä, ovat he tilaisuudessa pitkit­tämään
lakkoa toisilla kaivannoilla
niin kauan että lakkolaisten täytyy
taipua. Ja kun heidät. on. saatu
taivutettua, tulee niiäen vuoro, jot­ka
ennemmin tehtyjen työsopimuk­sien
perusteella ovat palanneet työ­hön.
Ori ollut puhetta siitäkin, että
lakkolaiset kutsuisivat työstä pois
ne jotka pitävät kaivantoja kunnos­sa
lakon aikana, siten pakottaej^Ui-liparoonit
pikaiseen Eovtntoon.p^-jros-pa
piirivirkailijat tekisivät täaän-kin
— jota he L e v i s i n uskollisina
kannattajina eivät suinkaan tee —
on kyseenalaista olisiko siitä muuta
seurausta kuin se, että kaivosyhtiöt
saisivat siitä syyn tuottaa paik­kakunnalle
sotilaita laldcoa rikko­maan.
Ainoa toivo kahdeksannen­toista
piirin hiilenkaivajilla taiste­lunsa
voittamiseksi on se, että C a ­nadan
järjestyneet työläiset a^vusta-vat
heitä siksi kuin voitto on saa­vutettu.
Lewiun diktatuari Canadassa.
U.M,W. liiton presidentti Lewis
on kerinnyt riktatuuriaan käyttää
Canadassa jo kahtakin piirijärjes­töä
kohtaan. Kahdeksastoista piiri
on mennyt hajaantumisprosessin E -
pi ja sen kautta tullut näkemään
mihinkä kaksoisunionismi johtaa.
Nova Scotian piirissä on hajaannus
edistysmielisten ankarilla ponnistuk­silla
saatu toistaiseksi vältettyä. Jos
viimemainitun piirin jäsenistö edel­leenkin
seuraa edistysmielisten oh­jeita
,tulee se olemaan suurena apu­na
taistelussa- ljewisin masinaa vas­taan
U.M.W, liitossa.
Edistysmielisten saavuttamat voi­tot
Kansasissa j a Illinoisissa pitäisi
innostaa Nova Scotian hiilenkalva-jia
entistä vomakkaammin taistele­maan
edistysmielisten aatteiden puo­lesta.
Kahdeksannessatoista piirissä
tullaan toimittamaan piirivirkailijain
vaalit tämän vuoden lopulla j a on
enemmän kuin luultavaa että jäse­nistö
tulee järjestönsä Johtoon va­litsemaan
todellisia edistysmielisiä
Shermanin j a hänelaistensa tilalle.--
Tom Bell.
Saksan vallankumouksen aikana
v. 1848 julkaisivat työläiset lento­lehtisenä
seuraavat, kylläkin kuvaa­vat,
kymmenen käskyä:
Ensimäinen käsky: Sinun pitää
tekemän työtä. Joka e i tee työtä,
hänen ei myöskään pidä syömän.
N i i n on kirjoitettu. Ja kumminkin
mPnet syövät,: j o t ka eivät tee työtä.
N i i n ei saa olla. ' ,
Toinen käsky: Sinun ei pidä sie­tää
ketään j oiitilasta vieressäsi. Kun
näet jonkun, joka laiskana seisoo
sinun vieressäsi, vaikka onkin työ­kykyinen,
niin annia hänelle nah­kainen
esiliina j a kuokka sekä sa­no
näin: Nyt ryhdy työhön. Sillä
katsos veliseni, jos "kävelet joutilaa­na,
on minun otettava • suorittaak­seni
sinun työosuutesi, j a se on
väärin se. Rupea sentähden toime­liaaksi,
sinä rikas joutilainen.
Kolmas käsky: Sinun ei pidä
tehdä mitään orjentyötä. Kaikki
ihmiset ovat vapaita. ja; tasa-arvoi-sia.
Kukaan, ei synny orjana e i ­kä
hänen tarvitse siksi tullakaan.
Sinun työsi voi j a täytyykin olla
vapaata, sellaista, että se vastaa s i ­nun
kykyäsi j a taipumuksiasi, ei
masenna henkeäsi eikä rasita ruu­mistasi.
Sinun ei ole työskenneltä­vä
toisen hyväksi j a omaksi, vahin­goksesi
eikä myöskään minkään her­ran
orjana, vaan vapaana miehe­nä,
hyödyksi itsellesi j a veljellesi,
joka taas hänkin tekee työtä sekä
omasta puolestaan että sinun puo­lestasi.
Koneet olkoot maailman
ainoat orjat j a ihmiselle alamai­set,-
Neljäs käsky: Sinun pitää^vaatia
työstäsi oikeudenmukainien palkka.
Kun. sinulle sanotaan, että asiat
menevät huonosti, että sinun palk­kaasi
on pienennettävä, j a että s i ­nun
on mukauduttava huonoihin o-loihin
jne; — kun sinulta siis riis­tetään
oikeudenmukainen palkkasi
j a sinut tehdään juhdista kurjim-maksi,
niin vastaa: Huonot ajat o-vat
teidän aiheuttamianne* eivätkä
minun. Teidän om^n saaliinhimon-ne,
koskaan sammumattoman ra­hanhimonne
vuoksi j a teidän järjet­tömän
kilpailunne tähden menevät
asiat h u o n p s t i . Te juoksette niskat
nurin toinen toisiltanne j a tahdot­te
vetää meidät työläisetkin mu­kana
suureen lankeemukseenne. Sii­tä
täytyy tulla loppu. Meidän on
itsemme saatava määrätä tavarain
hinnat, meidän työläisten, jotka ne
valmistammekin. Me tahdomme o i ­keudenmukaisen
palkan työstämme
sillä jokainen työmies on työnsä
aiheinen..: • :;.
Viides käsky: Nälkää sinun ei
ole siedettävä. Yksikään varpunen
ei nälässään putoa katolta, mikään
käärme ei matele ruohikossa syö­mättä
itseään kylläiseksi, eikä kala
B ä ä n t y e n ui vedessä. Ja sinunko,
ihminen, pitäisi nähdä nälkää! M i n -
kätähden? Etkö itse viljele peltoa^
»i, eivätkö jyvät kypsy sinun omien
silmiesi alla, etkö itee leivo leipää­si,
j a itse poimi hedelmää puusta?
Miksi pitäisi flfajunsitbe nähdä näl­kää?
Vain narri t e k e « ^ ö t ä mui­den
hyväksi j a elää itse nälässä.
Kuudes käsky: Sinun ei ole k u l ­jettava
rikkonaisissa vaatteissa- Or­vokeilla
kedolla, ruusuilla puutar­hoissa
on loistavat puvut, linnuilla
sievä höyhenpeita j a karhuilla v a r
sin lämmin turkki. Etkö ole kylvä­nyt
pellavaa j a kehrännyt silkkiä
j a kutonut kuninkaitten purppura-
'viitat. Minkä vuoksi siis itse kulki-sit
rievuissa?
Seitsemäs käsky: Sinun on iloit­tava
elämästäsi. Elämän tarkoitus
Pn, että ihminen, olisi onnellinen.
Jos olet täysi ihminen, terve sekä
ruumiiltasi että'sielultasi, on sinun
oltava onnellinen j a iloittava ple
massäplostasi, sinun ja kaikkien s i ­nun
veljiesi.
Kahdeksas käsky: Sinun pitää
elämän kunniakkaasti. Se merkit­see,
ettei sinun pidä salliman ke­nenkään
sinua pilkkaavan: "Työ
mies, tietämätön työmies, työmies
p a r k a ! " Ei, sinun on sanottava
niille, jotka tähän asti ovat eläneet
sinun työtäsi, näin: "Joutilaat,
raukat joutilaat! Annn teille an­teeksi
kaikki mitä olette minua vas­taan
rikkoneet' Ojennan teille v e i
jenkäden. . Myöskin teidän on e-lettävä
kunniakkaasti, mutta vain
oman työnne kautta."
; Yhdeksäs käsky: ,Sinun on sul­jettava
korvasi paheilta. Tiedon
puu on elämän puU. Papit, jotka
eivät mitään tee, mutta tahtovat
kumminkin elää jopa yltäkylläisjry-dessäkin,
karkoittavat sinut tiedon
puun luota. "Täällä ei sinun pidä
nauttiman", sanovat he, "vaan vas­ta
haudan tuolla puolla. Kärsi tääl­lä,
niin sinut palkitaan taivaassa."
Näin tarjoavat he sinulle valeruo-kaa'
nauttiakseen itse todellisesta.
Mutta sinun on tiedettävä^ että
elämisen oikeus samalla on oikeut­ta
"pila onnellinen" j a olla onnel­linen
juuri täällä.
Kymmenes käsky: Rakasta lä-himmäÄäsi
niinkuin itseäsi. AiriP-astaan
siten voit vapautua orjuu­destasi.
Vain siten voit olla t o ­della
vapaa, sillä vapaus ja tasa-arvoisuus
johtuyat yksinomaan vel­jeydestä.
Viha j a kate.us hajoitta-vat,
mutta rakkaus yhdistää. Y k ­sin
olet sinä heikko, mutta yhdes­sä
muiden kanssa vahva j a voi­makas.
Eaiyaukset Davidin
kaupungissa
«David nukkui Herrassa j a hau­dattiin
Davidin kaupunkiin.» — «Ba-lomo
meni rtsiensä tykö j a haudat^
tiin Davidin kaupunkiin.» «Rehabe-am
meni itsensä tykö j a haudattiin
Davidin kaupunkiin.»
Tällä tavalla kertovat vanhat his­torialliset
kertomukset sukupolvelle
toisensa jälkeen, että - David j a hä­nen
kaksitoista ensimäistä seuraa­jaansa
haudattiin Davidin; kaupun­k
i i n . Toiset tiedot kertovat, että
paikka, johon juutalaisten kuninkaal
haudattiin, olisi ollut vanha kanaa­nilainen
linnoitus, Akropolis, jonka
Davidin sotilaat valloittivat Tämä
pn pieni, jyrkkä vuorenkukkula; e
rittäin sopiva linnoituksen paikaksi
Seh juurella on kaivo, Jossa linnoi­tuksen
väki sai juomavettä, j a an
taa sama kaivo vielä tänä päivänä­kin
osalle kaupungin aisukkaista ve­den.
Kukkula, joka nykyään on asuma­ton,
on hyvin kiitollinen tutkimus-
HYVIÄ KIRJOJA SAATAVANA VAPAUl
KIRJAKAUPASTA
Amcrikalaiacn Työväealiikkeea Vararikko
Brcckaa Enrianninkiele» Oppikirja 14»
Ihmisen Herra, k i r j . U a l l Caine, 2 osaa, sid. yhteeosa „^ $2M
Jimmie Hictins 1.80
Kananhoidon opas, k i r j . Musikka, nid. J5
Kansakoalnn kartasto, toim. Jotuni, sid. I.OO
ICoiBimtiiifttxnftB Muufsslx •«•••••••**••*••>•••••* 1«00
K M T t f t k e i t t o l d r j a JM
Kolmannen Intemationalen Teesit i a Saannot JL5
Kaksinkertaisen kirjanpidon opas .75
Klondyken kuningas. Jack London $ijts
Kadotuksen kansa, Jack London 14)0
Lamikcattien tytär, Jack London , 1.25
Liekeissä.^ romaani Snomen luokkasodasta 4S5
i * y y t j i f JÄÄ tloi^o *«••••••#*••••••••••••• •«•««•••»••••••••«••••••«•••••«•••••»••»^•••»•••••«1»2S '
Laulu tulipunaisesta kukasU, k i r j . J . Unnankoski, sid. 2450
Miina WaUin KeiUobirja 2.00
Nuortevaa Sanaldrja .„ ..„..,..._ 3.00
Merisusi, Jack London , , , .„ „ i.so
Maailman rakenna, E . Becher .......,.,p.„ 1.75
•t»sase»*«e«at«a«e»«e«sa«aBe«»a»«e««ee««saseeessae»a«»«fl»««ft
• • • • • • • • • • • • • • •1
••a««a«******««««««*«»**»*a
, t « a « s « « « * » i
• • • • • ( • • « • • t t a a
«•••a%aa*a«a««««*a < a a » a a * a t < a a a s « a * a
a a a a a i a a a aa
Otavan kansakoulnkartasto
CNcaasen EuRlanninkielen Oooikiria
Pakkopaita, Jack London
Perustuslain Olemus
Perheen, Ykiitvisemaisuuden i a Valtion Alkuperä
P^^ÄÄIttOQ \/^Aftrft a a * a * « a a a a * > * a * a a a«aaBaaB» * a * a > e*»*aaBaa« * a a a « a * a a * a a a » f.
Sosialistisen Filosofian Janret
Suomen Tvoviien Tulikoe
Seikkailuja Tibetissa, k i r j . Swen Hedin, sid.
Sairas lapsi, k i r j . Ruotsalainen, sid.
Tarttuvista sukupuolitaudeista, kirj. Pirilä, n i d .
TeoIUsnusunionisml Amerikasaa
Tyhiien Paikkojen MatkusUjat
Tiede ia Vallankumous
Työväen Laulukirja ..
Voimisteluohjelmia 1
Voimisteluphjelmia II
Voima j a Aine •aaaaaaa
Vaimo jonka minulle annoit, Hall Caine, 2 osaa, sid. y h t
Valkoinen profetta, k i r j . Hall Caine, 2 osaa, sid. y h t
Ylös kelvetistii, k i r j . Konrad Lehtimäki, sid. ...,„..,.,
Yleinen Historia^ alennettu hinta
Biologian Peruskysymyksiä, sid. ,
Kannatta'7a Karjatalous, sid.
Koditon, sid. . ....,.„.. ;.
Daniela, std. .,,
English for Foreigners, sid.
Amerikalainen Nuorisotasavalta, nid.
Kommunistinen Manifesti, sid. „ „,
Anarkismi, nid. ,
Geologian Perusteet sid.
Anatole Francen kootu teokset
Hänen Englantilainen Rouvansa, sid',
Ilias, sid
Ikuinen Unna, sid.
Ihminen, sid. .,
Juurikasvien. Viljelys, sid. . . . . . . i . . ,
Aapinen, sid. »•<
Kodin lääkärikirja, sid.
Kymmenen sokeaa johtajaa, nid.
Kodin lääkärikirja, sid.
Lemmenjuoma, sid „
Lasten kirja. sid.
Marianela, sid. ' _
Mailman Vallankumoukset, sid . , . „ , . . „ „ , * a a a * s a * a * * * * * * * * « * f * * > *'
Miksi puollan yhteiskunnallista vallankumousta, nid. . . . . . . . . . . . . . . . MM
Natsaretin Kirvesmies, sid. • • t * e * * * a ' a « a t e « * « » « a » * a « * « « * t a * « « * * * * « « a a » » * e » e a * s a * a * « a * » « « ' * »*
Peloponneesolaissota, nid.
Palvelusnaisen poika, sid.
Perustuslain olemus, nid.
Penikkatauti, nid.
Rakentaja Solness, nid. •
Ranskan Viimeinen Keisari, nid. . . . . . . . . . . i . ..
Rakentajan Opas, sid. ^
Ranskan .Kansalaissota. • nid. • ,,'».,.,............«..........•.>....«...•.....••••.....«....••
SydänverI, sid. „,.,.;....„.,............;,...........•.••.•.»•....••••"...••••.
Sosialidemokratia j a Sosialisimi, nid.
Sosialistisen filosofian juuret, nid. ..
Sadan prosentin patriootti, sid.
Tähtien Kohtalot, sid.
Tähtitiede, sid.
Työmiehen talousoppia, nid. .
Tiede j a työväenluokka, nid.
Työväen urheilulehden sidottuja vuosikertoja» v. 1921-22-28
Työväenluokka mäailmaia uudelleen rakentamassa, nid. ................
Terrorismi j a kommunismi, hid. ......
Uuden Ajan Filosofian Historia, sid.
Uusi lääketiede, sid. • a « « * a « a a a * * a < « a » « « a i a f*
Vanhanajan Kaupunki Valtio, sid. .,
Voima j a aine. sid, .,
Äidinkielen Oppikirja, sid.
•»>aaa«»B>a** a » a * a a * a a a a a » a a a a a * * « a * a a * » « * * a « * B « a » a *
• • a a a a a a a a a a a » !
• « « « « • a a a a a a a
« • • a « a * a a a a a « « a
» * » a a a « y a p a a a » a » « a » * » > a t * * a
• • a a a a v f a a a M a a a a a a a a a a a a a aa
• « • • • a « a « a a a a a a * a a « « a a a « a « a a
• a a a a a a a a a a a a a a a a e a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a t » !
• • • a t a a a a t « « a a a a « > « a « a a B a a a a a a s a a a a a « « a * « « > a a ae
• t a a t a a a a
i « a « a * « a * a a a a « a « a a a a a a « » « » » * a BS a a t a * a a«««sBaaa«a«.
t t a a a a a l a a a a a a a a a a a a a a a a t a a » a a a a a * * a a a a a a a a a «
a a a a a a a a a a a a e a a a s i a a a a a a a a a a a a a i .
l a a a a a i a a a a a a a a t a a a t a a a a a a a a a a a a . .
l a t a a a a a a a s M e a a a a a a a a a a a a a a a a a a * .
> a * a a B * * a t a a * * * a a a a a a a « a a a a * e * * a a
a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a • > • • • • # «
• * t * a
< a r « * a a a a ' a « # a a a a t a a a « a » a * a a a * t a f t f a a a a a f t a a'
• t a a a a a a a a a a a a a f f a a a a a a e a a a a a t a a a a a a a a a a a aa
« • • » « • • y * * « a a a » a » a a a a a a a » « « t a a a a a a a a a a a b a »
* a s a B a a B a a a a a a « * B a * « * a i a a a a a a a a a a a a a « a a a * a f a « a a a a a f l « -
• • • • a a a a»ataaaaa4aaaa» a a > a a a a a a a « a a a a a a a a a
•«aaaaaaaaaaaai
a » a » a » * * « a a a a l a a a a a a a ^ a a a a a a a»
tmt*»tt*t4»$»f44tt49'
»4044»»*»f»»*49»9&
444t*»*4»4»4 f f**'»»******»*'***"'»'»********
9»»4444f»f»4»» i a a s s a « a a * » a a » a a a » a « * a a a a » « * a a a a a a » a a a a a *
1.00
2.00
1.75
.30
1.00
M
.40
.55
1.S0
1.25
.50
. I t
l.Uu
.60
.45
1.00
1.00
2.25
2.50
2.50
1.75
..10.00
1.26
1.00
. ; 8 6 -
1.00
1.15
1.26
1.00
Ab
2.26
I 3^60
1.76'
4.60
1.60
1.76
.76
.66
7.00
.70
6.60
1.26
1.15
1.00
.66
, M
1.61
1.86
1.76
410
.60
1.26
2.40
.76
;8B
1.26
.60
.80
1.00
.85
1.60
.60
-.10
2.80
.85
.60
8.00
2.00
8.U0
2.26
.76
Watermannln founUinkjrnia erikoisen brrii valikoima. Kynien U B -
nat ovat $2.76, S4.50. 56.00 l a $7.00. Kymmenkuntaa eri mallia. Liihota»
tiiiin postivapaasti kaikkialle Canadaan.
Kaikkia ylUolevia Arjoja seka k y n i i on niin runsaaati etti ei o i*
pelkoa pikaUesta loppumiaeata, Joten voitte tilatdcala lihettaa •nAatt»"
aiatta. V
Tov. VAPAUDEN K i R j A K A U P P A , Box 69, SiMlbary, p n t .
paikka tiedemiehille. Vv. 1918 Ja'
1914, joUoiij paikalla ryhdyttiin k a i - '
vauksiin parooni Edmond de; Rotsc-hildin
toimesta^ johti töitä parisi
lainen arkeologian j a itämaisen his­torian
professori Raymond Weil
Tutkimukset tarkoittivat etupäässä
kuningashautojen löytämistä, ja
työssä onnistuttiinkin. Kuningas-hautoja
löydettiin nimittäin kolme.
Ne olivat hyvin huonossa kunnossa
sillä vuosisatojen kuluessa olivat ne
moneen kertaan luhistuneet Prof.
Weil sai päivänvaloon, paitsi hautp-ja,
myös vanhan Akropoliksen, osia
linnoituksen muurista* useita raken-riuksien
raunioita j a vanhoja vesi-johtoja
eri aikakausilta. Vcsijohdol
olivat rakennetut kuljettaniitan vet­tä
lähteistä kaupungin säiliöihin
Viimein kaivettiin fesiin omituinen
roomalaisaikaincn patsa», johon oV
kaiverrettu kirjotus linnoituksen
synagoogan ja kylpylällä varustetun
majatalon perustamisen muistoksi.
V. 1914 k e s k e ^ i sota vaivauksel
Sodaii jälkeen, jolloin itmostus Da­vidin
kaupunkiin oli suurempi kuin
milloinkaan ennen, älotettiin kaiva­ukset
uudelleen. «Palestina Explo­ration
Fund» pyysi j a sai luvan toi­mittaa'
kaivauksia Palestinassa. Töi'
tä johtamaan lähetettiin scprofesso-ri
Macalisterih, joka. tällä hetkellä
johtaakin töitä 'linnoituksen pohjois-pupleila-
Prof. Weil sitäyastoii» toi­mittaa
kaivauksia eteläpuolella, jat­kaen
töitä, jotka ennen sotaa aio-tettiin.
Linnoituksen muurit ovat
etelän puolella j a aivan näkyvissä
Siinä oli ennenmuinom linna, joki
oli rakennettu pyöreän tornin ympä­rille.
Tämä taas oli syvän, vuoreer
hakatun kellarin päällä. , Vanha ve­sijohtojärjestelmä
on myös uusien
kaivausten kautta tullut paremmin
näkyviin. Sitäpaitsi ovat tutkijaa
saaneet esiin Joukon uusia hautoja
Jotka ovat verrattain hyvin säilynee'
ajan hampaalta.
R A A K A MURHA R O V A N I E M E j LU
Rovaniemellä löi eräs Edyar4 H a ­lonen
työmies Kusti Iivari B i r ^
kirveellä rintaan sillä seurauksella,
että Sirviö 20 minuutin kuluttua
heitti henkensä. - Mlirhattu o l i syn­tynyt
18941 Murhaaja vangittiin.
Tämäkin murha on laskettava pirtun
aikaansaamaksi.
K A N S A L A I S S O D A N AIKUISET
T A P A H T U M A T
Sääksmäen j a "Kalvolan pitäjien
ynnä Valkeakosken kauppalan kihla­kunnanoikeus
tuomitsi aikoinaan
Juho Vihtori EdVardinpoite (Pulkin
osallisuudesta valtiopetokseen sekä
sen kanssa yhteydessä olevista mur­hista
elinkautiseen kuritushuone-,
vankeuteen sekä suorittamaan eri­näisiä
korvauksia.
Kihlakunnanoikeuden päätös alis­tettiin
Turun hovioikeuden tutkitta­vaksi..
Hovioikeus kumosikin pää­töksen,
koska OJC.n 8 inv. 2 py­kälän
mukaan ensimäinen oikeusaste
valtiopetosjutuissa on hovioikeus.
Hovioikeus, ottaen huomioon k a -
pinallisrikoksellisista annetut armah-dusasetukset,
tuomitsi vastaajan k u ­ritushuoneeseen
12 vuodeksi. Täs­tä
rangaistuksesU vähennettiin, k u i ­tenkin
kaksi kuukautta, kosk^ Puik­ki
on ilman omaa syytään ollut kau»
an tutkintovankendessa.
OJIOITTAKAA
VAPAUDESSA
•--X'*rV'