Vapaus, April 21, 1951

              Sivu 2 Lauantaina, huhtikuun 21 p. Saturday, April 21,1951 j
<|IBt»im — Independent Labor
> Oll^atl' <)f Caoadians. Es-rttoli
«hiDd Nov- 6, 1917. Authorlml
•* second class mau by the PiMt
•^Otfiee: Department, ottava. Pub-
UBhed tbxice weckly: Tueedays,
: IbuMdays and Saturdays by Vapaus
vTtiblishing Company Ltd.^ at I0pf^i02
Eta» St- W^ Sudbury. Ont., Canada.
Telephone^: Busine&s Office 4-4264.
Editorial Office 4-4265. Manager
E. »ukd. Editor W. Eklund; MallJng
a d d fm Bo» 69, Sudbttry. Ontario.
AxJrertising rates up<m application.
Tramlalton free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadasga: J vk, 7.00 6 kk. 3.75
Yhäyr/aJlolssa:
Suomassa;
a kk. 2.25
r vk, m 6 kk. 430
1 rk. 8^ 6 kk. 4.75
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
1
•tdSr FftatontB, Kapttskasingista. I
Qnt- täyttää 70 vuotta huhtikuun 22 f
p n ä . .
CSJ:n ja Vapauden \ vuosikokousten
valmistelu
il Kilien tiedetään, C»J;n kansallinen cdu.stajakokoas pidetään To-
.Tont^ssa tulevan kesäkuun aluÄ«5a. ^amaissa yhteydes.?ä, tai aivan h^ti
edustajakokouksen jälkeen pidetään myör Vapauden sääntömääräinen
yfatic^kokoUs. '
t.TValmistelut CSJ:n edustajakokouksen .suhteen wat jo oJIet-t käyn-oissä
pitkän aikaa/ £il)ä aikaisemmin tehtyjen eduslajakokcju.späätös-
: ien mukaisesti on alustava ke.sku.slcluaika pidennetty 90 : k»i päivälcsi;
Tämä tarkoittaa sitä, että täten menetellen os'a.%to:Ua ja jäsenillä on
v^iemmän aikaa keskustella, ei vain oma-aloiiteisi.stac.<!ityk.sistäy vaan
-ihyös. keskustelun yhleydes-sä esiin tulleiata seikoista. Toisinsanoen
.tilanne on tällainen: Pitkien ja kalliiden matkojen vuoksi järje.stön
jäsenet eivät voi kaiki
sinisen edustus jää melkoisen suppeaksi kalliiden mätkakustannu.sten
.vuoksi. Tosin voitaisiin menetellä siten, että 'lähiympäristön" o.ias-
;ti;lsta tulbi suurempi edustus ja kauempaa pienempi edustus tai ei
lainkaan. Mutta asiallisesti puhuen edustajakokous lakkaisi .silloin
ol)!^fiastatas<q)uol!sesti kaikkia alueita ja kaikkia jäseniä edustava
v^U^tajalaitos. Se antaisi, varsinkin riitakysymy.sten • noustessa, mah^
i^piltimuden,asioiden 'järjestelyyn" siten, että se ei ehkä kuvaisikjtan
loko jäsenistön enemmistön tahtoa. Tämän vuoksi ei ole tällaista me-aettelymuotoa
voitu hyväksyä, mutta kun kuitenkin haluttiin tehdä
/äellaisia järjestelyjä, että entistä useimmille jäsenille fää mahdollisuur:
det osallistua edustajakokousasiain käsittelyynj niin sik.si päätettiin,
vettä edustajakokousta valmistavan keskustelun aika pidennetään yh-
"SeksäksUcymmeneksi päiväk.si.
Tämä on kieltämättä oikeaan ."«uuntaan kohdistuva ja lämpimäati
tervehdittävä aiudellccnjärjestely. Mutta tätä uutta järjestelyä pitäisi
jäsenistön myös käyttää hjVakseen. Totta tietysti on. että vanhojen
. tottumusten mukaan katsotaan.: ettei asia ole vielä niin kiireellinen.
^Jtuttajof muistetaan n vuoksiTPK ja
^ustajakokous katsoivat ke.<;kusteluajan pidentämisen edulliseksi ja
tarpeelliscksi;niin silloin havaitaan, että nyt on nopean toiminnan aika.
Muistakaamme, kaikissa, osastoissa, että toistenkin osastojen ja aluei­den
jäsenet haluaisivat ehkä ennen edustajakokousta lausua rmiclipi-tcensä
joko siitä tai tästä "oman" osastomme tai alueemme^^hdotuk-sesta
tai kannanotosta. '
' Sanomattakin on selvää, että Vapauden pal>tat ovat kaikkien jär-jblÖorgaaniemmc
ja kaikkien jairenten käytettävissä tässä keskuste-ssä,
• * •
Erikoishuomion haluaisimme kuitenkin kiinnittää Vapauden yhtiö-
^kokouksen asioihin.Mitä ajattelevat Vapauden lukijat lehdestään?:
Onko se parhaalla mahdollisella tavalla pyrkinyt palvelemaan lukija­kuntansa
iyvimj>iä toivomuksia? Onko se tiedonvälittäjänä ija, lukija-kiintansa
yhteisenä eli kollektiivisena järjestäjä edes osapuilleen
-tyydyttänyt isäntiään. Vapauden tiliwjJa ja lukijoita? :
; Meiflän käsityks^mput tästä asialta on .seuraava: Oli ennen aika
jolloin tavattiin -siinoa. «ttä '"Vapaus on hyvä lehti mutta kuiva".
Tällä tietysti tarkoitettiin sitä. että periaatteellisesti Vapauteen voitiin
luottaa, mutta käytännöllisesti katsoen, se oli «jollakin tavoin'*kuiva"
eii vieraantunut lukijakunnasta. Silloin, jolloin liikkeen^me oli nuori
ja kokematon, tuollainen lausunto oli ehkä sekä riittävä, että .kiittävä-
^lyji.A-arsinkin huomioidaan .se periaatteeton rai^peutuminen mikä ta-pllbtui
Suomen lyöräen liikkeessä valkokaartilaisten voUon jälkeen.
•ÄfUtta nykyoloissii tällainen "selitys" er riitä, eikä saa enää riittää, j
Vapauden lukijoilla on oikeus ja velvollisuuskin vaatia ei vain "hyvää
It^teii^* poliittisessa mieles.sä, vaan niyÖ5 pTteätä ja mielenkiintoista
IthteU. ^
Meillä on tietysti vaikeuksia monenlaisia vaikeuksia j.i jotkut
niistä ovat vaikeasti voitettavissa. Mutta pahimmatkin pulmat voi­daan
ratkaiäta jos koko lukijakunta tarttuu niihin käsiksi. Ottakaam­me
ke-skustelun: alaiseksi yksi ,'ki(^>eä" kohta lehtemme sisällön suh­teen:
Me olemme julkjusseet aivan liian vähän kuvia täkäläisistä
«naänmlehistämme ja -naisistamme, jotka ikänsä, toimintansii. saavu­tustensa
ja muiden erikoisuuksiensa vuoksi olisivat moninkerroin
•pikeutetut saamaan kuvansa julkaistuksi. M e julkaisemnK- aivan
liian-vähän kuvia yleensä, mutta ne kuvat mita julkaistaan, ovat hal-jpoja
"uutiskuvia", jotka lehtemme ostaa vissin .«iopimuksen mukaan
~^ jotavastoin ns. kalliit 'omat*' kuvat jäävät julkaisematta. Kysy­mys
on nyt tästä: lÄiytyykö mitään ulospääsytietä tiustä noidan ympy-jrästä.
Jos ei olla liian ••taloudellisia" ja "nuukia", niin eikö voida
kuvitella, että voitaisiin julkaista ainakin yksi "omia ihmisiä'' tai.
•'omaa toimintaa'' valaiseva kuva jokaisessaNVapauden nimierossa? Se
tietysti tarkoittaa tasaluvuissa puhuen elikä tuhannen dollarin lisä­menoa
vuodessa, mutta kysyttävä on. että eikö siitä Äiatu palvelus —
ansioituneiden jäsentemme ja lukijaimme toiminnan huomiointi ; —
n^taa sittenkin ajan mittaan tarkoitustaan? Sitäpaitsi onmonla
keinoa kulujen vähentämiseksi. Esimerkkinä mainittakoon, että viime
kesänä Toronton osaston kuorot teettivät CSJ:n laulujuhlan edellä
Omat kuvalaattans;i ja lähettivät ne Vapauteen julkaistavaksi. Toron­ton
osastolle se maksoi (jos joutuivat maksamaan tavallisten taksojen
mukaan) noin kolmisenkymmentä dollaria — summa jonka hankki-nilnen
on suhteellisesti puhuen pikkuseikka. Jos Järjestömme laulu­ja
soittojuhlaan osallistuneet kuorot ja muut orgaanit olisivat mene­telleet
samalta tavalla, niin me olisimme iuianeel koko joukon uusia
hyviä joukkokuvia laulujuhlasta. Tämä ei suinkaan ole ainoa, eikä
tOdeiiniUvöisesti kaikkein paraskaan menettelymuoto kuvien julkaise­misen
rahoittamiseksi. Kaikki tämän mantereen työväenlehdet jul-kaisc\"
at "omia" kuviaan ja maksavat siitä ynnä uimista kustannus­aloista
johtuvat menons;i aika-ajoltain järjestämistään rahanke­räyksistä
sillä ymmärryksellä, että kuvien valmistamiskustannukset
kuuhrvat lehden välttämättömiin menoihin.
Tämä olisi asia josta kannattaisi keskustella puokcn ja toiseen nyt
yhtiökokouksen edellä.
Milensitten pitäisi Vai>auden sisällöstä keskuätellii?
Tässä on myös monta tietä ja useampia nicnettelymuotojav^ eika.
mitään niitä pitui»i 'standarijoida" ainoaksi oikeaksi menettelymuo­doksi.
Selvää on. että Vapauden sisällöstä ja muista asioista, keskus­tellaan
CSJ:n osa.stojen, SC.\rL:n seurojen^ CSj:n naistenkerhojen,
osuusliikkeiden ja muiden ,pn)Kressiivi.sten yhdistysten kokouksissa.
Välttämätöntä olisi kuitenkin että näiden keskustelujen tuloksista
ilmoitettaisiin; ei A-ain yhtiökokoukselle, vaan myös Vapauden lukija­kunnalle,
että ne tulisivat koko lukijakunnan yleiseksi tiedoksi.
Mutta l>esku.«telua Vapauden .sisällöstä ei pidä mitenkään rajoittaa
yksinomaan osastojen, seurojen ja yhdistysten asiaksi. On totta, että
osaatojen yhteisen keskustelun perusteella omaksumilla mieUpideilmai-uilja
on .suuri ominaispaino. MutUi yksityisten lukijain mielipiteillä ja
Mitä muut
S i l B V A L A K K I I N IlABMAtTA
S A B V O JA
. . . Suomen kan.4a ei ote j u m a l ^
»uojeluksessa. el v o i olla^ Jumala on
kääntänyt meille selkänsä J o kau^n
.«iitten. j o Venäjän lokakuun v a l l a n -
kimiouk£en aikoihin. ^ Venäläisille,
meidän entisille vlholllsUlemmc.: j u -
maJa antoi lahjaksi vallankumouk­sen,
j a «e j o h t u i : s i l t a , että, venä­läiset
yrittivät iteekin n i i n p a l l o n Ja
k o e t t i v a t iiaataa p i r u n . l ä h e t t ä m ä t;
agentit. Mutta me suomalaiset p u -
nakaarllaiset hävisimme j a tänne t u o ­t
i i n M a n n e r h e im j a M ä l U o l i T a n n e r .
Ja h e l t ä m a — n i i n k u i n Raamatujxfa
«anotaan — jumala k a r t t o i . Ja .siita;
pitäen Suomen kansaa on k i d u t e t tu
pahoUla hallitukjsuiä niinkuin tuliais-,
fiä pihdeissä. Herrat ovat juhlhieet
rouvineen t a i jalkavalmoineen, j a r i k ­k
a i t t e n lehmillä on ollut laitumi^.
j n u t l a köyhien ei. Tehdashcrrat ovat
ajelleet autoilla, mutta köyhillä ei
ole oUirt kottlkärryjäkään, mutta ve­r
o j a heillä kyllä on ollut enemmän
k u i n k a k s i i n k a a n k o t t i k a r r y i h i n olisi
mahtunut. Niitä, taas r i k k a i l l a on
ollut vain nimeksi, eikä joka v u o s i ,
nimeksikään . ..
M u t t a viimeaikoina meno on ollut
a i v a n hirvittävää taa.s. On tuntunut,
n i i n k u i n ei: tässä o l i s i . enää- miliaän
?välja. vaan n i i n k u i n viimeinen v i l l i t ys
olisi menossa, ja . se kyllä varmasti
o n k i n . . S i i n a mallissa ovat tämän
•kaiajalsen kansan" asiat nyt,, että
sen ibmisen> joka rauhaa haluaisi
cekä tahtoisi ettei ketään syotäLsi,
hiukset harmaiksi muuttuvat, eivätkä
v a i n hiukset, vaan karvat mustassa
k a r v a l a k i s s a k i n . ..
M u t t a vaikka asiat t a l l a m a l l i l l a o-v
a t k l n , n i i n ei meikäläisten kannata
l i i k a a murehtia. Antaa h e i r o j ea
KyOiä okscnnuliscnsa. m i t a me 'sSta
söisimme Pelatkoon nyt p i r u n kans­sa
vielä v i h a n alkaa, kyllä me sitten
panemme heidän -hantfilsen herransa
.säiklin, sidomme suun k i m i ja hei­tämme
alas temppelm h a r j a l t a . Vas­tatkoot
seurauksista Ei ole t a r v i n n ut
köyhää k i d u t t a a j a rikasta suosia!
IJyviä i h m i s i a me olemme; emmekä
ketädn sj-y t t ä Vankaise, mut ta vallan
otamme pois. Niin kuin olijaksct
h u m a l a i s e l t a kuskilta. — Jussi L l s ^ -
j u u r l , S a t a k u n n a n T j 'ö
"London Boose" . . : Canadalaisten opiskelijain koti Engiannissa.
Sähkötyöläisten union johtaja
kehoittaa yhtenäiseen toimintaan
Toronto. S ähkötyöl ä f e t en; u n i o n » nuk s i s s a käytännöl l i ses t i kat soen t e k i
canadalalnen. j o h t a j a C. S. Jackson
lähetti viime v i i k o l l a Canadan unio-keskulcsille
.sähkeellä kehoituksen
ryhtyä yhtenäisesti vaatimaan palk­kojen
korottamista. Sahkosanomas-i
a a n Jackson sanoo, eita joissakin
muisjia kysymyksissä, vallitsevat e r i -
miells>7det elvät saa olla esteenä y h -
tenälsyydellCi jota t a r v i t a a n taiste­lussa
volttoilua vastaan, mika • on
alentanut Canadan työläisten e l i n t a ­soa
hälyttävässä maarassa.
Tämä Canadan sah'kotyohusten
lieholtu-v o n lähetetty C a n a d i a n C o n -
gress of. L a b o r i n presidentti A. R.
M o s h c n l i e , Tracles and Lafaor C o n -
srressln prasidenttl P e r c y Bengoug^hil-le,
Canadan katoolisten u n l o i d e n pää­miehelle
G . P i c a r d l l l e j a rautatieläis­ten
unioiden puhemiehelle J . B ^ W a r -
dille.
- ^ a c t s o n l H läliettamiissa sähkeessä
kehoitetaan unloiden j o h t a j i a anta­maan-
johtoa toiminnalle mi'Ää v e i si
viipymättam&un p a l k k o j e n k o r g t t a m i -
secn. Jackson toteaa sähkeessään,
e t t ä tammi- j a helmlkuus.sa tapah-mltattömäksi
k a i k k i sitä; ennen sol­mitut
palkkasopimukset. Yhtenäiset
k a i k k i e n kanSallisten uniokeskusten
j a itsenäisten unioiden t a h o l t a tule­vat
vaatimukset ovat täysm oikeu­t
e t t u j a sen vakiintuneen t a v a n mu*'
kaan, mitä on k o i l e k t i i v i s U n työsopi­m
u k s i i n nähden noudatettu.
N o m 25.009. jasenta ka5itta\'an
sähkötyöläisten union kansallinen
j o h t a j a .sanoo: " N y t e i ole sopiva a i ka
a n t a a erimlelisjylcsien h a j o i t t a a työ­läisten
rivejä e n r y h m i i n , k u n medlä
on mahdollisuus yhtenäisen toimm-n
a n avulla voittaa työläisille heille
kuuluva k o h t u u l l i n e n elämisen m a h ­dollisuus.
Ylenmääräistä voittoilua
ei tule v a i n pysähdyttää, muttei se
on työnnettävä takaiidn.' Työläiset,
j o t k a karsivat hintojen jatkuvasta
noususta ovat v a l m i i t tukemaan u n i ­oiden
johtamaa taistelua.'' ,'
Ottawasta saapuneen tiedon mur
kaan C C L : n johto on ilmoittanut
kutsuvansa J c a i k k i e n t a h a n uniokes-kukseen
k u u l u v i e n . u n l o i d e n "hata-h
l n t a - j a palkkakysymyksestä. J ä r ­j
e s t ö n s i h t e e r i n ilmoituksen m u k a an
kokouksen aikaa j a p a i k k a a ei viela
k u i t e n k a n ole' lopullisesti määrätty.
C C L : n ; sihteeri Conroy oli- p a k o i -
t e t tu nvijäseniston J a p a i k a l l i s u n l o i -
den painostuksen johdosta lausu­maan,
että " C a n a d a n työläiset eivät
voi pysj'3. toimettomina s i l l o i n , k im
t i l a n n e käy sellaiseksi e t t ä r u o k a v i e ­dään
heidän pöydältään". Hätäti­lanne
ko'i!:ou3ilmoitus a n n e t t i i n heti
seuraavana päivänä kun hallitus
tj'onsi sivuun C C L : n h m t a k o n t r o l l l -
vaatimuksen.
••Hallitus ei ole ryhtj-nyt minkään­l
a i s i i n toimenpiteisiin b u d j e t i n muo­dossa
enempää k u i n muutenkan t i ­lanteen
parantamiseksi j a s i k s i C C L : n
on päättänyt kutsua h a t a t i l a n n e k o -
kouksen. jossa unioiden edustajat t u ­l
e v a t päättämään toimenpiteistä joi^
h i n ryhdytään unioiden jäsenten ja
yleensä C a n a d a n työläisten elintason
turvaamiseksi.-, silla- työläiset ovat
j u u r i n i i t a jotjca ovat., joutuneet h m -
tojen nousulta kärsimään eniten",
lausui Conrby.
Percy Bengough on puolestaan i l -
LHtykää yhteen
rauhan puolesfa
- Richard
^ Q u e b e c i a k a n s a a r a k a s t a v i e n t a i -
t e i l l j a i n nimissä j a k a i k k i e n niiden
nimissä j o t k a rakastavat rauhaa, m i ­n
ä k e h o i t a n teitä yhdistämään voi­manne,
pdlastaakseenne rauhan jota
toivotte.'' Näillä s a n o i l l a < r a n s k a l a i s -
eanadalamen k i r j a i l i j a Jean-Jules
a i c ä a r d sai suosionosoituksia M a s -
sey-haalissa pidetyssä rauhankola>
uksessa. R i c h a r d o l i vieraana T o i -;
sessa -Bauhankon^ressissa Varsovas­s
a viime vuonna j a myöhemmto y h t yi
v i r a l l i s e e n Canadan edustajistoon.
Hän o l i y k s i pääpuhujista C a n a d an
rauhankokoq^fsen paättäjälstilaisuu-dessäT.
" A s e t t a k a a j a l k a n n e lujasti hyvään
maahamme j a yhteiseUä äänellä j o ka
k u u l u u Quebecm L a u r e n t l a l t a : B r i ­t
i sh Columhiaan vuoristoon a s t i , h u u - ;
takaa r a u h a n vaatimuksemme", h an
k e h o i t t i kokoontujia,
; H a n sanoi, etta on tuUut ;tietojas
k u i n k a Quebecissa: a i o t a a n muodos­t
a a • " k r i s t i t t y j e n rauhanrintama."
' ^ ä m ä o n hyväksi"; M n l a u s u i . «Muti
t a m i k s i me odotamme? : ; K u n viime
pääsiäisenä, hänen pyhyytensä paa­vi
n & o i l i sodanlietsojien puolesta ja
antoi heille siunauksensa s i m ä ' t o ir
j vossa, e t t ä tämä siunaus saisi sodan­l
i e t s o j a t k a t u m a a n sydämessään; eikö
hän lukenut sodanlietsojien mukaan
Jenkit pitävät
sotaharjoituksia
Sisiliassa
Booma. — S>Tacusasta ilmoitetaan,
ctba edellisen v i i k o n perjantama suo­r
i t t i 28,500 amerikkalaisen - m e r i j a l k a -
väV.ccn kuuluvaa sotilasta ' ' m a i h i n ­nousun"
.sislalai-Hen August-in sataman
lähetlyvlla. Joukot laskcttUn m a i h ip
neljästä amerikkalaisesta kuljetus­aluksesta
Ja ne suorittivat aamupal-vän
kestävän -taisteluharjoituksen,
joka ulottui pitkälle Syracusan suun­taan.
P e l l o i l l a a n rauhallisesti työskennel­leet
sisilialaiset talonpojat joutuivj^t
pakokauhun v a l t a a n h a r a i t e s s a a n y h -
äkkia olevansa kiireestä kantapää^
hrän aseistettujen amerikkalaisten s«i-t
l l a i d en . plirittamminä. Amerlkka-lalatenvarustelsiln
kuului mm. ras­kaista
konekiväärejä j a tykistöä.
S a m a a n a i k a a n k u n amerikkalaiset
suorittivat taisteluharjoituksensa S i ­siliassa,
p l d e t t im T a r a n t o n satamas­sa
juhlatilaisuus, j o s s a U S A : n Roo-malähcttlläs
J a m e s D u n n luovutti I t a ­l
i a n sotamlniste.-i P a c c i a r d i l l e kolmp
amerikkalaista sota-alusta. Jotka U«
3A on lahjoittanut I t a l i a l l e.
T a r a n t o n demokraatttaen: väestö o;
s a l l l s t u r myös juhlaan ja laivastor
p a r a a t i i n osallistuneet Italialaiset
merisotilaat, s a i v a t koko marssmsa a-j
a n kuulla raikuvan ^huudon "Elä­köön
r a u h a " . . i
tunut 7.2 pisteen nousu, e l i n k u s t a n - tilanne kDkouksen'f| ke^usiielemaan
John L. Le^idn lehti vaatii
Korean södän topett^imista
myös ne j o t k a eivät työskentele m i l ­lään
t a v a l l a , j o t k a antavat t a p a h t u ­mien
mennä omaa k u l k u a a n j a h u o ­mioivat
sodan v a l m l s t e l im tekemät­tä
minkäänlaista inhimillistä tekoa
sen estämiseksi?"'
R i c h a r d lausui toivomuksensa, e t tä
'^hallituksemme j a kansamme" t u l i si
tietämään kxunka torjua amerikka­l
a i n e n i m p e r i a l i s m i, j o n k a tunnus on
" h a l h t a t a i t u h o t a ."
• " M e tulemme yhdistämään k a i k ki
yrityksemme", hän sanoi lopuksi.
" M a k s a k o o n mitä tahansa rauha
tulee voittamaan. . S e n t ä y t j y voit­taa.
Me tarvitsemmt rauhan ja
r a u h a n täytj-y v o i t t a a ."
f-SITÄs
=TÄTAJ
E l OLLUT MEBIMIES
Opettaja kysyi aiatUta: Tfcöäa
mitään Geoise Wa^gtonista?m
i o hän sotilas vaika merimies?-^
"Mmä a r v ä e n bänen oEeea a-
Jaan-, sanoi MattL,
"Miksi arvdiet hänen olieca w,
laan?'» ^
"Minä n ä i n "kuvan, jonka nhni te
' W a s h i n g t o n menee y l i D e l w a j ^ t
e n ' j a merimies tietää ainaän lä
paljon, e t t ä soutm-eneessä ei s a a^
s o a . " ;
* . • •
OUKEA NLMI
P r o f e s s o r i : 'Saisinkopuolikfloa«at
r i u m k l o r i d i a ? "
K a u p p i a s : "TaiScoitatte ehiä a»
l a a ? "
p r o f e s s o r i : "Sikahan sitä taidetaa
n i m i t t ä ä . " ^
ABVOSTELVKLKKAMEX
; ' r?okuva oli valaistu sisältämä
synkällä, omitiUsen pamosta^-aih^
pIttomjTdeUä . . . " Lontoon Tmiej
elokuva-arvostelusta. !
E L TYKÄNNYT NXöSTAKAJK
P i k k u l i i k e m J d i e l l e tapahtui sdhj
nen k u n n i a , e t t a tuIoveroilrastonY-,
k a i h j a saapui vierailulle. TnJtuai
sisäUs v i e r a s . s a n o i :
"•Ky v ä ä huomenta! Luultavasti tan
n e t t e m i n u n kasvom?" ^ -
'•Kyllä tunnen . . . ja jos teillä'i
j o s t a k i n asiasta valittamuu, mM
v om lisätä etten ollenkaan isti
teidän näöstäniie:",- t u l i pikainen
taus. . • ^
New York. John L. Levvism J o h ­taman
United Mlne "Workers U n i on
v l r a l l m e n äänenkannattaja ' U n i t ed
M i n e VVorker" sanoo viimeksi ilmes-
— Ryhtyessä syomaan, tulisi j o k a i ­sen
pestä kätensä tartuntam-ihdolli-suudcn
estämiseksi.
tynccs5a numerossaan.; etta Korean missä toiset vallat p ä ä t t i v ä t miten
sota on "umpikujassa" j a etta "slta
el voida r a t k a i s t a taistelukentällä'-'^
T a m a on eiisimmamen tapaus missä
union korkein johto vasemmistolais.
ten unioiden ulkopuolella omaksuu
kielteisen asenteen presidentti T r u m a .
n l n sotaohjelman suhteen. Seuraa­vassa
on kokonaisuudessaan Lewi5in
lehden tolmitusklrjoitus Korea.sta:
'•Enemmistö A m e r i k a n kansasta on
v i c l a i i n . jndeksän kuukauden kulut­tua
epätietoisena shta. miten K o r e an
sota alköi.
" K u n on tehty avoimia syytöksiä
amerikkalaisten valtiomiesten type^
ryydesta j a s i l t a , e t t a ulkomaiset d i p .
tomaatit vetivät heidät ensitilassa K o .
reaan lupaamalla Y h d y s v a l t a i n ; t ä y ­dellisen
turvan, kansia e i kerta k a i k ­k
i a a n voi käsittää, etta meidän j o h t a.
jamme olivat: v a i n pelkkiä tyhmy.
l e l t ä . •
" A m e r i k a n miesmenetysten noustua
56.000 ;een. k e n r a a l i Mac.^rthur j u l i s ­t
i , että .^.ota o n umpikujassa.
'Yhdistyneissä Kansoissa on jo
useita (kuukausia o l t u umpikujassa s i i .
nä. mita p i t a i s i tehdä j a miten se t u .
Iisi tehdä. Surullisen kuuluisa yhdysvaltalai-
' T r u m a nm h a l l i t u s on ollut u m p i - ^en imperiahstmen s o t a h e r r a Douglas
kujassa silna mita pitäisi tehdä j a'
miten. J ä r j e s t e t t ä e s s ä k o t i r i n t a m a a ja
k o n t r o l l e j a , j o i l l a jrritetäan .«uojella
kansaa politiikkoja -ja v o i t t o i l i j o i ta
missä ei saavuteta' mitään.' ja* minkä henkllöt":pöistuivat mobihsoimislauta-avuYlA
c i päästä minnekään. . ktinnlsta.jaT »Imaistaan toivomus, et-
"Yhdj'svall3t on säälittävässä ase. t ä t ^ ä v toimenpide johtaa kyseiset
massa antautuessaan tilanteeseen, työväenjöhtajat "luopumaan yhtiö-uttionismista'.'-?
j a . v a p a u t t a a heidät
t a i s t e l l a an, millä me t a i s t e l emme j a ^kumma s t akin " suurpuo lue e s t a " .
maantieteellisLSta rajoista missä me
taistelemme — edellyttäen, että me
suoritamme itse koko t a i s t e l u n.
" M e olemme Koreassa käyneet v o i ­tokkaalta
näyttävää sotaa, mutta e m ­me
ole voittaneet mitään.
"Se oli meidän tjrperä d i p l o m a t i a m.
me j c k a vei meidät K o r e a n talste.
l u u n — mistä on nyt merkkejä ettei
s l t a voida r a t k a i s t a taistelukentillä.
" P ä ä t ö s Siltä mitä tehdä Ja m i l l o in
se suoritetaan, o n - h a l h t u k s e n t e h t ä ­vänä
lo^-täakseen keinon t a m a n epä­oikeutetun,
verisen sekasotkun lopet­t
a m i s e k s i ."
S a m a n numeron toisessa
kirJoituksc£sa tervehditään
Y h d y s v a l t a i n unioliikkeen
t o i m i t u s ,
s l t a kun
Johtavat
" J U A U f i AN LAHJA
VOIT-rOILUOILLE" ^
T o r o n t O i f i ' - ^ U n i t e d Mme Workers
U n i o n C a n a d a n piirin (No. 50) j o h.
t a j a S i l b V : ^ B a r r e t sanoi t a l l a v i i k o l l a,
että hin.liHäksyy täydellisesti u n i o n -
s.a päälehden; kannan, etta " K o r e a n
v e r i s e n sekasotkun lopettaminen on
tehtävä, j o i t a on vastuussa Y h d y s v a l ­t
a i n •hallitus".
' M r . Barret s a n o i;
" K o r e a n sota o n ollut j u m a l a n lah.
j a amerikkalaisille .voittoihjoille, mut.
tei y l i 50,000 a m e r i k k a l a i s i l l e j a muille
s o t i l a i l l e , jotka ovat Icaatuneet; t a i s ­t
e l u t a n t e r e i l l a . " ,
moittanut, etta T L C ei ole s u u n n i t e l ­lut
mitään erikoistoimenpiteitä p a l k -
k a r m t ^ m a l l a . va'an on "jättänyt sen
p a i k a l l i s i s t a u n l b l s t a r i i p p u v a k s i.
Ylemen mielipide
Rosenbergien
tuomiota vastaan
New York.—r- Knolemantuomio,
joka lanketetUin mr.. ja mts. Bo-senbergUIe-
valioilasyytteen Johdos­ta,
on aiheuttanut terävää arvos­telua
^Yhdysvalloissa. . Oikeistolai-
, nen Juutafoisten Oaily Forvard-lehii
nimittää tuomiota l i i an raa-kamaiscksirr
j a <'IUan kauheaksi"
J a sanoo ettei ole epäilystäkään et­teikö
se ole inutalaisen väestön
yleinen käsitys. .
Vseimicat sanomalehdet leimaa­vat
tuomion uskomattoman anlu-raksi
mainitsemalla, e t t ä 180 vno-den
aikana el siviilioikeudessa ole
annettu kuolemantuomiota vakoi.
lu^ytteen johdosta.
. Kirjeessään New York Fost-Ieb-delle
huhtikuun 10 pnä Wamer
Hlllred osoittaa tnomaii Irving
* Kaufmanln "kiihdyttäneen Itsen­sä
liirmoiseen raivoon" Inm Iiän
sanoi poiketen kauas todisteista,
. -että Bosenbergit ovat syyllisiä
57,000 amerikkalaisen kuolemaan
:.•. Koreassa.' .
Penna Tervo uus­fasismin
asiamie­henä
Suomessa
: H e l s i n k i . — T u k h o h n a l a l n e n Ny Di;
j u l k a i s i m a a l i s k . 2 4 pnä uutL^en, joib
mukaan n.s. ."Ruotsalaisen appoää-o
n " , tunnetun faslstijärjestön' JoW».
j a Per E n g d a h l on vastikään \ieaS-l
u t Suomessa.' Engdahl, joka riiat
vuonna e d u s t i R u o t s i n j a Suomen Ui
s i s t e j » Roomassa pidetyssä uusfias.
t l s t e n puolueitten kongressissa; saapui
Suomeen m a i n i t t u j e n puolueitteahs^
kusten toimeksianAosta. Hänen
t a v i i n s a Icuului saattaa Rooman kon,
gressin päätökset.suomalaisten fasisti­e
n t i e t o o n j a avustaa n a i t a uusfafjsti.
sen l i i k k e e n organisoimisessa Suomea
Merkittävää ; a p u a tehtävänsä to-teuttamisessa'
Engdaihl sai Susmd
Sosiahdemokraattiscn Puolueen eräil'
tä j o h t a j a l t a , Penna Tervolta, j *»
E n g d a h l i n omien sanojen mukaan cj
sangen läheisissä suhteissa muutam­a
n lakkautettujen järjestöjen entista
j o h t a j i e n kanssa J a j o k u avustaa näi­den
i l l e g a a l i s t a työskentelyä.: Tm»
a u t t o i E n g d a h l i a saamaan yhteyda
•'Asevelljärjestön" sekä "Suomen up­s
e e r i l i i t o n " e n t i s im j o h t a j i in ja jh-dessa
E n g d a h l h i sekä näitten kassa
h ä n p i t i Helsingissä organisatorisea
kokouksen.
Samojen tietojen mukaan Tcnpj»
Engdahl kohtasivat suomalaisia te*
lisuusmiehiä. He fceskustelrvat naida
i a n s s a taloudellisen t u e n antamises-tg
Suomen uusfasistiselle liikkeelle.-
L A K K O J A H O L L A N N I S SA
A m s t e r d a n u — Hollannissa on pah:
j e n n u t useita l a k k o j a protestiksi uosa
h i n t o j e n koro},uksia vastaan, fflnto-^
j en korotidöet johtuvat hallitutoeii'
p o l i t i i k a s t a k u r i s t a a väestöä soUr
varusteltin hyväksi.
PÄIVÄN RÄKINÄ
MacArthurin hyvästijättö
vastaan.
" K a l k k i tämä j ä t t ä ä Koreassa •ole­vat
sotavhimamme ai-uttomaan j a t o i .
vottomaan t i l a a n.
' •'Miesmenetykset lisääntyvät pelissä
tou'omukMlla on sen lLsak.si erikoLsan-onsa. Niistä näkyy mita yksi­tyiset
lukijat ja tilaajat haluavat. Tämän vuoksi lehtemme toivoo,
että Vapauden sisällön suhteen aloitetaan hetikohtaisesti kaksitahoi­nen
keskustelu; 1) niissä järjestöissä, jotka omaksuvat Vap-mden
äänenkannattajakseen ja 2) \'ajviuden yksityisten lukijain keskuU-.
..-dessa...'V;.:.,
Ja mitä yksityiskohtaisempaa tämä yhtiökokouksen edellä käytävä
keskustelu on. sitä parempi se ort lehtemme yleiseduille. Tässä mie-lexsi
ehdotamme, että keskusteluun osallistujat kiinnittävät huomioUr
lehtemme eri osastojen —uutisosaston, kansankirjeiden, lasten ja nuo-ris*.
m. farmarien ja muiden os;istoJ€n sekä loimituskirjoitusten. paki­nain.
Svuiburyn osaston suhteen ---ja erikoisesti juuri sikäli miltä ne
kunkin lukijan kohdalta näyttä\iit.
Vapauden palstat ovat nyt avoinna tällaista keskustelua varten.
Tuimitus esittää vain yhden toi\-opiuksen — että keskustelu lehtemme
>isillöstä aloitetaan mahdollisimman ripeä-sti. Varsinkin niitä, joilla
on valittami.sen aihetta, pyydetään kirjoittamaan asiastaan mahdolli-'
. simman pi.-in. että muutkin voivat yhtyä he-hin. jos katsovat sen tar-t>
eelliseksi. Tietj-sti on «ien parempi, niitä rakentavimmassa mielessä
tätä it.sear\-ostelua toteutamme, mutta mikäli on puhe Vapauden sisäl­lön
arvustelequs^sla, niin toimitus ei pyri millään tavalla {xinemaan
siihen :isiaan ?*Eskon puunierkkiä''. Kaikkia Vapauden lukijoita pyy­detään
siis tuomaan vapaasti mielipiteensä ja toi>"omuksen5a esiin.
1 M a c A r t h u r puhui äsken Y h d y s v a l t am
kongressin^ yhteisessä Istunnossa ja
p u i i e l a a j a l l ^ t i h i ; sotapropagandan
lietsomistarkoituksessa mahdollisim­man
laajalle, aina Canadaan saak­k
a . Nimpa mekin saimme annok­sen
s i t ä . hj-v-m puleerattima.
K o s k a M a k k i - A r t t u (sillä nimellä
hänestä puhutaan Suomen' työväen-;
!ehdi5sä> i l m o i t t i s o t i l a a l l i s en , u r a n -
s a päättyneen eiliseen hyvästijätta-puheeseensa,
n im on syytä luoda l y ­hyt
katsaus hänen "sotilaalliseen u -
raansa". j o k a päättyi käytännöllises­t
i katsoen J a p a nm k e i s j i r in asemaan,
j o n k a johdosta hän sai J a p a n i n kei­s
a r i n t i t t e l i n vasemmistolaisten kes­kuudessa.
M a c A r t h m : oh sotilas syntymästä
lähtien, sillä hän syntyi yli 70
vuotta tapakcrln L i t t l e R o c k i n soti­lasleirillä.
Hänen isäns.i oli ken­r
a a l i Nuori mies suoritti upseerin
tuticmtons.T West Pohitissa 13C3 ja
p i a n sen jälkeen hanct lähetettiin.
P i l i p p i i n c i l l e taistelemaan kaphioivia
a l k u a s u k k a i t a vastaan. Siinä ei
varmaankaan t a r v i t t u k o v i n . paljon
s o t i l a a l l i s t a taitoa ja urheutta kun^
hänen johtamansa hyvin aseistetut
j o varu-stetut sotilaat taistelivat n l -
kuasujtkaita vastaan, mutta hänen,
m a i n i t a a n menestyneen siinä hom­massa
varsm hyvin koska hänestä,
l e i v o t t i i n k a p t e e ni
N u o r i kapteeni . J ä b e t c t t l i n sitten
vuonna 1914 ImperialistLsellc sota­retkelle
Vera C r u z i n satamakaupun­k
i a vastaan Meksikossa. : Y h d y s v a l ­t
a i n marliniC valtasivat tämän k a u -
p u n k i n j o k s i k i n aikaa sen Joiidosta,
e t t ä M e k s i k o a väliaikaisen presiden­t
i n . Victoriaa Huertan vaitcttlmj
"loukanneen Y h d j ' s v a l t a i n lippua".
Y h d y s v a l t am ^imperialistinen h a l l i t us
ei o l l u t hyväfcsym-t väliaikaista presi­denttiä
koska 'han ei suostunut " p e.
laamaan palloa'' yhdysvaltalaisten
ö l j y - j a k a i v a n t o k a p i t a l i s t i c n kanssa
M e k s i k o n luonnoniikkatiksien r i i s t i -'
misen suhteen. Yhdysvaltain v a i ­kutuksesta
oli^vällaikamen president­t
i pakoitettu lähtemään maanpakoon.
K u n Yhdyjrvaltam lipmi "loukkaa­m
i n e n " oli s i t e n hyvitetty Ja kun
" r a u h a ja jarjcstj-s oli p a l a u t e t t u"
M e k s i k o n öljyii j a m i n e r a a l i n k k a u kr
s i en riistämiseen nähden n i m mer-k
i t t im sen Johdosta a l k a k i r j o i i i l n . et­t
ä M a k k i - A r t t u oU ollut toisella " l o i s -
U v a l l a sotaretkellä" y h d y s v a l t a l a i s t en
Imperialistien puolesta.: Niinpä sit­ten
tapahtuikm. e t t ä hänen " l o i s t a ­va
s o t i l a a l l i n en u r a n s a ' ' a l k u a ^ k a s -
j a s i i r t ^ a a k a n s o j a vastaan johti
everstin arvoon:
K u n Yhdysvallat yhtyivät ensim­mäiseen
maailmansotaan kohosi A r t ­t
u p i a n , s e n . j ä l k e e n p r i k a a r l - k e n r a a -
l i k s l ' K u t e n tiedetään ylittyivät y h ­dysvaltalaiset
n i i n myöhään tähän
sotaan, etta. eivät ehtineet siinä p a l ­j
o a k a a n taistelemaan j a nUnpä hänet
n i m i t e t t i i n s i t t c n _ välirauhan teon
jälkeen,y$(^^gian marssineen yhdys-valtalaism'wi!
ä)itysarmeljan j o h t o e l i ­m
i i n .
. ' " U r h o o l l i n e n sotilas k u t s u t t i i n 1910
t a k a i s i n Y h d y s v a l t o i h i n , jossa hänet
n i m i t e t t i i n West P o i n t i n sotilasaka­t
e m i a n ; supermtendentiksi", sano­t
a a n l i a n e n elämäkerrassaan. " K o l ­me
vuotta mij-öhemmln hänet lahe-t
e t t u n F l l i p p h n e i l l e . jossa han -oli
M a n i l a n p i i r i n komentajana vuo­teen
1923. ..smä vuonna hänet ko­r
o t e t t i i n k e n r a a l i - m a j u r i k s i i., ja
vuonna 1930 n i m i t e t t i i n Y h d y s v a l t am
pääesikunnan pääUdcoksi", jossa ase­massa
Iiän oli V. 1935 saakka.
Ollessaan p u l a - a i k a n a pääesikun­n
a n päällikkönä h a n komensi s o t i ­laansa
m m . n i i d e n entisten s o t i l a i t ­ten
boonusmarssilaisten. l e i r i i n , jotka
olivat saapuneet W a s h i n g t o n lm v a a ­t
i m a a n kongressilta h e i l l e , h i v a t t u j en
p a l k k i o i d e n r a h a k s i muuttamista. T ä -
mär l e i r i tuhottUn julkean raaka-m
a i s e l l a tavalla, eikä sitä tapausta
m a i n i t a hänen ansioluettelossaan.'
K o s k a M a k k i - A r t u l l a o h entuudes­t
a a n kokemusta j a m a i n e t t a F i l i p ­p
i i n i e n saarilla luovutettiin hänet
sinne F i l i p p i i n i e n presidentin p y y n ­nöstä,
e t t ä k)'ettäisiin m u o d o s t a m a a :
mahdollisimman ' t e h o k a s ' armeija
k a n s a n knrlsäa pitämistä v a r t e n . - N i i l i ­pä
h ä n e s t ä l e i v o t t i i n s i t t e n 1937 F i ­l
i p p i i n i e n armeijan sotamarsalkka,
koska yhdj-svaltalaisen i m p e r i a l i s m in
edut vaativat, etta heUle nskoUtaen
mies o n znaan todellinen herra.
V u o n n a 1942 japanilaiset k a r k o i t -
t i v a t hänet joukkoineen pois F i l i p,
pimeiltä, jonne h ä n p a l a s i v . 1944 k u n
o l i saanut lisää väkeä ja voimaa.
K u n J a p a n i a n U u t u i 1943 n i m i t e t t i in
hänet käytännöllisesti katsoen J a ­p
a n i n keisari;csi, jossa asemassa Iiän
o l i i h a n . n i i h i n päiviin saakka k u n ­nes
tiänet erotettiin ja Jollom hän
menetti; myösUn Korean sodan yli­päällikkyyden.
lliIalckl^Arttulcmiim siihen imperia­listiseen
soUberxain leirihi. Joiden
tunmiksena oU i l m a i s i i n Ja muihin
ä»rettuihin k a n s o i hm nähden, e t a »
pkrasta sylkeä' heidän sdmilleen„ci-n
e n k u l n rupeaa puhumaan heidia
kanssaan.
Edeiläolevat lainaukset osoittani
hänet ko'<i:emuksensa rajolttuaeö
pääasiassa slirtomaakansojen kunsa-p
l t c o n , eikä; ole nitaollen latak»»»
s y j ' t l epäillä etteikö hän olisi erU
pääsyylUnen sotaan j a hyökkäj*?»»
K o r e a n kansaa vastaan. Kyllä sd
« i t ä löj-tää k u n lampaan Idiaa a»;
11 tekee, sanotaan vanhassa ja.oaJ'
niossa suomalaisessa' sananparres»'
Kafäki tämä todetaan YKin
töihin jätetj-issä asiakirjoissa;
ne oh^at Mäkki-Artim tuketoät S M -
m a h R h e e n joukot; j o t k a hyöttädirf
38. leveysasteen y l i .kesäk. 25 l ^ « »
Viime vuonna.
5 l i i n . M a k k i - A r t t u ilmoitti cflise?»
puheessaan, e t t ä , M n e n sotilaallli»
uradsa o n n y t päättynyt. MitäBi^,
t a k a a n h ä n saattoi sanoa kosk",
saanut e r o k i r j a t.
M u t t a uskollisena imperialisti»
hän sUtä h u o l i m a t t a juhsti, ett*
täisi v a l m i s t u a sotaan k o m m u o l^
vastaan, eikä ainoastaan Euroopis»
v a a n myöskta Aasiassa. Sitä « J*
o n iänkki-imperialisteilla nyt sd»-
set t u k i k o h d a t , e t t ä he saattavat ^
troUoida. n i i n A r t t u sanoi, k ^
A a s i a n M t a m a t atoa VTadivostofi?»
Singaporeen i a ä k k a . Ja tätä
n e t t a pitäisi e d e l l t t n lujittaa ^
e t t ä Formosa pidettäisiin y l ii
l e e n k i n Y h d y s v a l t a i n baUussa. Aiv
t u s a i i o l , että sitä el saa kosi»»
l u o v u t t a a K i i n a n kansalle. Häd W,
s y i edelleen kannassaan, e t U C t f ^
K a i - s h e k i n Joukoilla olisi a n n «W
t i l a i s u u s sodan laajentamiseen Ä8:
n a n ' - ' a l u e i l l e ' ' - •
B a a p a n y t nähdit m i t e n M a k ^ ^
t u r u p e a a tibnän J i l k e en
P e r ä s t ä k u u l u u »ano torrtttdM»-,
— KaUeTd»
ia?: