1924-11-15-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Lanantama, nmmäL 15 p u - ^ t Nov, JStii, 1984 TJIPAUS limadm mtoamlniiien tydTiestSn iiaenlnsssttejs, Qmef' fllT SadlmrjaBit, Out, Joi» töst«i, tontai ia laoa^taL '^ONNI&IARI, y ^ ^ A B V O VAAKA, :'-y«ita»yB. toimitagapoIaiBCB, VAPAUS (Liberty) : Tbe «ahr oisan of FSnnisb Woii{erB in Canada. Pnb-ftdud ia Sodlmry, Ont, erery Toesday* Thorsday and AdvertisiBs: rates 4De per eoL inch. Minimnm eharfre J e i r ^ j ^ ^ DiMoant oo standlng advertUe* tueoL Tbe Vapavs is tbe best advertisiog medlon «n»pg the FJnnifh People In Canada. TILAUSHINNAT: f 1.5C0a nJaad ayaknd ykkksi. v7k5. e$. 4.00, pooli vk. $2.26, kolme kk. r Ybdysvaltolhin ja Suomeen, ykd vk. |5.50, puoli vk. 13.00 Ja kolme kk. $1.75. Tilankrä, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämSän, yaitsi aaamicsten Joilla on takaukset. 1^ ilmoituksista 40c palstatuomalta. Suurista ilmoituksista sekä ilmoituk» aista. Joiden, tekstiä el Joka kerta muuteta, annetaan tentnva alennus. Kuolonilmoltukset $2.00 kerta Ja 50£ lisää Jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmuuttoilmoituk- •et 60e kerta, 11.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitokset S2.00 kerta, 13.00 kaksi kertaa. SyntymäUmoitnkset tl.00 kerta. Halutaantieto» ja osoteilmoitukset 50e kerta. Sl.OO kolme kertaa. Tilapäisilmoltuksista pitää raha seurata mukana. ' 1^ j Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistama Ja lauantain lehteen torstaina kello 3. - " " i ' • " ' ' ' ' • painuvaan teollisuuden: eIp>'mxseeo. laman sopimuksen aikaansaannin vaeAhys käy ilmi niisiä ncuvotte-luisla, joita Hiilillä on ollut Venäjin ammatiijirjes. ton kedcusneuvoston puheenjohtajan Tomskin kanssa. Tomski oli selittänyt, että sopimuksen kautta Venl' jälle taattava iaina tulisi oleellisinunalta osaltaan käy^- tettäväksi kauppasuhteitten elvyttämiseksi Englannin ja Venäjän kesken. Tomski kertoi Venäjän suunnittelevan noin 30 erisuuruisen rahti- ja'jokilaivanra* kentamista. Tästä johtuvat puoleen in3Joonaan Englannin puntaan nousevat tilaukset olisi jaettu suurempien ja pienonpien laivaveistämoiden kesken En^an-nissa. Lisaksi oli ajateltu ostaa höyrykattiloita, koneita, vetureita ja sähkotarpeita yhteensä 11 miljoonan punnan arvosta. Hill lisää, että tämän sopimuksen aluiiksipano merkitsee ankaraa iskua Englannin työväenluokalle. Registered at -the Post Office Department, Ottawa, aa seeond class matter. Vapauden konttori Ja toimitus: Liberty Bldg Lome fit Puhelin 1038. Postiosotei Box 69. Sudbury. Ont Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaJa.i persoonallisella nimellä. J . V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja. Hv mi • TpäenpQolta Me Jokainen, ken luki lehtemme viime numerosi olleen uutisen Quebecin maakunnan työväenpuolueen vuosikonventionin menosta, voi mielihyvällä havaita; etta työväenpuolueen liike Canaiiassa ei ole enään tyhjää toivoa, vaan se on jo elävää todellisuutta. Mon-trealm konventionin edustajat eivät olleet ckenraaleja ilman armeijaa,» vaan he totfella edustivat vakaantuneita tyovacnjärjc»l9Jä, niin taloudelilsia'kuin valtioK lisiäkin.' Siellä oli edustajia pukutyölaisten (Amalga-inated' Clothing Woikers) järjestöstä, joka canadalai-aine unioineen kuuluu mahtamaan, amerikalaiseen pukutyölaisten liitttfon. Siellä oli naisten ((ukutyoläisten järjestöllä edustajansa, siellä sikaarityolaisten järjestö, masinisti^ ' siellä Vaunu|>ajaty5Iäisteh' ja - muu-tamien: muidcnkui järjestöjen ediislajia, • puhumattakaap 'meidän kommumstipuqlMeestäimne ja -sen jaostoista, Huutamina kysymybissa j/ikaantui konventionin edus. lajisto oäeistoon ja-vasemhiisloon, muttd suurin osa . tlrkeistä päätöksistä tehtiin ihmfetettavällä {ykslmielf. syydellä ja pahimmissakin tapauksissa Mlfaisessa' hen dän ppoloeemme edtöJ^jaiii vifilöi1us<{>itku^^ vcntioiiin moioaoli'ilttÖnen?' . . .Mcttlin/pideijimjOnla^^^ työväenpuolueen kon- \entiom, jfik^^^imkaan^ antoj uuden sysäyksen koko I €!anadaa ks|t¥||i(|iJbt' puolueen rakennustyössä. |a xnuu- ->tajnis^a 'mniwäk^ 'on 'työväenpuolueen liike viime aikbina .alkanut osottaa voimakasta nousua. Lähiaäcoina me olemme näkevä tämän puolueen; astuvan, pyayvoisesti käytännöllisen politiikan alalle At-lännin merestä Tjryneii meren rantamille saakka. Silurkapitalisti valtiölliivaii perä* ' simessä Juuri niin täytyy sanoa silloin kun on kysymys juuri: Englannin' hallitusohjaksiin astuneesta pääministeristä . Stanley Badwinista. MacDonald' on luovuttanut haUituksen sinetit ja 'pahuudet ^ädceisessa^^^^^^ taistelussa. ;:Völttajana^ edustajalle 3aldwiniUQ,-joka jo on astu^^^^^^^ ai^ioas-taan wkaan«, Vdbn niyöskin valtaan. . ^djh^ätöb^^ialla^katsöen oli Eiiglaunln v^Itiö^ l u v a työväenhallituksen: sen peräsimessä rimpuillessa olla 'vähitellen joutumassa tuuliajolle, 'pob vanhan poiivarillisen järjestelmän viitottamalta reitiltä. Y®°B- ]än; tinuiustan^ neuvostohallituksen kanssa tehty kaupjp^opimusosottiYat tällaista. Monet: muut merkit viitt^hrat samaan. ^^^'^^ yht^des^ä alkoi huo^ lestuttaa vallan maun kasvamineii tyoväenjoukoissa. . ' Tilanteesta selviydyttiin, taas' toistaiseksi porvaripuolueiden; yhteisillä voimilla. : V a l la tiin miesi joka uskollisena porvaripolitiikkansa entisel- ' le uralle ja personoituna kapitalismin edustajana oh-^ jaa valtiolaivan vanhalle reitilleen. : llusi pääministeri, Baldwin kuuluu erääseen terästeollisuutta harjottavaan perheeseen, joka on ,aikojen ./'^'^/v^ ^Arrdla saalistanut itselleen suuria omaisuuksia., Bald- 'V ' < * ytin Hon samalla tunnettu liikemies. Aikaisemmin toi 'ini; hän; suurien: t ja Englannin suurim' , maii 'rautatieyhtiön pr^identtinä. Hän on inyoddn f i-nanssikapitalistien jc^tomiehiä, samojen porhojoi, jot- Neekerivapahtajat Kuten muistamme, värväsi Ranska maailmansodan aikana suuret määrät neekereitä alusmaistaan, rintamalle taistelemaan dhmisyyden ja vapauden» puolesta. Melkein apina-asteella olevia valli-ihmisiä mielisteltiin ja sikäli kun heidän alhainen järkensä vastaanotti, koetettiin heille uskoUaa, kuinka he ovat jaloja olentoja ja samalla saavat tilaisuuden uhrata jalon verensä hyvän asian puolesta. Rauhan solmiamisen Jälkeen muodosti Ranska mustista sotilaistaan sittra miehitysjoukkoja, joilla ryhdyttiin pitämään komentoa Reininmaalla ja sittemmin Ruhrilla. Kun itse ranskalaiset sotilaat häpesivät ja kaihtoivat miehityssotilaan roskaista ammattia, niin se oli afrikalainen musta, joka rintaansa röyhistellen kanteli kivääriä saksalasten kaupunkien kaduilla. Ja Ranska /ylisteli univormuansa kantavaa viidakon väkeä kuin hyvääkin vapauden ja sivistyksen vartijaa. ^ Mutta kun Ruhrin ja muiden miehitysalueiden tyhjentämisen jälkeen mustaihoiset eivät lähtene^ään takaisin Afrikan pimentoihin, vaan ovat vetäytyneet ko-mentajiensa asuinmaille, suurelta osalta Pariisiin, niin ranskalaiset herrat ovat alkaneet nyrpistellä nokkaansa vanhoille aseenkantajilleen. Pariisissa sanotaan nykyään olevan noin ^200^000 neekeriä. Entisten leiripäivien muistoilta pyrkii neekeri pitämään pariisilaisia melkein vertaisenaan, mutta ranskalaiset ottavat neekerien läsnäolon kauheana louldcatdcsena. Heitä halveksitaan ja- potkitaan, raahataan oikeuteen pienimmistl^ horjahduksista^ mätkitään ':iuomioita ummessa silmin ja monellji muulla tapaa osotetaan, että mustat eivät ole ollenkaan täysimittaisia Pariisissa olleeseen: Polibi-viranomaiset ovat hupinassa näiden mustien Ranuan pelastajien kanssa,ja onpa jo alettu tehdä vaatimuksia, ellä< heidät on::-kulcitettavapikimmit^ entisille asuinpaikoilleen Af rlkoan; Mutta lukutaidottomat, mihin-kSSn (»ivlityi^aailman menoon tottumattottiat ^neekerit .eivät ole; ttetävlnäänkaan emämaansa herravallan vie-fomisista^^ appd^ubta. He Ottavat herrojen militaristien aikaisemmai mielistelyt edelleenkih täydesti todesta. ,,L'uonnonkW8i{^llayminBrrykäellä he dvato^ vielä jaksaneet käsittää, että he / olivat ranskalaisille rdckaita ja tasa-aryoisia ainoastaan' silloin, kun he iiärkirmatta vuodattivat sydänverensä militarismin alttarille. ' . „ ovat niin vihaisena nousseet vastustamaan työväen I^Kv; r hallituksen tekemää sopimusta lamojen myöntämisestä neuvostohallitukselle. Hänen politiikkansa tässä niin- ^^73 \^ ^^1™^ muissakin piintyneiden pääomaxyhmien etujen ajaniisessa. on jo ennakolta määrätty. Taantumus kics '?|n"V^ töutuo^koko tämän uuden päämmisterin olemukseen. ^ i l g i i i i i i l i i g mm mm^i l&nglaiitilais-venäläinen sopimus Ei^IanAin" pannuseppien, rauta- ja teräslaivanra-kentajaitt. ^liiton äänenkannattajassa valittaa liiton sih- : teäri John,, Hill,' että työväenhallituksen kukistumisen •-'•^«Mli-Ll'.-uli^-Ji-j:"^ « » » s » ^ i „ ^ u ^ ' ' ^ ^ i ^ ^ t i ^Valtakunta» jossa ei aurinko milloinkaan läsk^" Maailmafi'mahtajien ijänikuisena unelmana on ollut luoda ja Csäilyttää: sellainen valtakunta, cjossa aUrii^b ej milloinkaan^iaske.» Hyvin usein kuulee Englannin porvarillisten Valtiomiesten puhuvan maastaan tällaisena maailman kaikille suunnille ^ulottuvana valtdcun-taiia ja täytyy myontääi että englantilaisen imperialismin ja navalismin- on onnistunut kahmia komentonsa-alaiseksi enemmän maanpintaa kuin yhdbnkään muun valtakunnan. Britannian valtdcunnassa ei todellakaan aurinko milloinkaan laske. On kuvaavaa, että toinenkin mifailman militaristin simnilsfa^ niaista, niinittäin Rai>^a^ voi ! k e l r ^ a "asemassaan- auringon alla tällä samaira vertaubella; .Ranskalla on ikt^onainen sarja saariahismaita Atlannin, Intian ja Tyynessä meressä sdcä suuria kaistaleita Etelä Amerikan, Aasian ja Afrikan mantereista. Nämä alusmaat ovat; sellaisessa järjestyksessä, ^ että aina Jonkun kohdalla paistaa aurinko. Kolmantena tällaisista «auringon valtakunnista» voidaan mainita Hollanti, joka saa kiittää kauppaherruutensa kukoistusaikoja siitä, että sen hallitsemissa alusmaissa ei Laurinko myöhään milloinkaan laske. Toistakymmentä vuotta sitten pidetyssä eräässä työläisten kansainvälisessä kongressissa muuan puhuja huomautti, että joskin joku hallitsija on ylpeydellä saattanut puhua valtakunnastaan sellaisena, jossa aurinko ei milloinkaan laske, niin paljon suuremmalla syyllä voi köyhälistö käyttää tätä vertausta oman liikkeemme valtavuudestäv ja ' laajuudesta. Järjestyneen köyhälistön cvaltdcunnassa» ei todellakaan aurinko ole laskenut enään kynuneniin vuosiin. Kksi kuudesosa maapalloa i^iuävä valtakunta, Net vosto-Venäja, on jo täydellisesti vallankumouksellisen: köyhälistön kontrollin alaisena. Ja vuosi vuodelta peittyy kapita^ listisen maailman alueita ja laitokda punaisen valtakunnan vaippaan.! Lopulta on aurii&okin yksinomaan main köyhälistön -maailmanvaltaa varten. Maantiede ja historia On aivan sel^u, ettei %Sstoriaa voi''ymm^Ttig, ellei Jonkun verran tunne mäantiedetS Ja ni^niaaJs^ tieteellisiä tosiasioita, joilla on historia^''!^'!»^!». nen" merktys: aynn]^ttämalla iprAleemeJa, foäot Ihtä^ sen on täytynyt iräettaa latkmsta. X>n yba totta, «täi voidaan; jiridpenuse^ tmaantie-teen sisdidetta ämisen elämään) vain tuäamalla-^tii,gj^nnia kohtaan.-^ ITkdes^ toisten ÄistoriallisestL | kärsisin orpojen kanssa tahdon V:'.;: }:''^'-''y-^:'':r:^-'''': v ; : ^ : . ' V ' i ' • • . ^ • r ' . ^ ' y ^ - ' ' ^ -S:-:;;^':;"'-'\':vT-'• Koll^biivisen yliteisknnta eroaa kapitalistisesta .ei ainoa$taaQ._jsunä, että edeniJEessa tekevät kaflcki ihmiset työtip. Menneenä ajanjaksona oli. olemassa monia. Jotka eivät teh-neet tyotä,'^ mutta he muodostivat kottenldo vähemmistön. Heidän yhteiskuntamme eroaa. edeltäjistään eritotenkin siinä, ettei' vanhassa ollut tyS keskinäisesti Järjestetty Ja että tehtiin paljon hyödytöntä työ-ia. Tyläiset tuottivat ilman Järjestystä, Hman metodia, ilman yh-tenäisyyttä^ Kaupungeissa oli Jouk. ko irirkaUiJoita, toimiheiddlitä, kaup piaita J^ apulaisia, jotka työskentelivät luomatta mitään. Oli olemassa sotilaita. Työn tulos ei ol-hit asiallisesti Jaettu.' Tullit Ja tariffit;. Joita laadittiin pahan* poista, miseksi, oUvat sen sijaan vain pa-heiinukseksL Kaikki/ihmiset kärsivät. Nyt on tuotanto ja kulotus tarkkaan säännöstelty. Ja lopuksi^ eroaa meidän yhteiskuntamme vanhasta siinä, että me kaiklö nautimme koneen hyvistäteoista,' koneen. Jonka käyttö kapitalistiseeQ, aikaan oli työ. Iäisille onnettomuutta tuottava. Barbaarisina aHcoina 'aina viiniek-si kuluneen Icaoden Hoppaan harrastivat aristokjraatit ja rikkaat ruumiillista toimintaa. 'Henkeään he sen sijaan kehitVfträt varsin vähän ja vain poikkeus^apTaukeissa. Heidän makun8a'> suhtautui aina sellaisiin puuhiin kufn' metsästys Ja sota, missä ruumiiHä' on enemmän ^tehtävää tuin älyllä; He soutivat, ajeli vat, mfekkailivat Ja ammuskelivat pistooleilla. Voidaan siis sanoa, että he työskent^Uvät käsillään. Uu^ ta heidän työnsä "oli hedelmätöntä taikka suorastaan 'vahingallista, osin siksi, ettsT ennakkoluulo kielsi heiltä kaiken tuloksellisen'Ja hyödyllisen t^ön,' Ja osin siksi, .'että heidän ai-kanaan ^hyödyllistä työtä suoritettiin suurimmalta osalta kehnoissa ja vastenmielisissä olosuhteissa. Kunhan työ vain saatettiin kunniaan, ei ollut niinkään vaikeata herättää kaikissa ihmisissä kunmoitusta siihen. Barbaaristen' aikakausjen miehet pitivät kunnianaan säilän Ja kiväärin kantamista. Nykyajan mie^ het sen : idjaän' arvpstayat lapion taikka moukarin käyttämistä, s Kalkkia ophitoja, kalkkia tutkia muksia, kaikkea ^ ö t S , mika on vaikuttamassa myötä elämän parantamiseksi Ja kaunistamiseksi, kannus, tetaan meidän työpajoissamme Ja laboratorioissamme. Kollektiivinen valtio suosii korkeampia opintoja. Tutkiminen on työskentelyä, koska el voida tuottaa-tutkimatta. Tutki-mokset antavat, Jknten^ työkin, oikeuden olemassaoloon. Ne, Jotka omistautuvat pitkille ja valkeille tutkimuksille, vakauttavat Juuri sen kautta itselleen rauhallisen Ja arvostetun olemassaolon. Kuvanveistäjä muovaa- ndjässätoista päivässä patsaansa mallin, mutta on opis-, kellut vviisi vuotta kyetäkseen kaavailuun.' Ja viiden vuoden ajan on valtio pitänyt häntä yllä. Kemisti keksii miratainassa tunnissa Jollekin aineyksikölle, - merkilUsiä ominaisuuksia. Mutta^ hän on kuukausia käsitellyt tätä alueyksikköä Ja käyttänyt vuosia saavuttaakseen mainit, tuun toimintaan tarpeellisen taitavuuden. Koko tämän pitkän ajan on hän elänjrt valtion kustannuksella. Kirurgi le9ckaa kasvannaisen kymmenessä minuutissa. Mutta on käyttänjrt viisitoista vuotta tutkintoihin Ja käytännölliseen harjoitteluun. Hänkin on niinmuodoin viisitoista vuotta elänyt valtion kustannuksella. Jokainen ihminen, Joka kuukaudessa, tunnissa -taikka joissakin minuuteissa antaa . koko elämänsä tuotannon, antaa vain kerta kaikkiaan koUektiiviyhteiskun. nalle, mitä hän on tältä saanut työtään vastaan päivä päivältä. Täydellisen onnen nauttiminen ei <^e ihmisluonnon mukaista. Ei olla onnellisia, ilman' ponnistusta,^ Ja kaikki ponnistus tuottaa ^msymystä ja kärsimystä. Olemme tehneet elämän siedettäväksi kaikille. Se on sentään Jotakin. Meidän Jälkeläisemme tulevat ymmärtämään asiansa'^ paremmin. Organisatsionimme ei ole muuttumaton. Vain viisikymmentä vuotta sitten oli se toi-, senlainen kuin 'nykyisin. Ja terävät tarkkaajat uskovat huomaavansa, että olemme menossa suuria muutoksia , kohti. 'Paljon . mahdollista. Mutta . Inhimillisen kulttuurin edistysaskeleet tulevat tästä lähin ole. maan harmonisia ja rauhallisia. { ' Anatole France. ^ Mjidilim - - Muistot 'menneiltä' ajoilta useinkin'häviävät siksi, että uusia tapahtumia on aina edessä, jotka vievät huomion puoleensa. - s,' v: Vaan on tapahtumia. Jotka bivät voi koskaan unhoittaa. Yksi sellainen tapahtum'ain sarjassa on Suomen luokkasota, ' Joka ei koskaan unhoitu pois mielestä, ei aint^aan 'niiden-mielestä. Jotka ovat saanee: siitä; kärsiä Ja yhä^vieläkin saavat kestää sen .vaikutelmia. ' • ' Valkoisen terrorin kauhuista kertoessa ei voi sanoilla kuvata sen xaaköja'tekoja. Säi iseurauksista koituneet kärsimykset»Ja tuskat; Joi-y ta' saivat työläiset'kokea> voiko n i i / ta unhoittaa? Ef kukaan/ kirjailija ole voinut vielä-tuoda ilmi:Bitäv'tuskien Ja valituksien vaikerrusten -tulvaa mikä sorakuoppieouBartallla;-kuului kuolevien ' suusta kun: -heidän ruumiinsi oli valkopeto: lihamassaksi silponut .... Kuka vöi ärviofda heidän vii-mellfö-- tuskaansa 1^ tettiin kohti kuolemaa?;. Oi onneton isä tai äiti, jonkj^ täytyi jättää pienokaisensa. valkoisen rvainon.käsiin, sinä yksin tunsit mitä tudsa on. Sinun muistosi ei' koskaan unhoi-tuj joka taistelit, taistelit viimeiseen hetkeen luokkasi-^- sortajia Vastaan.' Kärsimyksesi loppuivat koirakuop-paan, jonka ympäiSstSillä nyt pienokaisesi kerjäten ' kulkevat, osoittaen pienellä kätösellään pukkaa, missä silvottu ruumiisi .lepää, .kysyen itseltään: omasta tahdostaanko hän - minut Jätti tänne yksin vaille turvaa? Vaan hänellä on Jo vaistomainen tieto ditä, ;että valkoinen sortaja, sumasi hänet. - Silloin: kuivaa hän kyyneleen karkeaan hl- =haansa Ja tunnen välkkyvä katse ilmaiseev että. muiätib lelää tuon kär. ävän" nuorukaisen linnassa. > Se ^on inhan muisto joka herää pienokaisen rinnassa, jota maistoa .ei raaka ovaS» no^ ole voinut hävittää.. < SSiua seisoo kostaja sortajille. Huuliltaan Mrpoavat^^%^ setään-: lärotto olkoon'"valkoinenpe^ tojoka^-niin 'paljon ^ttoikärsi-mykäS^ työISiäDe::. 7a sitten Isä Ja:äifijpteidän läismydietlaänne en koäcaan "uidioiia.-.u 3^erran ' ^elä nostan vihanfgtiBin i aottäjia 'vastaan ja.-;:^sken; >. isken r>tahat Icertaa ko-vsmmin -^vaaniiikä^ «ttä^ tahdon kos-taa i teiDe;: >^te "verenhimoiset piisktt-rit &Doln liaviäcoön kaikki hel-lemmSt tuztteeui -^nhdittav^^ nousta taisteluun ia myöskin voittaa. Ja sen Jälkeen .elää, elää kuin ihminen, eikä niin kuin njrt halvek» sittuna punikin kakarana, kuten sivistyneet • 'suvaitsevat nimittää. ; Lukija kuka lienetkään oletko unhoittanut kärsineet toverisi, Jos olet niin ajattele miksi? Sinua he odottavat Joukkoonsa työhön Ja toimintaan. Yhdy Joukkoliikkeeseen tais-telemaan itsellesi Ja tovereillesi ih-misoikeuksia..' * E. Kuusela. Engrlannin ammattiyh-distysväen suhde äskeisiin vaaleihin \ Englannin ammatijärjestön pää^ neuvosto Julkaisi ennen äskeisiä vaaleja ammatillisten järjestöjen toimihei^löille ja Jäsenille osoitetun vaalikehoituksen, >jo5sa hubmau-tettiin, että työväenhallitus oh ""^ko-roittanut työttömyysavustusta, poistanut määräykset, Jotka uhkasivat avustuksen Jatkavaa suorittamista Ja huolehtinut siitä, että työläiset Jotka työriitaisuuksien sattuessa välillisesti Joutuvat työttömiksi, saavat siitä huolimatta työttömyysavustusta. : Myöskin ulkopolitiikassa t n työväenhallitus noudattanut niitä vaatimuksia. Joita työväenpuolue on vuosikausia vaatinut toteutettavaksi. Tämä koskee ennei&ai^ea Venäjän poluttista Ja taloudellista tun-nustamlsta. Jota työluset eivät ole vaatineet senvuoksi, että he ^ hyväksyisivät venäläisten. periaatteet ja menettelytavat, vaan sikd että he periaatteessa kannattavat taloudel-fisten suhteiden Jälleensohniamista^ olipa sitten kysymyksessä Venäjä, Turkki tai Jokb mun maa. lideBeen hnottÄutetaan juTidtuk-sessa, että tarövä^nhaHitusolisn voinut mkaansaada paljon enemmän; jos ^ ä olisi oHut todellinen enem-nästo ^takanaan, l i o p o ^ .mtäätiit^ tim, että Jos työväenhallitus lopullisesti kaatuu, jäävät 4S-tanidn työ-im& o Ja tdidaslain uudistus 'lopullisesti päättämättä. alistus päät^ kehditukseen, että ammattijärjestön Jäsenten tulee haudata IcäSkr lahkolaisuus Ja nurk-kakuntaitarrastäcset Ja mmstaai ettei ;^ole Icysymys - ^ 7 ^ vaaleista,: vaan "pörustusIaHlisesta kapinasta'^ Juttutuvan toilauksia o. B. U. ja L W. W. vai- . taava( alaa Port ; .^horissa kuten sitä onkin toitottaneet Arn-bergit, Morellit y. m., renkaan ra- Ktteluun väsymätön raportteri vana. torvenaan. Tämä pyhä kolminaisuus kautta aikain on koettanut Kommuniifclpuolueen niskoille syytää sitä Kelju-Mooseksen moskaa, koettaen niille ^harvoille aateveljil-leen uskotella sitä, että miten ennen saunakompus Ja s.) s. osasto olivat yhtä luuta kuin suden selkä. —Taiavat vaan ollakin, mutta kaikkein vähimmän se kuuluu Kommunistipuolueelle Ja sen täkäläiselle osastolle.. > . Saunakompus Ja -Mossun' komento kuolivat kaikessa "kelvottomuudessaan täältä Port Arthurista. Ja edesmenneitten raunioilta pyhä rengas jveti kilpensä, antaen sen rakilleen (raportterille). Joka sitä uskollisesti . herrain . narrina maailmalle räykytti- / . Mutta miten lienee asianlaita tä-näpälvänä saunaan Ja samaan haa-liin nähden? "->Be vaan vilaukselta silmään :pistää* Mooseksen aikuiselta vallankumousliikkeeltä.. Bilinkin pussissa samat « , kot helistä! »«aköli. _ jlos vallankumouksen fcv^-, . tyoskemiellään nun eikös t ä ^ «van sitä - niinpä f johdossa tahansa, luj. samaisten tanI«vtJ,f.~ taöU J . ^ massa, että miten " n n U K ^ f^ 'n.usmestavat» j.n e "^^^^r Paljon on teillä työtä tapella io. kaista vastaan tapella paljain i £ v Ja tuloksena ei ole «auta S S? k i v a t o dollari jolle SiS?" luokkasotaveteraani na^aa ^ aneksen" saamme LJuttu selviää seuraavasta: Kut moukselliset r u o k a i 11J a t Hoito ruokalassa olivat vailla kumouksellista i säntää. He saivatkin kumouksellisen /ylioppilaan Yhdysvalloista, vaan kauan ei hänen aikansa kulunut Hoitolisä, sen sVyn tähden että siellä 'sivullisten silmäin peitteeksi piti palvella yleisöä Ja kaikkein enempi Anttilan Santtua^ Uusi .isäntä, perusti kaupan (Santtu neuvonantaja).. O. B. U-Iainen kauppa nousi' pystyen; Ja. jos siinä tuhlattiinkin : paljon o. b. :ulaista energiaa ei sekään kau. ani tyyds^njrt- enempi ylijäämää pitää keksiä. . Hän myi kaupan• —^olihan-Uusi cumouksellinen tulolähde silmäiltynä noilla Mooseksen^ entisillä laitumilla, aivan yhtä lähellä O. B. U:n haalla kun ennen s. s. osaston haalia Ja: ehkä yksillä siteillä. Tätä uutta keinotteluyritysta ja paikkaa "vikeeraamaan" kutsuttiin kaik-d kumoukselliset ainekset, kaup-t^ butserit y^ m. kumousren-kaan yUkomentajat Ja kaikki ren-caan «'-väikutusvaltaisimmassa asemassa olevat henkilöt. Kaikelle tällaiselle "funteeraukselle" antoi tär-kastusseura Jakamattoman ; kaUna' tuksen. Senhän vallankumouksellinen pp-hä laki edellsrttääkin että hyväksyä sellainen yritys Jossa yrittelijällä on puukko hihassa. Mitäpäs siinä ^ on ~ Mbusiness" tuin "business". Joka kerran kohoaa raatajajoukkojen tietämättömyyttä hyväkseen käyttäen. Kan-sankäsi on voimakas tuottan)aan ylijäämää yhdelle, riistäjälle niin min toisellekin, aivan vielä 'O. B. ITm nimessä. Ja^: miksikäs ei tuottaisi voittoa, kun ; kerran on suosikkilaki Julistettu voimaan O. B. Um haalin näyt-tämölläj kuliisien takana mustan istan; uhalla. Jos kuka tahansa uskaltaa kiertää sevanterin - pesuÄ niin Ambeigin Ville Julistaa., sellaisen kiertelijän mustalle listalle. Ja ehkäpä annetaah' raportterille määräys haukkua sellaiset lurjukset Jotka rikkoa uskaltavat saunalakia. Ja^ kun kerran Ville komentaa mm- Jansaldn käymää 6 kertaa?viikossa Jääkaapissa "Algoma Steam Bath'- issa"; nun sanoa t S y ^ , ; että se on ndellyttäva laitos kun »näytelmien Johdosta kuitataan ^ ja vl^sau^ naan'\ , — Voikiot/kukaan väittää että tuo laitos on riippumatoin kumonkselB-sesta liikkeestä yhtään enempää kun ennenkään «iB samassa .laitoksessa toimivat liikkeet? Luulen että lähitidevaisuudessatnlev^^^ tämään suitset renkaan suuhun; Tässä hökötyksessä ilmenee kum> malUaa päähän fostoja, varänldn Pnolueemme uudeöeeit järjestämineii (Vastausta Kaapoon "lastuihisO)' ] Vai niin, meidän pitäisi saavat' taa, nyt tasapaino ja minkälaiaen». Tarkoitettanee sillä, että fam „ ; olemme voimistaneet näin voioak kaaksi niin jäädään nyt laakerc.Tia lepäämään. Joo, jäädään vain, innt. ta , sallittanee minun kysyä, meidän puolueemme ole kpma^yiisi' tinen puolue; jonka pitäisi ainaj.; sesti pyrkiä- eteenpäin j a et -afiKK ast^n. kasvamaan joukkopMla^i^ si, mutta vielä suorittainaap' W lankumouksen mobiliseeraaijitBejiJ johtaminen;: i. ; ' . . i ^ Tässä vastausta odotellesea voi-' täisiin vielä kysyä tov. Kaapbolta,' mitä tarkoittaa joukkopuohie; Ei kai ainakaan sitä mikä meillä njt' on tällä kertaa olemassa suomai Iäistenkin keskuudessa, sillä jos j tarkastelemme jäseniemme kokbnaU suutta, niin me löydämme joukossa;, | paljon jänishousuja, jotka sanovat luokkataistelulle "amen", jos pitäisi todella - astua aktiiviseen oaahot-' toon. Joukkopuolue merkHsee -titi^: että bn /kiinnittänyt itsensä syvälle työläisjoukkojen keskuuteen^ ja jo^ kapälväiseen taisteluun ja se edelS leen merkitsee, että sen perusyksiköt, alkavat sieltä missä joukot ovat Ja Josta voidaan pitää aina kosketus niiden -kanssa, sekä' ohjata: eteenpäin, johtaen niiden pjenem-piä ja suurempia taisteluita joakko-liikehtimiseen. 'Oh hoi sitä neroa leimausta, että työläinen ei voi nunna lähemmäksi työläisiä kilin itseensä sanoo Kaappoo vastaukseos väitteeseen, että me täten pääsemme lähemmäksi työläisiä. Muisie-taampas että puolueemme jäsenenä työläinen onkin kommunisti ja nyt onkin kysymyksessä koimnunistien meno lähemmäksi tyolliisiä. Koit rehellisesti katselemme asioita, # K meidän täytyy tunnustaa, että ny-; kyisellä toiminnan muodolla me voimme mennä monta kertaa viiä vuotta • ennen ' kuin • puolueestamme muodostuu vallankumouksel^ ; linen Joukkopuolue. Me Ö » - mersiis alakaan keskustelua afeä, että puolueemroe^voimiensa puolesta haluaisi nyt «mennä taaksepäin, mut- v\ ta, siksi että haiuamme eteeni^ | 'Ja käytäntö kun osoittaa että t s M ^ j on' muoto. Jonka kautta kommanis-tisista puolueista Saksassa yjn. on muodostunut voimakkaita joifitko-puolueita, ei ainoastaan yksilöllisen Jäsenmääränä puolesta, mutta kom-- muuistiseh yhteyden kautta työlS-siin. Kaappoo puhuu, sen paikkakunnan kaadda-^ölais» " . . L ; että nykyi- i> käsittävien osastojen j.n.e. Eihän näitä asioita tunt(lWttonuen keskuudessa. ' Kun täs& erään- 'kerran muuap vaimo - rautatielinjalta 'kaupungiasa käydessään pistäyt^ makkaraka-duHay, erästä;Biliä' tapaamasai .ja hän ei oUnt taJitonot äi€a "va^^ asioihin ollenkaan. 'BiB\i6fi vaan agiteerannut. nuden : k]^llpy1attc3Dsen suloisuutta, JoDa ymnuzri^ain et- Tnstisen' työskentelyn tä-se on ainoa laitos Jota tyoUS»- ted tulisi kaimattaa. ~r Taitaapa meillä olekaan nykyisissä osastoissa kaikkia työläisiä, sillä esinu meilJa on englanninkielisiä, juutalaiav suomalaisia, ukrainialaisia y- »• osastoja, siis öelipcrusteiHa, mntts nutä tekee nämä Meli-osastot Snu-rin osa niiden Jäseaistä ei tee T«- ankertaisesti mitään ja Kaap|K»o tietM tämän, Jotavastoiri toise: ovat innostaneet näyttekmaai^ tanssnnaan y-m. Näillä-ei teh^ vaBankumousta eikä kasvateta jonJc-fcopuoluetta edellä mairatussa^ märryksessä, mutta ovat nama ^ dottomasti toisarvoisia ^ y ^ f ^ - Ja pääasiassa keinoja, joiden kaot» v«»daan saada aineellista apua mumstiseen työhön ja « » ^ . ^ seuraelämää, joka »«^De on voimatointa täällä "vieraalla_nu^^ Xaappo» näkee kuitenkin tassä^g nnlÄon-kommmiistiset o s ^ t ^ ^ ^ : taneet ja aatteekseen ^j, laö^ttÄmttkyllä tataoni Ja kasvatustyötä •tehdä luoaomäytehmen ja ^ satimen kautta, mutta ^ jk)ts«B8tDin< liniS: _ juuri tolmint«i9ii» saattane / mm nm mmm Vapauden rahai^ts >n sekä pitkäaikaisen la ensimäiset.lahe SaS^hdä s y y B k . , l _^ « S e a n k u r s s i n j^ nyt onnistuneet, ^ m d l l e kirjottama Vapauden kontt Täten-sa^ tänne lähettämi jätettiin konton sa maksetut vaj Tulen vaste* balähet^cässä. Edelläoleva Imetys ottaja Lehtimäen KirkoP S on lähetys taygny -ölUsyydellä, alla sahkpt . Ja että ylläoleva e i ; ; »e-todistaa sim^tt^effl ta on kirjotettu kuitU E Uyistä on kuittt.JQto,^. kritti-jdka on kttjptettu ierta' lähetyksestamme k Ja Belätigiatä rahojen j« Ifapvaan' -muutaman pai tekemä lähetys osottaa. - , Tättä kahden kuuki «Iestä kun rahavälityks« c*ttänut että fiähköteits ttfia sekaannuksia vaan.» Mitä tavallisiin kirj ne perille noin kab .'pnen nopeus silta minki hakemaan ja siitä misss Joululahja lähetyksii ilesBä, saatte ne nope lorsälla kun teette yäl MmatakM, e tU miti fifitcliSn, «iii KORKEi seksi, ettei ole mitenkään lista saada puoluetehtaviin tamaan tovereita, sillä ini m a t oyat kaikessa tuossa; i nän kaikkien muotojen k( sessä, eikä heiltä jää aikaa vaikkapa oHsi haluakin, Mx ien osäp;.; jäsenistöstämme ^ämpe täten aivan toimc sillä 1 kan ottavat - Jäsenkor lniipwt tehneensä kaikki' r bijkonioVksellinen liQce vaa •Jään;TOin välistä' kappalett nassa "j.n.e. - Tuplajuulaista ; yksinkcr «n sei että k a n i ei vihollisl Irolcjstettua ensi yrityksellä tetään sen etulinnoitukset i siin- ja mennään vain eteei ran kuin ei atä^lisikaan^ o ten ymmärrettynä työväen.. hin tai kapitalistäseen Järje nähden, jotavästoltt uUdes naasolu perustassa yhdisty kommunistista "yksinkerta Ensiksikin se että jäsenen tyvät toimiviksi Jäsenika inuslehtävään . • ^öskentely missä he ovat ainaisesti: t j jossa he ymmärtävät läheis A ij, ne kysymykset, joiäon L: talisi tehdä agiteeraustä,: ' hittää e r i toiminnan ..muot< k5 meillä nyk^nnMKn j( osastomme kokouksessa < taltu sellaiseen Johtopäi «ttä ' jäsenien - persoonal a p t a t s i o n i on se teMjä,^Jo vetää työläisiä - siihenldn I aineelliseen osastoon;; n » namme persoonakohtaisia. jlsesiDe,: aasien -jäsenien j lehtemme tilauksien ; hanl keräyksien suorittaminen y «ä jäsen voi tehdä i»it^ ensimäiseksi j a parhaiten, v^i H työmaalla^:: siellä vmissä/; paa tänään j a huomenna. Tejaan. Miksi e i siis Xaik den seikkain e d i s t ä m i MU yitä hyvin siten että josss feassa, pajassa, konttoriss paliikkeessä y.m. olevat Jäsenet ja >ne uudet Jäseoi velvoitamme v heidät ^taonu k i e e s e e n , työskentelevät | i Isolla työmaalla järjest^ : een työmaa-solun: kanttti;, yksilönä mutta j Tämä ^nyösildn oKsi «e Ruunan pacataeen Jdäiva ^^^^da eri&iaytyiuisen " v p o i s itaak^ vtHtaiain nndellce r >;fi.«.s?i^.*.v;s7rr^.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 15, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-11-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus241115 |
Description
Title | 1924-11-15-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Lanantama, nmmäL 15 p u - ^ t Nov, JStii, 1984 TJIPAUS limadm mtoamlniiien tydTiestSn iiaenlnsssttejs, Qmef' fllT SadlmrjaBit, Out, Joi» töst«i, tontai ia laoa^taL '^ONNI&IARI, y ^ ^ A B V O VAAKA, :'-y«ita»yB. toimitagapoIaiBCB, VAPAUS (Liberty) : Tbe «ahr oisan of FSnnisb Woii{erB in Canada. Pnb-ftdud ia Sodlmry, Ont, erery Toesday* Thorsday and AdvertisiBs: rates 4De per eoL inch. Minimnm eharfre J e i r ^ j ^ ^ DiMoant oo standlng advertUe* tueoL Tbe Vapavs is tbe best advertisiog medlon «n»pg the FJnnifh People In Canada. TILAUSHINNAT: f 1.5C0a nJaad ayaknd ykkksi. v7k5. e$. 4.00, pooli vk. $2.26, kolme kk. r Ybdysvaltolhin ja Suomeen, ykd vk. |5.50, puoli vk. 13.00 Ja kolme kk. $1.75. Tilankrä, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämSän, yaitsi aaamicsten Joilla on takaukset. 1^ ilmoituksista 40c palstatuomalta. Suurista ilmoituksista sekä ilmoituk» aista. Joiden, tekstiä el Joka kerta muuteta, annetaan tentnva alennus. Kuolonilmoltukset $2.00 kerta Ja 50£ lisää Jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmuuttoilmoituk- •et 60e kerta, 11.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitokset S2.00 kerta, 13.00 kaksi kertaa. SyntymäUmoitnkset tl.00 kerta. Halutaantieto» ja osoteilmoitukset 50e kerta. Sl.OO kolme kertaa. Tilapäisilmoltuksista pitää raha seurata mukana. ' 1^ j Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistama Ja lauantain lehteen torstaina kello 3. - " " i ' • " ' ' ' ' • painuvaan teollisuuden: eIp>'mxseeo. laman sopimuksen aikaansaannin vaeAhys käy ilmi niisiä ncuvotte-luisla, joita Hiilillä on ollut Venäjin ammatiijirjes. ton kedcusneuvoston puheenjohtajan Tomskin kanssa. Tomski oli selittänyt, että sopimuksen kautta Venl' jälle taattava iaina tulisi oleellisinunalta osaltaan käy^- tettäväksi kauppasuhteitten elvyttämiseksi Englannin ja Venäjän kesken. Tomski kertoi Venäjän suunnittelevan noin 30 erisuuruisen rahti- ja'jokilaivanra* kentamista. Tästä johtuvat puoleen in3Joonaan Englannin puntaan nousevat tilaukset olisi jaettu suurempien ja pienonpien laivaveistämoiden kesken En^an-nissa. Lisaksi oli ajateltu ostaa höyrykattiloita, koneita, vetureita ja sähkotarpeita yhteensä 11 miljoonan punnan arvosta. Hill lisää, että tämän sopimuksen aluiiksipano merkitsee ankaraa iskua Englannin työväenluokalle. Registered at -the Post Office Department, Ottawa, aa seeond class matter. Vapauden konttori Ja toimitus: Liberty Bldg Lome fit Puhelin 1038. Postiosotei Box 69. Sudbury. Ont Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaJa.i persoonallisella nimellä. J . V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja. Hv mi • TpäenpQolta Me Jokainen, ken luki lehtemme viime numerosi olleen uutisen Quebecin maakunnan työväenpuolueen vuosikonventionin menosta, voi mielihyvällä havaita; etta työväenpuolueen liike Canaiiassa ei ole enään tyhjää toivoa, vaan se on jo elävää todellisuutta. Mon-trealm konventionin edustajat eivät olleet ckenraaleja ilman armeijaa,» vaan he totfella edustivat vakaantuneita tyovacnjärjc»l9Jä, niin taloudelilsia'kuin valtioK lisiäkin.' Siellä oli edustajia pukutyölaisten (Amalga-inated' Clothing Woikers) järjestöstä, joka canadalai-aine unioineen kuuluu mahtamaan, amerikalaiseen pukutyölaisten liitttfon. Siellä oli naisten ((ukutyoläisten järjestöllä edustajansa, siellä sikaarityolaisten järjestö, masinisti^ ' siellä Vaunu|>ajaty5Iäisteh' ja - muu-tamien: muidcnkui järjestöjen ediislajia, • puhumattakaap 'meidän kommumstipuqlMeestäimne ja -sen jaostoista, Huutamina kysymybissa j/ikaantui konventionin edus. lajisto oäeistoon ja-vasemhiisloon, muttd suurin osa . tlrkeistä päätöksistä tehtiin ihmfetettavällä {ykslmielf. syydellä ja pahimmissakin tapauksissa Mlfaisessa' hen dän ppoloeemme edtöJ^jaiii vifilöi1us<{>itku^^ vcntioiiin moioaoli'ilttÖnen?' . . .Mcttlin/pideijimjOnla^^^ työväenpuolueen kon- \entiom, jfik^^^imkaan^ antoj uuden sysäyksen koko I €!anadaa ks|t¥||i(|iJbt' puolueen rakennustyössä. |a xnuu- ->tajnis^a 'mniwäk^ 'on 'työväenpuolueen liike viime aikbina .alkanut osottaa voimakasta nousua. Lähiaäcoina me olemme näkevä tämän puolueen; astuvan, pyayvoisesti käytännöllisen politiikan alalle At-lännin merestä Tjryneii meren rantamille saakka. Silurkapitalisti valtiölliivaii perä* ' simessä Juuri niin täytyy sanoa silloin kun on kysymys juuri: Englannin' hallitusohjaksiin astuneesta pääministeristä . Stanley Badwinista. MacDonald' on luovuttanut haUituksen sinetit ja 'pahuudet ^ädceisessa^^^^^^ taistelussa. ;:Völttajana^ edustajalle 3aldwiniUQ,-joka jo on astu^^^^^^^ ai^ioas-taan wkaan«, Vdbn niyöskin valtaan. . ^djh^ätöb^^ialla^katsöen oli Eiiglaunln v^Itiö^ l u v a työväenhallituksen: sen peräsimessä rimpuillessa olla 'vähitellen joutumassa tuuliajolle, 'pob vanhan poiivarillisen järjestelmän viitottamalta reitiltä. Y®°B- ]än; tinuiustan^ neuvostohallituksen kanssa tehty kaupjp^opimusosottiYat tällaista. Monet: muut merkit viitt^hrat samaan. ^^^'^^ yht^des^ä alkoi huo^ lestuttaa vallan maun kasvamineii tyoväenjoukoissa. . ' Tilanteesta selviydyttiin, taas' toistaiseksi porvaripuolueiden; yhteisillä voimilla. : V a l la tiin miesi joka uskollisena porvaripolitiikkansa entisel- ' le uralle ja personoituna kapitalismin edustajana oh-^ jaa valtiolaivan vanhalle reitilleen. : llusi pääministeri, Baldwin kuuluu erääseen terästeollisuutta harjottavaan perheeseen, joka on ,aikojen ./'^'^/v^ ^Arrdla saalistanut itselleen suuria omaisuuksia., Bald- 'V ' < * ytin Hon samalla tunnettu liikemies. Aikaisemmin toi 'ini; hän; suurien: t ja Englannin suurim' , maii 'rautatieyhtiön pr^identtinä. Hän on inyoddn f i-nanssikapitalistien jc^tomiehiä, samojen porhojoi, jot- Neekerivapahtajat Kuten muistamme, värväsi Ranska maailmansodan aikana suuret määrät neekereitä alusmaistaan, rintamalle taistelemaan dhmisyyden ja vapauden» puolesta. Melkein apina-asteella olevia valli-ihmisiä mielisteltiin ja sikäli kun heidän alhainen järkensä vastaanotti, koetettiin heille uskoUaa, kuinka he ovat jaloja olentoja ja samalla saavat tilaisuuden uhrata jalon verensä hyvän asian puolesta. Rauhan solmiamisen Jälkeen muodosti Ranska mustista sotilaistaan sittra miehitysjoukkoja, joilla ryhdyttiin pitämään komentoa Reininmaalla ja sittemmin Ruhrilla. Kun itse ranskalaiset sotilaat häpesivät ja kaihtoivat miehityssotilaan roskaista ammattia, niin se oli afrikalainen musta, joka rintaansa röyhistellen kanteli kivääriä saksalasten kaupunkien kaduilla. Ja Ranska /ylisteli univormuansa kantavaa viidakon väkeä kuin hyvääkin vapauden ja sivistyksen vartijaa. ^ Mutta kun Ruhrin ja muiden miehitysalueiden tyhjentämisen jälkeen mustaihoiset eivät lähtene^ään takaisin Afrikan pimentoihin, vaan ovat vetäytyneet ko-mentajiensa asuinmaille, suurelta osalta Pariisiin, niin ranskalaiset herrat ovat alkaneet nyrpistellä nokkaansa vanhoille aseenkantajilleen. Pariisissa sanotaan nykyään olevan noin ^200^000 neekeriä. Entisten leiripäivien muistoilta pyrkii neekeri pitämään pariisilaisia melkein vertaisenaan, mutta ranskalaiset ottavat neekerien läsnäolon kauheana louldcatdcsena. Heitä halveksitaan ja- potkitaan, raahataan oikeuteen pienimmistl^ horjahduksista^ mätkitään ':iuomioita ummessa silmin ja monellji muulla tapaa osotetaan, että mustat eivät ole ollenkaan täysimittaisia Pariisissa olleeseen: Polibi-viranomaiset ovat hupinassa näiden mustien Ranuan pelastajien kanssa,ja onpa jo alettu tehdä vaatimuksia, ellä< heidät on::-kulcitettavapikimmit^ entisille asuinpaikoilleen Af rlkoan; Mutta lukutaidottomat, mihin-kSSn (»ivlityi^aailman menoon tottumattottiat ^neekerit .eivät ole; ttetävlnäänkaan emämaansa herravallan vie-fomisista^^ appd^ubta. He Ottavat herrojen militaristien aikaisemmai mielistelyt edelleenkih täydesti todesta. ,,L'uonnonkW8i{^llayminBrrykäellä he dvato^ vielä jaksaneet käsittää, että he / olivat ranskalaisille rdckaita ja tasa-aryoisia ainoastaan' silloin, kun he iiärkirmatta vuodattivat sydänverensä militarismin alttarille. ' . „ ovat niin vihaisena nousseet vastustamaan työväen I^Kv; r hallituksen tekemää sopimusta lamojen myöntämisestä neuvostohallitukselle. Hänen politiikkansa tässä niin- ^^73 \^ ^^1™^ muissakin piintyneiden pääomaxyhmien etujen ajaniisessa. on jo ennakolta määrätty. Taantumus kics '?|n"V^ töutuo^koko tämän uuden päämmisterin olemukseen. ^ i l g i i i i i i l i i g mm mm^i l&nglaiitilais-venäläinen sopimus Ei^IanAin" pannuseppien, rauta- ja teräslaivanra-kentajaitt. ^liiton äänenkannattajassa valittaa liiton sih- : teäri John,, Hill,' että työväenhallituksen kukistumisen •-'•^«Mli-Ll'.-uli^-Ji-j:"^ « » » s » ^ i „ ^ u ^ ' ' ^ ^ i ^ ^ t i ^Valtakunta» jossa ei aurinko milloinkaan läsk^" Maailmafi'mahtajien ijänikuisena unelmana on ollut luoda ja Csäilyttää: sellainen valtakunta, cjossa aUrii^b ej milloinkaan^iaske.» Hyvin usein kuulee Englannin porvarillisten Valtiomiesten puhuvan maastaan tällaisena maailman kaikille suunnille ^ulottuvana valtdcun-taiia ja täytyy myontääi että englantilaisen imperialismin ja navalismin- on onnistunut kahmia komentonsa-alaiseksi enemmän maanpintaa kuin yhdbnkään muun valtakunnan. Britannian valtdcunnassa ei todellakaan aurinko milloinkaan laske. On kuvaavaa, että toinenkin mifailman militaristin simnilsfa^ niaista, niinittäin Rai>^a^ voi ! k e l r ^ a "asemassaan- auringon alla tällä samaira vertaubella; .Ranskalla on ikt^onainen sarja saariahismaita Atlannin, Intian ja Tyynessä meressä sdcä suuria kaistaleita Etelä Amerikan, Aasian ja Afrikan mantereista. Nämä alusmaat ovat; sellaisessa järjestyksessä, ^ että aina Jonkun kohdalla paistaa aurinko. Kolmantena tällaisista «auringon valtakunnista» voidaan mainita Hollanti, joka saa kiittää kauppaherruutensa kukoistusaikoja siitä, että sen hallitsemissa alusmaissa ei Laurinko myöhään milloinkaan laske. Toistakymmentä vuotta sitten pidetyssä eräässä työläisten kansainvälisessä kongressissa muuan puhuja huomautti, että joskin joku hallitsija on ylpeydellä saattanut puhua valtakunnastaan sellaisena, jossa aurinko ei milloinkaan laske, niin paljon suuremmalla syyllä voi köyhälistö käyttää tätä vertausta oman liikkeemme valtavuudestäv ja ' laajuudesta. Järjestyneen köyhälistön cvaltdcunnassa» ei todellakaan aurinko ole laskenut enään kynuneniin vuosiin. Kksi kuudesosa maapalloa i^iuävä valtakunta, Net vosto-Venäja, on jo täydellisesti vallankumouksellisen: köyhälistön kontrollin alaisena. Ja vuosi vuodelta peittyy kapita^ listisen maailman alueita ja laitokda punaisen valtakunnan vaippaan.! Lopulta on aurii&okin yksinomaan main köyhälistön -maailmanvaltaa varten. Maantiede ja historia On aivan sel^u, ettei %Sstoriaa voi''ymm^Ttig, ellei Jonkun verran tunne mäantiedetS Ja ni^niaaJs^ tieteellisiä tosiasioita, joilla on historia^''!^'!»^!». nen" merktys: aynn]^ttämalla iprAleemeJa, foäot Ihtä^ sen on täytynyt iräettaa latkmsta. X>n yba totta, «täi voidaan; jiridpenuse^ tmaantie-teen sisdidetta ämisen elämään) vain tuäamalla-^tii,gj^nnia kohtaan.-^ ITkdes^ toisten ÄistoriallisestL | kärsisin orpojen kanssa tahdon V:'.;: }:''^'-''y-^:'':r:^-'''': v ; : ^ : . ' V ' i ' • • . ^ • r ' . ^ ' y ^ - ' ' ^ -S:-:;;^':;"'-'\':vT-'• Koll^biivisen yliteisknnta eroaa kapitalistisesta .ei ainoa$taaQ._jsunä, että edeniJEessa tekevät kaflcki ihmiset työtip. Menneenä ajanjaksona oli. olemassa monia. Jotka eivät teh-neet tyotä,'^ mutta he muodostivat kottenldo vähemmistön. Heidän yhteiskuntamme eroaa. edeltäjistään eritotenkin siinä, ettei' vanhassa ollut tyS keskinäisesti Järjestetty Ja että tehtiin paljon hyödytöntä työ-ia. Tyläiset tuottivat ilman Järjestystä, Hman metodia, ilman yh-tenäisyyttä^ Kaupungeissa oli Jouk. ko irirkaUiJoita, toimiheiddlitä, kaup piaita J^ apulaisia, jotka työskentelivät luomatta mitään. Oli olemassa sotilaita. Työn tulos ei ol-hit asiallisesti Jaettu.' Tullit Ja tariffit;. Joita laadittiin pahan* poista, miseksi, oUvat sen sijaan vain pa-heiinukseksL Kaikki/ihmiset kärsivät. Nyt on tuotanto ja kulotus tarkkaan säännöstelty. Ja lopuksi^ eroaa meidän yhteiskuntamme vanhasta siinä, että me kaiklö nautimme koneen hyvistäteoista,' koneen. Jonka käyttö kapitalistiseeQ, aikaan oli työ. Iäisille onnettomuutta tuottava. Barbaarisina aHcoina 'aina viiniek-si kuluneen Icaoden Hoppaan harrastivat aristokjraatit ja rikkaat ruumiillista toimintaa. 'Henkeään he sen sijaan kehitVfträt varsin vähän ja vain poikkeus^apTaukeissa. Heidän makun8a'> suhtautui aina sellaisiin puuhiin kufn' metsästys Ja sota, missä ruumiiHä' on enemmän ^tehtävää tuin älyllä; He soutivat, ajeli vat, mfekkailivat Ja ammuskelivat pistooleilla. Voidaan siis sanoa, että he työskent^Uvät käsillään. Uu^ ta heidän työnsä "oli hedelmätöntä taikka suorastaan 'vahingallista, osin siksi, ettsT ennakkoluulo kielsi heiltä kaiken tuloksellisen'Ja hyödyllisen t^ön,' Ja osin siksi, .'että heidän ai-kanaan ^hyödyllistä työtä suoritettiin suurimmalta osalta kehnoissa ja vastenmielisissä olosuhteissa. Kunhan työ vain saatettiin kunniaan, ei ollut niinkään vaikeata herättää kaikissa ihmisissä kunmoitusta siihen. Barbaaristen' aikakausjen miehet pitivät kunnianaan säilän Ja kiväärin kantamista. Nykyajan mie^ het sen : idjaän' arvpstayat lapion taikka moukarin käyttämistä, s Kalkkia ophitoja, kalkkia tutkia muksia, kaikkea ^ ö t S , mika on vaikuttamassa myötä elämän parantamiseksi Ja kaunistamiseksi, kannus, tetaan meidän työpajoissamme Ja laboratorioissamme. Kollektiivinen valtio suosii korkeampia opintoja. Tutkiminen on työskentelyä, koska el voida tuottaa-tutkimatta. Tutki-mokset antavat, Jknten^ työkin, oikeuden olemassaoloon. Ne, Jotka omistautuvat pitkille ja valkeille tutkimuksille, vakauttavat Juuri sen kautta itselleen rauhallisen Ja arvostetun olemassaolon. Kuvanveistäjä muovaa- ndjässätoista päivässä patsaansa mallin, mutta on opis-, kellut vviisi vuotta kyetäkseen kaavailuun.' Ja viiden vuoden ajan on valtio pitänyt häntä yllä. Kemisti keksii miratainassa tunnissa Jollekin aineyksikölle, - merkilUsiä ominaisuuksia. Mutta^ hän on kuukausia käsitellyt tätä alueyksikköä Ja käyttänyt vuosia saavuttaakseen mainit, tuun toimintaan tarpeellisen taitavuuden. Koko tämän pitkän ajan on hän elänjrt valtion kustannuksella. Kirurgi le9ckaa kasvannaisen kymmenessä minuutissa. Mutta on käyttänjrt viisitoista vuotta tutkintoihin Ja käytännölliseen harjoitteluun. Hänkin on niinmuodoin viisitoista vuotta elänyt valtion kustannuksella. Jokainen ihminen, Joka kuukaudessa, tunnissa -taikka joissakin minuuteissa antaa . koko elämänsä tuotannon, antaa vain kerta kaikkiaan koUektiiviyhteiskun. nalle, mitä hän on tältä saanut työtään vastaan päivä päivältä. Täydellisen onnen nauttiminen ei <^e ihmisluonnon mukaista. Ei olla onnellisia, ilman' ponnistusta,^ Ja kaikki ponnistus tuottaa ^msymystä ja kärsimystä. Olemme tehneet elämän siedettäväksi kaikille. Se on sentään Jotakin. Meidän Jälkeläisemme tulevat ymmärtämään asiansa'^ paremmin. Organisatsionimme ei ole muuttumaton. Vain viisikymmentä vuotta sitten oli se toi-, senlainen kuin 'nykyisin. Ja terävät tarkkaajat uskovat huomaavansa, että olemme menossa suuria muutoksia , kohti. 'Paljon . mahdollista. Mutta . Inhimillisen kulttuurin edistysaskeleet tulevat tästä lähin ole. maan harmonisia ja rauhallisia. { ' Anatole France. ^ Mjidilim - - Muistot 'menneiltä' ajoilta useinkin'häviävät siksi, että uusia tapahtumia on aina edessä, jotka vievät huomion puoleensa. - s,' v: Vaan on tapahtumia. Jotka bivät voi koskaan unhoittaa. Yksi sellainen tapahtum'ain sarjassa on Suomen luokkasota, ' Joka ei koskaan unhoitu pois mielestä, ei aint^aan 'niiden-mielestä. Jotka ovat saanee: siitä; kärsiä Ja yhä^vieläkin saavat kestää sen .vaikutelmia. ' • ' Valkoisen terrorin kauhuista kertoessa ei voi sanoilla kuvata sen xaaköja'tekoja. Säi iseurauksista koituneet kärsimykset»Ja tuskat; Joi-y ta' saivat työläiset'kokea> voiko n i i / ta unhoittaa? Ef kukaan/ kirjailija ole voinut vielä-tuoda ilmi:Bitäv'tuskien Ja valituksien vaikerrusten -tulvaa mikä sorakuoppieouBartallla;-kuului kuolevien ' suusta kun: -heidän ruumiinsi oli valkopeto: lihamassaksi silponut .... Kuka vöi ärviofda heidän vii-mellfö-- tuskaansa 1^ tettiin kohti kuolemaa?;. Oi onneton isä tai äiti, jonkj^ täytyi jättää pienokaisensa. valkoisen rvainon.käsiin, sinä yksin tunsit mitä tudsa on. Sinun muistosi ei' koskaan unhoi-tuj joka taistelit, taistelit viimeiseen hetkeen luokkasi-^- sortajia Vastaan.' Kärsimyksesi loppuivat koirakuop-paan, jonka ympäiSstSillä nyt pienokaisesi kerjäten ' kulkevat, osoittaen pienellä kätösellään pukkaa, missä silvottu ruumiisi .lepää, .kysyen itseltään: omasta tahdostaanko hän - minut Jätti tänne yksin vaille turvaa? Vaan hänellä on Jo vaistomainen tieto ditä, ;että valkoinen sortaja, sumasi hänet. - Silloin: kuivaa hän kyyneleen karkeaan hl- =haansa Ja tunnen välkkyvä katse ilmaiseev että. muiätib lelää tuon kär. ävän" nuorukaisen linnassa. > Se ^on inhan muisto joka herää pienokaisen rinnassa, jota maistoa .ei raaka ovaS» no^ ole voinut hävittää.. < SSiua seisoo kostaja sortajille. Huuliltaan Mrpoavat^^%^ setään-: lärotto olkoon'"valkoinenpe^ tojoka^-niin 'paljon ^ttoikärsi-mykäS^ työISiäDe::. 7a sitten Isä Ja:äifijpteidän läismydietlaänne en koäcaan "uidioiia.-.u 3^erran ' ^elä nostan vihanfgtiBin i aottäjia 'vastaan ja.-;:^sken; >. isken r>tahat Icertaa ko-vsmmin -^vaaniiikä^ «ttä^ tahdon kos-taa i teiDe;: >^te "verenhimoiset piisktt-rit &Doln liaviäcoön kaikki hel-lemmSt tuztteeui -^nhdittav^^ nousta taisteluun ia myöskin voittaa. Ja sen Jälkeen .elää, elää kuin ihminen, eikä niin kuin njrt halvek» sittuna punikin kakarana, kuten sivistyneet • 'suvaitsevat nimittää. ; Lukija kuka lienetkään oletko unhoittanut kärsineet toverisi, Jos olet niin ajattele miksi? Sinua he odottavat Joukkoonsa työhön Ja toimintaan. Yhdy Joukkoliikkeeseen tais-telemaan itsellesi Ja tovereillesi ih-misoikeuksia..' * E. Kuusela. Engrlannin ammattiyh-distysväen suhde äskeisiin vaaleihin \ Englannin ammatijärjestön pää^ neuvosto Julkaisi ennen äskeisiä vaaleja ammatillisten järjestöjen toimihei^löille ja Jäsenille osoitetun vaalikehoituksen, >jo5sa hubmau-tettiin, että työväenhallitus oh ""^ko-roittanut työttömyysavustusta, poistanut määräykset, Jotka uhkasivat avustuksen Jatkavaa suorittamista Ja huolehtinut siitä, että työläiset Jotka työriitaisuuksien sattuessa välillisesti Joutuvat työttömiksi, saavat siitä huolimatta työttömyysavustusta. : Myöskin ulkopolitiikassa t n työväenhallitus noudattanut niitä vaatimuksia. Joita työväenpuolue on vuosikausia vaatinut toteutettavaksi. Tämä koskee ennei&ai^ea Venäjän poluttista Ja taloudellista tun-nustamlsta. Jota työluset eivät ole vaatineet senvuoksi, että he ^ hyväksyisivät venäläisten. periaatteet ja menettelytavat, vaan sikd että he periaatteessa kannattavat taloudel-fisten suhteiden Jälleensohniamista^ olipa sitten kysymyksessä Venäjä, Turkki tai Jokb mun maa. lideBeen hnottÄutetaan juTidtuk-sessa, että tarövä^nhaHitusolisn voinut mkaansaada paljon enemmän; jos ^ ä olisi oHut todellinen enem-nästo ^takanaan, l i o p o ^ .mtäätiit^ tim, että Jos työväenhallitus lopullisesti kaatuu, jäävät 4S-tanidn työ-im& o Ja tdidaslain uudistus 'lopullisesti päättämättä. alistus päät^ kehditukseen, että ammattijärjestön Jäsenten tulee haudata IcäSkr lahkolaisuus Ja nurk-kakuntaitarrastäcset Ja mmstaai ettei ;^ole Icysymys - ^ 7 ^ vaaleista,: vaan "pörustusIaHlisesta kapinasta'^ Juttutuvan toilauksia o. B. U. ja L W. W. vai- . taava( alaa Port ; .^horissa kuten sitä onkin toitottaneet Arn-bergit, Morellit y. m., renkaan ra- Ktteluun väsymätön raportteri vana. torvenaan. Tämä pyhä kolminaisuus kautta aikain on koettanut Kommuniifclpuolueen niskoille syytää sitä Kelju-Mooseksen moskaa, koettaen niille ^harvoille aateveljil-leen uskotella sitä, että miten ennen saunakompus Ja s.) s. osasto olivat yhtä luuta kuin suden selkä. —Taiavat vaan ollakin, mutta kaikkein vähimmän se kuuluu Kommunistipuolueelle Ja sen täkäläiselle osastolle.. > . Saunakompus Ja -Mossun' komento kuolivat kaikessa "kelvottomuudessaan täältä Port Arthurista. Ja edesmenneitten raunioilta pyhä rengas jveti kilpensä, antaen sen rakilleen (raportterille). Joka sitä uskollisesti . herrain . narrina maailmalle räykytti- / . Mutta miten lienee asianlaita tä-näpälvänä saunaan Ja samaan haa-liin nähden? "->Be vaan vilaukselta silmään :pistää* Mooseksen aikuiselta vallankumousliikkeeltä.. Bilinkin pussissa samat « , kot helistä! »«aköli. _ jlos vallankumouksen fcv^-, . tyoskemiellään nun eikös t ä ^ «van sitä - niinpä f johdossa tahansa, luj. samaisten tanI«vtJ,f.~ taöU J . ^ massa, että miten " n n U K ^ f^ 'n.usmestavat» j.n e "^^^^r Paljon on teillä työtä tapella io. kaista vastaan tapella paljain i £ v Ja tuloksena ei ole «auta S S? k i v a t o dollari jolle SiS?" luokkasotaveteraani na^aa ^ aneksen" saamme LJuttu selviää seuraavasta: Kut moukselliset r u o k a i 11J a t Hoito ruokalassa olivat vailla kumouksellista i säntää. He saivatkin kumouksellisen /ylioppilaan Yhdysvalloista, vaan kauan ei hänen aikansa kulunut Hoitolisä, sen sVyn tähden että siellä 'sivullisten silmäin peitteeksi piti palvella yleisöä Ja kaikkein enempi Anttilan Santtua^ Uusi .isäntä, perusti kaupan (Santtu neuvonantaja).. O. B. U-Iainen kauppa nousi' pystyen; Ja. jos siinä tuhlattiinkin : paljon o. b. :ulaista energiaa ei sekään kau. ani tyyds^njrt- enempi ylijäämää pitää keksiä. . Hän myi kaupan• —^olihan-Uusi cumouksellinen tulolähde silmäiltynä noilla Mooseksen^ entisillä laitumilla, aivan yhtä lähellä O. B. U:n haalla kun ennen s. s. osaston haalia Ja: ehkä yksillä siteillä. Tätä uutta keinotteluyritysta ja paikkaa "vikeeraamaan" kutsuttiin kaik-d kumoukselliset ainekset, kaup-t^ butserit y^ m. kumousren-kaan yUkomentajat Ja kaikki ren-caan «'-väikutusvaltaisimmassa asemassa olevat henkilöt. Kaikelle tällaiselle "funteeraukselle" antoi tär-kastusseura Jakamattoman ; kaUna' tuksen. Senhän vallankumouksellinen pp-hä laki edellsrttääkin että hyväksyä sellainen yritys Jossa yrittelijällä on puukko hihassa. Mitäpäs siinä ^ on ~ Mbusiness" tuin "business". Joka kerran kohoaa raatajajoukkojen tietämättömyyttä hyväkseen käyttäen. Kan-sankäsi on voimakas tuottan)aan ylijäämää yhdelle, riistäjälle niin min toisellekin, aivan vielä 'O. B. ITm nimessä. Ja^: miksikäs ei tuottaisi voittoa, kun ; kerran on suosikkilaki Julistettu voimaan O. B. Um haalin näyt-tämölläj kuliisien takana mustan istan; uhalla. Jos kuka tahansa uskaltaa kiertää sevanterin - pesuÄ niin Ambeigin Ville Julistaa., sellaisen kiertelijän mustalle listalle. Ja ehkäpä annetaah' raportterille määräys haukkua sellaiset lurjukset Jotka rikkoa uskaltavat saunalakia. Ja^ kun kerran Ville komentaa mm- Jansaldn käymää 6 kertaa?viikossa Jääkaapissa "Algoma Steam Bath'- issa"; nun sanoa t S y ^ , ; että se on ndellyttäva laitos kun »näytelmien Johdosta kuitataan ^ ja vl^sau^ naan'\ , — Voikiot/kukaan väittää että tuo laitos on riippumatoin kumonkselB-sesta liikkeestä yhtään enempää kun ennenkään «iB samassa .laitoksessa toimivat liikkeet? Luulen että lähitidevaisuudessatnlev^^^ tämään suitset renkaan suuhun; Tässä hökötyksessä ilmenee kum> malUaa päähän fostoja, varänldn Pnolueemme uudeöeeit järjestämineii (Vastausta Kaapoon "lastuihisO)' ] Vai niin, meidän pitäisi saavat' taa, nyt tasapaino ja minkälaiaen». Tarkoitettanee sillä, että fam „ ; olemme voimistaneet näin voioak kaaksi niin jäädään nyt laakerc.Tia lepäämään. Joo, jäädään vain, innt. ta , sallittanee minun kysyä, meidän puolueemme ole kpma^yiisi' tinen puolue; jonka pitäisi ainaj.; sesti pyrkiä- eteenpäin j a et -afiKK ast^n. kasvamaan joukkopMla^i^ si, mutta vielä suorittainaap' W lankumouksen mobiliseeraaijitBejiJ johtaminen;: i. ; ' . . i ^ Tässä vastausta odotellesea voi-' täisiin vielä kysyä tov. Kaapbolta,' mitä tarkoittaa joukkopuohie; Ei kai ainakaan sitä mikä meillä njt' on tällä kertaa olemassa suomai Iäistenkin keskuudessa, sillä jos j tarkastelemme jäseniemme kokbnaU suutta, niin me löydämme joukossa;, | paljon jänishousuja, jotka sanovat luokkataistelulle "amen", jos pitäisi todella - astua aktiiviseen oaahot-' toon. Joukkopuolue merkHsee -titi^: että bn /kiinnittänyt itsensä syvälle työläisjoukkojen keskuuteen^ ja jo^ kapälväiseen taisteluun ja se edelS leen merkitsee, että sen perusyksiköt, alkavat sieltä missä joukot ovat Ja Josta voidaan pitää aina kosketus niiden -kanssa, sekä' ohjata: eteenpäin, johtaen niiden pjenem-piä ja suurempia taisteluita joakko-liikehtimiseen. 'Oh hoi sitä neroa leimausta, että työläinen ei voi nunna lähemmäksi työläisiä kilin itseensä sanoo Kaappoo vastaukseos väitteeseen, että me täten pääsemme lähemmäksi työläisiä. Muisie-taampas että puolueemme jäsenenä työläinen onkin kommunisti ja nyt onkin kysymyksessä koimnunistien meno lähemmäksi tyolliisiä. Koit rehellisesti katselemme asioita, # K meidän täytyy tunnustaa, että ny-; kyisellä toiminnan muodolla me voimme mennä monta kertaa viiä vuotta • ennen ' kuin • puolueestamme muodostuu vallankumouksel^ ; linen Joukkopuolue. Me Ö » - mersiis alakaan keskustelua afeä, että puolueemroe^voimiensa puolesta haluaisi nyt «mennä taaksepäin, mut- v\ ta, siksi että haiuamme eteeni^ | 'Ja käytäntö kun osoittaa että t s M ^ j on' muoto. Jonka kautta kommanis-tisista puolueista Saksassa yjn. on muodostunut voimakkaita joifitko-puolueita, ei ainoastaan yksilöllisen Jäsenmääränä puolesta, mutta kom-- muuistiseh yhteyden kautta työlS-siin. Kaappoo puhuu, sen paikkakunnan kaadda-^ölais» " . . L ; että nykyi- i> käsittävien osastojen j.n.e. Eihän näitä asioita tunt(lWttonuen keskuudessa. ' Kun täs& erään- 'kerran muuap vaimo - rautatielinjalta 'kaupungiasa käydessään pistäyt^ makkaraka-duHay, erästä;Biliä' tapaamasai .ja hän ei oUnt taJitonot äi€a "va^^ asioihin ollenkaan. 'BiB\i6fi vaan agiteerannut. nuden : k]^llpy1attc3Dsen suloisuutta, JoDa ymnuzri^ain et- Tnstisen' työskentelyn tä-se on ainoa laitos Jota tyoUS»- ted tulisi kaimattaa. ~r Taitaapa meillä olekaan nykyisissä osastoissa kaikkia työläisiä, sillä esinu meilJa on englanninkielisiä, juutalaiav suomalaisia, ukrainialaisia y- »• osastoja, siis öelipcrusteiHa, mntts nutä tekee nämä Meli-osastot Snu-rin osa niiden Jäseaistä ei tee T«- ankertaisesti mitään ja Kaap|K»o tietM tämän, Jotavastoiri toise: ovat innostaneet näyttekmaai^ tanssnnaan y-m. Näillä-ei teh^ vaBankumousta eikä kasvateta jonJc-fcopuoluetta edellä mairatussa^ märryksessä, mutta ovat nama ^ dottomasti toisarvoisia ^ y ^ f ^ - Ja pääasiassa keinoja, joiden kaot» v«»daan saada aineellista apua mumstiseen työhön ja « » ^ . ^ seuraelämää, joka »«^De on voimatointa täällä "vieraalla_nu^^ Xaappo» näkee kuitenkin tassä^g nnlÄon-kommmiistiset o s ^ t ^ ^ ^ : taneet ja aatteekseen ^j, laö^ttÄmttkyllä tataoni Ja kasvatustyötä •tehdä luoaomäytehmen ja ^ satimen kautta, mutta ^ jk)ts«B8tDin< liniS: _ juuri tolmint«i9ii» saattane / mm nm mmm Vapauden rahai^ts >n sekä pitkäaikaisen la ensimäiset.lahe SaS^hdä s y y B k . , l _^ « S e a n k u r s s i n j^ nyt onnistuneet, ^ m d l l e kirjottama Vapauden kontt Täten-sa^ tänne lähettämi jätettiin konton sa maksetut vaj Tulen vaste* balähet^cässä. Edelläoleva Imetys ottaja Lehtimäen KirkoP S on lähetys taygny -ölUsyydellä, alla sahkpt . Ja että ylläoleva e i ; ; »e-todistaa sim^tt^effl ta on kirjotettu kuitU E Uyistä on kuittt.JQto,^. kritti-jdka on kttjptettu ierta' lähetyksestamme k Ja Belätigiatä rahojen j« Ifapvaan' -muutaman pai tekemä lähetys osottaa. - , Tättä kahden kuuki «Iestä kun rahavälityks« c*ttänut että fiähköteits ttfia sekaannuksia vaan.» Mitä tavallisiin kirj ne perille noin kab .'pnen nopeus silta minki hakemaan ja siitä misss Joululahja lähetyksii ilesBä, saatte ne nope lorsälla kun teette yäl MmatakM, e tU miti fifitcliSn, «iii KORKEi seksi, ettei ole mitenkään lista saada puoluetehtaviin tamaan tovereita, sillä ini m a t oyat kaikessa tuossa; i nän kaikkien muotojen k( sessä, eikä heiltä jää aikaa vaikkapa oHsi haluakin, Mx ien osäp;.; jäsenistöstämme ^ämpe täten aivan toimc sillä 1 kan ottavat - Jäsenkor lniipwt tehneensä kaikki' r bijkonioVksellinen liQce vaa •Jään;TOin välistä' kappalett nassa "j.n.e. - Tuplajuulaista ; yksinkcr «n sei että k a n i ei vihollisl Irolcjstettua ensi yrityksellä tetään sen etulinnoitukset i siin- ja mennään vain eteei ran kuin ei atä^lisikaan^ o ten ymmärrettynä työväen.. hin tai kapitalistäseen Järje nähden, jotavästoltt uUdes naasolu perustassa yhdisty kommunistista "yksinkerta Ensiksikin se että jäsenen tyvät toimiviksi Jäsenika inuslehtävään . • ^öskentely missä he ovat ainaisesti: t j jossa he ymmärtävät läheis A ij, ne kysymykset, joiäon L: talisi tehdä agiteeraustä,: ' hittää e r i toiminnan ..muot< k5 meillä nyk^nnMKn j( osastomme kokouksessa < taltu sellaiseen Johtopäi «ttä ' jäsenien - persoonal a p t a t s i o n i on se teMjä,^Jo vetää työläisiä - siihenldn I aineelliseen osastoon;; n » namme persoonakohtaisia. jlsesiDe,: aasien -jäsenien j lehtemme tilauksien ; hanl keräyksien suorittaminen y «ä jäsen voi tehdä i»it^ ensimäiseksi j a parhaiten, v^i H työmaalla^:: siellä vmissä/; paa tänään j a huomenna. Tejaan. Miksi e i siis Xaik den seikkain e d i s t ä m i MU yitä hyvin siten että josss feassa, pajassa, konttoriss paliikkeessä y.m. olevat Jäsenet ja >ne uudet Jäseoi velvoitamme v heidät ^taonu k i e e s e e n , työskentelevät | i Isolla työmaalla järjest^ : een työmaa-solun: kanttti;, yksilönä mutta j Tämä ^nyösildn oKsi «e Ruunan pacataeen Jdäiva ^^^^da eri&iaytyiuisen " v p o i s itaak^ vtHtaiain nndellce r >;fi.«.s?i^.*.v;s7rr^. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-11-15-02