1962-01-04-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
S i v u . 2 ToVstaina, tammik. 4 p.; — Thursday, Jan. ,4,-1962 V A P A U S v U B E R T T i / - inaependent Labor . prgan • of Pinnish Canadian» /Es-- 'abllshed NDv 6; 1917.^Atithoriafcd ,\n eecond class mail by ;the - Pasi .'fflce Department. Ottawa.'. M B - ' .slied thnce weekly; Tuesday», Chursöays and SaturdaysljyVapau,?! i^bTlshlnir Company Ltd:, ät iOO-lOQ EHm St. W.. Siidbiiry. Ont. (janadä Telöphooeo: Bua. Office OS; iiidiional Offlce OS. 4-4265. Bfaaaget 3 J Sulfsi. Bditor W. BUund. Mailing iddress: Box 69, Sitdbury.i; Ontario. hVdvertising rates, upbq applicatiou. iT»Anj?ltitlon free df B h a r g e . . v. TiifkösihmJiAT! Canadaöa: . 1 vk. 8.00 8 kk. Mr. Lip^^maiiAtei ÖjÄäUI ; Walter Lippmann on epäilemättä ykäi parhaiten tunnettu yhdysvaltalainen Sanomalehtimies., Hänen kirjöitultsllläan on kantavuutta erikoisesti siksi,,että hänellä tiedetään olevan " läheisiä yhteyksiä Washingtonin hallituspiireihin. ' V lopulla hän julkaisi nrelkö paha-entfeisenJdrjoi-tukseri "Slongo - ^ r a a g i l l i n e n sekamelska* " missä hän p y r - ' k i i todistamaan ensin, että .Kongo säi itsenäisyyterisä "öhnen-aikaisesti", että Kongon Tcansa ei muka voi h a l l i t a itse itseään, j a on siis itse syypää siihen, "sekamelskaan":mikä on todellisuudessa ulkomaalaisten r i k k a i d e n kaivoskapitalistien aikaansaama, että ylläesitettyjen väitösten petustefeUa,Kongosta ei,voi nyt t u l l a itsenäistä mt.r.ta, v a a n se on alistettava jollakin.:tavalla toisten holhottavaksi (hänen artikkelinsa väliotsikossa sanotaan "Tutelage Required" e l i "holhousta tarvitaan"). Mr. Lippmann k i r j o i t t i "Kongon yhtenäisyys ilman holhousta sulaa nopeasti kaaokseksi . .-. M u t t a Y K n kokeilu (hölhouskokeilu) voi toteutua jos se saa todellista tukea länsivalloilta. Jos se saa niiden, eritoten Ison-Britannian^ B e l gian ja Yhdysvaltain tuen, tämä kokeilu v o i onnistua. Kongo sijaitsee länsimaiden sotilaallisessa vaikutuspiirissä, eikä Neuvostoliitto ulotu sinne . "Tästä seuraa, että vaikka on tärlteätä saada sopimus Tshomben j a Adoulan kesken,'vielä tärkeämpää on, todella ratkaisevan tärkeätä, että herrat,Spaak (Belgia), Macmillan (Britannia) Kennedy (USA) ja — toivokaamme — kenraali de Gaulle (Ranska) voivat sopia, mitä pitäisi tehdä. Sillä — kestävä tai särkyvä — päätöstä ei.tehdäLeopoldvillessa (tarkoittaa Kongossa); ei ElisabethviHeÖsa (tarkoittaa Katangan maakuntaa) eikä New Yorkissa (tarkoittaa Y K t a ) . Ne tehdään Brysselissä, Lontoossa ja "VVashingtonissa." . ^ -Toisin sanoen mr. Lippmann.esittää -— j a hänen esityk- '•'serlsä takana on epäilemättä muitakin — että samalla k un Tshombea.Adoulaa (Kongon pääministeriä) j a Y K t a k i n on käytettävä välikappaleina — todelliset ratkaisut j a päätökset tehdään sittenkin Brysselissä, Lontoossa, Washingtonissa ja ehkä Pariisissa. Sattumalla nämä ratkaisukohteet ovat siellä,x •missä, sijaitsevat Kongoa riistävien rahayhtymien päämajat, • m u k a a n l u k i e n myöhemmin näyttämölle eli saaliinjaolle t u l - ; lut U S A n monopolipääoma. Tämä kaiketi selittää sen. m i k s i mm.,Patrice Lumumban murhaan osallistumisesta syytetty Katangan "presidentti" • Möise Tshömbe on sellainen herr.a ja suuruus, että hän tekee Y K s t a välittämättä "mitä tahtoo" sittenkin, vaikka hänen ' santarminsa lyötiin muutamassa päivässä miltei maan tasalle j a vaikka Y K n . voimat kontrolloivat Elisabeth viileä j a K a - tanganmuita keskuksia! . Andrew Wilson-niminensanömalehtrkirjeenvaihtaja lähetti Elisabethvillesta j o u l u n aattopäivänä uutiskirjeen missä : sanoo avoimesti, että MoiseTshombe on todellisuudessa v a in eurooppalaisten kaivoskapitalistien marionetti.. Hän kirjoitti: • - ".: . .Loppukädessä mr.Tshomben eurooppalaiskannatta-jat. lukeutuvat_neljään ryhmään: ••• • "Ensimmäisinä cn Union Minieren. mis.^^ä belgialaisilla j a brittiläisillä on kiinnityksensä, v i r k a i l i j a t, "Toseksi on Elisabethvillen kauppiaat "Kolmanneksi on kansainväliset palkkasoturit . . . "Neljänneksi, eikä suinkaan vähiten, on (Britannian kontrolloima — V.) sir Roy \Velensky ja Rhodesian l i i t t o h a l l i t us Lyhyesti sanoen, Tsriomben kannatus e i perustuvlayikaan-katangalaisten tukeen, vaan eurooppalaisten monopolistien ja niiden paIkkarenkien kannatukseen. M r . W i l s on sanoikin paljastavan kirjoituksensa lopussa: "Lähtieii mr. Tshombenkiihkeästä halusta ottaa Katangan vuoriteollisuusrikkaudet pois Kongolta, on kehittynyt t i - . lanne, missä afrikkalaisten ihmishenkiä on ;uhrattu, ei niinkään paljon Tshomben kuin eurooppalaisten etupiirien hyväksi." Kaikesta huolimatta Tshombe saa jatkaa vehkeilyään; häntä suositellaan vielä hävinneenäkin j a hänelle varataan tilaisuuksia esittää vaatimuksiaan. • J a nyt t u l i vielä hyvin tunnettu yhdysvaltalainen sanomalehtimies, mr. Lippmann esille ia esitti, että koska Neuvos-vtoliiton kädet eivät sinne plotu, i m p e r i a l i s t i t voivat alistaa Kongon uudelleen "holhotiksensa" a l a i s e k s i— tosin sillä ero-tuksellf^^ että saaliin jao^e otetaan myös yhdysvaltalaisia monopolisteja! ' Kaunista peliä! J a k a u n i i t a esityksiä!' . VaOikä lebdessSmme on aikaisemmin julkaistu losiä Suomen tasavallan presidentti Urho Kek< koseu SfeitfSjo<<Uä 10. 12. 1961 pi^ tamäsiä erittäin mielenkiintoisesta puheesta^ missä hän selosti No-vosifiirskin neuvottelujen todellisia merkiiysia, julkaisemme oheisena' iSuömen Suurlähetystön Otiawästä läBettämän^ puheen tekstin. Puheessaan presidentti' Kekko- ,hen selittää, että Suomea ei uhkaa mikfiän vaara INfeuvostoliitos-^ ""tJL^vaan sama sodan vaaia, mikä iih^aa muitakin kansakuntia. E r i koisen selvästi hiin todistaa, että Si0men asiaa pahennetaan niiden toimesta, Jotka yrittävät propagandallaan huonontaa Suomen jä Neuvostoliiton välisiä suhteita^ Presidentti Kekkosen Seinäjoen puheen teksti on kokonaisuudessaan seuraavaa: Tarkoituksenani oli puhujakier-rbkseni aikana käsitellä vaalikeskustelun kuluessa valokeilaan ve: dettyjä sisäpoliittisia asioita, ei juuri muita, mutta odottamattomat tapahtumat pakottavat minut poikkeamaan tästä suunnitelmasta. U l kopolitiikkaa ei nyt voida sivuuttaa. Eräässä Amerikan matkani aikana pitämässäni puheessa lausuin. vanhat käsitykset ja epäluulot. Kun Neuvostoliitto kansainväliT sen tilanteen kiristymisen ' vuoksi Euroopassa j a huolestuneena Länsi- Saksan nopean aseistautumisen jolidosta esitti Suomelle neuvotteluja, joita sodan vaaran ilmaantuessa' edellytetään yhteistyö- j a avunantosopimuksessa vuodelta 1948, nähtiin siinä'oitis uhka Suomen itsenäisyydelle. Pidettiin ilman muilta selvänä, että Suomi saa luovuttaa Neuvostoliitolle sotilastukikohtia, että se pakotetaan jäseneksi Varsovan liittooUj^ .että ;hallitusta on laajennettava kommunisteilla yms. Kun Novosibirskin keskusteluissa sitten sovittiin, että Neuvostoliiton nootissa ehdotettuja rteuvotteluja ei järjestetäkään, tämä lopputulos ei sopinut siihen kuvaan, mikä ulkomailla oli ehditty : Suomen asemasta luoda. Johtopäätös sen vuok- .^i olikin: joko Neuvostoliitto on luopunut tukikohdista Suomen alueella ja muista vaatimuksistaan tai Suomi on saanut lykkäystä Demok-leen miekan jäädessä heilumaan Suomen pään päällä. - - Tähän on sanottava, että ei Neuvostoliitto ole luopunut mistään tällaisesta vaatimuksesta siitä yksinkertaisesta syystä, että se ei ole koskaan esittänyt tällaisia vaatimuksia. Eikä Suomen päällä riipu mitään muuta Damokleen miekkaa fihänast^essa optimismissani Suomen itsenäisyyden suhteen. Ne ovat samalla antaneet minulle entistä selkeämmän kuvan siitä, että tulevaisuutemme on omissa käsissämme. Jos meillä c n riittävästi tahtoa ja kykyä toimia asemamme vaatimusten, mukaan, tosta^iat tunnustaen ja>nUll6';rakentaen, on itsenäisyytemme'ja riippumattomuutemme turvattu ja^^ lujalla pohjalla. Meillä on olemassa kaikki edellytykset säilyttää itsenEisyytemme ja vahvistaa sitä. Jos epäonnistumme, saamme syyttää itseämme. Mutta me emme .-aa epäonnistua. ~ UTkomaisteh" lehtien esittämät skeptilliset mielipiteet Suomen nykyisestä asemasta on otettava täällä rauhallisesti, ne on nähtävä "kylmän scdan" luomaa^^ustaa vastaan. Ne eivät kohdistu' suoranaisesti niinkään paljon Suomea vastaan, ne •ovat tavallaan poleemisia puheenvuoroja lännen ja idän välisessä keskustelussa. Suomen puolueettomuutta pidetään monissa piireissä harhakuvana, koska Suomen asema ikäänkuin uhmaa luonnonlakeja ja sen vuoksi siihen suhtaudutaan epäillen kuin fakiirin köysitemp-puun. Vaikka Suomea kohtaan tun-ulkolaisia ystäviämme. Mutta ei ole suinkaan kiimmeksit-tayaa, jos ulkomaiset leKdöt aliällä-vätkih . p e r u s U e t t o m i a ^ ^ r i t e l m ia Suomen asemaata, kuii eH3t;liioma-laiset bolilttiset johtohiieilgl 6M ensimmäisinä ahtamassa: epäeduUi-. sen J a virheellis'eii kuvan omasta niaastaän. Eräs Heistä bn. väittänyt; ^ttä~pres4dentinvaali on nyt pakko suorittaa samalla tavoin kiiih; aikoinaan kenraalikuvernöörin nimitys, mikä tapahtui Pietarissa. Toinen oikeistolainen johtoinie,^, joka jo aikaisemmin on kunnostautunut väittämällä Suomen joutuneen Paasikiven jälkeen kuvemementin asemaan, on taas muutama päivä sit- ;en selittänyt, että tuleva presidentinvaali, jossa meiltä on ulkopuoli- -en painostuksen tuloksena riistetty vapaus, on enää pelkkää arvotonta ieatteria. J a jotta kuva tulisi, mahdollisimman synkäksi, arvon kaii- ^anedustaja väittää, että ' uhkaa saattaa ilmetä myös itse edustaja-vaalien vapautta ja ehkä myös sanan- ja puheenvapautta tai yhdistymis- ja kokoontumisvapautta vastaan." Onko todella ihme, jos joku ulkomainen lehti nämä Suomen entisten ministerien karmeat ennustelut luettuaan kirjoittaa nekrologin (muistikirjoitus) Suomen itsenäi- •yydelle. Kyllä se vaatii yliluonnollista uskoa tai rohkeutta muusta puhumatta, kun näidenkin veikkojen puolasta on pitänyt vakuuttaa,-että he ovat'Paasikiven linjalla." Meillä on tapana sanoa, että puolueettomuuspolitiikka on meille hengcntärkeä asia, ja että me YLEISÖN K I R JE netaan sympatiaa, cn meidän "ta-1 voimme sitä ylläpitää, kun vallitsee paustamme" käytetty osoittamaan, keskinäinen luottamus ensi sijassa että sovinnollisen politiikan noudattaminen suhteissa Neuvostoliit-että maailmalla cn ollut vaikeaa ' k u n i sodan vaara, j oka valitettava.s- loon vie lopultakin turmioon. löytää ymmärtämystä ulkopolitii-lli on maailman jokaisen kansan kallemme. On ollut näet r.iin, että; päällä, puolueettom.enkm ja i i i i - ki^^Väpa^minen^TohVr^siiher eaä kun. me suomalaiset olemme tosi-^ tcutumattom.en. Sen vuoksi, etta ^^^^j.^., ehdotettuja neuvotteluja Suomen ja Neuvostoliiton kesken. Mutta emmekö näe. että juuri sellaiset lausunnot, joista edellä esi-asioiden pohjalta lähtien ja koke-: sotavaristelut lännessä ja idässä mustemme perusteella selostaneet' ovat uhkaavasti lisääntyneet Beriii- Olen varma, että kun Novosibirs- lettiin eräitä näytteitä, riistävät pakostakin luottamuksen ei ainoastaan noilta jpuhUjilta vaan myös niiltä oikein ajattelevilta aineksilta. OVAT KOVIA. ..' Ä; MUTTA T^tArAt BAHFAAMAtrdiiÄ V^t^ihillj^eg. — Tääiifc,^I?inipegis-ia fiHä&H koskä&b ihiiäBti.^Hkoil' kirjoituksia Vapaudessa. Siksi pää' tin kirjoittaa muutaipan rivin ja aittaa tietää, että täällä yletään aina samaa päivää kuin muuallakin maqilma^sa. Äiihuh aivokopassani askartelee sellainen ajatus, etta onko visseissä Keski-Euroopan maissa n i i n kovat laiti ettei sieltä pääse siirtolaisina lanne j i i u r i ihuita kuin entisiä Hitl e r in henkiystäviä? J a Jieidän papplnsakin puhuvat vain pyhänä lähimmäisen. rak^aU' desta, mutta politikoivat kuusi päivää viikossa vihan lietsonnassa sosialistista maaiimanosaa vastaan. - Länsi-Saksan hyökkayshenklnen militarismi on_ taas valon kipinänä.. Sille v p h a n Adenauerin Saksalle varataan taas kaikenlaista aseistusta ; ja entiset natsikenraalit ovat jäl^- leen saaneet suuren sotakoneiston joKdettavakseen. Saa nähdä, lähtevätkö Eichmannin vapauttamaan Jerusalemin vankilasta, vai heittävätkö miehen sikojen ruoaksi, sillä löytyyhän niitä muita sankareita, jotka ovat valmiina tilanteen tullen murhaamaan miljoonia ihmisiä ja polttamaan heidät tuhkaksi. Todellisena valopilkkuna on kuitenkin tietoisuus siitä' että suuresta voimantunnostaan ja mahtipontisuudestaan huolimatta Länsi-Saksa on sittenkin vain Länsi-Saksa, eikä voi enää omin voiminsa ihmiskuntaa uhata. Omasta puolestani toivotan on-iien vuotta kaikille rauhaa rakastaville ihmisille. Rauhan terveisin. — Aapeli. EI YKSliÖlTA VAAN JOlJKKOiA Kuri' :CSJ:n, kliitävUoden juhlaa Öb vietetty: ^Ötiteibmilla suomalais-ääillöksiUa, . Öft Misää huomioitu vanhimmat uranuurtajat ja kunnioitettu heitä kutsumalla kunniavieraiksi ^ siihen harvinaiseen juhlaan. Se on kauniisti tehty. Suuri kiitos silitä, Mutta eräissä tapauksissa ön käsittääkseni menetelty epäoikeutor^ tusti, esim, nimeämällä vain pari henkilöä .ikään kuin he olisivat ainoat j a ehkä myös parhaat järjestön rakentajat. Sellainen menettely lähentelee yksilöpalvonlaa jota ISietää välttää kaikissa tapauksissa...; ' Useiinmissa tapauksissa kiittelyt ^ ovat monin kerroin ansaittuja — mut.a kiitoksen ansainneita on paljon, eikä vain joitakin yksilöi<> tä. - - Yleisön joukosta minä esittäisin Tyyne Siilmanin Port Arthurista yhdeksi huomattavammaksi toimihenkilöksi. Tässä yhteydessä on huonnoitava ne monenmoiset ^ tehtäväti J jossa Tyyne on aina mukana./Myös lehtien avustajana vie Tyyne aryokasta osaa, sillä joka: v i i k k o on häneltä Liekissä oma palsta. Omasta puolestani teen kunniaa ' Tyyne Siilmannille j a kiitän häntä jatkuvasta toiminnastaan. Näin ajattelee tuntematon ystäväsi, joita sinulla On paljon. — Nylonkangasta voidaan silittää joko kosleana tai kuivana s i litysraudalla, jonka lämpö on keskimääräinen, e l i noin 275 astetta. ( F ). ci tulla suorittamaan, Suomi jää nyt kansainvälisen huomion ulkopuolet puolueettomuuteen rakentuvaa ui-• nin ja Saksan kysymyksen johdosta., ,^ mensaamme jälleen rauhassa kopolnttista asemaamme sekä Suo-, on Suomen asema joutunut poltto- hoidella asioitamme men ja Neuvostoliiton suhteita mci- pisteeseen koska v. 1948 yhteis-työ- _ .. , , . ,. v .. hin ei ole uskottu. Meille on sanot-' sopimuksessamme mainittu Länsi-' ^'"-^ englantilainen lehti kirjoit-tu: se ei ole totta E i ole siis pidet- Saksan kä.sittävä sotaliitto ulottuu ^'•'^^^^l^ suopeasti ja ymmartavai-ty mahdollisena, että Neuvostoliito. Itämerelle ja maarajallemme poh- Suomesta pyytaa länsivaltoja pienellä naapurimaalla, joka on oi- joisessa. ' ottamaan huomioon 'Suomen on-lut sen kanssa sodassa ja jolla on, Sedän Demokleon miekka on to- n^ttoman vaikean aseman. Totta erilainen yhteiskuntajärjestys, clisi sin ohkaisemman hiuksen varassa etta meidän asemamme ei ole keskinäiseen luottamukseen perus-, monen muun pienen valtion päällä »^^'^J^P" '^'""^ vakuuttavan to-kuin Suomen, mutta kyllä myös mei oman vaaramme näemme. . M i e l i a l a onkin vakava maassam- ^ SYNTYMÄ- >^ PÄIVIÄ It ^toUu ei asiaa auta Vuoden loppupuolella o l i eräillä Suuren Rahan iehdillä riemua siitä, että Uuden demokraattisen puolueen (NDP), Ontarion maakuntajärjestön johtaja Donald C. MacDonald o l i , antanut kielteisen lausunhon-Ontarion kommiinisteille, 'joiden puolue oli luvannut kannatuksensa Uuden demokraattisen puolueen ehdokkaille viisissä täytevaaleissa, mitkä pidetään Ontarion maakunnassa-tammikuun aikana. Törontolai- •nen Globe and M a i l lehti, j o l la hallitsevan torypuolueen johtavana äänenkannattajanaon vaaleissa oma lehmä ojassa, i l k kui jotakin siihen suuntaan, että kommunistit "iihkaavat" tukea Uuden demokraattisen puolueen ehdokkaita, mutta' tämä vaara tuli torjutuksi kun lyir. MacDonald antoi yhte- '.näisyysvastaisen lausuntonsa. Tässä Vaiheessa tulee luonnollisesti l u k i j an mieleen ky- •symy^ että mistä lähtien on Globe and M a i l , tai j o ku muu Suuren,Rahan äänitorvi yrittänyt auttaa työväenehdokkai-den valintaa? J u u r i tämän vuoksi päätimme mekin heittää "hattunmie tuleen^'. Nykyaikaisen elämän yksi kiertämätön tosiasia on, että työväen yhtenäisyydestä ei voida vakavassa mielessä keskus-tellakiäan, ellei siinä yhteydessä puhuta yhtäällä sosialidemokraattisen puolueen j a toisaalla kommunistisen puolueen tai n i i h i n - k u u l u v i e n jäsenten ja kannattajien yhtenäisyydpst^. | työväenedustajien vaalivoittoa A s i a (S, muutu mik.sikään voimasuhteista. Raiskassa ei saa- • Uilovis.sa täytevaalol.ssn. tuvat naapuruussuhteet Neuvostoliittoon. Ja jos sitten tosiasioiden pairton vöoksi tämä on lopulta, uskottu, on esitetty kysymys, bnko( nykyisen maailmantilanteen vallitessa oikein että tällaiset suhteet vallitsevat kommunistisen^suurvallan ja sen pienen d e m o k r a a h * ^ naapu- yhteydessä. rimaan välillä. Erityistä huomiota on ulkomaisis- Matkani Amerikkaan c ! i p-jttäi" i \n lolidissä omistettu .Novosibirskin tärkeä sen vuoksi, ettd aaton mo aedxiann.-n vinneiselle kappaleel-nessa eri yhteydessä P^ru^ti!' liiso ! le. jo^sa Suomi ;l:noitti seuraavansa ti selvittää ulkopoliittista r.3:.Tiaarn i i a p : : i U u n ?a k-.ntystä Pohjois-Eu-me. Ilokseni saatoii lo;!?ta, elia |roopasEii. A s i a h r i on, siten, että jo-ymraärtämys, myötätunto ja '-yväk- j kaisen itsenäi e;i valtion tulee oman ] .syrainen seurasi selontekojani. j c*^?n3a vuok,si seurata .scllai&ia i l - j Mutta sitkeässä ovat kuitenkin- niiöitä./jolla voi olia morkitvötä .sen \ politiikalle. Sitä ei voitane meiltä-i kään kieltää. Tiedonantja on tar- ] kasteltava myös siinä . valaistukses;-| s«, c*tä sen mukaan aloite mahdoi-1 listen neuvottelujen aloittamisella | ön tä.stä lähtien ensi sijassa Suo- .tieri: Edelleen cn syytä kiinnittää huomiota .siihen, että tiedonannon tämä kohta si.sältää ajatuksen yhteistyösopimuksesta 2. art: tulkitsemisesta niin, että siinä mainittu sodan uhkan toteainirien bn suoritettava yhteisesti. Nämä.kaksi seikkaa ovat m e i l l e siksi tärkeitä, että tie-on Suomen kannalta pidettävä onnistu- ' necna. PuölueettoiTiuusaseni;ettam-nie ei mainittu valvontatciminta Vaarana eikä sie tule hilirilsemään perinteellistä pohjoismaista yhteis-loiminlaa. Todellisella mielipahalla olen lukenut eräitä pohjoismaisia arviointeja tästä asiasta. K i i n arvovaltainen ruotsinmaalainen lehti nimittelee Suomea "vahtikoiraksi", riiin joutuu kysymään, onko pohjoismai nen yhteistyö madaltunut haukkumasanojen tasolle. Novosibii"skin r.euvptteliiista - haluan sanoa, että niiden tulos on mitä ilahduttavin osoitus siitä, kuinka paljon voidaan saavuttaa, kun keskinäinen luottamus Jai kunnioitus vallitsee Sucmen ja Neuvostoliiton välillä. PääministSri ; Hrushtshev sähkötti Suomen jtsenäisyyspäivänä dLstuksen asemamme vahvistumi sesta ja lujuudesta siinä että me olemme kyenneet tämäil syksyn me.' ei Neuvostoliiton nootin, vuoksi,' '^''^^^^''"'j^^^. seU-iytymään vaan niiden näköalojen vuoksi, jot i y"''"'"- ^ama on hyvin rohkaiseva, ka sen vuoksi avautuvat Pehjois- f^^"^"*^" ^ano'" Amerikassa monta Euroopan a.emaan Berliinin k r i i s i n , ^'^'•.t"^' .^1''' J^^'^''' ,''ye"'-ivä - omin voimin hoitamaan suhteemme' . H.ALIISI TODISTEITA Neuvostoliittoon. En tiennyt silloin | Eräs teollisuusmies yritti jotka ovat joutuneet pitämään johtajinaan tällaisia yltiöpäitä. Olen hyvin pahoillaan tällaisista edesvastuuttomista lausunnoista. N i i l l e ei ole tietenkään annettava cnempilä arvoa kuin ne ansaitsevat. •Mutta ne ovat ilkiteko Suomen kansaa kohtaan, jcka vilpittömästi pyrk i i ylläpitämään luottamuksen poli-t iikkaa suhteissaan ulkomaihin; Tällaiset lausunnot saattavat kOKO kansan väärien epäilysten alaiseksi idässä j a Suomen riippumattomuu-öniiri I teen kohdistuvien • .perusteettomien oessimististen - kuvitelmien alaiseksi änr.essä. — (U. S.) että joudumme niin pian käytän-nö. ssä tällaisen tehtävän eteen. Olemme siilä selviytyneet menestyksellä ja pidämme huolen, että! .saanut on ansaittu rehellisesti, näin tulee vastaisuudessakin tapah-] — Voinee olla: niinkin, mutta tumaan. Sen pitäi.si rauhoittaa myös'kuka on ansainnut? mainostaa itseään miehelle, josta hän •civoi asiakasta. — .Fokainen :sentti, jonka olen HERMOT METALLISTA Moskova. — Lähitulevaisuudessa voidaan ihmisen vahingoittuneet hermon osat korvata metallilla. A i nakin Neuvostoliitossa lääkärien täydennyskoulutusinstituutissa suoritettujen kokeiden mukaan tämä on mahdollista. Neuvostoliiton lääketieteellisen akatemian kirjeenvaihtajajäsen B. Ognevin ja teknillisten tieteiden kandidaatti V. Gudovin johdolla suoritetuissa kokeissa, joissa koirien hermoja on korvattu joko pla-ina- tai tantälun\johtimilla on saatu erittäin hyviä tuloksia. Metaili-set hermosäikeet ovat normaaliin tapaan johdattaneet, aivojen määräykset elimille. Laitoksessa cn koira; jolle osa hermoja on korvattu metallilla 22 kuukautta sitten ja toinen,, jolle hermoproteesi tehtiin 8 kuukautta sitten: Kumpikin ovat Oskar Hauta, — Dinsmore, Sask. vietti syntymäpäiväänsä joulukuun 27 päivänä. Yhdymme — (joulupostin hitau-denvuoksi tosin pahas i myöhästy- . . . . .. neenä) sukulaisten ja tuttavain on-j tJo^a^no" vi-meista kappaletta nentoivotuksiin. vuteta työväen yhtenäisyyttä ilman s o s i a l i demokraattien osallistumista, vaikka sosialidemokraattinen puolue on kommunistista puoluetta paljon pienempi ja heikompi. Yhtä vähän voidaan työväen yhtenäisyyttä saavuttaa täällä Ca-nadassa illan kommunisteja, vaikka kommunistinen puolue on heikompi kuin yleispiirtein sosialidemokraattisen maailmankatsomuksen omaava Uusi demokraattinen puolue. Toiseksi on muistettava, että korkeat johtajat voivat säätää ketä heidän mielestään valitsi- Suomen presidentille jä lausui säh: jäin on äänestettävä, mutta kansa itse päättää mitä .se tekee. Mr. MacDonald hyötyisi meidän käsittääksemme siitä jos hän pysähtyisi^tutkimaan syntyjä syviä Weyburnin vaalihä-viöstä. Kolmanneksi on muistettava, että mr. MacDonaldin ukaasista huolimatta voivat sosialidemokraattiset ja kommunistiset työläiset yhdistää kuitenkin r i vinsä vaaliuurnalla ja valita työväen edustajia Ontarion lainlaatijakuntaan. Tosiasiassa meitä ei ihmetyttäisi lainkaan, vaikka jotakin tällaista tulisi tapahtunriaan eräissä Ontarion täytevaaleissa. Selvää on tietenkin, että mr. MacDonaldin yhtenäisyysvas-tainen asenne ei lainkaan auta keessään mm: ' "Äskeisen Novosibirskissa tapaamisemme ja avomielisten keskust-e-lujemine, kuluessa Te, Herra Presidentti, voitte vielä, kerran vakujittua siitä^ että Neuvostoliitossa luotetaan täysin Suomen nykyiseen ulkopoliittiseen suuntaukseen, Paasiki^ vi—Kekkosen linjaan ja vilpittömästi pyritään lujittamaan maittemme välille muodostuneita ystävyyden ja yhteistoiminnan suhteita. - Sallikaa minun esittää varmuuden siitä; että NeUvosteliiton ja Suomen välinen, hyvään naapuruuteen perustuva yhteistoiminta tulee vastakin kehittymään ja laajenemaan, edistäen siten rauhan ja levollisuuden vahvistumista Pohjois-Euroo-passa j a koko maailmassa." Tämä on totta. Saatoin vakuuttua siitä, että Neuvostoliitossa todella luotetaan nykyiseen. ulkopoliittiseen suuntaukseemme. Neuvostoliitosta käsin ei uhata Suomen itsenäisyyttä eikä vaikeuteta Suomen asemaa puolueettomana valtiona. Kuten ylioppilaille lausuin itsenäisyyspäivänä, tämän syk.syn t a r pahtum;it ovat vahvi.staneet minua erinomaisessa kunnossa eivätkä millään tavoin eroa muista k o i r i s t a .' Toisilta koe-eläimiltä, joilta samaan aikaan pdstettiin vastaavat hermon osat, mutta ei korvat* u niitä proteesilla, ovat jo aikoja sitten, kuolleet. Hermokorvikkeet ovat tietystikin J n i in ohuita, että niiden liittämises-~ sä muuhun. herniostoon tarvitaan erikoiset silmälasimikroskoopit ja muutenkin työ cn erikoisen vaikeaa. • • . Saadut kokemukset antavat ai- •- hetta toivoa, että lähitulevaisuudes-' sa voidaan esimerkiksi ihmisen vioitluneet silmähermot korvata proteesilla ja palauttaa näkö tai kuulohermojen "paikkauksella" kuulo" \ sekä nostaa halvaantuneet" sängyistä, arvelee ; Vetshemaja Moskva, joka perjantaina näistä kokeista kertoi. Tänään asia on kuitenkin - vielä vafii kokeilua, jonka kohteena ovat eläimet.\ ; Y K n tuulet puhaltavat monelta suunnalta. SITÄl J A TÄTÄ OIKEUSTUVASSA Tuomari: "Mitä tapahtui sen jälkeen kun syytetty antoi ensim:_ sen iskun?" Kantaja: "Hän antoi kolmannen iskun." ; 1 Tuomari: "Tarkoitatte ehkä toi-sesn iskun?" Kantaja: " E i , minä annoin toisen iskun." VANHAT ISÄLLE Pikku Tuomas: " A i t i , mi:ä tapahtuu autoille kun ne käyvät niin vanhoiksi, että ne eivät enää toimi? ' Äiti: "Joku myy ne isäUesi." PÄIVÄN PAKINA tinhaudat—- vaan se, että nykyi- ka siksi Tiun kolmas maailmansola Yhteistoimintaan on pyrittävä Ilman muuta on .sel\)ä^ että matkaa on jatkettava siitä paikasta, mi-iin viimeksi on tultu. liittisesti tai uskonnollisesti mitä mieltä tahansa — cvat rauhanpuo lustajia. Toiset heistä ilmaisevat v S i k i i tiiiitiui joiidonmukaiseltaj rauhantahtonsa . avomielisemmin. talia paiseilla lafkaa keskustelua yhtoistoiinmtakv.symyksestä e i i - s i i - lä, mihin • vanhan vuodon" viimeisessä jutussa panimme pisteen. Tosiasia nimittäin on, että kaikkien rauhantahtoisten ja yleensä hyvää tarkoittavien ihmisten keskeisimpänä kysymyksenä on se, miten voidaan yhdistää voimamme meitä kaikkia läheisesti koskevien ky.symysten edistämiseksi. Ottakaamme esimerkiksi kysymys sodasta tai rauhasta. Kukaan meistä Canadan suomalaisista ei hyödy sodasta eikä edes sotavalmistelusta.' Me kaikki joudumme sotavalmistelujen takia maksamaan yhä kohoavia veroja; meidän kaikkien elintaso pysyy suhteellisen alhaisena siksi kun samalla kertaa ei voida tehdä sekä tykkejä että voita. J a jos sota syttyisi, mc, kuten muutkin -canada-laisct, joutuisimme sodan jalkoihin — hirvittävän atomisodan jalkoihin;.' • Tämä selitliiä miksi miltei kaikki kansalaisemme — uikoot ho po-1 toiset hieman varovaisemmin, mutta se ei muuta lainkaan sitä tosiasiaa; että .valtaosa meistä lukeutuu sydämensä syvyydessä rauhanpuolustajain yhä kasvavaan armeijaan. _ Mutta niin kauan kuin me pysyttelemme omissa karsinoissamme niin, että emme rohkene avoimesti edes keskustella näistä yhteisistä asioista, me emme voi luonnollisestikaan antaa läheskään niin suurta panosta meille kaikille tärkeän rauhanasian hyväksi, mitä sydämemme syvyydessä haluaisimme antaa. . Asiassa on vielä toinenkin äärettömän tärkeä puoli: Huolimatta sii'^ tä mitä nykyiset hallitsi."avoiraat sanovat, tosiasia, ehdoton tosiasia on kuitenkin se, että aktiivisesti rauhan puolesta toimivat canadalai^ set ovat sittenkin todellisia isänmaanystäviä ja patriootteja. -N. Canadan kansaa ja valtiota'ev.pe-lasta mitkään pommiSubjaV — eivät yksityisten fakentamat kellari-kuopat eivätkä yhteiskunnan varoilla ehkä vai;jittavat suuremmat pais-nen sodanvaara saadaan torjutuksi. Tosiasiassa ihmiskunnalla ei ole nykyoloissa muuta pelastuksen tietä kuin suitsia sotatarviketehtailijat ja heidän poliitikkonsa sekä huolehtia siitä, että uhkaava sota ei pääse puhkeamaan. Tämä toiminta ei tietenkään ole helppoa. Pahin puoli pinnallisesti katsoen on siinä,', että rauhanpuolustajille ei anneta nykyään sen pa-. remmin kiitosta kuin heille sitä annettiin esimerkiksi toisen maail-mahsodan edellä. Mutta toinen maailmansota syttyi sittenkin vaikka silloiset valtapiirit vakuuttivat, että mitään so-dahvaaraa ei muka ollut, ja että rauhanpuolustajat olivat joko " p u naisia" 'tai s'itten joko enemmän t a i vähemmän pölvästejä. "Jättäkää sellaiset suurasiat viisaitten valtiomiesten ratkaistavaksi ja huolehtikaa te vain sellaisista pikkuasioista, joita voitte paremmin ymmäi:- tää", sanottiin silloin isällisellä tavalla rauhanpuolustajille. Monet Ihmiset uskoivat näiden 'viisaitten" valtiomiesten isällisiä neuvoja — ja' saiv.it uskonsa mak^ saa k a l l i i s t i hi^H^än, verellään;'ja kärsimyksillään. Tämä menneisyyden opetus on vakavana varoituksena siitä että rauhan tai sodan kysymyksiä ci voida eikä saakaan jättää yksinomaan "viisasten" poliitikkojen ratkaistavaksi. Tämä on sitäkin vakavampi scik-jcsta tulisi varmasti atomiase-sota — voisi johtaa koko ihmiskunnan perikatoon. Paras puoli tässä tilanteessa on kuitenkin se, että sodan puhkeaminen on nyt vältettävissä. Ihmiskunnan historian kehitys on saavuttanut vihdoinkin sen tason, missä so-tatarvetehtailijät politikoitsijoineen eivät "voi enää mielivaltaisesti sotia järjestää, Ihmiskunnan yhteinen tahto ja päättävä esiintyminen voi nyt sodanvaaran torjua, ydinasekokeet voidaan lopettaa ikuisiksi ajoiksi kaikkialla maailmassa ja ydinaseet upottaa meren syvyyksiin. Ihmiskuntaa köyhdyttävästä sotavarustelusta voidaan vapautua yleisen ja täydellisen aseistariisu-missopimuksen perustalla — ja luonnollisesti sen tiukan kansainvälisen kontrollin avulla. Mutta mitään näitä toivottuja tuloksia e i saada pelkällä toivomisella. Niiden toteuttamiseksi on kaikr klen rauhanpuolustajain yhdistettävä voimansa ja toimittava perään-antamattomaäti silloinkin, kun siitä ei ehkä kiitosta saada. Tässä mielessä kun katselemme yhteistoimintakysymystä — olkoon sitten puhe rauhanasian edistämisestä tai kulttuuriperinteidemme" vaalimisesta — niin silloin löytyy varmasti keinoja ja mahdollisuuksia yhteisymmärryksen ja yhteistoiminhan hyväksi. Toimikaamme sen :hyvUksi koko nyt alkaneen uuden vuoden.—KänsUtoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 4, 1962 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1962-01-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus620104 |
Description
Title | 1962-01-04-02 |
OCR text | S i v u . 2 ToVstaina, tammik. 4 p.; — Thursday, Jan. ,4,-1962 V A P A U S v U B E R T T i / - inaependent Labor . prgan • of Pinnish Canadian» /Es-- 'abllshed NDv 6; 1917.^Atithoriafcd ,\n eecond class mail by ;the - Pasi .'fflce Department. Ottawa.'. M B - ' .slied thnce weekly; Tuesday», Chursöays and SaturdaysljyVapau,?! i^bTlshlnir Company Ltd:, ät iOO-lOQ EHm St. W.. Siidbiiry. Ont. (janadä Telöphooeo: Bua. Office OS; iiidiional Offlce OS. 4-4265. Bfaaaget 3 J Sulfsi. Bditor W. BUund. Mailing iddress: Box 69, Sitdbury.i; Ontario. hVdvertising rates, upbq applicatiou. iT»Anj?ltitlon free df B h a r g e . . v. TiifkösihmJiAT! Canadaöa: . 1 vk. 8.00 8 kk. Mr. Lip^^maiiAtei ÖjÄäUI ; Walter Lippmann on epäilemättä ykäi parhaiten tunnettu yhdysvaltalainen Sanomalehtimies., Hänen kirjöitultsllläan on kantavuutta erikoisesti siksi,,että hänellä tiedetään olevan " läheisiä yhteyksiä Washingtonin hallituspiireihin. ' V lopulla hän julkaisi nrelkö paha-entfeisenJdrjoi-tukseri "Slongo - ^ r a a g i l l i n e n sekamelska* " missä hän p y r - ' k i i todistamaan ensin, että .Kongo säi itsenäisyyterisä "öhnen-aikaisesti", että Kongon Tcansa ei muka voi h a l l i t a itse itseään, j a on siis itse syypää siihen, "sekamelskaan":mikä on todellisuudessa ulkomaalaisten r i k k a i d e n kaivoskapitalistien aikaansaama, että ylläesitettyjen väitösten petustefeUa,Kongosta ei,voi nyt t u l l a itsenäistä mt.r.ta, v a a n se on alistettava jollakin.:tavalla toisten holhottavaksi (hänen artikkelinsa väliotsikossa sanotaan "Tutelage Required" e l i "holhousta tarvitaan"). Mr. Lippmann k i r j o i t t i "Kongon yhtenäisyys ilman holhousta sulaa nopeasti kaaokseksi . .-. M u t t a Y K n kokeilu (hölhouskokeilu) voi toteutua jos se saa todellista tukea länsivalloilta. Jos se saa niiden, eritoten Ison-Britannian^ B e l gian ja Yhdysvaltain tuen, tämä kokeilu v o i onnistua. Kongo sijaitsee länsimaiden sotilaallisessa vaikutuspiirissä, eikä Neuvostoliitto ulotu sinne . "Tästä seuraa, että vaikka on tärlteätä saada sopimus Tshomben j a Adoulan kesken,'vielä tärkeämpää on, todella ratkaisevan tärkeätä, että herrat,Spaak (Belgia), Macmillan (Britannia) Kennedy (USA) ja — toivokaamme — kenraali de Gaulle (Ranska) voivat sopia, mitä pitäisi tehdä. Sillä — kestävä tai särkyvä — päätöstä ei.tehdäLeopoldvillessa (tarkoittaa Kongossa); ei ElisabethviHeÖsa (tarkoittaa Katangan maakuntaa) eikä New Yorkissa (tarkoittaa Y K t a ) . Ne tehdään Brysselissä, Lontoossa ja "VVashingtonissa." . ^ -Toisin sanoen mr. Lippmann.esittää -— j a hänen esityk- '•'serlsä takana on epäilemättä muitakin — että samalla k un Tshombea.Adoulaa (Kongon pääministeriä) j a Y K t a k i n on käytettävä välikappaleina — todelliset ratkaisut j a päätökset tehdään sittenkin Brysselissä, Lontoossa, Washingtonissa ja ehkä Pariisissa. Sattumalla nämä ratkaisukohteet ovat siellä,x •missä, sijaitsevat Kongoa riistävien rahayhtymien päämajat, • m u k a a n l u k i e n myöhemmin näyttämölle eli saaliinjaolle t u l - ; lut U S A n monopolipääoma. Tämä kaiketi selittää sen. m i k s i mm.,Patrice Lumumban murhaan osallistumisesta syytetty Katangan "presidentti" • Möise Tshömbe on sellainen herr.a ja suuruus, että hän tekee Y K s t a välittämättä "mitä tahtoo" sittenkin, vaikka hänen ' santarminsa lyötiin muutamassa päivässä miltei maan tasalle j a vaikka Y K n . voimat kontrolloivat Elisabeth viileä j a K a - tanganmuita keskuksia! . Andrew Wilson-niminensanömalehtrkirjeenvaihtaja lähetti Elisabethvillesta j o u l u n aattopäivänä uutiskirjeen missä : sanoo avoimesti, että MoiseTshombe on todellisuudessa v a in eurooppalaisten kaivoskapitalistien marionetti.. Hän kirjoitti: • - ".: . .Loppukädessä mr.Tshomben eurooppalaiskannatta-jat. lukeutuvat_neljään ryhmään: ••• • "Ensimmäisinä cn Union Minieren. mis.^^ä belgialaisilla j a brittiläisillä on kiinnityksensä, v i r k a i l i j a t, "Toseksi on Elisabethvillen kauppiaat "Kolmanneksi on kansainväliset palkkasoturit . . . "Neljänneksi, eikä suinkaan vähiten, on (Britannian kontrolloima — V.) sir Roy \Velensky ja Rhodesian l i i t t o h a l l i t us Lyhyesti sanoen, Tsriomben kannatus e i perustuvlayikaan-katangalaisten tukeen, vaan eurooppalaisten monopolistien ja niiden paIkkarenkien kannatukseen. M r . W i l s on sanoikin paljastavan kirjoituksensa lopussa: "Lähtieii mr. Tshombenkiihkeästä halusta ottaa Katangan vuoriteollisuusrikkaudet pois Kongolta, on kehittynyt t i - . lanne, missä afrikkalaisten ihmishenkiä on ;uhrattu, ei niinkään paljon Tshomben kuin eurooppalaisten etupiirien hyväksi." Kaikesta huolimatta Tshombe saa jatkaa vehkeilyään; häntä suositellaan vielä hävinneenäkin j a hänelle varataan tilaisuuksia esittää vaatimuksiaan. • J a nyt t u l i vielä hyvin tunnettu yhdysvaltalainen sanomalehtimies, mr. Lippmann esille ia esitti, että koska Neuvos-vtoliiton kädet eivät sinne plotu, i m p e r i a l i s t i t voivat alistaa Kongon uudelleen "holhotiksensa" a l a i s e k s i— tosin sillä ero-tuksellf^^ että saaliin jao^e otetaan myös yhdysvaltalaisia monopolisteja! ' Kaunista peliä! J a k a u n i i t a esityksiä!' . VaOikä lebdessSmme on aikaisemmin julkaistu losiä Suomen tasavallan presidentti Urho Kek< koseu SfeitfSjo<nUll6';rakentaen, on itsenäisyytemme'ja riippumattomuutemme turvattu ja^^ lujalla pohjalla. Meillä on olemassa kaikki edellytykset säilyttää itsenEisyytemme ja vahvistaa sitä. Jos epäonnistumme, saamme syyttää itseämme. Mutta me emme .-aa epäonnistua. ~ UTkomaisteh" lehtien esittämät skeptilliset mielipiteet Suomen nykyisestä asemasta on otettava täällä rauhallisesti, ne on nähtävä "kylmän scdan" luomaa^^ustaa vastaan. Ne eivät kohdistu' suoranaisesti niinkään paljon Suomea vastaan, ne •ovat tavallaan poleemisia puheenvuoroja lännen ja idän välisessä keskustelussa. Suomen puolueettomuutta pidetään monissa piireissä harhakuvana, koska Suomen asema ikäänkuin uhmaa luonnonlakeja ja sen vuoksi siihen suhtaudutaan epäillen kuin fakiirin köysitemp-puun. Vaikka Suomea kohtaan tun-ulkolaisia ystäviämme. Mutta ei ole suinkaan kiimmeksit-tayaa, jos ulkomaiset leKdöt aliällä-vätkih . p e r u s U e t t o m i a ^ ^ r i t e l m ia Suomen asemaata, kuii eH3t;liioma-laiset bolilttiset johtohiieilgl 6M ensimmäisinä ahtamassa: epäeduUi-. sen J a virheellis'eii kuvan omasta niaastaän. Eräs Heistä bn. väittänyt; ^ttä~pres4dentinvaali on nyt pakko suorittaa samalla tavoin kiiih; aikoinaan kenraalikuvernöörin nimitys, mikä tapahtui Pietarissa. Toinen oikeistolainen johtoinie,^, joka jo aikaisemmin on kunnostautunut väittämällä Suomen joutuneen Paasikiven jälkeen kuvemementin asemaan, on taas muutama päivä sit- ;en selittänyt, että tuleva presidentinvaali, jossa meiltä on ulkopuoli- -en painostuksen tuloksena riistetty vapaus, on enää pelkkää arvotonta ieatteria. J a jotta kuva tulisi, mahdollisimman synkäksi, arvon kaii- ^anedustaja väittää, että ' uhkaa saattaa ilmetä myös itse edustaja-vaalien vapautta ja ehkä myös sanan- ja puheenvapautta tai yhdistymis- ja kokoontumisvapautta vastaan." Onko todella ihme, jos joku ulkomainen lehti nämä Suomen entisten ministerien karmeat ennustelut luettuaan kirjoittaa nekrologin (muistikirjoitus) Suomen itsenäi- •yydelle. Kyllä se vaatii yliluonnollista uskoa tai rohkeutta muusta puhumatta, kun näidenkin veikkojen puolasta on pitänyt vakuuttaa,-että he ovat'Paasikiven linjalla." Meillä on tapana sanoa, että puolueettomuuspolitiikka on meille hengcntärkeä asia, ja että me YLEISÖN K I R JE netaan sympatiaa, cn meidän "ta-1 voimme sitä ylläpitää, kun vallitsee paustamme" käytetty osoittamaan, keskinäinen luottamus ensi sijassa että sovinnollisen politiikan noudattaminen suhteissa Neuvostoliit-että maailmalla cn ollut vaikeaa ' k u n i sodan vaara, j oka valitettava.s- loon vie lopultakin turmioon. löytää ymmärtämystä ulkopolitii-lli on maailman jokaisen kansan kallemme. On ollut näet r.iin, että; päällä, puolueettom.enkm ja i i i i - ki^^Väpa^minen^TohVr^siiher eaä kun. me suomalaiset olemme tosi-^ tcutumattom.en. Sen vuoksi, etta ^^^^j.^., ehdotettuja neuvotteluja Suomen ja Neuvostoliiton kesken. Mutta emmekö näe. että juuri sellaiset lausunnot, joista edellä esi-asioiden pohjalta lähtien ja koke-: sotavaristelut lännessä ja idässä mustemme perusteella selostaneet' ovat uhkaavasti lisääntyneet Beriii- Olen varma, että kun Novosibirs- lettiin eräitä näytteitä, riistävät pakostakin luottamuksen ei ainoastaan noilta jpuhUjilta vaan myös niiltä oikein ajattelevilta aineksilta. OVAT KOVIA. ..' Ä; MUTTA T^tArAt BAHFAAMAtrdiiÄ V^t^ihillj^eg. — Tääiifc,^I?inipegis-ia fiHä&H koskä&b ihiiäBti.^Hkoil' kirjoituksia Vapaudessa. Siksi pää' tin kirjoittaa muutaipan rivin ja aittaa tietää, että täällä yletään aina samaa päivää kuin muuallakin maqilma^sa. Äiihuh aivokopassani askartelee sellainen ajatus, etta onko visseissä Keski-Euroopan maissa n i i n kovat laiti ettei sieltä pääse siirtolaisina lanne j i i u r i ihuita kuin entisiä Hitl e r in henkiystäviä? J a Jieidän papplnsakin puhuvat vain pyhänä lähimmäisen. rak^aU' desta, mutta politikoivat kuusi päivää viikossa vihan lietsonnassa sosialistista maaiimanosaa vastaan. - Länsi-Saksan hyökkayshenklnen militarismi on_ taas valon kipinänä.. Sille v p h a n Adenauerin Saksalle varataan taas kaikenlaista aseistusta ; ja entiset natsikenraalit ovat jäl^- leen saaneet suuren sotakoneiston joKdettavakseen. Saa nähdä, lähtevätkö Eichmannin vapauttamaan Jerusalemin vankilasta, vai heittävätkö miehen sikojen ruoaksi, sillä löytyyhän niitä muita sankareita, jotka ovat valmiina tilanteen tullen murhaamaan miljoonia ihmisiä ja polttamaan heidät tuhkaksi. Todellisena valopilkkuna on kuitenkin tietoisuus siitä' että suuresta voimantunnostaan ja mahtipontisuudestaan huolimatta Länsi-Saksa on sittenkin vain Länsi-Saksa, eikä voi enää omin voiminsa ihmiskuntaa uhata. Omasta puolestani toivotan on-iien vuotta kaikille rauhaa rakastaville ihmisille. Rauhan terveisin. — Aapeli. EI YKSliÖlTA VAAN JOlJKKOiA Kuri' :CSJ:n, kliitävUoden juhlaa Öb vietetty: ^Ötiteibmilla suomalais-ääillöksiUa, . Öft Misää huomioitu vanhimmat uranuurtajat ja kunnioitettu heitä kutsumalla kunniavieraiksi ^ siihen harvinaiseen juhlaan. Se on kauniisti tehty. Suuri kiitos silitä, Mutta eräissä tapauksissa ön käsittääkseni menetelty epäoikeutor^ tusti, esim, nimeämällä vain pari henkilöä .ikään kuin he olisivat ainoat j a ehkä myös parhaat järjestön rakentajat. Sellainen menettely lähentelee yksilöpalvonlaa jota ISietää välttää kaikissa tapauksissa...; ' Useiinmissa tapauksissa kiittelyt ^ ovat monin kerroin ansaittuja — mut.a kiitoksen ansainneita on paljon, eikä vain joitakin yksilöi<> tä. - - Yleisön joukosta minä esittäisin Tyyne Siilmanin Port Arthurista yhdeksi huomattavammaksi toimihenkilöksi. Tässä yhteydessä on huonnoitava ne monenmoiset ^ tehtäväti J jossa Tyyne on aina mukana./Myös lehtien avustajana vie Tyyne aryokasta osaa, sillä joka: v i i k k o on häneltä Liekissä oma palsta. Omasta puolestani teen kunniaa ' Tyyne Siilmannille j a kiitän häntä jatkuvasta toiminnastaan. Näin ajattelee tuntematon ystäväsi, joita sinulla On paljon. — Nylonkangasta voidaan silittää joko kosleana tai kuivana s i litysraudalla, jonka lämpö on keskimääräinen, e l i noin 275 astetta. ( F ). ci tulla suorittamaan, Suomi jää nyt kansainvälisen huomion ulkopuolet puolueettomuuteen rakentuvaa ui-• nin ja Saksan kysymyksen johdosta., ,^ mensaamme jälleen rauhassa kopolnttista asemaamme sekä Suo-, on Suomen asema joutunut poltto- hoidella asioitamme men ja Neuvostoliiton suhteita mci- pisteeseen koska v. 1948 yhteis-työ- _ .. , , . ,. v .. hin ei ole uskottu. Meille on sanot-' sopimuksessamme mainittu Länsi-' ^'"-^ englantilainen lehti kirjoit-tu: se ei ole totta E i ole siis pidet- Saksan kä.sittävä sotaliitto ulottuu ^'•'^^^^l^ suopeasti ja ymmartavai-ty mahdollisena, että Neuvostoliito. Itämerelle ja maarajallemme poh- Suomesta pyytaa länsivaltoja pienellä naapurimaalla, joka on oi- joisessa. ' ottamaan huomioon 'Suomen on-lut sen kanssa sodassa ja jolla on, Sedän Demokleon miekka on to- n^ttoman vaikean aseman. Totta erilainen yhteiskuntajärjestys, clisi sin ohkaisemman hiuksen varassa etta meidän asemamme ei ole keskinäiseen luottamukseen perus-, monen muun pienen valtion päällä »^^'^J^P" '^'""^ vakuuttavan to-kuin Suomen, mutta kyllä myös mei oman vaaramme näemme. . M i e l i a l a onkin vakava maassam- ^ SYNTYMÄ- >^ PÄIVIÄ It ^toUu ei asiaa auta Vuoden loppupuolella o l i eräillä Suuren Rahan iehdillä riemua siitä, että Uuden demokraattisen puolueen (NDP), Ontarion maakuntajärjestön johtaja Donald C. MacDonald o l i , antanut kielteisen lausunhon-Ontarion kommiinisteille, 'joiden puolue oli luvannut kannatuksensa Uuden demokraattisen puolueen ehdokkaille viisissä täytevaaleissa, mitkä pidetään Ontarion maakunnassa-tammikuun aikana. Törontolai- •nen Globe and M a i l lehti, j o l la hallitsevan torypuolueen johtavana äänenkannattajanaon vaaleissa oma lehmä ojassa, i l k kui jotakin siihen suuntaan, että kommunistit "iihkaavat" tukea Uuden demokraattisen puolueen ehdokkaita, mutta' tämä vaara tuli torjutuksi kun lyir. MacDonald antoi yhte- '.näisyysvastaisen lausuntonsa. Tässä Vaiheessa tulee luonnollisesti l u k i j an mieleen ky- •symy^ että mistä lähtien on Globe and M a i l , tai j o ku muu Suuren,Rahan äänitorvi yrittänyt auttaa työväenehdokkai-den valintaa? J u u r i tämän vuoksi päätimme mekin heittää "hattunmie tuleen^'. Nykyaikaisen elämän yksi kiertämätön tosiasia on, että työväen yhtenäisyydestä ei voida vakavassa mielessä keskus-tellakiäan, ellei siinä yhteydessä puhuta yhtäällä sosialidemokraattisen puolueen j a toisaalla kommunistisen puolueen tai n i i h i n - k u u l u v i e n jäsenten ja kannattajien yhtenäisyydpst^. | työväenedustajien vaalivoittoa A s i a (S, muutu mik.sikään voimasuhteista. Raiskassa ei saa- • Uilovis.sa täytevaalol.ssn. tuvat naapuruussuhteet Neuvostoliittoon. Ja jos sitten tosiasioiden pairton vöoksi tämä on lopulta, uskottu, on esitetty kysymys, bnko( nykyisen maailmantilanteen vallitessa oikein että tällaiset suhteet vallitsevat kommunistisen^suurvallan ja sen pienen d e m o k r a a h * ^ naapu- yhteydessä. rimaan välillä. Erityistä huomiota on ulkomaisis- Matkani Amerikkaan c ! i p-jttäi" i \n lolidissä omistettu .Novosibirskin tärkeä sen vuoksi, ettd aaton mo aedxiann.-n vinneiselle kappaleel-nessa eri yhteydessä P^ru^ti!' liiso ! le. jo^sa Suomi ;l:noitti seuraavansa ti selvittää ulkopoliittista r.3:.Tiaarn i i a p : : i U u n ?a k-.ntystä Pohjois-Eu-me. Ilokseni saatoii lo;!?ta, elia |roopasEii. A s i a h r i on, siten, että jo-ymraärtämys, myötätunto ja '-yväk- j kaisen itsenäi e;i valtion tulee oman ] .syrainen seurasi selontekojani. j c*^?n3a vuok,si seurata .scllai&ia i l - j Mutta sitkeässä ovat kuitenkin- niiöitä./jolla voi olia morkitvötä .sen \ politiikalle. Sitä ei voitane meiltä-i kään kieltää. Tiedonantja on tar- ] kasteltava myös siinä . valaistukses;-| s«, c*tä sen mukaan aloite mahdoi-1 listen neuvottelujen aloittamisella | ön tä.stä lähtien ensi sijassa Suo- .tieri: Edelleen cn syytä kiinnittää huomiota .siihen, että tiedonannon tämä kohta si.sältää ajatuksen yhteistyösopimuksesta 2. art: tulkitsemisesta niin, että siinä mainittu sodan uhkan toteainirien bn suoritettava yhteisesti. Nämä.kaksi seikkaa ovat m e i l l e siksi tärkeitä, että tie-on Suomen kannalta pidettävä onnistu- ' necna. PuölueettoiTiuusaseni;ettam-nie ei mainittu valvontatciminta Vaarana eikä sie tule hilirilsemään perinteellistä pohjoismaista yhteis-loiminlaa. Todellisella mielipahalla olen lukenut eräitä pohjoismaisia arviointeja tästä asiasta. K i i n arvovaltainen ruotsinmaalainen lehti nimittelee Suomea "vahtikoiraksi", riiin joutuu kysymään, onko pohjoismai nen yhteistyö madaltunut haukkumasanojen tasolle. Novosibii"skin r.euvptteliiista - haluan sanoa, että niiden tulos on mitä ilahduttavin osoitus siitä, kuinka paljon voidaan saavuttaa, kun keskinäinen luottamus Jai kunnioitus vallitsee Sucmen ja Neuvostoliiton välillä. PääministSri ; Hrushtshev sähkötti Suomen jtsenäisyyspäivänä dLstuksen asemamme vahvistumi sesta ja lujuudesta siinä että me olemme kyenneet tämäil syksyn me.' ei Neuvostoliiton nootin, vuoksi,' '^''^^^^''"'j^^^. seU-iytymään vaan niiden näköalojen vuoksi, jot i y"''"'"- ^ama on hyvin rohkaiseva, ka sen vuoksi avautuvat Pehjois- f^^"^"*^" ^ano'" Amerikassa monta Euroopan a.emaan Berliinin k r i i s i n , ^'^'•.t"^' .^1''' J^^'^''' ,''ye"'-ivä - omin voimin hoitamaan suhteemme' . H.ALIISI TODISTEITA Neuvostoliittoon. En tiennyt silloin | Eräs teollisuusmies yritti jotka ovat joutuneet pitämään johtajinaan tällaisia yltiöpäitä. Olen hyvin pahoillaan tällaisista edesvastuuttomista lausunnoista. N i i l l e ei ole tietenkään annettava cnempilä arvoa kuin ne ansaitsevat. •Mutta ne ovat ilkiteko Suomen kansaa kohtaan, jcka vilpittömästi pyrk i i ylläpitämään luottamuksen poli-t iikkaa suhteissaan ulkomaihin; Tällaiset lausunnot saattavat kOKO kansan väärien epäilysten alaiseksi idässä j a Suomen riippumattomuu-öniiri I teen kohdistuvien • .perusteettomien oessimististen - kuvitelmien alaiseksi änr.essä. — (U. S.) että joudumme niin pian käytän-nö. ssä tällaisen tehtävän eteen. Olemme siilä selviytyneet menestyksellä ja pidämme huolen, että! .saanut on ansaittu rehellisesti, näin tulee vastaisuudessakin tapah-] — Voinee olla: niinkin, mutta tumaan. Sen pitäi.si rauhoittaa myös'kuka on ansainnut? mainostaa itseään miehelle, josta hän •civoi asiakasta. — .Fokainen :sentti, jonka olen HERMOT METALLISTA Moskova. — Lähitulevaisuudessa voidaan ihmisen vahingoittuneet hermon osat korvata metallilla. A i nakin Neuvostoliitossa lääkärien täydennyskoulutusinstituutissa suoritettujen kokeiden mukaan tämä on mahdollista. Neuvostoliiton lääketieteellisen akatemian kirjeenvaihtajajäsen B. Ognevin ja teknillisten tieteiden kandidaatti V. Gudovin johdolla suoritetuissa kokeissa, joissa koirien hermoja on korvattu joko pla-ina- tai tantälun\johtimilla on saatu erittäin hyviä tuloksia. Metaili-set hermosäikeet ovat normaaliin tapaan johdattaneet, aivojen määräykset elimille. Laitoksessa cn koira; jolle osa hermoja on korvattu metallilla 22 kuukautta sitten ja toinen,, jolle hermoproteesi tehtiin 8 kuukautta sitten: Kumpikin ovat Oskar Hauta, — Dinsmore, Sask. vietti syntymäpäiväänsä joulukuun 27 päivänä. Yhdymme — (joulupostin hitau-denvuoksi tosin pahas i myöhästy- . . . . .. neenä) sukulaisten ja tuttavain on-j tJo^a^no" vi-meista kappaletta nentoivotuksiin. vuteta työväen yhtenäisyyttä ilman s o s i a l i demokraattien osallistumista, vaikka sosialidemokraattinen puolue on kommunistista puoluetta paljon pienempi ja heikompi. Yhtä vähän voidaan työväen yhtenäisyyttä saavuttaa täällä Ca-nadassa illan kommunisteja, vaikka kommunistinen puolue on heikompi kuin yleispiirtein sosialidemokraattisen maailmankatsomuksen omaava Uusi demokraattinen puolue. Toiseksi on muistettava, että korkeat johtajat voivat säätää ketä heidän mielestään valitsi- Suomen presidentille jä lausui säh: jäin on äänestettävä, mutta kansa itse päättää mitä .se tekee. Mr. MacDonald hyötyisi meidän käsittääksemme siitä jos hän pysähtyisi^tutkimaan syntyjä syviä Weyburnin vaalihä-viöstä. Kolmanneksi on muistettava, että mr. MacDonaldin ukaasista huolimatta voivat sosialidemokraattiset ja kommunistiset työläiset yhdistää kuitenkin r i vinsä vaaliuurnalla ja valita työväen edustajia Ontarion lainlaatijakuntaan. Tosiasiassa meitä ei ihmetyttäisi lainkaan, vaikka jotakin tällaista tulisi tapahtunriaan eräissä Ontarion täytevaaleissa. Selvää on tietenkin, että mr. MacDonaldin yhtenäisyysvas-tainen asenne ei lainkaan auta keessään mm: ' "Äskeisen Novosibirskissa tapaamisemme ja avomielisten keskust-e-lujemine, kuluessa Te, Herra Presidentti, voitte vielä, kerran vakujittua siitä^ että Neuvostoliitossa luotetaan täysin Suomen nykyiseen ulkopoliittiseen suuntaukseen, Paasiki^ vi—Kekkosen linjaan ja vilpittömästi pyritään lujittamaan maittemme välille muodostuneita ystävyyden ja yhteistoiminnan suhteita. - Sallikaa minun esittää varmuuden siitä; että NeUvosteliiton ja Suomen välinen, hyvään naapuruuteen perustuva yhteistoiminta tulee vastakin kehittymään ja laajenemaan, edistäen siten rauhan ja levollisuuden vahvistumista Pohjois-Euroo-passa j a koko maailmassa." Tämä on totta. Saatoin vakuuttua siitä, että Neuvostoliitossa todella luotetaan nykyiseen. ulkopoliittiseen suuntaukseemme. Neuvostoliitosta käsin ei uhata Suomen itsenäisyyttä eikä vaikeuteta Suomen asemaa puolueettomana valtiona. Kuten ylioppilaille lausuin itsenäisyyspäivänä, tämän syk.syn t a r pahtum;it ovat vahvi.staneet minua erinomaisessa kunnossa eivätkä millään tavoin eroa muista k o i r i s t a .' Toisilta koe-eläimiltä, joilta samaan aikaan pdstettiin vastaavat hermon osat, mutta ei korvat* u niitä proteesilla, ovat jo aikoja sitten, kuolleet. Hermokorvikkeet ovat tietystikin J n i in ohuita, että niiden liittämises-~ sä muuhun. herniostoon tarvitaan erikoiset silmälasimikroskoopit ja muutenkin työ cn erikoisen vaikeaa. • • . Saadut kokemukset antavat ai- •- hetta toivoa, että lähitulevaisuudes-' sa voidaan esimerkiksi ihmisen vioitluneet silmähermot korvata proteesilla ja palauttaa näkö tai kuulohermojen "paikkauksella" kuulo" \ sekä nostaa halvaantuneet" sängyistä, arvelee ; Vetshemaja Moskva, joka perjantaina näistä kokeista kertoi. Tänään asia on kuitenkin - vielä vafii kokeilua, jonka kohteena ovat eläimet.\ ; Y K n tuulet puhaltavat monelta suunnalta. SITÄl J A TÄTÄ OIKEUSTUVASSA Tuomari: "Mitä tapahtui sen jälkeen kun syytetty antoi ensim:_ sen iskun?" Kantaja: "Hän antoi kolmannen iskun." ; 1 Tuomari: "Tarkoitatte ehkä toi-sesn iskun?" Kantaja: " E i , minä annoin toisen iskun." VANHAT ISÄLLE Pikku Tuomas: " A i t i , mi:ä tapahtuu autoille kun ne käyvät niin vanhoiksi, että ne eivät enää toimi? ' Äiti: "Joku myy ne isäUesi." PÄIVÄN PAKINA tinhaudat—- vaan se, että nykyi- ka siksi Tiun kolmas maailmansola Yhteistoimintaan on pyrittävä Ilman muuta on .sel\)ä^ että matkaa on jatkettava siitä paikasta, mi-iin viimeksi on tultu. liittisesti tai uskonnollisesti mitä mieltä tahansa — cvat rauhanpuo lustajia. Toiset heistä ilmaisevat v S i k i i tiiiitiui joiidonmukaiseltaj rauhantahtonsa . avomielisemmin. talia paiseilla lafkaa keskustelua yhtoistoiinmtakv.symyksestä e i i - s i i - lä, mihin • vanhan vuodon" viimeisessä jutussa panimme pisteen. Tosiasia nimittäin on, että kaikkien rauhantahtoisten ja yleensä hyvää tarkoittavien ihmisten keskeisimpänä kysymyksenä on se, miten voidaan yhdistää voimamme meitä kaikkia läheisesti koskevien ky.symysten edistämiseksi. Ottakaamme esimerkiksi kysymys sodasta tai rauhasta. Kukaan meistä Canadan suomalaisista ei hyödy sodasta eikä edes sotavalmistelusta.' Me kaikki joudumme sotavalmistelujen takia maksamaan yhä kohoavia veroja; meidän kaikkien elintaso pysyy suhteellisen alhaisena siksi kun samalla kertaa ei voida tehdä sekä tykkejä että voita. J a jos sota syttyisi, mc, kuten muutkin -canada-laisct, joutuisimme sodan jalkoihin — hirvittävän atomisodan jalkoihin;.' • Tämä selitliiä miksi miltei kaikki kansalaisemme — uikoot ho po-1 toiset hieman varovaisemmin, mutta se ei muuta lainkaan sitä tosiasiaa; että .valtaosa meistä lukeutuu sydämensä syvyydessä rauhanpuolustajain yhä kasvavaan armeijaan. _ Mutta niin kauan kuin me pysyttelemme omissa karsinoissamme niin, että emme rohkene avoimesti edes keskustella näistä yhteisistä asioista, me emme voi luonnollisestikaan antaa läheskään niin suurta panosta meille kaikille tärkeän rauhanasian hyväksi, mitä sydämemme syvyydessä haluaisimme antaa. . Asiassa on vielä toinenkin äärettömän tärkeä puoli: Huolimatta sii'^ tä mitä nykyiset hallitsi."avoiraat sanovat, tosiasia, ehdoton tosiasia on kuitenkin se, että aktiivisesti rauhan puolesta toimivat canadalai^ set ovat sittenkin todellisia isänmaanystäviä ja patriootteja. -N. Canadan kansaa ja valtiota'ev.pe-lasta mitkään pommiSubjaV — eivät yksityisten fakentamat kellari-kuopat eivätkä yhteiskunnan varoilla ehkä vai;jittavat suuremmat pais-nen sodanvaara saadaan torjutuksi. Tosiasiassa ihmiskunnalla ei ole nykyoloissa muuta pelastuksen tietä kuin suitsia sotatarviketehtailijat ja heidän poliitikkonsa sekä huolehtia siitä, että uhkaava sota ei pääse puhkeamaan. Tämä toiminta ei tietenkään ole helppoa. Pahin puoli pinnallisesti katsoen on siinä,', että rauhanpuolustajille ei anneta nykyään sen pa-. remmin kiitosta kuin heille sitä annettiin esimerkiksi toisen maail-mahsodan edellä. Mutta toinen maailmansota syttyi sittenkin vaikka silloiset valtapiirit vakuuttivat, että mitään so-dahvaaraa ei muka ollut, ja että rauhanpuolustajat olivat joko " p u naisia" 'tai s'itten joko enemmän t a i vähemmän pölvästejä. "Jättäkää sellaiset suurasiat viisaitten valtiomiesten ratkaistavaksi ja huolehtikaa te vain sellaisista pikkuasioista, joita voitte paremmin ymmäi:- tää", sanottiin silloin isällisellä tavalla rauhanpuolustajille. Monet Ihmiset uskoivat näiden 'viisaitten" valtiomiesten isällisiä neuvoja — ja' saiv.it uskonsa mak^ saa k a l l i i s t i hi^H^än, verellään;'ja kärsimyksillään. Tämä menneisyyden opetus on vakavana varoituksena siitä että rauhan tai sodan kysymyksiä ci voida eikä saakaan jättää yksinomaan "viisasten" poliitikkojen ratkaistavaksi. Tämä on sitäkin vakavampi scik-jcsta tulisi varmasti atomiase-sota — voisi johtaa koko ihmiskunnan perikatoon. Paras puoli tässä tilanteessa on kuitenkin se, että sodan puhkeaminen on nyt vältettävissä. Ihmiskunnan historian kehitys on saavuttanut vihdoinkin sen tason, missä so-tatarvetehtailijät politikoitsijoineen eivät "voi enää mielivaltaisesti sotia järjestää, Ihmiskunnan yhteinen tahto ja päättävä esiintyminen voi nyt sodanvaaran torjua, ydinasekokeet voidaan lopettaa ikuisiksi ajoiksi kaikkialla maailmassa ja ydinaseet upottaa meren syvyyksiin. Ihmiskuntaa köyhdyttävästä sotavarustelusta voidaan vapautua yleisen ja täydellisen aseistariisu-missopimuksen perustalla — ja luonnollisesti sen tiukan kansainvälisen kontrollin avulla. Mutta mitään näitä toivottuja tuloksia e i saada pelkällä toivomisella. Niiden toteuttamiseksi on kaikr klen rauhanpuolustajain yhdistettävä voimansa ja toimittava perään-antamattomaäti silloinkin, kun siitä ei ehkä kiitosta saada. Tässä mielessä kun katselemme yhteistoimintakysymystä — olkoon sitten puhe rauhanasian edistämisestä tai kulttuuriperinteidemme" vaalimisesta — niin silloin löytyy varmasti keinoja ja mahdollisuuksia yhteisymmärryksen ja yhteistoiminhan hyväksi. Toimikaamme sen :hyvUksi koko nyt alkaneen uuden vuoden.—KänsUtoura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1962-01-04-02