Vapaus, June 13, 1957

              »er ~1
rullä
perjantai-
Urheilijain
hyvä 30O
itu Länsi,
er hyvällä
ola juoksi
lomalaistu.
toiseksi,
lu oli suh-
Riihimäen
•61. Jorma
7.28 hypyl.
A. Perko
Juden Rei-
91.
p i t i kärki,
lainen Ta.
i juoksim
!i sijoittu-
14.57,8.
•akentama
en mailin*"!
ungin. Se '
loneet lu-vaisuudel-tekijä
on
perheen nuorei I I I
ANITA MAKES UP FOR lOST 11ME
Dear Setä, -
l'm sure sorry for • not writing
any sooner, but 111 try to make this
candidates for the presidency.
The weather is quite nice. The
temperature yesterday was the hot-leller
extra long tp please you and test of the year so far; Today it
12 Imolliil; niol^iiiyiigr-tyfeseen
Aigentiiiiassa
everj^one else. wasn't quite SO hot The forecast
i v e sure been busy with school;for tQmorrow is sunny weather.
work lately. It seems tp me as i f HOW is the weather i n Sudbury?
we've had lots of homevrork. We
had lwo language tests last week.
The tests were on correct usage and
ny marks were 94 and 97. In the
last one I had only one mistake.
ffe w i l l have our ;5une exams ön
the lOth, l l t h and J2th of June.
We'll be having our annual fash-ion
show on the 7th of June. A U
the girls are busy making their ap-rons.
I don't have much raore to
on mine. .
'On the 8 l h of June the Guides
e having a r a l l y at the home of
ne of the leaders. We are putting
ih a first: aid skit and I have the
lead role. I know it already tbough.
We alsö have to mafch.
This next part of the letter will
be to Rachel Junnila, but i f others
ffish to read it, it's alright with me.
Dear Rachel: I w a s f l a t l e r e d at
you thinking of me as having long
painted fingernails. The t r u th is
that my fingernails are long but h o t
painted. Also, thank^you for the
poem you made iip. You are very
good at vvriting letters and I en-joyed
reading your account of find-:
ing the plane. ;As youvmust häve
beard by nowi the T C A North Star
was found s h o i l l y after I read your
letter. I t w a s i o u n d on a mountain
near. Chilliwack \yhich is approx-imately
50 miles frpm here. A. small
ffoman mountain climber found-signs
of the vvreckage a n d h e r pic-ture
was i n the papers., I guess i f
Iwrite any more to you here. Setä
might suggest that we'do not cor-respbnd
through the Vapaus.
We had our Sports Day (school
picnic)! today.; i i nd we got most of
the day off. I sure ate a.löt ,^W^
häd hot dögs, pop and ice' creara.
there were a l i kinds,of races, high-jumping,
broad-jumping, hali
throws, discus throws" and shof-put.
My cousin was third. i n the shot-put
and got a white ribbon. The vvhole
thing was "a <conipetition betwceh
the four houses. House..2 won. I
particularly cnjoyed watching;Lthe
high-jumping.
Last Friday night was the night
of our s o c i a l : ' I t w a s our last ohe'
for the yearv" We ate hot dogs and
drank pop. I danced most of the
dances they had, and I sure'had
fun. I had a .new dress and a pair
of shoes especially for the dance.
: On Saturday night we attended
the w€dding of Harold Lanki and
Ingrid Palnau. The wedding was
in Mount Calvary Lutheran Church
in Niew AVestrainster and the recep
tion at Hayer's Reception' Hall in
South Burnaby. I think the recep­tion
was very nice and the hali was
nicely decorated. •
Last Week we held. an elcction to
eleet a students' president for next
year. A U the candidates wefe from
;grade seven, because the- grade
eights won't b^ in t l i i s school next
yean Only grades seven and eight
are in our Junior H i g h SshooL The
grade nines are i n the Senior High
School. There are 555 pupils i n
our schooL Weil, back to the elec-tion.
Gary Appleton was chosen
president. One boy from our room,
John Tucker, was i n the election
and he came third. There were ten.
Here i t was about 85 degrces yesr
terday and*about 82 today.
Spcaking about warm weathcr, I
went swimming tonight for the
first time this. year. The water
didn't seem to be very cold after I*d
itayed i n for a few minutes. :
Bobby Dalrymple. son of Alma
Dalrymple, died on the twclfth of
May. He was only 14 and was
kiUed almost instantly when the
truck i n which he was the driver
turned over. = There were three
other boys with him. Two of them
escaped uninjured but Raymond
Lansell receiyed ä fractiired skull
and had to have pait of i i i s right
haiid amputated. He is s t i l l in hos-pital
but I don't know how'he is.
Lynne Rash and I attended Bobby's
funerul and went to the cemetery.
The band of which he'd been a
mcmber played at the funeraL
• Öur road certainly is a mess right
how. . The workmen broke up the
pave^ient and. dumped grävel on it.
: r h e y ' l l r6pave it i n about three
months.
Last Saturday Shonet MacLeod,
hcr mother and her cousin-Stevie
came- to our picce for a while. I
hadn't seen Shonet since last'.sum-mcr
and I hardly recognized her
at first. I t w a s sure nice Jtdvsee
her a g a i n . ^ * ^ : : .'• • Cj':• •
•; My favour^ite • H i t Parade" songs
äre " I f Y o u Can't Rock Me l'U?Find
Sbmbbody Who Gan", " R o c k Your
L i t t l e iBaby to Sleep" and '^Oobpy
Doobey"; I saw "Love Me Teinder"
a few weeks ago with my girlfri(^hd,
Sandra. I didn't like the f i lm so
niuch, but I liked Elvis aiid the
songs he sang.; ,..
i guess thafs ali for now. Tye
s t i l l got to write to my aunt j e n i iy
i n the States. Cheerio. ^
A n i t a Hyvari,
• Webster's Comers, B:C.
I Saatavana pikaista
lähetystä varten
I * Interior Trim
i * Insul-Bric Siding
• Plywood i
• Maroniie
I* Asphalt Shinglea
!• Fibre Glass Insulation
Mitton Francis
Lumber Co. Ltd.
PidiellnDial 5-7394
99 S. Cumberland Sl.
iPort Arthur Ontario
mnmi
Toimittajasefä
juttelee
Haloo tytöt j a pojat!
Postilaatikosta löytyi nyt ainoas--
taan yksi kirje, mutta onneksi se!
oli pitkänlainen, että osastossamme
on-vähän muutakin lukemista kuin
tämä Sedän pakina. Setä ei yleensä
välitä oikein pitkistä* kirjeistä, sillä
jos useammat lapset sattuvat kir­joittamaan
samalla kertaa,.^, n i i n ei
ole riittävästi tilaa: k a i k i l l e kirjeil­le,
mutta tällaisissa tapauksissa
kun sattuu tulemaan vain yksi kir­je,
niin Setä on erittäin mielissään
kun se on tavallista" pitempi. Setä
kuitenkin mieluummin vastaanottaa
useimmilta kirjeenvaihtajilta kir­jeitä,
vaikka ne olisivat lyhyempiä-kin^
J a tietysti suomenkieliset kir­jeet
ovat Sedän mielestä parhaim­mat.
, •• •; . . •
Lapsilla taitaa olla kiireelliset
koulutyöt käynnissä kun viime viik­kojen
aikana on tullut n i i n vähän
kirjeitä. Mutta Setähän oli vähältä
unohtaa kiittää Anitaa hänen mie­lenkiintoisesta
kirjeestään. Siis l u i -
tos,' Anita.
Täällä Sudburyssa bn tällä ker­taa
kaunis aurinkoinen sää ja sud-burylaiset
lapset varmasti ajattele­vat
kesälomiaan, sillä täällä Onta.
riossa ne alkavat kahden viikon ku­luttua.
Täällä Sudburyssa ei ole, vielä
La Plata, iirgCBfiina. — Nelja
henkilöä kuoli sunnuntaina ruoka­myrkytykseen,
joten viime viikolla
ruokamyrkytyksen saanäta on kuol­lut
kaikkiaan 12 henkilöä.
Viranomaisten teolta tiedoitet-tiin
sunnuntaina, että vielä on sai­raaloissa
hoidettavana 50 ruokamyr­kytyksen
saanutta henkilöä. Myrky­tyksen
sanotaan aiheutuneen maus­tepippurista.
Naiset liunnailis-vaalireformin
'(annalla
L o n d o n , C a t . — London Council
il Womcn-järjestön presidentti
nrs. Philip Johnson on ai-vostellut
'vaupunqin kirjuria mr. Cooperia,
koska hän e i kannata naisten teke­mää
esitystä kunnallislain muutta­miseksi.
Naisten järjestön toimesta
jn tehty esitys, jonka mukaan kai­k
i l l e 21 vuotta täyttäneille kaupun­gin-
asukkaille' t u l i s i antaa äänioi­keus
kunnallisvaaleissa, jos ne ovat
asuneet kunnassa vähintäin vuoden.
Ainoastaan kiinteimistöjen omis­tajat
j a vuokralaiset, joiUa ön mää
rätynarvoiset hupheustot ovat o i ­keutettuja
osallistumaan kunnallis­vaaleihin
täällä tällä kertaa. .
Cooper syytti, että naiset ovat se­kaantuneet
sellaiselle alalle, missä
'icillä e i ole asiaa. Mutta mi*s. John­son
on vastannut että Cooper on eh-lottomasti
väärässä, jos hän on si-iä
mieltä, että kunhan asetuksia e i
voida arvostella. Hän osoitti, että
niitä on - muutettava aika ajoittain
tilanteen vaatiessa.
Mrs. Johnson on sitä mieltä, että
ios valtuusto e i halua päättää asias-ta,
niin sen tulisi asettaa se yleis
äänestyksen ratkaistavaksi, niinkuin
Torontossa tehtiin. Siellä myönnet
t i in huomattavasti laajeiu|uat ääni­oikeudet,
kun esitys sai yleisäänes-lyksessä
myönteisen kannatuksen.
Kysymylcsiä Itämerc^ri yllä Torstaina, lc«sac
Itä-BerUinlssa ilmestsrvS poliit­tinen
aikakauslehti' "Dcntscbe
Aussenpolifik'* on jnlkalssnt vii­me
liubtikaan numerossa laaSan
Egbert von Frankenbergin i d r -
joUtaman. mallikelpoisesti doku
mentoidun artikkelin Itämeren-kysymyksen'
nykyvaiheesta, jota
seuraavassa suuresti lyhennellen
lainaamme. Todettuaan, että Vä*.
limercn alueen viime tapahtumat
Suez!) merkitsevät pelottavan a-knuttista
vaaraa jnaailmanrauhal-
Ie, o n tämä vaara nyttemmin laa­jentunut
toisellekiti merialueelle
—• Itämerelle. Laajentamalla stra­tegiset
rintamansa aina Pohjois­navalle
asti on A t l a n t i n l i i t to ve­tänyt
myös Itämeren keskieuroop­palaiseen
jännityskenttään.
ITÄMERI V A N U A SOTA­NÄYTTÄMÖ
Molemmissa maailmansodissa:^on
Itämeri ollut sotanäyttämönä. Jo
ensimmäistä maailmansotaa edeltä-
•Tanskan sotavoimat voidaan nyt­temmin
keskittää idemmäksi See<
lantän, vo daan tästä tehdä se joh­topäätös,
että läntisemmän Juutin
maan "tyhjiön" täyttinOnen kuuluu
Länsi-Saksai^ armeijalle Atlantin
liiton Keski-Euroopan maataistelu-voimien
ylipäällikön, kenr. Speide-rinnak|
n:oclon periaate. mlt£ pää
min. Fagerholmin vieraillessa Mos^
Yleihcm miellplie
voimina Atlantin l i i t on meritaistelu*
vpim He, on A t l a n t i n Uitto luovutta­nut
tämän tditävSn kaikessa hiljai­suudessa
saksalaisille. AtlanUn lii­ton
PohjoisrEurpÖpan sivustan ko­mentaja,
kenr. Robert Mahsergbi se­l
i t t i , että NATOn pohjoisalueen so­tavoimien
tehtävänä on yhdessä
Länsi-Saksan Wehi:machtin kanssa
Tanskan ja Norjair:yäiisten salmien
valvonta sekä N L n sukellusyenelai-vaston
sulkeminen Itämerelle. Hän
lisäsi, ettei ole vielä päätetty. sUöl
. . . ^ . „„ telaanko saksalaisia joukkoja N A T
"""^_.^°f.'.'?? !!P-^^^^^^^ On puitteissa Skandinaviaan.
Esimerkkimme osoittavat riittä­västi
Bonnin laiVastopoliitiikan
ityökkäävää luonnetta sekä tanska-liovas
» jiMeen lilijitetltin.- Bupt^
noudattaa UiUoiapaatslpbUtiikk^
vaikka se onkih^^^^^i^ ÄUanfin
liiton jisenjSrJesti3Öti^^ E neii-yo^
pon. Ki|itenkin edistää Biiötsin
loitol|aolo kaikista soUlasUitoista
Iin komennossa. Bonnin sotaminis- 'rauhan asiaa Euroopassa. .»Kauko-teriö
puolestaan selitti äskettäin, et- näköisemmät tanskalaiset ja norja-tä
kun Tanskan laivasto on liian laiset eivät voi jäädä huomaamatta
heikko pitääkseen Tanskan salmia a- Buotsln puolueettomuuden etuja.
töimiiettanee
USA:stä Norjaan
Oslo. — Puolustusministeri Nils
Handal mainitsi tk. 6 pnä Norjan
suurkäräjillä, että Atlantin-liittoon
kuuluvana maana Norja on saanut
U S A : l t a tarjouksen raketti- ja rö-bottiaseiden
toimittamisesta. Kysy
myksessä olisivat .rakettiase. ."Kunr
n i a l l i n en John" j a ilma-aserobotti
" N i k e " . Puolustuslaitoksen . kanta
on, että tarjous on otettava vastaan.
Tähän käsitykseen on päätynyt' NELJÄ V A A R A M O M E N T T IA
välikohtauksia, joissa Tanska maan­tieteellisen
asemansa johdosta esitti
huomattavaa osaa. Krimin sodan
aikana purjehti englantilais-rahska-lainen
laivasto se t u l i t t i ndyös
Ahvenanmaan jai Suomen rannikko-linnpituksia
>- Itämerelle saadak­seen
haltuunsa merialUeen sisääntu­loväylät.
Koiviston sopimuksessa
v:lta 1905 sopivat Nikolai H j a W i l ­helm
II Tanskan salmien sulkemi­sesta-
j a v. 1908. solmitussa Itäme-reh
sopimuksessa julistivat Venäjä,
Saksa, Tanska ja Ruotsi "lujasti
päättäneensä säilyttää : oikeutensa
Itämerellä". * , ,.
Ensimmäisen maailmansodan ai­kana
sulkivat Tanska, j a Saksa m i i -
noituksiila Itämeren .'salmet. Sodan
jälkeen tunkeutui Englannin laivas'
lo Itämerelle suorittaakseen sptatoi-hia
Neuvostoliittoa vastaan. Suo­nen
itsenäistyminen toi esille A h -
' venanmaan kysyniiyksen, j a k i in kan­sainliitto
v. 1921 tunnusti Ahvenan­maan
Suomen valtioalueeksi, solmit­t
i in samana vuonna 10 vallan sopi­mus
Ahvenanmaan neutralisoimises­ta;
V. 1939 Suomi pitkien suomia-lais-
ruotsalaistcn neuvottelujen jäl­keen
kuitenkin linnoitti saaret;' '
Toisen maailmansodan aikana'vv.
1939—45 esitti Itämeri, kutein tuh-
'nettuia, huomattavaa osaa sotanäyt­tämönä.
Toisen maailmansodan pää­tös
toi huomattavia muutoksia Itä­meren
tilanteeseen. Puola: sai 500
km Itämeren ranriikkpd j a Saksalle
kuuluva rannikko jakaantui kahden
Saksan osalle. Neuvokto^
rannikoista vahvistui, Suomen. hci-^
kentyi, muiden säilyi ennallaani.
•F
Kailctieä
rautal(auppa-alaan
kuuluvaa tavaraa
LANGItA SARDWARE LTO.
P U H E L I N 4-3508
10 Cumberland St. N .
P o r i A r i i um Ontario
myös hallitus, jatkoi puolustusmi­nisteri.
• -
Ministeri Randal sanoi edelleen,
että "Kunniallinen J o h n " on raket-tiasetyyppi,
joka ammutaan maasta
niinikään maassa sijaitsevaan koTom.
teeseenl Sitä ei ohjata, mutta se
seuraa etukäteen määrättyä rataa.
Ampumasäde ön 9:stä 24 kilomet­r
i i n . Ase on vaikutukseltaan verrat
tavissa raskaaseen tykistöön mutta
on olennaisesti kevyempi ja hel­pommin
siirrettävissä keveytensä
johdosta.
• Tarjous käsittää kahden pataljoo
nan aseistamisen, toinen '-'Kunnial­l
i s i l l a Johneilla" j a toisen "Nike
Ajaxeilla". "John-pataljoona" sijoi­tettaisiin
pohjois-Norjaan siellä ole­van
vakinaisen prikaatin lisäksi.
Ministeri Handal tähdensi, että pä
taljoonan tehtävänä tulisi yksin­omaan
olemaan ulkoapäin tulevien
hyökkäyksien torjuminen.
" N i k e Ajaxista" puolutusministe-r
i mainitsi, että asetta käytettäisiin
vasta mahdollisen vihollisen lento-aseen
ilmestyessä Oslon alueen ylä­puolelle.
Vastoin Norjan nykyistä
ilmatorjuntatykistöä on " N i ke
A j a x " tehokas suoja myös uuden
aikaisimpien lentoaseiden suhteen.
Juuri saapuneet . . . UUDET
Puku- ja päätlystakkimallit
Tilatkaa pnktmne lal piSnTstaUdniie n y t .
puluimmlfta nikomaalaldsto TfOaluiilEsiitak
expertUäätälleB valmfrtamla pafcaj» «io»
Une tai nalsfne.
Ennen kuin tilaatte pnkoanne mtrtgan nuni»
alta tulkaa katsomaan meidän uusia janzl:
saapunäta inalleja. Tie löettB samaa miett&^
V icanssamme, että ne ovat erinomaiirfa/ji :,
International Co-Op Stores Ltd..,
VAATErVSQSfASEQ
Kiridkoja itkityön
kohteeksi I-Saksassa
Berliini. — Potsdamin seudulla on
kobne k i i t o a joutunut tjiljattain i l ­kityönhohteeksi,
ilmoittaa-Itäsaksa­lainen
lebtl iMärklscSie Union. I l k i ­työn
t ^ j ä t ovat rikkoneet raken­nuksen,
ikkunat, repineet alas selnä-paperlt
ja koristukset sekä -hävittä­neet
alttarit. Erään toisen kitkon baiir
tausmaalla on kaadettu kumoon hau­takiviä.
Lehden mukaan on kaiken takana
eräs länsimainen Järjestö. Se koet­taa
vieritte syyn kommunistien nis­koille
pyrkien kiihoittamaan' k r i s t i l -'
lismielistä kansaa marxismia vastaan,
lausuu lehti.
Itämeren—Atlantin l i i t on pohjöi
sen sivustan j V muuttunut sotilas­poliittinen
tilanne sisältää von
Fcankenbcrgih mukaan seuraavat
neljä vaaramomenttia: ^ *
NLba, SDTta j a Puolaa vastaan
avoimesti tähdätty Tanslcan jäse­nyys
Atlantin liitossa;
Saksan jakautuminen kahtia ja
näin syntyneet jännityskcntät länti­sellä
Itämerellä;
Atlantin l i i t on jäsenen Länsi-Sak­san
aggressiivinen meripolitiikka
toisaalta N L a , SDTta j a Puolaa sekä
toisaalta Tanskaa vastaan;
USAn j a Englannin yritykset ko­ko
Skandinavian vetämiseksi mu-
(kaan Atlantin liittoon.
Tanska j a Norja liittyivät Atlan­tin
liittoon lähinnä Yhdysvaltain
painostuksesta. Liitto varusti
Tanskan armeijan j a s a i haltuunsa
Itämeren läntisten sisääntuloväylien
strategiset avainasemat. Liitto ra-^
kensi Tanskaan 7 lentotukikohtaa ja
sijoitti Tanslcan ilmavoimiin 150 a-merilckalaista
lentäjää, mikä selväs­t
i osoittaa liiton aggressiivisia tar­koituksia
Tanskassa. V. 1952 suorit­t
i l i i t to Tanskan rannikkovesillä ma­nööverit
"pitääkseen Tanskan sal­met
Itämerellä avoimina". '
laisen lilttokumppanin suvereeni­suuden
täydellistä halveksimista. Jo
nyt tähtää Länsi-Saksan sotilaspoli­tiikka
tanskalaisten asemien miehit-tämiscen
Tanskan salmissa lännen
raskaiden laivastoyksikköjen avul­l
a . NATOn Itämeren-politiikan
aukottomaan kuvaan kuuluu, että
USA tarjoaa Ruotsille - atomiaseita
"ja painostaa sitä Länsi-Saksan uh­kauksilla
ja sivustatuella liittymään
Atlantin liittoon. Kaiken Edellä o
levän jälkeen voi tuskin kukaan
erehtyä NATOn j a Yhdysvaltain so­tilaspolitiikan
hyökkäyksellisestä
strategisesta esiinmarssiluonteesta
Itämeren läntisiin avainasemiin.
.kun Ruotsin aloitteesta käydyt
neuvottelut pohjoismaiden puolus-tusyhtcisöstä
v. 1946 ajoivat karille,
pitää prof. E l is Hastad mahdollise­na,
että länsivallat j a erikoisesti V
SA olivat toivoneet tätä tulosta laa-jeiitaakäecn
Atlantin l i i t on mahdol­lisimman
avariin puitteisiin, so. Uit-taakseen,
siihen k a l k k i Skandinavian
ijnaat. • •• •
; Atlantin liiton Itämcren-pqlitii
kan sotilaalliset vaikutukset voivat
pila vain täysin vastakkaisia Itämc^
renmalden eduille. ItSmerenmai-den
vilkas ja .vuodesta toiseen v i i
kastuva keskinäinen kaupankäynti
osoittaa, että Atlantin l i i t on arvaa
mattbmlin atomisodankäynnin sok-jcclbihin
johtava^ sotilaspolitiikka
on' turmiollinen koko Itämeren alu­eelle
e l i kuten Gromyko aikoinaan
Kööpenhaminassa asian määritteli:
"Emme halua Atlantin liiton peri­aatetta
"Varustautukaamme" vaan
periaatteen 'Käykäämme kauppaa'."
Tämä lauselma vastaa täydellisesti
Itämcrcnmaiden toiveita j a pyrki­myksiä.
7 ITÄMEREN V A L T I ON
PUOLUEETTOMU USSOPIHUS
Mm. Suomen j a N L n y.m. maiden
välillä on voimassa rauhanomaisen
Itämeren alueella vaikuttavista
eri tekijöistä voidaan tehdä se'jo>
topäätös. että olisi ediiUjista solmia
kaikki Itiiinarenmaat käsittävä so­pimus
Itämeren alueen neutrolisoi-misekst
Sopimukseen voisivat o-eallistua
Suomi, .Tanska. Buotsli
Neuvostoliitto. Puola, SOT ja Län­si-
Saksa.. Sopimus ei vain vahvis­taisi
rauhäa,.^vaan neutralisoimalla
Itämeren sekoittaisi suitresti Atlan­tin
liiton pohjoissivustan strategi­sia
l)yökkäyskonsepteja. Sopimus
vastaisi myös YKn peruskirjaa rau-t
han turvaamiseen tähtäävistä alueet
lisistä sopimuksista puhumattakaan
että täiriä 7 ItämerenvalUon kollek­tiivinen
neutralisoimissopimus hait­taisi
vakavasti ulkoeurooppalaisten
merivoimien mahdollisia muita
byökkfiystoimintoja Euroopassa.
Australia myy
turvfillisuutensa
Melbourne. Yhdysvallat saa
luultavasU käyttää Australian koe­alueita
ydinasekokeita varten, mi­käli
Yhdysvallat varustaa Austra­lian
nykyaikaisilla puulusiUsaseilla.
Australian puolustusministeri Phi­lip
McBride on melbournelaisen
lehden Heraldin mukaan saanut vai
tuudet esiUää Yhdysvalloille asiaa
koskevan tarjouksen. -
McBride oleskelee tätä nykyä
Yhdysvalloissa neuvottelemassa so­tatarvikkeiden
toimittamisesta 80
miljoonan punnan arvosta Austra­lian
puolustusvoimille.
Pääministeri Menziesln kerrotaan
selittäneen, ettei sopimusta koe­alueista
voida solmia ilman Englan
nin suostumusta.
firashinxtön. — Vhdysvaltain ny­kyisen
Kiinan politiikan Jatkamisen
kannattajat, varsinkin apulaisulko­ministeri
Boberlsbn ja republikaa­nien
johtaja, senaattori Kniawland
taistelevat' parhaillaan kiihkeästi
saadakseen edustamansa kannan hy­väksytyksi.
Vallalla on kuitenkin käsitys; et^
tä heidän. taistelunsa on Jiävlttyrjo
etukäteen. Robcrtsonilla. Ja ,\Know
landdlä tosin oh yhä kädcssSäh eräs
valttUcortCl/ se tosiasia nimittäin,
ettii Jcalidcksan amjerjkkalai^tä jat­kuvasti
on vangittynä'^ kiinassa,
mutta tästä huolimatta he n^^xm
vät Päivä päivältä menettävän mäa:
perää toista suuntausta cdustayille.
Samanaikaisesti, ovat-amerikka­laiset
lehdet pää- jä «muissa kirjoi-tuksissqan
käsitellect.asiaa:päätyen
siihen, että. USA.nMCtinan po|lUi-kassa
olist*korjaanUsen'varäaf r ¥
Kantaansa? periistcllbsspBn lebdc^
viittaavat niihin :aWrik|cal2|tsyast4f-siin
miclcnosoituksirn,' joita jokin
aika sitten järjestettiin Taiwan!n
pääkaupungissa Talpehissa. sekä
Englannin päätökseen' helpottaa
Englannin Ja Kiinan vvällstä kaup­paa
koskevia määräyksiä. Kirjoituk­sissa
korostetaan,' että hykyisen po-litiikon
Jatkuva noudattaminen voi
aiheuttaa USAlIe arvaamattomia
seurauksia. Monissa komiucntaarots-sa
kehoitctoon hallitusta lUöpumaan
tään. että yksinontaätt nu^^amm*: .
Kiina ediial«|8{-Kiinaa,^ja suosilä-.'' .: |^
Kiinan sijasta lmomIo<m.!oleQia«8a ^
olovatkal»! KUnak*.
^ . JM. im
hi
M
Geyl^:^:!^^!^^^
C^ylob.^.^ Ceylon i^aksaa seuraa-vana
.vtisivuötislautaiii »dltebi^tatl^'t
niallo 22 mlljoonaa.-niplaalkorvauk* £
sena nUsULbrlttUäislst&^takqralidis^,'
ta. jotka; virne vilJtoUÄ ^ teyyn -so-:
pimuksehvihultaäntsUrty^t^l^^ ^
in hallintoah m^rraslcuim iV-piivä*- ' ' M^Ji
Kysymy^essä^ olevat;-tukikohdat. ^
ovat .TrMmalecn' M^ästdtukikohta • ^
saarc^ itiirantiikoila .|a'' Ient^ti»V\
kfM^^ ioka «Ueäts^' Katiianyakt»-' ' ' L . .
sa 3Z kmn pällssi pääl^iuliiri^^
Avioeroluyut • ^ T '
rä jatk^yuffj lIspntyi^Ät|.|vy^
vuonna' pi|r^tllCD^ VA>^QOpJ ayfoIU
loa mäljrän pltu^ edeU|»enJSpnhppM^||
^iemijQik yli LOOa-l^nrln osa|i*i#S^3isi#ttl
^roistä'^'; ta))ahtuit^
•aviöilitonjälltcen»
pyydämme ystävällisesti flukulabtoifttuttavto^
iNA IRENE; BtÄÄi
Japoiknnuö«jV;. : i
FRED WILLIAM fitANTALAN
•'•'•^'"ili
häätllaisuutccn lauantolnai hclnäkuun'-20> pntt^ itoT. ViMUminicin ^<
toimitetaan St. PauVin kirkossa: Conisbonlssa<ilUO'll;oamtt^
Häätanssit VTanupln haalilla.klo ff l l l a l ! ^ . ,
Wahnapitaei Ontario:
ollut urheilukilpailuja, multa lu­vassa
on monet kilpailut, .joten Oli
syytä harrastaa juoksua jos haluaa
palkinnoille päästä ja sitten täällä
Sudburya^ on vielä ne suurjuhlat,
joihin tietysti tulee juhlavieraita
Vancouverista saakka/ Tuleekohan
sieltä osastomme kirjeenvaihtajia
juhlimaan?
Setä ei ole vielä kuullut mitään
kesäleirien järjestämisestä, mutta
todennäköisesti lasten kesäleirit
taas järjestetään ainakin isommilla
paikkakunnilla. Kesäleirillä on
hauska olla, sillä siellä saa olla
toisten lasten seurassa ja nauttia
urheilusta, uinnista ja monesta
munista mitä kotona e! voi tehdäi --^
Toimittajasetä,
l i l i i i t i i i ^ i i i i i
BONN N O U D A T T A A H I T L E R IN
L A I V A S T O P O L I T I I K K AA
Omaksumalla H i t l e r in laivo.stopO'
l i t i i k an uhkaa Länsi-Saksa mitä va-kavimmalla
vaaralla kaikkia Itä­meren
kansakuntia. Bonnin liitto­päivien
jäsen^ amiraali D. Heye lau­sui
äskettäin diplomaattisin sana­kääntein,
että Länsi Saksan laivas­ton
olisi toimittava Itämerellä US^^
An ja Englannin suurten laivastojen
enäänlalsena "keihäänkärkenä".
Bonnin sotatninisteriössä palveleva
vara-amiraali "Ruge puolestaan selit'
tää, että Länsi Saksan Itämerfen-lai-vasto
on välttämättömän tarpeelli­nen,
koslca Itämerellä purjehtii ve­näläisiä
sotalaivoja. Hän jatkaa,' et­tä
Tanskan salmien . v a r r e l la on
strateginen asema n :o 1 koko E u ­roopassa
(J). "Jääköön se lännen kä­s
i i n , s i l l o in voivat ne selkkauksen
sattuessa käyttää sitä hyväkseen
merenlahtena, joka ulottuu kauas
itäisiin maamassoihin". Taktillises-ti,
k u t e n hän sanoi. Itämeri pn suur­ten
joukkokuljetusten Vkuljetushih-n
a " . Tanskan salmien varmistami­nen
kuuluu hänen mielestään lä­hinnä
Länsi-Saksan laivaston tehtä­v
i i n Itämeren pitämiseksi aina a
voinna ulkopyolelta tuleville suuril­l
e laivastoille. Länsi Saksan lai­vasto
oh' näiden Msuiirlaivasfi^en
pidennetty käsivarsi Itämerelle.
SPEIOEL IVVTINSIAAS
"TYHJIödN'*
Kun Tanskan sotaministeri Ras­mus-^
Hansen äskettäin, selitti, että
Enemmän nabia
ansiotöissä
Canadassa
• " • ' v V - - ' v . ; , ; / " ( - : . • 'i'':--:"/•••;•.••.}V.:.',,
Ottawa.'— Liitiovaltion työminis­teri
on tiedoittanut uudesta kirja­sesta,
j o k a on j u l k a i s tu työdepart-mentin
naisten jaoston toimesta.
Kirjasessa osoitetaan, että nais
ten lukumäärä Canadan työläisten
joukossa on huomattavasti lisään­tynyt
k u i n e e n 50 vuoden aikana
Vuonna 190> Canadassa oli 238,000
naista ansiotöissä. He edustivat vain
13.5 prosenttia Canadassa asuvista
naisista.
Vuoteen 1051 mennessä Canadan
työläisten joukossa oli 1,164.000
naista j a he edustivat 23.6 prosent­tia
Canadan naisista.
Kuluneen 10 vuoden aikana on
tapahtunut huomattavia muutok­sia,
joista ehkä tärkein on se seik­ka;
että 45—64 vuoden ikäisten
naisten lukumäärä on huomattavas­ti
lisääntynyt.
Lasini polio-tapatiksissa
ikdiduttavaa
OUsma. 4- Liittovaltion tilasto­toimiston
erikoisessa raportissa,
koskien . poliotapauksia Canadassa
vuodelta 1956, huomioidaan ilah­duttavaa
laskua vuoteen 1955 ver:
raten. V . 1956 Canadassa o l i 56 %
vähemmän poliotapauksia kuin v>
1955. V. 1956 tapaukset, kaiken­laatuiset,
olivat numerollisesti vain
600 verrattuna lyQ2Ö:een edellisenä
vuonna^ Kumpanakin vuotena ta­pahtui
huomattavaa laskua verrat^
tuna v, 1953, j o l l o in tapahtui 8,678
poliotapausta. ,
K u i t e n k i n y l i 20 vuoden ikäisten
keskuudessa havaittiin prosentuaa­lisesti
enemmän poliotapauksia
kuin minään vuonna sitten v. 1949.
Raportissa kuitenkin osoitetaan, et'
tä tämä Johtui ensikädessä siitä, e^
tä nuorempien keskuudessa ovat
poliotapaukset laskeneet suhteelli­sesti
enemmän eikä sutä. että y l i
20 vuoden ikäisten keskuudessa oli­si
todella: tapahtunut numcrolli-sesttenemfnän
poliotapauksia.
m T
•Vi".*--''
Mm l i i
• flilll
PAQUETTESTA
ISÄN PÄIVÄNÄ TK. 16 P.
Tietysti on hel|>po löytää sopiva lahja
ISALLE IllklpBenune monlpuoUftssla
vaattoidan ja jalkineiden vallkolmaata.
Avuliaat niyyjänune mielellään autta'
vät asiakkaitaaune valliaemaan' Juuri
sellaisen lahjan joka ilahduttaa ISAA.
PAITOJA
Niitä ei kellään miehellä ole l i i k o j a ja
niitä on kaupassamme Jcaikeniaisia ja
kaiken hintaisia.
Valkoiset "Nylon-trlcot" paidat . . . A A e
eivät tarvitse silitystä W.»TF9
VaKcoiset "Terylene" pyhäpaidat 1 A O C
. . . chrät tarvitse silitystä ... .... III*T«# <
"SPORT" P A r o A T — KortetekuvloUtela j a y k s i ­värisiä,
lytiylen hihojen O O O ^ ÖC
kanssa A» T O " ^ « # « T^
"SPORT" PAroAT — isuurl 'valikoima näitä
ÄT^*^'.". 4.95-^12.95'
mm:
Il I
•Siiiil
'mmm
i i i
li
Isälle sopiva lahja käinppäyMiliiiiM^M
• • • ' •
HOUSUJA
Oliivhi väriset " d r i l l " E
kankaiset j.,..
Mukautuvan, värls^ paidat . . , , . 3 , 5 0
Vaalean ruskean väj-lset A O C C H^K.
'•drlU" kankaiset .y^ ^ ^ ^ . yÄ
Mukautuvan väriset paidat 3.0S
KAMPPÄKENKiÄ
Slsman "Scomper"
kengät
Hewet»on k&mpiHi-kengät
a. P. kämppä-kengät
^.95-9.95 HÄTflijIt
> « V « « « 4 « j 2.98
.-, •'.•V. fi
i l
i i
m
im M;
ITKAILU Herätyskelloja<
Siroja j a kii^nnOiUslä
10.95-14.95
BUESTEK Siisf:^ys8ettejä
TaatMsLUar vätttamättdtnlät
9.95-16.95
'mm
//M