Vapaus, March 1, 1972

              Sivu 2 KeskiviJkiklo, maaBsfc l p . — We(d-, Mar. 1,1972
VAPAUS INDEPENDENT L A B O R Q R G AN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) EstäUished NoT. 6, 1917
Editor: W. EKLUND Manager: V.^^
\ Telephone: Offlce and EAtorial 674-4264
Poblished once weekly:Wednesdaysby Vapaus PnMIshing Co. Limited,
100 Elm St. West, Sudbory, Ontario^ Canada.
Malline: addresB: Box 69.~
Advertising rate^ npon application, translatimi free of charge.
Second Class Mali r^^Istration Xnmber 1076
rM>n,b.r o H h . CAN^ LAN GUAGE' PRESS
TILAUSHINNAT:
Canaiaassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. $3.00 Snomeen:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
4Can8ainväIi8enä Naistenpäivänä
Tänä vuonna — maaliskuun kahdeksantena — vietetään Kanr
sainvälistä naistenpäivää 62. k e r r a n . Tunnukset ovat kansainväli­senä
naistenpäivänä vaihtuneet, mutta perusajatus on ollut aina
sama: toiminta naisten yhteiskunnallisten oikeuksien, elämän tur­vallisuuden
j a kansojen rauhan puolesta.
Selvää on, että yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden luomi­nen
teknistyvässä j a a i n a kehittyvässä maailmassa on miesten ja
naisten y h t d n e n asia. N i i n kauan k u i n naiset ovat syrjityssä ase­massa,
ovat myös miehet epävarmuuden tilassa.
Itsestään selvää on myös se, että vuosikymmenien työn, toi­minnan
j a taistelun ansiosta, m i h i n naisten r i n n a l l a on osallistunut
myös miehiä, canadalaisten naisten yhteiskunnallinen asema on
paljon parantunut siitä - mitä se oli sanokaamme vuosisatamme
alussa; Y l e i s e n j a yhtäläisen äänioikeuden lisäksi on saatu ennen-kaiklteäj
n a i s i a a u t t a v i a lakisäädöksiä esim. vissinlaisten avioerojen
helpottamiseksi, aborttien järjestämiseksi j a perhesäännöstelyn to-teuttaipiseksi.
Toiminta naisten oikeuksien puolesta on siis tuot­tanut
tuloksia.
M u t t a kaikesta tästä huolimatta on tämänkin naistenpäivän
yhteydessä todettava, että kapitalistisessa yhteiskunnassa, n i in
ulkomailla k u i n täällä Canadassakin on monia naisten erityison­gelmia
vielä ratkaisematta.
Rajoitetun t i l a n vuoksi tyydymme tässä yhteydessä v a i n nais­ten
työ- j a palkkakysymysten käsittelyyn. V a i k k a meillä on esim.
Canadan l i i t t o v a l t i on l a k i minkä mukaaii naisten pitäisi saada sa­manlaisen,
palkan kuin miehetkin samasta työstä, n i i n tässä on
kuitenkin vielä monta mutkaa j a vaikeutta.
Todettakoon ensiksi, että noin joka kohnas canadalainen työ­läinen
on nainen, siis kolmasosa maan koko työvoimamäärästä. J a
nämä naiset ovat valtaosalta työssä "taloustarpeitten yaatimuk^
sesta", kuten liittohallituksen työministeriön naislautakunnan joh­t
a j a S y l v i a Gelber sanoi vuosi sitten marraskuussa Montrealissa.
S u u r i n osa naisista on työssä s i k s i k u n he tarvitsevat rahaa,
selitti miiss Gelber. M u t t a heille maksetaan järjestelmällisesti vä­hemmän
k u i n miehille, vieläpä samasta työstä j a heitä o n suhteet­toman
vähän paremmin palkatuissa töissä;
Pitäen ilmeisesti mielessä niitä, joiden mielestä naisten ei p i ­täisi
mennä lainkaan palkkatöihin, miss Gelber osoitti, että v. 1971
työssä olevista Canadan naisista oli 331,434 perheen huoltajia,
925,000 yksinäisiä n a i s i a j a 678,035 avioliitossa olevia n a i s i a joiden
miehet ansaitsivat keskimäärin v a i n $6,454 vuodessa. Selvästi nämä
naiset olivat työssä s i k s i , kun taloudelliset seikat pakottivat heitä
siihen. M u t t a naisten osuutena on tavallisemmin virastotyö, myyn-tiapulaisen
toimi,, t a r j o i l i j a t t a r e n t o i m i , lentoemännän ammatti ja
ym. mutta vain aniharvoin tehtaiden j a l i i k k e i d e n j o h t a j a n toimi^
jne.
V a l t a v a n suuri enemmistö Neuvostoliiton lääkäreistä on n a i ­s
i a ; B r i t a n n i a n lääkäreistä on 25 prosenttia naisia j a Canadan
lääkäreistä 12 prosenttia. Ranskassa on 20 prosenttia lakimiehistä
naisia j a Canadassa v a i n 2.6 prosenttia.
K u n tähän lisätään vielä ne vaikeudet mitä naistyöläisillä on
kohota työnjohtajiksi j a erinäisiin h a l l i n n o l l i s i i n toimiin, n i i n s i l ­loin
on myönnettävä, että Canadankin naiset ovat vielä syi^'ityBsä
asemassa.
Nämä ovat j o i t a k i n niistä alussamainituista naisten e r i t y i s ­ongelmista
joiden korjaamista kansainvälisenä naistenpäivänä vaa­ditaan
yhdessä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden j a elämän
turvallisuuden kanssa.
Englannin hiilenkaivajain lakko
Nykyaikana, j o l l o i n v a l t a p i i r i e n j a niitä liehittelevien lehtien
ja viskaalien yhtenä mieliaiheena on pauhaaminen työläisten lakko-oikeuksia
vastaan, saatiin h y v i n ajankohtainen j a samalla opetta­v
a k i n esimerkki E n g l a n n i n h i i l e n k a i v a j a i n lakosta — mikä k a i k i s ta
manöövereistä huolimatta päättyi miltei täydelliseen kaivosmiesten
voittoon.
K a i k k i e n vääristelyjen varalta lienee paikallaan sanoa uudel­leen,
että työläiset eivät lakkoudu v a i n lakkoillakseen. Nähdessään
että työnantajat tulevat yhä rikkaammiksi jä työtätekevät köy-hemmiksi
j a jouduttuaan vastatusten työnantajain kanssa, j o t ka
maksukyvyistään huolimatta kieltäytyvät k o h t u u l l i s i s t a palkkojen
korotuksista — kuten kävi esimerkiksi täällä Sudburyssa Incon
lakon yhteydessä — työläisillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin
lakkoutua. Ja v a i k k a "pahojen työläisten" l a k k o i l u s t a pidetään n y ­kyään
n i i n suurta melua, tosiasia on, että valtavan s u u r i enem­mistö
k a i k i s t a työehtosopimuksista tehdään I l m a n lakkoja.
K u t e n on uutistiedoissa kerrottu, E n g l a n n i n k i v i h i i l e n k a i v a j a t ,
joiden palkat olivat todella jääneet s y v i i n kuoppiin aikaisempaan
palkkatasoonsa ja toisten alojen työläisten palkkoihin verraten,
.saavuttivat kuusiviikkoisen l a k k o n s a avulla todella merkittävän
voiton. . •'
Merkillepantavaa on, että E d w a r d Heathin johtariia t o r y h a l l i -
tus y r i t t i k a i k i n mahdollisin keinoin murtaa h i i l e n k a i v a j a i n lakon.
L a k k o l a i s i a u h k a i l t i i n j a painostettiin. Ylestä mielipidettä j a e r i ­koisesti
toisten alojen työläisiä j a ammattiyhdistysliikkeen kor­keinta
johtoa y r i t e t t i i n kiihottaa hiilenkaiväjia vastaan. Pakkolo­mautuksia
järjestettiin joukkomitassa ilmeisesti myös siinä toi­vossa,
että hiilcnkaivajat joutuisivat peräti toisten työläisten l e i ­vän
riistäjien asemaan.
M u t t a kaikki tämä oli turhaa. Kaivosmiesten r i v i t pysyivät
l u j i n a j a englantilaiset työläiset osoittivat solidJ^arisuuttaan hii­lenkaivajain
oikeutettua taistelua kohtaan. H i i l e n k a i v a j a i n aseina
pysyi l u j a n a mutta; pääministeri Heathin ja hänen t o r y h a l l i t u k s e n -
sa asema joutui lähelle k r i i s i t i l a a.
Lopputuloksena oli, että hiilenkaivajat voittivat miltei k a i k ki
palkkavaatimuksensa. Se t a r k o i t t a a noin 6 ^ . 5 punnan korotusta
280,000 työläisen v i i k k o p a l k k o i h i n , irtikä on noin,punnan vähem­män
mitä työläiset vaativat, m u t t a tuntuvasti y l i työnantajapuolen
olidottftman 3—1 punnan tarjouksen.
Työväenvaataisten lakien suunnittelijain sekä niiden puolesta
Ihmisoikeudcit
Eleanor Roosevelt on sanonut:
Mistä, itseasiassa, ihmisoikeu­det
alkavat? Ne alkavat meis­tä,
kodistamme j a lähiympä­ristöstämme,
jotka ovat niiii
pieniä paikkoja, ettei niitä ole
m e r k i t t y millekään maailman
kartalle.
Toisen maailmansodan jälkeen
maailman kansat v a k u u t t i v a t j u h ­lallisesti
pyrkimystään pelastaa
tulevat sukupolvet sodan vitsauk­selta.
Olemmeko unohtaneet tä­män
lupauksen?
Y l i kaksikymmentä vuotta sit­ten
vakuuttivat maailman kansat
j u h l a l l i s e s t i : " K a i k k i ihmiset ovat
syntyneet vapaina; samanarvoisi­na,
samanlaisin oikeuksin j a hei­dän
tulee suhtautua t o i s i i n s a v e l ­jeyden
hengessä." Olemmeko unoh
taneet tämän lupauksen?
, Kansainväliset ihmisoikeudet.
Yhdistyneet Kansakunnat ovat
•julistaneet nämä oikeudet j a m i l ­tei
k a i k k i maat ovat ne hyväksy-.
neet. Miksi sitten olemme ne
unohtaneet?
Päivittäiset lehtiuutiset ovat
kertoneet meille jo kymmenien
vuosien aikana miten Vietnamissa
riisipellot jäävät istuttatnatta,:
ne poltetaan j a hävitetään^ kodit
tuhotaan. Ihmisten epätoivoiset
huudot eivät ole tavoittaneet mei­tä,
olemme n i i n kaukana V i e t n a ­mista,
että äänet ehtivät vaimen­t
u a tuhansien mailien matkalla.
M u t t a olemmehan mekin luvan­neet
pelastaa tulevat sukupolvet
sodan vitsaukselta j a elää veljey­dessä
kaikkien kansojen kanssa
kieleen j a rotuun katsomatta.
On helppoa tuntea veljeyttä
oman kansan keskuudessa rauhan
v a l l i t e s s a j a sulkea silmät j a kor­vat
muussa maailmassa tapahtu­v
a l t a julmuudelta j a vääryydeltä.
K o v i n helppo on unohtaa lupauk­semme.
Maailman väestöstä % näkee
nälkää. Voimme tietysti sanoa,
että se johtuu väestön liikakas­vusta,
että se johtuu yrittämisen
halun puutteesta, olemme, mesta­r
e i t a keksimään, syitä, j o i l l a v a ­paudumme
vastuusta. Hyväksy-essämme
ihmisoikeuksien j u l i s t uk
sen olemme luvanneet: " J o k a i s e l ­l
a <Jn oikeus sellaiseen elintasoon,
j o k a takaa terveyden ja h y v i n ­v
o i n n i n hänelle itselleen j a hänen
perheelleen, joka t a k a a ruoan, v aa
tetuksen, asunnon ja lääkintä­huollon
sekä tarpeelliset sosiaali­set
palvelut." Jos olisimme voi­neet
pitää tämän lupauksen, ei
meidän tänä päivänä t a r v i t s i si
katsella kuvia nälkään nääntyi
vistä lapsista j a riutuneista äi­deistä.
Intiassa kuolee alle vuoden ikäi­siä
l a p s i a lähes 200 tuhannesta.
Etelä-Afrikassa nainen on elä­mänsä
elänyt 39 vuotiaana. Huo­not:
terveydelliset olosuhteet, t i ­heät
synnytykset, heikko ravinto
j a raskas elämä verottavat anka-.
r a s t i näitä alueita. Emme ole voi^
neet toteuttaa sitä ihmisoikeuk­sien
j u l i s t u s t a j o k a " t a k a a j o k a i ­selle
ihmiselle oikeuden elämään,
vapauteen j a t u r v a l l i s u u t e e n " . .
Voimme vain yksinkertaisesti
todeta, että elämällä ei ole m i ­tään
arvoa siellä missä toimeen­tulon
edellytykset puuttuvat, mis­sä
sota, j a sorto hävittävät. Me
vakuutamme, että jokainen i h -
mishehlci öh • arvokas j a lääkärit
tekevät parhaansa sen säilyttänii-sen
puolesta: Kuitönkin teeinm^
k a i k k i -tyhjäksi s a l l i m a l l a olosuh­teet,'
j o i s s a ihmishenki ei ole leipä
palah a ^ o i h e n , joissa s e n s a a os­taa
k o u r a l l i s e l l a riisiä.':
Me öupsittelemme 'patenttirat­kaisua
: perhesuunnitelrna,; ehkäi-syvälineitä*
mutta unohdamme;'
että näiden jsuunnittelujen käy-täntöönpano
edellyttää riittävän;
kprkeaa valistustasoa. Lisäksi t u ­levat
uskonnolliset, esteet Intian
väestö lisääntyy yhä edelleenkin
14 miljoonalla vuodessa vaikka
perhesuunnittelua varten on ole­massa
erityisiä toimistoja j a eh­käisyvälineitä
on vapaasti saata­vissa.
Etelä-Afrikassa on jokaisella;
v a l k o i s e l l a tyttölapsella edessään
n o i n 70 elinvuotta, neekerillä v a ­jaat
48 vuotta. Syy o n neekerien
alhaisessa elintasossa. I. n t i a s sa
voi tyttölapsi odottaa elävänsä
noin 40 vuotta. N i i n sanotuissa
sivistysmaissa 40 vuotias nainen
on nuorekas, tuottoisa, toimelias.
Eräissä maissa 40-vuotias nainen
on J9 elämänsä elänyt. J o i s s a k in
iftalfiai sanotaan', elämää ^alkavan
40-vUÖtiaänä. Eräissä maissa • se
loppuu s i l l o i n.
Kehitysmaiden auttamisessa ei
ole kysymys ehkäisyvälineistä,
vaan valistuksesta, opetuksesta,
taloudellisten kasvumahdollisuuk­sien
luomisesta. Miekat auroiksi,
sanonta ei ole tyhjä k i r j a i n näissä
maissa, vaan elävä toive saada
aseiden sijasta teollisuutta, kou­l
u t u s t a tulevaisuden, suunnittelua
H j r r i n v o i n t i on suuressa mää­r
i n riippuvainen kasvatuksesta.
Kasvatus, j a koulutus poistavat
pelkoa j a ennakkoluuloja, autta­vat
löytämään keinoja tilanteen
ratkaisemiseksi. Lukutaidotto-
'muus on esteistä s u u r i n j a naiset
niuodostavat suurimman ryhtaän
lukutaidottomista, ihmisoikeuk­sien
julistuksessa sanotaan: " J o ­k
a i s e l l a on oikeus kasvatukseen.
Kasvatuksen tulee tähdätä i h i i i i -
sen persoonallisuuden kehittämi­seen
j a ihmisoikeuksien j a i h m i ­sen
perusvapauksien lujittami­seen
j a kunnioittamiseen". Olem­me
vielä kaukana tästä päämää­rästä,
j a ehkä se siksi on ollut
n i i n helppo unohtaa.
Ihmisoikeuksien julistuksessa
vakuutetaan, -että jokaisella on
pikeus vapaaseen mielipiteensä
j u l k a i s u u n . Tätä oikeutta ei ole.
Muistakaamme K r e i k k a j a E s p a n ­j
a , ihmisiä vangitaan mielipiteit­tensä
takia, muistakaamme mitä
tapahtui Canadassa ihan h i l j a t ­t
a i n , k u n h a l l i t u s j u l i s t i sotalain
voimaan.
On hyvä lukea j a t u t k i a ihmis­oikeuksien
julistusta useammin
k u i n kerran parissakymmenessä
vuodessa j a muistaa, k u i n k a suun
nattoman paljon on vielä tehtä­vää,
ei v a i n kehitysmaissa, vaan
myöskin omassa maassamme.
Oikeus työhön j a ammatin v a ­paaseen
valintaan, eräs j u l i s t u k ­sen
periaatteista, ei ole vielä mis­sään
toteutettu. M u t t a sivistys­maiden
ongelmat tuntuvat p i e n i l ­tä
v e r r a t t u n a n i i h i n maihin, jois­s
a ei ole pystytty ratkaisemaan
perustavaa laatua olevaa tarvetta,
ravinnontarvetta j a oikeutta elää
rauhanomaisissa suhteissa.
" K a i k k i ovat syntyneet vapaina
samanarvoisina ja samanlaisin
oikeuksin j a heidän tulee suhtau­t
u a t o i s i i n s a veljeyden hengessä."
Ehkä yhteisesti toimien joskus
voimme täyttää tämän lupauksen.
— Koonnut H . T .
Mitä muut sanovat
tviff •
nlVi'
V I E L ' ELÄÄ L A P U A L A I S - M U I H J T U S T E N H E N KI
"Suomen kommunistit kävivät hakemassa ohjeita Moskovasta."
— Vapaa Sanan 2 palstan levyinen otsikko, helmik. 24 p. 1972.
TEESKENNELTYÄ ITKUVIRTTÄ
V i i t a t e n nimettömiin lähteisiin j a "unhoittaen sen" että n i in
järjestöillä k u i n yksityisilläkin o n oikeus myydä omaisuuttaan enim-män
tarjoavalle, Toronton Vapaa Sana i t k i viime torstaina toimi-''j.^;
tuspalstallaah sitä k u n C S J : n Vancouverin osasto ei myynyt toista, '
eli vanhempaa haallaan polkuhinnasta j o l l e k in suomalaisryhmälle.
M a i n i t t u l e h t i v a i k e r o i n o i n nimeensä:
. . Järjestö ( C S J : h Vancouverin osasto — ) myi v i i m e k s i ^ ^ " '
oman 'hualinsä' Vancouverissa italialaiselle k i r k o l l e bingo-tiloi^ksi.
Järjestön piirissä oli Vancouverista saamiemme tietojen mukaan
esitetty mielipiteitä, että ostoaikeissa lähestyneelle toiselle suoina- ^1''
laiselle klubille sitä ei myytäisi mistään tarjouksesta."
(Ihme ettei Vapaa Sana ole saanut tietää myös sitä, että o s t a j a - n »"
järjestö tarjosi j a maksoi haalista paljon paremman hinnan k a i k k i i n • mj.
muihin t a r j o u k s i i n v e r r a t e n .— Toim.)
SUUR-TORONTO
SYNTYMÄ
PÄIVIÄ
H e l m i Hissa, Toronto, Ont.
täytti torstaina; helmikuun 24
päivänä 86 vuotta. *
K a l l e Jokinen, W h i t e f i s h , Ont.
täyttää maanantaina, maaliskuun
6 pnä 82 vuotta.
' L a u r i Niininen, Sudbury, Ont.
täyttää keskiviikkona, maaliskuun
8 pnä 73 vuotta.
A i n o Kauppinen, . W h i t e f i s h,
Ont. täyttää perjantainaj maalis­kuun
10 pnä 82 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a t u t t a ­vien
onnentoivotuksiin.
k i i h k o i l e v i e n lehtien j a viskaalien
sietää panna merkille mitä E n g ­l
a n n i n h i i l e n k a i v a j a i n j a aikalais-.
ten työläisten solidaarisuus hei-dän
puolestaan merkitsee.
Toronto. — Yonge k a t u on To­ronton
s u u r i n ' l i i k e n n e - j a l i i k e ­katu.
Viime'kesänä o s a tästä k a ­dusta
suljettiin, k a i k e l l e a u t o l i i ­kenteelle
• kokeilutarkoituksessa
yhdeksi viikoksi, sillä jo pitkät
ajat on suunniteltu Toronton a l a -
kaupungille paikkaa, jossa j a l a n ­k
u l k i j a t voisivat vapaasti kulkea
kaupasta toiseeni istuskella u l k o ­salla,
kuunnella ohjelmaa j a näh­dä
muuta viihdettä.
A l l e k i r j o i t t a n u t k i n kävi: viime
kesänä tutustumassa tähän To­ronton
ensimmäiseen j a l a n k u l k i -
j a i n keitaaseen, ja hupaisaahan
se o l i k i n . Oli useita soitto-yhtyei­t
ä viihteeksi, penkkiä keskellä
katua, samoin pieniä r a v i n t o l o i ­ta,
useita pieniä myymälöitä ja
alue tupaten täynnä kansaa.
Saipa siellä kuunnella uskon opev
tustakin, sillä-yhdessä nurkkauk­sessa
saarnattiin t a i selostettiin
Buddhan oppia. Olipa siellä käsi­työ-
opetustakin, helmikoristeina,
nahkatöitä, v i r k k a u s t a j a kudon­taa.
J o k a tapauksessa mielenkiin­toinen
eläniys; Kyllä k a i se aina­k
i n liikemiesten mielestä oli h y ­v
i n onnistunut, koska tulevana
kesänä suunnitellaan samaa, mut-t
a pidemmäksi ajaksi, kesäkuun
28 päivästä elokuun 14 päivään.
Toivomuksia on ollut, että To­rontoon
saataisiin alakaupungille
j o l l e k in kadulle pysyväisesti sel­lainen
osa, jossa kaikki ajokit
on kielletty. 0ttawa8sa j a C a l ­garyssa
on ollut näitä kävelytei­tä
jo vuosia.
Kylä keskellä, kaupunkia. Se
on Gerr^ard Village, j o n k a raken­nukset
pian tullaan hävittämään.
N i m i on alkuperää siitä ajasta;
kun Toronton kaupunki oli vielä
pienen pieni, j a alue, j o k a nyt
on Gerrard St, kuului maatilan
omistajalle, jolla o l i sama nimi.
G e r r a r d Village on ollut a i ­nutlaatuinen
keskus Torontossa,
pieniä taloja, toiset toisissaan
k i i n n i , viimeisten vuosien aikana
melkein k a i k k i asukkaat ovat o l ­leet
taiteilijoita, k i q a i l i j o i t a ja
käsityöläisiä; j o i l l a on pieniä p u ­t
i i k k e j a taloissaan, joissa myy­vät
tuotteitaan. A n t i i k k i k a u p p o -
j a on kadun v a r r e l l a useita ja
myöskin kirjakauppoja. Talot
ovat olleet iloisesti maalattuja,
y k s i n jalkakäytävillekin aina
jpi?kus keväisin ilmestyi kjikka-maalauksia.
Tätä keafkustaa on montia, ker­t
a a aiottu purkaa j a nyt se tu­lee
todeksi. A s u k k a i l l e on annet­t
u määräys poistua helmikuun
loppuun mennessä. Vielä ei ole
i l m o i t e t t u mitä sinne tullaan
rakentamaan.
Torontolainen yhtiö on t a r j o u ­tunut
ostamaan k a i k k i Metro-To­ronton
jätepaperit, jos heille t a a ­taan
sitä 30,000—80,000 tonniin
•vuodessa. Toronton ja si^vukau-punkien
jätepaperin määrä on ny
kyään noin 120,000 tonnia vuo­dessa.
Sen k e r ä j ^ j a hävittämi­nen
maksaa $8 tonni. On arvioi -
tu, jos tämä jätepaperi myydään
uudelleen käytettäväksi, siitä o l i ­s
i Toronton veronmaksajille y li
miljoonan dollarin säästö vuodes­sa.
Mutta ensin pitää opettaa
asukkaat lajittelemaan k a i k k i p a ­p
e r i t erikseen muista jätteistä,
mutta ei kaiketi se niin vaikeaa
olisi, sillä sanomalehdet muodos­tavat
suurimman osan jätepape­r
i s t a .
Toronton valtuusmies John Se-well
väitti Toronton suunnittelu-lautakunnan
kokouksessa, että
Torontosta vielä löytyy y l i 1000
eekkeriä tyhjää maata, johon
voisi rakentaa halpavuokrataloja,
kerrostaloja j a vanhojen koteja.
Hänen mielestään on väärin, että
hyviä asuntoja hävitetään pois
kerrostalojen tieltä.
Hänen puheelleen naurettiin,
rhutta nyt hän on todistanut
väitteensä^SeweIl v a l m i s t i k a r t a n ,
jossa ilmenee 740 eekkeriä tyh­jää
maata eri p u o l i l l a kaupunkia
j a 325 eekkeriä autojen pysäköin­t
i p a i k o i l l e omistettua maata. A u ­toille
pitäisi varata paikat maan
a l t a , sanoi Sewell j a k a i k k i t y h ­jät
tontit käyttää asuntoaloiksi.
V i h d o i n k i n Toronton vanhan
kaupungintalon kasvot tulevat
pestäväksi. Tästä suuresta raken­nuksesta
ja sen kohtalosta on
väitelty puoleen j a toiseen mo­nien
vuosien aikana, hävitetään­kö
pois, vai annetaanko olla.
V i h d o i n k i n on päätetty, että
rakennus on käyttökuntoinen ja
nyt sitä aletaan kaunistamaan.
Kymmenien Vuosien aikana ker­t
y n y t likakerros pestään pois,
maalaus uudistetaan j a ulkökuo-reeh
tehdään tarpeelliset korjauk-äet.
Torontossa on toiminut kol­misen
vuotta "Vanhan kaupun-
V E R O N M A K S A J A : L A K E JA
SIINÄ T A R V I T A AN
N y t kun Thunder Bayn kau­pungin
hallinnosta joutui eroon 4
valtuusmiestä syytettynä e t u r i s t i ­r
i i d o i s t a , minä pidän suurimpana
tekijänä kaupungin pormestaria,
j o l l a on korkein velvollisuus kau­pungin
asiain valvomisessa, sillä
hän t o i m i i täydellä palkalla. L i ­säksi
kaupungilla on lakimies.
Heidän pitäisi tietää kunan lait
j a säädökset.
E r o t e t u t sanoivat toimineensa
kaupungin hyväksi niissä l i i k e a s i ­oissa.
M i n u l l a ei ole niistä asiois­t
a sen parempia tietoja.
Uskon k u i t e n k i n , ettei liikemie-hillä
ole helppoa unhoittaa omia
etujaan liiketoiminnan h a r j o i t t a ­misessa.
N y t on nostettu kova ko­hu
ko. lakisäädösten kumoami­sesta.
Yhtenä veronmaksajana
minä kannatan kuitenkin näiden
lakisäädösten edelleen voimassa
pitämistä.
Veronmaksaja,
Thunder Bay, Ont.
N U O R T E N K O , EIKÄ
Y H T E I S K U N N A N V I K A?
Canadan u r h e i l i j a i n olympia-laistulosten
heikkouden pääasialli-sempana
syynä on auto, moottori­kelkat,
j a moottoriveneet jotka
heikentävät ihmisten fyysistä k un
toa. U r h e i l u on muuttunut koneilr
l a k i l p a i l u k s i . : Sillä kiihdytetään
n o u r i s t a siihen kovaan vauhtiin,
mikä puolestaan vaarantaa koko
liikenne-elämää.
Canadan n u o r i l l a on nyt entistä
paremmat mahdollisuudet kehit­tää
urheilukykyjään koulujen y h ­teydessä.
On voimistelusalit, u r ­heilukentät
j a kaupungeissa vielä
uima-altaat j a l u i s t i n r a t o j a . Jos
n u o r i l l a olisi kiinnostusta urhei­luun,
niin heillä o l i s i siihen pa­rempia
mahdollisuuksia k u i n a i ­kaisemmin.
M u t t a n y t eivät mene kävellen
puolen m a i l i n päässä olevaan työ­paikkaan
tai kauppaan. Tosi on
että nuorison keskuudessa on l i ­sääntynyt
r i k o l l i s u u s n i i n suures­t
i , että siitä on t u l l u t s u u r i u r h e i ­luala.
Koululapset j o särkevät k ou
l u j en i k k u n o i t a j a kauppahuonei-ta;
Kaupungissa tapahtuu mur­t
o j a j o k a päivä; n a i s i a raiskataan
j a murhataan. K a d u i l l a l i i k k u m i ­nenkin
on v a a r a l l i s t a j a sitä t a ­pahtuu
nuorisomme keskuudessa.
Tieteellisessä kehityksessä olem
me menneet paljon eteenpäin. T a ­loudellinen
toimeentulo on paran­tunut,
mutta r i k o l l i s u u s on lisään
tynyt j a ihmisten f y y s i l l i n e n k u n ­toisuus
on heikentynyt.
J a ken urheilussa edistyy, hä­net
ostetaan rahan voimalla am­mattilaiseksi
rahan harkkimisek-s
i . Neuvostoliitossa ei ole vielä
paljoa autoja eikä lainkeian am­m
a t t i l a i s i a . Siellä on nuoriso k i i n ­t
y n y t f y y s i l l i s e n kuntonsa kehit­tämiseen
urheilun avulla.
A m m a t t i u r h e i l u on keinottelua
rahan hankkimisen hyväksi. A u to
k i l p a i l u on saavuttanut Suomes­sakin
suosiota. . Sanomalehdissä
mainostetaan niitä' r a l l i - a j a j i a,
mutta se pitkän matkan hiihto,
jossa Suomi on ollut kärkitiloilla,
ei ole enää n i i n v a r m a l l a pohjalla.
N a i s t e n kuntoisuus urheilussa
on lisääntynyt kaikissa maissa ja
se j o h t u u siitä, että naiset eivät
ole enää niin tiukasti sidottuna'*'^-"-''-
k o t i i n . Kouluissa on naisillakin,,s...:,i,..
tilaisuus osallistua urheiluun. ;. ii
— L S . , Thunder Bay, Ont..4
VANCOUVERIN SUOM.
LEPOKODIN TIEDONANTO
Helmikuun 6. päivän yleisko
kouksen jälkeen, on Lepokotiyh- '
distykseen l i i t t y n y t 68 uutta j ä - -
sentä, jotka toivotamme terve-'
tulleiksi yhdistyksen jäseniksi ja
osallistumaan sen toimintaan..
Helmikuun 6. päivän yleisko-•
kouksessa suoritetuissa äänestyk-'
sissä annettiin ääniä seuraavas-t
i : Ensimmäisessä äänestyksessä
sairashoitolan puolesta 302 ääntä, '
pelkästään halpavuokratalojen
puolesta 20 j a tontin myynnin
puolesta; 150 ääntä. Sairashoito-^
lan rakentamisen puolesta puut­t
u i 16 ääntä t a r v i t t a v a s t a 2 / 3 :n
enemmistöstä. Toisessa äänestyk- '
sessä annettiin sairashoitolan ja
halpavudkratalojen rakentamisen
puolesta 300 j a tontin myynnin
puolesta 165 ääntä, joten nyt
puuttui 10 ääntä tarvittavasta
enemmistöstä. Kiitämme k a i k k i a -
yhdistyksen jäseniä osanotosta
kokoukseen, sekä läsnäoUeita et­tä
valtakirjansa • lähettäneitä. -
Vuosikokouksessa 26. maaliskuu- •
t a 1972 annettaneen johtakun- •
nan työsuunnitelmaan vuodeksi
1972 lisähoitolan j a halpavuokra­talojen
rakentamisen toteuttami­nen.
Tätä asiaa ei v o i jättää enää '
roikkumaan, vaan siihen on saa­tava
ratkaisu jäseniltä. Johtokun­t
a toivoo kaikkien jäsenten l ä s - ' -
näoloa j a pyytää, että ne, j o t ka
eivät voi t u l l a mukaan, lähettäi- -
sivät valtakirjansa henkilöille,
j o t k a äänestävät kokouksessa
v a l t a k i r j a n antajan haluamalla '!
t a v a l l a . Kokous on Swedish Haa-*
l i l l a 1320 E . Hastings St. j a a i - :
kaa klo 1 iltapäivällä.. >
MainospäällikköJ. V a r i l a.
komitea". Heillä on jo rahaakin
$8,000 tätä työtä varten, jokai
tulee maksamaan vähintäin $168,
. 720. Rakennus pn 73 vuotta van-gintalon
p u o l u s t u s - j a puhdistua-1 ha. --- H . T . , '
S U U R I K I I T O S J A
P I E N I PYYNTÖ
Sydämellinen s u u r k i i t o s k i r j e e n k'
v a i h t a j i l l e , asiamiehille j a - n a i - A
.sille sekä l u k i j o i l l e j a muille kant
n a t t a j i l l c siitä hyvästä j a moni-puolisesta
avustuksesta mitä leh­temme
tämänpäiväinen naisten­päivän
numero sai osakseen. /•
Lehden rajoitetun t i l a n v u o k s i.
—• v a i k k a se ilmestyy nyt 8-sivui-sena
kehittyi kuitenkin s i k s i v a i ­kea
"runsauden p u l a " että useita/
tähän numeroon aiottuja kirjoi^
tuksia, mukaanlukien "Päivän pa^
k i n a " , j o u d u t t i i n jättämään pois.»
Tässä yhteydeSvSii haluamme
esittää "kirjeitä osaston" avusta­jille
pienen pyynnön. Vapaus j u l ­kaisee
tässii osastossa lukijainsÄ
j a myös ei-lukijäin k i r j o i t u k s ia
huolimatta siitä vastaavatko ne
lehden toimituspolitiikkaa tai e i .
Mitä enemmän tiilluisia kirjeitä
saamme, sitä parempi. Mutta r a ­j
o i t e t un tilan vuoksi pyydämme,"^
k i r j o i t t a k a a ystävät lyhyesti ja
suoraan asiasta puhuen. Siten
saadaan mahtumaan enemmän
asiaa j a useampia kirjeitä, eikä
tarvitse jättää mitään seuraavaan
numeroon kuten piti
esim. taas tänään.
K i i t o s vieläkin avustajat. Lä
hettäkäu, olkaa ystävällisiä, j a t -
kuvasti paljon mielipideilmaisuja
"kirjeitä osastoon" — - m u t t a l a a - "
t i k a a nämä kirjeet niin lyhyeen
muotooii kuin on s u i n k i n inah(^^
l i s t a . ' — • T o i m . ; • ''"'^}n
•4
menetellä
i l f : ; /