Vapaus, April 21, 1923

              I L 1^
•4
V A P A U S
Canadan Baomalaisen työväestön äänenkannattaja, flmes-
*w8adbory8sa,Ont. joka tiistai, torstai ja lauantai.
Lauantaina, hohtjkuun 21 p. — Sai Apriiil
Ranskan proletariaatin offensiivi
VAPAUS
(liberty)
The bnly organ ef Finnish Werkero in Canada. Pob*
i^ed in Sadbnry, Ont, eveiy Toesday, Thorsday and
"'•torday. , • ' • ^ •
Advertising rates 40c per col. incb. Minimum cnarge
for ain^e insertion 76c. Disoonnt on atanding advertiae»
ment The Vapaus Is the best advertising meunm among
Finnish People in Canada. . '
Canadaan yksi vk, $4.00, puoli vk. $2.2B, kolme kk.
01.50 la yksi kk. 75c.
Thdyavaltoihin Ja Suomeen/yksi vk. $6.50, puoli vk.
©8.00 Ja kolme kk. $1.75. ^„ „
TilaukKia, Joita ei seuraa raha, ei tulla läfaettömäSn,
gaitai asiamiesten JoUla on takaukset. •;• •- • .
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmottikdsta 40c.
paistatuumalta. Suorista i motuksista sekä UmotukflistA,
Joiden telcstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotnkset 60c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotokset $2^00 kerta,
Ct8.00 (kaksikertaa; syntymäilmotnkset $1.00 kerta; ha-iQtaantieto-
Ja osoteilrootukset 50c. kerta, $1.00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana.
' •• '''
JOB ette milloin tahansa saa vastausta enslmäiseee
Urjeeseenne, kiillottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkenholtaja.
Vapauden konttori Ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1088. Postiosote:
*»/)» S9. Sudbary, Ont
Kolmessa ententen suuressa maassa, Ranskassa,
Englannissa ja Italiassa, oli työväenliikkeellä iasele-von
jälkeen suunnilleen samallainen kehitys. Jölcai-sen
näiden kolmen maan työväenluokka otti .lukuun
vallankumouksen, ja valmistautuivat sen varalta, mut­ta
johtajat pelkäsivät vallankumousta. He tekivät kaik­kensa
pidättääkseen proletaarisia joukkoja. Mutta lo­puksi
riuhtautuivat joukot irralleen ja puristivat esiin
toiminnan. Siten syntyi Ranskassa vuoden 1920 tou­kokuussa
suurlakko, Italiassa miehitettiin tehtaat, ja
Englannissa puhkesi kaivoslakko. Mutta johtajat oli­vat
edelleenkin pelkonsa vallassa ja pyrkivät mihin
hintaan tahansa estämään vallankumouksen. He pa­kottivat
Italian työläiser luovuttamaan tehtaat, he ha-joittivat
Englannin ammatillisen lolmiliiton ja estivät
rautatieläiset avustamasta kaivostyöläisiä. Ja he an­toivat
Ranskan lakon valua hiekkaan. Kaikkialla oli
täten tappio täydellinen. Työväenluokka kadotti luot­tamuksen
itseensä, mutta porvaristo sai uutta rohke­utta.
Työnantajat ryhtyivät pidentämään työaikaa ja
lyhentämään palkkoja.
itseaan
Clara JZetUnia leimuava parlament*
tipahe.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitäS olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina Ja lauantain
lehteen torstaina kello, 8.
' Refdstered at the Poat Office Department, Ottawa, as
«pcond dass matter.
Reformistien jarrutus
Saksalainen toveri^ Brandler todetessaan sikäläisissä
lehdissä julkaisemassaan artikkelissa, etteivät reformis­tiset
internatsionaalet ole ottaneet osaa Frankfurt am
Mainin konferenssiin eivätkä siis kannata vallankumo­uksellista
taistelua Ranskan imperialismia vastaan, lau­suu
mm. seuraavaa:
j Sosialid»nobatian ja reformisten ammatillisten
johtajain jarrutus pidentää Saksan ja kansainvälisen
proletariaatin kärsimystietä. Mutta estää\he eivät pro­letariaattia
voi. Jo kapinoivat sosialidemokraattiset
työläisjoukot Saksassa, johtajiaan vastaan. Saksin so­sialidemokraattiset
työläiset ovat hyljänneet johtajain
sa vaatiman kokoomuspolitiikan ja lausuneet kannat
lavansa yhteistoimintaa kommunistipuolueen kanssa.
Thuringenissä ja Berlinissä muodostavat sosialidemo­kraattiset
työläiseet johtonsa päätöksiä vastaan koni
munistien kanssa yhdessä puolustusmiehistöjä fascis
mia' vastaan. Kansainvälisen konferenssin tehtävänä
on organisoida ja lujittaa kansallisesti ja kansainväli^
sesti heränneet voimat. Vaikka toinen kansainvälinen
konferenssi ei voikaan reformistslten internatsionaalien
Jarrutuksen takia antaa rynnäkköhälytystä, niin saat­taa
se kuitenkin suorittaa arv^kaita työtä kasilläole'
väirt riaisteluVoimain lujittamiseksi ja kehittämiseksi
sekä taistelun alkamiseksi joka reformististen intemat-
8lon«2|1ien kmm yhdessä taikka jopa näitä porvaria-tpn
RYH8l«jU va8t««nkln.
Yhteisen rintaman rakentaminen
/ Pohjois-Ontaribssa
\ Pöhjois-Onlarion työläiset alkavat käsittää yhteis­rintaman
muodostamisen tärkeyden ja toimia sen mu­kaan.
Viime kuun 30 pnä., Porquis Junctiontösa pi­delty
eri työväen järjestöjen yhteinen konventioni on
lasta hyvä esimerkki. Konventionin oli kutsunut koql-le
Porcupine Miners Unio. Kutsua oli lähetetty, kai­kille
Cochranin vaalipiirissä oleville eri työväenjär­jestöjen
osastoille, jossa painostettiin yhteisen rinta­man
muodostamisen tärkeyttä tulevia maakuntavaaleja
, värien. Kutsua olikin noudatettu hyvin, ollen konven-tionissa
edustettuna kaikki tässä vaalipiirissä toimivat
työväenjärjestöt niin poliittiset kuin taloudellisetkin,
nim. Worker8 Party^ Independent Labor Party, Uni­ted
Farmers of Ontario, Porcupine Miners Uhio ja
Iroquis Fallsin paperimyllytyöläisten Unio eri am-mattiosastoineen.
Edustajia oli konventionissa kaik­kiaan
38 ja olivat he kaikki yksimielisiä konventionis­sa
esillä olleesta yhteisrintaman muodostamiskysymyk^
sestä, luvaten ybimielisesti taistella yhteisen työväen
ehdokkaan valitsemiseksi, tulevissa maakuntavaaleissa.
Ehdokasta ei vielä nimitetty mutta sen nimitlämislä
varten päätettiin pitää yhteinen konventioni tuonnem­pana.
Valittiin viisi-miehinen vaalitaistelukomitea,
jonka huoleksi jäi varojen kerääminen vaalitaistelua
varten, ehdokkaan nimityskonventionin kutsuminen y.m.
Komitean puheenjohtajaksi valittiin Porcupine Miiiers
Union presidenlti McKinnon Timminsistä, kirjuriksi
Arthur Bolly Mathesonista, Ont. Tervehdys-sähkösa-nomia
lähetettiin Sydneyn terästyöläisille Ja Porcu­pine
Miners Uniolle jossa hyväksyttiin heidän toimin­tansa
tämän konventionm kutsumisessa. Jim Larki-nin
karkoituksen johdosta laadittiin ponsi, joka pää­tettiin
painattaa lehdistössä. Ponnessa protesteerat-tiin,
ankarin sanoin maamme siirtolaisvirkailijain me­nettelyä
vastaan karkoiltaessaan hänet. Eduslusperus-te'seuraavaa
konventioni varten laadittiin ollen seu­raava:
yksi edustaja ensimmäistä sataa jäsentä koh­den,
yksi lisäedustaja seuraavaa kolmea sataa ja toinen
Hsäedustaja seuraavaa viittä .eataa jäsentä kohden.
Edustöjia voivat tähän konventioniin lähettää kaikki
tässä vaalipiirissä toimivat eri työväenjärjestöjen osas­tot.
Seuräavai][. konventionin edustajain kyydit ja ku­lut
päätettiin jakaa.
Näin on yhteisrintaman rakennustyö pantii hyvälle
alulle Pohjois-Ontarion raatajien kesken.
Mutta Ranskassa ei työväenluokan nujertuminen ol­lut
niin täydellinen kuin Italiassa ja Englannissa. Eng­lantilaisten
ja italialaisten vastakohtana ei ranskalai­silla
ole fetishimäistä kunnioitusta järjestöihin. He
luottavat yksilöjen taistelukuntoisuuteen. Ammatilli­sen
järjestön luhistuminen, joka järjestö kytki eng­lantilaisen
työläisen periaatteillaan ja perintätavoil-laani
ja jolle hän viikottain suoritti huomattavan osan
tuloistaan, saatti hänet epätoivoon. Italialainen työ­läinen
taas jäi vaille kaikkea suuntaa, kun sosialisti-puolue
ja ammatliyhdistysliitot, joita häh aodan jäi-keen
oli tottunut pitämään henkisinä oppainaan ja joh­tajinaan,
pettivät työväenluokan edut.
Ranskalainen työläinen sen sijaan tyytyi luopu­maan
ammattiyhdistyksestä, mihin hän oli aselevon
jälkeen joukkona liittynyt. Mutta täten joutui hän
jälleen perintäpaiseen asemaansa järjestymättömänä
työläisenä, joka ei suorita mitään jäsenmaksuja ja joka
ori tottunut itse puolustamaan itseään, mutta joka sa­malla
tietää olevansa eräällä tavalla sidottu ei Joihin­kin
jäseniin vaan tilapäisiin ihmisiin, joiden kanssa
yhdessä hänen pn puolustauduttava. Ammatillinen ha­jaannus,
joka täten syntyi, aiheutti kaikkien ikävyybi-en
ohella kuiterikin yhden ilahuttavari ilmiön: että vä­hin
•kaikkialla muodostui «yhteisammattiyhdistyksiä»,
joita johti tekovalmiit miehet ja joihin'ryhmittyi vä­hemmistö,
joka noudatti Hanskan ammatillisen liik­keen
taisteluperintätapoja.; Tästä oli seurauksena,
että työnbstajat Ranskassa saavuttivat paljon pienem­mät
tulokset kuin mitä bli laita Suurbritanniassa ja
Italiassa. Palkkoja tosin alennettiin enemmän taik­ka
vähemmän ja siellä täällä tehdään yhdeksän-, jopa
kymmentuntisiakin työpäiviä. Mutta kaiken kaikkiaan
ei ranskalaisten työläisten asema ole huonontunut niin
paljon kuin englantilaisten ja italialaisten, koska Rans­kan
työväenluokka ikäänkuin itsestään yhä uudelleen
nousi vastarinläflfl,
Kaksi suurta; lakkoa — vuoden 1921 kutomatyöläis-
Ien lakko pohjoisessa, ja metallityöläisten lakko Hav­ressa
1920, joiden lakkojen päämääränä oU palkkain-poljennan
estäminen — ovat tämän vaatarinnan kaksi
tärkeintä välijkohtaiista. Näillä lakoilla ei tosin voi­tu
estää, ett?i palkkoja olisi jonkun verran vähennet­ty,
mutta ne päättyivät kuitenkin moraaliseen voittoon,
kuten sanontatapa kuuluu. Innostus, minkä ne herät­tivät
kautta Ranskan työväenluokan, vastarinnan sit­keys,
ehdot, joilla työläiset lopuksi ryhtyivät työhön,
olivat omiaan osoittamaan työnostajille, ettei heille ol­lut
terveellistä pyrkiä pitemmälle. Työnöstajat eivät
voineetkaan jatkaa offensiiviaan. Palkkain poljennal­le
oli tehty pato.
Ja viime kuukausien aikana ovat osat kokonaan
vaihtuneet. Nyt ovat työläiset ryhtyneet hyökkäykseen.
Viime lokakuussa pitämässään maakongressissa päät­ti
Yhteisammattiliittp Seine-Inferieuren deparlement-tiliiton
sihteerin ehdotuksesta ryhtyä suureen palkka-korotustaisteluun.
Tällä tunnuksella tehtiin agitatio*
nimatkoja maan joka kolkkaan. Kaildcialla ryhdyt­tiin
: kuumeendmaiseen palkankorotuspropagandaan.
Ikäänkuin olisi odotettu vain tunnusta, puhkesi laho­ja
vähin kaikkialla. Lakkostatistiikasta ei käy laa­tuun
esittää viimeisimpiä numeroja, niiden julkaisemi­sen
suhteen kun hidastellaan, mutta huoletta saattaa
sanoa, että käytyjen lakkotaistelujen lukumäärä on
viime vuoteen verraten huomattavasti suurentunut. Me­nee
tuskm päivääkään ilman, ettei pariisilamen toveri-
Iditi ilmoittaisi kolmesta taikka neljästä uudesta lakko-taistelusta.
Ja kaikki lakot ovat hyökkäysläkkoja ja
esitetään niissä palkankorotusvajithnus. Sitä paitsi
on monesti sattunut, että pelkkä lakkouhka on riittänyt,
kuten esim. Roannessa, missä isännistö heti lakon alus­sa
suostui kolmenkymmenentuhannen kankurin vaati­muksiin.
Kuten sanottu, on palkankorotushyökkäys täydessä,
jopa kerrassaan mainiossa käynnissä, ja Yhteisammat-tiliitto,
joka on tämän liikkeen sieluna, tekee edel­leenkin
kaikkensa sen tehostaiäiseksi.
Saksan valtiopäivillä maalisknun
7 pnä keskusteltaessa ranskalaisten
väkivallantekojen johdosfta Buhrin
alueella, lausui toveritar Clara Zet-kin
m.m. seuraavaa:
-Kuinka kukaan, joka on ottanut
osaa poliittiseen elämään, voisi ol­la
epätietoinen Ranskan imperialis­min
Idkemattomista rikoksista? Mi­ten
voisi hän pettää itseään sillä,
että me voisimme heidän kanssaan
päästä veljellisiin suhteisiin? Tie­dämme
hyvin minkä veroinen on
Ranskan imperialismi, vailckapa se
vetoaisikin demokratiaan. Sillä me
tiedämme, minkä veroinen on itse
demokratia eTkä ainoastaan Rans­kassa,
niiii kauan kuin se on por­varillista
eikä proletaarista demo­kratiaa.
Ranskalainen demdkratia
osoitti, syntymäpäivänään tuhotes­saan
kesäkuun taistelijat raehauli-sateella
'Pariisissa, että se oli muut­tunut
punaisesta siniseesi. Se pal­jasti
itsensä Konmiuunin päivinä
1871 murhatessaan tuhansia ranska­laisia
proletaarisia esitaistelijoita ja
a(jaessaäin tuhansia maanpakoon Ka-ledoniassa.
Tämä saimainen ranska­lainen
demokratia solmi vielä hel­mikuussa
1916 liiton kuolevani tsa-rismini
kanssa, millä liitolla ^e antoi
tälle oikeuden rosvota tärkeitä Sak­sanmaan
osia. Ja ikun Kerenskin
demokratia, ilmestyi Venäjälle va­rusti
se Ranskan työläisten ja.talon­poikain
kullalla tsaristiset vastaval-lan'kuimoukseliiset.
Ranskalainen de-mo>
kratia pitää Puolaa Saksan ja
Neuvosto-Venäjän santarmina, ja pn
myös Tshekkoslovakialle antanut aa-man
kaksinaisen. tehtävän.
Hutta kaikesta tästä huolimatta
on valtiftkonslerin syytökset merkil­lisesti
koskeneet minuun. Eun hän
valitteli, raakaa väkivaltaa, niin
tuntui minusta samalta kuin van­hasta
Cicerosta, kun täimä sanoi
Gnaccukselle: «Lasihuoneessa istu­va
älköön visketko kiviä!» Eivät­kö
myös luokat, joiden' edustaijana
valtakunnankansleri on Jhallitukses-sa,
ole harjoittaneet raainta vättci-valtaa
voitettuja kohtaan? Mitä
osaa suorittivat saksalaiset joukot
Ukrainassa ' Brest^Litövskin rauhan
jälkeen naurettavan hetmonnin,
Skoropadaikin, noustessa vallanku­mouksellisia
pientalonpoikia ja työ­läisiä
vastaan? Samat piirit, joita
valtiokansleri edtiistaa, käyttivät vä­kivaltaa
juuri Ruhrin tyoläiBia vas­taan,
kun nämä tekivät totta fb-tei^
UiinalUstuttamistunhuksesta. Täi
löin ilmestyi väkivalta äkkiä esiin
ahtaakseen kapitaalin ylivaltaa vas­taan
nousseet työläiset pistimin kai­voksiin.
Ja toisen kerran käytettiin^
vaTfivaltaa, kun kaivostyöläiset teki­vät
totta tasavallan puolustamises­ta'
kappilaisia kapinoitsijoita vastaan.
Tällöin riehuivat Wattersin joukot
Essenissä. Välkivalta jää väkivallak­si.
Se ei yhtään muutu kirotuksi
taikka pyhäksi siitä, «siintykä se
ranskalaisten vaiko saksalaisten vä­rien
Varhossa.
Ei maksa vaivaa luottaa hyvitys-politiikkaan
eikä Yhdysvaltain
apuun. Voittaijamaiden välillä on
eturistiriitojav mutta yhdessä asias-r
sa ovat he Ocaikki yhtä mieltä, ni­mittäin
että Saksa on muutettava
siirtomaaksi. -Ruhrin valtaus on juu­ri
aseellinen esiintyminen tässä tar­koituksessa.
Elmme tiedä kuinka pit­källe
ranskalaiset aikovat. Emme
tiedä, tuleekö toteutetuksi Ranskan
imperialismin poliittinen suunnitel­ma
riippumattoman valtion muodos­tamisesta
Saksan ja Ranskan välil­le.
Meille on kyllJksi nykyhetken
vaara. Vain .proletaairinen ja täysin
Va4a kommunistinen Saksa voi es­tää
Saksan sortumisen siirtomaaksi.
Proletaarisen Saksan tehtävänä on
nykyhetkellä ja tulevaisuudessa puo­lustaa
saksalaisen alueen. Saksan
työväenluokan perinnön koskemat­tomuutta.
Ja kommunistinen Saksa
lismia kuin een apuria, Saksan ka­pitalismia
vastaan, taistelun käymi­sessä
yhtä (hyvin Stinnestä kuin j
ranskalaisia suurkapitalisteja vas­taan,
jotka ovat yhden ja saman
kapitalismin edustajia.
Voidaan kyllä Ranskan suhteen
turvautua h y v i t y spolitiikkaankin
mutta ei sellaiseen, joka säilyttää
kaiken taakan työtätekeville, vaan
sellaiseen, j o k a ^ l y t t ä ä kuormituk­sen
sota- ja rauhanhyötyjille, joka
käy käsik» tavara-arvoihin, mutta
sellaista politiikkaa voi harjottaa
vain työväenhallitus, joka nojaa
parlamentin ulkopuoliseen työläis-voimaan.
(Välihuuto: Saarnaatti
kansalaissotaa!) Kansalaissota ei
nipu meistä vaan teistä. Vielä tä­näänkin
käy täydestä Lasallen sa­nat:
«Vallankumous saattaa tulla
rauhanlippu käsissä taikka villin-hulmuavin
kutrin ja rautakengät
jalassa». Punainen terrori on aina
ollut vain vastaus valkoiselle ter
rorille.
Mutta proletariaatin voitokkaan
taistelun ehtona on proletaarinen
yhteisrintama. Meillä kommunisteil­la
on sosialidemokraattien kanssa
tehtävä tili, joka on'kirjoitettu ve
rellä ja kyynelillä, mutta siitä huo
limatta sanomme me heille: seisom
me kylki kyljessä teidän kanssaU'
ne, jos mielitte taistella yhtenäi­sessä
rintamassa meidän kanssam­me
saksalaista kapitalismia ja rans­kalaista
imperialismia vastaan. Jou-koty
Ruhrin alueen työmaaneuvos-tot
ovat jo antaneet vastauksen
kysymykseen: sujjettu rintamako
Cunosta Scheidemanniin vaiko Mos­kovasta
Pariisiin? Ne kun ovat teh­neet
puoluesuunnista välittämättä
aloitteen proletariaatin organisoi­miseksi
kansallisesti ja kansainväli­sesti/
taistelun käymistä varten en-tenteimperialismia
ja 'Saksan kapi­talismia
vastaan. Ei ole mitään yh­teistä
rintamaa porvariston ja pro­letariaatin
kesken. Mikä kansalli­sesti
eroittaa, se yhdistää kansain­välisesti.
Sanotte, että tämä on
maanpetosta. Mutta me sanomme:
maankavaltajia ovat aneliinikunin-kaat,
kaivosparoonit ja puuteoUi-suudeiihärjoittaj
at, j otka hyvitys-politiikan
jarrutuksen kautta ovat.
antaneet Poincarelle verukkeen val­taukseen.
Meitä sanotaan epäkansallisiksi,
koska olemme internationalisteja. Ja
kuitenkaan ei viimeksi mainittu sa­na
merkitse mitään muuta kuin
koko maailman riistettyjen suuren
solidarisuuden tunnustamisen suu­remmaksi
historialliseksi voimaksi
kuin kansallisen solidarisuuden riis­täjien
kanssa. Me kommunistit tu­lemme
aina pitämään Saksan kan­sallisuutta
ja saksalaista aluetta
sen yhtenäisen, nykyaikaisen ja kes­kitetyn
talouden aineellisena edel­lytyksenä,
joka bn lankeava prole-tariaatirt
perinhöksi. Ellemme me
pitäisi Saksaa isänmaanamme, el­lemme
arvostaisi :,sitä saksalaisen
kulttuurin maana, niin olisimme me
jo aikoja pyyhkineet sen tomun ja-,
loistamme ja vaeltaneet Venäjälle.
Mutta me olemme jääneet tähän
maahan, koska rakastamme sitä ja
sen onnetonta proletariaattia, jolla
ei vielä ole ollut rohkeutta taistel­la
vapautensa yoittamiseksi. Saksan
uudestisyntyminen ei voi olla kan­sallisten
seikkailijain teko, vaan on
työväenluokan, Kommunistisen Ma­nifestin
sanojen mukaisesti, muo-dostaudluttava
kansaksi valloittamal­la
poliittisen vallan ja pysyttämällä
diktatuurinsa.
LXHmskuSTANNUKSETi
• ' ... A I
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle ?30; 50c lähetyk i«n
40; 60c lähetyks. $40~$60; 75c lähet ?60--Sioo
dan dollarin 25c sadalta doUarUta lisää. ~ SähksJ-lähetyksille
$3.60 lisämaksu. «Mosjnjc^
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 gj^^
view Ave.
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne^
Tiedustelkaa hintoja y. m. ,
Suurimpien valtamerilinjojen Valtuutettu asiamies.
VAPAU S
BOX 69. SUDBURY. oift.
Filettilöke tehtävä J , V. Ksnnaaton nimessä.
Italian facisetiraivot-taret
Suurin osa Italian fascistinaisista
on lähtöisin pikkuporvarillisista'pii­reistä.
Aristokratian ja suurporva-riston
naiset välittävät 'vähät poli­tiikasta,
heidän «hyvä sydämensä»
ajaa heidät vain harjoittamaan «hy­väntekeväisyyttä.
»
Pikkuporvariston naiset olivat
vuosirfa 1919--1920 rauhantunteen
elähyttämät, ja olivat myötätuntDi-sia
jokaiselle puolueelle, jonka lip­puun
oli piirretty kultainen keski­tie.
He kannattivat sen vuoksi yh­tä
hyvin kommunistista kuin mitä
lyvän^ä kaukana radikalismista ole­vaa
puoluetta. Kristiliissosialistinen
puolue värväsi vuonna 1919 suii-rimman
osan naisjäsenistään pikku­porvaristosta.
Tämä puolue harjoit-innokästa
propagandaa naisten
äänioikeuden puolesta, kannatti työ-^
äisnaissuojelusta • ja aviottomain
asten tunnustamista. Mutta se ei
tahtonut muussa kannattaa vallan-cumouksellista
liikettä, koska sitä
cauhistutti väkivalta. Miten, sitten
on mahdollista, että nämä samat
naiset nyt ovat liittyneet fascistei-hin,
joiden ohjelman periaatteena on
juuri väkivalta? Miten selittää, että
kaikki näinä naiset ovat hukanneet
rauhantunteensä ja jopa ottavat ak­tiivisesti
osaa proletaarivastaisiin
taistelu järjestöihin?
— Punalippua ja muita yällank^mouksellisia lau­luja
lauletaan Englannin parlamentissa. Seuraava as­kel
lie punalipun kohottaminen Englannin parlament­titalon
katolle.
-— Kirkonkellot Venäjällä snlateläan ja valmiste­taan;
maanviljelysvälineiksi. Tämä. kirkonkellometalli
ei siis enään palvele sielujen viljelystä, vaan maan­viljelystä.
— Kaikkien työläisten yhteinen rintama sekä puo­lustus-
että hyökkäystaistelussa riistäjiä vastaan, on
tämän päivän tärkein kysymys.
voi yhtä vähän tehdä sopimuksia
vieraan imperialismin kuin oman
maan kt^^italismin kanssa.
Nyt koskee kysymys Ranskan im-periaUsmin
tien tukkimista. Näen
yhteiskunnassa vain yhden voiman,
joka kykenee, nujertamaan tämän
siivottoman hirviön. Nimittäin Sak­san
työväenluokassa, Rjanskan työ­väenluokassa,
iansainvälisessä pro­letariaatissa.
Puhuja (huomautti sitten, että val­takunnankanslerin
ehdottaman pas­siivisen
vastarinnan onnistumiseksi
olisi välttämätöntä, että työväen
elintasoa kohotettaisiin. Mutta . ta­pahtuukin
päinvastoin: ki;|conta re­hottaa,
kurjuus kasvaa, markan os­toarvo
alenee jopa markan arvon
vakautumisen seurauksena, Työvä-ensuojeluksesta
fascitivaavaa vas­taan
ei ole'puhettakaan.
Löytyy vain yksi pelastustie, jat­koi
puhoja: taistelun käymisessä
yhtä tarmot^sti Banskaa imperia-
Me käymme taisteluamme yhdes­sä
Ranskan kommunistipuolueen ja
Ranskan punaisten ammattiyhdis­tysten
karissa. Näiden taistelijoita
viskataan vankiloihin. Ranskan pu­naiset
kaivostyöläiset olisivat orga­nisoineet
lakon, jolla olisi ollut nii­tä
suurin merkitys, elleivät refor­mistit
olisi hyökänneet heidän sel­käänsä.
Ja taistelevan Saksan pro-lotariaaitn
rinnalla on myös Neu­vosto-
Venäjä., Venäjän työläiset ovat
köyhyydestään huolimatta tukeneet
Ruhrin työläisiä miljoonilla. Ja jos
Saksan proletariaatilla tällä hetkel­lä
ön voimaa nousta suljetulla yh­teisellä
rintamalla porvaristoa ja
ententeimperialismia vastaan, on
Neuvosto-Venäjä seisova suojellen
Saksan työläisten takana.
Ei yhtään paperimarkkaa Cunon
hallituksen tueksi! Kaikki luotta­mus
proletariaatin omiin, voimiin
Luottamus taisteluun yhteisellä" rin­tamalla!
Saksan proletariaatille kuuluu
vain yksi tunnus:' Eteenpäin tais­telussa
diktatuurin pystyttämisek­si,
jotta luotaisiin perustus uudel­le,
ylevämmälle Saksalle, joka olisi
kaikkien isänmaa!
-o
Berhni 27-S. — Dusseldorffista
ilmoitetaan, että ranskalaiset san­tarmit
vangitsivat Klara ZetMnin
tämän ollessa matkalla Esseniin.
Työläisten saatua tiedon vangitse­misesta
lähettivät ne heti valtuus­kunnan
ranskalaisen ylipäällikön
luo vaatimaan pidätetyn vapautta­mista.
Kahden tunnin pidätysajan
jälkeen timä iäkäs tustelatoveritar
vapautettiinkin.
Tässä on tapahtunut mitä suu­rinta
merkitystä oleva sielullinen
käänne: Pikkuporvarilliset puolueet
ovat kolmen vuoden kuluessa teh­neet
täydellisen vararikon. Ne, ei­vät
pitäneet yhtäkään ainoata lu­pauksistaan.
Täten luopui pikku­porvaristo
näistä puolueista.
Kun ensimmäinen fascistiryhmä
esiintyi, eivät pikkuporvarilliset puo­lueet
aavistaneet, että tämä merkit­si
niiden kuolemaa, ja tämä oli omi­aan
Rohkaisemaan iascisteja. , Tä­ten
joutui pikkuporvaristo yhä
enemmän ja enemmän takalistolle,
ja vähitellen jäi poliittiselle näyt­tämölle
vain kaksi päätekijää: fas-cistit
ja proletaariset puolueet.'Pik­kuporvarilliset
puolueet menettivät
kaiken kannatuksen ja kutistuivat
pieniksi politikoiviksi ryhmiksi. Täl­lainen
oli asema vuonna 192l"aina
vuoden 1922; talveen asti.
Tänä aikana joutui naiskysymys
täydiellisesti taka-alalle ja pikkuporr
värilliset naisei luopuivat vähin
erin yhä enemmän politiikasta. Kun
fascismi oli huippukohdassaan, i l ­mestyivät
ensimmäiset fascistinais-ryhmät
esiin. NamS olivat ylioppi­laita,
mutta .pian liittyi näihin myös
naisia virkami^ ja kauppapiireistä.
Naiset, jotka 1919 olivat, haaveil­leet
maailmanrauhaa, esiintyivät nyt
mustassa paidassa, revolveri lon­kalla.
Tämä herätti naismaailmas­sa
suurta innostusta ja fascistisia
joukkoja vahvistettiin lukuisilla
naisjäsenillä. Nämä hankkivat ly­hyessä,
ajassa sädekehänpä hävittä­mällä
työväentaloja ja tyovaetileh-tien
toimituluia. yn.
Olkoon tässä «huvin» vuoksi mai­nittu
muudan yksitjastapaus, missä
fascistinaiset esiintyivät «sankarei­na.
» Ksan f aseistit päättivät tap­paa
kantta Italian tunnetun kom­munistisen
o^ttajan, Cammeon. Tä­män
päätöksen jälleen ilmestyi jouk­ko
mustapaitaisia murhaajatturia
koululle, missä Camineo opetti lapr
siaan. Raivottaret kutsuttivat opetr
tajan ulos, Cammeo saapui hy­myillen
fasclstiteuriastajattarien luo
mutta kaatui samassa kuulan Gyis-tämänä.
Ja kaikki muut yktdtyiset
tapaukset ovat samaa maata.
Nom 10,000 naista ottaa osaa tal­la
haavaa fasastiliikkees., vaikkei
fasdsmin ohjelmassa ole ainoata­kaan
naisia koskevaa TMIUIV
Pikkuporvarilliset naiset, joth*
,sina 1919-1920 intoilivat
äänioikeuden ja työläisnaiste»
lasten suojeluksen puolesta i
nykyään vailla kaikkia poWi
tunnuksia; heille riittää ajatiul V
lankumouksellisen liikkeen toi-,.' »'
sesta. Mussolini on herrasvi/ "
aikana kaiken kaikkiaan ryi J j
yhteen ainoaan, toimenpiteJ > 1
naisten eduksi: lähetti kaikOlem^Jl
herroille kiertokirjeen, iiiissj"^'|
holtti karkoittamaan maasta liJ^ t
vierasta kansallisuutta olevat pij |
tueeratut naiset. Jos fascistinij' "i
ovat olleet tässä aloitteen teldjTl j"
niin merkkinnee tämä, että
tinaiset mielivät varmentaa iii.''
laisen maaperän itselleen ja tj;j
rilleen. Kansallista suojelDsti
isänmaallisuutta siis pitkin
Täten ei kuitenkaan ratkaista
liassa vallitsevaa talouspulaa,
lievennetä työläisjoukkojen kurj
ta.
Pikkuporvarilliset kerrokset
liian heiluvia, muodostaakseen
tään tasavaltalaisvastaisen
sen varmaa pohjaa. Tästä
jo ilmeisiä tunnusmerkkiä. Mi
linin hallitus on eroittanut
sia valtiovirkailijoita, on kn
vuokraneuvostojen kongressin'
limatta hirvittävästä asuntopi
jne. Kaikki nämä tapahtumat
herättäneet mielenkatkeruutta
kuporyarillisten naisten keskui
Olematta mitään profeettoja, x
daan edeltäpäin nähdä aika, j 1
loin nämä naiset, jotka
1919 ja 1920 olivat pasifisteja,
ta jotka 1922 muuttuivat lall
naisiksi, etsivät nälän ja \\
den ajamina proletaarisesta lukb
tä pelastusmahdoilisuutta.
Neovosto-i
asioita
SiirtolaituuikyiTinyi.
Jatkuvien kyselyjen johdosta
motamme, että toistaiseksi, mti
maa yksityistapausta lukanMS
matta, Karjalan Työkansan K-muuniin
siirtyminen on keskeye
sä. Venäjän uuden talous?:
kan aiheuttama taloudellinen
leenjäriestäminen t a p a h t uu
laan Karjalassa. Tässä miEJ.
kaudessa ei Kai^jalalla o l e tilai-^
ta varustaa työosuuskuntia tnTfi
viUa pääomilla. Työosuaski
on myös itse vaikea saada r u t a ^
ti pääomia.
Tässä tilanteessa on senr.^
katsottu edullisemmaksi toi.
si keskeyttää työosuuskuntiet
jestäminen, samoinkuin P
Karjalaan siirtyminen.
• . ' . . • • »»
.Karjälaii ja Amerikan
kaupasta nykyisin huolehtu
lian. Trading Corporation. Se:
välittää lahjatavarat, ' "
m. Ellei lahjojen suhteen
määräystä anneta, luovuteta»»,
yksinomaan Petroskoin suoffl^
liselle opettajaopistolle, P«»
suomenkielisen 7-vuotisen ^
teen Työkoululle ja Uhtu^
läis- ja Talonpoikaisopistou^
mä laitokset ovat "äet
annetut Amerikan suomalai-^_^.
väestön avustettaviksi.
suomalaisme työläisille «a
tettu;näiden opistojen ka
likkyys, mikä edellyttää
että niitä erikoisesti \
avustuksella.
Karelian Trading
bsoteon toukokuun 1 P'
We8t 4Ö st Room 703,
City.
Toverillisesti
Yrjö Halanen
Karjalan Työkansan l i ' " ' ^ I
Amerikaa ftiiiistaj»-