Vapaus, July 2, 1970

              ToTlstal, hedlnäk. 2 p.—-ThairsdayrJiiIy 2, 1970
VAPAUS (LIBERTY)
iNDEPEf^OBNT LABOR ORGAN
6F FINNISH CAYtADlANS'
' ' ' 8Mfc.»5a satuteien: I vb. «tm 6 Iät 98,88
i i i f i i i ä l : :
•"f •
0
J. ^ PgäminJsterl 'in- yastaanottamaän ,finanssiministe-
Tärkeimpiin npuutök^a oli^yat:
fi?§ÄiliiniS4§,''^S."
. % k ^ ^ 8i.säi«dnisteriön^
^al^n g^nlste^i Gandhille;
^ p p ^ C M l p t i Q l u ^ ^ p Ijjyesldei^tti Ja-p^
f^ ' kpjTotettlin ruoka-;
aäi^n mdnfaterin toimesta puoius-
|u^ii^i^j^riksi ja Sy^äran S|ngh
](il;5|jitgtpin )ilk9^^
; T[Ji|'^^u^uutok4in^^^^
perje^tt^iija; jplloin^ lilkpministeifi
piitresh Sii^gh hyyäteyi^^^^^a^^^
|enkehitysininisteriksl! Sitä edel­lisenä
päivänä hän sanoi kieltäy­tyvänsä
ale'nnuk3ei?t|9L. ja eiroav^-
i^a haJJlituksesta,. jos siirto tote.u-
^,jaan.
^ hallituksen e9-
^immfiilnei}!, uudistus l^elmi
^uHen v. 19Öft '
Muutoste» yhtejrdessä tapah1:i^i
^öastaa^ kolme' eroamista ja
ka^]^ kohne olivat al^iiiuai?^^ as­teen
ministerejä.
Yhtenä pahnana oli sisäasiain-
.^niQ&terl Chavän, joka ^ i ka^un-pujt
luopua toimestaan. Usean
pitkän neuvonpidon ansiosta mrs
Ciandhi sai Ghavanin, vakaumuk­sellisen
sosialistin, vakuuttuneek­si
m t } , ! ) ^ ^ tarp^elUsttu^ds^ ja
Näitä rivej^ kirjpitetta/e^l^tqiijia) tig^^etä^, että ^hdys-v^
ljtein spfcavojjottia o» vecfettx fioi^ I&«P»bo<N»^Jta, että USA.:a
satelliitin^ Saigonin asevoiiiiat jatkavat sieUä ope<uatioJ»8A~noU!i
39,000 miehen voimäUa, että Yhdysvaltain ilmavoimat osaUiatuyat
edelleen Kamhodzh^n alueitten, ppmmitutaeen, kuten Phnom Pen-hiri
haUitus ori- ihnoittanut ja Wadiington myöhemmin vahvista­nut
jä että presidentti Nixon esittää huomenp» (keskiviikkona)
sekä-kirjallise» raportin että kai^allipenteleyi^ppuheen, nwkä
yhteydessä hän tulee ennakkotietojen mukaan korostamaan^ ¥ ^
bod):han sotaretken suurta "onnistumista'^
'Mikäli puhe Kajnbod^ai^ sotaretken "onnistumisesta",
niiA siinä on perää ^en^ verr^, että Kainbodzhan sota,; pn nyt
"viftUiami99Jtu'\ S e r i , ^ ! ^ , e tk
laat jatkaisivat sieää kaksi kuukautta sitten aloitt»;)aiaao. tais­teluja
?likaiaeft kenttätyön joutuyat tekejsiään USA:n satelliitin,
Saigonin juntan sotilaat Juuri t&ta tarkoittast pje„«dwjty Nixom^^
omaksuma' ''vietnamilaistuttamisohjehna''. Sen sijaaUj. että ame-rikkalkisfet'"
joutuivat^^^ t^
"vietriamisoidussa" sodassa taistelevat Yhdysvaltain palkkaamat
aasialaisetiVapaita aasialaisia vastaan, tässä: tapauksessa iQdokii--^^
narieH^^lnäiden sotilaat toisiaan vastaan. Täten voidaan todeta,
että' I^aiii^odzhan S Q ^ on' nyt '*vietriari;usoitu". ja siinä mielessä
m r l ^ i ^ U v V ^ t^eUakin pjihua "onnistumisesta,'.'. '
' ' EPÄONNISTUMA JA TApPIO
• ^'""•'•1"' ' MUUSSA SUHTEESSA
Odötellössa presidentti Nixonin keskiviikkoista 'koitto-sano­maa";'
josta toivomme saavamme mahdollisimman selväpiirteisen
selcj^tukspu lehtemme uutisosastolle, me voimme omakohtaisesti
tutkiskella. Kambodzhaan järjestetyn sotaretken "tuloksia". Kaikki
sotahistorioitsijat myöntävät, että jos hyökkäyksen järjestäjät ei­vät
saaiaitift tavoitettaan ('muistetaan esimerkiksi Napoleonin ja
Hitleriin ^sofc^retkiä Itä-EJurooppaan), se on lopuu alkua ennustava
hävjqij^jjiähettäessään p ^ kuukautta sitte^ amerikkalaiset ja Sai-gonint^
iu^tim, sptiUat Kaapbodzhaan, presidentti Nixon sanoi pää­tavoitteena",
olevan Vietnamin sotaoperaatioa johtavan "Vietkpn-gin
j a Pohjois-Vietnamin aseyohnien päämajan tuhoaminen" Kam-^
bod2iiasta(origenkoukkuaiueelta).: Tällaista •'päämaj^*' el ole
edes löyd,e,tty Kambpdzhaata, puhumattakaaUr sen Vtjihoamiae^"
ja niinmuodoin voimme olla i^elko vam^ja, että premdentti Nixon
sivuuttaa keskiviiJcköna melko vähin puhein tämän "päätavoitir
teensä".
'Tämä''a ole kuitenkaan ainoa epäonnistuma. Kambodzhan
sota^^eiken alkamisen yhteydessä presidentti Nixpn korosti myös,
että.'t^^p|ius ei öle "laajentaa sota^". N y t kutos Nixonin sota­retkelle,'!
0|i.kuitenkin koko Kambodzha soda^i liekeissä. Pääosft
amörikkalaiaista asevoimista on tosin vedetty sieltä pois, mutta
sotdtoiÄija'jätkaa USA :n avulla ja tuella Saigonin 39,000 miestä
käsftjtjlv^ ameija j a yhdysvaltalaiset ilmavoimat Runsas kohnan-nes
koko Kambodzhasta on nyt maan vapautusrintaman kontrol­lissa
ja PhuomPenhinhaUitua pitää Saigonin ja USA :n asevoimin
turvin • hällussaaii vain pää- ja muita kaupunkeja. Kaiken lisäksi
on huoldHifiösti toimien lavastettu tilanne, minkä perusteella USAn
asevöijoaat voida^ tsilä keirta^ pikein Phnom Penhin
"kut^u^t^*; jtäkai^ini Kambodzhaan, jos Saigonin joukot eivät voi­kaan^
^yiytyä mfehitya- ja muista tehtävistään Xh^svaltaln im-perialiemin
hyväksi. KambodzhalaistentappamJbien jatkuu päiväs­tä
toiseen, Kambodzhan talouselämä on saatettu k a a o s t i l ^ ja
USA:n ifehtokoneet suorittavat pommitus- ja muita lentojaan Kam­bodzhan
alueella. Tämä siitä huolimatta, vaikka presidentti Nixon
lupasi, kuten sanottu, etta USA "ei laajenna sotaa" Kambodzhan
sotaretke^lään!
FdlUttisesti puhuen W a s l ^ joutui Kambodzhan seikkai­lun
johdosta entistä kovemman arvostelun kohteeksi kotimaassa
ja enjti^iik enemmän eristettyyn ahmaan kansainvälisesti. Kam­bodzhan
sotaretken järjeatäminen kärjisti Yhdysvalloissa Vietna­min!
sodan vastustajieri^ jfi seqi kannattajien välistä taistelua siinä
määrin; että esimerkiksi senaatin istunnossa hyväksyttiin — tosin
heikko, mutta kuitenkin ajankohtainen —päätös presidentin sota-valtuuksieQ
kaventami^eksi. KEmibodzhan sotare.t^ osake-marl^
in9illa vallitsevaa lamatilaa ja, nostatti myi^li^siä mielen-osoi,
tuk^ asiallisesti puhuen '^dysyaltjain kaikissa yliopistoissa.
Kansainvälisesti Washington joutui Kambodzha seikkailun
johdosta niin yksimielisen arvostelun kohteeksi, ettäuseat USA:n
lähemmät liittolaisetkin esittivät (Britannia mukaanluettuna) siitä g^^^ gjj^n g^tä vaJmistettai-arvostelevia
lausuntoja. siin ulkomailla olevien' suurlähe-
Täti^ taustaa vastaan katsottuna pn;odotettavl^ presi- iystöjemme poliittista asemaa
dentti Nixon tulee "sokerol^a^V Kambodzhasta, autionansa "voit- kansainvälisen jännityksen lie-toraportin'!
uusilla lu]pa,uksUla. Vie^i^amin sodan lopettamiseksi.
Vikaipa on vaiu se, että hänen pulleisiinsa ei enää uskota laajoissa
k§aipala^yiire;8«!ä. r-; että puheiden « Ä e s t ä \Wftshingtonilta odo­tetaan
nyt jjcäytännöllisiä tekoja, jolla ou' todellista niittaa ja
syvyyttä.
Hsfiai^jaiaiva
loatut j8 upp(»i
S. miniuitl^
Helifinki. — Kahden ihmisen
hengen vaati matkustajalaiva
^ikkelin uppoaminen Taipalsaa­rena
lähellä Lappeenrantaa tors^
taina, kesäkuun 25 pnä. Laivas-ifa
oli onnettomuuden tapahtu­essa
noin 60 matkustajaa.
Sunnansa saaneiden lukumää­rän
varmistamista haittaa se,
että matkustajista ei ollut min­käänlaista
luetteloa. Sam^nakko-miehet
ovat kuitenkin todenneet,
että lid^kkellin ei sen upotessa
jäänyt ketään sisälle.
' Surmansa saivat onnettomuu­dessa
69-vuotias porilainen Jussi
Piironen, ja lO-vuotias EJevä-Liisa
Haikonen, jota etsittiin pitkään.
Sairaalaan toimitettiin surmansa
saaneiden lisäksi vain Piirosen
vaimo. ••••••••-••••••••
Laiva upposi ajettuaan kiveen
vajaan puolen kilometrin päässä
rannasta. Ensin laiva kaatui Jon­ka
jälkeen se upposi noin 5 mi­nuutissa.
Kapteeni Veikko Turtiainen pi­ti
onnettomuutta merkillisenä sii­tä
syystä, että missään laivan
reitin lähelläkään ei merikorttien
mukaan pitäisi olla kareja, ma­talikoita
tai muita vaarallisia
kohtia. Hän sanoi liikennöineen­sä
reitillä jo nelisenkymmentä
vuotta.
Aivan lähellä onnettomuuspaik­kaa
on Suur-Saimaan lomakylä,
jonka rantaan laivan piti men-a.
rin salkun; jota on tähän asti hoi
taj^i): tq^. Gandhi, t^ääi^inisteri
Qändhi pitäft''ilmeisesti^ mr Cha-
Xaiiia 'luotettavana' »Siehenäi sel-
Ip.ictcn reformien' kuin pankkien
]ians:illistamisen toteuttamifiieksi.
' Tämä siirto jätti pääminlBteifi
Gandhin .^Oidet^yaksjt 4if^m|9|a-teriön,
jonk^ '^ai^uudesöa'tpiqui
Öiyös keskustiedustelulaitos.
Swaran Singh, joka nimitettiin
n}^ ulkoministeriksi, ojCLollut^puo-luiitusministerinä
vuodesta 1966
lähtien Hän oli finanssiminist&>
>inä vuosina 1964—6§. ,
euurista eleistä huolhnatta ulko­politiikan
kokonaan vanhalle pe­rustalle.
Canada tulee, kuten Val­koisessa
kirjassa sanotaan, US-A:
n kontrolloiman NATOrn jäse­nyydessä
toteuttamaan tämän
sotilaallisen liiton poliittista ja
taloudellista ohjelmaa. Canada
tulee olemaan edelleen USA :n
päällystön alaisessa NORADissa.
JCtelä-Amerikan maiden kohdalta
puhutaan jotakin yhteistoimin­nan
laajentami^^esta mutta sen
vastavetona sanotaan, että Ot-iawa'
suostuu nyt lähettämään
tarkkailijain Amerikan valtojen
järjestöön (OAS). Tunnettu tosi­asia
on, että Washington on
kauai^ vaatinut Canad^ tähän
järjestöön jonkinlaiseksi kenttä­työn
tekijäksi USA:n imperialis­min
hyväksi.
V^ojcl wnpytti h i l r^
Tois|n kuin finanssiministeri Edgar Bensonln esittäipä Val­koinen
kirja verotuauftdi^tuksista, josta on syntynyt maanlaajui­nen;
väittely, ulkominiflteriön viime viikolla julkaisema raportti
maan ulkopoliittisista kysjnnyksistä on kovin tasapälnen ja säyseä
asi^kirj^.
Vaikka, tä^ähulkoppliittlfien Valkoinen kirjan takaija on ka"ksi-vuoU^
el^i tutkimustyö, niin siitä, ei voida, parhaalla tahdollakaan
todeta muut^ kuin se, ettjl vuori synnytU kovalla tuskaUa pienen ä'i^"hUoTeh5l tekS^ist^
pienen.hiiren. ' suhteista ja jättää ulkominlste-
Bensonin Valkoisessa kirjassa,.josä^ on ^ e l ^ paljon toivomisen riöUe ja sen edustajille ulkoppllit-varaa,';
eflltetÄäii kuitenkin joltakin lij^äk^yttllylä uudistuksia, ku- t^sten ^^^^^^
ten eslmerklkal ,kalkkoln l^yhemplea. c^djUaiaten verotnakan v a t Ä ^ j a i t Ä Ä
pientä alentamista, pääomaka»vun .lileV9KW V<>rottW)ifltia jne. ^gjoieta k^iolee'vauviina veren ja
Mutta ulkoministeri MitcheU Sharpin Valkoinen kirja jättää elinVolirian puutteeseen.
yentämiseksi ja rauhanai^ian voi-mistuttamiseksi
ja sitä tietä C^-
ijiadan maineen ja aseman paran­tamiseksi
-ulkomailla, ulkominis­teri
Sharpin Valkoinen kirja pyr­kii
madaltamaan nämä lähetystöt
yhä enemmän "kauppamatkusta-jatasolla"
vaatien, että niiden toi­minnan'perustana
tulee "olla dol­larien
ja senttien hankinta!
Kukaan ei halua kieltää, ettei­kö
"dollarikysymykset" kuulu
myös lähetystötyöhön, mutta lii­allista
asian yksinkertaistamista
on mielestämme se, jos suurläher
tystöjen' toiminnan "aaksi" ja
"ooksi" määritellään dollarien
hankinta. Sitä varten liittohalli­tuksella
on kauppaminisieriö, et
Hett¥0$tQiut(K^a
Icyfyif lisää
Moskova; — Tutkittu ja luon-i^
onkaasuvaroja on Neuvostolii-:
toss^ tämän vuoden tietojen mur
kaari 12 triljoonaa kuutiota. Kp-
1^6 maan aluetta ei ole kuiten­kaan
vielä lähimainkaan tutkittu.
Jo löydettyjen esiintymienkään
kaasuvarojen ' tutkimista ei ole
vielä 9noritettu loppuun. Pelkäl­tään
n^ä varastot antavat
asiantuntijoille aihetta oleitaa, et
tä 70-luvu|Di loppuiu) iQennes^ä.
tutkinut' kaasuvarastot kaksin­kertaistuvat.
Tämä merkitsee si­tä;
että Neuvostoliitto on turvan­nut
itselleen useiksi vuosikymme­niksi
arvokkaan polttoaineen, jon
ka käyttöala laajenee nopeasti,
kertoi Neuvostoliiton kaasuteol-lisuusministeriön
päägeologi Vik-x)
r Vasiljev kansainvälisen kaasu
kongressin loppuistunnossa.
570 löydetystä esiintymästä on
vain puolet käytössä. Useiden
vuorokin on vielä kaukana, sillä
kaupallisesti ajatellen on tarkoi­tuksenmukaisempaa
käyttää suu­ria
esiintymiä. Luonto on ollut­kin
varsin suopea. Alle 30 esiin­tymään
on keskittynyt yli 80 pro
senttiä kaikista Neuvostoliiton
tunnetuista kaasuvaroista. Uren-goiskin,^
Jubileinojen sekä eräitä
ijiuita Länsi-Siperian esiintymiä
pidetään maailman rikkaimpina.
Kaasuteollisuuden kehittymis-vaikeudet
johtuvat siitä .että y l i
puolet kaikista jlöydetyistä esiin­tymistä
on maan pohjoisosissa
ikuisen roudan ja ankarien pak­kasten
alueella. Huomattava osa
esiintymistä-on keskittynyt myös
Keski-Aasian aavikoille.
Alexatideir Duboeik
^ro/tdttu pfuohieesta
Praha; — Alexander Dubcek
on erotettu Tshekkoslovakian
kommunistipuolueesta, ilmoitet­tiin
sunnuntaina 144-henkisen
keskuskomitean kokouksen pää­tyttyä.
Komitean päätös vahvisti myös
että mr. Dubcek 48, oli kutsuttu
takaisin hänen viimeisestä viral­lisesta
toimestaan Turkin suur­lähettiläänä,
ja että hän menetti
paikkansa kansalliskokouksessa.
Vancouver.—Vancouverin kau?
punginhalllnto (valtuusto) ,.p|pL
hyväksynyt äänin'5-4 päätökf
sen; jonka mukaan kaupun|^ttigo^
lltollatölOkseh k^yttöbn ostetaan
150, naell^ka - kapulaa C4pt
stlcks).'" ' " '
Päätöstä,vastustanut yksi val-tuurimies
pidättyi iarkoitttkselUl
m^ehtMipiiBem, mutt^ yarr
gkaineij' pä^t^f ^ f t i i n >lttento,
odotettua pienemmällä ' vihemT;
mistöllä. »
Päätöksen takan^ on r^oUit^
suuden voimakas kasvu • Väncou-yerissa.
Viipeestä 196ft lukigft v i ^
meksikulurieen i'0.vuoHen aikana
pn rikollisuus liffääntynyt 50j~63i
prosenttisesta Mu^ta politsip|ä^-^
likkjö' John Fiskin nileleijtä on
yieläki^n bälyttävämpää se kUÄ
rikollisuus on nouss.ut 35-prosentk
tisesti kuluvan vuo<^en ensio^mäi^.
^en 5 kuukauden aikana. liuu-mauskineiden
käupu|Btelu ja käyt:
tö on viranomaistejn sielitysten
mukaaju yk^i perussyy rikoUisuu*.
den'suureen nousuun.
Mellakka-kapulain hankinta liit­tyy
kuitenkin VanQouverissa pi­dettyihin
sotavastaisiin mielen­osoituksiin,
joiden yhteydessä on
tapahtunut kahakoita^
Poliisipäällikkö on vaatinut
750rmiehiseen poliisivoimaan he-tikohtaisesti
50 miehen lisäystä^
ipoliisitoiminnan tarpeista me­neillään.
olevan tutkimuksen pe­rusteella
voidaan suositella po­liisivoimiin
vieläkin suurempaa
lisäystä. Se tarkoittaa kaupun­gin
asukkaille suurta menolisää.
Jos poliisivoimiin otetaan 50 mies
iä Usää, se aiheuttaa palkoissa
ja virkapukujen hankinnassa
^360,000 lisämenon vancouveri-laisille
veronmaksajille.
Poliisituoraari Fisk sanoi po-liisikomissionin
kokouksessa vii­me
viikolla, että "väkijoukkojen
kontrolli aiheuttaa melkoista pai­netta
nykyiselle miesvoimamää-rälle".
Useita kertoja on joudut­tu
kutsmnaan lomapäivillä ollei­ta
poliiseja palveluun ja se on
aiheuttanut lisämenoja,. joita ei
ole budjetissa huomioitu.
Tällä perusteella kehittyi kau­pungin
valtuustossa väittely mel­lakka-
kapulain tarpeellisuudesta.
Ne ovat 3 jalkaa pitkiä kapu­loita,
joiden molempiin päihin on
tehty hyvät kädensijat. Niitä
molenmiin käsin edessä pitäen
voivat, poliisit pitää väkijoukkoa
loitolla itsestään. Poliisilaitos sai
Grey Cup rähinän jälkeen v. 1966
niitä sata kappaletta. Nyt ollei­den
mielenosoitusten johdosta
poliisit vaativat näitä mellakka-kapuloita
150 lisää.
Poliisit sanovat haluavansa
niitä vain avuksi välimatkan pi­tämiseksi
itsensä ja väkijoukon
välillä. Toisaalta; varsinkin Yh­dysvalloissa,
on ollut tapauksia,
missä poliisit ovat käyttäneet
näitä mellakka-kapuloita lyömän
aseina väkijoukkoja vastaan.
"Nyt on tuulinen pystyssä". (Ei
tuule mistään päin, sanotaan Keri­mäellä).
,
lii.
J ^ B ^ n , M i ^ 7- irkkilä^inttb^ vernbH J ^ ' B e^%iUiqimB vSi^^
^ge^telinii erikoinen liittovaltion —^ - ^ — . - . ^ - i.
vaJ^efe^sJ^ tiW;kiW?«^ JavCl^n
State. Opllegeii k^akan • yhtey­dessä
tapettit» kahden nuoren nee-^
kerin< asiaa.. Julkaistujen tietojen
mukaan kumpaakin v neekeriä ' oli
ammuttu selkään./ '' , - ^
' Yhdyevaltaln- ^l^v^lttpi^ ol-ke^
^ i n l s t e r i ' J pM M^tclieli ,tie-im
muor
dostanp0esjta sen jälkeen kun hit-tov^
Ubri virkailijoilta Imellettiin
kio. qgayiltipn yhtfl^^^-;
tainta inainitun;^^^
:^^|p9L * \ ' "1
Mr.lMitchell sanoi, että "suur-yalamiehiejtö.,
supritt^ täydelli-i^
ent^tkiqiukgenk^sta Jackson
Stftte Collegen tpukokuun 5 päl­yän
tnpnk^t^qdiQta aitoäUäpitäen
sitä, että onko jotakin liittoval­tion
iftkla rikottu tai eikö ole".
K ^ i ne<>kerinuprukAista kuo­li
ja yhdek^n «uuta haa,voittui
maisten asuntorakennusta vas­taan
avatussa ammunnassa. K u -
e^t^. jj^^jeftypvtranomaiöet;
^puivat vasta,sitten kun
vjästäan oli ammuttu -ykialty&älä
laiikauksia. ' ' - ' "'^ '
Y l i 200 kiväärinlaukausta^iä^
muttiln 5-kerroksista naisteii
^uinrakennusta, kohti. ^MaiodtUli
la :kfi\ni^uJ^
muuksleiaL'^oksi oU paikxdle^^^
Gfuttu kaupungin poUlsejäi^^niaai^*
ii^pollisejä ja ikansalliska^trtin
^ehiä. Kanstdllffkaartista |a po-
UUulutokEKste on sanottu/väettä
kilkatin niiden miehistä ^^^^^'e^^^
ilstnn^t ' ^ t y i i p p i i T ^ t ^ i f r;/'
?dplskeUjät klistlnrät;kuverrio^
'ri WiUiamsin väitöksen, ettäsa-
La,-iinipujat tuUttivat: järjestysvi'^
ranon^aisia. Opiskelijat sanovat^
että kuvernöörillä el ole riit^tär
västi todis,teita sellaisista sala*
ampujan laukauksista.
Anununnassa, kuolleet neekeri-^
opiskelijat olivat 20-vuotiafiiFhi^
lip Gibbs ja 17-vuotias James
Earl Green.
K^M4ÖKKIEN HINNAt
TÄiVASTA HIPOVIKSI?
Järvien saaatutusongehna voi maksaisi nykyisten hintojen ttiu-että
kesämökin
keslnnkertaiseUe
"Itätuul mene yösseks ämmäs
viäre". (Sananparsi Velkualta).
johtaa siihen,
^aanti tulee
^IkkatyöläJselle yhtä mahdotto­maksi
haaveeksi; kuin nyt on
(^man kodin hankkiminen kaupun
I^ipäikoissa.
TäHlaisen arvion esitti alkuvii­kolla
eräs torontolainen päiväleh­ti
maakuntahallitulraen työkomi­tean
raportista, jonka ehdotusten
täytäntöönpano tulisi kaksin- ja
kolminkertaistuttamaan kesämök
kien hinnat Ontariossa. .
' Mainittu työkomitea didottaa,
että vesi, ja viemäripalveluja
vailla olevien kesämökkien tontit
Canadian Shield (Muskoka, jne:)
alueella on suurennettava nykyi­sestä
yhdellä kolmanneksella si­ten^
että niiden koko olisi 1 eek-kerinala
mainitulla alueella ja
ipuualla puoli eekkerinalaa. Työ­komitean
mukaan tämä vähei^täi-si
septic tankkien ja jätteiden
aiheuttamaa saastutusmahdolli-suutta.
Nykyisten säädösten mukaan
sillä alueella on kesäasuntojen
tontit oltava vähintään 100 jal^
kaa leveitä ja 150 jalkaa syviä.
Uusien säädösten mukaan ne tu­lisivat
vähintään 200 jalkaa le­veiksi
ja 225 jalkaa syviksi.
Samat seikat — maakeinottelu,
korkeat kiinteimistölainojen ko­rot
ja kohoavat rakennuskustan­nukset
_ kuin omakotirakennuk­senkin
alalla ovat; jo vaikeutta­neet
kesämökkien saantia.
Esimetkbinä mainitaan; että
osittain keinottelun sekä tarjon­taa
suuremman kysynnän vuoksi
Muskokan alueella maksaa aikai­semmin
$3,000 hintainen tontti
nyt $10,000. Jos tontin pinta-ala
määrätään nykyistä suuremmak­si,
se lisää taas tarvittavan maan
hintaa.
Muskokan alueella ^lainen
suurennettu kesämökin tontti
kaan ainakin $20,000 arvele» ko.
torontolaislehti.
"Joidenkin terveysviriiailijain
tiedetään suosittelevan eräiden
tonttien hyväksymistä ulkokäy-mälän
varassa, vaikkei näillä tön
t i E i i l l a ole riittävästi pintamaata
septic-tankki-systeemia varten",
sanotaan raportissa osoittaen,^et­tä
"suurin osa kesämökkiläisistä
siirtyy lopulta ulkokäymälöistä
pisäkäymälä-järjestelmään."
Teknillisesti ei ole mitään
syytä miksi kesämökkiläiset eivät
voi rakentaa kaupunkitonttien
suuruiselle tontille, vaikka ei oli­si
edes neljännesjalkaa inaata,
puhumattakaan nyt siitä, että (di
si maata 5 jalan syvyydeltä ja
niin suurella alalla, että voidaan
asentaa 150 jalkaa septic-tankki-järjestelmän
putkia maahan, ku­ten
useimmat terveysvirkailijat
suosittelevat septic-tankki-sya-teemille.
Siinä ei tarvita muuta kuin
säilytystanlkki ja järjestely, jon­ka
miikaan ne tyhjennetään;sään
nöllisesti pois.
Säilytys-tankki järjestelmä olisi
mahdollisuuksien puitteissa oleva
järjestelmä, jos kunnat tai jot-:
kutyksityisliikkeet järjestäisivät
likajätteiden kuljetusp^vekm kcr
sämökkialueilla, ja jos jätteiden
hävitysvälineet olisivat kyllin suu
ret.
Mutta asiain nykyisellään ol­lessa;'
kertoo mainittu torontoläis
lehti, tällaisen palvelun hinta oli
ylivoimaisen suuri, sillä säilytys-tankin
pumppuamalla puhdista­minen
maksaa $30—$40.
Koska keskinkertainen k ^ -
mökki käyttää noin 50 gallonaa
vettä päivässä, suurikin säilytys-tankiki
olisi tyhjennettävä kesän'
aikana useita kertoja ja siitä
koituisi satoihin dollareihin nou­sevat
menot
PÄIVÄN PAKINA
JUMALANSAHAA PULLOTTAIN
Pullolla ei voi katsoa harhaan
jos on tietoa p o h j a l l a . ..
Jotenkin tuohon tapaan lau­loivat
herrat ja narrit Suomes­sa
kieltolain aikana.
Nyt näyttää siltä, että niin
nuotti kuin sanatkin ovat vähän
muuttuneet, mutta pullo on silti
näkjrvästi kuvassa.
Huomiomme kiintyi viikon
alussa toulfokuun lopulla Suo­mesta
tulleeseen uutistietoon mis
sä kerrottiin, että Jumalansa-naa
oU lähetetty tai ainakin
aiottu lähettää alkohplipullossa
Neuvostoliittoon.
Vlllingin edustalla Lauttasaa­ren
rannalta oli mainitun uutis-tiedon
mukaan löydetty pulloi­hin
postitettua Jumalausanaa.
Löytäjien hämmästys oli ollut
melkoinen kun he havaitsivat
ehjiksi jääneiden-pullojen sisäl­töä
tutkittuaan, että pulloissa
oli Johanneksen evankeliumia
venäjän ja eestin kielellä. Meri­tuulet
olivat kuitenkin tehneet
pahat tepposet, kuten ne kielto­lain
aikana tekivät toisinaan
"viina-kanisteri-miinoille" ja
ajaneet postin takaisin Suomen
rannikolle.
Tyypillistä tällaisille löydöille
on, selitettiin uutistiedossa, että
minkäänlaista painopaikkaa ei
evankeliumissa ollut mainittu,
el myöskään painattamisen vuo­silukua.
Kuka ja mistä pullot oli me­reen
heitetty ei löytäjällä olg
tiedossa; Eaamattujen salakul­jetusta
on harjoitettu aiemmin­kin
jä harjoitetaan yhä. Siltä
joutuu tavan tuoöta kiinni "viat
torniksi" sanotut turistit, jotka
kuulemma uskonnollisten va­kaumustensa
vuoksi yrittävät
salakuljetusmenetelmin (miek­kaan
kun ei enää voida turvau­tua)
Jumalansanaa * levittää, i
Tästä puolesta asiaa vähän myö­hemmin.
Huomattakoon kuitenkin, että
Suomen suojelupoliisin (Suo-pon)
päällikkö, varatuomari A.
Alhava, oli selittänyt, ettei hän
ole oUcein tietoinen mistä on
kysymys ja sitäpaitsi minkään­laisen
kirjallisuuden vienti tai
tuonti ei ole Suomessa rangais­tava
teko.
Suopo on kuitenkin ryhtynyt
toimiin huomauttaakseen mat­kailijoille,
että tällaisen kirjal­lisuuden
salakuljetus Neuvosto­liittoon
on siellä rangaistava
teko.
Nyt löydetyt "postipuUot""
ovat ilmeisesti suomalaisia, ar­velee
Alhava, Viinapullojen l i ­säksi
on"postin" välitykseen
käytetty myös erinäisiä talous-pulloja.
'
Meitä kiinnostaa tässä yhtey­dessä
yksinomaan se, mistä ovat
lähtöisin nämä Jumalansanan
salakuljetushommat. E l ple epäi­lyäkään
siitä, etteikö täysin viat
tomla matkailijoita saada kiedo­tuksi
uskonnollisten katfiomu8-<
tensa vuoksi t^än salakuljetus
homnman. Mutta jäljet johtavat
tässäkin asiassa sylttytehtaalle;
nimittäin Yhdysvaltoihin ja sil­loin
on "viattomuus" yhtä kau­kana
todcllisuuderita kuin on
porttolan holhokkien neltseolll-syyskin.
Puhukaamme tässä nyt suul­la
suuremmalla, ettei meitä VQ!"
taisi syyttää "puolueellisuudes­ta"
tai vieläkin pahenunasta.
Torontolainen aamulehti (Globe
and Mali) julkaisi kesäkuun 24
pnä Charles Foleyn Los Ange­lesista
lähettämän katsauksen
missä selitetään raamattu-sala-kujjetus-
buslnesta mm. seuraa-vastii:
"Glendale mäellä, Los Ange­lesin
esikaupungissa olevan
vaatimattoman kauppaedustan
takana toimii harvinainen jär­jestö.
'Auttakaa kommunistien
sortamia kristittyjä' sanotaan
(kaupassa olevassa yhdessä)
tunnusteessa. Tämä on maail­manlaajuisen
lähetystyön ame­rikkalainen
päämaja, joka usein
viitta-ja-tikari-olosuhteissa aut­taa-^
uskovaisia Itä-Euroopassa,
Neuvostoliitossa ja Kiinassa.
Sillä on haaraosastoja 20 maas­sa
(ehkä Suomessakin, mr A l ­hava
— K.) Joiden kautta se
jakaa joka vuosi yli miljoona
dollaria. Viimeksikuluneen 6
kuukauden aikana se on salakul
jettanut (tai yrittänyt salakul­jettaa,
kuten Suomen tapaus
näyttää - r K.) 6 tonnia raamat­tuja
Neuvostoliittoon . . , Juma­lansanaa
radioidaan kymmen-kunnalla
kielellä. Uusia testa­mentteja
liitelee ilmapalloissa
Formosasta Punaiseen Kiinaan.
Kohne vuotta sitten tätä lähe­tystyötä
ei ollut Sen perustaja
Rev. Richard Wurmbrand per­heineen
tuU Romaniasta pennit­tömänä
Yhdysvaltoihin V. 1966.
'Ho perustivat kommunistisiin
maihin lähetyatyöUl tekevän lai­toksen.
Puhujamatkojen sarjan
puitteissa mr Wu)rmbrand on
matkustanut kautta maailman.
Hän on puhunut ^andiuavia-laisissa
kirkoissa, Britannian y l i
opistoissa, USA :n yliopistoissa
radion ja television välityksellä
ja USA:n senaatin valiokuntien
istunnossa (melkoinen ohjdina
"pennittömälle" — K.) ,
Hän syyttää Kirkkojen inaail-manneuvostoa
(?) välinpitä­mättömyydestä
rautaverhon ta­kaiseen
uskonvainoon . . . Bri­tannia
ja Länsi-Saksa ovat lä-hetystötyön
pääasiallisimmat
lähetyspaikat itään.
Matkailukauden hiVppualkana
lähetetään pikalähettejä (cou-rlers)
kommunistimaihin . . •
Heitä epäillään harvoin sillä
lännestä vierailee vuosittain y l i
6,000,000 ihmistä.Itä-Euroopan
maissa. "Eräs tyttö-pikal|Uietti
joutui viime vuonna epäilyn alai
seksi Venäjällä", sanoi ,mr
WurmbraJid. "Häntä kuulustel-tiin-
ja hänet määrättiin riisu­maan
korsettiin (girdle) asti,
mutta ei sen enempää. Korse­tin
alla oli kuitenkin paperille
kirjoitettuna kymmeniä nhniä
ja osoitteita." Pikalähetit aja­vat
autoilla, missä on salaiset
piilopaikat ja ne ovat täynnä
raamattuja."
Näin, sanatarkasti kertoen,
Charles Foley Los Angelesia
katsauksessa. Ja kuten näkyy,
tämä Jumalan sanan salakulje­tus
viinapulloissa ja muilla kei­noin,
on suurta businesta sekä
hyvin järjestettyä ja keskitettyä
hontunaa, mitä ph jataan -~ no,
mistäs sitten? ' '
Sen pituinen juttu Jumalan
sanan salakuljetukeesta. ^K)S[A]j^-
mys el olekaan JumaJan oaina-ta
sellaisenaan» vaan sen var­jossa
suoritettavasta antikom­munistisesta
prppagimdasta US-A:
n imperialismin hyvähvi.