Vapaus, May 18, 1971

              'VM
;:::;t::-s;i::£-|i
ettS. b&xutdtm* omat ^£018^1^
'0
m
'maan.
pan&iljmniii JaajeAtaaiJsöM anasäöÄ© ij^'i(J6tW«Ätö^ >
3Sa!^0sti lidoUiÄatta-Voldaasi to4eti^<Ä
.oiltti li^vä afllttkaa M a d ^ . ' 9fe önoas^ut au
ljon4 rayy^i^.Papiaä^ <m «Utit fiyiftä yakefta «v.ii»ii4
vana: Se'on ollt^^suuri apu
Ttäski^ tfedetSäb^kuitienldQr 9tta Ma^iilSäis^t:^^
voätoiilton^^Mia^ä oUut^miltöi toUnh^irhtesn ^tmteah
v a a C a n a d a on i ^ ^ y t sinne paXjot enemmän, mitä olemme
kansakuntana ^^vöatöUItosta osttout
Yleiseati kSslidtSän. «ttä näin ei voi kauan jatkua. Ja että
tilanteeseen «n Baatisva'parkua, jos miellname mj^irdä tuottei*
tanuuö Neuvttstoliiton nlätl b&s^viUä ^iiät^oiltev Täsn&n v u < ^
odotetaäta, että pSSmkiEitöft Tmdeau Jatkaa ^ t & . tnlhln p&fittyi
täö1IiöuuJ3^'Jä%iii|S;@^^ ?«m L W Pejptoin Ssfei^^
kovan nmtba, m i i ^ yBteydemS hän ^äl^Mr^ItU^^^ N^^
edustajain kanssa sopimuksen kosiäea ^auppaa^l^ tieteelUBta ja
kttUftunä^ätä vallttoa 1^ käsken. Toivottavaa o M , että
paSminidt&ei Tmdton 'VcM t&miin täx&eän i^endhuiBa yhteydössä
alläkii^oiitaa Joitakin nusta sopimuksia taloudenisesta jä tieteeUi-sestä
yhteiatoiminnaata tki alnakiti luoda ke&ustelujensa pcrus-teeUa-
pohJaalähitalevaiöttudem aUekirJoitettaviUe sopimuksille.
YU»isynun&n:^p9en ja molesanninpuoUsen luottainukeen lisään-tycotnen
0MbniwSijdi8@n nsapurisnaaa v&IiUä auttaisi («aitaan
kansainms^ jSnbltyle^ VevehtfiiaiMä Ja teUaJstiin suurten
a d ^ l d ^ n t e i s t E ratkaisua kuin Shiroopan turvallisuuskonferens-sin
Järjestämistä sekä läjbi-idän Jtrilsin.jä Ijixdokiinan öodan lopet-tenistä
oikeudenmukaisella tavalla.
'Pääministerin virallinen vierailu missä tahlEmsa toisessa maa»"
sa on aina tärkeä tapaus. Ivotta ^htUeii^^<^ä^^^^
siUiteists^ jä muista tälleistä seikoista, vieriailu Neuvostoliitossa on
pdkkeijiksellieen tärk^.JSieQä päänanlsteH kjohtali k o i u m ^ uu­denlaisen
mnailmaftj $op!ka. kansaa on %idtenktn öniieni^
nadan kohdalta ödulliata olla läheisessä yhteistoiminnassa ja vuoro-vaikktukä^
äsanuhallisen rinnakkaiselon polijalla, periaatteen, mikä
on osoittaittttmit niin ^tj^liseksi «dm. Suomelle. Ihnan muuta on
sdv^^ltatkkiön hyvää tarkoittavien tianadalaiaten myötätunto
<^ pSäaänisteri
'^^^^iitili^äiis^i'
ttdiifc^ii^^a^^ M! o ^ «Utdr J>t^
' 1 ' 'iminÄÄ''V^'
l^^nsaat. <(m8ä»an:-l8|w^a0»^f"#e^^
lanne
Otslkkomioe H ole ^äikä^p^^ ttabdoUnen Suomenkielen näyte.
HySnntfteävä^ kaiketi «ekin, että käännösproseississa (Silenee is
deafening) tftsUd» tm menetSnyt tae^ mcSbevyydestään. l^dkcssta
huolimiaita meistä tuhtäu, että tämä 'Ocorvla viläova Sänettamyys''-
toteamus tulkitsee käidtdtävänä olevan asian paremmin kuin mi-kSän
juttH »yt ^ l e e n tuJeva vsstJaavansisäliiÖinen nipi-suomalai-nen
mSJIzitdmä.
EyaymyB oh ^omen ii^amenttjvflltmisknnnan äskelläi^stä
idet^ugta X?anadaw>a t i ^ ipikeannrin'8iit^^^ miBä '*ot>Jektiivi-isttudeataan"
|a 'itcisapnoBsuude^n'' ylpeile^ valtalehdista tätä
afdaa kMttelL S^vy^den vuoksi oh sanotl^va, että me emme ole
voivmtma&tB. teHsn. tf ontrealäi lehdistöä, emmekä liioin Jniklda
torontolalsiakaan päivälehtiä. Ifntta Jäsi>fiIktdliheniSivälehti, mikä
ei JoMiasnt vIismiKm ill!!zieeh'yhtäan aindaSB irtviä, lieijaistaa.joasap
kin määHn m u i d ^ kanpunlden lehtien ' ^ i j a a " , xiiin dllofai voidaan
tpdetdf e£i& äfinettSh^ oU todeOIa kor^irihlova!
Kuten iieäetS&i, Sucnnen parlamentaarikkojen valtuuskunta
^^s^nM ISäUä^teisdasäa liyt enshhmäisen kerran. tSihä &aomen
eri |mtiilU«dta4ilShstat«l piiirkuneil^MlValtuuskunta kokonaisuudessakn
— ^ meidän lehtenime edustajat fnihvaib^i^athe^ «li
hyvin tyy^äinen ma^^knän^ 4a kiitc^en^^^^i^
häUituki«n}dbuamaa«a!iflUudeno8oi1iuk^ Muä-taiattoltrat
lyhyestä ajasta huolimhtta tutouBtua itteiko laia^ ttä-
Oanadan nlhtävyykslin. HedUvot h i i e l i s i t e «^tl ja erikoisen iloisia
eanadalaifftea^täpaämiisiirta. >01i|fa ti|Uut»|!^<?tttt^na|ato va»ta>
vi^tsUhihkin jäsijeständsäatä Syoa^en. Mei^fopantAvsai toyfts «n,
'ettU HKmä edusta^t ^ ä t j n i t ^ ^ f l n panneet vMtSftt^OtMn Ca.--
nadatp J»'it(itcJjUsuutliaan isännUtiifth saaniaansa koh«kuun. Ffiin-vnstohi
lie tnihtiivat t^otä a M s t n avdimeati estah. iSäilä Sudbu^
lysfta. f ^ ö a **|l^jfen puheen" tärkein osa ÄnnietUin myös
ens^anninki^eUe. SenkUtoUitoenaisäUösiis tainettiin. Kaiken tä-mäö^
oJIM Mi^tlciinn^tavah "uuti8n%iitetä''4utittdttida lehtiä.
3)Oli^&ultei^^vi.<iriU3tui«Utä kun "vapaitten lehtien" toimit­t
a j a i>m^tmuMi jdhk«m ^ktfstkeimman" ohjeen '^äänettömyys-kl^
tt<ayil")aniäahiMk0ti}16rame ^kka'&yi0y^ys oU.kiitbi i^hettn,
pailanie&ttiv^tnuKiktHinan^M i^^railU Uäjä^ta: "Joka »liakaala vel-ksjpfsa",
j a Jtmlfia maräälkka et \»irati^ ^äui^
pe^, enhen Icuin . . ^ no sanomatta peu^i m t o t^MM^
ylitsevuotavasti menne^i aikoina ^dtjtm^i^ |^i!^ii&a.
3^ enjym^ ole en»nekl h^lualcaiin olla kenenkään ajatusten luki­joina
hnollnmtta tuntuu kuitei^naiti^^ttk <M^Isfi| pii-i^
Ksä oltu tyyty^Tjsisl ~ ihailtiata ^jpt^ljniikt^^^
e^ilfllcunium v^tuuäkunaa &okoönj»tooo^ ^0» *'^«0|n^
Jo^ aslii l i ^ on;^!lo;n on k i d k ^ a ^ h p a i ^
iolt^^pänk^esa^ luuUifj, ettU'^uoineila on oikeus valita omat
5dei6ftiuiÄ^ft^^*^
- i ^ l t t i A U ^ W i < ^ ^ ~
misnlsäitäi^ z^EIsiMslksi! Indo
^öiJUmitettBat taistrfevat:aaekä'-
taahia«toi. vYhdysv^ rauhan-
|)tö>luö^^ entistä
e«uJ?8ai8n[M«^ kaduille ja
^e^^^ll^ Vaatimustensa tunnetiik
J ; / ' Ija läpiajamiseksi.
CsiirUul^aSja.^^^^^^^ kojkÖuksia Jä
myiöa<pwafeia^^ viaditäan
Canad^' ' ^ U t u s t a sanoutumaan
iiti ;1flh4yOTa^
ja huol^iiftaan siltä, ettei enää.
uotetaj,vuosittain $300" nilljoo-liah:
i t a t a "80tatai|)eltä iShdys-yältain
i i ö ^ ^
vaksi yii^aohih & d t ^
Itoiäiaa pu^ lehdet, ku­ten
meidän&in Iestimme Vapaus,
auttavat ka£kln mahdollisin kei­noin
BOtaArastaisen toiminnan
eteenpäin menoa ja taistelevat
aämalla hericeämättä VoitUak-seen
ihmisten myöt&tumnm ja
kannatuksen sotanthtinalta vas­taan.
Se on aatteellista taistelua
äotaa tukevien ja siitä byötyvieh
yhtei^untavoimien tappiolle
saattamiseScsi.
• • • • *
Lehtesmne tehtävänä on edis­tää
ka&ln «UthdolUsin keinoin
täkäläisten kansalalateanme, ni
menomaan työväen kulttuurijär
j e ^ ^ toimintaa siinä mielessä,
että voidaan palvella kansalais-tetttme
kulttuuritarpeita Ja toi­saalta
antaa mahdoUisimman suu
ri ja arvokas panos Canadan ke
hittyvälle kansaUi^feulttuurille.
. • * •
Meidän tebtäyänämme on tu­kea
niitä kansanvaltaisia voimia,
Jotka viime loikaikuussa nousivat
tastt^amaan War Measiires-Iain
aiheetonta voimaan julistamista
Ja sen piiseen (joululkuussa}
Public Order lain laattenista.
Lebtemme on tervelhtinyt sitä
'kun Public Order labi sai rau
•'i^^««tihi-^:oÄ^^;jv^
, jä kännattataa oäidleÄ
m i ^ iMnaatioa vastaan ^ M i
kiertBaniittömSsti lähes* Riiljoö-hasaa
ansaitun kuoflemansa hUh
tikuiissa. Vapaus tulee myös tU'
OcOTiaan niitä kansanvaltaisia ca<
nadalaispiirejä. Jotka vastustavat
Uuden softolain mahdollista laa­timista
edellämainitun seuraa
Meidän lehtemme vastustaa yk
silöteivbria. Me tuoitnitsimme
Qnebedin työministeri Pierre La^
porten fiatalain mui^ian ja tulem-vBstaanvaidäJsiGsa
tapauksis­sa
mämetteleniään toistekin siten.
Mtitta vaSma käsityteenmie on,
että edellganainitut pofkkeusiait
eivät auttaneet ralhtui^kaan loba-
Jkuun kidnappauksien ja siihen
'liittyneen muitoni selvittelyä.
Käiden rifaoäten selvittely tapah­tui
pjiörtattöti tavallisin poliisitoi­min.
Itse elävä elämä osoitti, et­tä
ihainitt^ja ^SMkeusli^erja ei
t^iMttu Da niiden käyttöön tur-vätttiniiinen
oli tmanittava teko
kaHiitä kansalaisvapauksia
taan. vas-
ISmest MSki^ Hearst, Ont.,
maanantaina tot&okuun
It'päivänä^ vuotta.
Albert Ramka, fRiunder^ Bay,
Ont., täyttää lauantaina touQco-kulm
22 päivänä W vuotta.
Bllttä Sandholm, Vl^iteflsh,
Ont., täyttää tiistaina toukokuun
IZ5 päivänä V2 vuotta.
Fr^nk^vi, Wfilhnapttae,-4>nt.,
täyttää totikokuun <26 päivänä
W vuotta.
inh^ntoe suknlalstttn ja tut­tavien
omientoiv6tv&aiin.
kaaäanvältaista menetelmää vas­tahan
d luutisi "vapailla lehdillä"
<olem Jtoitaän.
Närkästymisen aihetta ei voi-nbt
valtuuiskunnan
JcSitetjäiii l^cfi^ eaimor-k
M pitämä
lMmjf8}lläee ei suinkaan oUut
7^aiafein)to^tw^ vaikka
kbhtakihv^
vaitw^^xii0ma.',^:^;ä^imi "vaipan lehdistön'' lupaa kysymättä, -ku^ -^o^^^
O^änyli^r-^aom*^ taipalia on, k u t e t i V l ) ^ ^ *
, <^t\^ voltuuslcnntVn tiääe kmM^f
;&lii^.ttiy^9 ^:älldden j^lij^puoiuetden edustajain S ^
,Wwomen tterv-elaet"*
meiclllh
).idh)t|ieb
euutta"i /
naisen työttömien axoheijan mojpi'
dostunriiseen. Tosiasiassa, ja se
on kaikkein -hirvittävintä. Tru^
deautt hallitus pyziki taihallisesti
työtti^yyd^ keittämiseen mu­ka
siinä mielessä, että se lopet­taa
iuflai^iopaineen. TTuleksellnsi
saatiin^ nykytilanne, missä meillä
on samanaikaisesti suuri työttö­myys
jä^iitflaatio. Tilantean pä-räntäntligeksi
on vaadittava uu­denlaisia
talousoibjelmiä työtä
kafkille työtä lwauaviHe ^ työt-lömyysvakuutuksien
koatJttsänis-ta
75:een prosenttiin työläisen
palkasta niin, että sitä makse-'
taan fcoko työttömyyskausi.
Työttömyystilanteen helpotta­miseksi
on vaadittava rakennet­tavaksi
250.000 halpavuokraista
asuntoyöraikköä; on vaadittava
työtätekevien ostovoiman korot­tamista
kaupungeissa jä maaseu­dulla
tuloja lisäämällä, kaikkien
$5.000 pienempien tulojen va­pauttamista
kokonaan tuloveron
alaisuudesta ja tuloverojen jyric-kää
alentamista kaikilta joiden
vuositulo on alle $10.000.
• , « . ' • • ' '
Lehtemme erikoisvelvollisuute­na
on tukea taistelua vanhuuden-eläkkeiden
ja muiden eläkkeiden
sekä äitiys- ja leskien avun ja
lapsilisien korottmiseksi. Pää-vuttÄi^'
löikkikisiMi^
näi8i^h^4,:ft8tä^vjo(^u^.
Vapaus niittää ^tfääteiÄ^^tÖi
;Ätttaöti-eh~
käi paikallisten öloiihteieiv iiiu^
käan Itonnätuksengä r!
muillekin kuin NDI^m ehdk^tkail-le..;.;-
v.. [-l:-^:.:
, Antaessaftp valtaojalta täydel-^
lisen tuen Ja kannätaj^n .NÖ
P:n ehdokkaille, Jehti pidät*ää
kuitenkin itselleen oiikeudOTi
myös -rakentavaan armat^luiin;
esimerkillesi Qäebecin ti­lannetta
koäkOTasti ''ohjelmattor
muudesta" ~ vain yhden esimer­kin
mainitaksemme — ei
eroa rahtuakaan yatOiöjen Ro­ineiden
lyhytnäköisestä ja type^
rästä politifkasta (joka hajoittaa
jo törypuolueeh- rivejä) m^ä i l h -
kaa ranskalals-canadalalset se­paratismin
tielle, siten vaaran­taen
liittovaltion yhtenäisj^ä
ja voimaa.
Yllämainitut Jä niihin verrat­tavat
telhtävät antavat työväen
lehdille ja siis myös Vapaudelle^
paljon työtä ja toimintaa, Työ-väenleihtien
vastuunalaisuus tulee
entisestä kasvamaan sillä seln^
on, että luokkataistelun edelleen
kärjistyessä nousee uusia ja mo­nesti
hyvin visaisia kysymyksiä
Huoleht&aamone siitä, «ttä 1^
temme voi pailiaalia mtdidollisel-la
tavalla monet täikeät tehtä­vänsä
täyttää, meidän tulisi ra­joitetusta
ajasta huolimatta va­rata
aikaa keskusteluun nimen­omaan
lehtemme tohnitu^litii-kasta
,8eh suunnasta ja teiitävis-ministeri
Trudeaulle ja hänen,J^/^^uftelun^taikoitu^t^^
hallitukselleen on muistutettava
jatkuvasti aina seuraavaan vaali­päivään
asti siltä kun vanhem­pien
kansalaisten peruseläkettä
•^korotettiin" vain häpeällisen
pienellä 42 se^in summalla sen
Jälkeen kun mfeuoheen jäsenet
määrittelivät itseDeen $13,000
elinkautisen vuosieläkeen 2S-'VUo-tisen
palvelun jälkeen ja $3,500
elikkeen O-vuotisesta palvelusta,
Vaikka henkilö ei olisi vielä 30
ikävuotta täyttänyt.'Nykytilanne
väätii> että peruseläke pitäisi ko­rottaa
ainakin 150 dollariin kuu­kaudessa,
ja että muihin eläk­keisiin
tditälsiin vastaavanlaisia
k»]*)aubsia.
.* • •
Lähitulevien kuukausien aika­na
Ontariossa, Saäkatcbewaniflsa
ja Albertassa todennäköisesti jär
jestettävissä maakuntavaaleissa
tukee Vapaus vanhojen perintei­den
mukaan täydellä voimalla
työväen ehddkkaita. Se taikoit-taa
valtaosalta NDP:n ehdokkai­den
tukemista. Oleomne kuiten-<
kin vakaumUkBellisesti sitä miel­tä,
että suurempia jä perustavaa
laatua olevia yhteif&unnallisia
uudistulksia saavutetaan tässä
maassa vasta sitten,kun työväen
luokan eri puolueet Ja ryhmät
löytävät "yhteisen kielen" ja saa
Iisi olla Vapauden sisällön paran
tamlnen, elä,vöittäminen, monl-puolistuttaminen
ja laajentami­nen
niin, että se luokkakantaise­na,
itsenäisenä työväenlefatenä
voisi toimia ja työskennellä en-s-tistä
laajempien kansalalspilriem
me puolesti^mhujana ja tukija­na.
Tämän yhtiökokouksen ratkals
tavana on lehtililkkeemme koh­dalta
eräitä suuria pulmia. Mut­ta
me emme saa kuitenkaan het­keksikään
unhoittaa, mitä var­ten
me tätä "liiketoimintaa" har­joitamme,
joa niin voidaan sa­noa
— Jotta perimmäisenä tar­koituksena
on saada taatuksi, et­tä
Vapaus voisi työvSenlehtenä
palvella täkäläisiä kansalaisiam­me
vielä monen monta vuottaa
Tämä täytyy olla tavoitteenam-nie
ja se vaatii asianmukaista
käsittelyä myös Vapauden tolmi-tusohjelmasta.
Kaikki mahdolli-'
nen biisi myös tehtävä sen hy­väksi,
että lehtemme klijeenvaih*
tovenkostoa voitaisiin laajentaa
ja monipuolistuttaa, It^eutuen
tähän "kirjeitä toimitukselle^
osaston vilkastuttaminen.
ittir-täantp-'
Ivlöten;^!!
^>
iäjhäii
^?iNäi^ •
dmi^tettii ^asMisesta. Saksasta
siiäviiietnn Voiton
Euröppam; J^^
t^en ptdo bh leintahtahut käbdee^^
<!|n 'tehtävä kaikki tarpeelleen
lioHektiivisen turvsdlisuuden ta-kaämisekssii
ja yleiseurooppalaisen
yhteistyön kehittämiseksi, täh-
<ientää Pravda.
' Juuri tätä tavoitetta on määi^
patveha yleiseu^ppalaisen tur­vallisuuskokouksen.
Jonka kooUe-loitsumisen
t^fi^yden tunnmttaa
nykyfshi Euroopan valtioiden eh­doton
enemmistö, painottaa lehti.
- Pravda korostaa, että Neuvos-toUitto
pitää elintärkeänä kaik­kien
imperialismin vastaisten voi­mien
edelleen tiivistämiatä impe-r
i ^ t i s e n taantumuksen aggces-sUyisten
vehkeilyjen hillitsemi­seksi,
hyökkäyspesäkkeiden hävit­tämiseksi
mitä pUdnunin Kaak-kois-
Aasiasäa Ja lähi-idässä ja yh­teiskuntajärjestelmältään
erilais­ten
valtioiden rauhanomaisen rin­nakkaiselon
periaatteiden vahvis­tamiseksi.
Pravda korostaa, että Neuvosto
liitto osoitti sodan vuosina koko
maailmalle sosialismin suuren
elinvoiman, neuvostojärjestelmän
lujuuden ja horjumattomuuden,
kansan joukkosanltaruuden jä sen
murtumattoman yhteyden lenini-että
tKM^il^h iM^/^ ^
•^^^^^^|0ia3^'||^j^$^V^
•S|»yi5l(^^|^ä|ä '^^^
«irantfiMhlä^i^
tetta^;>p|^säa;-f^Bt^^
tioideuv 1
,$^ssa;,:neuyo?itbi^
sevallatav^iä suotuisa o^
teiden ^upmisto,;)^^
ValteÄl^möVkse^^^
sen liikteeir k«Wttlui^
sa maissa Ja känsojen^kans^^
yäpamt^stäiätdnn^ 1 ^ ^
heet l^nnialla, kanä^^ '.,
velyöllisuutejiisa • känsaiiiväUätä
proletaariäattia Ja koko
sellistä ihmiskunta^ kohtaan.
. Kansainvälisen työväenluo^
suurin, saavutus sodanjälkeisenä
kautena; oli sosialistisen; Jnäail- '
naanjariestehnän syntyminen ja
menestyksellinen kehittymliieä.
Tdsteluystävyys, joka muodostui
sodan vuosina Neuvostoliiioh ^
kansojen ja useiden maiden fäidä-minyastaisen
taistelun osanotta­jien
välille, on ollut luja Ja hor­jumaton
perusta Neuvostoliiton .
veljellisten suhteiden perustami­selle
ja kehittämiselle valti(^^en.
kanssa, jotka sodan jälkeen ovat
T I L A T K A A
astuneet sosialismin rakentaiinisen
tielle.
Nykyisin sosialistinen yhteisö
on mahtava voima, jolla on yhä
suurempi vaikutus historiallisen
kehityksen koko kulkuun jä maa­ilmanpolitiikan
perusongelmien
ratkaisemiselle raiöian ja kanso-^
jen turvallisuuden sekä ihmi^tui-nan
edistyksen eduksi. ' ^ "
Neuvostoliiton esittämä laaja
ja rakentava ohjelma rauhäh
suojelemiseksi ja kansainvälisen •.
turvallisuuden lujittamiseksi läh­tee
siitä, että kaikiUe hyökkäys- .
voimille on annettava viipyx^ttl
vastaisku j a kaikkien maiden/vä­lisissä
suhteissa on saatava ai- .
kaan sopimus luopumisesta voi- '
man käytöstä ja sillä v uhkaami­sesta
kUslakysymysten ratkaise­misessa.
•.'
Senaattori David Croll, joka
toimi Canadan köyhyysasiaa
tutkineen ienaatln komitean
Johtajana, hirvittää nyi
oman raportthisa "komitean­sa
huomioista". Hän jj)ä&tti
kirjoittaa räpörtfai Itse sen
jälkeen knn neljä komitean
työntekijää eräsi äskettäin
erimielisyyksien vuoksL
Mormansk. — Neuvoetoäitttiolainen
E k q ; i Q r i t e B - y h ^ ja st^nnaiainen
KeinQd-yii;!t0 ovat
sen puutav^aa^an tma)iUaiiiffiesta Pob-jois^
uomeeai. Sophmäsea mnten
stK!m3i:Q3set kuljeit(a;at h ^
dwm. rajaksiiq^igista 5,000 kuutä>-
mi^riä etffimmäa puitfararaBa kuin
vihne vuonoa.
ICemi-ybtiöQ varajoi^tic^ Masri
'^^aänies ;:k«ritoi ' etta - M u n n ^ ^
bombinagaioa tJtmnätamca poaAiPfim
m hyvänSöatoiisia ja
ovai tapotooEct t » k a^
K o t o j a vuotta jaitfcuvcft iprait^
vaim tqcmstiikset on tsotnltas doä*
taa kesäkuiEsa.
PÄIVÄ» PAKINA
Pakinan idrjoitbammen en siiBoSn
h^iqraa ioin vm dkek hadareMn
istnä im&m toisen vias&sb is­kään.
Täiatoen mahddUlsttns hiU
Q^ekii^^teieielle nivan kuin laur
taseilla tiafrjobeai kun Toranton Va­paa
Sana jid^aisi vihne tonstaina
o&deto etiedvun jiätuna tarinasi
"vasemmiston pöydästä".
Kun ei ihnelsestikään
VSoa on vaka siinä, että tällcai-sen
ryhm^kiMoilun tssippmai eivät
taida nfiiokään halpOGti syttyä.
Olettakaamme sar&mmAia vuok­si,
elitä Piaavo A^ioa ofisi kutsilStu
'Vaserasnisiton pöytään", buben
Vapaa Siana riienu^ten jiälstaa,
niin satmastta tiilaisimdesta viMäL-siin
esittää runssin mitoin csimsik-kedä
sitä, «äiten etm^ porvari- "v&Aim «agmar^Muatie^' niiäbel-edusitadia
•räeliin k^aHla omien fä ei olblt «ides «aivaan fiatujen
~~ni£0^ parlgmenttiväEtuas^^ heng;eni!i8iimioJ}alE^»nsa pöytiä Mi- taffla paMo!^, m t e päänsä
vä^äncAlaiBUudeata, Px^esiiletttt- bäli^s^ voM kzSiEätäa
l ^ l a M a se V<apm Saanan '^m-näkanhun"
fletsqiäia nBä. täStä
dh).
• J a sftten c% keäkust)£q[)uoihieien,
€&. tepon liiduätuiuu, kssKaöedusta-
Ja Aaso t i M n '%»va toäm>\
«iistä V^ipaa Saisa vuodatfi 1 ^
fcroboitölin b^yyneleitä vaittäin^Slä
n n M iiääm^ sanoki, <l%ä sen
fKMätia, Sudl)ui7!!s>a>, niin se ky­häsi
8uifiMa7'I'a!isiia lUk^joRaan ja
mulbaiklQ moffattaakseen seuraa-ydi]
l}ateen mustatta präntätyn tari-
''Vlösenunis^
— SudtMoyssa Vienaisit-saivat ta-
Uisitua noin I00:n emmsäskm^ Ja
tahtomaittaan myOs epten {^ään
kuikiun, joka tcmsad^sisiiomiälaibein
ääriiras^mmHon j a muiden viiUQe
m syjdtynyt. Tutustumdatil^^
aa liyk^stti SKIXL:n Fiaavo Aitio­ta
hihalta j& BVipMiii^:
'Mcaas tänne, tIiiUä on se vih
maaiäxm pöyiH".
Kittojtuksen knuiut bxiskusta-pwtoeiQ
Km l i i t ^ kysyi mi^sä
•Kieito - pöytä oU, multo.. se^^Aäba _
ei kuitenkaan Sudbutyöfca JÖytji^
V^anU» »gpaaripuoltfe^a el U-äMiBvxäit^
kJ^ maailman
kIn 'kauiilfiusn^iriieM'^ ndb vasem
mMo ei vannaankaan olhit ykshi
si^^imnen. Sen tietävät kaikki juh-iaissaoieet.
. .
Ja miiMdjdseen 'ItimuK^'^ pöy
tään keafiaaKdut^at^ ASito sKibeai
"ktlfcsuStiin"? Urhefhiväen, timsa-cmim
v.- Ja >- ^eug:^ Aiertgio
nnestoi |a on^sSjen i^iytiän — ja
"polBt^xrian&i'' aiite)en^ o@i v a ^ -
<fs0Da cihi otemmse e^mmsMJ^
fcmiOlieieit, mhiejlukys^^
Kun Suomein 'Il^aflh» VlM^^
nm m tääVä .'tuonuQ^'' ftlnoas
taian iSCAUILJn, C3SJ;n i a Väpaill;
den lo(ime£(ta sainina
V ^ a Sana>i#aittuu 1 ^
iin ) ^ ennnl p u n a i ^ yaM>-
Eäm,' idddn .'mM. yeM!caan_'ci^
TULtu mttaS^^
ts^ixAi^c^ fi&nttifctip!tol)roftunn^ stsöbfistia tpa&fk
# 'Suotimä:ja;Caina4^^; 'jS£imnväh
ToitutQ o n tietenkki täfssäkin t a -
t u a k u m m e n ^ . /
J a txAm CO, estä Llbtölä nMi-
<äki knaJann^fiuddsbeai nöydäs-
^ , feyvta yiIteaB»ia yatiivaiisESsä
keskustelussa. Shnä pöyi^sä nä­k
y i tlt&vm vhm. e o m "inmajfiiia-kin"
sanottuQ^ e^cipearfpksi
asJ% SnO^OKttyti <mum p&eea-jQlbbai^
Vtipau^^ii^sftamnisin
presidentti, Sävlätjazoron -apubis-jo}
jta(}a j a inuito,
^•ICÄ^' lo^' aj«n' vil-jfäifta'
ja' »ril^iil(^fe}faif^ä K« n i^
d#asq!K'1^iU|iQn' ~
• y j , \ ' j i ( » ' ; ] ^^
haoa — Länöiä tultim ttoä>"ka^
deätä pitäen" hakemaan väffi
muuallekin — mutta hän <idlhät*
ken päästä takaosin vaC^ttje^-kes^
kuäteäun fcesKetylymisbä, .Ja Uum
istöl^M pöydässä m i M k p i ^
asitj — kunnes knnsulB Mak bdi
hänet haksmaian amaMÖIe.
Kansanedusftad^ Uiäj^SJk ,
kam oSkin £ais paidioa mibsä hän
sai ystäväimä seuraa jätilsto^
den mieSilHit^eJdco vaät^^
ica xmkb "vanhan s^passci
een" etoalja Vapaa
n a ^ käypen:
Slei!l!ä iei die ^)äien^^
GQtä vadaän vadkka toaxntf^
Idhiti yriiitää pareimnan paffliiCT-.
ta h^kM tykdä xytmiäkmitahas-kasku^
a. Ja Jos nauru pideofää
Mä ojia Viapaa Sftn©a him^
äudbuayiaiset nyt khde^äim
tätä eltätnän ^Qksiiriä.
Mu^ kysyä k^oei^ oopa^ nm
by^ä <m mmsestia huitovi^bseEta?
MM^^iJpEEesti ^^^m m fi^jnSäitil^
' vissä'västim' smä:tgiais«^ffik''^
lettömyydessä saaiUaä oSta v ä ^
Kun V«|Mia Sana piäiuu, kuten
yiläuSavasta teinsuteto
kuilusta
t^n äär^aepemimiston j^ mukien
1 ^ p ^ . . väö^ 00 syaityniyt" Jä
'-p^fum- itm^äSddä, etitä''aeon'äi4)!)^^
kelnnitekoincn wdlo, ^ n ^ vt;4
•'Kdpcölii,' Ä ' «Änfo .'h^eö''r(i4i^
xmsiäKtm — ^aicufeämi el j ä ä v^
f t p : mmm
Mii
r t ,
• II . •; • ..• •. „ ' ., "
Mi;