1953-05-05-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, toukok. 5 p. Tuesday, May 5, 1953 (UBEBIT) -^Independent Labor Oraan of Flnnlsb Canadians. Es« tablUbed No7. 6, 1917. Authorized «0 second class mall fbe Post Ctffice ZHpartznent, Ottawa. Pub« lläed tbxice weelcly: Tuesdays Tbuisdays and Saturdaya by Vapatu PoblisbJng Company Ltd.« at 100-102 ^Is^ St. W., Sudbiuy,Ont., Canada. Telephones: Suslness OXflce 4-4204 Editorial Office 4-4265. Manager Z.8\iksL Editor W. EiElund. MdlUng address: Bo x 69. Budbury. Ontario. Ädvertlslng rates upon appUcatlon. Translatlon free of charge. TILAUSHINNAT; Canadafisa: 1 Vk. IM 6 kk. 3.75 3 kk. 225 Yhdysvalloissa: 1 vk. 8X» 6 kk. 420. Suomessa 1 vk. 8JS0 6 kk. 4.75 'Vskon'^ asemesta toimittava r Ne n o r n ^ olemme varsinkin yhteiskunnallisissa * dioissa yleensä hyväuskoisia ja luotamme aivan liian paljon siihen, Mt3 asioita hoidetaan kunnollisella tavalla sittenkin, vaikka me pikku- / ihmiset emme niistä huolehdikaan. j Ollaksemme rehellisiä itsellemme, meidän täytynee myöntää, että : tälbinen "usko" asiain hyvin päin kehittymiseen on saanut meissä itse 1;«kussakin tilaa nykyisen kansainvälisen tilanteen suhteen. Näyttää i iSiltä, että vihdoin viimeinkin on kansainvälisessä tilanteessa tapahtunut käänne parempaan päin. Tuntuu siltä, että rauhanvoimat ovat ;:.voittamassa, että sairaitten ja haavoittuneiden sotavankien vaihTa-minen johtaa Korean sotavankikysymykscn ratkaisuun, välirauhan t'iieköon ja sitä tietä joko ennemmin tai myöhemmin maailmanlaajuiseen kylmän sodan lopettamiseen ja rauhan olotilan vakiintumiseen. <^>.;i.?r'Kaikki nämä nmahdollisuudet ovat todella olemassa. Mutta • lie, eivät saa tuudittaa meitä rauhanpuolustajia sellaiseen harhaluuloon, ettei mitään tarvitse enää tehdä, sillä kaikki menee hyvin päin itsestään. Tällaisen kohtalokkaan omahyväisyyden poistamiseksi meidän tulee muistaa, että aseistumiskilpailu on edelleen käynnissä, että : aidmipommeja "kokeillaan" ja varastoidaan edelleen, että Atlantin liltori ''ministerineiLrvostö" teki vielä suunnitelmia asevoimiensa kas-' ..vättaniiseksi ja tehostamiseksi, että vähempiosaisia kansoja (Viet riNamian jne) yritetään asentahdilla pitää vielä alistetussa asei^assa, rjaettäKorean sotaa et ole kaikesta optimistisuudesta huolimatta vie- "'lä lopetettu, esittääksemme vain joitain tärkeimpiä esimerkkejä.. Selvää on, jos äsTaa tutkitaan vähänkin yksityiskohtaisemmin, ."että rauhanpuolustajain toimintaa on edelleen laajennettava, tehos- " t e t l a v a ja edistettävä; Poliittisella taivaanrannalla nyt näkyvät .myönteiset merkit ovat todistuksena siitä, että päättävästi toimien y::j.X9uhanpuolu^täjat saavat loppujen lopuksi tahtonsa kuulluksi ja ihmiskunnan pelastetuksi sitä uhkaavalta atomisodalta. Mutta tämä on mahdollista vain silloin, jos nämä myönteiset merkit ja saavu-lukset innostavai ratiHanpuoltitstajia entistä päättävämpään toimintaan sodanlietsojia vastaan^ rauhan ja koko ihmiskunnan pelasta- .••':.miseksi.. Edesvasixititdntä kiihöitusta Maan a^iat ovat silloin huonoila kannalta jos koulunuorisoa voidaan sanomalehtien palstoilla kiihottaa ja yllyttää hulikanismiin niin, ettei sen johdosta nouse päättävää protestia julkisen sanan palstoilla' viranomaisista puhumattakaan. Niin uskomattomalta kuin äe tuntuukin, tällainen valitettava ti- ~ne ValHtsee kuitenkin meidän omassa maassamme, Canadassa, Vapauden eräs huomaavainen lukija antoi toimituksen nähtä- i vaksi Ja ihmeteltäväksi koulunuorisoa varten Brämptonissa, Ontarios-sa painettavan ''Canadian High News" nimisen lehden, jolla on suuri levikki ja sHs myös suuri vaikutusvalta ja EDESV.^VSTUU varttuvan, •t nuorisomme keskuudessa. ; Huomattavan suuren ja suorastaan hysteerisen otsikon alla mai-nitun lehden (madliskuuii 28 p:n numeron johtavassa etusivun artik- • kelissä kirjoitettiin; J, V "Moosejaw, Sask. — Tämän kaupungin nuoret eivät halua olla missään tekemisissä kommunismin kanssa: He osoittivat, ettei heillä • ole,mitään myötätuntoa vanhalle puoluelinjalle kun Kremlin eräs ^ lähetti, tri James Enricott esiintyi täällä Rauhanneuvoston järjestä- I mässä kokouksessaV I "Toistasataa rähisevää (heckling) nuorta kiersi ulkopuolella haa- I Iin ympärillä ja huusi äänekkäästi paheksumisensa puhujalle. Poliisi '„ tarkasti nämä nuoret. I "He eivät suorittanee^ riittävän hyvää tarkastusta,- sillä heti kun Endicott aloitti puhtensa, puhujalavalle lensi niäd^tyneitä ka- «;.-narimunia,;;;:".y-/ «• Mättä'^kähänmuh heittelevistä mylvivistä nuöris- • t a— jotka oli epäilemättä värvätty tätä "'tehtävää'' suorittamaan — % tehdään siis nuorison sUmissä miltei kansallissankareita, joiden esi- I; rnbrkluä pitäisi ^ koska koko lehdessä ei ole puolta- % kädj saiiaa moista hulikanismiä vastaan! On totisesti jotakin mä- ^1 tää muuallakin eikä vain Tanskassa, kun tällainen hulikanismikiihoi-i | tus saa julkisesti tapahtua ilman, ettei siihen tartuta kiinni. Kuinka il vali^va tämä kysymys ori, sen tietävä! viranomaiset vallan hyvin — ' j a sen tietävät Euroopan maista tänne tulleet siirtolaiset, jotka ovat Ji nähneet miten fasistit voivat käyttää hyväkseen tällaisia mylvimään |; opetettuja, edesvastuuttomia nuorisohulikaaneja. •li, r t Vltämäiriitun ''uutistarihan'' otsikossa sanotaan voitbniioisesti, ^^!ffe"valveirtUrieet" nuoret panivat "punaisten innoittaman kokouk-j sienliäl^as^^^^^ (röut). Mitä siellä todellisuudessa tapahtui, oli l itämä: • l j Ryhmä kiihoitettuja ntiörisohulikaaneja kielsi Mo6seja\vn asuk- '^kailta heidän demokraattiset oikeutensa kuulla mitä puhujalla oli j ^heille sanottavaa. Nämä mylmivät hulikaanit eivät lyöneet "seka- » ^rtöori" Väin "puriäisten innoittamaa kokousta'', vaan koko Moose- «iJCTvn väestön demokraattiset oikeudet kuulla puhujaa ja omaksua ! j ! SYNTYAAÄ- PÄIVIÄ nilja Heino, K i r k l a n d Lake, önt., täyttää 10 vuotta t ä h l ^ , t o U ^ l ^ un S pnä. Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien onnitteluihin! . Tässä osasfossai Inlbafötaan. ylefadn kirjettä la iie «ais edost^viit klrjoltta-iafiif tnlellpnett^ Kirjeet plfälsl rajoittaa. J M tnahdolltlsta, 200 sanaan. Tähän qsaäomi läheteUy^ klrjeliä el palauteta. 41 6 o NUOEET J A T K A V A T " k u L T i t J V R I P E R I N T E I T l - E M ME V A A l l M l S T A ACohet suomalaiset, vieläpä Järjestöjen toimintaan osallistuvatkin, ovat es ttäneet ajatuksia, että kun nykyinen vanhempi suomalainen polvi 'hä-v. ä'ä tällä' mantereella niin ihäviää myöskin suomalaisten fculttuurlpyrln-nötv M s jötkä nä^me Forcupinen a - lUeen nuor.soKursslön p^ttäjäistilai-suuden; tulimme toiseen tulokseen. Mt näimme; että'Canadan suomalaissyntyinen liuöriso on v a l m i s ^ j a k y kenevää jatkainaan <heiään- vanChem-piensa tänne tuomia knlttuuriperin-teitä. ^ niitä näimme esim; South Pörcuplnen h a a l l l a oli sellaista. Jota tuskin nä^ee muualla kuin ammattilaisten, esi^tymispaikoissa. Esitykset olivat korkeaa tasoa ja sisälsi sitä m'.tä nuorei ovat -oppineet eSJ:n haaleilla ja yleensä järjestötoiminnassa. - aÄeissä katselijoissa öli useita, jotka äjattelimihe Ja ptihtdmme entisistä Ja nykyisistä ja teittirae Vertailuja sekä' Jotitöpäätelmiä. Olimme ^ sitä jnieltä, tttä Canadan suomolaisten kulttuiirltolminta tulee Jatkumaan ja vaurastumaan, kuri siihen osallistuvat Canadassa syntyneet nuoret ja Suomesta äskettäin tulleet. Olimme myöskin yksimielisiä sen suhteen, e t tä OSJ ja trrheilulilttd/ovat tehneet aTrVokästa työtä opastaessaan nuoria kalkkeen: s:iih«n mitä tässä tilaisuudessa näimme. Toivomme yhä lisää kykyjä astuvan esiiri nuorison joukosta. Me muistimme, ajan; Jolloin piti saada Suomesta opettaja Canadaan urheilutoimintaa, erittäinkin voimistelua ohjaamaan, Nyt näkyy löytyvän opettaj;» omissa nuorissa. Mitä muut sanovat 1 i via. n kanhäh joko puhujan puolesta tai hänen ajatuksiaan vastaan. Toinen varteenotettava seikka on tämä: KomniunismK-astainen hysteria ei tunne mitään rajoja, jos kerran sille tielle lähdetään. Jos I'ioniaksutaan sellainen perikadon kanta, että "kömmunistikokouksia" ««Voidaan hajoittaa hulikaänienmylvinnäri, mätien kananmunien heit-otelemiaeh jä muun pahoinpitelyn avulla, silloin päädytään siihen, et-haita samanlaisia "kokousmenetelmiä" käytetään kaikkia niitä »vastaan, joiden mielipiteistä kulloinkin vallassaoleva puolue ei syystä lltai toisesta pidä. Jos kommunistit tehdään lainsuojattomiksi, silloin * maailman yksinkertaisin asia leimata '•kommunisteiksi" kaikki ^^rätihaiiptiolustajat, kaikki palkankorotusta pyytävät työläiset, kaikki »•ykSityisvbittoilua vastustavat osuusliikkeet, kaikki kansallista oman-i( 'arvon tuntoa kunnioittavat kulttuurijärjestöt — sanalla sanoen kaik-i ; k i ne jotka eivät hyväksy valtapiirien sotaohjelmaa. Näin tapahtui ttSaksassa, Italiassa ja kaikissa niissä Euroopan maissa, missä mieli- /!pidevainb aloitettiin ensiksi "kommunisteja" vastaan ja päädyttiin ^ 'sitten siihen, että keskitysleireille raahattiin myös sosialisteja jä pör- '/nirarillisia vapaamielisiäkin, jotka rohkenivat olla sitä mieltä, että ' 'Sotavalmistelu aiheuttaa tuhoa ja hävitystä. Näin myös Moosejaws- Sä järjestetty hulikaahien myTviäistilaisuus esti rauhankokouksen pi-dönf--^ ja "selitykseksi" annetaan, että kysymys oli 'kommunistien" ^iJkpkouksen hajoittamisesta. ^ iNiflle, jotka yllyttävät ja kiihoittävat nuorisoa fasistiseen huli-l 'kanismiin ja myös^ niille, jotka tällaista kiihöitusta ">-mmärtävät" ja '•"suvaitsevat" poliittisen sxrvaitsemattomuutensa \nioksi, olisi hyvin rJteivöeäistä jos 1^ lukisivat Isosta kirjasta sen kohdan niissä selitetäah e i ^ joka yhden pienäoamistä pahentaa, parempi olisi, että niyllyn-kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja upotettaisiin meren syvyyteen. "kUStANNUSTASONÄ- " LtSfiVäÖiaESMA SUOMfiSSA" on uusi ja upea nimi ohjelmalla, j o n ka mukaan'. lUinarauhasta, vaLuutta-misesta'ja pitkästä tähtäimestä salaperäisesti pois livahtanut autuus saavutetaan 10% palkkojeri, 10% hintojen ja 10% verojen alennuksella. Työkansan Sanomat kirjoittaa kus-tannustasonalennuaohjelmasta: "Ohjeimaffiä lienee tosin puhetta "yleisestä" verohuojeraiukseBta, m i ltä saattaa herättää odotusta, että kapUalistien ohella.myös työtätekevä kansa pääsisi nauttimaan tällaisesta "kustannustason alentami-sesta". Täliöih orc kirttenkln" syytä palauttaa mieliin enslksMn, että s a maa lupausta vilautettiin myös l i n narauhan yhteyesiä, jolloin työläisten palkanmenetykset. luvattiin korvata myöltierniiilllä verohuojennuksilla. Toiseksi on alheelliita muistaa sosdem-olkelsto johtajien uudenaikaisin teoria, jonka mukaan känsän verotaakan Keventäminen johtaisi sosiaalisen turvattomuuden lisääntymiseen yhtä väistämättömästi Kuin työläisten paKcköjen korottaminen mainittujen johtajien mielestä aiicaansalsl knilutnstarvlkkclt-ten hintojen nousua ja IrifJaatiota. oh näinollen veikaten todennäköistä, että' tährierilaiset johtajat suo-jeliakstcri kansan sosiaalisia etuja loppujen lopuksi kieltäytyisivät Sallimasta sen verotaakan keventäniistä. Johtopäätökseksi muodostuu "se, että liusl ohjelma käytännössä t u lisi rajolttumäairi paöckojeh j a kantohintojen al6ntaralseen. Sientähden tuntuu väiinemmalta, e^tä kalkK, jotka katsovait" voivansa ' tulla toimeen Ilman, näitä "vakauttamls"- poUtlikari siuiriauksla, ihubdöstavat lujan ja yksimielisen taistdurihta-man uutta ohjelmaa vastaan." • w Suoifnien ^tiSet Midem-ministerif joutuyat tilille rötöksistään H e l s h M — (DLP) — Paljon puheenaihetta antafiuf Salaputkl Öy:n valtion avustusten väärinkäyttöä Ja eräiden entfclen ^"Sialldemokraattl-sien ministereiden tähän sekaantumista l.»:)skeva asia ori ollut eduskixn-naij. perustuslakivallokurinän käsiteltävänä. . Nyt valmistuneet mietinnössä pehistuslakivallokurita ori tullut s i i hen tulokseen, että entiset valtioneuvoston soslaliäemokraatitlset Jäsenet: Jussi Raatikainen. Matti Lepistö, Aleksi Aaltonen Ja Onni Peltonen ovat ministereinä ollessaan menetelleet lainvastaisesti valtionavustuksen Salaputkl Oy:Ile riiyöritäriilstä kös-keväätä asiaSKa, joten heidät voidaan panna syytteeseen valtioneuvoston Jäsenten Ja oikeuskanslerin virka-tolriieri lairimukuisiiutta koskevan lain 7 pykälän mukaisesti. u y v i n tonjDd^ititf bitialabien /oiiir. nallstl. Ja BUtz-lehden toimitta^ B. KaranJJa du Jäsenenä sUriä i n - tlan edostaj&tbisa/ Joka; vieraili Kiinan Kansantasavallassa sen toisen vuosipäivän Juhlien aikana. Tämä edustajisto matkusti ika,- Jaltl Kiinassa, tutustui maan työläisten Ja talonpoikain elämään sekä niihin muutoksiin mitä on Kiinassa tapahtunut Kndmiiitan-gin ballitnltsen kaatumisen Jälkeen. Karanjia on idrjoittanut totuudenmukaisen Ja .. mielenliiintoisen kirjan «Nouseva Kiina" ("China StandsUp" toinen osa 'Polvea of the Wild West") missä hän kertoo mattiavalkutelmlstaan. Hän kirjoittaa: "Me kaikin olemme kiittäneet i h miskunnan neljännestä edustavan tämän vanhan kulttiuikansan hämmästyttäviä j a miltei uskomattomia saavutuks:a kuimlakkaassa uudesti.^ syntymisessään. !Me olemme vertailleet lännen Imperialismin j a Itämaa-laisen feudallsmin sekoituksen turme< lerilaä eilistä K i i n a a uuteen Kansan Kiinaan; mäkä nousee ja Aasian Simpsonin lailla rikkoo menneisyyden kahleet, antafen taisteluhaasteen kaikille esteille Ja saattaen tappioon kaikki vihollisensa. Tämä vertailu vaikutti meihin paljastavasti kuin i l mestyskirja." (siv. 2—3). Kansanhallituksen toteuttamat suiu-et reformit ovat;tehneet klhia-laisista työläisistä maan valtiaita ja antanut iheille ennen tuntemattomat mahdollisuudet taloudellista j a kult-tuurellsta kehitystä varten. Tullen maasta missä vallitsee pysyvästi akuuttlnen ruokatavaran puute, täihän Intian edustajistoon vaikutti suuresti se nopeus Ja teholsuus; millä K i i n a n ruokatilanne on ratkaistu. K i i n a myös tapasi kärsiä kroonllli-sesta ruokapulasta Ja sen väestön huomattava osa eli puolinälkäisenä. Kansanhallituksen perustamisen jälkeen tilanteessa on tapahtunut perusteellinen muutos. Kommunistipuolueen Ja kansanhallituksen aloitteesta suoritetut toimenpiteet ovat J o tuottaneet tuntuvia tuloksia. Ensimmäisen kerran kokotiistorlansa aika-, na K i i n a tuottaa riittävästi, ruokatavaraa koko kansaa varten ja kykeneje vielä lähettämään ruokaa Intian näl-käaluellle. Tässä on mitä Karanjia sanoo: "Me Olemme äskettäin syöneet k i i nalaista riisiä Ja me olisimme voineet saada sitä paljon enemmän jos meidän hallitsijamme olisivat niin halunneet. Joka tapauksessa me.Uä ori tässä todistus, että K i i n a , Jota sanotaan 'nälkämaako', tuottaa nyt riittävästi riisiä 500'miljoonalle kansalaiselleen Ja sen lisäksi vielä vähän u l komaillekin vietäväksi. Meillä on myös ollut tilaisuus nähdä j a ihailla kiinalaisia näytetä varoita ruoka- jä maataloustuotteista korietyökalulhin Ja raskaisiin: koneisiin asti, mitkä olivat (Bombayssa äskettäin .pldetsrssä Kansainvälisessä teollisuusnäyttelys-sä., (s. 3.) ' • . K i i n a n saavutukset Ja sen nopea taloudellinen kehitys raivostuttaa i m - periaLsteja Jotka ovat tottuneet pitämään Aasian maita riiston "Ja ryöstön lähteinä. Imperialistinen lehdistö käy räävltöritä parjauskampanjaa K i i n a a vastaan välttäen, ettei K i i n an kansa voi toteuttaa taloudellista ke-hitysphjelmaansa. Kararijia pialjastad tämän propagäridari kirjassaan: "Mikäli on puhe Kilnäri teöllistut-tamisesta. amerikkalaiset Jatkavat i t sepintaisesti ennakkoluulojensa kaupustelua siitä, että maatalousmaan on mahdoton teolllstuttaa Itseään. Mutta tässä, kuten monessa muussakin asiassa. K i i n a on osoittanut maailmalle, että se Jtykenee tekemään mahdottomuuden mahdolliseksi. Ja Jokatapauksessa sellaisiila Amerikari protesteilla ei ole enää mitään painoa, koska me tiedämme, että imperialistien ohjelmana on pitää Aasia takapajuisena maatalousalueena Jonka taloudella on arvoa vain sikäli, että sinne voidaan dumpata amerikkalaista ylijäämätuötantoa.'' (s. 4.) Nähden oniin silmin K i i n a n kansan suunnattoman suuret saavutukset Karanj a.kirjoittaa: ' "Yks.nkertainen totuus on. että kiinalaiset rakentavat tulevaisuutta; He tuottavat joka päivä enemmän ruokatavaraa, enemmän vaatteita, e-nemmän koteja, enemmän sähkövoimaa, enemmän työmahdollisuuksia, enemmän teollisuus- Ja maatalous-laitoksia mitkä kaikki muodostavat askeleen rikkaampaa ja täyteläiserii-pää elämää kohti kalkille." (s. 7.) Hänen kirjassaan annetaan suuri huomio Kiinan maareformille mIkS lopetti K i i n a n talonpoikaiston vuosisataisen köyhyyden. Selittäen K i i nan kansanhallituksen maareformin olemusta kirjoittaja sanoo: "Maon hallituksen ensimmäinen toiriienpide oli se. että tyydytettiin K i i n a n talonpoikain maanälkä Perusteellisen maareformilain perusteella pakkoluorvutettiin kartanonherraln maat liinan miteän korvausta ja ne annettiin köyhille Ja maattomille t a lonpojille." (s. 136.) Tässä kirjassa annetaan kuvaus s i i tä Innostuksesta Ja Innoituksesta, minkä tämä maareformi on aiheuttanut j a siten muuttanut K i i n a n talonpoikain koko elämän. Vapaan työn ilo on iherättänyt toimintaan j a tietoisuuteen miljoonia' ihmisiä. Sanoo Karanjia: *Me vierailimme kahdes^ kylässä. Joissa oli suoritettu vasta äskettäin maareformi... Siellä- näimme talori-pojat syövän, juovan, pukeutuvan Ja elävän paremmin kuin missään muualla Aasiassa, lukeutuen tähän Intia. Kartanonherroja ei ole enää . . . T a lonpojat olivat jo rakentamassa mu-tahökkellensä tilalle sieviä t i i l i - j a k i vitaloja. He tuottivat enemmän, korjasivat ennätysmäisen sadon, järjestivät osuusliikkeitä j a ylitelsavun Joukkueita j a työskentelivät kalkkien täy-delllseriunän elämän hyväksi." (s. 137.) •• . Yrittäessään muuttaa K i i n a n takapajuisesta maatalousmaasta edistyneeksi teollisuusmaaksi, työläiset o-soittavat suurta urheutta. Teollis-tuttamlnen on jättiläismäinen ja suurta työtä vaativa toiriienpide missä tarvitaan miljoonien ihmisten yh^ teistoiriUntaa. Työn sankareita,- jotka auttavat maan ekonomian muuttamista, on lukemattoman paljon". - ''Kansansa ja erikoisesti työtätekevän luokkansa inrioni tirheuderi Ja päättäväls3Tfden avulla sekä Neuvostoliiton tuella (Uudesta Kiinasta' on tullut nykyaikaisen Aasian kalkkein parhaiten teollistunut m a a . . . K i i na VOI nyt näyttää Aasian mäUle_^ sen. miten aasialainen maa voi teoUistua.' (s. 174—175): ^ u t t a ' k i r j a n kulkee ajatus, että K i i n a n kansan saavutusten Ja uuden elämän rakentamlsexr. Ulkke^llepade-vana voimana on- kommunistipuolue ja sen'. Johtaja 'Mad Tse-tung. ^Kansanhallitus on ^ o r i t t a n ut tddel&;,Us-toriallisen tehtävän Ulttäessään y h teen miljoonaiset kansanjoukot. Jotka ovat vuosisatoja olleet !hajoitettuna feodaaliijten kartanonherraln Ja u l komaalaisten Imperialistien hälUn-riari alaisena. Ptibueri K l i r i a n nykyisestä poliittisesta tilanteesiä K a r a n jia sanoo: "Ensimmäisen kerran lhTstofia'nsa aikana K i i n a s i dn nyt järjestetty keskuäiall.tus. relielllneri> epäitsekäs, luotettevä - jä tehofias* v i f Ifefemta, per rustusläkl jä lait, jotka ovat voimassa kautta maan, nopeästrköhittyyä rautatie- • ja tledonäntoyerkdsto. mikä yhdistää kaukafset^ Icaupunglt j a k^- lät,'sekä stiuret Joukkojärjestöt'jotka yhdistävät kaukaislmmatkin tilat, tehta'ät, ^ l ä t Ja kaupungit toisiinsa Ja niiden keskipisteenä on Peking, Kansan Kiinan pääkaupunki." (s. 131.) K i i n a n voiman Ja tulevan menesr tyksen alkulähde on maan orgaanisessa yhtenäisyydessä, kansanjoukkojen ennenkuulumattomassa yksimielisyydessä hallituksensa ohjelman t u kemisessa Ja mallituksessa, mikä saa voimansa kansasta J a nojaa toiminnassaan kansaan. "Kiinan, nykyisen elämänslhriään-plstävin seVika'dh yh'tenä'i8yys7 mllteT kiihkeä jrksimlellsyys. mikä on saavu-tettuinidendemokratian olosuhteissa, mikä puolestaan on työntänyt juurensa syvälle •Kiinan hyvään maahan. K i i n a n ^uittuuriiri,. historiaan ja s i - v;styk56enr;^(s. 249.) . , ' : ;B^ärarij^";. on täysin, vakuuttunut sUtä,' e t ^ . .^Kiinan Icansantesavaltaa voida millään tuhota', j a että se. ky.^ keneje torjumaan kaikki sisäiset "^^Jä ulkomaisetjifrlhoniset. (Hän Idrjoittaa: "Nykyinen k i i n a on -voimakas. E n - slmmäiseiiaiEerran bistorlansa aikana' se on y h f a ^ i n e n . Kiinan pahimpien afvostelijalrikln lausuntojen mukaan K i i n a n kansan suiiri- enemm'stö on uuderi-J^jiistelinän tukena.. . J u u r i näiden 'seikkojen vuoksi K i i n a n Ican-sari* vitplUsilla, kuomlhtangilaisil^; vastavaöäritumoukselllsllli Wash-ingtontö ja-iiontoon patrlöotella,'ku-lalshellla j a keinottelijollä el ole sa-nänvblta'&''' dikä minkäänlaisia (valr taan tuloiiy' mahdollisuuksia Kiinassa." Cs;'132.y Tämä icli-ja on intiala"seri sanoma-lehtlmieheri -rahelhnen kuvaus uutta ja onnellistk" tulevaisuutta raksntavan suuren- kansan saavutuksista. Paljastamalla- Kiinan imperiallst sten vihol- Lsten- panettelevat valheet Karanjia antaa^ vaikuttavan panoksen K i i n an Ja Aasian muiden kansojen ystävyydelle. Aasian muille ma.lle K i i n a on suuri malU'j6 esimerkki. (Suomennet-tu englannlpkielisestä New Times-jiilkaiJsustä No. 13.) Huori! Timmi TAYTVY OLW EBQ Pat meni parturinUivje^g. turin S3in)uo?dessa Pat:n partani suttUn hänet puhelimeen. „ Parturin marakatti öu matkimaan cmistäjaänsä jä Tln mentyä puhelimeen se otti te,- sudin ja rupesi saippuoimaan partaa. . K u n tämä toimitus oli i . punut, n i i n marakatti cttl narT. P'^'"' 1 sen, teroitti sen h i h n a s i ^ ^ ^ i veta P a t i n partaa ajamaan. "Ix>P&fca", huusi Pat. 'Sinä i öimnittää pyyheliinan kaulaam saippuoida -partani, mutta, jim nimessä, sinun isäsi täytyy'ajaa tani. / vff. Innostu uusima! ^Ximnuns Jä Timmir jnuistot jä kurssit oni ten. i^om listui kurs ciiaiset. oli äi pai ' EI MOITTINUT — Nyt et moiti pihviä, kerrankin Jiyvää — vai kuinkaV 7 - E n aavistanutkaan, että tämä pihviä. naa käytt oSn John L. Lewis vaatii i vapauksien palauttamista Wa^bJngton, D. —' — Julistaen, että Taft-HärtleylaM on "raatelevien i n tressien valtaistuimelta tullut kuninkaallinen käskykirje, intressien. Joiden lakeijat ovat taivutelleet kongressia", vaati John L. Lewis, United Mine Workersin presidentti viime viikon vaihteessa kongressin komit.ean edessä todistaessaan Taft-Hartlcy lain Ja Wagner lain kumoamista' Ja ' vapauden, palauttamista Amerikat)^, työläisille". ' . Loistavalla puhetaidollaan sanoi tämä kaivosmiesten päämies senaatin työsuhdelautakunnalle, että "Taft- Kartley lain nimellä varustettu hirviö luotiin kolmea tarkoitusperää varten: (1) tehdä mahdottomaksi unioille saada itselleen uusia Jäseniä, (2) a h distella unioita ja (3) "taloudellisen lamakauden aikana hävittää imiot visseissä teollisuuksissa isäntien v a linnan mukaisesti." Lewis sanoi, että ensimtnäinen näis" tä päämääristä on saavutettu, koslia 16 miljoonaa Jäsentä käsittävä työväenliike el ole kyennyt kasvamaan näinä kuutena ^ vilme'lsenä vuotena. Toista päämäärää toteutetaan tehokkaasti laki jutuilla, sakdlilä ja toisilla ahdistelukeinoilla, jotka maksavat imlollla miljoonia dollareita vuosittain. Taloudellisesta lamakaudesta sanoi Lewis: "Amerikan ostokyvyn .täytyy olla Amerikan tuotantoa vastaavan. Mc emme milloinkaan ole pystyneet myymään enempää kuin 6% taikka 8% ulkomaille, enkäminä näe mitään syytä muutokseen tulevaisuudessa. Meidän on ms^iävä tuotteemme kotoisilla markkinoilla. "Vuoden 1929 onnettomuus seurasi suuren tuotannollisen toiminnan a i kakautta, mutta työväestö oli silloin heikko. Järjestyneitä työläisiä ÖU silloin vain 2% mlljoonaal Palkat e i vät kohonneet tuottavaisuuden matkassa. Miiäi oli kiertämätön se t a pahtui. "Sitten toisen - maailmansodan on Amerikan tuotanto- lisääntynyt • 25 pros. Minne naenevät nämä tavarat, ellef voimakas työväenliike takaa vastaavia nousuja palkoissa ? Jos tämä kurottu ja katala näytös jatkuu, niin se on Amerikan kansa joka siitä maksaa sakon." Laskien äänensävyään varoitti L e - wi3: "Sanon teille, hyvät herrat, että jos meille tulee toinen vuoden 1929 lamaannuskausl, niin Amerikan väes-loä on mahdoton pitää järjestyksessä." : . • Mitä koko Amerikka tarvitsee on vapaa työväenliike, joka tulee kordt-tariiaan palkkoja, mikä taasen vuorostaan tulee lisäämään yleistä hyvinvointia. Hän varoitti, että ahioastaan sota Ja sodan jälkelrien tuotanto sotaa varten, lälna-vuokfa menetelmä ja u l - komalrien avustus ovat tähän mennessä pitäneet irieidäri talouttamme tasapainossa. "Nykyisessä taloudessamme on pahaenteisiä, vaarallisia merkkejä", sanoi hän. J Levils pani merkille rahastpnsihtee-ri George M . Humphreyn lausunnon, nUnkä mukaan niitään lätriakautta el tule siksi, että hallitus ryhtyy yaro-toiriienpltefhlri. " E n ole Vielä nähnyt mitään tx)imeripiteitö'V jsanoi Lev/is, "mutta ensimmäinen toimenpide Jo-iidri kongressin tulisi ryhtyä, on pe- . V ... ^ .......... . ,, • - . .,- ... ^ - . ruuttaa voljmästa näriiä kurjaan huutoon tulleetftyösöhdelait Ja palauttaa amerikkalaiset perinnäiseen vapauden tilaan." . ^ Senaattori' Taftista, tämän ty^isuh-delaln toisesta laatijasta. Joka oli avannutvällokunnari istunnon, mutta juuri ennentätä poistunut, sanoi L e wis: "Hän saattanee tarkoittaa hyvää* mutta liänt-on.'.etuöikeutet^ i n i s en poika, joka In syntynyt .rikkauden keskellä. Hän qskoo. estetuomlolhin, rikkaiden oikeuteen kieltää oikeudet köyhiltä. Todenmukaisesti ei hän timne työmiehen nälkää, joka työskentelee 'kaivoksissa jä jonka tulee elättää itsensä ja perheensä. Me emme häneen voi luottaa. "Minä Ja ne miehet Jotka ovat m i nun ym^äof^änl, emme halua, että meldäktäsis^mme ympärille niitataan rautalnep,^aulus merkiksi meidän or-juudestamine. Amerikan kansa alkaa smunärtää;; tämän, sillä Vapaus elää Amerik£ai''Eahsäri sydämissä. Ellei näitä läki^a^^uiridtä ttdee seurä'ämaan onriet^VnmS"— ykSinpä republi!<:aani-puolueellekin." Lewis feeSiol» että Wagner-laki saattoi kenties olla tarpeen siiloin k im se hyväksyttiin;! sUlä .työväestö oU silloin heikko. Sejfei die yälttämätöri nyt, sanoi hän, sijlä työväestö on nyt t a r - , Pariisi. -^Täällä pidetyssä maiden neuvoston kokouksKsa tettiin ihubtikuun 2i pnä, että pr suu&iitelmen toteuttamiseksi a myönnettävä varoja . 8S5 miljoonaj dollaria'.. Canadan tulee luomttai .7.13 prosenttia tästä summasta, fil nanssikriisln partaalla olevan Haiij.' kan 13.75 pros.. Englannin 11.45 pros,! jne. New York Timesin kirjeenVailitajaa Hanson Baldw.nin lausunnon m kaan -NATOin suunnitelman tottut-taminen tulee merkitsemään 'sitä, että vuoden 1954 loppuun mennesS on saatu muodostetuiisi 'Euroopan ilma- j a maavoimat sellaisiksi, että ne kykenevät puolustamaan 'Eurooppaj hyökkäykseltä 90 päivaa". Kysymys: Mikst-ei Neuvostoliitto, j^nka väitetään himoitsevan Länsi. Eurooppaa, hyökkää nyt, kun Emoop. paa ei voida puolustaa edes 90 päivää? ' peeksi .v^jinoAkas tuettuna Norris- LaGuaräiä" laeilla, jä Clayton' laiila voittaakseen omat taistelHnsa. ; Lewy'ttySäitsi järjestyneen työväen ja,kongressiri keskuudessa yallitsevan sekapäisjrydenj, mikä osoittaa, että "kukaan ei näytä tietävän mitä tehdä Taf t-Hartieyn lain suhteen." "Lakaiskaamme sivuun molemmat Eduskunnan oikeusasiamies puuttunut Pekkasen asiaan Helsinki. — (SS) Eduskunnan o> keusasiamies, apulaisprofessori Paa» VO Kastari on jättänyt valtioneuvostolle 'kirjelmän varatuomari Eaiii Pecnasen asian johdosta, suositelleij 'hämmennystä herättävän muriienäyi telmän.. Jonka varat. Pekkasen syö-! mälakko kenties tulee aiheuttamaan, välttämiseksi harkittavaksi joko so-] pivan viran antamista Pekkaselle tai hänen lakkauttamispalkkansa ait.uisemmilta vuosilta nostamista nykyistä rahanarvoa vastaavaksL ti yleisp s sena se, olxielnianu mistä. I l oessa viik ralmuksi 1 tyksia. jol niosli. H : laisuus ki; jelmaa. Hyvin SI onnistumi! ren osalle sien luenr inrssien , maila ala voimistelu saiaime k saksi har näyttää n oppilaansE saksi että Sellaiset ] omistaa s onnellisesi Timminsl! ohjaajista olisi. kut< tajamaarä LakeUa j£ nakin yli minsm ja Doloresiil( . Sitten jäseniin c lainen ke saamista, dä Kirklai mika on hyvä mal tiin, koski nämä lait ja katsokaamme mitä tapahtuu", esitti hän. "Sitten saatamme kysymystä lähestyä kokemuksen valossa." ' Mainitsematta nimeltä poikkea Lewis kuulustelun alussa tekstistään aii; taakseen korvatillikan Intl. Assn. öf Machinists'in (AFL) presidentiUe A-J. Hayes'ille nimittäen tätä "lienki-seksi epäsikiöksi" siksi, että hän to-; «ostaessaan oli esitellyt pakollista so^ •vittelua riiirikutsutulssa kansallisen hätätilan -lakoissa. "Ainoatakaan to-deliista niinsänbturi kansallisen hätätilan synnyttävää lakkoa ei ole ollut seri'jälkeen kun Taft-Hartley laki laadittiin, eikä todenmukaisesti milloinkaan tulekaan olemaan, sillä ilman hallituksen asioiden kulkuvji Eekaan-tumista tulevat taloudelliset lait toimimaan lakon lopettamiselcsi ennenkuin .siitä tulee mikään Kansallinen hätätila, oli Lewisin väite. Kc ENSI TOII KOL Myöi K IR Pien Va Bo: Silloin kuin sinnillisen kuuluisa jänkkien sotaherra Makki-Arttii (kenraali Douglas MacArthur) pii •vielä korealaisten vitsauksena^Etelä-koreassa,> iimoltettlln eräältä rniplta, että Makki-Arttu olisi saanut riiyös- Idn käsiinsä niiden Pohjols-Korean kalvantoyritysten osakkeita, jolta Järikit olivat kahmineet halvoilla h i n noilla käsiinsä slUoin kun Korean t a loudellisia äsiditä JärjKitettiiri' uudelleen japanilaisten tappion jälkeen. Monet Makki-Artun' kapitalistlystävät olivat tietenkin ostaneet myöskin mainittuja osakkeita koska Japanilaiset olivat pakotetut myymään niitä polkuhintaan Yhdysvaltain korkeimman sotajohdon pEikotuksesta. Näinollen ei ole lainkaan Ihmeteltävää, että Makki-Arttu ön aina oUut iäivas Korean sodan laajentarrilsen kannattaja. Sotaherrana hän yritti teiidä kalkkerisä sodan laajentamiseksi'. Jopa slhiä määrinc, että silloinen presldMittl Trumari oli padotettu a n tamaan hänelle potkut sotaherran v i rasta Koreassa. Mäkki-Artim mieli paloi tietenkin niiden . mlneraalirik- 'icäukslen parissa, jotka olivat joutuneet rintaman väärälle puolelle ja rie olisi pitänyt kelnoilld; millä tahansa j a hinnalla millä tahansa, tietenkin -Yhdysvaltain: kansan kustannuksella, saada "oikeiden omistajien" käsiin. Mutta niin; ei kuitenkaan tapahtunut koska Yhdysvaltain hallitus ei ollut sillä kertaa valmis riskeeraariiaan k o l mannen maailmansodan syttymisen suhteen-sillä tavalla kun Makki-Arttu oli ehdotellut hallitukselle — nimittäin hyökkääriiällä. myöskin; k i i n an alueille j a vaikkapa vielä Neiivdsto-llitonkin alueelle. Mutta osakkeet ovat osakkeita ja ne ovat todennäköisesti yhä edelleerikin Makki-Artun'tai ainakin hänen ystäviensä haUuste. Niihin rijdltetut r a hat eivät ole tuottaneet voittoa vaan ovat toistaiseksi olleet voitto- Ja tappiotilillä odottamassa niitä runsaita voittoja, joita havitellen osakkeet a i koinaan ostettiin. Ilmeisestikin Makki- Arttu on väsynyt odottamiseen ja iialuaisl saada jonkinlaisia toiveita voittojen suhteen. Siltä syystä hän kirjoittlkhi äskettäin asian johdosta ystävälleen Harry Byrdille ja antoi samalla kirjeen jäljennöksen sanomalehdistölle. "Meillä on yhä Odereenkin mahdollisuudet Punaisen Kiinan löyhän teollisuusgerustari tuhoariil-seen jä katkaista helkdt yhteysllnjat Neuvostoliittoon", sanoi Arttu senaattorille. Hän tarkoitti silla sanoa, että jänkkien pitäisi ryhtyä pommittamaan Kiiriian alueita hänen ja m u i den jänkklmiljonäärien sijoitusten takia. Jokapäiväisiä Ihmisiä varten hän sanoi olevansa vakuuttimut siitä, ettei K i i n a n pommittaminen muka johtaisi kolmanteen, maailmansotaan. Hän unchti etujensa riiukaisestl mainita siltä ystävyyssopimuksesta mikä on solmittu Kiinan ja Neuvostoliiton kesken ja irilkä edellyttää Neuvostoliiton tulevan avuksi jos K i i n a a n hyökätään. Sellainen unohtaminen sopU varsin hyvlft;'hänen laskuihlnsä koska hän on eräs'niistä sötahuUuista. jotka ovat Väliriilt- ajamaan Ihmiskunnan kolmanteeri maailmansotaan, ellei minkään muun syyn takia n i i n jänk-kinailjonäärieh kaivanto- ym. osakkaiden puolustamiseksi. ^ Eräs töiden senaattori riensi heti avuksi Ja Julisti, että Yhdysvaltain ilriiavöiinieri pitäisi lylityä heti p u dottelemaan atoriiipommeja kiinan alueille — -niistä .bakteeripommelsta kun el kerran ollut mitään muuta tulosta kidri suuri.häUnä-rauhänystä-viei\. keskuudessa.' Makki-Arttu on nyt perin henhos-tunut vallitsevan rauhan vaaran johr dosta sillä välirauhan tekemiseen s a - nottilri viime viikolla olleen suuremmat mahdollisuudet kuin koskaan ennen — ja rauha vaarantaisi Artun Ja muiden miljonäärien sijoitukset siinä määrin, että osakkeet olisi parasta heittää paperikoriin; Rauhan tekeminen olisi vaarallinen riiyöskiri sille yhtiölle. Jonka eräänä pomomlehenä hän nykyään toimii, puhuriiattakaan nyt monista muista sotatärvikdliikkelstä. Niin että: Suo siellä, vetelä täällä. Kapitalistien voitonnälkä on yhtä pohjaton kuin entisen papin'säkki. Se pitää erikoisesti paikkansa Yhdysvaltain kaltttallsteihin nähden. Y h - dysvaltälit^ k:at^)papolitIIkan piirteenä on. että' ulkomaille pitäisi myydä mahdolUsiminan paljon j a ostaa sieltä mahdollisimman vähän. Siten me-n e . t ^ e ^ i ^ i * : j a y p i ^ t virtaisivat e n - Jin'määräämistä Canadan niXlteu^ tistä runsaampina Wall Streetin r a haruhtinaiden kassaholveihin. Luonnollisestikin Setä Samuli on pakoitet-t u ostamaan yhtä ja toista ulkomailta, niinpä myöskin Canadasta. Mutta nämä ostokset rajoittuvat etupäässä kaikenlaatuisiin raaka-aineisiin Ja puoUvahnisteisiin koska niitä ei ole riittävästi tai ei lainkaan Yhdysvalloissa. "Lehdessämme kerrottiinJä^ kettäiri'faiiten Yhdysvalloissa suunnitellaan ehkäistä cänadalaisen lyiJjn ja sinkin pääsy rajan eteläpuclelle-ja mikäli mitä ostetaan maksetaan niistä canadalaisiUe kansainvälistä markkinahintaa paljon alhaisemmat hinnat. Setä Samulin miesten tarkoituksena on korottaa voimassa olevaa tullia Canadan lyijyä ja änkkia vastaan sitä mukaa kuin kansainvälinen riiarkklnahlnta laskee —^ mitä al-haiseriimaksi hinta putoaa sitä korkeammaksi suojelustuUi kohoaa. Yhdysvaltain kapitalistien tarkoituksena on tämän suojelusfullin avulla puolustaa kotimaisten kaivosparoom^ voittoja j a toisaalla saada lisää lyiJJJ ja sinkkiä polkuhinnoilla sikäU im sitä tarvitaan. ^ . Ön todella säälittävää, että canada-laiset ovat sietäneet moista sortopolitiikkaa tuotteisiinsa nähden. Se on kuuleman mukaan johtanut nyt Jo kaivannon sulkemiseen ja t u ^ ^ *^ miehen työttömyyteen B. C:ssa. P » tämä Yhdysvaltain kauppapoUtux^ rajoitu yksistään näihin kahteen me-talliin vaan se koskee multakin tantoaloja, esimerkiksi meijentuoi-telta. Nyt on vihdoinkin kuulunut p r o^ teja tätä jänkkien herruuspoUtJw^ vastaan. Jopa siinä määrin; että ^ alahuoneen Jäsen ehdotti viime ^ kolia vastatoimenpiteitä — ^ i e n o^ ja asbestille, joiden pääasiallinen «*- t»ja US . on. — K a l l e Terä. M-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 5, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1953-05-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus530505 |
Description
Title | 1953-05-05-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, toukok. 5 p. Tuesday, May 5, 1953
(UBEBIT) -^Independent Labor
Oraan of Flnnlsb Canadians. Es«
tablUbed No7. 6, 1917. Authorized
«0 second class mall fbe Post
Ctffice ZHpartznent, Ottawa. Pub«
lläed tbxice weelcly: Tuesdays
Tbuisdays and Saturdaya by Vapatu
PoblisbJng Company Ltd.« at 100-102
^Is^ St. W., Sudbiuy,Ont., Canada.
Telephones: Suslness OXflce 4-4204
Editorial Office 4-4265. Manager
Z.8\iksL Editor W. EiElund. MdlUng
address: Bo x 69. Budbury. Ontario.
Ädvertlslng rates upon appUcatlon.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT;
Canadafisa: 1 Vk. IM 6 kk. 3.75
3 kk. 225
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8X» 6 kk. 420.
Suomessa 1 vk. 8JS0 6 kk. 4.75
'Vskon'^ asemesta toimittava
r Ne n o r n ^ olemme varsinkin yhteiskunnallisissa
* dioissa yleensä hyväuskoisia ja luotamme aivan liian paljon siihen,
Mt3 asioita hoidetaan kunnollisella tavalla sittenkin, vaikka me pikku-
/ ihmiset emme niistä huolehdikaan.
j Ollaksemme rehellisiä itsellemme, meidän täytynee myöntää, että
: tälbinen "usko" asiain hyvin päin kehittymiseen on saanut meissä itse
1;«kussakin tilaa nykyisen kansainvälisen tilanteen suhteen. Näyttää
i iSiltä, että vihdoin viimeinkin on kansainvälisessä tilanteessa tapahtunut
käänne parempaan päin. Tuntuu siltä, että rauhanvoimat ovat
;:.voittamassa, että sairaitten ja haavoittuneiden sotavankien vaihTa-minen
johtaa Korean sotavankikysymykscn ratkaisuun, välirauhan
t'iieköon ja sitä tietä joko ennemmin tai myöhemmin maailmanlaajuiseen
kylmän sodan lopettamiseen ja rauhan olotilan vakiintumiseen.
<^>.;i.?r'Kaikki nämä nmahdollisuudet ovat todella olemassa. Mutta
• lie, eivät saa tuudittaa meitä rauhanpuolustajia sellaiseen harhaluuloon,
ettei mitään tarvitse enää tehdä, sillä kaikki menee hyvin päin
itsestään. Tällaisen kohtalokkaan omahyväisyyden poistamiseksi meidän
tulee muistaa, että aseistumiskilpailu on edelleen käynnissä, että
: aidmipommeja "kokeillaan" ja varastoidaan edelleen, että Atlantin
liltori ''ministerineiLrvostö" teki vielä suunnitelmia asevoimiensa kas-'
..vättaniiseksi ja tehostamiseksi, että vähempiosaisia kansoja (Viet
riNamian jne) yritetään asentahdilla pitää vielä alistetussa asei^assa,
rjaettäKorean sotaa et ole kaikesta optimistisuudesta huolimatta vie-
"'lä lopetettu, esittääksemme vain joitain tärkeimpiä esimerkkejä..
Selvää on, jos äsTaa tutkitaan vähänkin yksityiskohtaisemmin,
."että rauhanpuolustajain toimintaa on edelleen laajennettava, tehos-
" t e t l a v a ja edistettävä; Poliittisella taivaanrannalla nyt näkyvät
.myönteiset merkit ovat todistuksena siitä, että päättävästi toimien
y::j.X9uhanpuolu^täjat saavat loppujen lopuksi tahtonsa kuulluksi ja
ihmiskunnan pelastetuksi sitä uhkaavalta atomisodalta. Mutta tämä
on mahdollista vain silloin, jos nämä myönteiset merkit ja saavu-lukset
innostavai ratiHanpuoltitstajia entistä päättävämpään toimintaan
sodanlietsojia vastaan^ rauhan ja koko ihmiskunnan pelasta-
.••':.miseksi..
Edesvasixititdntä kiihöitusta
Maan a^iat ovat silloin huonoila kannalta jos koulunuorisoa voidaan
sanomalehtien palstoilla kiihottaa ja yllyttää hulikanismiin niin,
ettei sen johdosta nouse päättävää protestia julkisen sanan palstoilla'
viranomaisista puhumattakaan.
Niin uskomattomalta kuin äe tuntuukin, tällainen valitettava ti-
~ne ValHtsee kuitenkin meidän omassa maassamme, Canadassa,
Vapauden eräs huomaavainen lukija antoi toimituksen nähtä- i
vaksi Ja ihmeteltäväksi koulunuorisoa varten Brämptonissa, Ontarios-sa
painettavan ''Canadian High News" nimisen lehden, jolla on suuri
levikki ja sHs myös suuri vaikutusvalta ja EDESV.^VSTUU varttuvan,
•t nuorisomme keskuudessa.
; Huomattavan suuren ja suorastaan hysteerisen otsikon alla mai-nitun
lehden (madliskuuii 28 p:n numeron johtavassa etusivun artik-
• kelissä kirjoitettiin;
J, V "Moosejaw, Sask. — Tämän kaupungin nuoret eivät halua olla
missään tekemisissä kommunismin kanssa: He osoittivat, ettei heillä
• ole,mitään myötätuntoa vanhalle puoluelinjalle kun Kremlin eräs
^ lähetti, tri James Enricott esiintyi täällä Rauhanneuvoston järjestä-
I mässä kokouksessaV
I "Toistasataa rähisevää (heckling) nuorta kiersi ulkopuolella haa-
I Iin ympärillä ja huusi äänekkäästi paheksumisensa puhujalle. Poliisi
'„ tarkasti nämä nuoret.
I "He eivät suorittanee^ riittävän hyvää tarkastusta,- sillä heti
kun Endicott aloitti puhtensa, puhujalavalle lensi niäd^tyneitä ka-
«;.-narimunia,;;;:".y-/
«• Mättä'^kähänmuh heittelevistä mylvivistä nuöris-
• t a— jotka oli epäilemättä värvätty tätä "'tehtävää'' suorittamaan —
% tehdään siis nuorison sUmissä miltei kansallissankareita, joiden esi-
I; rnbrkluä pitäisi ^ koska koko lehdessä ei ole puolta-
% kädj saiiaa moista hulikanismiä vastaan! On totisesti jotakin mä-
^1 tää muuallakin eikä vain Tanskassa, kun tällainen hulikanismikiihoi-i
| tus saa julkisesti tapahtua ilman, ettei siihen tartuta kiinni. Kuinka
il vali^va tämä kysymys ori, sen tietävä! viranomaiset vallan hyvin —
' j a sen tietävät Euroopan maista tänne tulleet siirtolaiset, jotka ovat
Ji nähneet miten fasistit voivat käyttää hyväkseen tällaisia mylvimään
|; opetettuja, edesvastuuttomia nuorisohulikaaneja.
•li,
r t Vltämäiriitun ''uutistarihan'' otsikossa sanotaan voitbniioisesti,
^^!ffe"valveirtUrieet" nuoret panivat "punaisten innoittaman kokouk-j
sienliäl^as^^^^^ (röut). Mitä siellä todellisuudessa tapahtui, oli
l itämä: •
l j Ryhmä kiihoitettuja ntiörisohulikaaneja kielsi Mo6seja\vn asuk-
'^kailta heidän demokraattiset oikeutensa kuulla mitä puhujalla oli
j ^heille sanottavaa. Nämä mylmivät hulikaanit eivät lyöneet "seka-
» ^rtöori" Väin "puriäisten innoittamaa kokousta'', vaan koko Moose-
«iJCTvn väestön demokraattiset oikeudet kuulla puhujaa ja omaksua
! j !
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
nilja Heino, K i r k l a n d Lake, önt.,
täyttää 10 vuotta t ä h l ^ , t o U ^ l ^ un
S pnä.
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnitteluihin!
. Tässä osasfossai Inlbafötaan. ylefadn
kirjettä la iie «ais edost^viit klrjoltta-iafiif
tnlellpnett^ Kirjeet plfälsl rajoittaa.
J M tnahdolltlsta, 200 sanaan.
Tähän qsaäomi läheteUy^ klrjeliä
el palauteta.
41 6 o
NUOEET J A T K A V A T "
k u L T i t J V R I P E R I N T E I T l - E M ME
V A A l l M l S T A
ACohet suomalaiset, vieläpä Järjestöjen
toimintaan osallistuvatkin, ovat
es ttäneet ajatuksia, että kun nykyinen
vanhempi suomalainen polvi 'hä-v.
ä'ä tällä' mantereella niin ihäviää
myöskin suomalaisten fculttuurlpyrln-nötv
M s jötkä nä^me Forcupinen a -
lUeen nuor.soKursslön p^ttäjäistilai-suuden;
tulimme toiseen tulokseen.
Mt näimme; että'Canadan suomalaissyntyinen
liuöriso on v a l m i s ^ j a k y kenevää
jatkainaan |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-05-05-02