Vapaus, June 28, 1958

              IlmaittT iUslalna, tteslalna ja lauantaina -r-'PerustMtu vuonna 1917 C a n a d a n suomalaisien itsenäinen iyöväenldili
Ilo. 76 ^ Voi. XLI vUDsikerta ijauahiama, kesäk. 28 R. — Saturdj^y, June 28, 1958
eksän canaddaista sgifik
kone-eslfadroonaa N O R A D i l le
Vaikka Canadalla ja Yhd^svaUoiUa yhteinen ilma-lustuse^
unta» niin^ ^ d
Ottawa. — Yhdeksän Canadan tu "yleisestä Umapuolustussuunni-
Tuoifiari kehoittaä uusi^
Cdiiadataisia unoMtamaan
kplconaan syniiyiininaansa
*• Viheriä. — Tuomari J . B . Cleari-
Ime on jSitS mieltä, että monet uudet
canadalaiset, jotka Canadan kansa-laispaperien
saannin yhteydessä te-
KeVät Canadalle uskollisuusvalan,
eivät todellisuudessa omaksu mitä
valaa tehdessä sanotaan. Tuomari
esitti mielipiteensä viime torstama
kunhan joutuTvanottamaan 22uut-
>ta' cpqadalaista 12 eri\ maasta.
: ^ , 1 ^ sitä mieltä, että "he ei-piefenbaker
pyy^
mfi de Gauliea
iänhe vierailemaan
Ottawa. — joitakin päiviä sitten
f Canadan .pääministeri Qiefenbaker
joi! lähettänyt kirjeen Ranskan pää-
:^lninlsteri de< Gaulelle kehoittaen
häntS vierailemaan Canadassa.
Vastauksessaan Canadan päämi­nisterille
de Caulle sa;ioi:
- MOlin syväUisesU liikutettu tei
^jlSn lahottamastanne sanomasta. O
lette osoittaneet sanoin, jotka ko^-
Kevät kaikkien ranskalaisten sydä­miä,
sitä ystävyyttä, joka yhdistää
maamme .•:
1 ICiitSh teitS tanouksestanne vie^
rallia Canadassa.^ jossa tais^Iun
jMtkiniT saiitvpysyvän muiston vie
taustani äellSi ToiVon, e^tli nyt
jcayilffliimani tehtävät sallivat mi-
Jntun piakkoin ^ s^pua teidSi^ vie-t.
rstdtseiin&f
IVasbingtott. — Elinkustuinusin-deks),
saavutti ennä^korkeud^n
Yhdysvalloissa viime toukokUubsai
Huolimatta täs^ä, hallituksen äis-taina
julkaisemassa lausunnossa sa­notaan,
feUä koska eiinkustani)^-
sien nousu toukokuussa oli pienem­pi
kuin edellisten, kuukausieh ai­kana^
niin se osoittaa inflaation py­sähtymistä
kuluvan kesän aikana.
Tilastotoimiston julkaisemäii tie­donannon
mukaan elinkustannus-
Indeksi oli toukokuussa 123,6 pis­tettävä
verrattuna vv., 1947—49.100
pisteeseen. Tämä merkitsee yhden
pisteen nousua Verrattua edelliseen
kuukauteen ja'3.3 pisteen -nousua
verrattuna edellisen vuoden saman
kuukauden elinkustannusindeksiin.
Tämä oli 19w eiinkustaiinusin-deksin
nousu 21 kuukauden aikana.
vät ole valniiita luopumaan synnyin­maistaan
ja valan tekoon ryhdy­tään
kevytmielisesti".
Esimerkin vuoksi hän mainitsi
Vancouverissa tapahtuneen koh­tauksen
silloin kuin Neuvostoliiton
jättiläis suihkukone vieraili siellä.
"Canadan venäläiset olivat lentoko­netta
vastassa puettuina kansalli­siin
pukuihinsa j a kumarsivat len­täjälle.
Nämä canadalaiset osoitti­vat
kiistattomasti uskollisuutta Ve­näjälle."
Tuomari oli sitä mieltä,
että heidän esittämä uskollisuus­vala
Canadalle oli niitätön.
Joku kuukausi, aikaisemmin hol­lantilaiset
menetielivät samoin kun
he riensivät suurin joukoin terveh­timään
Hollannin prinssi Bernhard-tia\
häiiei} vieraillessaan Cänadassa,
selosti tuomari.'^
Fubuessaan uusille eanadalaisille
tuomari Clearihue selosti: "Toivoi­sin,
että enemmän teistä liittyisi
canadalaisiui järjestöihin sen si­jaan
kilin omiin kansallisiin järjes­töihin,
joissa pyritään pitämään v i ­reellä
entiset kansalliset tavat ja
uskollisuus entiselle kotimaalle."
Samalla Clearihue selosti, että hä­tätilan
vallitessa uskollisuusvalan
vannoniihen voi merkitä sitä, etta
uudet canadalaiset voidaan kutsua
asevoimiin taistelemaan yeljiään^ja
siskqjaiauit vastaan synnyinmaassaan.
jä «^&M«^ilivst'oiMM^
kirkkaail ilmoitti liittQVfilUpn t i J ^ -
^ 8 : v i i f e
idtieUla
Saskatchewahissa on vähän tai huo­noja
toiveita ktinnolllsesfa sadosta
saAimn kuin Albertaii itSiädssa ja
pohjoisessa osissa.
Matta hiiolimatta kuivuudesta ke-'
sannoksi jätetyt pellot ovat menes­tyneet
ihmeteltävän hyvin kaikissa
preeriamaakunnissa. Kosteutta on
mUtei riittämiin etelä Albf^rtassa.
Satotoiveet inuualla Catnadassa
eivät myöskään ole hyvät lukuun-ottaibatta
British Columbiaa, jossa
tilannetta pidetään tyydyttävänä.
Kasvullisuutta on hidastuttanut
kylmä sää itärannikon maalkunnis-sa
ja Quebecissa. Kylmyys j a sa­teiden
puute on myös hidastuttanut
kehitystä Ontariossa. . British Co-lumbiassa
on jo korjattu mansikka­sato:
Mustavadelmasatoa parhail­laan
korjataan.
• \ • • f • •
Yli 20 canadalaista
British Columbiasta lähetetty 100 jalan pituinen totemi-paalu
Lontoon satanbissa. Se on British Columbian lahja
kuningattarelle maakunnan 100-vuotismuistoksi ja se tul­laan
pystyttämään Virginia Wateriin.
Kyprokselaiset pitäisi
yhdistää, eikä hajoittaa
Sanoi Labour-puolueen edustaja James Callaghan
puhuessaan alahuoneessa^ Kyproksen asiaista
Lontoo.— Labour-puolue ehdotti
alahuoneessa torstaina, >; että halii<-
tuksen pitäisi antaa iilyproksen kan­salle
samat oikeudet päättää omas­ta
tulevaisuudestaan kuin Common-wealthin
jpatlla on.
Taina tuli äsille kun alahuonees-Öl^
iviiu^^ A hallituksen N^utta
r^qn^äst^ ffi^tSr p^uttnitelmaa ratkaista saarella tä-
Libanonin kapinajohtaja
ei tunnusta uiKomaista apua
- Tripolissa, kuoli Ituusi ihmistä; 20 haaToitfiii \
Belmt — Maamiinan räjähtäessä
eräs YKn tarkkailija loukkaantui
lievSsU eilen, ilmoitettiin- tääUä.
Myöhemmissä tiedonannoissa sanot­tiin,
että taistelut olivk käynnissä
noin neljä tuntia Tripolissa. Vähin­täin
kuusi henkilöä kuoli ja 20 haa­voittui;
Eris kapinallisten johtajista, Ö-mar:
Karomi, kertoi sandmalehti-miehille.
,että taistelu - alkoi noin
puolenpäivän' jälkeen ja levisi no­peasti
kautta Tripolin kaupungin,
r Karomi on~toisen Tripolinr kapinaj-listen
johtajaBaschi^d Kärdmin ve­li.
Hän sanoi häilitustc» . joiakkp-
: jen pommittaneen kapinallisten a-
§emia ja hävittäneen yhden raken­nuksen.
Karomi kielsi kaikki huhut, että
ulkomailta olisi tulossa asejoukkoj:^
kapinallisten avuksi. '
"Me emme tiedä mistään meidän
avukseimme tulevista joukoista", sa-mri
hln.
Kaikkialla maassa on viime het­killä
odotettu kapinallisten voima-pttrjlisti
hyökkäystä, joU president­ti
"pamille Chamoun ennusti pari
pilvii sitten. Hln^n ennustelunsa
mnkaisesU sen olisi pitnyt alkaa
^ ^ ^ p o l i on se kaupunki, Jossa a-
•eelUnen yhteenotto IfinstmaalaiS:
-ndeUsti halutusta Vastaan alkoi 48
"j^EMU sitten.
Kap^nalUaet ovat kiiMyttäneet
liySkltSyk^Sn sen jälkeen kun Y-Ko
yleissihteeri Hammarskjöld läh
ti täältä lentoteitse neuvoteltuaan
pääministeri Sami Soihin • kanssa.
Soih oli pyytänyt Y K n joukkoja
sulkemaan Syyrian ja Libanonin
rajan, jonka yli on väitetty ulko­maalaisten
joukkojen virtaavan ka­pinallisten
avuksi.-
Hammarskjöld on palannut New
Yorkiin, jossa hän kieltäytyi vas-taapiasta
sanomalehtimiesten teke­miin
kysymyksiin. Idlewilden len­tokentälle
saapuessaan häh antoi
heiUe vain lyhyen lausunnon sa­noen,
että Y K n tarkkailijajoukot,
jotka oli järjestetty^^ "tiakaam^aan
asevoimien Aifabitasa.yiilasta iAfx^
noniin virtaamisen estämisen pääsi-'
vfit onnellisesti erittäin tyydyitä-vään
alkuun." ,
'pälituneet häiriöt.
Suunnitelman mukaan'niin kreik-
-^kalstjbilla kuin myöskin turkkilaisil­l
a tulisi olemaan omat kunnalliset
hallintonsa; Brittiläisellä kuvernöö­rillä
tulisi olemaan määräysvalta
kaikissa muissa asioissa; :'
---i*uhuessaatt siirtomaa-asioista L a ­bour-
puolueen edustaja James Gal-lagfaan
sanoi:
"Tätä suunnitelmaa voidaan ar­vostella
erikoisesti sen johdosta,
että siinä korostetaan kahden ryh­män
eroamista, eikä niiden yhdis­tämistä.
"Hallituksella on oikeus ja velvol­lisuus
sanoa Kyproksen asukkaille:
'Me haluamme teidän menettelevän
kuin muillakin Commonwealthin
alueilla j a päättämään omasta tu­levaisuudestanne
. . . Meidän halum­me
on luoda yhtenäisyys, järjestää
elin, joka voisi yhdistää teidät ja
saattaa teidät elämään.yhdessä'."
Hän kehoitti kaikkia puolia neu­vottelemaan.
Hän oli sitä mieltä,
että Britannian pitäisi olla valmis
neuvotteluissa tekeinään muutoksia
j a auttamaan Kyproksen kansan
yhdistämistä.
Kyproksen kreikkalaiset, joita on
400,000 ja muodostavat maan asuk­kaiden
valtavan enemmistön, halua­vat
saada oikeuden päättää omasta
tulevaisuudestaan, jonka Britannia
on estänyt
Keskustelun aikana oli alahuo­neessa
läsnä Kyproksen brittiläinen
kuvernööri S i r / H u g h Foot. Hän
neuvotteli aikaisemmin pääministeri
Macmillanin kanssa Kyproksen t i ­lanteesta.
Kenraali de
, la­ma
Oikeudenkäynti kesti
vain €5 sek.; mies elin­kautiseen
vankeuteen
Kingston, Englanti. — Eräs 23
vuoden ikäinen mies tuomittiin
täällä elinkautiseen Vankeuteen
murhasta. Oikeudenkäynti kosti
vain 65 sekuntia. '
David Andrew Campbell-Rose
tunnusti murhanneensa 28 vuoden
ikäisen Joyce Smithin perävaunu-asunnossaan
huhtikuun 13 päivänä.
Sen, paremmin syyttäjän kuin
puolustajankaan taholta ei esitetty
mitääit todisteita. ,
V I I M E T I E D OT
Ottawa. CuuuUn stenBfciiierKlan tuotantoBiahdoIlbatilpia tutkivat
tiedemiehet ovat vaknaftoneita siiti, että he kykeneir&t vBlmlsUmaan
atomlvolmalaltolisen, jota fMtald voimaa halTcauniilla koin sitä ny-kyiän
taotetaan Cl^^adaan kMlilUt& kftytt&nillä.
Ottawa. — Caaadaar vaAton tySftiaten kaskondessa herättiinyt
smuis kolitia tM», että hciiia Jkokkoiisa on vältetty olevan tarpeettoman
«BorilnkaliMn. EriaUa kaflttakaoi kannattaja oU pyytänyt tvtklmnsta
traiMporttlminlsteriiB ttflnkknklea selvUle taamiiieknl^ KonMrvatlivtnen
p*1rttMWittlJfaen Jaek WlniMeB Braatfordista oli sanonat iearanneensa
valtluk tointetotyättlfiä Ja kavataMenn, että tiaeat heistä tMkt oUeet
tdincct 9>itääa. ~
OtUwa. — PoelBStanslaMerl Feartus sanot eilen parlafqeaUn ala­huoneessa,
eta Canada aOMO flakkain antaa ThdysvaOoUle tiedoksi kan­tansa
ath J^derta, että YMtjuvatta on kieltänyt Caaa*dU ydtaiase^t
Pariisi. — Kenraali Charies de
Gaulle kutsui luokseen neuvonan­tajansa
viime keskiviikkona valmis­taakseen
nykyään vielä salaisena
olevaa suunnitelmaansa Algerian
ongelman ratkaisemiseksi.
Pääministerin suunnitelma tuli
keskustelun alaiseksi myös hänen
kohdatessa kenraali Raoul Salanin,
joka on toiminut'de Gaullen hen­kilökohtaisena
edustajana Algeri­assa.
De GauMe on ilmaissut vain muu­tamia
kohtia suunnitelmastaan,
mutta nekin ovat olleet riittäviä
säikäyttämään oikeistolaisia, jotka
ovat sitä mieltä, että kenraali aiki>o
olla liian suhtautuva Algerian mu­hamettilaiseen
vestöön.
Samana päivänä - (keskiviikkona)
kokoontuivat Algerian äärimmäisen
oikeiston johtajat Algierissa kes­kustelemaan
suljettujen ovien ta­kana
siitä mitä he voisivat tehdä sa­man
mieh''ri johdosta, jonka val­taannousun
he tekivät mahdollisek­si
kuusi.viikoa sitten.
De Gaullen suunnitelmista ovat
kiinnostuneet myös Britannian pää­ministeri
Macmillan ja Yhdysval­tain
valtiosihteeri Duiles, jotka
suunnittelevat hänen tapaamistaan
muutamien päivien kuluessa.
Yhdysvaltalaisten ja brittiläisten
mielenkiinto johtuu pääasiallisesti
siitä, että inikä olisi Ranskan osuus
NATO-liitossa Algerian tilanteen
vallitessa.
Toronto. — Tähän mennesrä y l i
20 canadalaista on ilmoittautunut
olevansa valmis osallistumaan Tuk­holmassa
heinäkuun 16—22 päivi­nä
pid''ttävään aseistariisumista ja
kansainvälistä yhteistoimintaa har­kitsevaan
konferenssiin.
Cahadalaisen komitean taholta i l ­moitetaan,
että edelleen neuvotel­laan
useid'2h hyvin tunnettujen i h ­misten
kanssa heidän osallistumi­sestaan
tähän konferenssiin. Cana-dalaisen
edustajiston suuruutta ei
mahdollisesti tarkoin tiedetä en­nenkuin
juuri konferenssin edellä,
sanovat järjestäjät.
Samanaikaisesti nyt jo on käyn­nissä
yleisiä rahankeräyksiä cana-dalaisten
matkan kustantamiseksi.
Ajatus, että Canadan tulee tässä
Tukholmassa pidettävässä konfe­renssissa
puhua kuuluvin äänin, on
saanut osakseen -laajaa myötävaiku­tusta
kautta Canadan, sillä yhä l u -
kuisemmat canadalaiset ilmaisevat
olevansa aseistariisumisen ja kan­sainvälisen
yhteistoiminnan kannal­la,
mutta silti näyttää otaksuttaval­ta,
että canadalaiset edustajat ha­luavat
myös tarkoin kuunnella mi­tä
muista maista konferenssiin tule­villa
ihmisillä on sanottavaa, sano­taan
Canadan Rauhanneuvoston tie­donannossa.
I^hrin teräs-
Dussel MM 1
Yksitoista Ruhriri
terästeollisuuden edustajaa matkus-
I t i ' viime vii^o^j liuc^iyällssä ^ enhfn
juhannusta Moskovaan heuvdttele-maan
kahden viikon aikana mahdol­lisista
kaupois^.' Lädsi-Saksan te­rästeollisuus
Oli joutunut 'suuriin
vaikeuksiin kahdeltakin taholta. Ko-timarkkinain
kysyntä on jo sivuut­tanut
huippukohtansa, joten teräk­sen
kulutuksessa tällä suunnalla ta­pahtunut
pysähdys on tosiasia.
Vientiä länteen päin ei voi aja­tellakaan,
koska nämä maat itse
ovat jo suurissa menekkivaikeuksis­sa.
Tämän johdosta Länsi-Saksan
terästeollisuus tekee tarmokkaita
ponnistuksia löytääkseen idästä
uusia markkinoita. Terästeollisuu­den
edustajien matka Moskovaan on
tärkeä vaihe näissä ponnisteluissa.
suihkulentokone-eskadroonaa asete^
taan Canadan ja Yhdysvaltain yh
teisen ilmapuolustusesikunnan pai
velukseen, ilmoitti puolustusmiijis^^
ter| Pearkes täällä puhuessaan se­naatin
ulkoasiainvaliokunnassa.
Pearkcsin puheen pääkohtina oli­vat:
^ T. E i ole päästy mihinkään pää­tökseen
siitä josko Yhdysvallat va­rustaisi
atomilatauksia Canadalle.
. 2. Puolustusmenot jäävät erittäin
suuriksi useiksi vuosiksi.
3. Jos Canada ei käyttäisi varoja
Pohjois-Amerikan puolustukseen,
niin Yhdysvallat ottaisi käsiinsä ko­ko
tehtävän ja Canada menettäisi
suvereenisuutensa muuttuen "vain
Yhdysvaltain palvelijaksi.' '
4. E i k u l u viikkoakaan ettei joku
tuntematon lentokone lennä y l i Ca­nadan.
Vielä ei ole havaittu yhtä-kSän
viholliskonetta.
5. Pohjois-Amerikan ilmapuolus-tusesikunnassa
(NORAD) ei ole
kuin 17 canadalaista.
6. N O R A l ^ puitteista on sovit^
10 vaatii
lisätuloja vaikka
aseina on vankka
Ottawa. —• B e l l Telephone Com­pany
of Canada esitti viime keski­viikkona
anomuksen liittovaltion
liikennevaliokunnalle puhelinmak­sujen
korottamisesta Ontariossa ja
Quebesissa.
Ehdotettujen korotusten mukaan
yksityisten puhelinmaksuja korotet­taisiin
10—45 senttiä kuukaudessa
ja liikelaitosten puhelinmaksuja
vähintäin 15 senttiä j a enintäin $1.-
651 kuukaudessa. Puhelinyhtiö on
myö^ sinonut eräitä korotuksia kau­kopuheluissa.
Yhtiö on pyytänyt
että liikennevaliokunta päättäisi a-nomuksesta
mahdollisimman pian.
Viime huhtikuun 29 pnä hallitus
hylkäsi liikennevaliokunnan myön­tämän
korotuksen: Uusi kuuluste­l
u alkaa syyskuun 16 päivänä.
Yhtiön toimesta on avoimesti se­lostettu,
että puhelinmaksujen ko-r<)
t{aminen yhtiön ehdotuksien mu­kaisesti
lisäisi yhtiön tuloja $16,-
000,(Ä)0 vuodessa. Yhtiön toimes­ta
on selostettu, että 'nykyisten ar-
.vioiden mukaan yhtiön voitot osa­ketta
kohti tulevat olemaan $1.93-
kuluvan vuoden aikana. Liikenne-lautakunta
sen sijaan sallii voiton
kohoamisen $2.43:een osaketta koh­ti
ja tämän saavuttamiseksi tarvi­taan
voitto-osinkojen jakamiseksi
$8,000,000 enemmän varoja. Kun
huomioidaan, että suunnilleen puo-^
li voitosta on maksettava veroina,
niin yhtiön ^ tuloja on kohotettava
kaikkiaan $16,000,000 ennenkuin
yhtiön toivoma päämäärä voidaan
saavuttaa.
tjelmasta"; mutta^ Vielä on jälellä
monien yksltyisseikkojen harkitse-^
minen.
7, P e a r k ^ haluaisi nähdä, ettS
jotkut Yhi^ysvaitain- ilmavoimien
eskadr6onat'^ käyttäisivät canada­laista
Arrow-lentoko;^etta. Kuiten­k
i n tämän kysypkson ratkaisu r i i p ­puu
Yhdysvaltain hallitulcsesta.
Liberaalinen senaattori David
Croll otti yhteen Pearkesin kanssa
atomiasekysymyksestä.
Hän aloitti väitteensä kysymällä
puolustusministeriltä josko Cana-dalla
olisi samanlaiset puolustusa-
-Eeet kuin Yhdysvalloilla.
Mr. Pearkes vastasi: " E i tällä
hetkellä." YhdysvaltalaisUla es
kadroonilla on atomilatauksin va­rustettuja
lentokoneissa kuljetetta­via
ohjuksia^ mutta Canadalla ei
ole minkäänlaisia ateiniaseita. >
Pearkes lisäsi, että vielä ei olla
päästy mihinkään sopimukseen a-tomilatauksien
jraraamisesta Cana­dalle.
.- -
"Eikö ole vähän myöhäistä?" ky­syi
senaattori Croll.
Pearkes sanoi, että hän ei voi ol­la
varma siitä josko Yhdysvallat an­taisi
näitä atomilatauksia Canadal­le.
Senaattori Croll sanoi tämän ole-,
van hänestä käsittämättömän sillä
Canadan ja Yhdysvaltain pitäisi ol­l
a yhteistoiminnassa tämän mante­reen
ilmapuolustuksessa.
Pearkes sanoi, että Yhdysvaltain
lentovoimilla on atomiaseita, jotka
olisi käytettävissä siinä tapaukses­sa,
että Canadan yllä lentäisi vihol
liskoneita.
Senaattori Ci'oll sanoi, että Yh­dysvallat
voisi kyllä antaa sto.-nila-tauksia
Canadalle, mutta "ni.dcn
käyttöä ei opita yhdessä päivässä."
Pearkes sanoi, että Canadan ase­voimissa
on; miehiä, joille on ope­tettu
atomiaseiden käyttö. He ovat
saaneet opetuksensa Yhdysvallois­sa.
Pearkes toisti, että Yhdysvallat
ei ole antanut atomiaseita Cana­dalle
eikä niitä ole varasiossa Cä­nadassa.
Senaattorif Normain Lambert ky­syi
olisiko mahdollista ' standardi-'
soida NORADin käytössä olevia len­tokoneita.
' i ••
"Se on kaikkien meidän toive,
mutta en tiedä voisiko se olla mah­dollista",
sanoi Pearkes.
saivat
24 sentin korotuksen
Toronto. — Torstaina ilmoitettiin
täällä, että Toronton lakossa olleet
kivihhlitrokien ajurit olivat voitta­neet
24 sentin korotuksen tuntipalk­koihinsa,
$75 taannehtivana palkka­na
ja kuusi maksullista lomapäivää
entisten lisäksi. Maksullisia loma­päiviä
heille myönnetään nyt kah­deksan.
Palkankorotus"^ tapahtuu
jaksoittain 27 kuukautta voimassa­olevan
työehtosopimuksen^^kuluessa.
Päästessään sopimukseen trokin-ajurit
olivat luopuneet vaatimuk­sestaan,
että heidän unibnsa saisi
edustaa myös itsenäisiä trokien-omistajia,
jotka kuljettavat kivihiil­tä
tonni-maili-hinnasta.
Kaksi päivää kestäneiden neuyot-telujeo
jälkeen unio ja 19 työnan­tajaa
sopivat hetikohtaisesta 12 sen­tin
korotuksesta tuntipalkkoihin ja
seuraavista korotuksista työehtoso-pimusajan
kuluessa.
Lokakuun T päivänä 1958 3 sent­tiä,
maaliskuun 1 p. 1959 3 senttiä,
syyskuun 1 p. 1959 3 senttiä, maa-
.iskuun 1 p. 1960 3 senttiä. Sopi-
1.1US päättyy lokakuun 1 p. 1960.
Union taholta vaadittiin aikaisem­min
45 sentin korotusta tuntipalk­koihin,
jotta kivihiiliä jakavien työ­läisten
palkat ölisiVat ollEJet sainal-la
tasolla kuin lämmitysöljytrokien-ajurienkin.
i ;.!'!] i| !• 'j 'j':,
syaltalaisia jou
ei kotiuteta Koreasta
Frost ei vieläkään
auttamaan
Stratford. — Vastaten Ontarion
pormestarien ja kunnanesimiesten
yhdistyksen pyjrntöön kaasun jake­lulaitoksien
yhteiskunnallisesta o-mistuksesta
pääministeri Frost vie­j
ä keskiviikkona^sanoi, että mikään
ei estä kuntia'järjestämästä kaa-sunjakelua
kunnallisesti omistettu­jen
laitoksien kautta. Hän ei kui­tenkaan
ollut valnus lupaamaan
maakuntahallituksen apua sellais­ten
laitdHten rakentamiseksi.
Puhuessaan yhdistyksen illat-suilla
pääministeri sanoi, että kaik­ki
kunnat ovat oikeutettuja osta­maan
luonnonkaasua tukkuhintaan
rajoillaan tai niiden läheisyydessä
j a jakamaan sitä edelleen kulutta­j
i l l e .
Seoul. — Koreassa olevien ame-rildcalaisten
joukkojen päällikkö
kenraali George H . Decker on lau­sunut
mielipiteenään, että mahdol­lisesti
amerikkalaisia sotajoukkoja
pidetään Etelä-Koreassa seuraavat
20 vuotta.
Hän on sitä mieltä, että. amerik­kalaisten
joukkojen pitäminen Ko­reassa
riippuu kokonaan poliittises­ta
ja sotilaallisesta tilanteesta. Hän
on sitä mieltä, että tilanne on tällä
kertaa sellainen, että sotajoukot
joutuvat olemaan siellä pitemmän
aikaa.
Keqraali Decker on sitä mieltä,
että atomiaseiden ja kauko-ohjus-ten
käytäntöön ottaminen ei poista
jalkaväen tarvetta. Tällä kertaa
Yhdysvaltain seitsemäs divisiona ja
ensimmäinen tykistödivisiona on
sijoitettu Seoulin pohjoispuolelle.
Niiden lisäksi Koreassa on Yhdys­valtain
koko kahdeksas armeija.
Kenraali Deckfer uskoo, että Neu­vostoliitto
ei ole vielä antanut a-tomiaseita
ja kauko-ohjuksia kiina­laisille
ja korealaisille. Toisaalta
hän on sitä mieltä, että Neuvosto
liitto ryhtyisi täydelliseen sodan­käyntiin.
Hän on kuitenkin sitä mieltä, et­tä
vaikka vihollisuuksiin ryhdyttäi­siin
uudelleen Koreassa, niin Neu­vostoliitto
ei uskaltaisi- luovuttaa
salaisuuksiaan Kiinalle ja Koreaire.
pttawa. — Canadan pohjoiseen
rc^iennetaan kaikkiaan neljä pbltto-aiiieen
täydeijnysasemaa Yhdysval­tain
strateegisten ilmavoimien käyt­töön.
Ne tulevat maksamaan yh­teisesti
$50,000,000 ja Yhdysvallat
maksaa kaikki kustannukset.
Pääministeri Diefenbaker ilmaisi
jo kaksi viikkoa sitten, puhuessaan
Canadan ja Yhdysvaltain yhteisestä
ilmapuolustusesikUnnasta, että Ca­nada
ja Yhdysvallat neuvottelevat
sopimuksesta, jonka perusteella
yhdysvaltalaiset polttoainetta kul­jettavat
lentokoneet saisivat tuki­kohtia
Canadasta;
Näitä tukikohtia perustetaan Fro-bisheriin-
Baffinin saarelle, Church­i
l l i i n Hudsonin lahdelle, Cold La­kelle
pohjois-Albertaan ja Nama-oon
lähelle Edmontonia.
Frobisherissa on jo käynnissä
työ kiitoratojen jatkamiseksi niin
pitkiksi, että raskaasti kuörimitetut
säiliölentokoneet voivat nousta i l ­maan.
Kahden tulevan viikon ku­luessa
pyydetään tarjouksia noin
$10,000,000 töistä Churchillissa.
Yhdysvaltain strateegisilla ilma­voimilla
on, suuri joukko lentoko­neita
Frobisherissa huolehtimassa
kaukaisen pohjoisen tutkalinjan
tarpeista.
Näillä tukikohdilla jatketaan kii­toratoja,
rakennetaan uusia lento-konesuojia,
verstaita, asuinraken­nuksia
ja polttoainevarastoja.
Churchillissa sijaitsee miljoonia
dollareita maksanut kaksi vuotta
sitten kansainvälisen geofyysisen
vuoden yhteyd^sä rakennettu oh­justukikohta,
joka on suurimmailta
osaltaan Yhdysvaltain armeijan ja
laivaston miehittämä.
työläiset lakkou- ^
tulvat USA:ssa
Detroit. — Eräs United Auto
Workers Union johtajista on selos­tanut,
että Yhdysvaltain asevoimien
yleisesikunta on pyytänyt uniotn
sopimaan mahdollisimman pian
korpilakon päättämisestä Chrys--
lerin tehtaalla, missä valmistetaan
kauko-ohjuksia.
Union edustaja paljasti Ventago-nin
pyynnön sen jälkeen kun'
Chrysler-yhtiön johtajat kieltäytyi­vät
tapaamasta union edustajia en­nenkuin
lakkovahtilinjat poistetaan
tehtaan edustalta.
Tämän Chrysler yhtiön alaisen
sotateollisuuden työläiset lakkoutui-vat
ilman Union lupaa ja unio kes­kiviikkona
kehoitti lakossa olevia
työläisiä palaamaan takaisin teh­täviinsä.
Autotyöläisten union kes­kus
on uhannut eroittaa korpilakos­sa
olevan osaston virkailijat, jos he
eivät lopeta lakkoa, mutta siitä huo­limatta
osasto No 1245:n president­ti
Milan Matich määräsi torstaiaa­muna
lakkovahtilinjat paikoilleen.
Alueelle on tuotu toisilta alueilta
yli sata poliisia, jotka tekevät kaik­kensa,
jotta työnhaluiset työläiset
pääsisivät lakkovahtilinjan läpi teh­taaseen.
:'
Neljä kuukautta kestänyt kapina itsenäistä
Indonesiaa vastaan on vihdoinkin päättynyt
Jakarta.—Indonesian hallituksen
toimesta on selostettu, että Indone­sian
laillista hallitusta vastaan 4
kuukautta kestänyt kapina on asial­lisesti
puhuen päättynyt. Kapinal­listen
viimeisenä tukikohtana oli
Pohjois Celebesin saarilla sijaitse­va
pääkaupunki, Menado. V i i s i päi­vää
kestäneen voimakkaan hyök­käyksen
jälkeen hallituksen joukot
onnistuivat viime iorstaina otta­maan
kaupungin käsiinsä.
Taistelun päätyttyä kaupungissa
sotilaat pidätUvät n. 500 kaphiallis-ta
j a vain harvat kapinallisista pää­si
pakenemaan kaupungista, koska
se oli saartotilassa ja kaupungin
ympäristö on tasaista metsätöntä
aavikkoa.
Vieläkin pienempiä ryhmiä kapi­nallisia
toimii Celebes-saarilla, mut­ta
niitä ei pidetä vaarallisina, koska
heidän lukunsa on vähäinen.
Kapinalliset johtajat selostivat
viime helmikuussa rjrhtyneensä a-seelliseen
kapinaan koska heidän
väitöksiensä mukaan presidentti
Sukarnon ja pääministeri Djuandan
hallitus omaksui kommunistisia
suuntauksia. Kumpikin heistä on
kuitenkin edelleen tehtävissään.
Kapinalliset alkoivat toimintansa
Indonesian varakkaimmalla saarel­la
Sumatralla. Heidän toimestaan
alkuun esitettiin vetoomuksia ja
uhkauksia vaatien presideniti Su-karnoa
eroamaan tehtävistään. Hal­litus
ei kuitenkaan ottanut uhkaiik-sia
huomioon ja helmikuun 15 pnä
eversti Achmed Husinin johdon al­la
olevat kapinalliset tiedoittivat,
että he olivat muodostaneet uuden
hallituksen, jonka johdossa oli In­donesian
pankin entinen kuvernöö­r
i Sjafruddin Prawiranegara.
Helmikuun 17 pnä Pohjois-Cele-besiti
-alueen sotilaskomentaja e-versti
Somba ilmoitti kannattavan­sa
kapinallisia Sumatralla. Sotilas­johtajat
Sumatran pohjois- j a ete
läosissa kuitenkin omaksuivat puo­lueettoman
kannan. Helmikuun 20
pnä presidentti Sukarno julisti, et­tä
hallitus tulee käyttämään kaikki
sen käytettävissä olevat keinot ka­pinallisten
kukistamiseksi.
Maaliskuun 12 pnä hallituksen
joukot ryhtyivät sotilaallisiin toi­menpiteisiin
Sumatralla ja johdon­mukaisesti
palautettiin kontrolli.
Kahden viikon kuluessa keski-Su-matra
oli hallituksen joukkojen kä­sissä.
Sen jälkeen kapinalliset
siirtyivät Sumatran pohjoisosiin,
mutta jonkun yhteenoton jälkeen
hallituksen joukot valloittivat pää­kaupungin,
Medanin.
Toukokuun 4 pnä hallituksen jou­kot
valloittivat Bukitinggin ja asial­lisesti
puhuen koko Sumatra oli
hallituksen joukkojen kontrollissa,
vaikka pieniä kapinallisten joukko'
j a edelleenkin jatkoi toimintaansa.
Suurin osa kapinallisista pakeni
Sumatran pohjoisosista ja siirtyi
Celebes-saarille, missä nyt päättyi­vät
taistelut hallituksen joukkojen
t