Vapaus, April 30, 1928

              Maanaataina, hnhtik. 30 pina—MoJL, Aprfl 30
\ / A T^ l f f Cua&s i i - i i l r ' - n t y S r i t e A i cbaa OMakMMtu}*. OaMtTT SaA»- V r V r A U O r y . O a t , « « « » « « i M . tii«tei»«. »-«AiTiadMa». tanatia» j a »«riMaria*.
T O I M I T T A i A T t
T. H . OUtLSOH.
at tha P M K Offiaa D«p>zta««; O l t c n . U aaeaod elaaa nattcr.
• VAPAUS (LOxnr)
Tka aalT e c m af ViaaUk V o ^ a n l a Caaada. ^ a l t l i ^ ia SoOnar. Oat, a v o r Uemaar.
t M a r , Wadcaaday. H ^ n d a y aad Friday. "
OJtOTOSHINNAT VAPAUDESSA: ^ '
, «140 kana. «2X0 kakri katua- — A»l«niMx»iaB«aoaa»tai»e» SOe. palaTtta.iaa. —
JU« SOe. kerta, «LOO S kotaa. — SrBtyBaaBwn4aef »IJO karta. »M * " " J ^ ^ r «3yee karta, « ^ kakai kertaa. — KiitoaUmatokaet «1X0 karta- — Kaolaaamliaotak-
50a. UOmSm k f i u ^ a i ^ e l u u l aaiturOinjia. — Hatauaatieaot ja oaol«ip<.»U«
m^mf, _ T Q ^ l l l k a c U j i e a ja {faaotaaaxesttaarica oo. <ra»Ji»i«aaa, Saatatti*!
— Tihakaia, Jolta c i aaezaa taka. at tafla l l h c n i » i ä a . paiui aalatgiiatfn. JoiHa
T l L A U S H 0 m A T : • „
1 «k. U J O . < k k . tXJS», S kk. «1.7S Ja l kk. «1X0. - Tn^irtniXtSUm Ja S u n M M a«k« aauuOa
" t 1 «k. «ffXOL * kk. « S J O . « kJe. «SJSO Ja 1 kk. « U » , '
Ldbtaaa aiotat OaMtakaat p i t U oOa koatunSua UOa U llatcitrialapUriB adclliaeaa «zkipiifSaZ.
ViVaadaa (aiaritaai l A a c t r B a O i i a c S3 U i a a Straai. PobaUa S36V.
T « a a t e kaauatii tJl)«rty BaiUiag, SS Loraa St. Pahalia 1038. PoaUoaou: Boa 69, 8a<a»Bry. Oat.
ataa 7«e. par «oi. inefc. Ulilaia» charja for aiada iaaertioa 75e. T t a Vapaaa
a»oB» ii« FlaaJA P a < ^ l a Caaada.
Jm mm aOIata t«haaaa M «aitaaau aB»im»liowi kirfftaema». fcirjottakaa aadallaaa liikkaaskoiU]aa
g^<waa!U«<na aia^mi ^ V . K A N M A S T g litlJ»aaWu|a:
Työväeli poliittinen heikkous
Ontariossa
Ontarion maakunnassa on, AI-bertan
tyoväenliiton virallisen leh-den
mukaaitr yhdeksänsataakuusi-kymmentä
erilaista ammatillista pai­kallisyhdistystä.
Kaksikymmentä
päistä kuuluu Canadan työväenpuo­lueen
Ontarion jaostoon ja oli edus­tettuna
sen äskeisessä l&ustajako-kouksessa-
"Toisin sanoin", valittaa
lehti, "vähemmän kuin kaksi prosent­tia
Ontarion ammattiliittolaisista on
Canadan työväenpuolueen kannat­tajia
^Canadan suurimmassa teolli­suusmaakunnassa."
Tätä Alberta
Labor News pitää perin ikävänä
tilanteena.
Jos Canadassa on yhtään maa­kuntaa,
joMa työläisten poliittinen
toiminta voisi olla menestyksellistä,
niin näyttäisi se olevan Ontario.
Se on suurin teollisuusmaakunta.
Sen työläiset ovat keskitetyt suuriin
kaupunkeihin ja teollisuusalueille.
Siinä on kymmeniätuhansia ammat-tiliittolaisia.
" J a kuitenkin", to­teaa,
lehti» "Ontarion työväki on
säälittävän heikko poliittisesti. Sen
työväenpuolueitta hallitsevat kom­munistit
ja siihen kuuluu vähemmän
kuin kaluii ptosenltia järjestyneistä
työläisistä." Näsäviisaasti lehti sa^
noo olevan yhdentekevää, onko Cä-
: nadan työväenpuolueen Ontarion
jaostossa kaksi prosenttia; järjesty­neistä
työläisistä siksi kun se oh kom
munistien hallitsema, tai onko se
^ kömmunbtien hallitsema isiksi kun
siinä on kaksi prosenttia järjestyr
neistä työläisistä, sillä tosiasiaksi
jää, että se on heikko. Lehti kui­tenkin
lyö tuota ••selitystään^' kor­valle
huomauttaessaan, että uusi
poliiUinen järjestö, "Itsenäinen työ­väenpuolue",
on hiljattain . muo­dostettu
Torontossa ja sanoessaan
olevan "toivottavaa, että sillä on
enemmän menestystä työläisten he-
;^ rättämisessä* poliittiseen toimintaan
" k u i n on ollut Canadan työväen­puolueella".
Kieltämättä on Ontarion työväen
^ 'poliittinen heikkous heijastus On-
" tarion työväen ammatillisen ja teol­lisen
järjestäytymisen ja toiminnan
hajanaisuudesta ja heikkoudesta.
• Suurimpana syynä tähän on se, että
Canadan ammattijärjestön "ei-kom-munistinen"
johto ei ole pyrkinyt­kään
yhtenäistyttämään maakunnan
hajanaista ammatillista liikettä ja
voimistuttamaan sitä ja sen toimin­taa
kymmenientuhansien j ärjestymät-tömien
järjestämisellä useilla tär­keillä
teollisuusaloilla. Tämän ase­mesta
on se kaikin mahdollisin kei­noin
taistellut hiin kutsumiaan
"kilpailevia" kansallisia ja muita
ammatillisia järjestöjä vastaan ja
omisisa rivieissäänkin turvautunut
jopa ihannoimansa ja ylistämänsä
"kansanvallan" kuristamiseen voi­dakseen
tehokkaammin taistella tin­kimättömällä
ludkkataistelukannal-la
olevia kommunisteja ja vasem­mistolaisia
vastaan. Canadan ani-mattiliittoliikkeen
yhtenäbyttäminen
yhden keskusjärjestön alaiseksi, sen
vapauttaminen yhdysvaltabisla kah
lebta, jotka IdeltävÄ^ toimintava­pauden
sen siturdta oisälta, ammat­tiliittojen
yhdistäminen teollbuus-liitoiksi,
järjestymättömien järjestä
niinen jja.'e. ovat tunnuslauseita ja
teiltäpä,' joitten tunnetulaitfiemi^
sellä ja suorittamisella olisi voitu
ja voidaan lujittaa Ontarion ja ko-f
ko Canadan - työväen' ammatillista
ja teoUbta järjestäytymistä ja J o i -
mintaa, jolle poliittisen toiminnan
täytyy etupäässä nojautua.
Luopio Simpson ja kumppanit,
joitten muodostamalle '^Itsenäiselle
työväenpuolueelle" ' Alberta Labor
News, Canadan
puolivirallisena äänenkannattajana,
menestystä toivoo, ovat vuosia koet-taioeet
rikkoa Canadan työväenpuo­lueen
yhtebrintamaperustaa 'Onta-
; ixiossa j a häätää kommunisteja^ vaik­ka
heillä oli ja olisi tänäkin päi­vänä
tilaisuus esittää mielipiteensä
ja tabtella ohjelmansa hyväksymi­sen
puolesta. He olivat repivä ja
hajottava aines työväenpuolueessa.
He erehtyivät luullessaan» että kaik­ki
paitsi kommunbtit tulevat eroa­maan
Canadan työväenpuolueen On­tarion
jaostosta ja liittymään heihin
kilpailevan, niinikään . liittoperus-talle
rakennettavan, jos siitä milloin­kaan
mitään .tullee, puolueensa
muodostamispuuhas^a. Seuraukse­na
oli, että he tällä epäonnistuneel­la
manööverillaaji paljastivat it­sensä
yhteisen rintaman vastustajik­si
ja menettivät serikin vähäisen kan­natuksen,
mikä heillä ennen Canadan
työväenpuolueen Ontarion jaostosta
eroamistaan siihen kuuluvien eri
järjestöjen keskuudessa oli.
Työväenpuolueen Ontarion jao.s-ton
edustajakokous osotti rehellis­ten
työläisedustajien yhä paremmin
käsittävän, että kommunistipuolue
on rakentava ja taisteleva voima
työväenliikkeessä, ja hitaasti mutta
sitä varmemmin lisääntyy niitten
työläisten joukko, joka antavat palt­tua
porvarien ja työväenpettäjäin
yrityksille pitää heitä loitolla Ca­nadan
(työväenpuolueen yhteisrin­tamasta
j a muista todellbista luok-kataisteluliikkeistä
"kommunisti"-
pöpöä käyttämällä. Täten paranee
ei vain Ontarion. ja Canadan, vaan
koko maailman työväki poliittises­ta
heikkoudestaan;
larin vaihdettavaksi, niin te ette [pi­dä
itseänne onnekkaana, J93. saatte
takabin vain viisikymmentä seiit-tiä.
Mitäkö työläiset sitten tulevat
hyötymään tästä sopimuksesta?
Seitsemäntoistavuotiaat poikaset
hyötyvät, samaten kuin eräät toi­setkin
työläbluokat ' Näin pitkälle
näin hyvä. Halvempipalkkabille
päiväpalkkatyöläbille luvataan pieni
voitto-ostius niitten •todellisten. palk­kojen
asemesta, joihin he ovat oi­keutetut
Toiset kaivosmiehet saa­vat
— lupauksen. Näitten riittä­mättömien
ja kuviteltujen etujen
vuoksi kaivostyöläiset luopuvat kai­kesta,
minkä he %'obivat saavuttaa
taistelutoiminnalla, käyttäen hyväk­seen
yhtiön nykybtä asemaa. ' L i ­säksi
he sitovat kätensä lakkaamat-ta
esilletulevien kiertämättömien
riitakysymysten edessä. (McLurg
ja McCeinn ovat yhä toimbsaan.)
Mikä on ehken vieläkin pahempi,
on se, että kaivostyöläiset houkutel­laan
"tuottamaan" itsensä työttö­miksi
aavemaisten voittojen vuoksi.
Ja kun yhtiö, markkinain täytyttyä,
lakkaa myöntämästä, että se saa
voittoa. Sir Herbert Holtilla ja
kumppaneilla tulee olemaan perin
todennäköinen syy palkkojen alen­tamiselle.
General Motors-yhtiön työläiisten
äsken antama esimerkki, pakottaes-saan
tuon jättiläisyhtiön polvilleen,
-osottaa mitä järjestymättömätkin
yohrat nykyään tehdä, kun ovat
päättäneet t^stella. Eräs toinen
äskcmen esimerkki vaikuttaa lä­hemmin
kaivosmiehiin, vaikka se
on niin kaukaa kuin Tshekkoslo­vakiasta.
Kyllästyneenä toimeen­panevan
komiteansa, jonka henki-lökokoonpano
oli aivan samanlai­nen
kuin 26:tta piiriä nykyään hal-
Ijfsevan, arkaan ja petolliseen oh­jelmaan
kolmekymmentätuhatta kai-vostyöläbtä
pohjois-Böömissä antoi
potkut "vaarattomalle" ja "järke­välle"
\ toimeenpan^alle komiteal­leen
ja valitsi sen tilalle toimeen
panevan komitean jyrkistä rivimie-histä.
Työnantajat, joilla oli pal­joa
vaikuttavammat syyt kuin Bes-colla,
tekivät hyökkäyksen miehiä
vastaan. Mutta työläiset blcivät
vastaan, ja lujasti. He lopettivat
työt sataprosenttisesti. Kaivosmie­het
alptfivat jälleen työt, kuten oli
vat lopettaneetkin, sataprosentti­sesti,
joukolla ja tuntuvalla ylennyk­sellä
palkobsa, mutta Nova Scotian
kaivostyöläisten ei tarvitse mennä
kaukaiseen Tshekkoslovakiaan op
piakseen, että työnantaja antaa vain
sen, mikä otetaan häneltä, huomaut­taa
tov. Wallace lopuksi. Heidän
tarvitsee vain muistaa omien voitto­jensa
hbtoriaa niiltä päiviltä, joi­na
rivijäsenet miehittivät laivan ja
tabtelijat sellaiset kuin MacLach
lan pitivät perää;
ffilitaistela avointa si^ssotaa
Viimeinen maailmansota oli suurim­maksi
osaksi taistelua hiilestä, eri
kapitalististen maiden kesken. Nyt
lälies kymmen vuotta maailmansodan
päättyminen Jälkeen, on useimmissa
suurissa kapitalistimaissa käymässä
ankara Ja syvälle iskevä sisäinen tais-
Huomioita ja huo-
Kaukana toimintanäyttämöltä ja
kokonaan kapitalistisen lehdistön va­rassa
tietoihin näliden, voi tuntua
verraten häikäilemättömältä koske­tella
sitä työsopimusesitystä, jonka
Amerikan yhdistyneen kaivostyöläis­ten
liiton 26:nnen piirin toimeen­paneva
komitea esitti kaivostyöläis­ten
hyväksyttäväksi, kirj ottaa toveri
Joe S. Wallace Halifaxista, N. S.
Näitten uusien esityksien suhteen
on kuitenkin olemassa useita seik­koja,
jatkaa kirjottaja, jotka saa­vat
luokkatietoisen työläisen ennus­telemaan.
Ensiksikin ne ovat saa­neet
kapilalistiseii lehdistön yksi­mielisen
hyväksymisen ja tämä yk-sbtään
riittää kiroamaan ne, sillä
työväenluokan millekään voitolle ei
ole milloinkaan ösotettu suosiota
tuolta taholta.
Toiseksi ne takaavat Bescon uu
sille omistajille — miehille, jotka jo
ovat lihoneet työväenluokan maksa
mattomasta työstä -rr: kaikki voitot,
mitkä kaivosmiehet voivat heille
aiisaita.
Kolmanneksi ne asettavat miesten
palkat heidän työnantajiensa voi
toista riippuvaisiksi, asema, jota
työläisten ei kannata milloinkaan
hyväksyä. Esimerkin vuoksi mai­nittakoon,
että tälliusesta asemasta
olisi ollut tuloksena vielä suurem
mat palkanalennukset kuin mitkä
Invemessin kaivostyöläiset ovat
joutuneet hyväksymään viime vuo­sina.
Neljänneksi annetaan virkailijain
käsiin ruoska, joka auttaa heitä
miesten työhöntaj amisessa milloin
.vain se heille sopii. Miehet takaa­vat
näille virkailijoille, rttä he tu
levot työskentelemään 85 prosent­tia
käytettävissä olevasta ajasta,
'paiSS milloin sairaus tai tapaturma
;sen estää. Yhtiö toiselta puolen
ei tlkaa kaivostyöläisille työtä jä-lelläolevaksi
15 prosentiksi ajasta,
vaikka se luonnollisesti näyttelee
lupaajaa tämän suhteen.
*• * •
Voidaan sanoa, että puoli leipää
on parempi kuin ei yhtään, mutta
jos te annatte Royal-pankille dol-telu.
hillikentillä. Taistelu Joka e-räUtä
piirteiltään on avointa sisällis­sotaa
hiiliparoonien Ja työväenluokan
välillä. Taistelun perusluonnetta ei
muuta oleellisesti se seikka, että työ­läiset
tässä taistelussa ovat vailla a-selta,
mutta kapitalistit sensijaan va­rustettuja
mitä parhailla nykyaikai­silla
sota-aseiUa, kivääreistä, käsipom-meista,
sotatänkeistä, . kasakoista Ja
lentokoneista lähtien.
Venäjän proletariaatin voittoisasta
vallankumouksesta Johtuneena ko­hosi
ensimmäinen voimakas hyökyaal­to
hiiliteollisuuden ylitse Europassa
Ja Amerikassa, vuosien 1919—21 a l ­kalia.
Sen Jälkeen seurasi kapitalis-'
mini tilapäisen vakiintumisen aikaa
muutamia vuosia, kunnes rajumyrskyn
tavoin piihkesi Englannin suurlakko
toukokuun alussa, v. 1926, Ja sitä
seurannut 1.200,000 hiilenkaivajan
lakkotaistelu seitsemän kuukauden
aikana. Englannissa oli tilanne sii­nä
määrin kärjistynyt suurlakon a l ­kaessa,
ettS taistelukykyisen Johta­jiston
avulla olisi työväki voinUt
käydä taisteluun vallasta, kukistamaan
imperialistisen lordihallituksen ja ot­tamaan
vallan työväenluokan käsiin.
Englaimln jMjrvaristo oli varustau-tunuc
käjmiään ankaraa sisällissotaa,
mutta siltä huolimatta se huomasi i t ­sensä
kovin turvattomaksi työväen­luokan
suuren ylivoiman edessä suur­lakon
alkaessa. Tämä työväenluokan
voittomarssilla alkanut taistelu muut­tui
kuitenkin johtajiston petturuuden
kautta työväenluokan tilapäiseksi tap­pioksi.
Englannin • porvaristo koettaa
nälkäsaarron avulla taivuttaa luokka-vihollisensa.
Tuleeko se siinä onnis­tumaan,
siihen Englannin proletari­aatti
tulee ennen pitkää antamaan
vastauksen.
Siihen aikaan kim Englannin h i l -
lenkaivajat kävivät katkeraa Ja pit­käaikaista
taistelua, kukoisti Saksan,
Yhdysvaltain Ja Canadan hliliteolU-suus.
Näistä maista vietiin skääppl-hiiltä
Englantiin, vaikka lakossa o-levat
hiilenkaivajat yhdessä venäläis­ten
ammattijärjestöjen kanssa vaa­tivat
hiilisaanpn Julistamista Eng­lantia
vastaan. Se ei kuitenkaan
käytännössä toteutimut.
Kuitenkaan ei ottanut kuin muu­taman
kuukauden Rnglanntn hlilila-kon
päättymisestä, kun Yhc^rsvallols-sa
alkoi lähimain puoli miljootuut
hiilenkaivBjaa käslttfvä hiiUlakko,
huhtikuun 1 pnä 1927. T%m& tais­telu
on ollut laaduUeen yhtä katkera»
kuin Knglanntn hlilenkalvajlen tais­telukin.
Eroituksena lienee vain se,
että amerikalsiset pysqrhurtat ov»t
murhanneet avoimissa Ja fn^ftlTtwa
hyökk&ykfilssUn useampia tyOUUdft
kuin englantilaiset pyaqrhurtat. Tu­hansia
työläisiä oh pieksetty kapu­loilla,
sotketettu hevoailia, sokaistu
kaaaupommellla. kidutettu kylm&lUl Ja
nUällä, työnnetty sadoittain yhtaikaa
vankiloihin. Kapitalistinen valtio^
koneisto on mobilisoitu TQI-makslnolheen
UlUparoonien avuksi
kun heidän palkkaamansa aseistetut
rikkurit Ja pysshurtat sivit ole kim-noUten
kyenneet pitimiän puoliaan.
Totko kukaan selvijirkinen ihmi­nen
uMcoa, että tiUlalfta tilannstta
voidaan kutsua "normaaliseksf* ti­lanteeksi?
Xikö tUIalstsn taistelu­jen
kautta ole revUsty alas viimei­setkin
rippeet nj. porvarillisen,
"kansanvallan" verhosta? EinmekO
seiso aellalsla olosuhteita vastakkain.
Jotka ilmaisevat säälimättömin ja
yhä kiihtyvän ludickasodan aika­kautta?
T^väenluokan luokkatletolsin osa
käsittää asian tilan todella ki^JIs-tyneeksLMutta
samaan aikaan<
suuret työläisjoukot ovat vissillä t a ­valla
kyhnäklskoisia täUaisiUe raJuU-le
taisteluille. He eivät käsitä työ­väestön
omaa luokka-asemaa, vaan
vieläpä useissa tapauksissa antautu­vat
suorastaan kapitalistien, tai hei­dän
käskyläisten välikappaleiksi. "
Tällaisia Umiöitä on havaittavissa
Yhdysvaltain kaivosniiesten toista
vuotta kestäneessä taistelussa. Työväki
ei ole voinut riittävästi yhdistää voimi­aan
ratkaisevaa taistelua varten.
Kiililakon eräät rintamaosat murtuivat
United Mine Workers union vanhoil­lisen
Johdon kapitalististeille tekemien
myönnytysten vuoksi. Tämä synnyt­ti
Jossain määrin sekaannusta Ja
eripuraisuutta kaivosmiesten omissa
riveissä, mutta kuitenkin ovat
Pennsylvanian Ja Ohion alueen kai­vajat
taistelleet Jo toista vuotta san-kariliiseUa
tavalla hiiliparooneita
vast^iän. .
Mainitun iinion vallankumoukselli­nen
aines Järjesti^ vastapainoksi u-nlon
Johdossa olevaa presidentti Le­wisin
maslnaa vastaan n.k. Save-the-
Unlon (Pelastakaa ammattiliitto) liik­keen.
Jota Johtaa koko maata käsit­tävä
keskuskomitea. Huhtikuim alus­sa
pidettiin Pittsburghissa onnistu­nut
hiilenkaivajlen edustajakokous r a ­dikaalisen
liikkeen tukemiseksi unios-sa.
Ja taistelun- viemiseksi onnelliseen
voittoon. Samalla kun päätettiin lak-koliikettä
laajentaa Ja voimaperäls-tyttää,
hyväksyttiin mainitussa ko­kouksessa
ttinnus, että U. M . W.
union Johdosta tulee ajaa pois petol­liset
johtajat.
Tuollainen puhdistus ei kuitenkaan
saata tapahtua kädenkäänteessä, sil­lä
niin ovelasti on taantumukselli­nen
johto asiansa järjestän3rt. Se
yrittää jokaisessa käänteessä käyt­tää
valtiokoneiston ja .komppaniain
harjoittamaa sortopolitiikkaa apunaan..
Ja toisaalta se byrokraattisesti hallii-see
unioissa. välittämättä nutään jä­senistön
enemmistön päätöksistä: I^e-wisin
masina el ole. tähän päivään
mennessä Ilmoittanut vielä union jä­senistölle
kahden viimeisen äänestyk­sen
yksityistuloksia. On kokolailla
varmasti todettu, että radikaalinen
unionisti Brophy olisi Lewi3ln tilalla,
ellei vääryyttä olisi ääntenlaskussa
harjoitettu: ;
Kaikkien näiden' vastuksien edessä
ollessa vaaditaan mllltanttiselta, tais­televalta
jäsenistöltä suurta uhrautu­vaisuutta
ja sitkeää ponnistelu^ en­nenkuin
voitto saavutetaan. Siltäkin
huolimatta, että suur^ Järjestymät­tömien
kaivajien Joukot ovat suuris­sa
Joukoissa yhtyneet lakkotalsteluun.
vaatU se vielä J&rjestyneldenkln työ­läisten
yhteistä tukea. Meidän ei
saa Jättiä luokkatovereltamme Ilman
avunantoa, vaan pyrittävä avusta-inaan
heidän taisteluaan loppuun astL
Me saatamme koska tahansa Joutua
samanlaisten taistelujen pyörteeseen.
Jossa vuorostamme tarvitsemme ulko­puolista
tukea.
Kim> oikealla' tavalla tutkimme
parhaillaan vallitsevien hlUllakkoJen
Umlölti. nlli|> havaitsemme niiden
vaikuttavan vIssUli tavalla d ainoas­taan
kansallisesti vaan myOs kansahi-villsestL
Englanrilssa Ja Yhdysval­loissa
on >iituirT"Bi pysy^Useni~ Il­miöni,
Ja samaan verickoon uhkaa
Joutua myöskin Saksan suuri hllli-teoUIsuus.
Jos tyOliiset kirslvit tap­pion
yhdessi maassa, saattaa se hel­posti
vaikuttaa tappioon toisessakin
liiaaBiss Voitot vuorostaan vaikutta­vat
suunnilleen samalla tavaUa. roh­kaisevat
Ja innostavat.
Kuitenkin d l s i viirin käsittää pu­heenalaiset
tapahtumat siten, että
ne rajoittuisivat vain yhden teolli­suuden
piiriin. Päinvastoin on to-dellltten
tilanne. Joskin saman teolli­suuden
ilmiöt ensikädessä väUttömäs^
ti vallnittavatä samalla teollisuus­alalla.
~
Olemme tulleet ajankohtaan, jollolxi
tiilisten jättilälstalstehijen kautta
kapitalismin tilapäinen vakiintumi­nen
saa ankaria iskuja. Sen perus­teet
huojuvat' Ja kapitalismi joutuu
käyttämään äärimmäiset keinonsa
työväenluokan kurL-g??- pitämiseen.
Mutta kun työläiset eivät näissä tais-tehiissa
pelkää vankilaa, eikä uusim­man
aikaisia sotavälineitä, niin ka­pitalismi
alkaa käymään toivotto-maksL"
Se ei enään keksi keinoja,
millä -nujertaa nousevan, kumouksel­lisen
työväenliikkeen. Ja sillä het­kellä
kun työväki omaa riittävän
kypsyyden, temmatakseen kapitalistien
ja heidän lakeljainsa kädestä pois ne
aseet. Joilla" nyt käytävässä sisällis­sodassa
työväenluokkaa pddetään k u ­rissa,
voidaan vasta lopullisesti rat­kaista
myöskin taistelu hlUestä. Hii­likaivoksien
siirtyminen kapitalistisel­ta
ryhmalta toiselle, tai parhaassa
tapauksessa kapitalistiselle valtiolle,
ei vielä asiaa lopullisestt voi rat­kaista.
Vasta silloto. kun työväki val­taa
kaivokset sosialistisen yhteiskun­nan
haltuun, tulee päättyn^än tais­telu
hiilestä.
Siihen n'fr"i<^'^ joudumme käy­mään
joko peitetympää tai avoimem­paa
sisällissotaa, mutta sotaa Joka
tapauksessa, kahden vastakkaisen
luokan välillä. — T. N. C.
South River, Ont.
KATSAUS YMPÄRILLE
Näkee hirvin harvin tältä perukal­ta
suomenkielisissä sanomalehdissä
mitään uutisia, vaikka el nyt kuiten­kaan
Juuri tarvitse ristiä puuhun
veistää sen suhteen, että nyt aivan
ensimmäinen kerta olisi. Eletään s i ­tä,
retuutetaan täälläkin aina pari
päivää kerrallaan Ja hämyhetket sii­nä
välissä. Ja on täällä Jonkunver-ran
aina sitä Kalevan kansaakin,
joista voi sanoa, että he kaikki ovat
niitä raskaan työn raatajia, sitä
kaiken kestävintä känsäkourakansaa.
Mutta mennäpä Ja sanoa minkälai­nen
on tämän kansan maailmankat­somus,
sanan laajemmalla mittapul-la
katsottuna, niin se on teinen ky­symys,
josta e i ratkaisevasti voi vielä
näinä päivinä varmuutta sanoa.
Suuri luontokin näyttelee kevään
merkkejä. XJkkonenkin jyristi Ja pit-kälsen
jylinä halkol talvista ilmaa
joku aika sitten. Oli. luntakin vielä
silloin 5 Jalkaa vahvalti joka pai­kassa,
mutta siitäpä Jyllstyksestä kui­tenkin
lumi säikähti vähän ja alkoi
ilenemaan. mistä seurasi veden ko­hoaminen.
Puroissa Ja alavilla mail­la
nousi tuhoa tuottavia tulvia, vaa­tien
uhrikseen muutamia ihmishen-kläkin.
Tuotti se muutakin, aineellis­ta
vahinkoa. Pahin lienee sentään
ohi, vaikka onkin vielä lunta maassa.
"KOI SYÖ J A RUOSTE RAISKAA"
Erääseen kauppaan oli täällä miu>
tauduttu viime viikolla eräänä yönä
ja oli snitetty särkeä kassakone. sUnä
kuitenkaan onnistumatta. Työ ei pal­kinnut
siis tekijäänsä sillä kertaa, lie­nee
mahdollisesti tehnsrt sen sitten
jälkeenpäin. Niinhäii se oikeastaan
olisikin, ettei työstä saisi palkka jää­dä
maksamatta jälkeen auringonlas­kun,
mikä tosin niin yleisesti tuppaa
tekemään tämän yhteiskunnan lap­sille.
•
SANA PARI VIELÄ JUHLAPÄIVISTÄ
Meillä on nyt aivan ovelle saapu­nut
se kansainvälinen työläisten juh­lapäivä,
Vappu. Se olisi enempikin
kuin toivottavaa, että siihen nyt jo­kainen
työn raskauttama raataja kiin­nittäisi
sen huomion ettei silloin teh­täisi
töitä, mikäli sellaiseen ei ole pak­ko.
Eihän me sitä tosin voida täällä
juhlia suuresti, kuten miljoonat työ­läiset
tekevät muualla, mutta ei k u ­kaan
voi meitä estää sitä kunniot-tamasta
työläisten juhlana, huolimat­ta
siitä minkälaisissa oloissa me olem­me.
Silloin kun sen päivän aina saa­vutamme,
kerran vuodessa, niin sitä
kannattaa juhlia. Kenenkään taskut
ei siitä kovin sum-esti pullistu, vaik­ka
sen päivän tekisi töitäkin, eikä toi­selta
puolen tule kovin suurta lovea­kaan
pussiin vaikka silloin ei tekisi
töitäkään. El ne työvoimanostejat
sitäpaitsi maksa meille sUtä, päivästä
sen enempää, vaan koettavat päinvas­toin
vaikuttaa päinvastaiseen suun­taan.
Meille. Jotka olimme Suomessa
kymmenen vuotta sitten Lahden, Ve­salan
ja Hennalan yjn. vankileireil­lä,
niin meille yhdistyy Vappuim i m -
hoittumattoman katkeria Ja verisiä
muistoja. Bfitkä ovat lilan kallUta
heittää mammonan alttarille milloin­kaan.
Siis — huomio!
Toverillisesti. — E.
Pöyläkirja
C. Tn. liiton osastojen Sointu-lan
ja Kalevan .-.ryhmien neu­vottelukokouksesta
28 päiviltä
maaliskuuta 1928.
Kokouksen kutsui . jfirjertykseen
sihteeri Handa Tanner klo 11 aamu­päivällä
ja kehoitti valitsemaan pu­heenjohtajan
ja kirjurin. Puheen­johtajaksi
valittiin Ida Tynjäli j«
kirjuriksi allekirjoittanut. .
Kokouksessa oli }äsni Sointnlan
ja Kalevan osastojen • jässniä 27-
Kotouksessa yhtyi 3 uutta jisentä.
Ei katsottu tarpeelliseksi valita
sanomalehtiraportteria sillä perus­teella,
että samat asiat tulee . ker­rottua
- kahteen kertaan ja : vievät
turhaan tilaa varoinkin Toveritta­ressa,
missä on ainainen tilanpuute.
Samoin ' ei valittu pqnsakomiteaa.
Pöytäkirja tehdään sensijaan laa-jempL
.
Pöytäkirjan tarkastajasi vaUttiin
Selml^Sni j a Lempi Wirkku
Sihteeri Manda Tanner loki 3
kuukauden toimintakertomuksen.
Tärkeimpinä kertomuksessa maamt-takoon:
Jäseniä on 38. y^^^y^ P^!:.
kalliseen- osuuskauppaan. Puolustus­liittoon
'maksettu jäsenvero, C. L a ­bor
Partyyn otettu osaa, sen kon-ventsionjin
lähetetty myoskm_ J u s ­tuksia,
-avustettu Coloradon lakko­laisia
$10:11a, pantu alulle kannutta-jatyöläisten
järjestäytyminen. Myös­kin
luettiin Kalevan osaston toumn-tekertomus.
Jäseniä siella^on 10-
Molemmat raportit hyväksyttun.
Seuraava neuvottelukokous pää­tettiin
pitää Kalevan piirissä. ^
Sihteeri Manda Tanner luki To­verittaren
11 numerosta S^^en purm
Tn. liiton sihteerin Lempi Myrtlen
kirjelmän 9:nen piirin Tn. luton
osastoUIe. Päätettun keskusteUa
järjestyksessä siinä huomioon otet­tavat
asiat. 1-.siksi— Opettejakurs-sien
toimeenpano Vancouvenm p i ­dettiin
hyvänä, mutta jos saamme
nuorisokurssit tänne Sointulaan, mm
emme voi varojen puutteessa lähet­tää
oppilasta sinne. Jos emme Saa
tänne, niin koetamme saada yhden
oppilaan Vancouveriin. 2:seksi —
Edustajan lähettäminen Vancouve­riin
9 :nen piirin naisten neuvottelu­kokoukseen,
joka on 20 päivänä tou­kokuuta
1928. Päätettiin lähettää
edustaja. Ehdokkaina olivat Manda
Tanner j a Katri Riksman. Ida Mä­ki
toi esille, että edustajien mah­dollisesti
pitäisi osata englanninkiel­tä.
Se ajatus sai kannatusta. Niin
edellä mainitut ehdokkaat kieltään-tyivät
ja ilman äänestystä valittiin
Ida Mäki.
Tn. liiton Sointulan osaston va­litsema
alustuskomitea luki laati­mansa
alustukset:
l:nen — Hollingerin kaivosonnet­tomuudessa
perheenhuoltajansa me-nettäneitten
korvauskysymys;
2:nen — Vaimon oikueksbta
miehen kuoltua omaisuuteen ja lap­siin
nähden Canadan laissa;
3:mas — Jäsenverojen alennus
yksinäisille naisille Kommunistipuo­lueessa;
4:jäs —Kirjeenvaihtokerhojen pe­rustaminen
;
5:des — The Woman "VVorkerin
avustus;
6:des — Tn. liiton osastojen mer­kitys
ja kasvatustyö;
7:mäs — Toverittaren ^rvostelu;
8:sas — Vanhuudeneläkelaki.
Anna Hannukainen toi keskustel­tavaksi:
^
9:säs — Siirtolaisten oikeudet
tultuaan Canadan kansalaiseksi.
Allekirjoittanut myös esitti kes­kusteltavaksi
seuraavat kysymykset;
10:nes — Sjmnyttävien äitien ja
pienten lasten huolto;
l l : t a -— Perheen rajoittamiskysy-mys;
12:ta — Valkoisen orjakaupan
vastustaminen.
Alustukset päätettiin keskustella
siinä järjestyksessä kuin ne oli ko­koukselle
esitetty, Aika oli kulu­nut
klo yhteen, joten päätettiin
mennä alakertaan kahville.
Kahvipöydässä olleeseen kolehti-kuppiin
oli tullut $4.00, joka pää­tettiin
lähettää 9:nen piirin nuoriso-kurssirahastoon.
Sitten alotettiin keskustelu alus­tusten
johdosta: l:sessä alustukses­sa
tuotiin esille, että Hollingerin
kaivosonnettomuudessa miehensä
menettänjeitten joukossa on vai­moja
(etupäässä suomalaisia), jotka
eivät ole olleet Canadan lakien mu­kaisessa
avioliitossa ja heiltä sen
perusteella aiotaan kieltää Cana­dan
tapaturmakorvauslain mukainen
avustus. Sitä toimenpidettä vastaan
kokous lausuu ankaran paheksumi­sen
ja vaatii heille sanioja oikeuksia
kuin lainmukaisessa avioliitossa ole­villekin.
;
2:nen) Canadan lain mukaan vai­mo
ei ole miehen kuoltiia täysival­tainen
omaisuuteen ja lai>siin näh­den,
ellei mies jätä testamenttia
vaimolle. Saadakseen edes hol­hoojan
oikeudet omaisuuteen j a lap­siinsa,
täytyy käyttää kalliita läki-miehiä
apunaan, kun mies sitävas­toin
on kaikissa täyisivaltainen vai­mon
kuoltua. Tällainen laki on
epäinhimillinen j a naisten on ryh­dyttävä
C. Labor Partyn kautta vaa­timaan
samat oikeudet kuin miehil­läkin
on. Ja myöskin muihinkin
naisen oikeuksia polkeviin lakipykä­liin.
3anas) Puolueverojen alennus
yksinäisille naisflle. Kokous oli sitä
mielta, että kun nainen saa puolta
vähemmän palkkaa^ kuin miss, niin
olbi syytä alentaa Kommunbtipub-lueen
veroja puolella yksinäbiltä
naisilta, sillä maksujen suuruus on
ehkä estänyt yksinäbten 'naisten
suuremmassa määrässä puolueeseen
kuulnmasta.
4:jäs) Kirjeenvaihtokysymys. O l ­tiin
sitä mieltä, että kirjeet sano­malehdille
saadaan asiallisemmaksi
ja lukijakuntaa j« tohnituata tyy-dyttävämmiksi
jos perustetaan Idr-jeenvaihtorenkaita.
Valittiin 3 hen­keä
kirjeenvaihtokomiteaan. Vali­tuksi
tuU tempi Wirkki, Ellen Pak­kala
j a Katri Riksman.
5:d«ift The Woman WoTkeria pää­tettiin'avustto
$10:11a.
6:d4) Tn, liiton osastoilla kSsi-tettiin^
olevan: suuri merkitys työläis­naisten^
kehittambessä Inokkataiste-lunn.
; J a L : h osastoissa on monilla
tilabuus öpbkella lausumaan aja­tuksiaan
j u l k i ja myöskin oppia käy-tännöllbiin
tehtäviin, n.k. puheen­johtajiksi,
pöytäkirjureiksi ynnä
muiksL J a että olisi mahdollisuus vielä
enempi kehittää, päätimme ottaa jo­ka
tobessa - I^kouksessa arvostelun
käytäntöön^~x^A^vosteIIaan ohjelma,
puheenjohtaja v y.m. Mutta alussa
pitää olla varovaisia ettei arvoste­lulta
olisi haitallisia seurauksia.
7 miäs) Toverittaren arvostelu- Toi-mitukseen
oltiin tyytyväisiä. PaH,
kakuntakirjeitä on liikaa j a samal-laisia.
Mutta käsitimme niittea
välttämättömyyden siksi, että paifc.
kakuntakirjeillä moni harjoittelee
panemaan ajatuksiaan paperille.
Mutta toivottiin ettei niin pitkiä ja
sellabia kuin "Mustelaben- tytär"
julkaistabi; ne ovat väsyttäviä.
Myöskin keskusteltiin Vapaus-leh­destä
j a oli ajalnis, että canadaL
enempi pitäbi kirjoittaa Vapauteen.
Se ihnestyy Canadassa j a siellä on
enempi tilaa kirjoituksille.
8:sas) Luettiin vanhuudeneläke­laki
suomennettuna. Keskustelua
synnytti kohta, jossa Canadan kan-salaben
vaimo (siirtolaben), joka
on miehensä kansalabuuden perus­teella
kansalainen, menettää mie­hensä
kuoltua oikeutensa vanhuu.
deneläkkeeseen. (Kuitenkin hän on
oikeutettu äänestämään kaikissa vaa-lebsa.)
Tämä. pykälä on mieles-tämme
kerrassaan epäinhimillinen ja
päätettiin edelleen ottaa selvää täs­tä
ja mubtakin samaa lakia koske-vbte
pykälistä.
8 :sa8) Siirtolaiset, vaikka ovat
maan kansalabia, ovat monissa suh­teissa
huonommassa asemassa Ca­nadan
lain edessä kuin maassa syn.
tyneet, vaikka heiltä vaaditaan sa­mat
velvollisuudet kuin maassa syn­tyneiltäkin.
Ja siirtolabet ne ovat
etupäässä jotka tekevät raskaimmat
työt ja ovat etupäässä asuttaneet
Canadan korvet ja raivanneet ne
pelloiksi. Meidän on vaadittava sa­moja
oikeuksia kuin maassa synty­neilläkin
on..
10:nes) Tilastoista on nähty, että
Canadassa kuolee paljon naisia lap­sen
synnytykseen. Syyt siihen ovat
kurjbsa oloissa missä etenkin far-mbeuduilla
joudutaan, kun ei ole
kunnollista lääkäriä tai kätilöä saa-'
tavana kuin pitkien matkojen ta­kana
ja suuren rahasumman pant-tina.
Näinollen^ joutuu. köyhä äiti
käyttämään apunaan oppimattomia,
ja vaikeimmissa tapauksissa on äi­dille
j a lapselle kuolema seurauk­sena,
tai elinikäinen sairaus. On
vaadittava hallituksen taholta i l ­maista
lääkärin apua ja että niitä
on saatavana kohtuullisen matkan
päässä, ja samalla neuvoja pikku­lasten
hoidossa j a ruokinnassa.
l l : t a ) Vaaditaan poistettavaksi
Canadan laista se kohta, mikä kiel­tää
lääkäreitä antamasta neuvoja
lapsirajoitusta koskevassa asiassa.
Yhteiskuntaolot oVat kehittjmeet
sellaiseksi, että työläiset eivät voi
kunnollbesti kasvattaa suuria per­heitä
ja kun laki estää työläisiä
saamasta kunnollisia neuvoja (rik­kaille
ovat kaikki tiedot avoinna),
niin täytyy turvaaritua sellabiin kei­noihin,
jotka sortavat paljon työläis-äitejä
hautaan tai elinikäiseen sai­rauteen.
12:ta) 'Valkoinen orjakauppa on
laajenemassa yhä suuremmassa mää­rässä.
Sillä on agenttinsa jpkaisesr
sa suurkaupungissa, jotka vaanivat
työläistyttöjä j a yhä häviää tyttöjä
tietämättömiin. Sillä- kaupalla on
niin mahtavat suojelijansa, että on
melkein mahdoton saada selvää hä­vinneistä.
Meidän työläbnaisten on
noustava vaatimaan viranomaisten
taholta parempaa suojelusta työläis-tytöille.
Etenkin maan kieltä pu­humattomat
siirtolaistytöt ovat suu­ressa
vaarassa.
Me kyllä käsitämme, että useam­mat
edellä olevat, keskustelun ai­heena
olleet kysymykset ovat tä­män
voitolle perustuvan järjestel­män
synnyttämiä, eivätkä niinollen
korjaannu ennenkuin tämän järjes­telmän
kukistuttua.. Mutta näitten
kysymysten avulla, joita jokainen
näkee ympärillään j a tuntee niitten
paihostukseri'jokapäiväisessä elämäs­sään,
me voimme koota suuret nais-joukot
ajattelemaan ja toimimaan
esim. kun esitämme vaatimuksemme
Canadian Labor Partyn kautta. Näin
lähestymme englanninkielbtä väes­töä
j a kun naiset ovat mukana, niin
silloin on vallankumouksen voitto­kulku
taattu.
Sihteeri ,Mända Tanner pyysi
eroa toimestaan, mutta ei myönnet­ty
kun hän on ollut vasta toimessa
3 kuukautta- Samoin englanninkie­linen
sihteeri Idä Mäki pyysi eroa
ja se hänelle myönnettiin. Tilalle
valittim A i n i Tynjälä.
Useammat tässä kokouksessa kes­kustellut
alustukset tulevat esille
9 :nen piirin nabten neuvotteluko-kouksessa^
Alustukset tulevat edus­tajalle
kirjoitettuna. Ja nibtä asi-obte.
mitkä koskevat Canadan la­kia,
velvoitettiin alustuskomitea vie­lä
edelleen ottamaan Ibäselyityksiä.
Kokous lopetettiin laulamalla
Vala. •
Vakuu^ksi
Katri Riksman.
Olemme tarkastaneet pöytäkirian
ja huomanneet sen kokouksen kans­sa
yhtäpitäväksi.
Lempi WirkkL Selma Salmi.
Kirldaiid Lake, Ont
Kabosastomme on ollut vilkkaas-'
sa toiminnassa koko talven. SääB-nöllisesti
olemme pitäneet kokouka^
joka toinen mäianantaL Vuorottain
t^ö- ja. ohjelinaJcoIions.
Toiminta-alaa näiyy olevan aina­kin
kylliksi, koskapa joka kokook-selle
on niin paljon tärkeitä aäoit^
että aina tahtoo ilta loppua kesken.
Olemme valmistautuneet t.k. 29
pnä Timminsissä pidettävää nafc-ten
neuvottelukokousta- varten..
Evästykset on laadittu ja " ^ " - ^
lähettää 2 edustajaa.