Vapaus, November 6, 1965

              Sivu 2 Lauantaina, marrask. 6 p.. Saturday,- Nov.- 6,1965
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917
E D I T O R : W ; E K L U N D • MANAGER: E . ^ ^ U K SI
TELEPHONE: O F F I C E A N D E D I T O R I A L 674^4264
Publlshed thrice: weekly: Tuesdaya, Thuredays and Saturdcom ^ V«pauft
Publishing Co^Limitedi 100>102iElm St. West, Sudbury, Ontario, Caiuultt
MäUtngr Adä^es^: Box'69
Advertising rates upon appllcation, translatlon free of charge. .
Authorized as second class mail by the Post Office Departmedt, OttaiTa.
and fior payment ot postage la: caab.
MombiT of ihi CANADIAM L Ä N G U A G t V H E SS
niiAUSHINNATt'
Canadassa: 1 vk. $9100. kk: $4i76i UBlft:ss»
Svkk. 2;75! Sl^omesBK.':
RANSKAN JA N U UUDET
TALQUSSUHTEIT
"Kun seurasi Ranslcan ja Neuvos-1 omaisten maiden hallitusten ja kan-
1'vfe^lOiOOi »kk
Ratkaisun het&i
Uselffifiaat kansalaisemme, kuten^ canadalaiset yleensäv,
ovat lehtemme tämänpäiväisen (perjantaisöi)' numeron ii^-
mestymisaikaan mennessä vetäneet omat johtopäätöksensä!
maanantaina, marraskuun 8 pnä: suoritettavista liittovaa-leista
ja myös siitä-, mitä meiltä kaikilta vaaditaan yfcsityir
sesti ja yhteisesti. Yksi tärkein seikka tässä vaiheessar on
korostaa sitä tosiasiaa, että jokainen ääni' on tärkeä ja että
"kotipuoluelaiset"> eli ne, jotka eivät äänioikeuttaan käytä,
kantavat osavastuun siitä, jos maan asioita hoidetaan huo­nosti.
Täyttäkäämme siis'kansalaisvelvollisuutemme jai käy­käämme
viimeistä miestä ja'naista myöten- äänestämässä-.
ERÄITÄ PAÄYSYMYKSIÄ
Loppuvaiheessa olevan vaalikampanjan aikana on tullut
ilmeiseksi, että yhtenä erittäin tärkeänä kysymyksenä näissä-vaaleissa
on Yhdysvaltain ja Canadan-väliset suhteet Vaali-väittelyn
kohteena on ollut sellaisia suuriav asioita kuinr Ga^
nadan mahdollinen osallistuminen Yhdysvaltain likaiseen
sotaan Vietnamissa; Canadan ja Yhdysvaltain' välinen auto^
sopimus; kysymys Yhdysvaltain peukaloa alla. olfevaan Ame­rikan
valtojen järjestöön (OAS) liittymisestä; Canadan vesi­resurssien
tavoittelu Yhdysvaltain toimesta jne.
Sisäpoliittisista kysymyksistä on saanut suurinta huo­miota
riittämätön vanhuudeneläke, yliopistojen' korkeat lu­kukausimaksut,
kauan luvattu, mutta vieläkin ilmassa lei-jaava
sairaushuoltolaki, Canadan perustuslain uusimiskysy-mys,
vähäväkisen väestönosan verotaakan huojentamisen
tarpeellisuus, maan talouselämän kehittämisvaatimukset jne.
Kaikki nämä ovat suuria asioita,-joiden ratkaisun yh­teydessä
me kaikki tunnemme oman "pienuutemme". Mutta
kun muistetaan, että näiden kysymysten ratkaisu riippuu
suurelta osalta juuri siitä, minkälaisia miehiä ja naisia ovat
ne edustajat, joita nyt,alahuoneen jäseniksi valitaan eri puo­lilta
maata — jä heitä on kaikkiaan 265 — niin silloin näh­dään,
että me pikkuihmisetkin voimme osaltamme vaikut­taa
siihen, kuka tulee nyt valituksi, jos kansakunnan etuja
ja toivomuksia ei oteta huomioon maan asioiden hoidossa.
Parlamentin hajoittamishetkellä oli alahuoneessa 127
liberaalia, 92 konservatiivia; 18 uuden demokraattisen puo­lueen
jäsentä, 13 creditistien jäsentä, 9 social Creditin jäsen­tä,
2 itsenäistä edustajaa ja 4 vapaata paikkaa.
Yleinen käsitys on^ että paras mahdollinen ratkaisu kan­sakunnan
ja valtion etujen kannalta olisi se^ että nytkin tu-
, Iisi valituksi vähemmistöhallitus, jonka täytyisi kuunnella ei
vain opposition, vaan myös tavallisen kansan ääntä maan
elintärkeistä asioista päätettäessä.
Paras tae siitä on meidän mielestämme se, että valitaan
uudelleen alahuoneen jäsenyydessä olleet kaikki NDP:n eh­dokkaat
sekä heidän avukseen ja tuekseen mahdollisimman
paljon muita edistysmielisiä ehdokkaita, joista valtaosa olisi
tietenkin NDP:n jäseniä. Uuden demokraattisen puolueen
ehdokkaat ovat kaksissa viimekslpidetyissä vaaleissa saa­neet
yhteensä noin miljoona ääntä, eli 13 prosenttia kaikista
äänistä. Varmaa myös on, että NDP tulee nyt lisäämään äänir
määräänsä sekä at^soluuttisesti että prosentuaalisesti- Jos
näin tulee tapahtuikaan, se olisi sama kuin Canadan kansa
sanoisi .vaalien jälkeen muodostettavalle hallitukselle, että
ottakaa arvoisat ministerit huomioon, mitä NDP:n edusta­jilla
on asiasta sanottavana.
Canadan kommunisteilla ei ole ilmeisestikään suurta va­lituksi
tulon mahdollisuutta näissä vaaleissa. Mainitulla puo­lueella
on vain 12 ehdokasta ja yleensä tiedetään, että se on
jättänyt nimittämättä omia ehdokkaitaan eräissä sellaisissa­kin
vaalipiireissä, missä sillä on suurin kannatus nimen­omaan
siksi, että työläisten rivit eivät hajaantuisi missään
sellaisessa vaalipiirissä, missä työväellä on voiton mahdolli­suus.
Tästä johtuu sej näin. on selitetty, että alahuoneen jä­seninä
olleita NDP:n ehdokkaita vastaan ei ole nimitetty
ainoatakan kommunistiehdokasta. Täitä pohjalta katsoen
kommunistien yhteisesti saama äänimäärä ei heijasta hei­dän
puolueensa kannatusta ja voimaa.
Meidän käsityksemme on, ottaen huomioon sen tosiasian
että jonakin päivänä on päästävä yhteistoimintaan Canadan
työväenpuolueiden kesken, ja myös sen, että Canadan demo­kratia
elpyisi ja piristyisi siitä, jos Ottawasta kuultaisiin
myös kommunistiedustajain ehdotukset, me lukeudumme
niihin, jotka katsovat, että yhden tai kahden kommunistin
valinta voimistuttaisi edistyksellistä oppositiota ja auttaisi
pitkän päälle kansanvallan asiaa Canadassa.
Lyhyesti sanoen me uskomme, että mikä tahansa enem­mistöhallitus
olisi nykytilanteessa'^ vahingoksi kansallemme
ja koko maallemme,-Toisaalta on sosiaalisen edistyksen ja
kansakunnan etujen yleisen valvonnan kannalta sitä parem­pi,
mitä voimakkaampi ja suurempi on edistyksellisistä voi­mista,
pääasiassa NDP:n ehdokkaista koostuva oppositio. Täs­sä
mielessä me esitämme: älkäämme haaskatko yhtään ai­noata
ääntä — äänestäkäämme kukin omalla vaalialueel­lamme
edistysmielisten ehdokkaiden^ valinnan hyväksi. '
Muistakaamme se, että kansalaisuusvelvoUisuuksien
täyttäminen vaatii meitä käyttämään äänioikeuttamme, huo­limatta
lainkaan siitä, miten me itse kukin päätämme äänes­tää.
Käydessämme- • maanantaina vaaliuurnalle>' me' omak­summe'osavastuun
maan asiain hoidosta kotona ja' ulkomail­la,
JäädesBämme "kotipuoluelaisiksi''* me kamlamme siitä
huolimatta tai oikeammin sen vuoksi osavastuun siltä, jos
maan asioita hoidetaan kehnosti seuraavien, vuosden aikana.
toliiton huhnnavien lippujan lomit­se
Kansitan ulkoministerin;de Mfiii-viliiiii
as^omistä kenraali dfe: GauUeii
eEikoi&Cvavelkfsta-i Vnn^vto leii-tokentälle
viime viikolla, tuli vaisto­maisesti
mieleen vielä korkeamman
vieraan saapuminen Pariisistis isfos-
[ ItovaiaD. mkoininistferit Gromyläi'piti
Ijrhjten j» kuivao^ asiallinen pnlieen,
jossa ovet jätettiin auki joka suuii-itaBOi
Goave d» MurviUe. puhui il­maa:
papereita — hän sai , täten
:enemmän< aikaaa ja. saattoi käyttää
lisäkseen korostuksia — ja hän
iPiti 'taidepausseja' suunnatea kät­öseensä;
terävästi suoraan Gco&qrkon
silmiin ikään kuin hakeakseen: vah-
.vistiista: ja; hyväksymistä esittämil-leen
ajatuksille^ Ilmassa oli kobta-_
.lonomaista. tuntua; uuden, vaiheen
alkamisesta Ranskan ja Neuvosto-^
.suhteissa." Näin kuvailin eräs lännen
.lehtimies Ranskan ulkoministerin
^apumista Neuvostoliittoon.
' Tuskin muste oli ehtinyt kuivua
lehtimiehen kirjoituksesta, kun jul­kisuuteen
annettiin tietoja, joiden
mukaan Neuvostoliiton pääministeri
Kosygin oli eHdtrttanut Couve. de
Murvillelle Ranskan' ja Neuvostolii­ton
edustajien säännöllisiä, tapaa­misia
yhteistjrön' kehittämiseksi ja
luottamuksen lisäämiseksi asian-
SAiBAALOIHlN
«UNHOITTUNEET"
»ÄNESTAJÄT
Kun nyt on taas tulossa vaalit,
niin' mikseivät meidän hallitusvir-kailijamme
ota lainkaan huomioon
näitä sairaaloita, missä on niin pai
jon meitä kansalaisia, Ja anna sai­raaloissa
oleville tilaisuutta äänes­tää
vaikkapa jotenkin samaan .ta
paan kuin sotilaat äänestävät pal­velupaikoissaan?
.
Sen luulisi hyvin käyvän päinsä
esim, nunnien virastossa, jossa jo­kainen
voisi käydä vaalipäivänä ää
nestämässä. Näin menetelieii annet­taisiin
sairaillekin rohkaisua ja toi­voa
paremmasta, sekä tunteen, että
heitä ci ole hyljätty eikä unhoitet
tu. Monet sairaat eivät voi tervey­dentilansa
vuoksi mennä kotipiaikal-leen
äänestämään eikä kaikille ole
siihen kulkumahdollisuuksiakaan.
— J.S., Sudbury.
sojen kesken» Samanaikaisesti prer
sidentti MlKi^an esitti Ranskan pre­sidentille
kutsun saapua viralliselle
valtiovierailulle Neuvostoliittoon.
Tämän- pidemmälle ei ole syytä täs­sä;
yhteydessä, käydäi ennusteiemaar
Ranskan ja Neuvostoliiton poliittis­ten
suhteiden kehittymistä. Talou­dellisella
alalla läpimurto Ranskan
ja Neuvostoliiton suhteissa on ta­pahtunut
jo aikaisemmin.
Kauppaa seuraa lippu, sanotaan.
Tämä pitää paikkansa Ranskan ja^
Neuvostoliiton suhteiden kehitytät
ajatellen. Jo pitkän aikaa Ranska on
pyrkinyt elvyttämään^ perinteellisiä
suhteitaan sekä Neuvostoliittoon et-täaauihin
sosialistisiin maihin. Vä-häeleisesti
Ranska teki tyhjäksi ns,
Bernin sopimuksen määräykset,
joiden mukaan läntiset teollisuus­maat
ovat sitoutuneet olemaan
myöntämättä: sosialistisille maille
pidempiäv kuin 5 vuoden luottoja.
Tätä: Ranska täydensi myöhemmin
päätöksellä^ jonka mukaan* valtio
myöntää pitkäaikaisia luottoja suo'
raan itäblokin* ostajille ja ottaa vas­tatakseen
kaikista vientiriskeistä.
Ranskan ja Neuvostoliiton uusi pit­käaikainen'
kauppasopimus nostaa
ao, maidea kauppavaihdon lähes 2>
kertaiseksi. On syytä palauttaa mie­leen:
myö» Ranskan^ ja Neuvostolii.
tmi! viihie talvena tekemä sopimus
yhteisen väritelevisiojärjestebnän
hyväksymiseatäv mikä; edustaa myös
taloudellisesti suuria arvoja.
, , » • . ,».,•••
Luonnollisesti Ranskalla on omat
poliittiset laskelmansa uudessa Neu­vostoliiton
politiikassaan. Mutta täs­sä
näyttelevät tärkeää, osaa — edel­lä
selostettujen lisäksi — myös sel­laiset
taloudelliset tekijät, jotka
ovat jääneet julkisuudessa miltei
kokonaan huomiota vaille. Kuten
muistetaan. Ranska jäädytti EECn
toiminnan: heinäkuun 1 päivästä lu­kien
virallisesti sen johdosta, ettei
seri esittämää yhteistä maatalouspo­litiikkaa
hyväksytty. Todellisena
syynä on mainittu, ettei Ranska hy­väksynyt
Rooman sopimuksen edel­lyttämää
enemmistöpäätösjärjestel-mää
ensi vuoden alusta eikä liioin
mitään ylikansallisia eliiniä. Nyt oh
esitetty olettamus, että Ranskan
boikotti johtui Länsi-Saksan kilpai-lu.
sta. EEC:ssä Ranskalla ja Länsi-
Saksalla pn niin paljon kapasiteet­tia
ja laadullisesti vielä hyvin pal­jon
samanlaista, että maat joutuvat
väistämättä kilpailemaan keskenään
maailmanmarkkinoilla, mistä tulc-
Vesiongieima
W88%i{t|bn-. — Yhdysvaltain sisä­ministeri
Stewart UdaU vaati hiljat/
tain V maailman asiantuntijdiden^
koolle kutsumista;: suunnitteliimaän
ohje(maB,<meriveden ptihdistamisek:
si. juomakelpoiseksi- \
Sisäministeri puhui ensiramäises
sä kansainvälisessä vedenpuhdTatus-konferenssissa,
johon osallistui val­tuutettu
ja 65 maasta.
Presidentti Johnson kutsui koolle
konferenssin, koska hän pitää vesi"
ongelmaa erittäin kriittisenä maa­ilmanrauhan
ja tasapainon kannal­ta.
Ihmisen olemassaoloa uhkaa pula
juomavedestä/ ja suolapitoisuuden
poistaminen merivedestä toisi erään
ratkaisun tähän, sanoi Udall. Hän
toivoi" että neuvotteluissa päästäir,
siin pitemmälle kuin "pelkkien- tek-nistea
tietojea^vaibtamiseeni'.
A sanoivat
YUSSlTBTTY-^VAPAU^" SANA
Tämä"vapaus" on maan kaikkein käytetyin sana^^lOliiisoD tarjoaa
Aasian l*nsolllfe niitä mieUyttäVihä-pakettiä; mikä on- kSärittir kunnialla
sekä sidottu "vapaus" ja "demokratia" nauhalla - r r mutta paketiaaaiön-kin
eripuraisuutta, vihaa, valtataistelua ja sotaa. / :
— U.S. Farm News, Iowa,: elok. 1985.. ;
OIKEIN HAASTETTU, PAAVO
. . .Lehdistöstä saamme lukea valtavista, satojen miljardien :dolki
reiden suunnitelmista muuttaa Pohjois-Ganadan mahtavien viSrtoj^ii
suunta tyydyttämään,' yhä huutavammaksi tuHutta puhtaan .vedeörtanrötta
rajan eteläpuolella . . . - ^ .' ;
Paavon mielipide tässä vesikysymyksessä on yksinkertaisesti-se}^ että
antaa Canadan jokien ainakin toistaiseksi virrata jäämereen ja katsoa
joflkttmaöurilla on todellista halua auttaa itseään. SOi panna teöUisuti-det
puhdistamaan jätevetensä ennen kuin laskevat ne yhteisiin yirtoir
hin . . , — Paavo Poikkinen, Vapaa Sana. .
BOUMEDIEKHI SELITTI
TALOUSTAVOITTErrAAN
PAASIO
, — On mielestämme lähdettävä sii­tä,
että ulkopolitiikka on vähintään
yhtä suuressa määrin koko kansan
asia kuin sisäpolitiikka on, sanoi
sos-dem. puolueen puheenjohtaja,
kansanedustaja Rafael Paasio puhu­essaan
sunnuntaina Kouvolassa.
. Paasio viittasi Aasian alueilla
tällä hetkeUä vallitsevaan tilantee­seen
ja totesi, että tässä tilantees­sa
erityisesti, mutta muissakin olor
suhteissa on sos.dem. puolueen mie­lestä
tarpeellista omassa maassam­me
tehostaa koka kansan perehdyt­tämistä
ulkopoliittisiin päämääriin.
Puheenjohtaja Paasio jatkoi:
-^Kun ulkopolitiikka siis on
suuri yhteinen asia ja kun sen pää­määristä
ja< suunnasta ei vallitse
huomionarvoisia erimielisyyksiä,
olisi meidän kansana kyettävä yh­distymään
ulkopolitiikan alueella
sisäisiä olojamme kräkevien kiisto­jen
yli ja tuettava maamme viral­lista,
tasavallan presidentin lakien
mukaista johtamaa ulkopoliittista
tlinjaa.
—Suomen harjoittaman ulkopo­litiikan
päämääränä on kansallisen
itsenäisj^mme' ja vapautemme
turvaaminen sekä rauhan ylläpitä-nrinen
ensisijassa omilla rajoillam­me^
mutta myös toiminta niaailman-rauhan^
edistämiseksi tukemalla tä­tä
tavoitetta hyödyttäviä aloitteita
ja toimenpiteitä niin- Yhdistyneissä
Kansakunnissa kuin muuallakin, eri­tyisesti
yleisen' aseiden' riisiinhän
aikaansaamista.
Suomen- ulkopolitiikan perus­teina
ovat rauhansopimus ja Neu­vostoliiton
kanssa solmittu sopimus
ystävyydestä^ yhteistoiminnasta ja
keskinäisestä avunannosta; Maantie­teellinen
asemamme ja kansallinen
etumme vaativat hyvien ja keskinäi­seen
luottamukseen perustuvien
naapurisuhteiden huolellista vaali­mista'
Neuvostoliittoon, mutta myös
muihin naapurimaihin päin, mikä
velvollisuus ei ole ainoastaan ulko­politiikan
virallisen johdon vaan
kaikkien kansalaisten asia.
— Tekemiensä valtiosopimusten
ja sotien jälkeen omaksumiensa ul­kopoliittisten
periaatteitten mukai­sesti
Suomi ei solmi sopimuksia eikä
tee liittoja, muiden valtioidien kans­sa,
jotka tavalla taikka toisella ovat
Neuvostoliiton ja muiden naapuri­kansojen
turvallisuuisetujeh vastai­sia./
— Kun tämä ulkopoliittinen.linja
on yhdenmukainen sosialidiemo-kraattisen
puolueen käsitysten ja
pyrkimysten kanssa, puolue tukee
sitä. Ulkopoliittisten pyrkimystem-me
menestyminen ei ole yksin sen
varassa, että noudatamme tarkoin
tekemiämme valtionsopimuksia ja
vältämme huolellisesti. kaikkia sel­laisia
lekoja, jotka saattavat horjut­taa
Suomen ja Neuvostoliiton kefski-näiseen
luottamukseen perustuvia
suhteita.
— Sosialidemokraattisen puolu­een
käsityksen mukaan yhtä tärkeä­tä
on, että edistämme Suomen ja
Neuvostoliiton välisten suhteiden
ystävällistä ilmapiiriä kehittämällä
sitä monitahoista kanssakäymistä,
joka on saatu alulle ja joka jo on
tuottanut hyviä tuloksia. Sosialide­mokraattinen
puolue haluaa olla
tässä kansamme etujen mukaisessa
töiminnasisä kaikin tavoin avuksi.
— (HS)
Alger. — Eversti. Houari Bou^
medienne varoitti Algerian kan­saa
edessä olevista vaikeuksista!
puheessaan algerialaisten Ratas- :
kan-vastaisen kansannousun 11.
vuosipäivänä ja antoi samalla lu­pauksen
realistisesta toloussuun-nittelusta.
Pääministeri siirsi tilapäisesti syr­jään
Afrikan ja Aasian maiden
haippukokonsta koskevat ongel­mat
ja kehotti algerialaisia kiris-tämäSn
vyötään voittaakseen ny­kyiset
talondeiUset vaikeudet,
joista hän syytti entisen presiden­tin
Ahmed* Ben Bellan hallitusta.
Eversti Boumedienne tähdensi
seuraavia kohtia selvittäessään hal­lituksensa
taloudellisia suunnitel­mia:
— öljytuotanto lisätään ensi vuon
na 40 miij. tonniin ja seuraavana
vuonna 50 milj, tonniin (tämän
vuoden osalta se on 25 milj. tonnia).
— Valvontaa tiukennetaan yksi­tyisten
omistuksessa olevien maa­tilojen
ja liikkeiden'osalta.
. T - Maatalousuudistukset tähtää­vät
maatalouden rakenteen nykyai­kaistamiseen
ja siihen, että talon­pojat
saavat oikeutetun osuuden.
- — uusien teollisuussuunnitelmien
tavoitteena on järjestää työpaikkoja
Algerian kahdelle miljoonalle työt­tömälle.
Pääministeri tähdensi, että sekä
yksityisiä algerialaisia että ulkomai­sia
sijoituksia otetaan vastaan. Ai­emmin
pääomasijoitukset ovat men­neet
valtioh ja yksityisten omista­maan
kulutustarviketeoUisuuteen,
jonka tuotanto ei ole kuitenkaan
noussut vastaavassa määrin. Tämä
on johtanut inflaatioon ja hintojeh
nousuun, sanoi Boumedienhe.
Pääminlsleri kehotti ulkomailla
asuvia algerialaisia teknikkoja, insi­nöörejä,
lääkäreitä ja opettajia pa­laamaan
kotimaahan, joka tarvitsee
heitä.;, r}'/
Algerian kansannousun vuosipäi­vän
juhlallisuudet huipentuivat
suureen sotilasparaatiin, jota oli
seuraamassa Kiinan ja; Neuvostolii­ton
valtuuskunnat sekä vieraita 60
muusta maasta.
Neuvostoliitosta oli saapunut kak­si
valtuuskuntaa, armeijan esikunta­päällikön,
marsalkka Matvei Zaha-rovin
johtama sotilasvaltuuskunta ja
korkeimman neuvoston kansallisuuk
sieh neuvoston puhemiehen^ Jan
Peiven johtama valtuuskunta. Vie­raiden
joukossa oli myös Afrikan ja
Aasian maiden ulkoministerikonfe-renssin
osanottajia.
Neuvostoliiton presidentti Anas­tas
Mikojan ja pääministeri Aleksei
Kosygin sanoivat Algerian pääminis­terille
Houari Boumediennelle lä­hettämässään
onnittelusähkeessä,
että Neuvostoliitto on valmis jatka­maan
yhteistyötään Algerian kanssa
vaisuutta ajatellen idän markkinat
ovat tärkeät.
Niinpä Ranska on jo pitkähkön
aikaa pyrkinyt tehostamaan. vienti-offensiiviaan
kaikkiin Itä-Euroopan
kansandemokraattisiin maihin ja
Neuvostoliittoon. Se on saavuttanut
jö tuntuvia tuloksia, mutta tulevai­suus
lupaa vielä enemmän. Rans­kalla
on poliittisesti paremmat läh­tökohdat,
kuten Couve .de Murvilleh
äskeinen' vierailii: Neuvostoliitossa
osoitti. Taloudellisella sektorilla
Ranska ön jo pyyhkäiissyt.kaikki
kaupan esteet idän markkinoilla.
- —-/Kräs.:'.'
Rouva Tshiangin
päätä ei palele
Washington. — Formosan presiden­tin
Tshiang Kai shekin puoliso, joka
on parhaillaan vierailulla Yhdysval­loissa,
sanoi sunnuntai iltana televisio­haastattelussa
Washingtonissa, että
Kiiran uhka vapaalle maailmalle voi­taisiin
poistaa pommittamalla Kiinan
ydinäselaitoksia. Hän sanoi Formosan
tekevän sen mielellään, jos sillä olisi
pommitukseen "sopivia aseita".
Ydinsaastetta
kouluissa
New Yoi*. — Utahin osavaltion
koululaiset saattavat oila^ stttff^a
vaarassa nautittuaan ydinkokeiden
vapauttamaa radioaktiivista, jodia,
kirjoitti New York Times sunhuta-taina.
Pääkirjoituksessaan, jonka otsik­kona
oU "Ydinlaskeumaa, perinl»^*,
lehti sanoi, että vuonna 1953 teho­jen
ydinkokeiden aikana osa. Uta­hista
joutui saastunnan kohteeksi.
Näillä alueilla asuvien lasten, kes­kuudessa
tehdyt tutlcimukset. osikit-tavat,
että useilla lapsillk on pie­niä'
"kasautumia" kilpirauhasessa,
mikä saattaa olla osoitus, vaaralli­sesta
taudista ja peräisin' ydinsaas­teesta.
Toukokuussa vuonna 1953 Neva­dan
koealueella tehdystä ydinko­keesta
levisi odottamattoman pal­jon
saastetta lähialueille. JEräTden
alueiden asukkaita jopa kehotettiin
pysymään sisällä useita tunteja va­rotoimenpiteenä.
Atomienergiako­missio
yi-itti kuitenkin tuona aikana
hälventää kaikki epäilykset, lehti
jatkaa.
Utahin tapaukset muistuttavat kui
tenkin, että ihmiskunnalle yhä vaa­rallisten
menneen ajan- erehdysten'
olisi oltava varoituksina ja- estettä­vä
uudet erehdykset tulevaisuudes­sa
lehti totesi. .
650 USAn professorin
avoin Icirje Johnsonille
New York. Yhteensä 650 amerikkalaista professoria vaati sunium-
Udha presidentti Johnsonille osoittamassaan avoimessa kirjeessä halli­tusta
lopettamaan "Vietnamin verilöylyn".
New York TimeslehdiBssä julkaistussa kirjeessä 51 yltopiseoa edus-tavat
professorit sanoivat: "Pyydämme Teitä lopettamaan verllSylyn
heti. Pyydämme Teitä lopettamaan heti kylien tuhoamisen."
Kirjeessä sanottiin, että "Vietnamin kansa on jontnnot tahtomattaan
pommitusten Ja tulitusten avuttomaksi uhriksi". "Amerikkalaisteir lento­koneiden
kylvämä tuho ja kuolema ylittää jo nyt sunresH VIeliöiigin
harjoittaman terrorin. Ainoa voitto, johon tämä laaja sotaoperaatia saat­taa
johtaa, on Etelä-Vietnamin valloittaminen. Yhdysvaltain kansa ei
varmastikaan tahdo tällaista voittoa."
"Tulemme rohkaisemaan . virka- todettiin kirjeessä
veljiämme, oppilaitamme ja kaik­kia
vastuuntuntoisia kansalaisia
jotta he esittäisivät vastalauseensa.
Myös me a ionune edelleen käyttää
laillista oikeuttamme vastalauseen
esittämiseen. Vastustamme teidän
nykyistä Vietnam politiikkaanne
avoimesti ja päättäväisesti.. Ainoas­taan
siten voimme osallistua rauhan
palauttamiseen ja kansakuntamme
moraaliseen turmeitumattomuuden
suojelemiseen'
lopuksi.
Tarkkailijoiden kertoman, mu­kaan
Vietnamissa olevat amerikka­laiset
viranomaiset ovat valnrfita
myöntämään, että siviilihenkilöitä
kuolee joka päivä pommituksien uh­reina.
Amerikkalaiset lentokoneet teke­vät
400^00 pommituslentoa päi­vittäin;
ja amerikkalaiset sota-alukset
tulittavat päivittäin ranni­kolla
sijaitsevia kohteita.
PÄIVÄN PAKINA
Yhdessä tunnissa on normaali­sesta
60 minuuttia.
Yleisradiomme, eli CBG:n TVVn
yhtenä numerona on' sunnuntai-il-taisin
"Tässä tunnissa on seitse­män
päivää"-niminen qhjelma.
Viime sunnuntaina se oli mi­täänsanomattomien
latteuksien ja
tympäisevän sovinnaisuuden ja
mukautuvaisuiidcn huippusaavutus
Oli kerran -—kuten hyvissä sa­aduissa
kerrotaan, sellainenkin ai­ka,
jolloin voitiin odottaa "tässä
tunnissa on seitsemän päivää" Oh­jelmasta
jotakin sellaista, mikä ai-heuttaa_
ja suöraistaan provosoi
keskustelua jäpiakoittaa kuunteli­jaa
käyttämään omia aivojaan.
SiUoin tapahtui usein, että sano-malehtienkin-
palstoilla käytiin kii­vasta
keskustelua esitetystä ohjel­masta
— jotkut tuomitsi'vat sen
hornan kattilaan ja toiset kiittivät
yhtä kiihkeärti. Joskus oli kattaji­na
oikeistopiirit, mutta usein myös
se ilolla todettakoon, myös vapaa­mieliset
kansalaisryhmät.
Mutta he ajat ovat ilmeisesti ol­leet
ja menneet. "Tässä tunnissa
on seitsemän päiyää"-ohjelmasta
on kehittynyt tavallinen "viihdy-tysohjelmä",
joka ei pyri millään
tavoin informoimaan ns. suurta
yleisöä kiistanalaisista asioista tai
joistekin päivänpolttavista kysy­myksistä,
r
Meillä ei tietenkään ole mitään^
viihdytysohjelmia vastaan sellaise­naan.
Niillä on oma aikahsa jä
-arvonsa. Mitään vikaa ei liioin ole
siinäkään kun niaiiaitun ohjelman
yhteydessä pyritään käsittele­mään
myös yhteiskunnallisia asioi­tamme
kevyeen, satiiriseen malliini
Mutta kaikesta tästä huolimatta
allekirjoittanut lukeutuu niihin
canadalaisiih, jotka ovat läpeensä
pettyneitä mainitun ohjelman vii­meaikaisesta
kehityksestä, mikä oh
tapahtunut samaansuuntaan vasi­kan
hännän kasvun kanssa. '
: Ottakaamme viime sunnuntaineh
"Tässä tunnissa on seitsemän päi-vää'-
ohjelma.
Sen yhteydessä nähtiin joitakin
ilahduttavan hyviä näyttelijäsuori­tuksia.
Vaaliareenalla olevien puo-lucjohtajain
puheita ja käyttäyty­mistapoja
matkittiin suorastaan
herkullisellakin tavalla. Siinä yh­teydessä
pyrittiin myös vissinlai­seen
puolueettomuuteen, vaikka
onkin totta, että yksi puoluejohta­jista,
kommunistien William Kash-tan,
jätettiin huomioonottamatta.
Mutta tähän puoluejohtajain pu­heitten
ja ilmeitten matkimiseen
pysähtyikin "Tässä tunnissa on
seitsemän päivää" ohjelman poliit­tinen
puolueettomuus. Valtaosa
vaaliasioita käsittelevästä ajasta
oli omistettu vanhojen puolueiden
vaalipropagandan mainostamiselle.
Kuulijoille ja katselijoille pyrit­tiin
ilhieisesti antamaan sellainen
käsitys, että vaikka vaalitaisteluun
osallistuu kaksi työväenpuoluetta­kin,
joista varsinkin NDP:lla on
jo suuri joukkokannatus, ja pari
pienempää porvarillista ryhmää,
niin "eanadalaiseen kuvaan" kuu­luu
sittenkin vain monopolipää-omaa
edustavat vanhat puolueet?
Vanhojen puolueiden sirkusmai-sia
vaalikokouksia kuvattiin edes­tä
ja takaaV Niistä annettiin kan­sallisten
johtajien puheita ja ylei­sön
suosionosoituksia. Mutta siinä­kin
yhteydessä ilmeni selvää puo­lueellisuutta
liberaalien hyväksi
niin, että liberaalien vaalikokouk­sesta
lainattiin ainakin kahteen tai
kolmeen kertaan se sama kohta,
mistä pääministeri Pearson sai
voimakkaimpia suosionosoituksia.
T ä 1 l a i ne n "puolueettomuus"
vanhojen puolueiden hyväksi ei
varmaankaan nostanut "Tässä tun­nissa
on seitsemän päivää" ohjel­man
arvoa Canadan TV-yleisön
keskuudessa. Päinvastoin siitä sai
sen surkean käsityksen, että mai­nitun
ohjelman laatijat ovat saa­neet
tehtäväkseen vanhojen puo­lueiden
laskevien poliittisten osak­keiden
mainostamisen, v
Samaan säysevien lampaiden
luokkaan on luokiteltava samassa
yhteydessä televisoitu viiden lap­sen
äidin,. rouva Viola Liuzzon
murhasyytöksestä vapautetun Ku
Klux Klanin nuoren öykkärimäi­sen
jäsenen. Collie Leroy Wiikin-sin
hastattelu.
Me emme lukeudu niihin ahdas­mielisiin,
jotka katsovat, ettei, sel­laisia
ihmispetoja kuin. Klanin jä­seniä
yleensä ja erikoisesti WilKn-sin
tapaisia pyssymeihiä saisi tele­visiossamme
haastatella.
Kaikin mokomin. HaastateliJa-koon
heitäkin. Mutta älköön, heille
annettako miltei vastaansanomatta
tilaisuutta levittää TV:n välityk­sellä
rotuvastaista vihankylvöään.
Teki suorastaan Silottavan vai­kutuksen
kun mainittu :Wilkips
leimasi televisiomme välityksellä
kaikki kansalaisvapauksien puolus­tajat
"kommunisteiksi" j» "pettu­reiksi"
sekä -neekerit sellaisiksi
olioiksi, joiden kanssa hän ei ha­lua
ollaan missään tekemisissä,-
"haastattelijain" esittämättä Hä­nelle
yhtään kunnoUisto' vastausta
kysymystensä muodossa.
Kun mainittu Wilkinsa sanoi, et­tä
rouva Liuzzo sai ainakin "osit­tain
sen minkä oli ansainnutkin"
— hänet ammuttin ilman provoka-tiota
autoonsa •— niin se sai- haas­tattelijat
hieman häkeltymään,
mutta tässäkin yhteydessä Ku
Klux Klanin jäsen pääsi kuin koi­ra
veräjästä.
Kerta kaikkiaan "Tässä^ tunnissa
on seitsemän päivää" viimesun-nuntainen
.ohjelhia oli alusta lop­puun
asti erittäin kepuli — vaik­ka
jotkut hyvät näyttelijfisuoi:!-
tukset yrittivätkin estää' sit« pai­numasta
kokonaan penkin alle;
—.Känsäkoura.