Vapaus, September 23, 1952

              'M
i t
m
V
i i i syyskuun 23 p. — Tuesdaj%Sept^^^^^^^
ra
-1
:4lifBZBTF) — taäevenOeatljabor
tabUsbed Nor; 6, 1 9 » . Autborized
«8 «ecoxid claea ina^ t i f tbe Post
Office Oepaitment/Ott8wa,^^;P^
ttumdayB and S a t u r d a j » 17 VapauB
PobllBjiiiut Company LtcL; a t 100^102
S tm Bt. W^ Sudlraiy^ Oiat^ 6an£ui^
^Telephones: Siislneas Office 4*4281
Bdltorial Office. 4-4285.. Maoager
EL Sukst Editor W . ^EiOtDd. Z^UIiSS
fUldresa B c a 0 , Bttdlncy; O
Adrertlslng rstes iipon a^Ueatfoit
Translatlon free of cbasg?.
TIIAUeHINMÄT;
CaJDädaasa: ; v|t 7JI»,6 kfc « Ä JK
TbdTStranoIfisa: i vk. BJOOQIICIC. 4J30
Suomessa: 1 ik. 8M S kk. 4.15
Hysterian asemesta oikeutta
Avatessaan oifeeusSaiutiistfelun vankilasta jokin
SYNTY/^Ä-
PÄIVIÄ
air, Ko«U BaMa, Toronto, O n t ,
täytti 50 vuotta tJc; 22 pnä. :
: VBdynöne omajsten Ja ystävien on­nitteluihin!
• •
lEBUilt
•
siitä sotaisesta hysterias- •
.tuomitaan vankilaan tai
jen tai rikkoumusten
tiedämme, mitä tästä^^
yhdysvalloista^ on noj^^
tuomittavan perikiiya.
:cyhdysvältäin.-^Bi;:iv;v/;y/:;*^^^
yhdysvaltain kansan todellinen ystävä ei voi olla hup-lesitumHta"
tämäh";tilantee johdosta;: vMutta-asia'oncanaidalaisten
Mm^^ti^m , •••^tuudeiimijk^ ; .puhtie^ ^ Oii; 'sanottaa/ietö ''
huolestuneisuutta aiheuitaheenHrS-m
irfl^airi muutosehdotuksen vissit epä^
•miifcaäin voidaan leim jos arvcetellaan
ikiilloSiikfe
rinUSA:^ hysterian leimaa.^^T
Montreal Gazetten, tdukqk, 13 p. 1951 julkaisem lau-
LK .||g|;^lftSuntbl
•f
käsittelevä uusi lakiehdotus, mille
\ hallitus pyytää parlamentin hyväksymistä, esitetään täällä Vh-
^ dysvaltain hallituksen toimesta. Tämä on jotakm sellaista, mi­tä
pääministeri St. Laurent ei selvittänyt lausunnossaan. Neu-
•voteUaessa-vuokra^
tus teki selväksi, että Canadan turvaU^
riittävinä. Täm
am
jjvaatimuksestaVoh; paHänrientin hyväksifttäväksi esitetty ynämainit^
periistieellä voitai^
r4
pahinimalla kirosanana jä lapsiin y
ehneti mörkÖjutMilla, s^^
<^ parlamentin istun*
nössa «vakavan yärausk>^mykseh^^ lakiehdotuksesta hime^
sen yuöksrkuh^^^M^ saattaa vaarantaa läkkplaisteh oi-
^^ÄIIi^^^ÄP;:;'keu^et.:• SCT^ Ai^thur W. Roebuck'on;puhunut voimakkaasti-tä-'
: män lakiehdpt^ epämääräisyyttä vastaan kysyen mm: miitä tafköi-:
'Gänadan eduilla" -e^^t^^^^
jonkun osan tai yain hetkellisesti
'etuja"? Kuvaavana esimerkkinä voidaan esittää Toronto j ^ ^
20 pnä 1952 julkaisema uutinen: v
'Rikoslakiin nyt tehdyt m jotka ovat
::isenaatinvakitut^i pankki- ja i
ii*5*3 V° unionistjiMihoike^
Labor Councilin (AFL-THX) lakiasiain vaiHÖ-^
kunrian sihteeri L, H. Rosen eilen "Kaikkien unioideni ja hiiden jöh-
^jaiiic tule^ vakaväs^^ tutkia tätä lakiehdotusta" hän sanoi. "Täniäh
mahdollisuudet ovat suunnattoman suuret siinä rni^^^^^^^^
lessä) että työväen^^^v^ voivat käyttää sitä unioliikkeen halväan-rjelmän
tämän hysteriaan pierustuvan ja
i Yhdysvaltain; s^^
suhteen Canadan Siipmalaisen Järjestön tpk;n vastapidetty
siStuntP ilmaisi kaikkien demokraattisten maanmiestemme
tästä asiasta ja samalla kertaa täytti patrioottisen
lisuutensa Cänadäh kansan ja serii demokraattisten lai•^
UUSIA LITBJIJKSIA :
VA.VHOJEN T I L A L L E :' j ; ' , ' - .
•itepiiblikaanlen varapresldentin-ehdokis'(
YhdyOT^
Richard, Nixon on poliittisen m y r * yn
' keskfplisieenä • diemotaraättien ' syyt­täessä,
että liän on l ^ y t t ä n y t $18,000
poliittisen rauhaston. Jonka h ä n on
s ^ i M t cältfo
täaix . — tJuttstie^ viime maa­nantaina,
" J . B. Van NujTS, irikas caUfoimia-lahien.
Joka on yksi nUstä 76:stä,
JoTka ovat laihjoittaneet Nixonin kur
kulunkitilille, sanoi tos Angelesisi,
ettei M n , eikä kukaan muUkaan lah­joittaja,
jriUänyt saada etuisuulksia
lahjoituksistaan." AP:n uutinen,
maanantaina.
••Lalijqittajain Joukossa on Herbert
Hppyer Jr., entisen presidentin pol­lea
. . ." Uutistietp inaanantaina.
'•Ylidysvaitain presIdentinvaaU-kampanja
sai bdpttamattosnan kään­teen
paljastuksesta, että mr. Eiseri-höwexln
vaalikumpfpani (varapresi­dentin
ehdoikas — Vapaus), senaat­tori
Biohard Nixon Caiifomiasta, on
vastaanottanut yksityisiä lahjoituk­sia,
suorittaa3^een maksujaan lain­laatijana^
Näyttää, siuä,: että vU-meksikuluneen
kalhden'vuoden aika­na
anr. «Nixonin califomialaiset kan­nattajat
ovat keränneet hänen hy­väkseen
$1S,000 . . / M y r s k y n vuiirissl
on vaadittu, että Nixon luppuu eh­dokkuudesta.
"Kiihkon syynä on luonnollisesti se,
kun mr. Elserihower on erikoisesti
korostanut 'Washingtonin sekasot­kua',
'Häätäikäämme lunjukset pois',
on ollut h ä n e n , pittieittensa teemana
siitä lähtien kun vaalikampanja al­koi
tosimielessä koime viikkoa sitten.
Hän on tuomhmut Trumanin lialli-tuksen
alhatsen stveelllgyystason. v i i ­taten
sellaisiin tunn^unelsuusesi-merkkeihin
kuin hallituksen kyseen­alaiset
lainat liikemiehille, verokier-tämisMiain
'järjestely' . . , Eisen-howerille
j a h ä n e n puolueelleen on
l^lusallista se kun tuli tiedoksi, että
republikaanien varapresidentin ehdo­kas
on vastaanottanut yksityisten ra­hoja
poliittisen toimintansa raholt-tamiseksi
. , ." — Glöbe and M a l l in
toimitUskIrJoitus maanantaina.
K3miinenen edustajaa matkustanut Canadasta
Tyynenmeren maiden rauhankonferenssiin
Toronto. — 'Useista edustavista
canadalaisista kokoonpannun edusta­jiston
lähettäminen Aasian ja Tyynen
meren maiden rauhankonferenssiin,
on. osoitus voimakkaasta yleisestä
mielipiteestä, että Korean sota tulee
selvittää pikaisesti", lausui konferens­sin
valmistuksia Johtavan komitean
sihteeri Piniay -Mackehzle, lähtiessään
toisten Canadan edustajain. kanssa
lentokoneella Peklngiin.
: Edelleen hän sanoi lausimnossaan
sanomalehtimiehille.. e t t ä se osoittaa
pyrkimystä aikaansaada; oikedenmu-kalhen
lauhansopimus Japanin kans­sa
Ja voimakasta yleistä Kiinan tun­nustamisen
kannatus ta. "Canadan
asukkaat haluavat rauhanomaista Ja
kunniallista Aasian Ja Tyynenmeren
maiden ristiriitojen ratkaisua, yhteis­ten
etujen mukaista kauppa- j a kult­tuurisuhteiden
järjestäinistä ja myös­kin,
joukkotuhon aseiden tuottamisen
sekä yleisen aseistautumiskilpailun
lopettamista*, h ä n selitti.
Siitä syystä, että kansa haluaa n ä i ­t
ä järjestelyjä tuhannet hyväksyivät
edustavien Canadan puhemiesten l ä ­hettämisen
Pekingin konferenssiin,
joka- alkaa tämän kuun lopulla. Me
uslcomme tämän kokouksen muodos­tuvan
merkkitapahtumaksi Aasian ja
Tyynenmeren maiden ponnistuksissa
. rauhan säilyttämiseksi. "Ölen"i^gr-soonakphti^
isesti ylpeä siitä, e t t ä saan
bl)a niiden kunnialilsten canadalaiis-ten
joukossa, jotka matkustavat t ä ­hän
konferenssiin", h ä n sanoi lopuk­si.
y^'''/-'y\Vi''^^^^^^ .'.v-'
• Mr. Mackenzie kehpittl edelleen lä­hettämään
lahjoituksia konferenssin
valmisteluista vastaavalle komitealle,
jotta voitaisiin suoriutua vielä inaksa-
^ matta olevista kustannuksista. L a h ­joitukset
tulee • l ä h e t t ä ä osoitteella:
Canadian. Sponsoring Committee, 23
Suitan St.. "Toronto.
Pekingiin matkustaneen . Canadan
edustajiston muodoistavat: : ''
Mrs, Oface Knight, Wpmen'8
; Christian Temperarice Union In
;. Canada pöytäkirjuri ja Yhdisty­neen
kirkon Jäsen Edmontonista..
. ^ Mrs. Eva Sandersqn, C C F : n toi­miva
jäsen Torontosta.
; Mr. Elgin Neish, laivaston vete-raani,
kalastaja: j a kalasta j ä i n u -
nion toimitsija Victoriasta. B . C.
Mrs. K a y Gardner, sanomalehti-
; kirjeenvaihtaja ja kirjastonhoita-
: ja Vancouverista.
Mr. J . E . Baxter, omaa filoso­fian
maisterin arvon Toronton y l i -
opistossa. nuorten kansainvälisen
ystävyys j ä r jestön sihteieri Mont-
.;• • realista..;• j. v- ^ - ^ •••
Tri D. L; Johnson, lääketieteen
oppilas Brandon. Man. ^
Miss Ethel Nellson. suorittanut
musiilckitutkinnoh Englannin T r i -
nity Collegessa, musiikin opettaja,
Congress of Canadian Women Jär­jestön
Toronton osaston puheen­johtaja.
^Sxs. Luclle Barash, Manitoban
raulianneuvostoh' sihteeri Winhir
pegista. ;
Mr. John Boyd. CJanadan slaavi­laisten
komitean sihteeri Toron-.
Mr. Finlay Mackenzie, opettaja,
syntynyt Kiinassa, missä hänen
vanhefnpansav olivat lähetystyön
; tekijöinä, konferenssin valmiste-
• luista huolehtineen komitean sih­teeri
Torontosta. • .
: (Niiden lukuisten canadalaisten jou-kossajotka
ovat antaneet hyväksy­misensä
• ••••• konferenssille, - on m.m.
Hongkongin veteraanien Winnipegin
osaston presidentti Charles Watson,
joka kirjoitti:
"Pyydän teitä esittänoään konfe­renssin
edustajille minun syvän p ar
hoitteluni. että en voi osallistua hei­dän
kanssaan monien vakavien prob­leemien
käsittelyyn. Olen allekirjoit­tanut;
j a keräanjft allekirjoitUiesia
•Pommi pahnaan j a ' V i i d vallan
sppimusvaatimi^eeh' Ja miiiä. Cana.
dan Hongkongin veteraani; olen pan­nut
vastalauseeni 'San iPränciscon
rauhansopimusta' vastaan syysk. 8,
1951. Vastustan täydellisesti Japanin
uudelleen aseistamista icaukaisen i d än
hyökkäystukikohdaksL Kaiken t ä ­män
olen tehnyt osoittaaks^i par­haalla
tavallani . syvän '•• v i l p i t t ö p än
haluni turvata maailman rauha."
Kuten mr. 'TVatson. lukuiset muut
canadalaiset ovat toivottaneet menes­t
y ^ konferenssille.
Kaksi kuoli ja 28
loukkaantui bussin ja
trokin yhteentörmäyksessä
Somer&et, Fa. -r- K a k s i xhatacUsta-r
jaa sai surmansa j a 28 loukkaantui
kun Greyhoundin biissi ja' tjroki tör­mäsivät
yhteen.. Kiiusi "louldtahtul
vakavasti. •• . '
JSyynä yhteentöcmäykseen
taan bUeen sumun.
sano-
Helikopteri •
väkijoukkoon
ja haka kuoli
•. st. Uastell, Eng. — K a k s i henkilöä
sai surmansa -ja seitsemän loukkaan­tui
kun -heliikppteri syöksyi ylelsöjoiÄ-:
koon l e n t o n ä j ^ k s e n aikana.
Helikopteri laskeutuessaan maahan
teki äkkiä sivuliimoimettomalla.seu-rauksella.
• > ,,::v--. • ;:r'^:: •
yAHEMI^IPAHA
K a l l e : ; Tässä maailmassa ei
muuta kuin kaksi kfertämätöntä
aa. Ne ovat kupleina ja verot. •
. -Jussi: Kuoleman suhteen on ku'
tenkin todettava, että se ei tule en­tistä
pahemmaksi joka kerta kun
parlamentti ^kokoontuu, mutta verot
tulevat. j .
; ^,:;•': VÄÄEA KATSE •
Päällikkö uudeUe toimistoapulaisi,
leen:
Kuulkaahan nyt neiti. Teidän
silmissänne ei ole lainkaan sitä kuo-
-lemanväsyneen, katsetta, jota vaadin
työntekijöiltäni työajan jälkeeii.- ^
on
Kirj. S. Smirnov
m
teli^ivät samalla tavalla ja asettuisivat yhdessä muiden demokraat­tisten
' piirien kanssa aktiiviseen vastarintaan tätä paheellista Bill
H.-8 lakiehdotusta vastaan, joka uhkaa, ei vain yksityiskansalaisten
peru^apauksia, vaan myös Canadan hyvän nimen ja maineen mene-fystäriilkomailla.
i i
m
mm
mm
mm m
tm m mm mmm.
mMm
•»VW'
mm
mmm
i i i i;
Kuten on uutisosastollamme kerrottu, Canadan tämänvuotinen
vehnäsato on ennätysmääräinen. Asiantuntijain arviointien mukaan
Canadan tämänvuotinen vehnäsato on 675 miljoonaa bushelia, eli
lOp miljoonaa pushelia suurempi aikaisempaa ennätyssatoa.
^ -Kun l^ksi muistetaan, että Canadassa on julkaistujen tietojen
mukaan 250 miljoonaa bushelia myymätöntä vehnää viimevuoden sa­dosta^
niin tämä tarkoittaa, että Canadan suurissa viljalaareissa on yli
900 miljoonaa bushelia vehnää. ;
Luulisi, että tästä iloitsee koko kansa, sillä onhan nyt kullankel­taista
vehnää sekä syödä että myydä. Mutta mitä huutia. Canadan
farmareita uhkaa — jos ei suoranainen nälkä, niin ainakin elintason
laskeminen sen vuoksi kun he ovat ahkeroineet ja kasvattaneet enera-niäh
viehnää kuin aikaisemmin! ' Tämä saattaa tuntua uskomatto­malta,
mutta suuren rahan äänenkannattajal^inancial Post sanoo, et­tä
farmarit kasvattavat liian paljon vehnää, ja että ainoa ulospääsy­tie!
on sg,.että alennetaan vehnän hintaa! >
Toiselta puolen me saamme lukea että esim. Intiassa vallitsee suu­ri
nälänhätä, että-miljopnia intialaisia on, ei vain aliravittuna, vaan
suorastaan nälkäkuoleman uhkaamina.
; Mutta meidän farmareitamme osoitetaan syyttävän sormella ja
sanotaan, että teidän täytyy saada rangaistukseksi alhaisempi hinta
vehnästä, koska olette syyllistyneet niin suureen rikokseen, että olette
kikattaneet liian paljon vehnää!
Kuinka hulluksi voivat tulla suuret ja mahtavat joilla on val-
,, tiollinen valta joko "sitoa tai päästää"?
Tokio. — (DLP) — Japanin kan­sallisen
vapatitiäcisen demokraattinen
yhtenäisyysrintaina on julkaissut
yaaliohjelmansa. Samalla on Japa­nin
kommunistisen puolueen johtava
keskuselin esittänyt vetoomuksensa
Japanin kansalle. •
Tässä yetoomuksessa sanotaan, että
eriUisrauhatisopimus, turvallisuusso-phnus
Ja Ihallinnlllnen soplmbs ovat
tehostaneet amerikkalaisten monopo-llpääoman
ifestä Japanin kansan har-'
teillä Ja ovat saattane^ kansakun­nan
sodan Ja tuhoutumien partaalle.
Vetöomji^essa kehoitetaan ikalkkia
jaipanilaisia ikänatiaaniystäviä tuke­maan
kahsalliseh vapautuksen ylite-näisiyysrintaman
vaaliohjelmaa ja
taistelemaan nykyisen hallitsevan
puolueen, liberaalisen puolueen poli­tiikkaa
vastaan.
Vaaliohjelmassa esitetään vaati­mus
erillisrauhansofpimuksen j a ame­rikkalaisten
imperialistien (kanssa
solmittujen muiden oivluutussopimus-teh
purkamista. ikaHkinpuoliseh rau­hansopimuksen
solmimista siten, että
siihen osallistuvat Neövostoliltto Ja
K i i n a n (kansantasavalta, rauhanliiton
solmimista viiden suurvallan välillä
j a muita 'Japanin kansalle elintär-^
keitä esityksiä.
On kulunut viisitoista kuukautta
siitä kun ensimmäiset amerikkalaiset
joukot .tulivat Islantiin; Tänä aikana
miehittäjät ovat jatkuvasti sekaantu­neet
maan elämään kaikilla aloilla,
Jouduttaneet Islannin^, muuttamista
agression - t u k i k o l j d a k s i " A m e r i k an
miinalaiyaksi". /
Ulkomaalaisen lehdistön kertoman
mukaan amerikkalaiset joukot ovat
ottaneet haltuunsa erään Islannin
suurimniista lentokentistä' —.K'efla-vikin
-r-, joka on rakennettu raskaita
pommittajakoneita varten, j a monia
muita strategisesti tärkeitä seutuja!
P i t k i n Islannin rannikkoa laitetaan
tutkalaiteverkostoa. Amerikkalaiset
upseerit j a insinöörit kiertelevät ym­päri,
maata tutkien ja valiten sopi­via
paikkoja erilaisten sotilaslaitok-sieh
rakentaniista varten.
Amerikkalaisten miehitysjoukkojen
oleskelu maassa vpainaa raskaana
taakkana Islapnin työtätekeviä. Ns.
'•puoliistUESopimuksen". .mutta "oike­ammin
sanoen Islanniii miehityssopi-rriuksen,
toisessa pykälässä sanotaan,
että Islanti ottaa kantaakseen kaikki
ne menot, jotka koituvat Islannin alu­een
luovuttamisesta U S A : n asevoimien
käyttöön. Tä-mä .vaikuttaa Islannin
työtäteköyien aseman huonontumi­seen
ja verojen lisääntymiseen. Leh­tien
kertoman mukaan Islannin pää­kaupungin,
Reykjavikin, asukkaat
maksoivat keskimääirin pelicästään
kunnanveroa 3,000 krUunua.
Mutta työtätekevien asemaa huo­nontaa
muukin kuin verot. Miehittä­j
ä t ajavat Islannin • asukkaat myös
heidän omista kodeistaan. Suurien
kasarmien rakentaminen amerikkalai­sia
miehltyajoukLkoja varten Vallyuo-non
rannalle on riistänyt monilta pai­kallisilta
asukkailta maat ja Islan­nilta
sopivan • yalaänpyyhtiaseman,
koska Vallvuono oli Islannin ainoa vä-laanpyyntiasema.
Islantia riistäessään amerikkalaiset
miehittäjät - käyttävät hyväkseen
maan taloudellisia vaikeuksia j a sor­tavat
sitä entistä enemmän. Tämä
Armeijan manööverit
Italiassa maksoivat
19 sotilaan hengen
Rooma. — Toimintakyvyttömiksi
tulleiden italialaisten sotaveteraanien
sanomalehden: mukaan maksoivat
Italian äskettäin (päättyneet sotilas-manööverit
;19 ihmishenkeä ja 56
löukkaantuL Tatrian", veteraanien
sanomalehden mulkaan johtuivat kuo-lemantaipauicset
"useimmassa tapauk­sessa
icehnoista kuorma-autoista Ja
viheliäisistä ammukkeista." Lehti
vaatii asian johdosta parlamenttaa-rlsta
tutkimusta. Kuolleiden joukos­sa
on viisi upseeria. 4 aliupseeria Ja
10 sotilasta.
Länsi rappeutuu
— itä nousee
V K : n "Economic * Bulletin", joka
iknestyj kolme -kertaa vuodessa, an­toi
viime numerossaan'. h y v i n synkän
kuvan. liänsl-euroapan taloudesta.
Bulletlinlssa todetaan Länsi-Buroo-pan
(talouden (painuneen jyrkästi
alasjpäln tämän vuoden ensimmäiseii
neljännäcsen alkaa, kun taas i t ä -
Eurpoi»n maissa on tapahtunut no­peaa
nousua.
maan orjuuttaminen tapahtuu siten,
e t t ä Islanti saa lainoja amerikkalais­ten
valvonnassa olevasta ns. kansain­välisestä
jälleenrakennusi>ankista.
Pelkästään viime vuonna Islanti sai
tällaista lainaa 72.6 miljoonaa kruu­nua,
mutta yksi tällaisista lainoista
meni kokonaan ulkomaanvelan tnak-samiseen.
Amerikkalaiset miehittäjät, tuotta­vat
kansalle muutakin vahinkoa.
Agressiivisten vierasmaalaisten sota­joukkojen
oleskelua Islannissa kansa
pitää vaarallisena Islannin olemassa­ololle.
Sitä mukaan kun amerikka­laiset
agressorit asiamiestensä avusta­mina
laajentavat miehitystään, sitä
mukaan kasvaa • myös Islannin kan­san
levottomuus ja vastarinta. Jokin
aika sitten ilmestyi norjalaiseen Dag­bladetiin
ja ruotsalaiseen Götebqrgs
Handels- och Sjöfärtstidriirigiin uuti­sia
siltä, eitä Islantiin on saapunut
uusia amerikkalaisia sotajoukkoja jä
suuri m ä ä r ä amerikkalaista sotilasma-teriaaliä
j a e t t ä Islantiin aletaan ra­kentaa
uusia sotilaslaitoksijv ennen­kaikkea
lentokenttiä.
Heinäkuun lopulla Den Vaarheid
kertoi USA:n valitlodepartmentin ja
Islannin halituksen salaisista neuvot­teluista.
Neuvottelujen tuloksena
päästiin sopimukseen; jonka mukaan
miehittäjät saivat Islannista uusia
alueita meri- Ja ilmavoimien tuK-kohtien
rakentamista varten. Uuti­sissa
kerrottiin, että. sotilaslaitoksia
tullaan rakentamaan mm. Reykjavi­k
i n lähiympäristöön. Tickvibaleriin
samoin kuin myös Islannille kuulu­ville
Grimseln j a Fiatein saarille.
KANSA TAJUAA VAARAN
Kaikki nämä tosiasiat osoittavat, et­tä
"Amerikan miinalalvan" osaan Jou
tuminen Atlantin valtameren pohjois­osassa
on saattanut Islannin vaaraan
tulla kytketyksi sodanlietsojien sota-seikkailuihin;
Tämän" vaaran tajuaa
entistä paremmin Islannin kansa, Jon-
Lu oikeuksia ja kansalistunnetta ame­rikkalaiset
miehittäjät, polkevat.
Islannin kansa vastaa>amerikkalals-
•ten agressorien pyrkimykseen esiinty­mällä
entistä voimakkaammin amerik
kalaista m i ^ l t y s t ä vastaan ja laa-jentamalia'
rauhanpuolustajien rive­jä.
: K a u t t a ' maan pidetään kokouk­sia
j a tehdään päätöksiä joissa vas­tustetaan
uusien amerikkalaisten t u -
kil-uhtien perustamista Islantiin.
Peläten kansan lisääntyvää kiihty­mystä
taantumus vainoaa, entistä e-hemmän
rauhanpuolustajia. ;. Kesäk.
lopulla Islannin korkein' oikeus tuo­mitsi
eri pitkiksi ajoiksi vankexiisran-galstukseen
kaksikymmentä islanti­laista
isänmaanystävää, jotka olivat
osallistuneet mielenosoitukseen, siten
vastustaen Islarini,n liittymistä Atlan­tin
liittoon. Kahdeksalta rauhanpuo­lustajalta
riistettiin tällöin ainiaaksi
äänloibaus. Oft aivan varmaa, että
tämä tuomio langetettiin i amerikka­laisten
miehittäjien käskystä, jotka
yrittävät tidcahduttaa Islannin isän­maanystävien
liikkeen fauhan Ja Is­lannin
itsenäisyyden puolesta.
• Oikeuden päätös vain voimisti vas-talausellikettä.
Islannin kansallispäi­vänä
'-^ kesäkuun 17 päivänä — Is­lannin
. eri yhteiskuntapiirien edusta­jista
muodostettu erlkolskomltea saat­toi
julkisuuteen vetoomuksen, kehot­taen
t!3räämään nimiä vaatimukseen
kumota. kahdellekymmenelle isän-
Jotkut Suomesta palanneet ovat
kuiskailleet tärine Canadaan palat-.
; tuaan yksiä ja .tbisia "salaisuuksia",
joita .heille on kuiskailtu Suomessa
neekerien käyttäytymisestä suomalai­sia
naisia kohtaan olympiakisojen ai­kana.
Niinpä eräs juttu, jonka tämän
kirjoittaja joutui kuulemaan kolmeen
: kertaan, kolmelta eri henkilöltä, ker­toi
miten neekrit olisivat pureskelleet
suomalaisten naisten rinnat verille
tai jotain muuta sellaista, seurustel­lessaan
suomalaisten naisten kanssa;
Koska helsinkiläisessä Työkansan
Sanomissa-, käsiteltiin tätä aihetta
: elok. 23 päivän nuiherossa, lainaamme
t ä h ä n asiaa koskevan "Irinaisen" pa­kinan,
joka ahtaa valoa t ä h ä n asiaan
j a selittää iniltä taholta ja-
. syistä moinen kuiskailu on lähtöisin.
Pakina oli varustettu otsakkeella:
SUOMALAISTYTÖT J A NEEKERIT
' K o h u suomalaisten tyttöjen hult-tipmaisuudesta
olympialaisten aika­na
on vaimentunut ja. tyttöraiskat on
j ä t e t ty rauhaan. Sietikin jo.-
Hauskoja me- suomalaiset olemme.
Ensin tolkutettiin meille vuosikau­palla,
että jahka olympialaiset ja u l ­komaalaiset
tulevat, n i i n meidän siio-^
malaisten täytyy .hymyillä, olla koh­teliaita,
'huomaavaisia, vieraanvarai­sia
jne. y'-v''-.''y'--'.y
maanystäväHe langetettu tuomio. Is­lantilaiset
rauhanpuolustajat yhdistä­vät
taistelunsa tuomioiden .kumoami­sen
puolesta taisteluun rauhan puo­lesta
ja -amerikkalaista miehitystä
vastaan.
; - Maant asemansa puolesta
Islanti todellakin muistuttaa alusta;
joka on. j ä ä n y t ankkuriin Atlantin
valtameren. .pohjoisosaan uhkaavien
aaltojen keskelle. . Mutta . Islannin
kansa ei tahdo nähdä synnyinmaa­taan
agressorien emälaivana, vaan
rauhallisena efltiksenä. Se on lujasti
päättänyt puhdistaa laivahkantcnsa
amerikkalaisista miehittäjistä. •
"Ota lasilUnen kylmää vettä, Ike Ja tule järkiisi"; suositteli Pravda äskettäin kenraali
' ElsenhowerIUc. Samaa mieltä ovat Canadan ihmisetkin.
: J a entäs; sitten. Kun olympialaiset
ja uikpmäaiaiset tulivat ja kuii'suo-maläiset'
tytöt. tekivät kuuliaisesti
työtä käskettyä: eli olivat kohteliaita,
hymyileviä^vieraanvaraisia jne; niii^
silloinkos äläkkä syntyi. ' Heitä alet­t
i i n :^ panetella v aivan V silmittömästi
Heitä vihjailtiin vaikka miksi.
Kipein kohta tässä tyttöjutussa iiä^.
kyi olleen se. e t t ä neitoset uskaltau-tulvat
seurustelemaan myös tumma­ihoisten
ja neekereiden karissa! Pan­tiin
toimeen kuisklituskampanjanee-kereltä
vastaan.: Myös eräitten sano­malehtien
pakinoitsijat lisäsivät vettä
myllyyn. Heisan naispakinöisija kiu-kutteli,
että pysyisivät ne, tytöt. ni­mittäin,
edes omassa rodussaan. sSn
alakerturi taas vihjaili kaksinfleli-
.sesti*. e t t ä parinkymmenen vuoden
kuluttua on Suomella omat mustat
sprintterinsä.
' On tavallista; että vanha- leluna ei
muista vasikkana oloaan. Tekopyhät.
tantit ja sedät siunailivat ja näkivät
sielunsa silmillä tytöt neekereiden ja
muiden ulkolalsteh kanssa aina pusi­koissa
kuteniassa— ilmeinen oma-,
kohtainen, toiveuni —.ajattelematta
ollenkaan, että nuorilla saattoi olla
hurjan j ä n n ä ä muuten vain ulkomaa­laisten
parissa, ajattelematta ollen- . ,
kaan. e t t ä nimenomaan neekerit saat­toivat
olla erinomaisia gentlemanneja
päästyään täällä esteettä seurustele-'
maan valkoihoisten neitosten kanssa
— etu. Joka ön harvinainen ilmiö
UAn pohjoisvaltioissakin ja joka ori
l a i n voimalla kielletty mm, Etelä-Af­rikan
Liittovaltioissa.; Ja edelleen a-jattelemattaollehkaan,
että nimeno­maan
he naiset, jotka saattoivat pis­täytyä
pusikoissa myös ulkomaalais- ,
ten kanssa, ovat sitä lajia, jollaisten
vuoksi ön.toiyötonta riilssääri n^aa-ilmankolkassa
kenenkään saada si­veellistä
ripulia — he kun ovat am-mattitekijöltä
alallaan.-
Tuntuu siltä, että salaisen kuiskut- •
teluri j a lehtien asennöituniisen taka­na
näytteli osaa juuri tuo neekeri-propleemä,
jonka mm. Euroopan
maat tunnustavat häpeäksi sekä
UAHe e t t ä Afrikalle, kun laskettiin .
liikkeelle huhut, että -fbku neekeriur-heilija
ön pureksinut sen ja sen yeril-l
a j a kuristanut sen ja sen hengettö­mäksi
— jokainen kuuli näitä "ensi- ;
käden tietoja", jotka sitten virano- .
maiset peruuttivat— hiiri kysymys el
oikeastaan tainnut olla mistään
muusta, kuin rotukiihkollijoiden ja
rotuvainojen toimeenpanijoiden puo­lustamisesta.
Että katsokaa nyt, täl-laisla
ne neekerit ovat. Kuinkas -heil­le
muka voitaisiin mm. Amerikassa
antaa samaa arvoa ja samat oikeu­det
kuin valkoäiöiselle. \
Halpamaista tällainen oli Suomen
maakamaraila. Yhtä halpamaista oli.
myös suomalaisten • tyttöjen parjaa­minen.
.
liittaan
jiseen,
dija t(
jetetta
nä
jkklii
ähteess
Opi
^ i n a l ä i
iliis w
laualisn
jattelenr
sniksi
niai-lierkityki
ij). mi<
aunnitel
muuti
käyt-
Tpthin
Jun^ajatt
.että.
I should
1) Niin
One woi
änk dhä
I think
attiingai
[TO thinl
'M) Ajat
] I tiiink i
IMhark
IDA
M
Kuoli s
On vuosi
taa',
vaan sini
. mille
Kaipaiis
täytl
Rakkai)
paik;
LEM
S.
sekä on
tässä uu
Mr. ja" n
Maija ja
Oiva Flaj
Donald ]
Mr. ja n
V.Kutsc
Helmi ja
.Maikki j
Aino ja A
Vilma Le
Vilma ja
Aino ja
Cynthia,:
R.]
Sattui* tässä eräänä päivänä, että
t.ipaslmme vanhan ystävämme Ja
väittelykayertmme Kusti Kskriaisen.
Paljon, olikin jo ehtinyt vettä .vir­rata
sen jälkeen «kun vllmeksr olim­me
tavarmeet Ja Kakriaisenkin luon­taisestaan
kuiva olemus ehtinyt käydä
entistä kuivemmaksi. •
Palkattuamme kättä tapaamisen
•kunniaksi. ; suuntasimme yhteisestä
sopimuksesta askeleemme ravintolaan
Ja sijoituttuamme tyhjään pöytään,
ryhdyimme poihtimaan päivänkysy-myksiä,
JohOiU Kakriainen on aina
ollut hjrvin hanakka.
Saadakseni keskustelun heti hy­vään
vauhtiin, huomautin vain niin
kuin sivumeimen. e t t ä nythän tem­meltää
se Isoraaka täyttä menoa
Pohjois-Atlantilla, Pohjanmerellä - Ja
ehkäpä osaksi Itämerelläkin.
; Mikä hemmetin Isoraaka? Laivois­sahan
n i i t ä on raakapuita. mut||i ei­h
ä n yksi raaka mitään, itenunellystä
voi pitää, jot^n m i t ä sinä sillä raa-kahommalla
oikein meinaat? uteli
Kakrlamen.
Otin sitten Ja selitin, e t t ä Isoraaka-nimellä
kutsutaan niitä sihia sota-manöövereja.
Jotka Atlantin pakti-maat
amcarikgcalaisten superkenraa-lien
Johdolla ovat Järjestäneet
san kauhuksi".' :•; "'•*,
Isoraiaka-manöövereibln osallistuu
8 maan Joukkoja, noin 80,000 miestä,
160 sotalaivaa j a paljon lentokoneita.
Ne aloitettiin syj-skuun 13 .päivän
vastaisena yönä j a ulottuvat ne Tans­kassa
j a Norjassa tapahtuvhie mal-hlnnousuineen
myöskin, Itämerelle,
siis. aivan Neuvostolllteii rajoille asti.
Kakriaiäen sormet näyttivät täri­sevän,
liekö siihen vaikuttanut har­tioita
kumariksi painaneet monet
raskaat vuodet, pokasahan kiskomi­nen
Ja tukkien kanssa pairiiskelu,
vaiko asian herättämä: jännitys, eh­käpä
vähän molemmaitkih, kUn häÄ
survoi tupakkaa piippimnsa. j
Painaen sitten lujasti peukalollaan
latingin päälle tokaisi h ä n : Jassoo,
tarkoitat kai todistella, että länsi­maat
noilla manöövereillä ikään­kuin
hämäisivät itäblokin maita ja
lietsoisivat sotahenkeä. Vai h i i t ä?
— No eipä paljon muutakaan, mut­ta
voisitko sinä Jotenkin toisin asian
selittää. V\ '^y:'-:}^ ';:',.••'••''.':'•
— Katsopas nyt, p i t ä ä h ä n s i t ä Ve-näjäkin
manööverejä, niin merellä
kuin maallakin. Eikö ne sitten ole
sodan valmisteluja?
— Pitää niinkin, mutta olet kai
paimut merkille, ettei Venäjä Ja I t ä -
Euroopan kansandemoikraattiset maat
ole milloinikaan yrittäneet tulla pitä­mään
manööverejä Meksikon lahdel-,
le enempää kuin muuallekaan Ame­rikan
lannikoUe.
' — kylläkään, mutta . . ^ • ;
. — Ja edelleen, Neuvostoliiton ar­meijat
eivät manöövereillä -tee hyök-käyicsiä
eikä maihinnousuja Puolaan,
Tshekkoslovakiaan tai muihin naa­purimaihin,
kuten amerikkalaiset ja
amerikkalaisten kenraalien komen­nossa
olevat Atlantin paktimaiden
joukot nyt Norjassa j a Tanskassa,
joiden pitäisi^ olla itsenäisiä: maita.
Kakriainen, vaikka onkin k r i i t i l l i ­nen
kai:-:es.sa niikä .koskee Venäjää,
ori .polijaltaEin rehellinen j ä harkit­seva.
Siksipä hän sanoikin: Antaa-pas
nyt olla,'kunnes s i t ä vähän su­lattelen,
sillä tuntuu kovalta palalta.
Jätimmekin isoraaka-manööverit
siihen ja siirryiriimiä toiseen pykälään.
Aloin taas asian kysäsemällä, että
mitäs ajattelet s i i t ä Yhdysvaltain re-iJublJkaanien
presidentin ehdokkaan
kenraali "Iken" elokuun 25 päivän
puheesta. • . ' ' /
. Mikäs puhe se taas olikaan.
'.: Se oli se, missä "Ike" sanoi, ettei
Yhdysvallat "lepää ennenkuin kom-riiunistien
orjuuttamat kansat E u ­roopassa
'ja Aasiassa öyat jälleen va­paana".
Eikö se mielestäsi'ole v ä h än
niinkuin uhkailua sekaantua toisten
maiden sisäisiin asioihin? ' '
— N i i n no, kuinka asian ottaa.
, k u i n k a sinä sanoisit, jos Joku
Neuvostoliiton johtavista kenraaleis­ta
tai marsalkoista Julistaisi, ettei se
<N-llitto) lepää ennenkuin Yhdys­vallat
ja siihen pakteilla sidotut
maat on vapautettu kapitalismin or­juudesta.
Vaikuttaisiko se uhkai­lulta?
— Juu
khi olisi
. kyllähän se s i t ä tieten-
Mutta puhe, esim. Iken
oli tietenkin vain kuvaannollista.
— Aivan yhtä paljon kuvaannol­lista
kuin ennen Mannerheimin röj^-.
täily, ettei hän ."pane miekkaa tup-.
peen ennenkuin on Uralilla" ja Hit­lerin
karjumiset, että hän ei lepää .
ennenkuin holshevismivaara ön koko-.,
naan hävitetty. .
— N i i n no . , , kyllähän se Eisen­hower
tosiaan tuntuu puhuneen sopi­mattomia
. . .
Kakriainen kynsäsi korvallisUan,
imi piippua niin että pesä. .vapisi ja
näytti miettivän ankarasti.
Heitin vielä löy-lj-ä kiukaalle selit­täen
kuinka Trumankln oli pakoitet-tu
myöntämään Iken lisänneen ato­misodan
vaaraa puhumalla "kev}'t-miellsesti
Euroopan orjuutettujen
kansojen vapauttamisesta". . ,
Kakriainen, rypisti kurttuisia kul- •
mlaan 'Ja murahti, että mitä sitten,
oikeastaan olisi .paras tehdä, kalk­kien
ihmisten vihaaman sodan vaa­r
a n poistamiseksi. \
Mielestäni on paras, rauhanpuo­lustajain
kanta, että ryhdytään neu­vottelemalla
ratkaisemaan erimieli­syyksiä
j a heti sillä ymmärryksellä,
ettei kukaan- sekaannu toisensa ko-.
toisiin asioihin, että ruvetaan vä­hentämään
niin yhden kuin toisen­k
i n sotavarustuksia, esittelin haneiie.
Kyllä se järicevintä olisi . . - J» «|'
köhäh se ote alhoakin tie, jps mel-nataan
estää tykit laukeamasta,
Sydäm
onnitt€
Jack
hänen 60
päiväi
SOHA PC
Olsa jä P
Hilma ja«
: Anni ja Ali
Mary ja J .
Senja ja E<
Hulda ja j
Alina ja V
Hien ja N.
Majaöcai
.Ester ja U:
•Martta Ja
_..Lockei
syysk.
myönteli nyt'Kakriainen.
P i a n olimmekin sitten täysin yk»'
mlelisiä, että- kaikkien rehtien ih­misten
pitäisi yhtyä vaatimaan risU-riltojen
sopimista neuvottelujen ayul-la.
ei isoilla -raaoilla" eikä muuia
sotaisilla libkaUuilla. — Kulkuri.
„,,^usumm
yllättäen
.Kiitos my
man alkuun
mr. ji
^rs. Juvöstj
mm